Page tree

Taustakartoitus TUHA-verkoston infrastruktuurityöryhmälle, kesä 2014

Kartoituksen kysymykset ovat laatineet Mari Riipinen, Kirsi Niemi ja vararehtori Kalle-Antti Suominen (TY) sekä Marko Peura (HY). Pyydämme vastaamaan kyselyyn elokuun puoleenväliin mennessä.

Taustatiedot:

1)      Vastaaja ja organisaatio (yliopisto, amk, tutkimuslaitos)

Lapin ammattikorkeakoulu

Tutkimusinfrastruktuurien kehittämislinjaukset organisaatiossa:

2)      Onko organisaatiossanne tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseen, hankintaan ja/tai ylläpitoon kohdistuva strategia tai toimenpideohjelma? Voisiko tämän saada nähtäväksi (esim. linkki tai liitetiedosto sähköpostitse)?

Ei ole varsinaiseen tutkimusinfraan keskittyvää strategiaa, vaan tutkimusinfraa kehitetään Lapin ammattikorkeakoulun strategian mukaisille painoaloille

3)      Mitkä ovat infrastruktuurien kehittämisen haasteet tai painopisteet, joihin strategialla pyritään vastaamaan?

 

4)      Jos strategiaa ei ole, onko sellainen valmisteilla? Onko valmistelun aikataulu tiedossa?

Ei ole suunnitteilla tehdä erillistä tutkimusinfrastrategiaa.

Päätöksenteon ja rahoituksen prosessit:

5)      Päätetäänkö tutkimusinfrastruktuuriasioista keskitetysti vai onko päätöksenteko hajautettu (jos on, niin miten)?

Päätöksenteko on hajautettu osittain osaamisaloille. Suuremmissa investoinneissa päätökset tehdään keskitetysti

6)      Jaetaanko infrastruktuurien hankintaan erityistä sisäistä rahoitusta ja miten tämä käytännössä toteutetaan?

Tutkimusinfran kehittämiseen, hankintaan ja ylläpitoon käytetään mahdollisuuksien mukaan rakennerahastoista rahoitettavia hankkeita sekä muita EU:n rahoitusohjelmia. Investoinnit budjetoidaan osaamisaloille normaalin budjetoinnin yhteydessä.

7)      Otetaanko hankkeiden priorisoinnissa tai rahoittamisessa huomioon infrastruktuurien yhteiskäyttöisyyttä sisäisesti tai kansallisesti/kansainvälisesti?

Hankkeiden priorisointi on Lapin amkin strategian, Lapin arktisen erikoistumisen ohjelman sekä Itä- ja Pohjois-Suomen rakennerahasto-ohjelman mukaista, jolloin hankkeissa on huomioitu yhteiskäyttöisyys ainakin Itä- ja Pohjois-Suomen osalta. Kansainväliset hankkeet ovat usean toimijan yhteishankkeita, jolloin voidaan tehokkaasti hyödyntää omaa ja partnereiden olemassa olevaa tutkimusinfraa sekä huomioida yhteisesti tutkimusinfran kehittämistarpeita ja yhteiskäyttöä.

Tietoa tutkimusinfroista sekä Infrojen yhteiskäyttöisyyttä tulisi kuitenkin lisätä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla yliopistojen, ammattikorkeakoulujen sekä tutkimuslaitosten kanssa unohtamatta yritysten tutkimus- ja kehitysympäristöjä.

8)      Käsitelläänkö omia infrastruktuureita samalla prosessilla kuin muiden organisaatioiden kanssa yhteistyönä toteutettavia hankkeita?

Pääosin kyllä

Hankinnat ja ylläpito:

9)      Miten hankinnat toteutetaan ja poistot kohdennetaan, erityisesti jos hankintoja rahoitetaan keskitetysti?

Investoinnit kohdennetaan tulosyksikön (osaamisala tai tukiyksikkö) budjettiin. Samoin poistot.

10) Tuetaanko infrastruktuurien ylläpitoa keskitetysti (esim. palkattu henkilöstö)?

Ei, ylläpito on hajautettu osaamisaloille

11) Onko hankinnoille ja mahdollisesti ylläpidolle organisaatiotason vuosibudjetti, jota myös käytännössä noudatetaan?

Hankinnoille on organisaatiotason vuosibudjetti (jaettu kuitenkin osaamisaloittain). Ylläpito budjetoidaan osaamisaloille

Infrastruktuureiden käyttö ja näkyvyys:

12) Onko infrastruktuureiden käytölle ja saatavuudelle organisaatiotason ohjeita? Voisiko niitä saada nähtäväksi (esim. linkki tai liitetiedosto sähköpostitse)?

EI

13) Miten infrastruktuureista ja niiden käyttömahdollisuuksista tiedottaminen on järjestetty? Onko tietoihin pääsyä organisaationne ulkopuolelta?

TKI-toiminnan ja opetuksen kehittämisympäristöt ovat Lapin amkin nettisivuilla http://www.lapinamk.fi/fi/Tyoelamalle/Kehittamisymparistot

 

Lopuksi:

14) Jäikö tämän kysymyslistan ulkopuolelle jokin tärkeä elementti tai elementtejä organisaationne toiminnassa infrastruktuurien kehittämiseksi?

Ei välttämättä oman organisaation kannalta, mutta kokonaisuutena ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisympäristöt ovat kehittyneet huomattavasti viime vuosina. Niitä tulisi voida hyödyntää tehokkaammin korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä elinkeinoelämän tutkimusyhteistyössä. Oleellista on myös se, että tulevaisuudessa infrarahoituksesssa huomioidaan ammattikorkeakoulujenkin infran ylläpito ja kehittäminen.