- Created by Kiira Noponen, last modified by Aino Röksä on Jul 18, 2023
Personalens behörighet för uppgifter inom småbarnspedagogik (på svenska)
Varhaiskasvatuksen henkilöstön kelpoisuuksista säädetään varhaiskasvatuslain (540/2018) 6 luvussa. Alla olevan taulukon tarkoituksena on tukea varhaiskasvatustoimijoita kelpoisuustiedon tallentamisessa Vardaan. Taulukossa ohjeistetaan, milloin varhaiskasvatustoimija voi tallentaa kelpoisuuden tietyssä varhaiskasvatuksen tehtävässä työskentelevälle työntekijälle.
Taulukossa käsiteltäviä tehtävänimikkeitä ovat:
- varhaiskasvatuksen opettaja (26 §).
- varhaiskasvatuksen sosionomi (27 §)
- varhaiskasvatuksen lastenhoitaja (28 §)
- perhepäivähoitaja (29 §)
- varhaiskasvatuksen erityisopettaja (30 §)
- päiväkodin johtaja (31 § ja 74.2 §)
- steinerpedagoginen varhaiskasvattaja (32 §).
- steinerpedagogisen päiväkodin muu henkilöstö
Varhaiskasvatuksen avustajille ei ole varhaiskasvatuslaissa kelpoisuusvaatimusta, joten avustajana työskentelevälle henkilölle merkitään kelpoisuudeksi ”ei kelpoisuutta”.
Vardaan tallennetaan tiedot vain varhaiskasvatuksen henkilöstöstä. Tämän vuoksi tässä ohjeistuksessa ei käsitellä esi- ja perusopetuksessa työskentelevän henkilöstön kelpoisuuksia.
Tutustu myös:
- Kaksoiskelpoiset – kelpoisuus sekä varhaiskasvatuksen opettajan että varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviin
- Varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus tutkintoa täydentämällä
- Kysymyksiä ja vastauksia
Taulukon rakenne
Taulukkoon on kunkin tehtävänimikkeen alle koottu ne tutkinnot, jotka tuovat kelpoisuuden toimia kyseisessä tehtävässä. Tutkinnot on lähtökohtaisesti esitetty taulukossa niin, että korkeimmasta kelpoisuuden tuovasta tutkinnosta on edetty alempiin kelpoisuuden tuoviin tutkintoihin ja tällä hetkellä suoritettavissa olevat tutkinnot on mainittu ennen näitä edeltäneitä tutkintoja.
Taulukon sarakkeiden sisällöt:
- Tutkinto-sarakkeessa käytetyt tutkintojen nimet vastaavat pääosin Tilastokeskuksen koulutusluokituksessa käytettyjä koulutusten nimiä. Tästä syystä tutkintojen tai koulutuksen nimet saattavat poiketa tutkintoja myöntävien oppilaitosten käyttämistä tutkintonimikkeistä.
- Opinnot-sarakkeessa on esitetty, mitä opintoja kelpoisuuden saaminen edellyttää.
- Muuta-sarakkeessa on esitetty muita huomioon otettavia seikkoja, jotka vaikuttavat kelpoisuuteen, esimerkiksi opintojen suorittamisaika.
- Säännös-sarake kertoo, mihin kelpoisuus toimia kyseisessä tehtävässä perustuu.
Säännökset ja säädösnumerot
Kun taulukossa on mainittu opintoja, joista säädetään valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista (794/2004, VNa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista), on asetukseen viitattu taulukon säännökset-sarakkeessa. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain säädösnumero on 272/2005. Ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain säädösnumero on 1384/2015, ja tätä vanhempia lakeja ovat muun muassa ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu laki 1093/2007, Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annettu laki 419/1997 ja ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annettu laki 531/1986.
Tietojen haku taulukosta
Voit hakea tietoa taulukosta hakutoiminnolla
tai käyttämällä näppäimistön hakutoimintoa CTRL + F. Huomaa, että voit saada useampia hakutuloksia:
- Kun haet haulla tietoa tutkinnolla, tutkinto on sijoitettu useamman eri tehtävänimikkeen alle siinä tapauksessa, jos suoritetuilla opinnoilla on kelpoinen useampaan tehtävään.
- Tehtävänimikkeellä tehtävä haku tuo esiin kaikki ne tutkinnot, jotka tuovat kelpoisuuden kyseiseen tehtävään.
Kaksoiskelpoiset
Kaksoiskelpoisuudella tarkoitetaan taulukossa niitä tutkintoja, joilla henkilö saa kelpoisuuden sekä varhaiskasvatuksen opettajan (26 §), että varhaiskasvatuksen sosionomin (27 §) tehtäviin. Kaksoiskelpoiset kandidaatin tutkinnon suorittaneet on merkitty tässä taulukossa varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänimikkeen alle. Taulukossa kaksoiskelpoiset sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet on puolestaan merkitty varhaiskasvatuksen opettajan tehtävänimikkeen alle. Muuta-sarakkeessa on kerrottu edellytykset, joilla henkilö on varhaiskasvatuslain mukaan näillä tutkinnoilla kaksoiskelpoinen. Kaikki, jotka lain voimaan tullessa 1.9.2018 voimassa olleiden säädösten mukaan ovat olleet kelpoisia toimimaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 7 §:ssä tarkoitettuna lastentarhanopettajana, ovat kelpoisia toimimaan varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävissä varhaiskasvatuslain siirtymäsäännöksen 75.1 §:n mukaan. Kaksoiskelpoisia ovat myös henkilöt, jotka on viimeistään 1.9.2019 hyväksytty yliopistoon tai ammattikorkeakouluunyliopistoon tai ammattikorkeakouluun opiskelemaan varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuden tuovia opintoja, edellyttäen, että nämä opinnot suoritetaan loppuun viimeistään 31.7.2023 (75.2 §).
Kelpoisuuden saaminen tutkintoa täydentämällä
Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen opettajan (26 §) ja varhaiskasvatuksen sosionomin (27 §) kelpoisuuden voi saavuttaa tutkintoa täydentämällä. Tämä tarkoittaa, ettei esimerkiksi varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneiden opintojen täydy sisältyä alkuperäiseen tutkintokokonaisuuteen, vaan myös täydentävät opinnot ovat lain 75 §:ssä tarkoitettuja kelpoisuuden tuovia opintoja. Varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuden tuoviin täydentäviin opintoihin hyväksyminen 1.9.2019 mennessä antaa myös kaksoiskelpoisuuden varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviin, jos täydentävät opinnot suoritetaan 31.7.2023 mennessä. 1.9.2019 jälkeen varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuden tuoviin opintoihin hyväksytyt opiskelijat eivät enää saa kaksoiskelpoisuutta, vaan ovat kelpoisia toimimaan joko varhaiskasvatuksen opettajina tai varhaiskasvatuksen sosionomeina.
1. VARHAISKASVATUKSEN OPETTAJA
Tutkinto | Opinnot | Muuta | Säännökset |
1. Kasvatustieteen tohtori | Kasvatustieteen tohtori + kasvatustieteen maisteri + kasvatustieteen kandidaatti + varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op tai kasvatustieteen kandidaatin tutkinnossa lastentarhanopettajan koulutus | Kasvatustieteen kandidaatin ja varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ammatillisia valmiuksia antavien opintojen taikka lastentarhanopettajan opintojen sijaan opintotaustana voi olla myös jokin muu varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden tuova yhdistelmä, ks. tutkintokohdat nro 6-12. Kaksoiskelpoisuus ilmenee näistä tutkintokohdista. | Varhaiskasvatuslaki 26 § VNa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 19.1 § kohta 1 Varhaiskasvatuslaki 75.1 § Varhaiskasvatuslaki 75.2 § |
2. Kasvatustieteen lisensiaatti | Kasvatustieteen lisensiaatti + kasvatustieteen maisteri + kasvatustieteen kandidaatti + varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op tai kasvatustieteen kandidaatin tutkinnossa lastentarhanopettajan koulutus | Kasvatustieteen kandidaatin ja varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ammatillisia valmiuksia antavien opintojen taikka lastentarhanopettajan opintojen sijaan opintotaustana voi olla myös jokin muu varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden tuova yhdistelmä, ks. tutkintokohdat nro 6-12. Kaksoiskelpoisuus ilmenee näistä tutkintokohdista. | Varhaiskasvatuslaki 26 § VNa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 19.1 § kohta 1 Varhaiskasvatuslaki 75.1 § Varhaiskasvatuslaki 75.2 § |
3. Kasvatustieteen maisteri, kaikki kasvatustieteen pääaineet | Kasvatustieteen maisterin tutkinto + kasvatustieteen kandidaatti + varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op tai kasvatustieteen kandidaatin tutkinnossa lastentarhanopettajan koulutus | Kasvatustieteen kandidaatin ja varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ammatillisia valmiuksia antavien opintojen taikka lastentarhanopettajan opintojen sijaan opintotaustana voi olla myös jokin muu varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden tuova yhdistelmä, ks. tutkintokohdat nro 6-12. Kaksoiskelpoisuus ilmenee näistä tutkintokohdista. | Varhaiskasvatuslaki 26 § Varhaiskasvatuslaki 75.1 § VNa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 19.1 § kohta 1 |
4. Kasvatustieteen kandidaatti (alempi), varhaiskasvatuksen opettaja
Kasvatustieteen kandidaatti (alempi), lastentarhanopettaja Kasvatustieteen kandidaatti (alempi), varhaiskasvatus | Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto + varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op tai lastentarhanopettajan koulutus | Varhaiskasvatuksen pääaine tai lastentarhanopettajan koulutus. | Varhaiskasvatuslaki 26 § VNa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 19.1 § kohta 1 Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 7 ja 15 § |
5. Kasvatustieteen kandidaatti, muu pääaine kuin varhaiskasvatuksen pääaine | Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, muu pääaine + varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op | Pääaine esim. aikuiskasvatustiede, yleinen kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, mutta ei varhaiskasvatus. Ks. Kelpoisuuden saaminen tutkintoa täydentämällä | Varhaiskasvatuslaki 26 § VNa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 19.1 § kohta 1 |
6. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (ylempi AMK) | Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto + sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto + varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot 60 op Sisältää myös väliaikaisen ammattikorkeakoulun myöntämän sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon tai sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinnon vuosina 1991-2000 / Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon | Varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus edellyttäen, että sosionomin tutkinto tuottaa kaksoiskelpoisuuden: * On ollut 1.9.2018 kelpoinen toimimaan lastentarhanopettajana tai * On 1.9.2019 mennessä hyväksytty opiskelemaan kelpoisuuden tuovia opintoja ja on suorittanut ne loppuun viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2023. Varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneita 60 op opintoja on vaadittu 1.8.2005 lähtien eli lain (272/2005) voimaantulosta lähtien | Varhaiskasvatuslaki 75.1 § Varhaiskasvatuslaki 75.2 § Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 7 ja 15 § |
7. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK) | Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto + varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot 60 op Sisältää myös väliaikaisen ammattikorkeakoulun myöntämän sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon tai sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinnon vuosina 1991-2000 | Varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus edellyttäen, että sosionomin tutkinto tuottaa kaksoiskelpoisuuden, ks. kohta 6. Varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneita 60 op opintoja on vaadittu 1.8.2005 lähtien eli lain (272/2005) voimaantulosta lähtien. | Varhaiskasvatuslaki 75.1 § Varhaiskasvatuslaki 75.2 § Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 7 ja 15 § |
8. Lastentarhanopettaja (1986-) | Lastentarhanopettajan koulutus ilman kandidaatin tutkintoa | Kolmivuotinen lastentarhanopettajan koulutus opistossa tai yliopistossa, joka ei johtanut kandidaatin tutkintoon. Koulutukseen otettiin opiskelijoita vuosien 1986-1995 välillä. Ns. ULO-koulutus. | Varhaiskasvatuslaki 75.1 § Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 7 ja 15 § |
9. Lastentarhanopettaja (-1985) | Lastentarhanopettajan koulutus ilman kandidaatin tutkintoa | Yksi- tai kaksivuotinen lastentarhanopettajan koulutus seminaarissa, opistossa tai yliopistossa (ns. ULO-koulutus), joka ei johtanut kandidaatin tutkintoon. | Varhaiskasvatuslaki 75.1 § Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 7 ja 15 § |
10. Sosiaalikasvattaja
| Sosiaalikasvattajan opistotasoinen tutkinto. | Otettiin opiskelijoita 1998 asti. | Varhaiskasvatuslaki 75.1 § Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 7 ja 15 § |
11. Sosiaalialan opistotutkinto
| Sosiaalialan ohjaajan opistotutkinto, jossa lapsi- ja nuorisotyöhön suuntautuneet opinnot 40 ov | Sosiaalialan ohjaajan opistotason tutkinto. Vain vuosina 1996-1998. Tuli valmistua viimeistään 2002. Kelpoisuus riippuu suoritetuista opinnoista. Opintojen tulee olla suuntautuneet varhaiskasvatukseen. | Varhaiskasvatuslaki 75.1 § Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 7 ja 15 § |
12. Opetushallituksen päätöksellä kelpoisuuden antava ulkomailla suoritettu koulutus | A) Laki ammattipätevyyden tunnustamisesta: Opetushallituksen lopullinen ammattipätevyyden tunnustamispäätös kelpoisuudesta varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään 1.9.2018 jälkeen. TAI Opetushallituksen lopullinen ammattipätevyyden tunnustamispäätös kelpoisuudesta lastentarhanopettajan tehtävään ennen 1.9.2018. TAI Opetushallituksen ehdollinen ammattipätevyyden tunnustamispäätös kelpoisuudesta lastentarhanopettajan tehtävään 1.9.2018 mennessä ja Opetushallituksen lopullinen tunnustamispäätös 31.12.2021 mennessä. B) Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta: Opetushallituksen lopullinen päätös tutkinnon rinnastamisesta varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden antavaan tutkintoon ja opintoihin 1.9.2018 jälkeen. TAI Opetushallituksen lopullinen päätös tutkinnon rinnastamisesta kasvatustieteen kandidaatin, maisterin, lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon 1.9.2018 jälkeen sekä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ammatilliset opinnot 60 op. TAI Opetushallituksen lopullinen päätös tutkinnon rinnastamisesta lastentarhanopettajan kelpoisuuden antavaan tutkintoon ja opintoihin ennen 1.9.2018. TAI Opetushallituksen ennen 1.1.2016 antama ehdollinen päätös tutkinnon rinnastamisesta lastentarhanopettajan kelpoisuuden antavaan tutkintoon ja opintoihin sekä yliopiston antama todistuspäätöksessä edellytettyjen täydentävien opintojen suorittamisesta. | Laki ammattipätevyyden tunnustamisesta 4. 1 § Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta 6 § Varhaiskasvatuslaki 75.1 § Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 7 ja 15 § |
2. VARHAISKASVATUKSEN SOSIONOMI
Tutkinto | Opinnot | Muuta | Säännökset |
13. Kasvatustieteen tohtori | Kasvatustieteen tohtori + kasvatustieteen maisteri + kasvatustieteen kandidaatti + varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op tai kasvatustieteen kandidaatin tutkinnossa lastentarhanopettajan koulutus | Varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus edellyttäen, että kandidaatin tutkinto tuottaa kaksoiskelpoisuuden, ks. tutkintokohta nro 18. Kasvatustieteen kandidaatin ja varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ammatillisia valmiuksia antavien opintojen taikka lastentarhanopettajan opintojen sijaan opintotaustana voi olla myös muu kaksoiskelpoisuuden tuova tutkintotausta. Ks. kohdat 6-12. | Varhaiskasvatuslaki 75.1 § Varhaiskasvatuslaki 75.2 § VNa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 19.1 § kohta 1 |
14. Kasvatustieteen lisensiaatti | Kasvatustieteen lisensiaatti + kasvatustieteen maisteri + kasvatustieteen kandidaatti + varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op tai kasvatustieteen kandidaatin tutkinnossa lastentarhanopettajan koulutus | Varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus edellyttäen, että kandidaatin tutkinto tuottaa kaksoiskelpoisuuden, ks. tutkintokohta nro 18. Kasvatustieteen kandidaatin ja varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ammatillisia valmiuksia antavien opintojen taikka lastentarhanopettajan opintojen sijaan opintotaustana voi olla myös muu kaksoiskelpoisuuden tuova tutkintotausta. Ks. kohdat 6-12. | Varhaiskasvatuslaki 75.1 § Varhaiskasvatuslaki 75.2 § VNa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 19.1 § kohta 1 |
15. Kasvatustieteen maisteri, kaikki kasvatustieteen pääaineet | Kasvatustieteen maisterin tutkinto + kasvatustieteen kandidaatti + varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op tai kasvatustieteen kandidaatin tutkinnossa lastentarhanopettajan koulutus | Varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus edellyttäen, että kandidaatin tutkinto tuottaa kaksoiskelpoisuuden, ks. tutkintokohta nro 18. Kasvatustieteen kandidaatin ja varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ammatillisia valmiuksia antavien opintojen taikka lastentarhanopettajan opintojen sijaan opintotaustana voi olla myös jokin muu varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuden tuova yhdistelmä, ks. tutkintokohdat nro 6-12. | Varhaiskasvatuslaki 75.1 § Varhaiskasvatuslaki 75.2 § VNa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 19.1 § kohta 1 |
16. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (ylempi AMK) | Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto + sosiaali- ja terveysalan alempi ammattikorkeakoulututkinto + varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot 60 op Sisältää myös väliaikaisen ammattikorkeakoulun myöntämän sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon tai sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinnon vuosina 1991-2000 / Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon | Varhaiskasvatuksen sosionomin kaksoiskelpoisuudesta varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin ks. kohta 6 Varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneita 60 op opintoja on vaadittu 1.8.2005 lähtien eli lain (272/2005) voimaantulosta lähtien. | Varhaiskasvatuslaki 27 § |
17. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK) | Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto + varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot 60 op Sisältää myös väliaikaisen ammattikorkeakoulun myöntämän sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon tai sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinnon vuosina 1991-2000 | Varhaiskasvatuksen sosionomin kaksoiskelpoisuudesta varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin ks. kohta 7 Varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneita 60 op opintoja on vaadittu 1.8.2005 lähtien eli lain (272/2005) voimaantulosta lähtien. | Varhaiskasvatuslaki 27 § |
18. Kasvatustieteen kandidaatti (alempi), varhaiskasvatuksen opettaja
Kasvatustieteen kandidaatti (alempi), lastentarhanopettaja Kasvatustieteen kandidaatti (alempi), varhaiskasvatus | Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto + varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op tai lastentarhanopettajan koulutus | Varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus edellyttäen, että kandidaatin tutkinto tuottaa kaksoiskelpoisuuden:
* On ollut 1.9.2018 kelpoinen toimimaan lastentarhanopettajana tai * On 1.9.2019 mennessä hyväksytty opiskelemaan kelpoisuuden tuovia opintoja ja on suorittanut ne loppuun viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2023. | Varhaiskasvatuslaki 75.1 § Varhaiskasvatuslaki 75.2 § VNa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 19.1 § kohta 1 Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 7 ja 15 § |
19. Kasvatustieteen kandidaatti, muu pääaine kuin varhaiskasvatuksen pääaine | Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, muu pääaine + varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op | Pääaine esim. aikuiskasvatustiede, yleinen kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, mutta ei varhaiskasvatus. Varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus edellyttäen, että kandidaatin tutkinto tuottaa kaksoiskelpoisuuden, ks. kohta 18. Ks. Kelpoisuuden saaminen tutkintoa täydentämällä | Varhaiskasvatuslaki 75.1 § Varhaiskasvatuslaki 75.2 § VNa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 19.1 § kohta 1 |
20. Lastentarhanopettaja (1986-) | Lastentarhanopettajan koulutus ilman kandidaatin tutkintoa | Kolmivuotinen lastentarhanopettajan koulutus opistossa tai yliopistossa, joka ei johtanut kandidaatin tutkintoon. Koulutukseen otettiin opiskelijoita vuosien 1986-1995 välillä. Ns. ULO-koulutus. | Varhaiskasvatuslaki 75.1 § Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 7 ja 15 § |
21. Lastentarhanopettaja (-1985) | Lastentarhanopettajan koulutus ilman kandidaatin tutkintoa | Yksi- tai kaksivuotinen lastentarhanopettajan koulutus seminaarissa, opistossa tai yliopistossa (ns. ULO-koulutus), joka ei johtanut kandidaatin tutkintoon. | Varhaiskasvatuslaki 75.1 § Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 7 ja 15 § |
22. Sosiaalikasvattaja | Sosiaalikasvattajan opistotasoinen tutkinto. | Otettiin opiskelijoita 1998 asti. | Varhaiskasvatuslaki 75.1 § Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 7 ja 15 § |
23. Sosiaalialan opistotutkinto | Sosiaalialan ohjaajan opistotutkinto, jossa lapsi- ja nuorisotyöhön suuntautuneet opinnot 40 ov | Sosiaalialan ohjaajan opistotason tutkinto. Vain vuosina 1996-1998. Tuli valmistua viimeistään 2002. Kelpoisuus riippuu suoritetuista opinnoista. Opintojen tulee olla suuntautuneet varhaiskasvatukseen. | Varhaiskasvatuslaki 75.1 § Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 7 ja 15 § |
24. Opetushallituksen päätöksellä kelpoisuuden antava ulkomailla suoritettu koulutus | A) Laki ammattipätevyyden tunnustamisesta: Opetushallituksen lopullinen ammattipätevyyden tunnustamispäätös kelpoisuudesta varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävään 1.9.2018 jälkeen. TAI Opetushallituksen lopullinen ammattipätevyyden tunnustamispäätös kelpoisuudesta lastentarhanopettajan tehtävään ennen 1.9.2018. TAI Opetushallituksen ehdollinen ammattipätevyyden tunnustamispäätös kelpoisuudesta lastentarhanopettajan tehtävään 1.9.2018 mennessä ja Opetushallituksen lopullinen tunnustamispäätös 31.12.2021 mennessä. B) Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta: Opetushallituksen lopullinen päätös tutkinnon rinnastamisesta varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuden antavaan tutkintoon ja opintoihin 1.9.2018 jälkeen. TAI Opetushallituksen lopullinen päätös tutkinnon rinnastamisesta sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkintoon tai sosiaali- ja terveysalan YAMK-tutkintoon 1.9.2018 jälkeen sekä varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot 60 op. TAI Opetushallituksen lopullinen päätös tutkinnon rinnastamisesta lastentarhanopettajan kelpoisuuden antavaan tutkintoon ja opintoihin ennen 1.9.2018. TAI Opetushallituksen ennen 1.1.2016 antama ehdollinen päätös tutkinnon rinnastamisesta lastentarhanopettajan kelpoisuuden antavaan tutkintoon ja opintoihin sekä yliopiston antama todistuspäätöksessä edellytettyjen täydentävien opintojen suorittamisesta. | Laki ammattipätevyyden tunnustamisesta 4. 1 § Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta 6 § Varhaiskasvatuslaki 75.1 § Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 7 ja 15 § |
3. VARHAISKASVATUKSEN LASTENHOITAJA
Tutkinto | Opinnot | Muuta | Säännökset |
25. Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto
| Ammatillinen perustutkinto (tutkintonimike lastenohjaaja sekä kommunikaation ja viittomakielenohjaaja), joka sisältää tai jota on täydennetty jollakin seuraavista vaihtoehdoista: 1) varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamista tuottavat pakolliset tutkinnon osat 2) kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamista tuottavat pakolliset tutkinnon osat |
Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalaa edelsi lapsi- ja perhetyön perustutkinto (kohta 28), johon otettiin opiskelijoita 31.7.2018 saakka. Kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamisalaa edelsi viittomakielisen ohjauksen perustutkinto (kohta 27), johon otettiin opiskelijoita 31.7.2018 saakka. | Varhaiskasvatuslaki 28 § VNa varhaiskasvatuksesta 3.1 §
|
26. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto | Ammatillinen perustutkinto (tutkintonimike lähihoitaja), joka sisältää tai jota on täydennetty jollakin seuraavista vaihtoehdoista: 1) lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon pakolliset tutkinnon osat / hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelma (ks. kohta ”muuta”) 2) varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamista tuottavat pakolliset tutkinnon osat 3) kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamista tuottavat pakolliset tutkinnon osat 4) vammaistyön osaamista tuottavat pakolliset opinnot + lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisen tutkinnon osa 6) jokin muu koulutusohjelma, esim. sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma/ vanhustyön koulutusohjelma/ mielenterveys- ja päihdetyönkoulutusohjelma + siirtymäsäännös antaa suojaa (ks. kohta ”muuta”) | 1) Hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelma: Suoritettu ennen 1.8.2018 voimaan tulleiden opintojen perusteiden mukaisesti lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelmassa. 5) Siirtymäsäännös antaa suojaa, jos: 1.9.2013–1.9.2018 ollut virka- tai työsuhteessa varhaiskasvatuksen hoito- ja kasvatustehtävissä.
| Varhaiskasvatuslaki 28 § VNa varhaiskasvatuksesta 3.2 § VNa varhaiskasvatuksesta 3.3 § Varhaiskasvatuslaki 75.4 § |
27. Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto | Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto, 180 op | Tutkintonimike viittomakielen ohjaaja. Kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoa edeltänyt perustutkinto, johon otettiin opiskelijoita 31.7.2018 saakka. Tutkinnon opiskelun aloittanut voi suorittaa tutkinnon loppuun 31.12.2021 saakka. | Varhaiskasvatuslaki 28 § VNa varhaiskasvatuksesta 3.3 § |
28. Lapsi- ja perhetyön perustutkinto | Lapsi- ja perhetyön perustutkinto, 180 op | Tutkintonimike lastenohjaaja. Kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoa edeltänyt perustutkinto, johon otettiin opiskelijoita 31.7.2018 saakka. Tutkinnon opiskelun aloittanut voi suorittaa tutkinnon loppuun 31.12.2021 saakka. | Varhaiskasvatuslaki 28 § VNa varhaiskasvatuksesta 3.3 § |
29. Perhepäivähoitajan ammattitutkinto + Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan toteuttaminen 30 osp tutkinnon osa kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnosta
Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto, perhepäivähoidon osaamisala + Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan toteuttaminen 30 osp tutkinnon osa kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnosta
| Perhepäivähoitajan ammattitutkinto tai vastaava kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto + Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan toteuttaminen 30 osp tutkinnon osa kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnosta | Tutkintonimike perhepäivähoitaja. Perhepäivähoitajan ammattitutkinto edelsi kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkintoa. Perhepäivähoitajan ammattitutkintoon otettiin opiskelijoita ennen 1.1.2019. | Varhaiskasvatuslaki 28 § VNa varhaiskasvatuksesta 4§ |
30. Lastenhoitaja | Sairaanhoito-oppilaitoksessa suoritettu lastenhoitajan tutkinto | Tutkintonimike lastenhoitaja. Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa edeltänyt tutkinto, johon otettiin opiskelijoita vuosina 1921–1993/1996. | Varhaiskasvatuslaki 28 § VNa varhaiskasvatuksesta 3.3 § |
31. Päivähoitaja | Päivähoitajan koulutus | Tutkintonimike päivähoitaja. Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa edeltänyt koulutus. Koulutukseen otettiin opiskelijoita vuosina 1985–1993. | Varhaiskasvatuslaki 28 § VNa varhaiskasvatuksesta 3.3 § |
32. Opetushallituksen päätöksellä kelpoisuuden antava ulkomailla suoritettu koulutus | Opetushallituksen lopullinen ammattipätevyyden tunnustamispäätös kelpoisuudesta varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävään 1.9.2018 jälkeen. TAI Opetushallituksen lopullinen ammattipätevyyden tunnustamispäätös kelpoisuudesta lähihoitajan tehtäviin lasten päivähoidossa ennen 1.9.2018. TAI Opetushallituksen ehdollinen ammattipätevyyden tunnustamispäätös kelpoisuudesta lähihoitajan tehtäviin lasten päivähoidossa 1.9.2018 mennessä ja Opetushallituksen lopullinen tunnustamispäätös 31.12.2021 mennessä. | Varhaiskasvatuslaki 75.4 § Laki ammattipätevyyden tunnustamisesta 4. 1 § |
4. PERHEPÄIVÄHOITAJA
Tutkinto | Opinnot | Muuta | Säännökset |
33. Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto | Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto, perhepäivähoidon osaamisala | Koulutukseen on otettu opiskelijoita 1.1.2019 lähtien. | Varhaiskasvatuslaki 29 § |
34. Perhepäivähoitajan ammattitutkinto | Perhepäivähoitajan ammattitutkinto | Koulutukseen otettiin opiskelijoita ennen 1.1.2019.
| Varhaiskasvatuslaki 29 §
|
35. Muu varhaiskasvatusalan tutkinto tai koulutus | Muu tehtävään soveltuva koulutus, kuten kunnan perhepäivähoitajalle järjestämä koulutus. | Käytetään kun tutkintoa tai koulutusta ei löydy tästä ohjeistuksesta. | Varhaiskasvatuslaki 29 § |
Muu tässä ohjeistuksessa mainittu tutkinto |
Muu tässä ohjeistuksessa mainittu tutkinto
| Käytetään kun henkilöllä on suoritettuna tutkinto tai koulutus, joka löytyy muualta tästä ohjeistuksesta, esim. jokin tutkinnoista nro 25-31. | Varhaiskasvatuslaki 29 § |
5. VARHAISKASVATUKSEN ERITYISOPETTAJA
Tutkinto | Opinnot | Muuta | Säännökset |
36. Kasvatustieteen tohtori | Kasvatustieteen tohtori + kasvatustieteen maisteri + kasvatustieteen kandidaatti + varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op tai kasvatustieteen kandidaatin tutkinnossa lastentarhanopettajan koulutus + erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op | Kasvatustieteen kandidaatin ja varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ammatillisia valmiuksia antavien opintojen taikka lastentarhanopettajan opintojen sijaan opintotaustana voi olla myös jokin muu varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden tuova yhdistelmä, ks. tutkintokohdat nro 6-12. Kaksoiskelpoisuus ilmenee näistä tutkintokohdista. | Varhaiskasvatuslaki 30.1 § kohta 1 VNa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 19.1 § kohta 1 VNa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 19.1 § kohta 3 Varhaiskasvatuslaki 75.1 § Varhaiskasvatuslaki 75.2 § |
37. Kasvatustieteen tohtori
(Kasvatustieteen maisteri, pääaineena erityispedagogiikka - tausta) | Kasvatustieteen tohtori + kasvatustieteen maisterin tutkinto, pääaineena erityispedagogiikka | Esim. Jyväskylän yliopistossa tarjottu varhaiserityisopettajan koulutus. | Varhaiskasvatuslaki 30.1 § kohta 2 VNa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 19.1 § kohta 1 Varhaiskasvatuslaki 75.1 § Varhaiskasvatuslaki 75.2 § |
38. Kasvatustieteen lisensiaatti | Kasvatustieteen lisensiaatti + kasvatustieteen maisteri + kasvatustieteen kandidaatti + varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op tai kasvatustieteen kandidaatin tutkinnossa lastentarhanopettajan koulutus + erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op | Kasvatustieteen kandidaatin ja varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ammatillisia valmiuksia antavien opintojen taikka lastentarhanopettajan opintojen sijaan opintotaustana voi olla myös jokin muu varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden tuova yhdistelmä, ks. tutkintokohdat nro 6-12. Kaksoiskelpoisuus ilmenee näistä tutkintokohdista. | Varhaiskasvatuslaki 30.1 § kohta 1 VNa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 19.1 § kohta 1 VNa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 19.1 § kohta 3 Varhaiskasvatuslaki 75.1 § Varhaiskasvatuslaki 75.2 § |
39. Kasvatustieteen lisensiaatti
(Kasvatustieteen maisteri, pääaineena erityispedagogiikka - tausta) | Kasvatustieteen lisensiaatti + kasvatustieteen maisterin tutkinto, pääaineena erityispedagogiikka | Esim. Jyväskylän yliopistossa tarjottu varhaiserityisopettajan koulutus. | Varhaiskasvatuslaki 30.1 § kohta 2 VNa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 19.1 § kohta 1 Varhaiskasvatuslaki 75.1 § Varhaiskasvatuslaki 75.2 § |
40. Kasvatustieteen maisteri, kaikki kasvatustieteen pääaineet paitsi erityispedagogiikka | Kasvatustieteen maisterin tutkinto + kasvatustieteen kandidaatti + varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op tai kasvatustieteen kandidaatin tutkinnossa lastentarhanopettajan koulutus + erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op | Kasvatustieteen kandidaatin ja varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ammatillisia valmiuksia antavien opintojen taikka lastentarhanopettajan opintojen sijaan opintotaustana voi olla myös jokin muu varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden tuova yhdistelmä, ks. tutkintokohdat nro 6-12. Kaksoiskelpoisuus ilmenee näistä tutkintokohdista. | Varhaiskasvatuslaki 30.1 § kohta 1 Varhaiskasvatuslaki 75.1 § VNa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 19.1 § kohta 1 VNa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 19.1 § kohta 3 |
41. Kasvatustieteen maisteri, pääaineena erityispedagogiikka | Kasvatustieteen maisterin tutkinto, pääaineena erityispedagogiikka | Esim. Jyväskylän yliopistossa tarjottu varhaiserityisopettajan koulutus. | Varhaiskasvatuslaki 30.1 § kohta 2 VNa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 19.1 § kohta 1 |
42. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja;
Erityislastentarhanopettaja | Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto + varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op tai lastentarhanopettajan koulutus + erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op | Kasvatustieteen kandidaatin ja varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ammatillisia valmiuksia antavien opintojen taikka lastentarhanopettajan opintojen sijaan opintotaustana voi olla myös jokin muu varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden tuova yhdistelmä, ks. tutkintokohdat nro 6-12. | Varhaiskasvatuslaki 30.1 § kohta 1 VNa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 19.1 § kohta 1 VNa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 19.1 § kohta 3 Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 7 ja 15 § |
43. Opetushallituksen päätöksellä kelpoisuuden antava ulkomailla suoritettu koulutus | A) Laki ammattipätevyyden tunnustamisesta: Opetushallituksen lopullinen ammattipätevyyden tunnustamispäätös kelpoisuudesta varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävään 1.9.2018 jälkeen. TAI Opetushallituksen lopullinen ammattipätevyyden tunnustamispäätös kelpoisuudesta varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään 1.9.2018 jälkeen sekä erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op. TAI
Opetushallituksen ehdollinen ammattipätevyyden tunnustamispäätös kelpoisuudesta lastentarhanopettajan tehtävään 1.9.2018 mennessä ja Opetushallituksen lopullinen tunnustamispäätös 31.12.2021 mennessä sekä erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op. TAI
Opetushallituksen lopullinen tunnustamispäätös kelpoisuudesta lastentarhanopettajan tehtävään ennen 1.9.2018 sekä erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op B) Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta: Opetushallituksen lopullinen päätös tutkinnon rinnastamisesta varhaiskasvatuksen erityisopettajan kelpoisuuden antavaan tutkintoon ja opintoihin 1.9.2018 jälkeen. TAI Opetushallituksen lopullinen päätös tutkinnon rinnastamisesta kasvatustieteen kandidaatin, maisterin, lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon 1.9.2018 jälkeen sekä varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op sekä erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op. TAI Opetushallituksen lopullinen päätös tutkinnon rinnastamisesta erityislastentarhanopettajan kelpoisuuden antavaan tutkintoon ja opintoihin ennen 1.9.2018. TAI Opetushallituksen ennen 1.1.2016 antama ehdollinen päätös tutkinnon rinnastamisesta erityislastentarhanopettajan kelpoisuuden antavaan tutkintoon ja opintoihin sekä yliopiston antama todistuspäätöksessä edellytettyjen täydentävien opintojen suorittamisesta. | Varhaiskasvatuslaki 30.1 § kohta 1 Varhaiskasvatuslaki 75.3 § Laki ammattipätevyyden tunnustamisesta 4.1 § Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta 6 § Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 7 ja 15 § |
6. PÄIVÄKODIN JOHTAJA
Tutkinto | Opinnot | Muuta | Säännökset |
44. Kasvatustieteen tohtori | Kasvatustieteen tohtori + kasvatustieteen maisteri + kasvatustieteen kandidaatti + varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op tai kasvatustieteen kandidaatin tutkinnossa lastentarhanopettajan koulutus | Kasvatustieteen kandidaatin ja varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ammatillisia valmiuksia antavien opintojen taikka lastentarhanopettajan opintojen sijaan opintotaustana voi olla myös jokin muu kaksoiskelpoisuuden tuova yhdistelmä, ks. tutkintokohdat nro 6-12. Edellytyksenä lisäksi riittävä johtamistaito. | Varhaiskasvatuslaki 74.2 § ennen 1.1.2030 Varhaiskasvatuslaki 31 § voimaan 1.1.2030 VNa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 19.1 § kohta 1 |
45. Kasvatustieteen lisensiaatti | Kasvatustieteen lisensiaatti + kasvatustieteen maisteri + kasvatustieteen kandidaatti + varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op tai kasvatustieteen kandidaatin tutkinnossa lastentarhanopettajan koulutus | Kasvatustieteen kandidaatin ja varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ammatillisia valmiuksia antavien opintojen taikka lastentarhanopettajan opintojen sijaan opintotaustana voi olla myös jokin muu kaksoiskelpoisuuden tuova yhdistelmä, ks. tutkintokohdat nro 6-12. Edellytyksenä lisäksi riittävä johtamistaito. | Varhaiskasvatuslaki 74.2 § ennen 1.1.2030 Varhaiskasvatuslaki 31 § voimaan 1.1.2030 VNa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 19.1 § kohta 1 |
46. Kasvatustieteen maisteri, kaikki kasvatustieteen pääaineet | Kasvatustieteen maisterin tutkinto + kasvatustieteen kandidaatti + varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op tai kasvatustieteen kandidaatin tutkinnossa lastentarhanopettajan koulutus | Kasvatustieteen kandidaatin ja varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ammatillisia valmiuksia antavien opintojen taikka lastentarhanopettajan opintojen sijaan opintotaustana voi olla myös jokin muu kaksoiskelpoisuuden tuova yhdistelmä, ks. tutkintokohdat nro 6-12. Johtajakelpoisuutta varten varhaiskasvatuksen sosionomilta edellytetään kasvatustieteen maisterin tutkintoa jo ennen 1.1.2030, ellei tämä ole kaksoiskelpoinen taikka ollut 1.9.2013 - 1.9.2018 virka- tai työsuhteessa varhaiskasvatuksen ammatillisessa tai hallinnollisessa johtotehtävässä.
Edellytyksenä lisäksi kaikilla riittävä johtamistaito. | Varhaiskasvatuslaki 74.2 § ennen 1.1.2030 Varhaiskasvatuslaki 31 § voimaan 1.1.2030 VNa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 19.1 § kohta 1 |
47. Kasvatustieteen kandidaatti (alempi), varhaiskasvatuksen opettaja
Kasvatustieteen kandidaatti (alempi), lastentarhanopettaja Kasvatustieteen kandidaatti (alempi), varhaiskasvatus | Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto + varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op tai lastentarhanopettajan koulutus | Varhaiskasvatuksen pääaine tai lastentarhanopettajan koulutus. Päiväkodin johtajan kelpoisuus 1.1.2030 saakka. Jos henkilö on ollut 1.9.2013 - 1.9.2018 virka- tai työsuhteessa varhaiskasvatuksen ammatillisessa tai hallinnollisessa johtotehtävässä, ja jos henkilöllä on todettu olevan johtajan kelpoisuus sekä riittävä johtamistaito, henkilö on kelpoinen myös 1.1.2030 jälkeen.
Edellytyksenä lisäksi kaikilla riittävä johtamistaito.
| Varhaiskasvatuslaki 74.2 § ennen 1.1.2030 Varhaiskasvatuslaki 31 § voimaan 1.1.2030 Varhaiskasvatuslaki 75 § VNa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 19.1 § kohta 1 Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 10 § |
48. Kasvatustieteen kandidaatti, muu pääaine kuin varhaiskasvatuksen pääaine | Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, muu pääaine + varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op | Pääaine esim. aikuiskasvatustiede, yleinen kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, mutta ei varhaiskasvatus. Ks. kelpoisuuden saaminen tutkintoa täydentämällä Päiväkodin johtajan kelpoisuus 1.1.2030 saakka. Jos henkilö on ollut 1.9.2013 - 1.9.2018 virka- tai työsuhteessa varhaiskasvatuksen ammatillisessa tai hallinnollisessa johtotehtävässä, ja jos henkilöllä on todettu olevan johtajan kelpoisuus sekä riittävä johtamistaito, henkilö on kelpoinen myös 1.1.2030 jälkeen.
Edellytyksenä lisäksi kaikilla riittävä johtamistaito. | Varhaiskasvatuslaki 74.2 § ennen 1.1.2030 Varhaiskasvatuslaki 31 § voimaan 1.1.2030 Varhaiskasvatuslaki 75 § VNa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 19.1 § kohta 1 |
49. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (ylempi AMK) | Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto + sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto + varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot 60 op | Kaksoiskelpoisilla (ks. tutkintokohta 6) on kelpoisuus 1.1.2030 saakka.
Jos henkilöllä on pelkästään varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus, edellytetään kasvatustieteen maisterin tutkintoa jo 1.9.2018 alkaen.
Jos henkilö on ollut 1.9.2013 - 1.9.2018 virka- tai työsuhteessa varhaiskasvatuksen ammatillisessa tai hallinnollisessa johtotehtävässä, henkilö on kelpoinen myös 1.1.2030 jälkeen.
Edellytyksenä lisäksi kaikilla riittävä johtamistaito.
Varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneita 60 op opintoja on vaadittu 1.8.2005 lähtien eli lain (272/2005) voimaantulosta lähtien. | Varhaiskasvatuslaki 74.2 § ennen 1.1.2030 Varhaiskasvatuslaki 31 § voimaan 1.1.2030 Varhaiskasvatuslaki 75 § Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 7, 10 ja 15 § Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 7 ja 15 § |
50. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK) | Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto + varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot 60 op | Kaksoiskelpoisilla (ks. tutkintokohta 6) on kelpoisuus 1.1.2030 saakka.
Jos henkilöllä on pelkästään varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus, varhaiskasvatuksen sosionomilta edellytetään kasvatustieteen maisterin tutkintoa jo ennen 1.1.2030
Jos henkilö on ollut 1.9.2013 - 1.9.2018 virka- tai työsuhteessa varhaiskasvatuksen ammatillisessa tai hallinnollisessa johtotehtävässä, henkilö on kelpoinen myös 1.1.2030 jälkeen.
Edellytyksenä lisäksi kaikilla riittävä johtamistaito. Varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneita 60 op opintoja on vaadittu 1.8.2005 lähtien eli lain (272/2005) voimaantulosta lähtien. | Varhaiskasvatuslaki 74.2 § ennen 1.1.2030 Varhaiskasvatuslaki 31 § voimaan 1.1.2030 Varhaiskasvatuslaki 75 § Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 7, 10, 15 § |
51. Lastentarhanopettaja (1986-) | Lastentarhanopettajan koulutus ilman kandidaatin tutkintoa | Päiväkodin johtajan kelpoisuus 1.1.2030 saakka. Jos henkilö on ollut 1.9.2013 - 1.9.2018 virka- tai työsuhteessa varhaiskasvatuksen ammatillisessa tai hallinnollisessa johtotehtävässä, ja jos henkilöllä on todettu olevan johtajan kelpoisuus sekä riittävä johtamistaito, henkilö on kelpoinen myös 1.1.2030 jälkeen. Kolmivuotinen lastentarhanopettajan koulutus opistossa tai yliopistossa, joka ei johtanut kandidaatin tutkintoon. Koulutukseen otettiin opiskelijoita vuosien 1986-1995 välillä. Ns. ULO-koulutus. Edellytyksenä lisäksi kaikilla riittävä johtamistaito.
| Varhaiskasvatuslaki 74.2 § ennen 1.1.2030 Varhaiskasvatuslaki 31 § voimaan 1.1.2030 Varhaiskasvatuslaki 75 § Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 7, 10, 15 §
|
52. Lastentarhanopettaja (-1985) | Lastentarhanopettajan koulutus ilman kandidaatin tutkintoa
| Päiväkodin johtajan kelpoisuus 1.1.2030 saakka. Jos henkilö on ollut 1.9.2013 - 1.9.2018 virka- tai työsuhteessa varhaiskasvatuksen ammatillisessa tai hallinnollisessa johtotehtävässä, ja jos henkilöllä on todettu olevan johtajan kelpoisuus sekä riittävä johtamistaito, henkilöllä on kelpoisuus myös 1.1.2030 jälkeen. Yksi- tai kaksivuotinen lastentarhanopettajan koulutus seminaarissa, opistossa tai yliopistossa (ns. ULO-koulutus), joka ei johtanut kandidaatin tutkintoon.
Edellytyksenä lisäksi kaikilla riittävä johtamistaito.
| Varhaiskasvatuslaki 74.2 § ennen 1.1.2030 Varhaiskasvatuslaki 31 § voimaan 1.1.2030 Varhaiskasvatuslaki 75 § Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 7, 10, 15 §
|
53. Sosiaalikasvattaja
| Sosiaalikasvattajan opistotasoinen tutkinto | Päiväkodin johtajan kelpoisuus 1.1.2030 saakka. Jos henkilö on ollut 1.9.2013 - 1.9.2018 virka- tai työsuhteessa varhaiskasvatuksen ammatillisessa tai hallinnollisessa johtotehtävässä, ja jos henkilöllä on todettu olevan johtajan kelpoisuus sekä riittävä johtamistaito, henkilöllä on kelpoisuus myös 1.1.2030 jälkeen.
Edellytyksenä lisäksi kaikilla riittävä johtamistaito.
| Varhaiskasvatuslaki 74.2 § ennen 1.1.2030 Varhaiskasvatuslaki 31 § voimaan 1.1.2030 Varhaiskasvatuslaki 75 § Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 7, 10 ja 15 §
|
54. Sosiaalialan opistotutkinto
| Sosiaalialan ohjaajan opistotutkinto, jossa lapsi- ja nuorisotyöhön suuntautuneet opinnot 40 ov
| Päiväkodin johtajan kelpoisuus 1.1.2030 saakka. Jos henkilö on ollut 1.9.2013 - 1.9.2018 virka- tai työsuhteessa varhaiskasvatuksen ammatillisessa tai hallinnollisessa johtotehtävässä, ja jos henkilöllä on todettu olevan johtajan kelpoisuus sekä riittävä johtamistaito, henkilö on kelpoinen myös 1.1.2030 jälkeen.
Edellytyksenä lisäksi kaikilla riittävä johtamistaito.
| Varhaiskasvatuslaki 74.2 § ennen 1.1.2030 Varhaiskasvatuslaki 31 § voimaan 1.1.2030 Varhaiskasvatuslaki 75 § Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 7, 10 ja 15 §
|
55. Opetushallituksen päätöksellä kelpoisuuden antava ulkomailla suoritettu koulutus | Edellytyksenä tutkinnon lisäksi riittävä johtamistaito. A) Laki ammattipätevyyden tunnustamisesta: Opetushallituksen lopullinen ammattipätevyyden tunnustamispäätös kelpoisuudesta päiväkodin johtajan tehtävään 1.9.2018 jälkeen. TAI Opetushallituksen lopullinen ammattipätevyyden tunnustamispäätös kelpoisuudesta varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään 1.9.2018 jälkeen. TAI Opetushallituksen lopullinen ammattipätevyyden tunnustamispäätös kelpoisuudesta lastentarhanopettajan tehtävään ennen 1.9.2018. TAI Opetushallituksen ehdollinen ammattipätevyyden tunnustamispäätös kelpoisuudesta lastentarhanopettajan tehtävään 1.9.2018 mennessä ja Opetushallituksen lopullinen ammattipätevyyden tunnustamispäätös 31.12.2021 mennessä. TAI Opetushallituksen lopullinen ammattipätevyyden tunnustamispäätös kelpoisuudesta varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävään 1.9.2018 jälkeen sekä kasvatustieteen maisterin tutkinto tai Opetushallituksen lopullinen päätös ulkomaisen tutkinnon rinnastamisesta kasvatustieteen maisterin tutkintoon. B) Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta: Opetushallituksen lopullinen päätös tutkinnon rinnastamisesta varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden antavaan tutkintoon ja opintoihin 1.9.2018 jälkeen. TAI Opetushallituksen lopullinen päätös tutkinnon rinnastamisesta kasvatustieteen kandidaatin, maisterin, lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon 1.9.2018 jälkeen sekä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ammatilliset opinnot 60 op. TAI Opetushallituksen lopullinen päätös tutkinnon rinnastamisesta lastentarhanopettajan kelpoisuuden antavaan tutkintoon ja opintoihin ennen 1.9.2018. TAI Opetushallituksen ennen 1.1.2016 antama ehdollinen päätös tutkinnon rinnastamisesta lastentarhanopettajan kelpoisuuden antavaan tutkintoon ja opintoihin sekä yliopiston antama todistuspäätöksessä edellytettyjen täydentävien opintojen suorittamisesta. TAI Opetushallituksen lopullinen päätös tutkinnon rinnastamisesta varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuden antavaan tutkintoon ja opintoihin sekä kasvatustieteen maisterin tutkinto tai Opetushallituksen lopullinen päätös ulkomaisen tutkinnon rinnastamisesta kasvatustieteen maisterin tutkintoon. -> A ja B -vaihtoehdoilla on kelpoisuus 1.1.2030 saakka. HUOM, jos henkilö on ollut 1.9.2013 - 1.9.2018 virka- tai työsuhteessa varhaiskasvatuksen ammatillisessa tai hallinnollisessa johtotehtävässä, henkilö on kelpoinen myös 1.1.2030 jälkeen.
C) Laki ammattipätevyyden tunnustamisesta: Opetushallituksen lopullinen ammattipätevyyden tunnustamispäätös kelpoisuudesta päiväkodin johtajan tehtävään. TAI Opetushallituksen lopullinen ammattipätevyyden tunnustamispäätös kelpoisuudesta lastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin tehtävään sekä kasvatustieteen maisterin tutkinto tai Opetushallituksen lopullinen päätös ulkomaisen tutkinnon rinnastamisesta kasvatustieteen maisterin tutkintoon. TAI Opetushallituksen lopullinen ammattipätevyyden tunnustamispäätös kelpoisuudesta varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävään 1.9.2018 jälkeen sekä kasvatustieteen maisterin tutkinto tai Opetushallituksen lopullinen päätös ulkomaisen tutkinnon rinnastamisesta kasvatustieteen maisterin tutkintoon. D) Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta:
Opetushallituksen lopullinen päätös tutkinnon rinnastamisesta varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuuden antavaan tutkintoon ja opintoihin sekä kasvatustieteen maisterin tutkinto tai Opetushallituksen lopullinen päätös ulkomaisen tutkinnon rinnastamisesta kasvatustieteen maisterin tutkintoon. TAI Opetushallituksen ennen 1.1.2016 antama ehdollinen päätös tutkinnon rinnastamisesta lastentarhanopettajan kelpoisuuden antavaan tutkintoon ja opintoihin sekä yliopiston antama todistuspäätöksessä edellytettyjen täydentävien opintojen suorittamisesta sekä kasvatustieteen maisterin tutkinto tai Opetushallituksen lopullinen päätös ulkomaisen tutkinnon rinnastamisesta kasvatustieteen maisterin tutkintoon.
-> C ja D -vaihtoehdoilla on kelpoisuus myös 1.1.2030 jälkeen. | Laki ammattipätevyyden tunnustamisesta (1384/2015) 4. 1 § Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta (1385/2015) 6 § Varhaiskasvatuslaki 75 § Varhaiskasvatuslaki 74.2 § ennen 1.1.2030 Varhaiskasvatuslaki 31 § voimaan 1.1.2030 Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 7, 10 ja 15 § |
7. STEINERPEDAGOGINEN VARHAISKASVATTAJA
Tutkinto | Opinnot | Muuta | Säännökset |
56. Steinerpäiväkodin varhaiskasvattaja | 1) Uuden opetussuunnitelman mukaiset yleisopinnot 60 op + varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pääaineopinnot 180 op tai 2) Vanhan opetussuunnitelman mukaiset steinerpedagogiset varhaiskasvattajan opinnot + Opetushallituksen määräyksen (OPH-2246-2019) mukaiset lisäopinnot. | 1) Uusi opetussuunnitelma: Opetushallituksen 9.7.2019 hyväksymän steinerpedagogisten varhaiskasvattajien opintojen opetussuunnitelman mukaisesti suoritettu koulutus (steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opettaja). Tuottaa kelpoisuuden vain steinerpäiväkoteihin. 2) Vanha opetussuunnitelma: Seuraavat henkilöt ovat kelpoisia suoritettuaan lisäopinnot: 1) suorittanut vanhan opetussuunnitelman mukaiset opinnot 1.9.2018 mennessä tai; 2) aloittanut vanhan opetussuunnitelman mukaiset opinnot 1.9.2018 mennessä edellyttäen, että suorittaa ne loppuun viimeistään 31.7.2022. Tuottaa kelpoisuuden vain steinerpäiväkoteihin. | Varhaiskasvatuslaki 32 § Varhaiskasvatuslaki 75.6 § Laki ammattipätevyyden tunnustamisesta (1384/2015) 4. 1 § |
57. Opetushallituksen päätöksellä kelpoisuuden antava ulkomailla suoritettu koulutus
|
| Opetushallituksen lopullinen ammattipätevyyden tunnustamispäätös kelpoisuudesta steinerpedagogisen varhaiskasvattajan tehtävään 1.9.2018 jälkeen. | |
Varhaiskasvatuksen opettaja; Varhaiskasvatuslain 26 §:n varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään kelpoisuuden tuovat tutkinnot |
Varhaiskasvatuslain 26 §:n varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään kelpoisuuden tuovat opinnot, ks. kohdat 1–12. | Varhaiskasvatuksen opettajaksi (kohdat 1–12) kelpoiset henkilöt ovat kelpoisia myös steinerpedagogiseksi varhaiskasvattajaksi. | Varhaiskasvatuslaki 26 § |
8. STEINERPEDAGOGISEN PÄIVÄKODIN MUU HENKILÖSTÖ
Steinerpedagogisen päiväkodin muu kasvatus-, opetus- ja hoitohenkilöstön sekä päiväkodin johtajien kelpoisuuden määrittämisessä noudatetaan tässä ohjeistuksessa kuvattuja tehtävänimikekohtaisia ohjeistuksia.
- Steinerpäiväkodissa työskentelevät sosionomit: kts. varhaiskasvatuksen sosionomeja koskeva ohjeistus
- Steinerpäiväkodissa työskentelevät lastenhoitajat: kts. varhaiskasvatuksen lastenhoitajia koskeva ohjeistus
- Steinerpäiväkodissa työskentelevät erityisopettajat: kts. varhaiskasvatuksen erityisopettajia koskeva ohjeistus
- Steinerpäiväkodissa työskentelevät päiväkodin johtajat: kts. päiväkodin johtajia koskeva ohjeistus
Kysymyksiä ja vastauksia
Millaisista tietoa varhaiskasvatuksen työntekijän kelpoisuudesta Vardasta saa? *
Vardaan tallennetaan työntekijän tehtävänimike toimipaikassa sekä kelpoisuus kyseiseen tehtävään. Kelpoisuustieto on muodossa kyllä/ei. Ohjeet kelpoisuustiedon tallentamiselle löytyvät tältä sivulta.
Kunta edellyttää palvelusetelin sääntökirjassaan, että yksityisellä perhepäivähoitajalla tulee olla perhepäivähoitajan ammattitutkinto, mutta ensimmäisen työskentelyvuoden ajan henkilöllä voi olla suoritettuna myös jonkin muun kuin varhaiskasvatusalan tutkinto. Miten henkilön tutkintotieto tallennetaan Vardaan? *
Kunnan sääntökirjassa määrittämät palveluntuottajaan kohdistuvat vaatimukset eivät voi ylittää laissa tai asetuksessa määriteltyjä kelpoisuusvaatimuksia. Kunta merkitsee yksityiset perhepäivähoitajat kunnan luetteloon ja valvoo heidän toimintaansa. Koska kyse ei ole varhaiskasvatuslain 33 §:ssä tarkoitetusta rekrytoinnista, vaan tuottajan merkitsemisestä kunnan luetteloon, tulee tuottajalla olla perhepäivähoitajan kelpoisuus jo luetteloon merkittäessä.
Personalens behörighet för uppgifter inom småbarnspedagogik
I kapitel 6 i lagen om småbarnspedagogik (540/2018) föreskrivs om behörighetsvillkoren för personalen inom småbarnspedagogik. Syftet med nedanstående tabell är fungera som ett stöd för aktörerna inom småbarnspedagogik då uppgifterna om personalens behörighet ska föras in i Varda. I tabellen beskrivs i vilka situationer aktören inom småbarnspedagogik kan föra in uppgiften om behörighet för en arbetstagare som arbetar med en specifik uppgift inom småbarnspedagogik.
Yrkesbenämningar som behandlas i tabellen är:
- lärare inom småbarnspedagogik (26 §)
- socionom inom småbarnspedagogik (27 §)
- barnskötare inom småbarnspedagogik (28 §)
- familjedagvårdare (29 §)
- speciallärare inom småbarnspedagogik (30 §)
- daghemsföreståndare (31 §)
- steinerpedagog inom småbarnspedagogik (32 §)
- övrig personal vid steinerpedagogiskt daghem
För assistenter inom småbarnspedagogiken finns inga behörighetsvillkor i lagen om småbarnspedagogik. För personer som arbetar som assistenter inom småbarnspedagogik anges därmed i Varda ”ingen behörighet” under uppgiften om behörighet.
I Varda förs endast in uppgifter om personalen inom småbarnspedagogik. Därför behandlas inte behörighetsvillkor för personal inom förskoleundervisning och grundläggande utbildning i denna anvisning.
Läs också:
- Dubbel behörighet – behörighet både som lärare inom småbarnspedagogik och som socionom inom småbarnspedagogik.
- Behörighet som lärare inom småbarnspedagogik och socionom inom småbarnspedagogik genom att komplettera examen.
Tabellens struktur
I tabellen finns under varje yrkesbenämning samlat de examina som ger behörighet för befattningen i fråga. Examina har i första hand angetts så att de går från den högsta examen som ger behörighet vidare till den lägsta examen som ger behörighet, och de examina som för närvarande kan avläggas har angetts före de examina som funnits tidigare men till vilka man inte längre antar studerande.
Kolumnernas innehåll:
- Namnen på examina som använts i kolumnen Examina motsvarar i huvudsak namnen på de utbildningar som används i Statistikcentralens utbildningsklassificering. Av den här orsaken är det möjligt att namnen på examina eller utbildningar som anges i kolumnen avviker från examensbeteckningarna som läroanstalterna använder.
- I kolumnen Studier beskrivs vilka studier som förutsätts för att en person ska ha behörighet för uppgiften.
- I kolumnen Övrigt anges övriga aspekter som bör tas i beaktande och som inverkar på behörigheten, till exempel när studierna har avlagts.
- I kolumnen Föreskrifter anges vilka författningar behörigheten för att arbeta med uppgiften i fråga grundar sig på.
Föreskrift och författningsnummer
Vid sådana punkter i tabellen som innehåller studier som anges i Statsrådets förordning om examina och specialiseringsutbildningar vid universitet (794/2004), hänvisas det till förordningen i kolumnen Föreskrifter. Författningsnumret för lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården är 272/2005. Författningsnumret för lagen om erkännande av yrkeskvalifikationer är 1384/2015, och äldre lagar är bland annat lagen om erkännande av yrkeskvalifikationer 1093/2007, lagen om ändring av lagen om genomförande av en generell ordning för erkännande av examina inom Europeiska gemenskapen 419/1997 och lagen om den tjänstebehörighet som högskolestudier utomlands medför 531/1986.
Sök uppgifter i tabellen
Du kan söka uppgifter i tabellen med sökfunktionen
eller genom att använda tangentbordets sökfunktion Ctrl + F. Observera att du kan få flera sökresultat:
- Om du använder en examen som sökord, kan examen vara placerad under flera olika yrkesbenämningar, beroende på om studierna som krävs för examen ger behörighet för olika uppgifter.
- Om du använder yrkesbenämningen som sökord får du fram de examina som ger behörighet för uppgiften i fråga.
Dubbel behörighet
Med dubbel behörighet avses i tabellen sådana examina som ger behörighet som både lärare inom småbarnspedagogik (26 §) och socionom inom småbarnspedagogik (27 §). Kandidatexamen som ger dubbel behörighet har angetts i tabellen under yrkesbenämningen socionom inom småbarnspedagogik. Sådan yrkeshögskoleexamen inom social- och hälsovård som ger dubbel behörighet har i sin tur angetts under yrkesbenämningen lärare inom småbarnspedagogik. I kolumnen Övrigt anges med vilka förutsättningar personen som avlagt dessa examina har dubbel behörighet i enlighet med lagen om småbarnspedagogik. Alla, som då lagen trädde i kraft 1.9.2018 har haft behörighet att arbeta som barnträdgårdslärare som avses i 7 § i lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården (272/2005), är behöriga att arbeta som lärare inom småbarnspedagogik och socionom inom småbarnspedagogik enligt övergångsbestämmelsen i 75.1 § i lagen om småbarnspedagogik. Dubbel behörighet har också sådana personer som senast 1.9.2019 har antagits till universitet eller yrkeshögskola för att avlägga studier som ger behörighet för lärare inom småbarnspedagogik eller socionom inom småbarnspedagogik, förutsatt studierna är slutförda senast 31.7.2023 (75.2 §).
Behörighet genom att komplettera examen
Enligt lagen om småbarnspedagogik kan man uppnå behörighet för lärare inom småbarnspedagogik (26 §) och socionom inom småbarnspedagogik (27 §) genom att komplettera sin examen. Det innebär, att till exempel studier med inriktning på småbarnspedagogik och socialpedagogik inte behöver ingå i den ursprungliga examenshelheten, utan också kompletterande studier kan ge behörighet i enlighet med 75 § i lagen. En person som senast 1.9.2019 har antagits till kompletterande studier som ger behörighet som lärare inom småbarnspedagogik eller socionom inom småbarnspedagogik får också dubbel behörighet som lärare inom småbarnspedagogik och socionom inom småbarnspedagogik om de kompletterande studierna avläggs senast 31.7.2023. Studerande som efter 1.9.2019 antagits till studier som ger behörighet för lärare inom småbarnspedagogik eller socionom inom småbarnspedagogik får inte dubbel behörighet, utan är behöriga antingen som lärare inom småbarnspedagogik eller som socionomer inom småbarnspedagogik.
1. LÄRARE INOM SMÅBARNSPEDAGOGIK
Examen | Studier | Övrigt | Föreskrifter |
1. Pedagogie doktor | Pedagogie doktor + pedagogie magister + pedagogie kandidat + studier (60 sp) som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning eller barnträdgårdslärarutbildning som ingår i pedagogie kandidatexamen | Istället för pedagogie kandidatexamen och studier som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning eller barnträdgårdslärarstudier kan utbildningsbakgrunden också vara någon annan kombination som ger behörighet att arbeta som lärare inom småbarnspedagogik, se examenspunkterna 6–12. Dubbel behörighet framgår av dessa examenspunkter. | Lagen om småbarnspedagogik 26 § Statsrådets förordning om examina och specialiseringsutbildningar vid universitet 19.1 § punkt 1 Lagen om småbarnspedagogik 75.1 § Lagen om småbarnspedagogik 75.2 § |
2. Pedagogie licentiat | Pedagogie licentiat + pedagogie magister + pedagogie kandidat + studier (60 sp) som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning eller barnträdgårdslärarutbildning som ingår i pedagogie kandidatexamen | Istället för pedagogie kandidatexamen och studier som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning eller barnträdgårdslärarstudier kan utbildningsbakgrunden också vara någon annan kombination som ger behörighet att arbeta som lärare inom småbarnspedagogik, se examenspunkterna 6–12. Dubbel behörighet framgår av dessa examenspunkter. | Lagen om småbarnspedagogik 26 § Statsrådets förordning om examina och specialiseringsutbildningar vid universitet 19.1 § punkt 1 Lagen om småbarnspedagogik 75.1 § Lagen om småbarnspedagogik 75.2 § |
3. Pedagogie magister, alla huvudämnen i pedagogik | Pedagogie magisterexamen + pedagogie kandidat + studier (60 sp) som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning eller barnträdgårdslärarutbildning som ingår i pedagogie kandidatexamen | Istället för pedagogie kandidatexamen eller studier som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning kan utbildningsbakgrunden också vara någon annan kombination som ger behörighet att arbeta som lärare inom småbarnspedagogik, se examenspunkterna 6–12. Den dubbla behörigheten framgår av dessa examenspunkter. | Lagen om småbarnspedagogik 26 § Lagen om småbarnspedagogik 75.1 § Statsrådets förordning om examina och specialiseringsutbildningar vid universitet 19.1 § punkt 1 |
4. Pedagogie kandidat (lägre), lärare inom småbarnspedagogik
Pedagogie kandidat (lägre), barnträdgårdslärare Pedagogie kandidat (lägre), småbarnspedagogik | Pedagogie kandidatexamen + studier (60 sp) som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning eller barnträdgårdslärarutbildning | Småbarnspedagogik som huvudämne eller barnträdgårdslärarutbildning. | Lagen om småbarnspedagogik 26 § Statsrådets förordning om examina och specialiseringsutbildningar vid universitet 19.1 § punkt 1 Lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården 7 och 15 § |
5. Pedagogie kandidat, annat huvudämne än småbarnspedagogik | Pedagogie kandidatexamen, annat huvudämne + studier (60 sp) som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning | Huvudämnet kan vara till exempel vuxenpedagogik, allmän pedagogik eller utvecklingspsykologi, men inte småbarnspedagogik. Se Behörighet genom att komplettera examen. | Lagen om småbarnspedagogik 26 § Statsrådets förordning om examina och specialiseringsutbildningar vid universitet 19.1 § punkt 1 |
6. Yrkeshögskoleexamen inom social- och hälsovård, socionom (högre YH) | Högre yrkeshögskoleexamen inom social- och hälsovård + yrkeshögskoleexamen inom social- och hälsovård + studier (60 sp) med inriktning på småbarnspedagogik och socialpedagogik Omfattar även yrkeshögskoleexamen inom social- och hälsovård eller yrkeshögskoleexamen inom socialsektorn som beviljats av en temporär yrkeshögskola åren 1991–2000 / påbyggnadsexamen vid yrkeshögskola | För behörighet som lärare inom småbarnspedagogik förutsätts att socionomexamen ger dubbel behörighet: * Har haft behörighet att arbeta som barnträdgårdslärare 1.9.2018 eller * har senast 1.9.2019 blivit antagen till studier som ger behörighet och har avlagt studierna senast den 31 juli 2023. Studier med inriktning på småbarnspedagogik och socialpedagogik till en omfattning av 60 sp krävs sedan 1.8.2005, det vill säga från och med att lagen (272/2005) trädde i kraft. | Lagen om småbarnspedagogik 75.1 § Lagen om småbarnspedagogik 75.2 § Lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården 7 och 15 § |
7. Yrkeshögskoleexamen inom social- och hälsovård, socionom (YH) | Yrkeshögskoleexamen inom social- och hälsovård + studier (60 sp) med inriktning på småbarnspedagogik och socialpedagogik Omfattar även yrkeshögskoleexamen inom social- och hälsovård eller yrkeshögskoleexamen inom socialsektorn som beviljats av en temporär yrkeshögskola åren 1991–2000 | Behörighet som lärare inom småbarnspedagogik, förutsatt att socionomexamen ger dubbel behörighet, se punkt 6. Studier med inriktning på småbarnspedagogik och socialpedagogik till en omfattning av 60 sp krävs sedan 1.8.2005, det vill säga från och med att lagen (272/2005) trädde i kraft. | Lagen om småbarnspedagogik 75.1 § Lagen om småbarnspedagogik 75.2 § Lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården 7 och 15 § |
8. Barnträdgårdslärare (1986-) | Barnträdgårdslärarutbildning utan kandidatexamen | Sådan treårig barnträdgårdslärarutbildning vid ett institut eller universitet som inte ledde till kandidatexamen. Studerande antogs till utbildningen mellan åren 1986 och 1995. | Lagen om småbarnspedagogik 75.1 § Lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården 7 och 15 § |
9. Barnträdgårdslärare (-1985) | Barnträdgårdslärarutbildning utan kandidatexamen | Sådan ett- eller tvåårig barnträdgårdslärarutbildning vid seminarium, institut eller universitet som inte ledde till kandidatexamen. | Lagen om småbarnspedagogik 75.1 § Lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården 7 och 15 § |
10. Socialpedagog
| Socialpedagogexamen, på institutsnivå | Studerande antogs till utbildningen fram till år 1998. | Lagen om småbarnspedagogik 75.1 § Lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården 7 och 15 § |
11. Examen på institutsnivå inom socialsektorn
| Handledare inom socialsektorn, examen på institutsnivå som omfattar studier (40 sv) inom barn- och ungdomsarbete | Handledare inom socialsektorn, examen på institutsnivå. Endast åren 1996–1998. Examen ska vara avlagd senast 2002. Behörigheten beror på vilka studier som avlagts. Studierna ska vara inriktade på småbarnspedagogik. | Lagen om småbarnspedagogik 75.1 § Lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården 7 och 15 § |
12. Utbildning som avlagts utomlands och som ger behörighet genom Utbildningsstyrelsens beslut | A) Lagen om erkännande av yrkeskvalifikationer: Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om erkännande av yrkeskvalifikationer som ger behörighet för uppgiften som lärare inom småbarnspedagogik efter 1.9.2018. ELLER Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om erkännande av yrkeskvalifikationer som ger behörighet för uppgiften som barnträdgårdslärare före 1.9.2018. ELLER Utbildningsstyrelsens villkorliga beslut om erkännande av yrkeskvalifikationer som ger behörighet för uppgiften som barnträdgårdslärare före 1.9.2018 och Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om erkännande av yrkeskvalifikationer senast 31.12.2021. B) Lagen om den tjänstebehörighet som högskolestudier utomlands medför: Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om jämställande av examen med en examen och studier som ger behörighet för uppgiften som lärare inom småbarnspedagogik efter 1.9.2018. ELLER Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om jämställande av examen med pedagogie kandidatexamen, pedagogie magisterexamen, pedagogie licentiatexamen eller pedagogie doktorsexamen efter 1.9.2018 och studier som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning (60 sp). ELLER Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om jämställande av examen med examen och studier som ger behörighet som barnträdgårdslärare före 1.9.2018. ELLER Villkorligt beslut som Utbildningsstyrelsen utfärdat före 1.1.2016 om jämställande av examen med examen och studier som ger behörighet som barnträdgårdslärare och avlagda kompletterande studier som förutsätts i universitetets betygsbeslut. | Lagen om erkännande av yrkeskvalifikationer 4.1 § Lagen om den tjänstebehörighet som högskolestudier utomlands medför 6 § Lagen om småbarnspedagogik 75.1 § Lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården 7 och 15 § |
2. SOCIONOM INOM SMÅBARNSPEDAGOGIK
Examen | Studier | Övrigt | Föreskrifter |
13. Pedagogie doktor | Pedagogie doktor + pedagogie magister + pedagogie kandidat + studier (60 sp) som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning eller barnträdgårdslärarutbildning som ingår i pedagogie kandidatexamen | Behörighet som socionom inom småbarnspedagogik, förutsatt att kandidatexamen ger dubbel behörighet, se punkt nr 18. Istället för pedagogie kandidatexamen och studier som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning eller barnträdgårdslärarstudier kan utbildningsbakgrunden också vara någon annan som ger dubbel behörighet. Se punkterna 6–12. | Lagen om småbarnspedagogik 75.1 § Lagen om småbarnspedagogik 75.2 § Statsrådets förordning om examina och specialiseringsutbildningar vid universitet 19.1 § punkt 1 |
14. Pedagogie licentiat | Pedagogie licentiat + pedagogie magister + pedagogie kandidat + studier (60 sp) som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning eller barnträdgårdslärarutbildning som ingår i pedagogie kandidatexamen | Behörighet som socionom inom småbarnspedagogik, förutsatt att kandidatexamen ger dubbel behörighet, se punkt nr 18. Istället för pedagogie kandidatexamen och studier som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning eller barnträdgårdslärarstudier kan utbildningsbakgrunden också vara någon annan som ger dubbel behörighet. Se punkterna 6–12. | Lagen om småbarnspedagogik 75.1 § Lagen om småbarnspedagogik 75.2 § Statsrådets förordning om examina och specialiseringsutbildningar vid universitet 19.1 § punkt 1 |
15. Pedagogie magister, alla huvudämnen i pedagogik | Pedagogie magisterexamen + pedagogie kandidat + studier (60 sp) som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning eller barnträdgårdslärarutbildning som ingår i pedagogie kandidatexamen | Behörighet som socionom inom småbarnspedagogik, förutsatt att kandidatexamen ger dubbel behörighet, se punkt nr 18. Istället för pedagogie kandidatexamen och studier som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning eller barnträdgårdslärarstudier kan utbildningsbakgrunden också vara någon annan kombination av studier som ger behörighet för socionom inom småbarnspedagogik, se punkterna 6–12. | Lagen om småbarnspedagogik 75.1 § Lagen om småbarnspedagogik 75.2 § Statsrådets förordning om examina och specialiseringsutbildningar vid universitet 19.1 § punkt 1 |
16. Yrkeshögskoleexamen inom social- och hälsovård, socionom (högre YH) | Högre yrkeshögskoleexamen inom social- och hälsovård + lägre yrkeshögskoleexamen inom social- och hälsovård + studier (60 sp) med inriktning på småbarnspedagogik och socialpedagogik Innefattar också yrkeshögskoleexamen inom social- och hälsovård eller yrkeshögskoleexamen inom socialsektorn som beviljats av en temporär yrkeshögskola åren 1991–2000 / påbyggnadsexamen vid yrkeshögskola | Se mer om dubbel behörighet för socionom inom småbarnspedagogik med uppgifter som lärare inom småbarnspedagogik, punkt 6 Studier med inriktning på småbarnspedagogik och socialpedagogik till en omfattning av 60 sp krävs sedan 1.8.2005, det vill säga från och med att lagen (272/2005) trädde i kraft. | Lagen om småbarnspedagogik 27 § |
17. Yrkeshögskoleexamen inom social- och hälsovård, socionom (YH) | Yrkeshögskoleexamen inom social- och hälsovård + studier (60 sp) med inriktning på småbarnspedagogik och socialpedagogik Innefattar också yrkeshögskoleexamen inom social- och hälsovård eller yrkeshögskoleexamen inom socialsektorn som beviljats av en temporär yrkeshögskola åren 1991–2000 | Se mer om dubbel behörighet för socionom inom småbarnspedagogik inom uppgifter som lärare inom småbarnspedagogik, punkt 7 Studier med inriktning på småbarnspedagogik och socialpedagogik till en omfattning av 60 sp krävs sedan 1.8.2005, det vill säga från och med att lagen (272/2005) trädde i kraft. | Lagen om småbarnspedagogik 27 § |
18. Pedagogie kandidat (lägre), lärare inom småbarnspedagogik
Pedagogie kandidat (lägre), barnträdgårdslärare Pedagogie kandidat (lägre), småbarnspedagogik | Pedagogie kandidatexamen + studier (60 sp) som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning eller barnträdgårdslärarutbildning | Behörighet som socionom inom småbarnspedagogik, förutsatt att kandidatexamen ger dubbel behörighet:
* Har haft behörighet att arbeta som barnträdgårdslärare 1.9.2018 eller * har senast 1.9.2019 blivit antagen till studier som ger behörighet och har avlagt studierna senast den 31 juli 2023. | Lagen om småbarnspedagogik 75.1 § Lagen om småbarnspedagogik 75.2 § Statsrådets förordning om examina och specialiseringsutbildningar vid universitet 19.1 § punkt 1 Lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården 7 och 15 § |
19. Pedagogie kandidat, annat huvudämne än småbarnspedagogik | Pedagogie kandidatexamen, annat huvudämne + studier (60 sp) som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning | Huvudämnet kan vara till exempel vuxenpedagogik, allmän pedagogik eller utvecklingspsykologi, men inte småbarnspedagogik. Behörighet som socionom inom småbarnspedagogik, förutsatt att kandidatexamen ger dubbel behörighet, se punkt 18. Se Behörighet genom att komplettera examen. | Lagen om småbarnspedagogik 75.1 § Lagen om småbarnspedagogik 75.2 § Statsrådets förordning om examina och specialiseringsutbildningar vid universitet 19.1 § punkt 1 |
20. Barnträdgårdslärare (1986-) | Barnträdgårdslärarutbildning utan kandidatexamen | Sådan treårig barnträdgårdslärarutbildning vid ett institut eller universitet som inte ledde till kandidatexamen. Studerande antogs till utbildningen mellan åren 1986 och 1995. | Lagen om småbarnspedagogik 75.1 § Lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården 7 och 15 § |
21. Barnträdgårdslärare | Barnträdgårdslärarutbildning utan kandidatexamen | Sådan ett- eller tvåårig barnträdgårdslärarutbildning vid seminarium, institut eller universitet som inte ledde till kandidatexamen. | Lagen om småbarnspedagogik 75.1 § Lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården 7 och 15 § |
22. Socialpedagog | Socialpedagogexamen, på institutsnivå | Studerande antogs till utbildningen fram till år 1998. | Lagen om småbarnspedagogik 75.1 § Lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården 7 och 15 § |
23. Examen på institutsnivå inom socialvården | Handledare inom socialsektorn, examen på institutsnivå som omfattar studier (40 sv) inom barn- och ungdomsarbete | Handledare inom socialsektorn, examen på institutsnivå. Endast åren 1996–1998. Examen ska vara avlagd senast 2002. Behörigheten beror på vilka studier som avlagts. Studierna ska vara inriktade på småbarnspedagogik. | Lagen om småbarnspedagogik 75.1 § Lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården 7 och 15 § |
24. Utbildning som avlagts utomlands och som ger behörighet genom Utbildningsstyrelsens beslut | A) Lagen om erkännande av yrkeskvalifikationer Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om erkännande av yrkeskvalifikationer som ger behörighet för uppgiften som socionom inom småbarnspedagogik efter 1.9.2018. ELLER Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om erkännande av yrkeskvalifikationer som ger behörighet för uppgiften som barnträdgårdslärare före 1.9.2018. ELLER Utbildningsstyrelsens villkorliga beslut om erkännande av yrkeskvalifikationer som ger behörighet för uppgiften som barnträdgårdslärare före 1.9.2018 och Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om erkännande av yrkeskvalifikationer senast 31.12.2021. B) Lagen om den tjänstebehörighet som högskolestudier utomlands medför: Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om jämställande av examen med examen och studier som ger behörighet för uppgiften som socionom inom småbarnspedagogik efter 1.9.2018. ELLER Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om jämställande av examen med en yrkeshögskoleexamen inom social- och hälsovård eller en högre yrkeshögskoleexamen inom social- och hälsovård efter 1.9.2018 och studier (60 sp) med inriktning på småbarnspedagogik och socialpedagogik. ELLER Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om jämställande av examen med examen och studier som ger behörighet som barnträdgårdslärare före 1.9.2018. ELLER Ett villkorligt beslut som Utbildningsstyrelsen utfärdat före 1.1.2016 om jämställande av examen med examen och studier som ger behörighet som barnträdgårdslärare och avlagda kompletterande studier som förutsätts i universitetets betygsbeslut. | Lagen om erkännande av yrkeskvalifikationer 4.1 § Lagen om den tjänstebehörighet som högskolestudier utomlands medför 6 § Lagen om småbarnspedagogik 75.1 § Lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården 7 och 15 § |
3. BARNSKÖTARE INOM SMÅBARNSPEDAGOGIK
Examen | Studier | Övrigt | Föreskrifter |
25. Grundexamen i pedagogisk verksamhet och handledning
| Yrkesinriktad grundexamen (examensbeteckningen barnledare och handledare i kommunikation och teckenspråk), som innefattar eller som har kompletterats med något av följande alternativ: 1) obligatoriska examensdelar som ger kompetens i småbarnspedagogik och familjeverksamhet 2) obligatoriska examensdelar som ger kompetens i kommunikation och teckenspråkshandledning |
Kompetensområdet för småbarnspedagogik och familjeverksamhet som ingår i grundexamen i pedagogisk verksamhet och handledning föregicks av en grundexamen i barn- och familjearbete (punkt 28), till vilken studerande antogs studerande fram till 31.7.2018. Kompetensområdet för kommunikation och teckenspråkshandledning föregicks av en grundexamen i teckenspråkshandledning (punkt 27), till vilken studerande antogs fram till 31.7.2018. | Lagen om småbarnspedagogik 28 § Statsrådets förordning om småbarnspedagogik 3.1 §
|
26. Grundexamen inom social- och hälsovårdsbranschen | Yrkesinriktad grundexamen (examensbeteckningen närvårdare), som innefattar eller som har kompletterats med något av följande alternativ: 1) obligatoriska examensdelar inom vård och fostran av barn och unga / utbildningsprogrammet för vård och fostran (se punkten övrigt) 2) obligatoriska examensdelar som ger kompetens i småbarnspedagogik och familjeverksamhet 3) obligatoriska examensdelar som ger kompetens i kommunikation och teckenspråkshandledning 4) Obligatoriska studier som ger kompetens för arbete med personer med funktionsnedsättning + examensdelen som gäller främjande av barns utveckling, välbefinnande och lärande 5) något annat utbildningsprogram, t.ex. utbildningsprogrammet för sjukvård och omsorg / utbildningsprogrammet för äldreomsorg / utbildningsprogrammet för mentalhälsoarbete och missbrukarvård + övergångsbestämmelsen gäller (se punkten övrigt) | 1) Utbildningsprogrammet för vård och fostran: Avlagt enligt examensgrunderna som trätt i kraft före 1.8.2018 inom utbildningsprogrammet vård och fostran av barn och unga. 5) Övergångsbestämmelsen gäller om: personen 1.9.2013–1.9.2018 har varit anställd i tjänste- eller arbetsavtalsförhållande i vård- och fostringsuppgifter inom småbarnspedagogiken. | Lagen om småbarnspedagogik 28 § Statsrådets förordning om småbarnspedagogik 3.2 § Statsrådets förordning om småbarnspedagogik 3.3 § Lagen om småbarnspedagogik 75.4 § |
27. Grundexamen i teckenspråkshandledning | Grundexamen i teckenspråkshandledning, 180 kp | Examensbeteckningen teckenspråkshandledare. Grundexamen som föregick grundexamen i pedagogisk verksamhet och handledning, och till vilken studerande antogs fram till 31.7.2018. En studerande som påbörjat studierna kan avlägga examen fram till 31.12.2021. | Lagen om småbarnspedagogik 28 § Statsrådets förordning om småbarnspedagogik 3.3 § |
28. Grundexamen i barn- och familjearbete | Grundexamen i barn- och familjearbete, 180 kp | Examensbeteckning barnhandledare. Grundexamen som föregick grundexamen i pedagogisk verksamhet och handledning, och till vilken studerande antogs fram till 31.7.2018. En studerande som påbörjat studierna kan avlägga examen fram till 31.12.2021. | Lagen om småbarnspedagogik 28 § Statsrådets förordning om småbarnspedagogik 3.3 § |
29. Yrkesexamen för familjedagvårdare + examensdelen som gäller genomförande av pedagogisk verksamhet inom småbarnspedagogik (30 kp) och som ingår i grundexamen i pedagogisk verksamhet och handledning
Yrkesexamen i pedagogisk verksamhet och handledning, kompetensområdet för familjedagvård + examensdelen som gäller genomförande av pedagogisk verksamhet inom småbarnspedagogik (30 kp) och som ingår i grundexamen i pedagogisk verksamhet och handledning
| Yrkesexamen för familjedagvårdare eller motsvarande yrkesexamen i pedagogisk verksamhet och handledning + examensdelen som gäller genomförande av pedagogisk verksamhet inom småbarnspedagogik (30 kp) och som ingår i grundexamen i pedagogisk verksamhet och handledning | Examensbeteckningen familjedagvårdare. Yrkesexamen för familjedagvårdare föregick yrkesexamen i pedagogisk verksamhet och handledning. Till yrkesexamen för familjedagvårdare antogs studerande före 1.1.2019. | Lagen om småbarnspedagogik 28 § Statsrådets förordning om småbarnspedagogik 4 § |
30. Barnskötare | Barnskötarexamen som avlagts vid sjukvårdsinstitut | Examensbeteckningen barnskötare. Examen som föregick grundexamen inom social- och hälsovårdsbranschen och till vilken studerande antogs 1921–1993/1996. | Lagen om småbarnspedagogik 28 § Statsrådets förordning om småbarnspedagogik 3.3 § |
31. Dagvårdare | Dagvårdarutbildning | Examensbeteckningen dagvårdare. Utbildning som föregick grundexamen inom social- och hälsovårdsbranschen. Studerande antogs till utbildningen mellan åren 1985 och 1993. | Lagen om småbarnspedagogik 28 § Statsrådets förordning om småbarnspedagogik 3.3 § |
32. Utbildning som avlagts utomlands och som ger behörighet genom Utbildningsstyrelsens beslut | Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om erkännande av yrkeskvalifikationer som ger behörighet för uppgifter som barnskötare inom småbarnspedagogik efter 1.9.2018. ELLER Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om erkännande av yrkeskvalifikationer som ger behörighet för uppgiften som närvårdare inom dagvård för barn före 1.9.2018. ELLER Utbildningsstyrelsens villkorliga beslut om erkännande av yrkeskvalifikationer som ger behörighet för uppgiften som närvårdare inom dagvård för barn före 1.9.2018 och Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om erkännande av yrkeskvalifikationer senast 31.12.2021. | Lagen om småbarnspedagogik 75.4 § Lagen om erkännande av yrkeskvalifikationer 4.1 § |
4. FAMILJEDAGVÅRDARE
Examen | Studier | Övrigt | Föreskrifter |
33. Yrkesexamen i pedagogisk verksamhet och handledning | Yrkesexamen i pedagogisk verksamhet och handledning, kompetensområdet för familjedagvård | Studerande har antagits till utbildningen från och med 1.1.2019. | Lagen om småbarnspedagogik 29 § |
34. Yrkesexamen för familjedagvårdare | Yrkesexamen för familjedagvårdare | Till utbildningen antogs studerande före 1.1.2019.
| Lagen om småbarnspedagogik 29 §
|
35. Annan examen eller utbildning inom småbarnspedagogik | Annan för uppgiften lämplig examen, såsom utbildning som kommunen ordnar för familjedagvårdare. | Används då examen eller utbildningen inte finns i denna anvisning. | Lagen om småbarnspedagogik 29 § |
Annan examen som angetts i denna anvisning |
Annan examen som angetts i denna anvisning
| Används då en person har avlagt en examen eller utbildning som anges i någon annan punkt i denna anvisning, t.ex. någon av examina i punkterna 25–31. | Lagen om småbarnspedagogik 29 § |
5. SPECIALLÄRARE INOM SMÅBARNSPEDAGOGIK
Examen | Studier | Övrigt | Föreskrifter |
36. Pedagogie doktor | Pedagogie doktor + pedagogie magister + pedagogie kandidat + studier (60 sp) som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning eller barnträdgårdslärarutbildning som ingår i pedagogie kandidatexamen + studier (60 sp) som ger yrkesfärdigheter för uppgifter som speciallärare | Istället för pedagogie kandidatexamen och studier som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning eller barnträdgårdslärarstudier kan utbildningsbakgrunden också vara någon annan kombination som ger behörighet att arbeta som lärare inom småbarnspedagogik, se examenspunkterna 6–12. Dubbel behörighet framgår av dessa examenspunkter. | Lagen om småbarnspedagogik 30.1 § punkt 1 Statsrådets förordning om examina och specialiseringsutbildningar vid universitet 19.1 § punkt 1 Statsrådets förordning om examina och specialiseringsutbildningar vid universitet 19.1 § punkt 3 Lagen om småbarnspedagogik 75.1 § Lagen om småbarnspedagogik 75.2 § |
37. Pedagogie doktor
(pedagogie magister, specialpedagogik som huvudämne - bakgrund) | Pedagogie doktor + pedagogie magisterexamen, specialpedagogik som huvudämne | T.ex. speciallärarutbildning med inriktning mot tidigt lärande som erbjuds av Jyväskylä universitet. | Lagen om småbarnspedagogik 30.1 § punkt 2 Statsrådets förordning om examina och specialiseringsutbildningar vid universitet 19.1 § punkt 1 Lagen om småbarnspedagogik 75.1 § Lagen om småbarnspedagogik 75.2 § |
38. Pedagogie licentiat | Pedagogie licentiat + pedagogie magister + pedagogie kandidat + studier (60 sp) som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning eller barnträdgårdslärarutbildning som ingår i pedagogie kandidatexamen + studier (60 sp) som ger yrkesfärdigheter för uppgifter som speciallärare | Istället för pedagogie kandidatexamen och studier som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning eller barnträdgårdslärarstudier kan utbildningsbakgrunden också vara någon annan kombination som ger behörighet att arbeta som lärare inom småbarnspedagogik, se examenspunkterna 6–12. Dubbel behörighet framgår av dessa examenspunkter. | Lagen om småbarnspedagogik 30.1 § punkt 1 Statsrådets förordning om examina och specialiseringsutbildningar vid universitet 19.1 § punkt 1 Statsrådets förordning om examina och specialiseringsutbildningar vid universitet 19.1 § punkt 3 Lagen om småbarnspedagogik 75.1 § Lagen om småbarnspedagogik 75.2 § |
39. Pedagogie licentiat
(pedagogie magister, specialpedagogik som huvudämne - bakgrund) | Pedagogie licentiat + pedagogie magisterexamen, specialpedagogik som huvudämne | T.ex. speciallärarutbildning med inriktning mot tidigt lärande som erbjuds av Jyväskylä universitet. | Lagen om småbarnspedagogik 30.1 § punkt 2 Statsrådets förordning om examina och specialiseringsutbildningar vid universitet 19.1 § punkt 1 Lagen om småbarnspedagogik 75.1 § Lagen om småbarnspedagogik 75.2 § |
40. Pedagogie magister, alla huvudämnen i pedagogik förutom specialpedagogik | Pedagogie magisterexamen + pedagogie kandidat + studier (60 sp) som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning eller barnträdgårdslärarutbildning som ingår i pedagogie kandidatexamen + studier (60 sp) som ger yrkesfärdigheter för uppgifter som speciallärare | Istället för pedagogie kandidatexamen och studier som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning eller barnträdgårdslärarstudier kan utbildningsbakgrunden också vara någon annan kombination som ger behörighet att arbeta som lärare inom småbarnspedagogik, se examenspunkterna 6–12. Dubbel behörighet framgår av dessa examenspunkter. | Lagen om småbarnspedagogik 30.1 § punkt 1 Lagen om småbarnspedagogik 75.1 § Statsrådets förordning om examina och specialiseringsutbildningar vid universitet 19.1 § punkt 1 Statsrådets förordning om examina och specialiseringsutbildningar vid universitet 19.1 § punkt 3 |
41. Pedagogie magister, specialpedagogik som huvudämne | Pedagogie magisterexamen, specialpedagogik som huvudämne | T.ex. speciallärarutbildning med inriktning mot tidigt lärande som erbjuds av Jyväskylä universitet. | Lagen om småbarnspedagogik 30.1 § punkt 2 Statsrådets förordning om examina och specialiseringsutbildningar vid universitet 19.1 § punkt 1 |
42. Speciallärare inom småbarnspedagogik;
Specialbarnträdgårdslärare | Pedagogie kandidatexamen + studier (60 sp) som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning eller barnträdgårdslärarutbildning som ingår i pedagogie kandidatexamen + studier (60 sp) som ger yrkesfärdigheter för uppgifter som speciallärare | Istället för pedagogie kandidatexamen och studier som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning eller barnträdgårdslärarstudier kan utbildningsbakgrunden också vara någon annan kombination som ger behörighet att arbeta som lärare inom småbarnspedagogik, se examenspunkterna 6–12. | Lagen om småbarnspedagogik 30.1 § punkt 1 Statsrådets förordning om examina och specialiseringsutbildningar vid universitet 19.1 § punkt 1 Statsrådets förordning om examina och specialiseringsutbildningar vid universitet 19.1 § punkt 3 Lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården 7 och 15 § |
43. Utbildning som avlagts utomlands och som ger behörighet genom Utbildningsstyrelsens beslut | A) Lagen om erkännande av yrkeskvalifikationer Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om erkännande av yrkeskvalifikationer som ger behörighet för uppgiften som speciallärare inom småbarnspedagogik efter 1.9.2018. ELLER Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om erkännande av yrkeskvalifikationer som ger behörighet för uppgiften som lärare inom småbarnspedagogik efter 1.9.2018 och studier (60 sp) som ger yrkesfärdigheter för uppgifter som speciallärare. ELLER
Utbildningsstyrelsens villkorliga beslut om erkännande av yrkeskvalifikationer som ger behörighet för uppgiften som barnträdgårdslärare före 1.9.2018 och Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om erkännande senast 31.12.2021 samt studier (60 sp) som ger yrkesfärdigheter för uppgifter som speciallärare. ELLER
Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om erkännande av yrkeskvalifikationer som ger behörighet för uppgiften som barnträdgårdslärare före 1.9.2018 och studier (60 sp) som ger yrkesfärdigheter för uppgifter som speciallärare. B) Lagen om den tjänstebehörighet som högskolestudier utomlands medför: Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om jämställande av examen med examen och studier som ger behörighet som speciallärare inom småbarnspedagogik efter 1.9.2018. ELLER Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om jämställande av examen med pedagogie kandidatexamen, pedagogie magisterexamen, pedagogie licentiatexamen eller pedagogie doktorexamen efter 1.9.2018 och studier (60 sp) som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning och studier (60 sp) som ger yrkesfärdigheter för uppgifter som speciallärare. ELLER Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om jämställande av examen med examen och studier som ger behörighet som specialbarnträdgårdslärare före 1.9.2018. ELLER Ett villkorligt beslut som utfärdats av Utbildningsstyrelsen före 1.1.2016 om jämställande av examen med examen och studier som ger behörighet som specialbarnträdgårdslärare och avlagda kompletterande studier som förutsätts i universitetets betygsbeslut. | Lagen om småbarnspedagogik 30.1 § punkt 1 Lagen om småbarnspedagogik 75.3 § Lagen om erkännande av yrkeskvalifikationer 4.1 § Lagen om den tjänstebehörighet som högskolestudier utomlands medför 6 § Lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården 7 och 15 § |
6. DAGHEMSFÖRESTÅNDARE
Examen | Studier | Övrigt | Föreskrifter |
44. Pedagogie doktor | Pedagogie doktor + pedagogie magister + pedagogie kandidat + studier (60 sp) som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning eller barnträdgårdslärarutbildning som ingår i pedagogie kandidatexamen | Istället för pedagogie kandidatexamen och studier som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning eller barnträdgårdslärarstudier kan utbildningsbakgrunden vara någon annan kombination av studier som ger dubbel behörighet, se punkterna 6–12. En förutsättning är tillräcklig ledarskapsförmåga. | Lagen om småbarnspedagogik 74.2 §, före 1.1.2030 Lagen om småbarnspedagogik 31 §, gäller från och med 1.1.2030 Statsrådets förordning om examina och specialiseringsutbildningar vid universitet 19.1 § punkt 1 |
45. Pedagogie licentiat | Pedagogie licentiat + pedagogie magister + pedagogie kandidat + studier (60 sp) som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning eller barnträdgårdslärarutbildning som ingår i pedagogie kandidatexamen | Istället för pedagogie kandidatexamen och studier som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning eller barnträdgårdslärarstudier kan utbildningsbakgrunden vara någon annan kombination av studier som ger dubbel behörighet, se punkterna 6–12. En förutsättning är tillräcklig ledarskapsförmåga. | Lagen om småbarnspedagogik 74.2 §, före 1.1.2030 Lagen om småbarnspedagogik 31 §, gäller från och med 1.1.2030 Statsrådets förordning om examina och specialiseringsutbildningar vid universitet 19.1 § punkt 1 |
46. Pedagogie magister, alla huvudämnen i pedagogik | Pedagogie magisterexamen + pedagogie kandidat + studier (60 sp) som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning eller barnträdgårdslärarutbildning som ingår i pedagogie kandidatexamen | Istället för pedagogie kandidatexamen och studier som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning eller barnträdgårdslärarstudier kan utbildningsbakgrunden vara någon annan kombination av studier som ger dubbel behörighet, se examenspunkterna 6–12. För en socionom inom småbarnspedagogik förutsätts för behörighet som föreståndare att hen avlagt pedagogie magisterexamen före 1.1.2030, om hen inte har dubbel behörighet eller har varit anställd i tjänste- eller arbetsavtalsförhållande i yrkesmässiga eller administrativa ledande uppgifter 1.9.2013-1.9.2018.
En förutsättning som gäller alla är tillräcklig ledarskapsförmåga. | Lagen om småbarnspedagogik 74.2 §, före 1.1.2030 Lagen om småbarnspedagogik 31 §, gäller från och med 1.1.2030 Statsrådets förordning om examina och specialiseringsutbildningar vid universitet 19.1 § punkt 1 |
47. Pedagogie kandidat (lägre), lärare inom småbarnspedagogik
Pedagogie kandidat (lägre), barnträdgårdslärare Pedagogie kandidat (lägre), småbarnspedagogik | Pedagogie kandidatexamen + studier (60 sp) som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning eller barnträdgårdslärarutbildning | Småbarnspedagogik som huvudämne eller barnträdgårdslärarutbildning. Behörighet som daghemsföreståndare fram till 1.1.2030. Om personen har varit anställd i tjänste- eller arbetsavtalsförhållande i yrkesmässiga eller administrativa ledande uppgifter 1.9.2013-1.9.2018, är personen behörig också efter 1.1.2030.
En förutsättning som gäller alla är tillräcklig ledarskapsförmåga.
| Lagen om småbarnspedagogik 74.2 §, före 1.1.2030 Lagen om småbarnspedagogik 31 §, gäller från och med 1.1.2030 Lagen om småbarnspedagogik 75 § Statsrådets förordning om examina och specialiseringsutbildningar vid universitet 19.1 § punkt 1 Lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården 10 § |
48. Pedagogie kandidat, annat huvudämne än småbarnspedagogik | Pedagogie kandidatexamen, annat huvudämne + studier (60 sp) som ger yrkesfärdigheter för uppgifter inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning | Huvudämnet kan vara till exempel vuxenpedagogik, allmän pedagogik eller utvecklingspsykologi, men inte småbarnspedagogik. Se Behörighet genom att komplettera examen. Behörighet som daghemsföreståndare fram till 1.1.2030. Om personen har varit anställd i tjänste- eller arbetsavtalsförhållande i yrkesmässiga eller administrativa ledande uppgifter 1.9.2013-1.9.2018, är personen behörig också efter 1.1.2030.
En förutsättning som gäller alla är tillräcklig ledarskapsförmåga. | Lagen om småbarnspedagogik 74.2 §, före 1.1.2030 Lagen om småbarnspedagogik 31 §, gäller från och med 1.1.2030 Lagen om småbarnspedagogik 75 § Statsrådets förordning om examina och specialiseringsutbildningar vid universitet 19.1 § punkt 1 |
49. Yrkeshögskoleexamen inom social- och hälsovård, socionom (högre YH) | Högre yrkeshögskoleexamen inom social- och hälsovård + yrkeshögskoleexamen inom social- och hälsovård + studier (60 sp) med inriktning på småbarnspedagogik och socialpedagogik | Personer med dubbel behörighet (se examenspunkt 6) är behöriga fram till 1.1.2030.
Om personen i fråga endast har behörighet som socionom inom småbarnspedagogik, förutsätts pedagogie magisterexamen redan från och med 1.9.2018.
Om personen har varit anställd i tjänste- eller arbetsavtalsförhållande i yrkesmässiga eller administrativa ledande uppgifter 1.9.2013-1.9.2018, är personen behörig också efter 1.1.2030.
En förutsättning som gäller alla är tillräcklig ledarskapsförmåga.
Studier med inriktning på småbarnspedagogik och socialpedagogik till en omfattning av 60 sp krävs sedan 1.8.2005, det vill säga från och med att lagen (272/2005) trädde i kraft. | Lagen om småbarnspedagogik 74.2 §, före 1.1.2030 Lagen om småbarnspedagogik 31 §, gäller från och med 1.1.2030 Lagen om småbarnspedagogik 75 § Lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården 7, 10 och 15 § Lag om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården 7 och 15 § |
50. Yrkeshögskoleexamen inom social- och hälsovård, socionom (YH) | Yrkeshögskoleexamen inom social- och hälsovård + studier (60 sp) med inriktning på småbarnspedagogik och socialpedagogik | Personer med dubbel behörighet (se examenspunkt 6) är behöriga fram till 1.1.2030.
Om personen i fråga endast har behörighet som socionom inom småbarnspedagogik, förutsätts av en socionom inom småbarnspedagogik pedagogie magisterexamen redan före 1.1.2030.
Om personen har varit anställd i tjänste- eller arbetsavtalsförhållande i yrkesmässiga eller administrativa ledande uppgifter 1.9.2013-1.9.2018, är personen behörig också efter 1.1.2030.
En förutsättning som gäller alla är tillräcklig ledarskapsförmåga. Studier med inriktning på småbarnspedagogik och socialpedagogik till en omfattning av 60 sp krävs sedan 1.8.2005, det vill säga från och med att lagen (272/2005) trädde i kraft. | Lagen om småbarnspedagogik 74.2 §, före 1.1.2030 Lagen om småbarnspedagogik 31 §, gäller från och med 1.1.2030 Lagen om småbarnspedagogik 75 § Lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården 7, 10 och 15 § |
51. Barnträdgårdslärare (1986-) | Barnträdgårdslärarutbildning utan kandidatexamen | Behörighet som daghemsföreståndare fram till 1.1.2030. Om personen har varit anställd i tjänste- eller arbetsavtalsförhållande i yrkesmässiga eller administrativa ledande uppgifter 1.9.2013-1.9.2018, är personen behörig också efter 1.1.2030. Sådan treårig barnträdgårdslärarutbildning vid ett institut eller universitet som inte ledde till kandidatexamen. Studerande antogs till utbildningen mellan åren 1986 och 1995. En förutsättning som gäller alla är tillräcklig ledarskapsförmåga.
| Lagen om småbarnspedagogik 74.2 §, före 1.1.2030 Lagen om småbarnspedagogik 31 §, gäller från och med 1.1.2030 Lagen om småbarnspedagogik 75 § Lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården 7, 10 och 15 §
|
52. Barnträdgårdslärare | Barnträdgårdslärarutbildning utan kandidatexamen
| Behörighet som daghemsföreståndare fram till 1.1.2030. Om personen har varit anställd i tjänste- eller arbetsavtalsförhållande i yrkesmässiga eller administrativa ledande uppgifter 1.9.2013-1.9.2018, är personen behörig också efter 1.1.2030. Sådan ett- eller tvåårig barnträdgårdslärarutbildning vid seminarium, institut eller universitet som inte ledde till kandidatexamen.
En förutsättning som gäller alla är tillräcklig ledarskapsförmåga.
| Lagen om småbarnspedagogik 74.2 §, före 1.1.2030 Lagen om småbarnspedagogik 31 §, gäller från och med 1.1.2030 Lagen om småbarnspedagogik 75 § Lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården 7, 10 och 15 §
|
53. Socialpedagog
| Examen på institutsnivå som socialpedagog. | Behörighet som daghemsföreståndare fram till 1.1.2030. Om personen har varit anställd i tjänste- eller arbetsavtalsförhållande i yrkesmässiga eller administrativa ledande uppgifter 1.9.2013-1.9.2018, är personen behörig också efter 1.1.2030.
En förutsättning som gäller alla är tillräcklig ledarskapsförmåga.
| Lagen om småbarnspedagogik 74.2 §, före 1.1.2030 Lagen om småbarnspedagogik 31 §, gäller från och med 1.1.2030 Lagen om småbarnspedagogik 75 § Lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården 7, 10 och 15 §
|
54. Examen på institutsnivå inom socialvården
| Handledare inom socialsektorn, examen på institutsnivå som omfattar studier (40 sv) inom barn- och ungdomsarbete
| Behörighet som daghemsföreståndare fram till 1.1.2030. Om personen har varit anställd i tjänste- eller arbetsavtalsförhållande i yrkesmässiga eller administrativa ledande uppgifter 1.9.2013-1.9.2018, är personen behörig också efter 1.1.2030.
En förutsättning som gäller alla är tillräcklig ledarskapsförmåga.
| Lagen om småbarnspedagogik 74.2 §, före 1.1.2030 Lagen om småbarnspedagogik 31 §, gäller från och med 1.1.2030 Lagen om småbarnspedagogik 75 § Lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården 7, 10 och 15 §
|
55. Utbildning som avlagts utomlands och som ger behörighet genom Utbildningsstyrelsens beslut | En förutsättning utöver examen är tillräcklig ledarskapsförmåga. A) Lagen om erkännande av yrkeskvalifikationer Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om erkännande av yrkeskvalifikationer som ger behörighet som daghemsföreståndare efter 1.9.2018. ELLER Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om erkännande av yrkeskvalifikationer som ger behörighet för uppgiften som lärare inom småbarnspedagogik efter 1.9.2018. ELLER Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om erkännande av yrkeskvalifikationer som ger behörighet för uppgiften som barnträdgårdslärare före 1.9.2018. ELLER Utbildningsstyrelsens villkorliga beslut om erkännande av yrkeskvalifikationer som ger behörighet för uppgiften som barnträdgårdslärare före 1.9.2018 och Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om erkännande av yrkeskvalifikationer senast 31.12.2021. ELLER Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om erkännande av yrkeskvalifikationer som ger behörighet för uppgiften som socionom inom småbarnspedagogik efter 1.9.2018 och pedagogie magisterexamen eller Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om jämställande av en utländsk examen med pedagogie magisterexamen. B) Lagen om den tjänstebehörighet som högskolestudier utomlands medför: Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om jämställande av examen med en examen och studier som ger behörighet för uppgiften som lärare inom småbarnspedagogik efter 1.9.2018. ELLER Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om jämställande av examen med pedagogie kandidatexamen, pedagogie magisterexamen, pedagogie licentiatexamen eller pedagogie doktorexamen efter 1.9.2018 och yrkesinriktade studier i småbarnspedagogik och förskoleundervisning (60 sp). ELLER Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om jämställande av examen med examen och studier som ger behörighet som barnträdgårdslärare före 1.9.2018. ELLER Ett villkorligt beslut av Utbildningsstyrelsen före 1.1.2016 om jämställande av examen med examen och studier som ger behörighet som barnträdgårdslärare och avlagda kompletterande studier som förutsätts i universitetets betygsbeslut. ELLER Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om jämställande av examen med examen och studier som ger behörighet som socionom inom småbarnspedagogik och pedagogie magisterexamen eller Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om jämställande av en utländsk examen med pedagogie magisterexamen. -> A och B-alternativen ger behörighet fram till 1.1.2030. Obs! Om personen har varit anställd i tjänste- eller arbetsavtalsförhållande i yrkesmässiga eller administrativa ledande uppgifter 1.9.2013-1.9.2018, är personen behörig också efter 1.1.2030.
C) Lagen om erkännande av yrkeskvalifikationer: Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om erkännande av yrkeskvalifikationer som ger behörighet som daghemsföreståndare. ELLER Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om erkännande av yrkeskvalifikationer som ger behörighet som barnträdgårdslärare, lärare inom småbarnspedagogik eller socionom inom småbarnspedagogik samt pedagogie magisterexamen eller Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om jämställande av utländsk examen med pedagogie magisterexamen. ELLER Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om erkännande av yrkeskvalifikationer som ger behörighet för uppgiften som socionom inom småbarnspedagogik efter 1.9.2018 och pedagogie magisterexamen eller Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om jämställande av en utländsk examen med pedagogie magisterexamen. D) Lagen om den tjänstebehörighet som högskolestudier utomlands medför:
Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om jämställande av examen med examen och studier som ger behörighet som lärare inom småbarnspedagogik eller socionom inom småbarnspedagogik samt pedagogie magisterexamen eller Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om jämställande av en utländsk examen med pedagogie magisterexamen. ELLER Villkorligt beslut som Utbildningsstyrelsen utfärdat före 1.1.2016 om jämställande av examen med examen och studier som ger behörighet som barnträdgårdslärare och avlagda kompletterande studier som förutsätts i universitets betygsbeslut och pedagogie magisterexamen eller Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om jämställande av en utländsk examen med pedagogie magisterexamen.
-> C och D-alternativen ger behörighet också efter 1.1.2030. | Lagen om erkännande av yrkeskvalifikationer (1384/2015) 4 § 1 § Lagen om den tjänstebehörighet som högskolestudier utomlands medför (1385/2015) 6 § Lagen om småbarnspedagogik 75 § Lagen om småbarnspedagogik 74.2 §, före 1.1.2030 Lagen om småbarnspedagogik 31 §, gäller från och med 1.1.2030 Lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården 7, 10 och 15 § |
7. STEINERPEDAGOG INOM SMÅBARNSPEDAGOGIK
Examen | Studier | Övrigt | Föreskrifter |
56. Pedagog vid ett steinerpedagogiskt daghem | 1) Allmänna studier (60 sp) enligt den nya studieplanen + huvudämnesstudier (180 sp) i småbarnspedagogik och förskoleundervisning eller 2) steinerpedagogiska studier med inriktning på småbarnspedagogik enligt den gamla studieplanen + kompletterande studier enligt Utbildningsstyrelsens föreskrift (OPH-2246-2019). | 1) Den nya studieplanen: Utbildning som avlagts i enlighet med den av Utbildningsstyrelsen 9.7.2019 godkända studieplanen för steinerpedagogiska studier med inriktning på småbarnspedagogik (steinerpedagogisk lärare inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning). Ger endast behörighet för steinerpedagogiskt daghem. 2) Den gamla studieplanen: Följande personer är behöriga efter att ha avlagt kompletterande studier: 1) har avlagt studier enligt den gamla studieplanen senast 1.9.2018 eller; 2) har inlett studier enligt den gamla studieplanen senast 1.9.2018, under förutsättning att studierna slutförs senast 31.7.2022. Ger endast behörighet för steinerpedagogiskt daghem. | Lagen om småbarnspedagogik 32 § Lagen om småbarnspedagogik 75.6 § Lagen om erkännande av yrkeskvalifikationer (1384/2015) 4.1 § |
57. Utbildning som avlagts utomlands och som ger behörighet genom Utbildningsstyrelsens beslut
|
| Utbildningsstyrelsens slutliga beslut om erkännande av yrkeskvalifikationer som ger behörighet för uppgiften som steinerpedagog inom småbarnspedagogik efter 1.9.2018. | |
Lärare inom småbarnspedagogik; Examina som ger behörighet för uppgiften som lärare inom småbarnspedagogik enligt |
Studier som ger behörighet för uppgiften som lärare inom småbarnspedagogik enligt 26 § i lagen om småbarnspedagogik, se punkterna 1–12. | Personer som har behörighet som lärare inom småbarnspedagogik (punkterna 1–12) är också behöriga som steinerpedagoger inom småbarnspedagogik. | Lagen om småbarnspedagogik 26 § |
8. ÖVRIG PERSONAL VID STEINERPEDAGOGISKT DAGHEM
För att definiera behörigheten för övrig personal med fostrings-, undervisnings- och vårduppgifter samt för daghemsföreståndare vid ett steinerpedagogiskt daghem används de anvisningar som ges för respektive yrkesbenämning i tabellen ovan.
- Socionomer som arbetar vid steinerpedagogiskt daghem: se anvisningen som gäller socionomer inom småbarnspedagogik
- Barnskötare som arbetar vid steinerpedagogiskt daghem: se anvisningen som gäller barnskötare inom småbarnspedagogik
- Speciallärare som arbetar vid steinerpedagogiskt daghem: se anvisningen som gäller speciallärare inom småbarnspedagogik
Daghemsföreståndare vid steinerpedagogiskt daghem: se anvisningen som gäller daghemsföreståndare
Sivun sisältö
- No labels