Yhteistyöryhmä keskustelee kokouksissaan tiedonkeruun määritysten tulkinnasta. Alle on koottu kokouksissa tehdyt linjaukset ja kysymykset ministeriölle ja mahdolliset ministeriön vastaukset.
Huom! Kyse on yhteistyöryhmän linjauksista, joille pyydetään ministeriön vahvistus. Kunkin kohdan alle merkitään mikäli ministeriö on linjauksen vahvistanut.
Punaisella on merkitty kohdat, joihin ministeriön kantaa odotetaan.
Sinisellä merkityt kohdat ovat luonnoksia, jotka ryhmä vielä erikseen hyväksyy.
Avoin saatavuus ja rinnakkaistallentaminen
- Maksumuurilehdet (esim. HS, jossa voi muutaman artikkelin lukea veloituksetta)
Yhteistyöryhmän linjaus: Maksumuurilehdet eivät ole open access -julkaisukanavia (kokous 28.4.2016)
Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016) - Väitöskirjojen avoin saatavuus
Yhteistyöryhmän linjaus: Vaikka vain artikkeliväitöskirjan yhteenveto-osa olisi avoimesti saatavilla, katsotaan väitöskirjan olevan avoimesti saatavilla. (kokous 28.4.2016)
Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016) - Julkaisusarjan historian vaikutus avoimeen saatavuuteen
Yhteistyöryhmän linjaus: Jos julkaisusarja on (tämän hetken tiedon mukaan) tästä eteenpäin avoimesti saatavilla, katsotaan sarjassa julkaistavat julkaisut avoimessa sarjassa julkaistuiksi. Julkaisusarjan historian avoimuus ei vaikuta. (kokous 28.4.2016)
Huom! Vuoden 2016 tiedonkeruumäärityksissä (tutkijaohjeistus) sanotaan, että kyse on Open access -julkaisukanavassa ilmestyneestä julkaisusta, jos "julkaisukanavan kaikki julkaisut avoimesti saatavilla".
Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)
- Yksittäinen artikkeli on avoimesti saatavilla, koko kirja ei
Yhteistyöryhmän linjaus: Vuoden 2016 tiedonkeruumäärityksissä (tutkijaohjeistus) sanotaan, että kyse on hybridijulkaisukanavassa ilmestyneestä avoimesta julkaisusta. (kokous 28.4.2016)
Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016) - Lehdet, jotka ilmestyvät sekä painettuna että verkossa ja verkkoversio on avoimesti saatavilla
Yhteistyöryhmän linjaus: Jos painetut ja verkkoversion sisältö on täsmälleen sama ja verkkoversio on avoimesti saatavilla, on lehti avoimesti saatavilla, vaikka lehti raportoitaisiin painetun ISSN-numerolla. Raportoidaan koodiarvolla 1 "Open access -julkaisukanavassa ilmestynyt julkaisu". (kokous 28.4.2016)
Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016) - Avoimesti verkossa ilmestynyt raportti, esim. http://vnk.fi/documents/10616/2009122/4_Julma.pdf/d72804ca-65ef-42f6-a53f-635b01ede1ff?version=1.0
Yhteistyöryhmän linjaus: Muilla kuin tutkijan omilla verkkosivuilla sijaitsevat raportit katsotaan avoimesti saatavilla oleviksi. Raportoidaan koodiarvolla 1 "Open access -julkaisukanavassa ilmestynyt julkaisu". (kokous 28.4.2016)
Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016) - ResearchGate, Academia.edu ja muut vastaavat rinnakkaistallennuspaikkoina
Yhteistyöryhmän linjaus (LUONNOS): ResearchGatessa, Academia.edussa ja muissa vastaavissa julkaiseminen ei ole rinnakkaistallentamista. (kokous 2.6.2016)
Ministeriön kanta: Linjaus ok (ks. OKM:n julkaisutiedonkeruun UKK-sivusto)
Yrityksen määritelmä (yhteisjulkaisu yrityksen kanssa)
Ovatko esim. UKK-instituutti ja Suomen Syöpärekisteri yrityksiä, entäs erilaiset instituutit? Ovatko osakeyhtiömuotoiset AMK:t yrityksiä?
Yhteistyöryhmän linjaus: Ministeriöltä pyydetään tarkempaa linjausta esimerkkien kera. (kokous 28.4.2016)
Ministeriön kanta: Lähtökohtana yhteisjulkaisu yrityksen kanssa -kohdassa on saada kiinni yhteistyöstä muiden kuin korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten (ml. VTT) kanssa. Erilaiset yksityiset tutkimusinstituutit jäävät tässä tarkastelussa hiukan väliin. Yhteisjulkaisuja yritysten kanssa käytetään myös joissakin kv-rankingeissä. OKM:n tiedonkeruun ko. kohta pitäisi saada niiden kanssa samankaltaiseksi.
Linjaus OKM:n julkaisutiedonkeruun UKK-sivulta:Kysymys: Ovatko esim. UKK-instituutti ja Suomen Syöpärekisteri yrityksiä?
Vastaus: Eivät ole. Säätiöiden ja yhdistysten kanssa tehtyjä yhteisjulkaisuja ei luokitella yhteisjulkaisuiksi yritysten kanssa.Kysymys: Ovatko osakeyhtiömuotoiset AMK:t yrityksiä?
Vastaus: Eivät ole. Myöskään valtio-omisteisia valtion erityistehtäviä toteuttavia yhtiöitä (esim. VTT) ei huomioida yrityksinä yhteisjulkaisujen luokittelussa.
Väitöskirjat
- Väitöskirja omakustanteena
Tiedonkeruun käsikirja sanoo, että luokkaan G4 kirjataan "Yliopiston sarjoissa ja yliopiston laitossarjoissa julkaistut monografiaväitöskirjat, kustannetut monografiaväitöskirjat tai omakustanteena julkaistut monografiaväitöskirjat."
Yhteistyöryhmän linjaus: Väitöskirja kuuluu aina luokkaan G vaikka sillä olisi ulkopuolinen kustantaja. Jos esim. kaupallinen kustantaja julkaisee väitöskirja uudestaan, tulee väitöskirjan olla uudelleen muotoiltu eli eri julkaisu, jotta sen voi raportoida luokassa C1. Väitöskirjat raportoidaan aina vaikka niillä ei olisi ulkopuolista kustantajaa. (kokous 28.4.2016)
Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)
Otetaanko mukaan
- Artikkeli on julkaistu konferenssijulkaisussa ja raportoitu ministeriöön. Myöhemmin artikkeli julkaistaan korkeamman jufo-tason lehdessä. Saako lehtiartikkelin raportoida?
Yhteistyöryhmän linjaus: Mikäli julkaisussa mainitaan, että kyse on uudelleen julkaisusta (esim. "published originally"), niin julkaisua ei saa raportoida. Mikäli mainintaa ei ole, saa julkaisun raportoida. (kokous 28.4.2016)
Perustelut: On mahdotonta tarkistaa onko sisältöä muutettu. Mikäli toinen julkaisukanava on vertaisarvioitu, on erittäin todennäköistä, että artikkeliin on tehty joitain muutoksia.
Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016) - EU:n tilaamat/kilpailuttamat raportit, joissa ei koskaan mainita yksittäisten kirjoittajien tai tutkijoiden nimiä eikä affiliaatiotietoja
Yhteistyöryhmän linjaus: Ei oteta. Kirjoittajien nimien tulee käydä ilmi julkaisusta. (kokous 12.5.2016)
Ministeriön kanta: Linjaus ok (ks. OKM:n julkaisutiedonkeruun UKK-sivusto) - Kun opettaja ja opiskelija kirjoittavat opiskelijan opinnäytetyön pohjalta artikkelin esim. ammatillisessa julkaisussa, hyväksytäänkö se julkaisutiedonkeruuseen?
Yhteistyöryhmän linjaus: Otetaan mukaan, mutta vain opettaja raportoidaan ko. korkeakoulun tekijänä. (kokous 12.5.2016)
Ministeriön kanta: Linjaus ok (ks. OKM:n julkaisutiedonkeruun UKK-sivusto) - Toimitetut verkkosivut
Aiemmin tiedonkeruuseen ei otettu mukaan ns. uudenmuotoisia medioita, kuten blogit, Wikipedia-artikkelit tai muut verkkosivut. Nyttemmin (vuoden 2016 tutkijaohjeistus) sääntö on kuitenkin loiventunut ja E1-tyypissä mainitaan "toimitetut verkkosivut" mukaan otettavina tyyppeinä. Lisäksi vuoden 2016 tutkijaohjeistuksesta on poistettu maininta siitä, että blogeja ei oteta mukaan.
Yhteistyöryhmän linjaus: Mukaan otetaan toimitetut verkkosivut. Sivustolla tulee olla toimituskunta, ei vain yksittäistä toimittajaa. Toimituskunnan, kirjoittajan ja kirjoituksen ilmestymisajan tulee käydä ilmi sivustolta. (kokous 2.6.2016 ja 14.10.2016)
Ministeriön kanta: Tiedonkeruussa huomioidaan julkaisut, jotka on julkaistu toimitetulla verkkosivulla, jolla on toimituskunta, ei vain yksittäistä toimittajaa. Toimituskunnan, kirjoittajan ja kirjoituksen ilmestymisajan tulee käydä ilmi sivustolta. (ks. OKM:n julkaisutiedonkeruun UKK-sivusto)
- Proceedings-julkaisu verkkoalustalla
Maataloustieteen päivät 2016 on konferenssi, jonka sivuilla on julkaistu pdf-julkaisuksi kootut abstraktit ja yksittäisinä pdf-tiedostoina pidennetyt abstraktit.
Yhteistyöryhmän linjaus: Maataloustieteen päivien 2016 sivuilla olevien tekstien katsotaan olevan laajennettuja abstrakteja. Abstrakteja ja laajennettuja (tai pidennettyjä) abstrakteja ei oteta mukaan. (kokous 2.6.2016 ja 14.10.2016) - FSD-tietoarkiston sivuilla julkaistu ja tallennettu aineisto
Ei raportoida erikseen; tekstiaineisto yleensä tukimateriaalia varsinaiselle aineistolle, joka siirtyy myöhemmin mahdollisesti aineiston metatietojen myötä tutkimustietovarantoon. (kokous 28.11.2019) - Haastatteluartikkelit
Yhteistyöryhmän linjausehdotus: Tiedonkeruun käsikirjan luvun 3.2.2.7 mukaan tiedonkeruun kohteena olevien julkaisujen tulee pohjautua tekijöiden tutkimus- ja asiantuntijatyöhön. Lisäksi luvussa 7.5.5 todetaan, että E1-julkaisuluokkaan eivät sisälly artikkelit, jotka kirjoittaja on kirjoittanut työskennellessään sanomalehdessä tai aikakauslehdessä. Tähän rinnastetaan myös työskentely organisaation viestinnässä. Sen sijaan tutkijoiden itsensä dialogimuotoon kirjoittamat artikkelit otetaan mukaan tiedonkeruuseen, jos julkaisun muut kriteerit täyttyvät. (kokous 28.11.2019) - Blogikirjoitukset
Yhteistyöryhmän linjausehdotus: Blogikirjoitus voidaan raportoida, mikäli julkaisulle asetetut muut kriteerit täyttyvät. Blogilla tulee olla toimituskunta, joka päättää alustalla julkaistavista artikkeleista. ISSN-numero ei ole pakollinen tieto. (kokous 28.11.2019) - Kaunokirjalliset käännökset
Yhteistyöryhmän linjausehdotus: Kaunokirjallisen tekstin käännöstyö eroaa julkaisuluokkiin A-E kuuluvien tekstien käännöstyöstä, jolloin se voidaan kirjata luokkaan F2. Muita kuin kanokirjallisia käännöksiä ei raportoida. (kokous 28.11.2019)
Julkaisutyyppit
- Pääkirjoitukset, esipuheet ja johdannot
Yhteistyöryhmän linjaus: (kokous 12.5.2016)- Lisätään
Kaikissa niissä julkaisutyyppien kuvauksissa, joissa mainitaan pääkirjoitus, johdanto tai esipuhe olisi lisämääre "tekijällä tulee olla siinä asiantuntemukseen perustuva panos ja kirjoituksella täytyy olla yhteys kirjoittajan työhön". (Nykyinen muotoilu: "tekijällä tulee olla siinä tutkimuksellinen panos")- julkaisutyypin D1 ("Artikkeli ammattilehdessä") kuvaukseen, että luokkaan sisältyvät myös pääkirjoitukset
- julkaisutyypin E1 ("Yleistajuinen artikkeli, sanomalehtiartikkeli") kuvaukseen, että luokkaan sisältyvät myös pääkirjoitukset, johdannot ja esipuheet.
- Kaikissa niissä julkaisutyyppien kuvauksissa, joissa mainitaan pääkirjoitus, johdanto tai esipuhe olisi lisäys "Ei raportoida pääkirjoituksia, johdantoja tai esipuheita, joissa kuvaillaan pelkästään julkaisun toimitustyötä tai sisällysluetteloa".
Ministeriön kanta: [Kantaa odotetaan]
- Lisätään
- Vuosikirja-artikkelit
Yhteistyöryhmän linjaus: (kokous 12.5.2016)- Jos vuosikirjalla on ISBN-tunnus (mutta on ISSN-tunnus), käsitellään artikkeli kirja-artikkelina eli julkaisutyyppi on A3, B2, D2 tai E1.
- Jos vuosikirjalla ei ole ISBN-tunnusta (ja on ISSN-tunnus), käsitellään artikkeli lehtiartikkelina eli julkaisutyyppi on A1, A2, B1, D1 tai E1.
Tällä hetkellä vuosikirjat mainitaan käsikirjassa julkaisutyypissä A3 ("Luokkaan sisältyvät mm. Tieteellisissä vuosikirjoissa tai vastaavissa julkaistut artikkelit").
Ministeriön kanta: Linjaus ok (ks. OKM:n julkaisutiedonkeruun UKK-sivusto)
- Kauppalehti, Talouselämä ja Talouselämän mukana tuleva Fakta
Yhteistyöryhmän linjaus: Kauppalehden artikkelit kuuluvat luokkaan E1, Talouselämän ja Faktan luokkaan D1. (kokous 2.6.2016)
Ministeriön kanta: Kauppalehti ja Talouselämän mukana tuleva Fakta ovat yleistajuisia julkaisuja (ks. OKM:n julkaisutiedonkeruun UKK-sivusto) - Elsevierin Procedia-sarjojen kirjaus
Yhteistyöryhmän linjaus: Jos sarjan kaikki yksittäiset numerot koostuvat aina yhden konferenssin artikkeleista, ei kyseessä silloin ole lehti, vaan konferenssijulkaisu, jolloin artikkelit kirjataan konferenssijulkaisuina. Tällaisten sarjojen nimissä on usein esim. lecture notes, proceedings tai procedia. Tyypillisesti tallaisia sarjoja on seuraavilla tieteenaloilla: fysiikka, tietojenkäsittely, tekniikan alat ja kieliteknologia. (kokous 14.10.2016) - Lyhyet ammattiyhteisölle suunnatut raportit, esimerkkinä The Astronome´s Telegram
Yhteistyöryhmän linjaus: Todetaan vaikuttavan melko selvästi abstrakteilta. (kokous 22.2.2019)
Ministeriön kanta: Vaikuttavat D1 tai D2 luokkaan kuuluvilta julkaisuilta. - Vertaisarvioitu tutkimusraportti Kelan sarjassa
Yhteistyöryhmän linjaus: Pyydettävä ministeriön kanta siitä, määrittääkö TSV:n leima julkaisutyypin. (kokous 22.2.2019)
Ministeriön kanta: Jufo-luokan perusteella ei ole tieteellisesti varteenotettava sarja, mutta toisaalta heillä on TSV:n vertaisarviointitunnus. Kelalla kuitenkin näyttäisi olevan kaksi sarjaa, toinen tutkimus-sarja ja toinen raportteja sarja. Tämän pohjalta sanoisin että raportteja sarja olisi D4-luokkaa. TSV:n tunnus ei itsessään takaa että sarja olisi tieteellistä tutkimusta, vaan ainoastaan sen että siinä käytetään vertaisarviointia.