Aika: ke 23.9. klo 13-15

Paikka: Zoom-etäkokoushuone https://cscfi.zoom.us/j/667471337

Tallenne:  https://kannu.csc.fi/s/4aYgkFrkdqbZEZL

Kokousmerkintä: https://wiki.eduuni.fi/x/QxACCg


Sivun alareunan kommentteihin voit ehdottaa (kirjautuneena) käsiteltäviä aiheita.

Asialista:

1. Kokouksen avaus

Puheenjohtaja Anna-Kaarina Linna avasi kokouksen klo 13.00

2. Asialistan hyväksyminen

Asialista hyväksytty

3. Aiemmin hyväksytyt linjaukset ja käsitellyt asiat

Ministeriölle lähetetetyt linjausehdotukset on päivitetty Linjaukset-sivulle. Punaisella on merkitty linjaukset, joihin ei olla vielä saatu vastausta ministeriöstä. https://wiki.eduuni.fi/x/M5z4Ag 

Linjauksia voidaan käsitellä julkaisutiedonkeruun webinaarissa 22.10.

4. Käsiteltävät aiheet

Uuden puheenjohtajan valinta

Ilmoittautuneita ehdokkaiksi yksi, ja uudeksi puheenjohtajaksi valittu Marja-Leena Harjuniemi, JYU. Puheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta.

Kiitokset Anna-Kaarina Linnalle edellisestä kaudesta puheenjohtajana!

Loppukokouksen ajan puheenjohtajana Marja-Leena Harjuniemi.

Opetustilanteesta tehdyt videot julkaisutiedonkeruussa (Hanna Kiuru, Humak)
Viesti yhteistyöryhmän sähköpostilistalla: Olemme pohtineet hiljattain useamman video-casen kohdalla, onko ko. video sovelias OKM:n julkaisutiedonkeruuseen, kun kyseessä on opetustilanne, jossa sisältö on pohjautunut kylläkin opettajan asiantuntijuuteen. Olemme tulkinneet tarkkaan tiedonkeruuohjeita ja antaneet tarjotuille videomateriaaleille hylsyt, koska ohjeissa rajataan selvästi opetusmateriaali julkaisuista pois. Nyt olemme miettineet minun tekemääni videotallennetta, joka on tehty pari vuotta sitten. Se perustuu tutkimustoimintaani ja on jälkikäteistallenne sisällöstä, josta pidin yliopistolla luentokeikan. Tässä linkki: https://www.youtube.com/watch?v=srm-0sc3zEg&t=8s. Siihen tulisi tehdä tekstitykset (saavutettavuus) ja tietysti saattaa toimituskunnan kautta julkaistavaksi. Mutta noin muuten; mitä mieltä olette sen julkaisukelpoisuudesta huomioiden tiedonkeruun kriteerit. Sopisiko se julkaisuksi sisällön puolesta?

Mahdollisesti i-luokan julkaisuna. Ulkopuolinen toimituskunta, perustuu tutkimustyöhön. Todettu, että mahdollisesti myös oppimateriaali, mutta oppimateriaalin ja i-luokan välistä eroa/yhteneväisyyttä tulisi tarkentaa.

Nostetaan asia webinaarin kysymyksiin.

Final draftien saavutettavuus
Final draftien saavutettavuudesta on myös myös keskusteltu yhteistyöryhmän sähköpostilistalla. Useissa organisaatioissa nämä tehdään tutkijan lähettämän version pohjalta, joten tulisiko saavutettavuus taata organisaation puolesta? Mikäli tutkija toimittaa final draftin PDF-tiedostona, saavutettavuuteen liittyviä teknisiä muutoksia voi olla hankalaa toteuttaa. Myös word-tiedoston muuttaminen saavutettavaksi vaatii lisätyötä.

Ei kuulu lainsäädännön piiriin

      • käyttäjien tai muiden ulkopuolisten tahojen palvelussa julkaisemia sisältöjä, jotka eivät ole palveluntarjoajan itsensä tuottamia, rahoittamia tai valvomia
      • toimisto-ohjelmien tiedostoja (esim. doc, pdf, odt), jotka on julkaistu ennen 23.9.2018
      • verkkosisältöön, joka on arkistoitu ennen 23.9.2019
        ( https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/ )

Tampereella katsottu että ei kuulu lainsäädännön piiriin, ja Kansalliskirjaston ohjeistus ollut saman suuntainen. Haaga-Helialla Theseus päätynyt samaan, eli ei katsota kuuluvan lainsäädönnön piiriin.

Todettu, että omien julkaisujen osalta saavutettavuusvaatimukset koskevat, mutta ei rinnakkaistallenteita.


Uuden tiedonkeruukäsikirjan avoimen saatavuuden muutokset (Tanja Heikkilä, TUNI)
Tiedonkeruun käsikirja 2020 (Luonnos) sisältää muutoksia avoimen saatavuuden koodeissa ja määritelmissä. Mitä ajatuksia herättää? Vai onko liian aikaista käsitellä tätä? Vieläkö kovasti tulossa muutoksia tähän?

    • Viivästetyn avoimuuden yleisyys, kuinka yleistä on ja kuinka luotettavaa dataa saadaan? Kuinka helppo on saada kiinni että julkaisu on ilmestynyt embargollisena julkaisuna, jos julkaisu on jo avoin? Tai huomata, että julkaisu tulee olemaan viivästetysti auki? Todettu, että useimmilla kustantajilla embargotieto on ilmoitettu julkaisukanavan tiedoissa.
      • Keskusteltu että embargotiedon voisi ihannetapauksessa saada kustantajan ISSN:n numeron kautta suoraan jufo-tietokannasta. Asiasta keskusteltu TSV:n kanssa.

      • VY:llä julkaistaan paljon Elsevierin lehdissä, joten VY:n julkaisuista viidennes saattaa olla viivästettyä OA:ta. 

    • Raportoidaanko uusia OA-tietoja vaikka uuteen tietomalliin ei olisi vielä siirrytty? Kyllä, uusia OA-tietoja saa raportoida heti.
      • Webinaarissa keskusteltavaksi miten siirtymäajan tilastointi tehdään jos vain osalla käytössä
    • Muulla tavalla avoin -luokka olisi myös tarpeellinen, esim. Duodecim avoimet julkaisut.
      • JY kerännyt itselleen ylös "muulla tavoin" avoimet julkaisut, mutta ei raportoitu OKM:n tiedonkeruussa, ellei rinnakkaistallennetta
      • Todettu että Duodecim julkaisut ilmoitetaan "kanava=ei oa" ja "julkaisu=on oa", ja "rinnakkaistallenne=on oa"
    • Rahoitusmallissa avoimuuden lisäpisteet, millä yhdistelmillä kannustekerroin saadaan?

Julkaisutiedonkeruun webinaari 22.10.2020 klo 12-15
Webinaarissa olisi hyvä käsitellä julkaisutiedonkeruun työryhmän valmistelemia linjausehdotuksia.

Linjauksen käsittelylle toivotaan riittävästi aikaa.

5. Muut mahdolliset asiat

  • FinnARMA verkoston webinaari 8.10. klo 13-14.30 Finn-ARMA-verkoston webinaarit
  • Jatkossa mahdollisesti kutsutaan kokouksiin vierailevia asiantuntijoita pitämään esityksiä, ehdotuksia puhujista voi ehdottaa. Myös ryhmän jäseniltä toivotaan esityksiä hyvistä menetelmistä jne.

6. Seuraava kokous

  • Uusista kokousajoista lähetetään ryhmän jäsenille Doodle.

7. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14.21

  • No labels

3 Comments

  1. Tanja Heikkilä

    Ehdotus asialistalle: Tiedonkeruun käsikirja 2020 (Luonnos) sisältää muutoksia avoimen saatavuuden koodeissa ja määritelmissä. Mitä ajatuksia herättää? Vai onko liian aikaista käsitellä tätä? Vieläkö kovasti tulossa muutoksia tähän?

    1. Aila Louhelainen

      Valitettavasti en pääse kokoukseen, mutta ajatuksia herättää ja laitoin pohdintaa ja kysymystäkin jo virta-julkaisuttietopalvelun sähköpostiin, mutta laitanpa tähänkin: 

      Nykyisessä ohjeistuksessa <AvoinSaatavuusKoodi>:lla otetaan kantaa julkaisun avoimuuteen:

      Käsikirjassa 2019:

      Uudessa attribuuttipohjaisessa mallissa samalla <AvoinSaatavuusKoodi>:lla pitäisi määrittää julkaisukanavan avoimuustieto ei julkaisun avoimuutta :

      Tästähän seuraa, että eri vuosien datassa samalla attribuutilla ilmoitetaan eri asioita ja data ei ole vertailukelpoista eikä siitä voida tehdä näin ollen enää tehdä mitään vertailukelpoista tilastointia. Kuitenkin kyseessä on rahoitukseen vaikuttava tieto. Miksi tästä julkaisu(artikkeli)pohjaisesta avoimuudesta halutaan luopua?

      Nyt vuoden 2020 tietoa on kerätty jo yli 8 kk. Jos tätä tiedonkeruuta muutetaan nyt näin, niin kaikkien julkaisujen osalta tuo kenttä pitäisi käydä uudelleen läpi ja aiheuttaisi suunnattoman suuren uudelleen tarkastustyön ja aiheuttaisi jopa lisäkenttätarpeita järjestelmiin.


      Esimerkiksi:  Kanava voi olla hybridi, mutta ko. julkaisu ei ole avoimesti ilmestynyt niin ainakin tähän saakka se on meillä kirjattu koodilla 0(Ei vastausta).  Sen sijaan, jos julkaisu on samassa kanavassa avattu, niin silloin se on kirjattu koodilla 2(Hybridijulkaisukanavassa ilmestynyt avoin julkaisu). Tuossa uudessa mallissahan, jos nyt oikein ymmärrän,

      molemmat kirjattaisiin <AvoinSaatavuusKoodi>:lla 2, kun julkaisukanava on hybridi.


      Suurten kustantajien (Elsevier, Wiley, Springer, Sage, T&F) lehdet ovat pääsääntöisesti hybridejä, joten valtaosa artikkeleista tulisi kirjattua tuon perusteella avoimiksi kanavan perusteella (vaikka artikkeli olisikin saatavilla vain lehden lukijoille).

      1. Aila Louhelainen

        Toisena asiana tästä <AvoinSaatavuusKytkin> tiedosta jää mietityttämään, että kirjataanko tässä jatkossa ns. Free tiedolla olevat julkaisut avoimiksi, jos ne ovat kirjaushetkellä olleet avoimesti saatavissa. Näiden avoimena pysyminen on hyvin epävarmaa ja datan oikeellisuus on siten hyvin kyseenalaista. Vaatii valtavasti työvoimaresurssia pitää ajantasaisena.

        Kolmas asia on tuo viivästetyn OA-tiedon saatavuus/luotettavuus? Se on todella TYÖLÄÄSTI ja hankalasti luotettavasti selvitettävä asia. Ja tulee merkatuksi todella kirjavasti eikä varmasti anna luotettavaa tietoa.  Nytkin, kun katsoo Jufosta Virrasta kerättyä tietoa julkaisukanavien avoimuudesta niin sama kanava  esim. Nature on merkattu sekä Gold että Hybrid että Green tiedolla, joista ainoastaan Green saattaa pitää paikkaansa. 


        Lisäksi näillä viivästetyillä ei pääsääntöisesti ole CC-lisenssiä ja tekijän oikeudet ovat yleensä edelleen lehdellä. Sekoittaa keskustelua CC-lisensoidusta avoimuudesta entisestään. Parin vuoden takainen blogi kirjoitus aiheesta: https://awayofhappening.wordpress.com/2017/08/18/bronze-and-delayed-open-access-what-can-we-do-about-these/