You are viewing an old version of this page. View the current version.

Compare with Current View Page History

« Previous Version 3 Next »

Lain valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2017) luvun 6, mukaan opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelun avulla voidaan tietoja luovuttaa

  1. viranomaiselle, jolla lain säännöksen tai laissa säädetyn tehtävänsä perusteella on oikeus saada tietovarantoon sisältyviä tietoja opetuksen tai koulutuksen järjestäjältä, salassa pidettäviä tietoja kuitenkin vain, jos tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen laissa erikseen nimenomaisesti säädetään;
  2. Koulutusrahastolle siltä osin kuin sillä on lain säännöksen perusteella oikeus saada tietovarantoon sisältyviä tietoja;
  3. sille, jolla henkilön 29 §:n 5 momentissa tarkoitetun yksilöidyn suostumuksen perusteella on oikeus saada tietovarantoon sisältyviä tietoja. Opetushallitus voi tuottaa tietovarannosta opetuksen ja koulutuksen arvioinnin, tutkimuksen, kehittämisen, tilastoinnin ja muun seurannan sekä ohjauksen ja rahoituksen edellyttämiä tietoaineistoja.

KOSKI-palvelun kautta tietoja ei luovuteta suoramainontaa, etämyyntiä ja muuta suoramarkkinointia sekä markkina- ja mielipidetutkimusta samoin kuin henkilömatrikkelia ja sukututkimusta varten. 

 

KOSKI-palvelun tietoja käytetään seuraavien viranomaistehtävien hoitamiseen:

ViranomainenTehtävä
Opetushallitus
  1. Euroopan sisämarkkinoiden tiedonvaihtojärjestelmän (Internal Market Information System/IMI) kautta saapuviin vahvistuspyyntöihin vastaaminen (ks. http://ec.europa.eu/internal_market/imi-net/index_fi.htm). IMIn käyttö perustuu neuvoston ja parlamentin IMI-asetukseen (1024/2012/EU). Pyynnöillä vastaanottava jäsenmaa haluaa varmistaa, että tunnustamista ko. maassa hakenut henkilö on suorittanut tietyn tutkinnon Suomessa. IMI on lisäksi järjestelmä, jossa Opetushallitus myöntää eurooppalaisia ammattikortteja sekä käsittelee hakemuksia (menettelyyn kuuluu asiakirjojen, myös tutkintotodistusten vahvistaminen). Olemme järjestelmässä toimivaltainen viranomainen tiettyjen säänneltyjen ammattien osalta (ks. lista sivullamme) ja lisäksi meillä on velvollisuus vastata koulutusta koskeviin kysymyksiin, jotka koskevat ammatteja jotka eivät Suomessa ole säänneltyjä. Lainsäädäntö: Lakiammattipätevyyden tunnustamisesta, Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta, HE 22/2015  ja hallintolaki

  2. Edellä kuvattuun tehtävään liittyvä päätöksenteko, joissa sovelletaan em. lakeja. Osana hakemuksen käsittelyä Opetushallitus voi tarkistaa hakemuksessa ilmoitettujen tiedon oikeellisuuden: Opetushallitus tarkistaa tarvittaessa hakemuksessa ilmoitettujen tietojen oikeellisuuden (hallintolaki 434/2003, 31 §). Hakijan koulutuskokonaisuuteen voi sisältyä myös suomalaisia tutkintoja, jotka tulee tarkistaa.

  3. Suomalaisista (kansainväliseen käyttöön) ja ulkomaisista koulutuksista annettavat lausunnot. Lausuntoa kirjoitettaessa varmistetaan, että tutkinto josta lausunto kirjoitetaan on varmasti suoritettu. Lausunto on palvelu, joka liittyy Opetushallituksen rooliin Suomen ENIC/NARIC keskuksena (ks. http://www.enic-naric.net/). OKM on nimennyt Opetushallituksen tähän tehtävään.

Maahanmuuttovirasto
  1. Kansalaisuushakemuksien kielitaitoedellytyksen täyttymisen tarkastaminen. Maahanmuuttovirasto tarkastaa KOSKI-integraatiosta onko Suomen kansalaisuutta hakenut henkilö suorittanut soveltuvan tutkinnon/opintokokonaisuuden ja siten tarkastaa täyttyykö kielitaitoedellytys hakijan kohdalla. Tiedonsaantioikeus perustuu seuraaviin lakeihin: Kansalaisuuslaki 17 § ja Laki ulkomaalaisrekisteristä (1270/1997) 8 §.
  2. Asumisaikaedellytyksen tarkistaminen. Maahanmuuttovirasto käyttää tietoja asumisaikaedellytyksen tarkastamiseen siltä osin, onko hakijalla ollut opiskelupaikka Suomessa tiettynä ajanjaksona. Tiedonsaantioikeus perustuu seuraaviin lakeihin: Kansalaisuuslaki 13 § ja Laki ulkomaalaisrekisteristä (1270/1997) 8 §.

 

 

  • No labels