Kirjaudu Wikiin oikeasta yläkulmasta, jos haluat kommentoida opasta.

|

Log in from the top right corner if you want to comment on the guide.

Tutkimustietojärjestelmä (engl. Current Research Information System, CRIS) on tutkimusorganisaatioiden tietojärjestelmä, johon organisaatiot keräävät tietoja mm. organisaation tutkijoiden julkaisuista, hankkeista ja tutkimusaktiviteeteista. Julkaisumetriikan osalta CRIS-järjestelmät ovat yleensä keskeisin lähde, kun tarkastellaan organisaation omaa julkaisutoimintaa. Keskeisimpiä tutkimustietojärjestelmien etuja ovat:

  • Kattavuus, tutkimustietojärjestelmien sisältäessä organisaatioista tiedon koko julkaisutoiminnasta ilman tietokantojen yleisimpiä kattavuusrajoitteita esimerkiksi julkaisutyyppien ja julkaisukielten suhteen.
  • Organisaatioille kuuluvien julkaisujen tunnistaminen, mikä tutkimustietojärjestelmissä onnistuu kansainvälisiä tietokantoja luotettavammin.
  • Tarkastelun kohteena voi olla pelkän organisaation lisäksi esimerkiksi tiedekunnat ja sitäkin pienemmät organisaation osat.

Oma tutkimustietojärjestelmä on Suomessa kaikilla yliopistoilla ja osalla muita tutkimusorganisaatioita. Organisaatioiden tutkimustietojärjestelmät tarjoavat osittain erilaisia mahdollisuuksia julkaisumetriikan hyödyntämiseen, mutta saatavilla olevat perustiedot julkaisuista ovat varsin samanlaiset. Tämä perustuu ensisijassa siihen, että OKM:n julkaisutiedonkeruu määrittää hyvin pitkälle, mitä tietoja yksittäisistä julkaisuista tallennetaan tutkimustietojärjestelmiin. Tutkimustietojärjestelmät toimivat näin ollen Suomessa organisaatioiden julkaisutietojen alkuperäisenä lähteenä, joista julkaisutiedot toimitetaan VIRTA-julkaisutietopalveluun ja sieltä Tiedejatutkimus.fi-palveluun. Ammattikorkeakouluilla ja joillakin tutkimuslaitoksilla on tähän tarkoitukseen käytössä CSC:n ylläpitämä Justus-julkaisutietojen tallennuspalvelu.

Eroja organisaatioiden välille aiheuttaa myös, että suomalaissa tutkimusorganisaatioissa käytetään kolmen eri kaupallisen toimittajan tutkimustietojärjestelmiä: Elsevierin Pure, Clarivaten Converis ja suomalaisen Solenovon SoleCRIS. Näiden ominaisuuksissa ja toiminnallisuuksissa on eroja ja julkaisumetriikan näkökulmasta erityisesti niiden rajapinnat viittaustietokantoihin (erityisesti Scopus ja Web of Science) ja analyysityökaluihin (erityisesti SciVal ja Incites) poikkeavat toisistaan.

  • No labels