2.1 Arkkitehtuuriperiaatteet
Periaatteet ovat arkkitehtuuria koskevia pitkäikäisiksi ja harvoin muuttuvaksi tarkoitettu yleinen suuntaviiva tai toimintatapa. Ne muodostavat AVOTT-viitearkkitehtuudin kehittämisen ja hallinnan perusteet. Arkkitehtuuriperiaatteet sisältävät kehittämistä ohjaavia tavoitteita, linjauksia, viitekehyksiä, sääntöjä, mutta jmahdollisesti myös kieltoja. Arkkitehtuuriperiaatteet ova tyhteisiä sopimuksia kehittämisen perusperiaatteista. Periaatteiden avulla kehittämistoimenpiteet voidaan suunnata kohti yhteistä tavoitetilaa. Arkkitehtuuriperiaatteita on noudatettava kaikissa kehittämistilanteissa.
Alla olevaan arkkitehtuuriperiaatekartassa nimetyt ja ryhmitellyt periaatteet on kuvattu tarkemmin myöhemmin tässä luvussa olevissa taulukoissa.
Ylesiet arkitehtuuriperiaatteet taulukko 2, jossa periaatteet on kuvattu ,niiden valinta perusteltu ja vaikutukset määritelty.
2.1.1 Yleiset arkkitehtuuriperiaatteet | |||||
Periaate | Kuvaus | Perustelu | Vaikutus | Esimerkki | Lähde |
Arkkitehtuuri on ymmärrettävä ja käyttökelpoinen | Arkkitehtuuridokumentaatio on ymmärrettävä ja tuottaa hyötyä kaikille sidosryhmille. | Toimijoiden on pystyttävä ymmärtämään arkkitehtuuri, jotta strategia toteutuu. Arkkitehtuurin on tuettava palveluiden suunnittelua ja toteuttamista. | Kyvykkyydet pystytään hankkimaan ja palvelut toteuttamaan - strategiset tavoitteet toteutuvat. Strategia avoimen tieteen tavoitteiden toteutumista. | ||
| Arkkitehtuuri on strategialähtöinen | Arkkitehtuuri johdetaan avoimen tieteen strategisista tavoitteista -mitkä strategiset tavoitteet/linjaukset ovat? | Arkkitehtuurin tehtävä on tukea toimeenpanoa. Se visualisoi strategian. | Arkkitehtuuri rajautuu AVOTT 2020-2025 kannalta olennaisiin kehityskohteisiin ja panostukset kohdistuvat kokonaisuuden kannalta olennaisiin osa-alueisiin. Se edesauttaa strategiset tavoitteiden toteutumista Varmentaa toimijoiden yhdenmukaiset tavoitteet. | ||
Arkkitehtuuri on yhteentoimiva | Arkkitehtuuri huomioi tunnistetut sidosarkkitehtuurit ja on semanttisesti yhteentoimiva tunnistettujen sidosarkkitehtuurien kanssa. | Arkkitehtuurin pohjalta toteutettavien ratkaisujen tulee olla yhteentoimivia ja muodostaa ymmärrettävän kokonaisuuden tieteen alalla. Kansallisten palveluiden yhteentoimivuus varmistetaan ja pyritään yhteentoimivuuteen tärkeimpien kansainvälisten palveluiden kanssa Viitearkkitehtuuri ei kuvaa diskreettiä kokonaisuutta, vaan liittymät muualle ovat oleellisia. Tämä on toisenlainen kuin minkään organisaation arkkitehtuuri: kuvattu kokonaisuus on tuskin kenellekään koko toimintaympäristö; tuskin kukaan käyttää koko kuvattua kokonaisuutta. | Se hyödyntää ja laajentaa tieteen arkkitehtuurikokonaisuutta. | ||
| Arkkitehtuuri on päivittyvä | Arkkitehtuurilla on hallintamalli, jonka perusteella arkkitehtuuria voidaan päivittää. | Arkkitehtuuria luodaan, päivitetään ja toteutetaan avoimesti ja osallistavasti. | |||
Noudatetaan FAIR-periaatteita | FAIR-periaatteiden mukaan data on | Tiedon tulee olla kaikkien sitä tarvitsevien käytettävissä. Tietoon liittyvä FAIR-periaate mahdollistaa palveluiden yhteentoimivuuden. Opetus- ja kulttuuriministeriö on sitoutunut FAIR-periaatteisiin. | Järjestelmät ja palvelut toimivat yhteen ja tarvittaessa niiden välinen tiedonsiirto on toteutettavissa avoimien rajapintojen avulla. | Esimerkkinä tiedon löytämistä tukevat metatiedot, lähtökohtana tiedon avoimuus, tunnistamisen ja valtuutuksen helppous... | Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020-2025 (avointiede.fi) |
Infrastruktuurit, palvelut ja kyvykkyydet rakennetaan taloudellisesti ja teknologisesti kestävästi. | Infrastruktuureilla ja palveluilla on tukenaan riittävä resursointi koko elinkaaren ajan. Olemassaolevia inrfastruktuureja kehitetään, että niiden teknologiset ratkaisut pysyvät ajanmukaisina. | Rahoitus ja riittävä osaaminen on varmistettava elinkaaren ajan. | |||
| Arkkitehtuuri noudattaa ja toiminnassaan tukee kestävää kehitystä | Avointa tiedettä tarvitaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi, sillä avoimuus on lopulta kaiken tiedon pohja. | Tiedon ja tieteen avoimuus on olennaista esitettyjen tavoitteiden toteutumiseksi. Tavoitteet kytkeytyvät tiiviisti yhteen tukien vahvistaen toisiaan. Erityisen keskeistä tutkitun tiedon avoimuus on kuitenkin neljän tavoitteen kannalta:
Vastuullisuus, eli luotettavuus, eettisyys, toistettavuus ja läpinäkyvyys, on reunaehto avoimuudelle. | Avoimuus kestävän kehityksen selkärankana | Avoin tiede Toimintakulttuurin avoimuuden linjaus: https://edition.fi/tsv/catalog/book/226 | ||
2.1.2 Liiketoimintaan liittyvät periaatteet | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Periaate | Kuvaus | Perustelu | Vaikutukset | Esimerkki | Lähde |
Hyödynnetään kansallisia ja kansainvälisiä palveluita, prosesseja ja toimintoja | Palveluissa hyödynnetään yhteisiksi määriteltyjä kansallisia ja korkeakoulusektorin prosesseja, palveluita ja ratkaisuja. | Yhteiskäyttöiset ratkaisut parantavat yhteentoimivuutta, vähentävät kustannuksia ja nopeuttavat kehittämistä. (Voi tarkoittaa sekä hyödyntämistä palveluiden toteuttamisessa; että sitä, että loppukäyttäjä voi käyttää olemassa olevia palveluita.) | Nopeuttaa palvelukehitystä ja vähentää kustannuksia. | ||
| Keskeiset avoimen tieteen infrastruktuurit ovat voittoa tavoittelemattomia | Arkkitehtuuri ottaa huomion koko tutkimuksen elinkaaren ja sen aikana tuotetun tiedon. | Osaltaan mahdollistaa taloudellisesti kestävän avoimen tieteen edistäminen | Vähentää kustannuksia ja osaltaan varmistaa taloudelliset toimintaedellytykset | Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2021–2025: Osalinjaus 1: Tutkimusdatan avoin saatavuus DOI: https://doi.org/10.23847/isbn.9789525995466 (Linjassa myös UNESCO Open Science Recommendationin kanssa) | |
Tutkimukselle ja tutkijoille tarjotaan laadukasta tutkimustyötä tehostavia palveluja. | Toiminta nojautuu tutkimusta tekevien ja rahoittavien organisaatioiden tarpeisiin. | Toimintakulttuurin avoimuus edellyttää vastavuoroisuutta, joka ilmenee sekä organisaation sisäistä että ulkopuolista toimintaa hyödyttävänä vuorovaikutuksena kaikille osapuolille. | |||
Palveluiden, prosessien ja toimintojen omistajuudet ja vastuut tulee kuvata | Omistajuudet ja vastuut ovat tässä kontekstissa haastavia: niiden kuvaaminen tärkeää. | ||||
2.1.3 Tietoon liittyvät periaatteet | |||||
| Periaate | Kuvaus | Perustelu | Vaikutus | Esimerkki | Lähde |
| Pysyväisyyssäilytys | Arkkitehtuuri huomioi tutkimuksen ja sen tuottaman tiedon koko elinkaaren ja sen hallinnan niin, että tieteen ja tutkimuksen tulokset ovat pysyvästi ja luotettavasti käytettävissä. | Pitkäaikaissäilytykseen ja -saatavuuteen liittyvät näkökulmat huomioidaan infrastruktuurien, palveluiden ja julkaisuprosessien suunnittelussa alusta lähtien. Julkaisuille annetaan pysyviin tunnisteisiin perustuvat verkko-osoitteet. Pitkäjänteisyys. Ad hoc -ratkaisuista infrastruktuureihin, ainakin ytimessä. Tiedon elinkaaren hallinta, mukaan luettuna PAS | |||
Käytettävät käsitteet ja sanastot ovat yhdenmukaisia. | Eri tieteenalojen välillä nimetään ja kuvaillaan asioita eri tavoin. Eri aloilla on omat käsitteensä ja terminsä, ja niiden väliset suhteet voivat myös erota toisistaan. | Tekemällä kuvailuista koneluettavia ja linkittämällä niitä dataan, metatietoihin ja toisiinsa mahdollistetaan aineistojen löydettävyyttä ja käytettävyyttä. Myös näiden semanttisten artefaktien tulisi olla FAIR, eli kuvailtuja ja viitattavia. Oikean sanaston löytäminen ei aina ole helppoa, ja joskus sellaista ei ehkä edes ole. Siksi työryhmä toivoo, että uusista Interoperable 1-2-3 -ohjeista on apua FAIR-periaatteiden soveltamisessa niin tutkijoille, tutkimusdatan asiantuntijoille kuin palvelun tuottajille. | I niin kuin yhteentoimivuus | Avoin tiede | ||
2.1.4 Tietojärjestelmiin liittyvät periaatteet | |||||
Periaate | Kuvaus | Perustelu | Vaikutus | Esimerkki | Lähde |
Suositaan yhteiskäyttöisiä järjestelmiä | Suositaan yhteisten tietojärjestelmien kehittämistä yksittäisten palveluiden päällekkäisten ratkaisujen sijasta. | Päällekkäiset toiminnallisuudet/kyvykkyydet ovat kalliita toteuttaa ja edesauttavat ristiriitaisen tiedon syntymistä. Arkkitehtuuri edistää olemassa olevan hyödyntämistä. Yhteisesti tekemällä kansalliset ratkaisut, avoimuus myös tiedeyhteisön ulkopuolelle. |
| ||
2.1.5 Teknologiaan ja integraatioihin liittyvät periaatteet | |||||
Teknologiaratkaisut ovat yhteiskäyttöisiä ja yhteentoimivia | Ohjelmistojen ja laitteistojen on oltava valittujen standardien mukaisia ja lähtökohtaisesti linjassa avoimessa tieteessä tehtävien valintojen kanssa. | Standardit tukevat yhteentoimivuutta, lisäävät kyvykkyyttä järjestelmien hallintaan, käyttäjätyytyväisyyttä, tietoturvaa ja -suojaa sekä mahdollistavat usean eri toimittajan tuen sekä ovat perusteltuja kokonaistaloudellisuuden näkökulmasta. Yhteentoimivuusstandardeja ja alan standardeja noudatetaan, ellei ole pakottavaa syytä soveltaa poikkeavaa ratkaisua. | Edistetään tietojen, sovellusten ja tekniikan yhteiskäyttöisyyttä ja yhteentoimivuutta.
|
| |
2.1.6 Tietoturvaperiaatteet | |||||
| Tietoturvallinen tiedonhallinta | Varmistetaan tietoturvallinen (saatavuus, käytettävyys, eheys, luottamuksellisuus ja todentaminen) ja tietosuojan huomioiva, tehokas tiedonkulku ja tiedonhallinta. | Lait ja asetukset, luottamuksen ylläpitäminen sekä hallinnolliset ja tekniset prosessit (organisatoriset ja tekniset toimenpiteet). Tietoturva on myös osa riskienhallintaa. | Tiedonhallintalain vaatimusten täyttäminen antaa hyvän lähtökohdan periaatteen huomioimisessa. | ||
2.1.7 Tietosuojaperiaatteet | |||||
| Sisäänrakennettu tietosuoja (privacy by design) | Tietoa käsitellään yhdenmukaisin (tietosuoja)periaattein ja yksityisyyden suoja turvaten koko järjestelmän elinkaaren ajan, suunnittelusta käytön lopettamiseen. Huomioidaan myös mahdollisesti tarvittavat vaikutustenarvioinnit ja tasapainotestit (tietosuojan riskienhallinta) | Lakien ja asetusten noudattaminen, luottamuksen ylläpitäminen henkilötietojen käsittelyssä:
| Kaikki järjestelmät käytävä läpi ja varmistettava periaatteiden noudattaminen niissä. Varmistettava mm. ohjeistuksella ja koulutuksilla, että organisaatio on tietoinen periaatteesta. | ||
2.2 Arkkitehtuurin rajaus
Avoimen tieteen viitearkkitehtuuri on tavoitetilan arkkitehtuuri, ja se on ajallisesti rajattu vuoteen 2030.
Taulukossa X on kuvattu arkkitehtuurin sisällöllinen rajaus. Taulukon toisessa palstassa on tarvittaessa tarkennettu rajausta rajaamalla pois joitakin kokonaisuuksia.
Viitearkkitehtuuri kattaa | Viitearkkitehtuuri ei kata |
|---|---|
| Tavoitetilan 2030 kuvaus | Nykytilan kuvausta ei tehdä. |
| Arkkitehtuuri kattaa AVOTT 2020-2025 julistuksessa määritellyt osa-alueet | Arkkitehtuurissa ei kuvata avoimen tieteen arvoja / arvottamista. |
Kuvataan kansallisen tason palvelut (keskitetyt) ja prosessit sekä tunnistetaan paikalliset palvelut, joita ei kuvata. Tunnistetaan kaikki palvelut sekä tunnistetaan, mitkä niistä ovat keskitetysti tuotettuja ja mitkä tutkimusorganisaatioiden tuottamia. Tunnistetaan tarvittavat uudet palvelut ja toimeenpanosuunnitelma kansallisen tason palveluista. | Ei oteta kantaa organisaatioiden tapaan toteuttaa tunnistetut palvelut ja prosessit. |
| Arkkitehtuurissa kuvataan suhteet muihin olennaisiin tämän alueen arkkitehtuureihin. | Mittareita ja indikaattoreita ei kuvata. |
| Arkkitehtuurissa kuvataan suhteet kansainvälisiin ja EU-tason arkkitehtuureihin ja vastaaviin. | Tietomalleja / metatietomalleja ei kuvata (tarvittavat käsitemallit kuvataan). |
| Tunnistetaan avoimen tieteen kansalliset infrasturktuurit. HUOM: tiede- ja tutkimusportaali (tiedejatutkimus.fi, aoe.fi, journal.fi, edition.fi) | Arkkitehtuurissa ei kuvata teknologia-arkkitehtuuria. |
| Tunnistetaan ohjaavat lait ja linjaukset sekä identifioidaan lainsäädännön muutostarpeita sekä uusien linjausten tarve. | Pitkäaikaissäilytys (kuvattu muissa arkkitehtuureissa), huomioidaan kuitenkin tarve pitkäaikaissäilytykselle. |
| Tunnistetaan ja vaaditaan palveluiden rajapinnat. | |
| Kuvataan arkkitehtuurin arviointi tietyin aikavälein arkkitehtuurin hallintamallissa. | |
| Kuvataan geneeriset tietolähteet ulkoisina tietovarantoina, esim väestötietojärjestelmä. | |
| Tunnistetaan tarvittavat kyvykkyydet sisältäen osaaminen, prosessit, tiedot ja tietojärjestelmät sekä tutkijan/opettajan/oppilaan/muun yhteisön kyvykkyydet. Vrt. EOSC skills/viitteet sekä kansalliset tiekartat (esimerkki Ruotsista). | |
| Tunnistetaan ja kerätään avoimen lähdekoodin suositukset sekä avoimien laitteistojen (Open Hardware), vrt tiedon elinkaaren hallinta, suositukset. | |
| Tehdään standardisalkku (sisältäen protokollat ja muut lakia alemmmat ohjaavat). |
2.3 Keskeiset lait ja säädökset
| Laki | Toimialakohtainen/ | Kuvaus | Vaikutukset eli miten huomioidaan | Lakisääteiset tehtävät ? |
|---|---|---|---|---|
Laissa säädetään mm. tekijänoikeuden kohteista ja sisällöstä, teosten käytöstä, jälleenmyyntikorvauksesta, tekijänoikeuden siirtymisestä, voimassaoloajasta, tekijänoikeuden lähioikeuksista sekä lain soveltamisesta. | Huomioidaan kaikkien palveluiden tuottamisessa ja esimerkiksi mallisopimuksissa | |||
EU:n tietosuojasetus Tietosuojalaki | Henkilötietojen käsittelyn yleislaki ja sen kansallinen soveltaminen | Osoitusvelvollisuus | ||
Data act (EUssa valmistelussa) | siirretään viimeiseksi | |||
Laissa säädetään oikeudesta saada tieto viranomaisten julkisista asiakirjoista sekä viranomaisessa toimivan vaitiolovelvollisuudesta, asiakirjojen salassapidosta ja muista tietojen saantia koskevista yleisten ja yksityisten etujen suojaamiseksi välttämättömistä rajoituksista samoin kuin viranomaisten velvollisuuksista tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi. | Huomioidaan kaikessa toiminnassa | |||
Genomilaki Eduskunta ei ehtinyt käsitellä lakia. Odotellaan uutta HE:tä | Siirrä viimeiseksi | Ehdotetulla lailla perustettaisiin Suomeen Genomikeskus ja säädettäisiin sen tehtävistä. Genomikeskus toimisi asiantuntijaviranomaisena terveteen liittyviä geneettisiä analyysejä ja genomitiedon käsittelyä koskevissa asioissa. Laintarkoituksena on tukea genomitiedon vastuullista, yhden-vertaista ja tietoturvallista käyttöä ihmisten terveyden hyvä Tietoa lain valmistelusta https://stm.fi/hanke?tunnus=STM071:00/2018 | Päivitetään kun laki valmistuu | |
| Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta | https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990488 (Anne kirjoittaa lyhyen kuvauksen | Huomioidaan kaikessa lääketieteellisessä tutkimuksessa paitsi kliinisessä (Anne tarkistaa) | ||
| Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä 552/2019 | https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552 Lain tavoitteena on mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa sekä sosiaali- ja terveysalan ohjaus-, valvonta-, tutkimus- ja tilastotarkoituksessa tallennettujen henkilötietojen tehokas ja tietoturvallinen käsittely sekä niiden yhdistäminen Kansaneläkelaitoksen, Väestörekisterikeskuksen, Tilastokeskuksen ja Eläketurvakeskuksen henkilötietoihin. Lain tavoitteena on lisäksi turvata yksilön luottamuksensuoja sekä oikeudet ja vapaudet henkilötietoja käsiteltäessä. | Huomioidaan kaikessa sosiaali- ja terveyshuollon tukimuksessa, Findata hoitaa luvituksen | Findata | |
| Laki tutkimustietovarannosta 1238/2021 | ||||
| Data Governance Act (DGA) | https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A52020PC0767 | |||
| Data Act: Proposal for a Regulation on harmonised rules on fair access to and use of data | ||||
| European Health Data Space | "EU-lainsäädäntöön, erityisesti Euroopan (terveys) tietoavaruuden valmisteluun (European Health Data Space) liittyvä kehitys." Tähän kokouksessa esille tuotuun huomioon liittyi myös Data act ja DGA. https://ec.europa.eu/health/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_en | |||
| Artificial Intelligence Act (AI ACT) | https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A52021PC0206 | |||
| Digital Services Act | https://eur-lex.europa.eu/legal-content/en/TXT/?uri=COM%3A2020%3A825%3AFIN | |||
| Tutkimuslaitoksia (muut mahdolliset) koskevat erillislait | Tulisiko listata / ainakin tarkastella merkitys arkkitehtuurin kannalta. Monesti mainitaan kyllä yliopistolaki. | |||
| Avoimen datan direktiivin täytäntöönpano Suomessa | Kuuluisiko tämänkin tähän? Tutkimuslaitosten osalta oleellista huomata "Laki julkisin varoin tuotettujen tutkimusaineistojen uudelleenkäytöstä". Lisäksi: "Laki eräitä yleishyödyllisiä palveluita tuottavien yritysten tiedon uudelleenkäytöstä" Lisäksi muutokset. Kts. kaikki:HE 74/2021 https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2021/20210074#idm45237815879856 | |||
| Tietojen siirtäminen USAhan, Venäjälle ja Kiinaan | Koostetaan pointit ja mietitään merkitys meidän työlle. | |||
| Tiedonhallintalaki (Arin lisäsys tarvitaanko 24.3.2023) | Laki varmistaa viranomaisten tietoaineistojen yhdenmukaisen ja laadukkaan hallinnan sekä tietoturvallisen käsittelyn julkisuusperiaatteen toteuttamiseksi. Se mahdollistaa viranomaisten tietoaineistojen turvallisen ja tehokkaan hyödyntämisen, jotta viranomainen voi hoitaa tehtävänsä ja tarjota palvelunsa hallinnon asiakkaille hyvää hallintoa noudattaen tuloksellisesti ja laadukkaasti. Se edistää tietojärjestelmien ja tietovarantojen yhteen toimivuutta. | Tietoturvatason ja tiedonhallintamallin huomioiminen | tiedonhallintamalli | |
| Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta(Arin lisäsys tarvitaanko 24.3.2023) | Lain tarkoituksena on edistää digitaalisten palvelujen saatavuutta, laatua, tietoturvallisuutta sekä sisällön saavutettavuutta ja siten parantaa jokaisen mahdollisuuksia käyttää yhdenvertaisesti digitaalisia palveluja. Lailla pannaan täytäntöön EU:n saavutettavuusdirektiivi. | Otettava huomioon kaikkien palveluiden kehittämisessä |
2.4 Keskeiset strategiat
Tähän taulukkoon kerätään keskeiset strategiat ja linjaukset, joista arkkitehtuuri johdetaan
Tiivistys 11.4.2022:
| Strategia/Linjaus | Strategiset tavoitteet | Strategiset tulokset | Huom |
|---|---|---|---|
| UNESCO Open Science Recommendation | Avoimen tieteen kuvaus sen eri osa-alueista Laajasti hyväksytty kansainvälinen dokumentti, johon tukeudutaan arkitehtuurityössä (TÄRKEIN) | ||
| EOSC Declaration | |||
Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020–2025 (https://doi.org/10.23847/isbn.9789525995213) | |||
Plan S | |||
| DORA | Tutkimuksen vastuullinen arviointi | ||
| Leidenin manifesti | Tutkimuksen vastuullinen arviointi | ||
| The Metric Tide | Tutkimuksen vastuullinen arviointi | ||
| EU https://ec.europa.eu/info/research-and-innovation/strategy/strategy-2020-2024/our-digital-future/open-science_en#documents | |||
| EU / digital future: https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/europe-fit-digital-age/shaping-europe-digital-future_en | |||
EU / Data Strategy: https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/europe-fit-digital-age/european-data-strategy_en | |||
EU/ Open Education https://joint-research-centre.ec.europa.eu/what-open-education_en | |||
| RDA suosituksia jne | |||
| OpenAIRE https://www.openaire.eu/mission-and-vision | |||
| OECD https://www.oecd.org/sti/inno/open-science.htm | |||
| EU tason benchmarking olisi kohdealueittain tarpeen! | |||
Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus. Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2021–2025. Osalinjaus 1: Tutkimusdatan avoin saatavuusOsalinjaus 2: Tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoin saatavuus |
| ||
Recommendation on Open Educational Resources (OER) | 1.9.2022 muistiin linkki. -VHe |
2.5 Viite- ja sidosarkkitehtuurit
Diagrammissa on kuvattu keskeiset tämän arkkitehtuurin viite- ja sidosarkkitehtuurit. Värit kertovat miten ne huomioidaan. Tämä viitearkkitehtuuri ohjaa erityisesti korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kokonaisarkkitehtuureja avoimessa tieteessä ja tutkimuksessa.
| Sidosarkkitehtuuri | Kuvaus | Miten huomioidaan AVOTT VA 2030ssa | Huom |
|---|---|---|---|
| Ohjaavat sidosarkkitehtuurit | |||
| Tieteellisen laskennan VA | Viitearkkitehtuurin tarkoitus on kartoittaa ja identifioida tieteellisten laskentaresurssien, datanhallinnan ja niiden oheispalvelujen viitearkkitehtuuri seuraavalle viidelle vuodelle 2021-2025. Tarkoitus on myös edistää palvelujen kehitystä ja laatua sekä ehdottaa linjauksia ja toimenpiteitä, jotka parantavat tietoteknistä yhteentoimivuutta ja kokonaisarkkitehtuurityötä. | Ohjaa erityisesti tieteellisen datan laskentaan ja siihen liittyvien palveluiden hallinnassa. | |
| Tieteellisen datahallinnan VA | Tieteellisen datan koko elinkaaren aikaisen hallinnan viitearkkitehtuurin laatiminen tulee käynnistää. Tämän tulee sisältää myös suurten datamassojen pitkäaikaistallennuksen ja sille vaadittavan pitkän aikavälin rahoituksen suunnitelma. | Arkkitehtuuri tehdään 2023-2024. Se tulee ohjaamaan erityisesti tieteellisen datan hallinnan palveluidne kehittämistä. Varmistetaan että arkkitehturit onvat yhteensopivia eikä tehdää turhaan päällelläisiä kuvauksia. | Ei vielä ole! |
| Keskeiset lait ja asetukset | Linkki | ||
| Kansalliset tieteelliset sidosarkkitehtuurit | |||
| Tutkimushallinnon sanasto | Tutkimushallinnon sanasto | Pyritään noudattamaan. | Sanastolla päivitystarve. |
| Korkeakoulujen KA:t | AVOTT arkkitehtuuri ohjaa omalta osa-alueeltaan. | ||
| Tutkimuslaitosten KA:t | AVOTT arkkitehtuuri ohjaa omalta osa-alueeltaan. | ||
| Yleiset dokumentit | |||
| Standardit | Arkkitehtuurityössä tunnistetut standardit otetaan huomioon eri standardien vaatimuksien mukaan. | ||
| OKSA-sanasto | OKSA (Opetus- ja koulutussanasto) palvelee termitiedon tarvitsijoita niin opetustoimen organisaatioissa kuin muillakin hallinnonaloilla. OKSA on tarkoitettu opetustoimen asiantuntijoille, lainvalmistelijoille, tietojärjestelmäasiantuntijoille, tiedottajille, toimittajille, kääntäjille ja kaikille niille, jotka tarvitsevat tietoa opetustoimen suositelluista termeistä ja siitä, mitä termeillä tarkoitetaan. | Noudatetaan ja hyödynnetään aina kun on mahdollista. | |
| Yhteentoimivuusalusta (sanastot, tietomallit, koodistot) | Yhteentoimivuusalustalta löydät erilaisia tapoja yhteentoimivien tietosisältöjen määrittelyyn. Alusta koostuu sanastoista, koodistoista ja tietomalleista, joita tarvitaan tietovirroissa ja muussa tiedonhallinnassa | Noudatetaan ja hyödynnetään aina kun on mahdollista sanastoja, tietomalleja ja koodistoja sekä annetaan syötteitä näihin. | |
| Kansalliset yleiset arkkitehtuurit | |||
| Kansalliskirjaston KA | Onko päällekkäisiä Digimen kanssa? | ||
| Kansallisarkiston KA | Onko päällekkäisiä Digimen kanssa? | ||
| Muiden hallinnonalojen keskeiset arkkitehtuurit | |||
| Digime | Digitaalisen kulttuuriperinnön kokonaisuudessa ylläpidetään palveluita, jotka parantavat tietovarantojen saatavuutta ja pitkäaikaista säilyttämistä. Lisäksi edistetään arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteistyötä ja osaamista sekä parannetaan tiedon ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. | ||
| OPI - Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon VA | OPI-viitearkkitehtuuri on korkeakoululaitoksen opiskelun ja opetuksen tukipalveluista vastaavien toimijoiden kehittämä yhteinen tapa puhua opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon palveluista ja prosesseista. | Ei tehdä päällekkäisiä kuvauksia arkkitehtuurien kesken. | |
| Korkeakoulujen digivisio KA | Digivisio 2030 –hankkeessa kaikki suomalaiset korkeakoulut rakentavat yhdessä oppimiselle tulevaisuutta. Tavoitteena on oppimisen uusi aikakausi, jonka ytimessä on digipedagogiikan jatkuva kehittäminen ja jossa jokainen meistä voi helpommin oppia ja kerryttää osaamistaan muuttuvassa maailmassa. | Noudatetaan tarvittaessa. Arkkitehtuuri antaa syötettä digivision arkkitehtuurin vaatimuksiin. | Arkkitehtuurityö on kesken. Arkkitehtuuri ei ole vielä julkinen. |
| JOD Jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuus | Hankkeen päätavoitteena on rakentaa yksilöiden koko elinkaaren ajan käytössä oleva valtakunnallinen jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuus, tukemaan sujuvia siirtymiä koulutuksen ja työelämän välillä.Palvelukokonaisuus on asiakaslähtöinen, joustava, hallinnonrajat ylittävä kokonaisuus, jolla tuetaan yksilöiden koulutus- ja uravalintoja. Linkki hankesivulle https://okm.fi/hanke?tunnus=OKM069:00/2021 | Noudatetaan tarvittaessa. Arkkitehtuuri antaa syötettä JODin arkkitehtuurin vaatimuksiin. | Arkkitehtuurityö on kesken. Arkkitehtuuri ei ole vielä julkinen. |
| KV sidosarkkitehtuurit | |||
Eurooppalainen yhteentoimivuuskehys on yhteisesti sovittu lähestymistapa eurooppalaisten julkisten palvelujen tarjoamiseen yhteentoimivalla tavalla. Siinä määritellään yhteentoimivuuden peruslinjaukset yhteisten periaatteiden, mallien ja suositusten muodossa. Sisältää 12 periaatetta ja 19 suositusta. | Varmistetaan semanttinen ja teknologinen yhteentoimivuus. | ||
| EIRA | European Interoperability Reference Architecture | Jos sisältää tutkimuksen viitearkkitehtuurin, niin noudatettava. | |
| EOSC Interoperability framework | Advancing Open Science in Europe | EOSC Association | Varmistetaan lakitason...,organisatorinen, semanttinen ja teknologinen yhteentoimivuus. | |
| Research data alliance (RDA) | RDA | Research Data Sharing without barriers (rd-alliance.org) | Tarkistetaan Jessicalta. | |
2.6 AVOTT-julkistus 2020-2025 strategiakarttana
AVOTT-arkkitehtuurin perustana käytetään Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistusta 2020-2025, joka on kuvattu tässä karttana. Se koostuu linjauksista ja niiden osalinjauksista sekä osalinjauksittain jaetuista tavoitteista.
2.7 Linjaukset, osalinjaukset, tavoitteet ja toimenpiteet
Tässä luvussa on kuvattu linjauksittain niiden strategiset periaatteet, tavoitteet ja toimenpiteet, joilla tavoitteet toteutetaan.
2.7.1 Toimintakulttuurin avoimuuden linajus
2.7.2 Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden linjaus
2.7.3 Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjaus
2.7.4 Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjaus
2.8 Kyvykkyydet linjauksittain
Tässä luvussa on kuvattu linjauksittain kyvykkyydet, joita tarvitaan toimenpiteiden totettuamisessa. Kyvykkyydet mahdollistavat toimenpiteiden toteutumisen ja sitä kautta linjauksiissa määriteltyjenstrategisten tavoitteiden saavuttamisen.
Luvussa 2.9. kuvataan vielä kyvykkyydet tarkemmin
2.8.1 Kyvykkyydet toimintakulttuurin avoimuuteen
2.8.1.1 Kyvykkyydet edistämään avointa toimintakultuuria
2.8.1.2 Kyvykkyydet edistämään tutkimuksen avoimuutta yritysyhteistyössä
2.8.1.3 Kyvykkyydet edistämään kansalaistieteen toimintaedellytyksiä
2.8.1.4 Kyvykkyydet edistämään avoimen oppimisen toimintakulttuuria
2.8.1.5 Kyvykkyydet edistämään tutkimusaineistojen avoimuutta
2.8.1.6 Kyvykkyydet edistämään julkaisujen avoimuutta
2.8.1.7 Kyvykkyydet edistämään vastuullista arviointia
2.8.2 Kyvykkyydet tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuteen
2.8.2.1 Tavoite 1 Kyvykkyydet datanhallintasuunnitelmien laadintaan
2.8.2.2 Tavoite2: Kyvykkyydet oikeuksien ja lisenssien hallintaan
2.8.2.3 Tavoite 3: kyvykkyydet tutkimusdatan dokumentointiin FAIRisti
2.8.2.4 Tavoite 4: kyvykkyydet tutkimusdatan elinkaaren hallintaan
2.8.2.5 Tavoite 5: kyvykkyydet asiantuntijuuden ja yhteistyön hyödyntämiseen
2.8.3 Kyvykkyydet tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuteen
2.8.3.1 Tavoite 1: uudet tieteelliset artikkeli- ja konferenssijulkaisut ovat välittömästi avoimesti saatavilla
2.8.3.2 Tavoite 2: Tieteellisten julkaisukanavien ja julkaisujen kokonaishinnat ovat läpinäkyviä ja julkisia.
2.8.3.3 Tavoite 3: uusille tutkimusjulkaisuille CC-lisenssi turvaamaan tutkijan oikeuksia
2.8.3.4 Tavoite 4. Kansallinen välittömän avoimuuden julkaisumalli
2.8.4 Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjaus
2.8.4.1 Osalinjaus 1 tavoite 1: korkeakouluissa hyödynnetään ja laaditaan avoimia oppimateriaaleja laajasti
2.8.4.2 Osalinjaus 1 tavoite 2: kyvykkyydet avoimien oppimateriaalien määrän ja laadun parantamiseksi
2.8.4.3 Osalinjaus 1 tavoite 3: kyvykkyydet aikaansaamaan Suomesta avoimien oppimateriaalien edelläkävijäksi ja edistäjäksi
2.8.4.4 Osalinjaus 2 tavoite 1: Kyvykkyydet, jotta korkeakoulut hyödyntävät avoimia oppimis- ja opetuskäytäntöjä
2.8.4.5 Osalinjaus 2 tavoite 2: kyvykkyydet tarjota oppijoille mahdollisuuksia ja tukea avoimeen oppimiseen.
2.8.4.6 osalinjaus 2 tavoite 3: oppiminen on merkittävä osa korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön yhteiskunnallista vuorovaikutusta
2.9 AVOTT-kyvykkyyskartta
Kyvykkyyden määritelmä: joukko ominaisuuksia (ability) suoriutua jonkin asian tekemisestä. Sen (lähi)synonyymi on valmius.
Nämä kyvykkyydet on johdettu AVOTT-linjauksista, niissä määritellyistä tavoitteista ja toimenpiteistä. Tässä kuvatut kyvykkyydet ovat asioita, kuten osaaminen, toimintatavat, tiedot ja tietojärjestelmät, jotka AVOTT-ekosysteemillä pitää olla, jotta linjauksissa asetetut tavoitteet saavutetaan. AVOTT-kyvykkyydet on jaettu viiteen kyvykkyysalueeseen
| AVOTT-kyvykkyysalue | Kyvykkyysalueen määritelmä |
|---|---|
| Toiminnalliset kyvykkyydet | Käytännön tutkimuksessa ja opetuksessa tarvittavat kyvykkyydet |
| Toimintaa tukevat kyvykkyydet | Kyvykkyydet, jotka mahdollistavat toiminnan. Esimerkiksi AVOTT-koulutus joka edesauttaa ja mahdollistaa AVOTT-toiminnan. |
| Ydinkyvykkyydet | Ydinkyvykkyydet ovat välttämättömiä ja usein pysyviä. Ne ovat keskeistä AVOTT-osaamista. |
| Hallintokyvykkyydet | Toiminnan orgnaisoimisessa ja kehittämisessä olevia kyvykkyyksiä. |
| Strategiset kyvykkyydet | Kyvykkyydet, joilla muutetaan ja ohjataan AVOTT-kenttää avoimemmaksi ja vastuullisemmaksi. Näillä allokoidaan resursseja. Nämä saattavat myös tuottaa uusia kyvykkyyksiä. Esimerkiksi kokonaisarkkitehtuurikyvykkyys, jonka avulla pyritään muuttamaan muita kyvykkyyksiä kohti linjauksissa määritellyn vision edellyttämiä kyvykkyyksiä. |
2.10 AVOTT- kyvykkyydet ja resurssit
Tässä luvussa kuvataan resurssit, joista kyvykkyydet koostuvat ja jotka tarvitaan, jotta kyvyykkyys toteutuu. Niitä ovat esimerkiksi osaaminen, toimintamallit ja prosessit sekä tiedot ja tietojärjestelmät. Resurssien kuvaaminen edesauttaa ymmärtämään kyvykkyyksien sisältöä ja tarkoitusta. Resurssit on ryhmitelty kyvykkyyskartan mukaiseen viiteen ryhmään: 1) toiminnalliset kyvykkyydet ja resurssit, 2) toimintaa tukevat kyvykkyydet ja resurssit, 3) ydinkyvykkyydet ja resurssit´, 4) hallintokyvykyydet ja resurssit 5) strategiset kyvykkyydet ja resurssit
2.10.1 Toiminnalliset kyvykkyydet ja resurssit
Käytännön tutkimuksessa ja opetuksessa tarvittavat kyvykkyydet.
2.10.2 Toimintaa tukevat kyvykkyydet ja resurssit
Kyvykkyydet, jotka mahdollistavat toiminnan. Esimerkiksi AVOTT-koulutus joka edesauttaa ja mahdollistaa AVOTT-toiminnan.
2.10.3 Ydinkyvykkyydet ja resurssit
Ydinkyvykkyydet ovat välttämättömiä ja usein pysyviä. Ne ovat keskeistä AVOTT-osaamista.
2.10.4 Hallintokyvykkyydet ja resurssit
Toiminnan orgnaisoimisessa ja kehittämisessä olevia kyvykkyyksiä.
2.10.5 Strategiset kyvykkyydet ja resurssit
Kyvykkyydet, joilla muutetaan ja ohjataan AVOTT-kenttää avoimemmaksi ja vastuullisemmaksi. Näillä allokoidaan resursseja. Nämä saattavat myös tuottaa uusia kyvykkyyksiä. Esimerkiksi kokonaisarkkitehtuurikyvykkyys, jonka avulla pyritään muuttamaan muita kyvykkyyksiä kohti linjauksissa määritellyn vision edellyttämiä kyvykkyyksiä.
