1.1 Arkkitehtuurin hallintamalli
Viitearkkitehtuurilla on yksinkertainen ja selkeä hallintamalli, joka ohjaa viitearkkitehtuurin kehittämistä ja ylläpitoa. Hallintamalli kuvaa miten arkkitehtuurityön ja viitearkkitehtuurin hallinta organisoidaan, mitä rooleja hallintaan kuuluu sekä miten kokonaisarkkitehtuurityötä käytännössä tehdään (Lähde: JHS 179).
| Avoimen tieteen viitearkkitehtuurin vastuutahot | Tarkennukset ja lisätietoja | |
|---|---|---|
| 1. | Arkkitehtuurin omistaa ja hallinnoi TSV. | Arkkitehtuuri on julkinen |
| 2. | Arkkitehtuuria rahoittaa OKM. | |
| 3. | Arkkitehtuurin hyväksyy AVOTT-ohjausryhmä kuultuaan tiedeyhteisöä. | |
| 4. | Arkkitehtuuria ylläpitää tiedeyhteisö TSV:n koordinoimana. | TSV osallistaa tiedeyhteisön keskeiset toimijat arkkitehtuurin ylläpitoon. CSC vastaa teknisestä ylläpidosta |
| 5. | Päivitystarpeen tarkistus vuosittain hyväksyjän toimesta. | Tekniset muutokset voidaan tehdä TSV:n ja CSC:n toimesta. |
| 6. | Arkkitehtuurin päivitys tehdään omistajan koordinoimana. | |
| 7. | Arkkitehtuurin käyttöönotossa ja hyödyntämisessä neuvoo ja tukee CSC. | |
| Arkkitehtuurin hyödyntäminen ja ohjaavuus | ||
| 8. | Arkkitehtuuria suosittava. | |
| 9. | Arkkitehtuuri antaa kokonaiskuvan avoimen tieteen ja tutkimuksen vaatimien infrastruktuurien ja palveluiden tavoitetilasta ja arvioi näiden nykytilaa. | |
| 10. | Arkkitehtuuri ohjaa AVOTT-seurantaa yhdessä muiden ohjaavien kokonaisuuksien kanssa (esim. linjaukset, rahoitusryhmän työn tuleva lopputuotos). | Päivitetään rahoitusryhmän työn valmistuttua. |
| 11. | Arkkitehtuuria tulisi hyödyntää organisaatioiden kokonaisarkkitehtuureita laadittaessa. | Täsmennetään käyttötapausten kuvauksissa ja executive summaryssa. |
| 12. | Arkkitehtuuri on hyödynnettävissä myös kansainvälisessä avoimen tieteen ja tutkimuksen arkkitehtuurityössä. | |
| Arkkitehtuurin voimassaoloaika | ||
| 13. | Arkkitehtuuri tulee voimaan, kun se on hyväksytty, ja on voimassa toistaiseksi. | 2023 versiossa kuvataan 2030 tavoitetila. |
| Arkkitehtuurin dokumentaatio | ||
| 14. | Arkkitehtuurin virallinen versio julkaistaan TSV:n Edition.fi -alustalla. Aiemmat viralliset versiot säilytetään samalla alustalla. | pdf-formaatissa, pysyvä tunniste, pitkäaikaissaatavuuden varmistaminen |
| 15. | Dokumentaatio säilytetään myös Eduuni-wikissä wiki-sivuina. Lisäksi on linkki viralliseen versioon Edition.fi -alustalla. | https://wiki.eduuni.fi/x/ldpPDw |
| 16. | Arkkitehtuurin diagrammit kuvauksineen julkaistaan myös arkkitehtuuripankin julkaisupankissa. | Version 1.0:n diagrammit on tehty QPR EA -työkalulla. CSC säilyttää mallinnukset Arkkitehtuuripankkipalvelussa. |
| 17. | Arkkitehtuurista luodaan viestinnälliseen tarkoitukseen kevennettyjä ja/tai visualisoituja dokumentaatioita. | |
1.2 Kuvatut kohteet eli KA-artefaktit
Viitearkkitehtuuri perustuu Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen -suositukseen (JHS 179) https://www.suomidigi.fi/ohjeet-ja-tuki/jhs-suositukset/jhs-179-kokonaisarkkitehtuurin-suunnittelu-ja-kehittaminen, joka määrittelee julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurimenetelmän. Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan, prosessien ja palvelujen, tietojen, tietojärjestelmien ja niiden tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden rakenne. Alla olevassa diagrammissa on merkitty eri väreillä JHS 179 -viitekehykseen tässä arkkitehtuurissa kuvatut kohteet. Valitut kohteet ovat diagrammeja, taulukoita tai sanallisia kuvauksia. Tässä arkkitehtuurissa keskitytään periaatteellinen tasoon ja liiketoiminta-arkkitehtuuriin.
1.3 Metamalli (alustava)
Metamalli (ks. diagrammi 1) kuvaa arkkitehtuurin rakenteen. Se koostuu viidestä arkkitehtuurisesta kokonaisuudesta, joista kaikkia ei ole vielä kuvattu:
1) periaatteellinen taso , 2) liiketoiminta-arkkitehtuuri, 3) tietoarkkitehtuuri, 4) sovellusarkkitehtuuri ja 5) arkkitehtuurin toimeenpano.
Periaatteellisella tasolla tunnistetaan toimintaympäristön tarpeet, arkkitehtuuriperiaatteet, sidosarkkitehtuurit sekä lait ja asetukset, jotka asettavat vaatimuksia arkkitehtuurille. Lisäksi tunnistetaan ulkoiset ajurit, joihin vastataan ja löydetään avoimen tieteen linjauksilla ja niitä tarkentavilla tavoitteilla. Myös ne asettavat vaatimuksia arkkitehtuurille.
Kyvykkyydet ovat vastaus vaatimuksiin. Kyvykkyyksien avulla linjausten tavoitteet sekä lait ja asetukset toteutuvat. Kyvykkyydet koostuvat resurseista (osaaminen, toimintatavat, tiedot ja tietojärjestelmät), jotka pitää olla olemassa, hankkia tai kehittää. Kyvykkyyksien toteutuminen kuvataan liiketoiminta-, tieto- ja sovellusarkkitehtuureissa.
Liiketoiminta-akkitehtuurissa kuvataan palveluita tuottavat ja käyttävät toimijat ja niiden roolit; liiketoimintapalvelut ja niitä realisoivat prosessit.
Sovellusarkkitehtuurissa kuvataan sovelluspalvelut, joita liiketoiminta-arkkitehuurissa kuvatut prosessit käyttävät. Sovelluspalvelut realisoidaan Sovelluskomponenteilla. Sovellusten rajapinnat kuvataan. Sovelluskomponenteila käsitellään (access) tietoelementtejä.
Tietoarkkitehtuurissa kuvataan tarvattavat sanastot, käsitteet ja niistä muodostuvat käsitemallit. Käsitemmalien perusteella rakennetaan tietomallit. Tietomalleissa tunnistetuista tietoelementeistä muodostuu loogisia tietovarantoja. Loogiset tietovarannot jakautuvat tietoaneistoiksi ja ne edelleen tietoryhmiksi.
Lopuksi arkkitehtuurissa kuvatut kehitettävät kokonaisuudet hankkeistetaan. Se kuvataan toimenpidetasolla, tiekarttoina, hankkeina ja työpaketteina.
Diagrammi 1 AVOTT-viitearkkitehtuurin metamalli