Aika: ma 5.2.2024 klo 9-11

Paikka: https://cscfi.zoom.us/j/667471337

Kokousmerkintä: https://wiki.eduuni.fi/x/Lsd0GQ

Tallenne: https://video.csc.fi/media/t/0_205c2zbj

Asialista/muistio

  1. Kokouksen avaus
    1. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9.00
  2. Asialistan hyväksyminen
    1. Asialista hyväksyttiin
  3. Edellisen kokouksen muistio
    1. Muistioon lisätty mihin ratkaisuihin kirjaavat organisaatiot päätyneet muutaman kesken jääneen asian kanssa (oranssilla)
  4. Käsiteltävät asiat
    1. Julkaisukanavan avoimuuden määrittely, kun kyseessä on kirja/kirjan kappale
      • Määritelläänkö julkaisukanavaksi emoteos vai sarja, jossa emoteos on ilmestynyt?
      • Asiasta käyty keskustelua aiemmin ainakin näissä kokouksissa, mutta varsinaista päätöstä tai kirjausta käsikirjaan asiasta ei ole tehty: 

        3.5.2021 ; https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=201898698
        16.6.2021 ; https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=210117889
        18.10.2021 ; https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=232825613

      • Turun yliopisto tehnyt kirjaukset tällä hetkellä ensisijaisesti sarjan mukaan, mutta jos ei ole ilmestynyt sarjassa tai sarjalla ei ole ISSN-tunnusta, niin katsotaan kustantajan mukaan. Turussa kuitenkin epäselvää, mihin tämä käytäntö perustuu koska henkilöstö vaihtunut, ja onko linjassa muiden organisaatioiden tulkintojen kanssa. 
      • Ehdotettu, että avoimuus tulisi katsoa kirjan/monografian kautta, eikä sarjan mukaan. Kokonaisen monografian avoimuudesta on maksettu todennäköisesti korkea summa, joten tältä kannalta voisi ajatella olevan epäreilua merkitä ainoastaan osittain avoimena. 
      • HUMAK käytäntönä katsoa kirjan mukaan. Sarjan sisällä käytännöt voivat vaihdella. Esim. kappale kirjassa, lähempi konteksti on kirja, kokonaisen sarjan avoimuus kauempana.
        • Tätä käytäntöä kompattu useammasta organisaatiosta
        • HY:ssä automatiikka tehty myös tämän mukaan, olisi hankala muuttaa niin että menisi kustantajan mukaan. Sarjan avoimuuden mukaan voisi olla mahdollista muuttaa logikkaa. 
        • Kommentoitu myös, että sarjojen tiedot ovat yleensä niin suppeat että tietoa OA-käytännöstä ja sen historiasta on vaikea saada selville. Pitkissä sarjoissa myös todennäköisesti muuttunut ajan saatossa, joten nämä sarjat olisivat hybridejä.

      • Päätetään että kirjan tai kirjan kappaleen avoimuus katsotaan yksittäisen kirjan avoimuuden mukaan.

    2. Tieteen termipankin kirjoitukset
      • Hyväksytäänkö tiedonkeruuseen ja mihin luokkaan?
      • Asiasta käyty keskustelua aiemmin:
      • Asia ei ole näiden jälkeen edennyt. Näiden kokousten jälkeen uusia kirjoituksia kirjattu melko paljonkin.
      • HY:ssä ei aikanaan saatu asialle päätöstä Tieteen termipankin kanssa. TT:stä kysytty miten toimintaa pitäisi muuttaa jotta kelpaisivat tiedonkeruuseen, mutta tähän ei löytynyt selkeää vastausta ja asia jäänyt auki. TT:ssä hyvin erilaisia kirjoituksia. 
        • TT nähnyt julkaisutiedonkeruuseen kirjaamisen tärkeänä motivointina tutkijoille
      • Todettu että nykyisin sanastotyö on mahdollista kirjata myös tutkimusaktiviteettina. 
      • Aikoinaan tekijyys oli ongelma kirjausten sallimisessa, kaikissa ei merkittyä tekijää, ja muut voivat myöhemmin muokata.
        • Tekijöistä sanotaan esim. näin: "Jos muokkaat jonkun toisen kirjoittamaa/aloittamaa käsitesivua niin merkittävästi, että artikkeli voidaan katsoa uudeksi julkaisuksi, tallenna se yhteisjulkaisuna ja merkitse myös alkuperäisen julkaisun tekijä uuden julkaisun kirjoittajaksi. Jos tekijöitä on 1—3, kaikki kirjoittajat on syytä mainita. Jos tekijöitä on useampi kuin kolme, voit merkitä tekijäksi julkaisun aloittajan — vapaamuotoiseen julkaisuluetteloon on hyvä lisätä merkintä et al./ym."
        • Kommentoitu, että TT:tä voi pyytää myös muuttamaan käytäntöjä. Tekijyydestä riippuvaisuuden voisi myös katsoa tarkoittavan sitä, että TT kanavana ei pitäisi olla poissuljettu, jos tapaus jossa tekijätiedot on selkeästi merkitty.
      • Viimeaikaisten kirjausten perusteista ei selkeää yleistystä (tapaukset joita löytyy tiedejatutkimus.fi:stä)
      • ISSN-tunnus alustalta löytyy. Ei jufoa eikä vertaisarviointia. Ehdotettu että kirjaukset voisi näiden perusteella tehdä korkeintaan D tai E luokkiin.
      • Toimituskunnasta: keskusteltu siitä onko alustalla toimitusta, vai onko tutkijoiden omaehtoista päivitystä?
        • Yksi osallistujista tehnyt sanastotyön pro-gradutyönä, ja ehdottanut sanastoaan TT:lle. Vain osa otettu mukaan, eli ei ollut omaehtoista lisäystä, vaan kävi läpi tarkistuksen ja ulkopuolisen valinnan. 
        • Toimituskunnasta: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Termipankki:Hanke 
        • Ryhmän ymmärryksen mukaan asiantuntijaryhmien käytännöissä on myös alakohtaisia eroja siinä miten tekstit on tarkistettu ja hyväksytty. 
      • Todettu, että jos TT:n kirjaukset päätetään hyväksyä, pitäisi saada yleinen linjaus miten joukkoistettujen alustojen kirjaukset tulisi käsitellä ylipäätänsä - esim. Wikipedian. 
        • Myös "merkittävän muutoksen" raja on vaikea määrittää. 
        • Yksinkertaisinta olisi jos kelpoisuuden kirjattavaksi voisi todeta suoraan alustalta. 
      • UEF:ssa odottamassa joitakin 2022 vuoden tapauksia D1-julkaisuja, mutta ei vielä hyväksytty eteenpäin. 
      • Kirjaamisesta:
        • Ehdotettu, että ei kirjattaisi tiedonkeruuseen mitään Tieteen termipankin julkaisuja, koska julkaisukanavan julkaisuja ei kokonaisuudessaan voida hyväksyä tiedonkeruun kriteerit täyttäväksi eikä alustalta käy selkeästi ilmi mitä julkaisuja koskee mitkäkin käytännöt esim. toimituskunnasta. 
          • Huomautettu että TT:n blogissa kirjaukset selkeämpiä. Todettu, että alustan blogitekstien kirjaamisessa ei esteitä. 
        • Ehdotettu, että TT:n julkaisu voisi kirjata jos muodolliset kriteerit (esim. tekijyys ja toimituskunnan menettely käyvät ilmi) täyttyvät ja tiedot käyvät alustalta selkeästi ilmi. 
        • Kysytty julkaisuajankohdan ilmoittamisesta. Sivulla näkyy ainoastaan "viimeksi muokattu". 
          • Sivuilla olisi hyvä olla tekijän lisäksi esim. toimituskunnan maininta "hyväksytty artikkeliksi" tms. hyväksyntäpvm:n kera. Jolloin merkittävä versio erottuu pienemmistä muutoksista.
        • → Ehdottomia vaatimuksia kirjaukselle: tekijyys näkyy alustalla, julkaisupäivä oltava selkeästi merkittynä.
        • Kysytty onko tekstin pituudella merkitystä. 
          • Todettu, että pitäisi olla, mutta vaikea määritellä. Ehdotettu muotoilua "Vain pidemmät artikkelit". Liian avoimen määrittelyn todetaan kuitenkin olevan myös vaikea. Huomautettu, että käsikirjassa on jo ensyklopediatekstien osalta määritelmä "lyhyet". 
        • Todettu, että tarkistajien kannalta todella hankalaa selvittää alustan tapaukset jotka täyttäisivät tällä hetkellä ehdot etenkin toimituskunnasta. 
        • Yhteenveto: Keskustelussa kallistuttiin melko yksimielisesti siihen, että TT:n kirjauksia ei hyväksyttäisi tiedonkeruuseen (pl. blogit) ellei alustan käytäntö tekijyyden, julkaisupäivän ja toimituskunnan hyväksymisen merkinnästä muuttuisi. Asiasta ei kuitenkaan tehty vielä linjausta. Jos linjaus tultaisiin myöhemmin tekemään, voitaisiin siinä huomioida mihin julkaisutyyppiin nämä kirjattaisiin (ei niin että alusta itse ohjeistaa). Siihen asti edetään kuten nytkin, eli kirjaus jätetään tarkistavan tahon harkinnan varaan. 
          • HY on yhteydessä Tieteen termipankkiin ja pyytää alustalle muutoksia tässä käydyn keskustelun mukaisesti. Palataan asiaan ja mahdolliseen linjaukseen, kunhan saadaan lisätietoa.
    3. Kysymys julkaisutyypistä: D5, I1, vai D5+I1?

      • Palvelumuotoiluopas https://julkaisut.haaga-helia.fi/nain-teet-palvelumuotoilusta-arkea/

        • Sisältää tekstejä, videoita, tehtäviä, lisälukemistoja
        • Onko oppikirja/opaskirja (D5)?
          • jolloin yksittäiset videot I1 (Verkkojulkaisun yhteydessä julkaistu itsenäinen audiovisuaalinen julkaisu)?
          • vai yksittäinen video I-tyypin oppimateriaalina?
          • I1-tyypin kriteerien täyttyminen?
        • Onko julkaisu kokonaisuudessaan I-tyyppi (Ääntä ja/tai kuvaa hyödyntävät muut kuin kirjallisessa muodossa olevat julkaisut / tai Verkkoalustalla julkaistut oppimateriaalit, jotka on tarkoitettu laajempaan käyttöön kuin yksittäiselle opintojaksolle ja mikäli oppimateriaalin päätuote ei ole kirja)?
          • I-tyypin kriteerien täyttyminen?
          • AV-julkaisuista: ”omaehtoisen tutkimus- ja kehitystyön tuloksena syntyneet […] liittyä henkilöiden tutkimus- tai asiantuntijatyöhön (Käsitteet ja määrittelyt 3.2.2.6)”
            • materiaali tuotettu osana kehityshanketta, liittyy tekijöiden asiantuntijatyöhön, mutta sisältö ei perustu uuteen tutkimus- tai sisältöjen kehitystyöhön. Koulustusmateriaalin tuottaminen osa Marata-alan toimijoiden kriisi- ja muutosvalmiuden kehitystyötä.
          • ”Julkaisun tulee sisältää uutta tieteellistä, ammatillista tai taiteellista sisältöä” (Julkaisutiedonkeruuohje tutkijoille 2021, s.4)
            • Mitä on uusi (tieteellinen, ammatillinen) sisältö oppikirjoissa, I-tyypissä ja niissä erityisesti oppimateriaaleissa? vrt. E ja D -luokissa mainittu: ”asiantuntemukseen perustuva panos”?

              Kysymys julkaisutyypistä: D5, I1, vai D5+I1?

        • Tapauksen kirjaamisesta:
          • Nostettu esiin aiempi keskustelelu blogiin upotetusta videosta.
          • Ehdotettu että perusteos olisi D6. Tai, niin että oppimateriaali kirjattaisiin D5, ja videot Youtube-alustan kautta i1-julkaisuina. 
            • Youtuben puolelta kuitenkin puuttuu videon tiedoista tekijätiedot (näkyy vasta videolla). Kaikki oppimateriaalit eivät ole osallistuneet videoiden tekoon. Löydyttävä videokohtaisesti myös muut vaaditut tiedot. 
            • Keskeistä onko videot itsenäisiä.
          • Jos kirjattaisiin vain yhtenä kokonaisuutena, niin mihin kirjattaisiin? Keskeistä onko päätuote kirja vai video. → ehdotetaan että merkitään yhtenä kirjauksena D5.
            • Jos videot selkeästi itsenäisiä ja niillä omat tekijät, niin voisi olla D6 + videot i-tyyppeinä. 
        • AV-julkaisuiden määrittelystä/kriteereistä ("Mitä on uusi (tieteellinen, ammatillinen) sisältö oppikirjoissa, I-tyypissä ja niissä erityisesti oppimateriaaleissa?"): 
          • Todettu että käsikirjassa selkeästi D5 lasketaan oppimateriaali, joten voi kirjata. Ammatillinen teos levittää tietoa. 
    4. KKO:n ratkaisut kommentein - ovatko vertaisarvioituja vai ei?
      • Sarjan julkaisuja on kirjattu Tiedejatutkimus.fi:n mukaan eri julkaisutyyppeihin. Julkaisuja sekä A- että B-luokasta. 
      • Sovitaan, mihin luokkaan julkaisut tulisi kirjata ja kuinka pitkältä ajalta nämä tulisi yhtenäistää takautuvasti.
      • Turun yliopistossa tutkijat olleet voimakkaasti sitä mieltä että tulisi kirjata vertaisarvioituna. Aiemmin kirjattu B-tyyppeinä, mutta koska todettu että muuallakin kirjattu A-tyyppeinä, on tähän ryhdytty suostumaan myös Turussa. Toivotaan kuitenkin yhteistä linjausta. 
      • Toimituskunta vastannut selkeästi, että vertaisarviointi on toimituskunnan sisäinen, joten ei täytä vertaisarvioinnin määritelmiä → ei tulisi kirjata ainakaan A-tyyppinä. 
      • Ehdotettu että tulisi kirjata ammatillisina julkaisuina, koska ovat pitkälti ammattikäytössä asianajajilla eri oikeuslaitoksissa.
        • Kysytty onko ammatillisen vs. tieteellisen erosta käyty tarkemmin keskustelua. Todettu, että ei ryhmän kokouksissa ainakaan hiljattain, mutta kohderyhmä merkityksellistä. 
        • Alma Talent Jufossa tasolla 1 eli tieteellinen https://jfp.csc.fi/#!PublicationInformationView/id/5999, mutta sarjan Jufo-taso on 0. 
        • KKO:n ratkaisut kommentein esipuheessa: "Lähtökohtana oli tarjota suomalaiselle lakimieskunnalle käyttökelpoinen työväline, jonka avulla oikeuskehityksen seuraaminen ja uusimpienkin ratkaisujen hyödyntäminen olisi entistä helpompaa."
      • Linjataan että tapaukset kirjataan B2-luokkaan. 
      • Takautuvasta kirjaamisesta jäädytysdataan: kysytään OKM:n kanta miten halutaan korjata takautuvasti. Puheenjohtaja ja sihteeri kysyvät. 
    5. Väitöskirjojen kirjaaminen
      • Kirjataanko tiedonkeruuseen myös ulkomaisissa yliopistoissa valmistuneet väitöskirjat, mikäli väitöskirja on tehty yhteistyössä jonkun ulkomaisen yliopiston kanssa?
      • Kysytty esiintyykö tekijä suomalaisen korkeakoulun tekijänä, tai näkyykö korkeakoulu yhteistyötahona. → Todettu että affiliaation ei ole pakko näkyä, tämä huomioitu myös käsikirjassa. 
      • Aikaisemmin keskusteltua (Julkaisutiedonkeruu - usein kysyttyä): "Kysymys: Ilmoittavatko muutkin organisaatiot kuin yliopistot henkilöstönsä tekemät väitöskirjat? Vastaus: Kyllä. Ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yliopistosairaalat voivat ilmoittaa vuodesta 2015 alkaen sellaisia väitöskirjoja, joissa tekijä on palvelus- tai muussa suhteessa organisaatioon ja organisaatio on teon jotenkin mahdollistanut."

      • Todettu että voi kirjata kuten kotimaisetkin väitöskirjat, eli jos ammattikorkeakoulu on edesauttanut väitöskirjan tekemistä. 

    6. Kokoomateosten kainaloartikkelit/infoboksit. 
      • Kirjataanko kaikki luokkaan B2 infoboksin pituudesta riippumatta?
      • Todettu että vaikea määritellä yksiselitteinen raja pituudelle. Kainaloartikkeli/infoboksi olisi kuitenkin merkitty sisällysluetteloon omaksi kappaleeksi, jos olisi siihen edellytykset. Pitäydytään siinä että kaikki kirjataan B2. 
    7. Abstraktien kirjaaminen 
      • Ohjeessa näin: Abstraktin tulee olla julkaistu ja vähintään sen viitetiedot tulee olla avoimesti saatavilla. (Julkaisutiedonkeruun ohje julkaisun tekijälle LUONNOS#Konferenssijulkaisu). Mitä tarkoitetaan viitetiedoilla, riittääkö konferenssin ohjelma?
        • Ehdotettu että konferenssin ohjelma ei riitä. Tulisi olla ilmestynyt jossakin, mistä voi saada viitetiedot. Ei kuitenkaan tarvitse olla viitetietokannassa. 
        • Todettu myös, että koska eivät kuulu tiedonkeruuseen, näitä ei välttämättä kovin tarkasti tarkasteta. 
        • JYU:ssa kirjattu kaikki abstraktit jotka jotenkin verkon kautta löydettävissä. Tästä käytönnöstä ollaan eri mieltä. 
        • Todettu, että postereiden osalta tilanne on vaikeampi - näille ei yleensä löydy viitetietoja. Postereiden ja abstraktien todettu olevan erilaisia tapauksia. 
        • Postereille ja abstrakteille haluttu jättää löyhät kriteerit, koska eivät joka tapauksessa kuulu tiedonkeruuseen. 
        • HY:ssä abstrakteista on katsottu että sinne ei ole vahingossa laitettu sellaista joka kuuluukin OKM-raportointiin. Muuten tietoja ei ole välttämättä tarkastettu, joten ainakin osa abstraktien tiedoista on tutkijoiden tallentamilla tiedoilla. Puolet julkaisuista kirjasto tuo WoS:ista tai Scopuksesta, ja sieltä ei tuoda abstrakteja. HY ei toistaiseksi siirrä abstrakteja tiedejatutkimus.fi:hin. 
          • TUNIssa vastaava tulkinta.
        • Todettu, että postereita ei aina huomioida abstrakteissa. Ne ovat kuiten usein ensimmäsiä tekstejä omasta tutkimuksesta, joita väitöskirjatyöprojektissa tehdään. Konferenssien abtraktikirjoissa ei siis huomioda postereita.
        • Ei todettu tarvetta muuttaa ohjeistusta, kirjaamisen harkinta organisaatiokohtaista.
          • Asiaan palataan myöhemmin jos todetaan tarpeen. 
    8. Yhteistyöryhmän linjaukset- ja Julkaisutiedonkeruu - usein kysyttyä -sivujen tarpeellisuus ja ajantasaisuus.
      • Miten tärkeänä sivut nähdään? Sivuilla aika vanhojakin linjauksia ja osittain sellaisia, jotka tänä päivänä jo käsikirjassa tai muuten itsestäänselvyyksiä. Olisiko sivut syytä myös yhdistää?
      • Kannatettu jonkin linjaussivun säilytystä, mutta tulisi olla päivitetty. Parempi jos olisi yhdellä sivulla. 
      • Puheenjohtaja ja sihteeri käyvät läpi ja tekevät tarvittavat muutokset. 
  5. Muut asiat 
    1. -
  6. Tulevia tapahtumia
  7. Seuraava kokous
    1. Toukokuulle, ryhmälle lähetetään Doodle-kysely tarkemmasta kokousajasta.
  8. Kokouksen päättäminen 
    1. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.02
  • No labels

2 Comments

  1. Tanja Vienonen

    Hei,

    AMK-spesifi kysymys väitöskirjojen ilmoittamisesta: Kirjataanko myös ulkomaisissa yliopistoissa valmistuneet väitöskirjat? Nyt amkien väitöskirjojen kirjaus vaikuttaa olevan sidottu kotimaisten yliopistojen julkaisutiedonkeruussa ilmoitettuihin väitöskirjoihin, vaikka amkeilla on esim. yhteistyösopimuksia ulkomaisten yliopistojen kanssa, joiden kautta henkilökunta voi väitellä. Eli voiko/tuleeko myös nämä väitöskirjat kirjata tiedonkeruuseen?

  2. Tanja Heikkilä

    Hei, lisään tämän listalle.