ORCID-yhteistyöryhmän kokous 

Aika ja paikka: keskiviikkona 18.1. klo 12.00-15.00, Helsingin yliopisto (P226, Porthania)

Kokouksen osallistujat: 

Anne Björklund, CSC, siht.
Kari Laalo, CSC
Hanna-Mari Puuska, CSC
Walter Rydman, CSC
Aija Kaitera, HY, puheenjohtaja
Marja Kokko, Jyväskylän yliopisto
Juha Hakala, Kansalliskirjasto
Achim  Drebs, Ilmatieteen laitos
Jani Sassali, Oulun yliopisto
Pirjo Heikkilä, PSHP
Anu Nuutinen, Suomen Akatemia
Reino Viita, Suomen Akatemia
Heli Myllyniemi, SYKE
Elisa Paavilainen, SYKE
Katja Kiviharju Taideyliopisto
Jukka Lindeman, THL
Antti-Jussi Nygård, TSV
Anna-Kaarina Linna, Turun yliopiston kirjasto
Anssi Neuvonen, VTT

Etäyhteydellä osallistuneet:
Margareta Danielsson, Hanken
Tua Hindersson-Söderholm, Hanken
Eeva-Maria Suojärvi, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Iris Tahvanainen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Ilkka Nokelainen, LUT/Lappeenrannan tiedekirjasto
Tiina Sipola, OY
Pirjo Heikkilä, PSHP
Saara Savolainen, PSSHP (Istekki)
Hannu Hirvonen, Vaasan yliopisto
Anne Lehto, Vaasan yliopisto/Tritonia
Katri Rintamäki, Vaasan   yliopisto, Tritonia

Asialista

1 Kokouksen avaus

  • Aija Kaitera, puheenjohtaja, Helsingin yliopisto
  • puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti kaikki tervetulleiksi

2 Edellisen kokouksen pöytäkirja

  • ORCID-yhteistyöryhmän kokous 2.11.2016 
  • Pöytäkirjaan ei ollut huomauttamista.
    • liittyen edellisessä kokouksessa käsiteltyyn asiaan ORCID ja ISNI (kohta 7), puheenjohtaja totesi että:
      • tämän ORCID-yhteistyöryhmän pääasiallinen tehtävä on edistää ORCID-tunnisteen käyttöönottoa Suomessa

3 ORCID ja Open Journal System –järjestelmän uudistus

  • Antti-Jussi Nygård, TSV (esitys: ORCID ja OJS)

  • Open Journal System

    • tieteellisten lehtien toimittamiseen ja julkaisemiseen suunniteltu järjestelmä
    • avoimen lähdekoodin ohjelmisto
    • kehittäjä Public Knowledge Project (PKP), kehittäjäyhteisö
  • Kotilava-hanke
    • Kotimaiset tieteelliset lehdet avoimiksi ja vaikuttamaan
    • Avointen lehtien rahoitusmalli
    • Kustannustehokas sähköinen julkaisalusta
  • Kotilava-hanke ja ORCID - tavoitteet
    •  lisätään tietoisuutta tiedelehtien toimituskuntien keskuudessa
    •  kirjoittajien ORCID-tunnisteet mukaan lehtien/artikkeleiden metadataan ja näkyviin artikkelin yhteyteen ORCIDin antamien  suositusten mukaisest

  • ORCID-integraatio OJS3:ssa  

    • toimintojen tuettava Public APIa
    • ORCID-tunnisteiden tuominen OJS-järjestelmään ORCIDin ohjeiden mukaisesta
    • artikkelin kirjoittajan tunniste
    • useat kirjoittajat, järjestelmä lähettää sähköpostin jokaiselle kirjoittajalle    
  • OJS tulevaisuudessa   
      • PKP:n suunnitelmia (kehittäjäyhteisö, ORCIDin jäsen):
        • ORCID on ensisijainen tunniste
        • kirjautuminen järjestelmään ORCID-tunnisteella
        • käyttäjätilien ja kirjoittajatietojen linkitys 
  • Keskustelu
    • Kun Suomessa ei voida pakottaa käyttämään ORCIDia, niin onko varasuunnitelma?
      • TSV: annetaan ohjeistuksia ja suosituksia, lehdet ovat itsenäisiä
      •  30 suomalaista lehteä, melkoinen määrä artikkeleita
    • Mikä on suomalaisten korkeakoulujen suositus?
      • selvitysvaiheessa tehdyn tulkinnan mukaan yliopistot työnantajina eivät voi määrätä tutkijaa luomaan ORCID-tunnistetta
      • palveluntuottajat voivat kuitenkin päättää, että ORCID vaaditaan
      • ei pitäisi olla mikään ongelma, että ORCIDia kysytään
          • TSV: ORCIDin ohje on selkeä ORCIDin käytöstä kustantajan palvelussa

4 Suomen Akatemian VIRTA-pilotti sekä ORCIDin hyödyntämismahdollisuudet hankehauissa ja –raportoinnissa

  • Reino Viita ja Anu Nuutinen, Suomen Akatemia (esitys)
  • Julkaisutietojen poiminta Akatemian hankeraportointiin VIRTA-julkaisutietopalvelusta alkaa 2 kk kuluttua:
    • Tutkija poimii julkaisunsa Virrasta ja liittää ne hankkeeseen
    • Virrassa on rajapinta, josta tiedot saadaan, rajapinnan kautta tullaan myös palauttamaan hanketunniste julkaisuilla
      • omat julkaisut, jotka on vienyt käsin raportointipalveluun, on myös mahdollista palauttaa VIRTAan

Keskustelu ORCID-tunnisteesta:

  • Akatemiassa on paljon keskustelu ORCIDin käytöstä (Kysytään, mitä muut rahoittajat tekevät?)
  • ORCID on lupaava tutkijatunnistealoite
  • H2020 nostaa myös esille ja ORCID on tällä hetkellä se jota suositellaan
  • kansallinen vapaaehtoisuus tärkeä, joustavuus on tärkeä
    • mitkään sellaiset ratkaisut, joissa lukitaan yksi vaihtoehto ei ole tutkijoiden etu
  • se miten yliopisto suhtautuu, ei välttämättä vaikuta siihen mitä tutkija tekee
  • tekniset järjetelmät eivät vielä tue
  • myydään tulevaisuuden uskoa, sitten kun meillä on...(muna-kana-ongelma)
  • ORCID on yhteisö, oleellista on millä intensiteetillä ja millä aikataululla palveluita aletaan kehittää
  • kansainvälisten tunnisteiden kohdalla ORCID on olennainen
  • yhteistyöryhmän kommentteja SAlle:
    • tutkijat toivovat, että julkaisut voitaisiin hakea ORCIDilla
    • kaikki mikä helpottaa tutkijan arkea, otetaan lämpimästi vastaan
    • tutkijoilla menevät helposti sekaisin eri tunnisteet
    • yhteistyö kaikkien eri toimijoiden välillä on tärkeätä

5 Palautekeskustelu ORCID-yhteistyöryhmän toiminnasta ja koordinaatiosta

Alustus: Hanna-Mari Puuska (esitys: CSC:n ORCID-koordinaatio vuonna 2017)

5.1 Yhteistyöryhmän toiminta 2016

  • ORCID-yhteistyöryhmän kokouksia järjestettiin vuonna 2016 noin joka toinen kuukausi (5 kokousta)
    • jäseniä 45, 25 eri organisaatiosta
  • kansallinen ORCID-konsortio perustettiin 1.6. (14 organisaatiota)
  • Haka-ORCID-yhdistämispalvelua pilotoitiin ja otettiin loppuvuodesta käyttöön
  • avattiin kansalliset tutkijoille ja tutkimusorganisaatioille suunnatut tutkijatunniste-verkkosivut 3/16 ja sen kieliversiot (ruotsinkiel. 8/16, eng.kiel. 1/17) 
  • tuotettiin erilaista markkinointimateriaalia (esitteet, roll-upit)
  • ORCID-esitykset ja puheenvuorot tapahtumissa

5.2 Odotukset ja toiveet CSC:n ORCID-koordinaatiolle

OKM resursoi jonkin verran tänä vuonna, mm.:

  • konsortiosopimukset
  • verkkosivujen ylläpito
  • yhteistyöryhmän kokoukset

Yhteistyöryhmä piti tärkeänä, että CSC huolehtii myös jatkossa konsortiosopimusprosessista. 

Miten CSC voi edistää ORCIDin käyttöönottoa?

  • CSC:n tavoitteena ottaa ORCID käyttöön kaikissa sen omissa palveluissa vuoden 2017 aikana.

5.3 Tiedoksi: Kansallisen ORCID-konsortion uusi jäsenkausi alkaa 1.6.2017

  • ORCID vahvistaa uuden jäsenmaksun CSC:lle ennen seuraavan jäsenkauden alkua

6 Työryhmätyöskentelyä: Ideoidaan käyttötapauksia tutkimusorganisaatioissa

Sähäkkä työryhmätyöskentely

  • ryhmät ja purku, 45 min

Ryhmätöiden aiheena ORCIDin nykyiset sekä potentiaaliset käyttötarkoitukset organisaatioissa, esim.:

  1. ORCID rekrytointijärjestelmissä
  2. ORCID käyttäjähallinnan järjestelmissä
  3. Affiliaatiotiedon vahvistaminen ORCIDille: http://orcid.org/blog/2016/10/31/organization-identifier-project-way-forward

1) ORCIDin käyttö rekrytointijärjestelmissä

  • yksiköiden käsittelyn tehostaminen
  • kysytään tunniste
  • tekeminen olisi tehokkaampaa, jos tunnisteet olisivat tiedossa
  • open source –palikka
  • kommentteja:
    • Virran päälle voisi tehdä esim. cv-palikan
    • rekryvaiheessa on useimmiten kyse kv-hakijoista
    • haussa ei välttämättä haluta koko julkaisuluetteloa
    • Scopus ja Web of Science keräävät enemmän tietoa, tämä olisi olennainen osa, jos ei katsota vain julkaisuja, tällä tavalla olisi jonkin verran todennettu
    • TUHAssa on julkaisuryhmä joka voisi miettiä julkaisuprosessin

2) ORCID käyttäjähallinnan järjestelmissä, käyttäjätunnistusryhmä

  • miten ORCIDia voitaisiin paremmin käyttää käyttäjähallinnassa
  • mitä sellaisia järjestelmiä on, joissa ei ole käytössä
  • tutkimustietojärjestelmään kirjautuminen
  • ORCID-tunnisteen luovuttaminen Haka-kirjautumisen yhteydessä
  • cv:n hallinta (horizon2020)
    • saadaan yhdistettyä henkilöt julkaisuun
    • vaikea yhdistää jos julkaisut ovat vanhempia 
  • vaikuttavuuden hallinnassa
    • mitä laitos on saanut aikaan, tiedot ovat helpommin löydettävissä
  • VTR/ent. EVO voisi lisätä
  • miten voidaan hyödyntää esim. taiteen teoksissa
    • kommentti: ORCID tarjoaa luokan other ja artistic performance kategoria
  • mitä metadataa (uri)

3) Affiliaatiotiedon vahvistaminen ORCIDille: http://orcid.org/blog/2016/10/31/organization-identifier-project-way-forward

  • organisaatio voi vahvistaa henkilön affiliaation organisaation ORCIDiin tutkimustietojärjestelmän kautta (esim. TTYläisellä lukee ORCID-profiilissa source:Tutcris, jos tutkija on antanut luvan tietojen viemiseksi ORCIDiin)
  • tämä vois hyödynettävissä olla kustantajilla, organisaatioiden hyöty, että on heidän vahvistamansa tieto
  • eduGAINin jäsenet voivat organisaation tunnuksella kirjautua ORCIDin profiiliin
  • ORCIDin sivuilla on lomake mistä voi kysellä onko omilla tutkijoilla ORCID, tätä tietoa ei kuitenkaan saa tällä hetkellä helposti
  • HY: laittanut tiedotteen tutkimuksen vuosiraportoinnin yhteydeen, saadaan myös vanhojen julkaisujen yhteyteen
  • kommentti: todennäköisesti Suomessakin on ORCIDin käyttö lisääntynyt, mutta tästä on vaikea saada tarkkaa tietoa
  • Prosessina: tutkimuslaitosten hyödyt, yms…

7 Muita asioita

  • Kansallinen ORCID-verkkosivusto (tutkijatunniste.fi)
    • englanninkielinen versio julkaistu 16.1.2017:

  • Sovittiin, että yhteistyöryhmän sähköpostilistaa voi ja kannattaa käyttää asioista tiedottamiseen, esim. oman organisaation etenemisestä tiedottamiseen.

  • TUHA-seminaari 19.4.2017

    • Aiheena: Tutkimuspalveluiden digiloikka

    • ORCIDin tiimoilta ainakin yksi asia, esim. Pure-prosessin esittely.

    • Walter Rydmanille (walter.rydman@csc.fi) voi lähettää ideoita.

8 Seuraava kokous

  • Päätettiin pitää kaksi kokousta per lukukausi. Yhteistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran TUHA-seminaarin yhteydessä 19.4. ja syksyllä 2017 järjestetään kaksi kokousta.

     

     

 

 

  • No labels