Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyöryhmä (KOOTuki) kokous 1/2024

  • Aika: Tiistai 13.2.2024 klo 12.00-16.00.

  • Paikka: Metropolia Ammattikorkeakoulun Myllypuron kampus, tila MPB5029, B-talo, 5. krs, Myllypurontie 1, Helsinki

    • Kulkuyhteydet Myllypuron kampukselle löytyvät täältä.
    • Tarkemmat tiedot tilasta löytyvät täältä.
    • Kokous järjestetään hybridikokouksena.
  • Ilmoitathan esteestä viimeistään ma 5.2.2024 opi(at)csc.fi.

Muistioluonnos


1. Kokouksen avaus, työjärjestyksestä päättäminen ja jäsenmuutokset

  • KOOTuen sihteerinä aloittaa Jukka Kohtanen, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy
    • Minna Pylkkönen, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy siirtyy asiantuntijajäseneksi.
  • OHA-forumin edustajana aloittaa Sanna Kotajärvi-Söderholm, Vaasan yliopisto.
    • Sami Hautakangas, Tampereen yliopisto jää pois.
  • Synergiaryhmän edustajina aloittavat Synergiaryhmän uusi puheenjohtajisto, puheenjohtaja Tessaliina Iltanen, Turun ammattikorkeakoulu ja varapuheenjohtaja Lotta Lassila, Taideyliopisto.
    • Aila Markus, Vaasan yliopisto ja Päivi Vähäsalo, Seinäjoen ammattikorkeakoulu jäävät pois.
  • IR-tekijäverkoston edustajana aloittaa Tuula Sunnarborg, Helsingin yliopisto.
    • Jenni Kokko, Jyväskylän yliopisto siirtyy varaedustajaksi Esa Rahialan, Satakunnan ammattikorkeakoulu tilalle.

  • Opetushallituksen edustajina aloittavat Mikko Eronen ja Laura von der Hagen.

    • Merja Väistö ja Joonas Mäkinen jäävät pois.
  • Asiantuntijajäseninä aloittavat Ari Rouvari, AAPA/Haaga-Helia,  Henna Toivola, Synergiaryhmä/CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy.
    • Jaakko Riihimaa, AAPA/Haaga-Helia jää pois.


  • Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 12:03.
  • Todettiin jäsenmuutokset.
  • Työjärjestys hyväksyttiin sellaisenaan.


2. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen


3. KOOTuki-ryhmän toimintakertomus 2023, Sara Sintonen, CSC


4. Ajankohtaista digitransformaatiosta, Jonna Korhonen, OKM,  LIITE

Korhonen kertoi liitteen mukaisesti ajankohtaisista asioista digitransformaatiosta.

Keskustelu

  • Keskusteltiin tutkimuksen digitalisaation politiikkatoimien kokoamisen ja kansallisen datanhallinnan ja laskennan tutkimusinfrastruktuuriympäristön päivittämisen seurantaryhmän asettamisesta ja kokoonpanosta. 
    • Lisäksi VM ja LVM ovat asettaneet uusia ryhmiä digalisoitumiseen liittyen. 
      • esim. LVM:n asettama Digipaneeli, jossa on kutsuperusteisesti pyydetty osallistujia.
  • Tiedusteltiin, että mikäli korkeakouluilta nousee esiin uusia tietotarpeita, miten niistä pitäisi raportoida. Lisäksi todettiin, että tiedonkeruun osalta olisi mielenkiintoista kuulla näkemys VIRTA-opintotietopalvelun kehittämisestä ja sen edistämisestä / aikataulupaineesta sekä uusista tietotarpeista, joita OKM on tunnistanut (mm. opetuksen järjestämisen muoto). 
    • OKM:n Korhonen kommentoi, että VIRTA-esiselvitystä (lisätietoja täältä: Korkeakoulun oppijan tietovirtojen kehittämisen jatkoselvitys) jatketaan ja tämä kytkeytyy keskeisesti siihen, mitä Digivisiossa tehdään. Isompi kysymys on jatkuvan oppimisen kokonaisuus. Jotpan kanssa on jo käyty keskustelu lainsäädäntöön liittyen, mutta keskustelu on avattu uudelleen pienten osaamiskokonaisuuksien osalta. 
    • Myös OPTIETORin yhteydessä on käyty keskustelua aiheesta.
    • Todettiin, että on tärkeää Digivision suuntaan ja myös Pepin ja Sisun osalta, että on yhteinen tietomalli tallentamisessa ja raportoinnissa. Huomioitava myös pienten osaamiskokonaisuuksien laatukriteerit ja sovittaminen ECTS:ään. Tämä vaatii paljon työtä ja hyvä kysymys voidaanko tehdä osana Digivisiota.
  • Lisäksi kommentoitiin, että uusi rahoitusmalli pienentää jatkuvan oppimisen osuutta - miten korkeakoulut resursoivat sellaiseen kokonaisuuteen, jonka tuloksellinen osuus pienenee? Tämä on ristiriitaista korkeakoulujen näkökulmasta. 
    • OKM Korhonen totesi, että tästä käytiin työryhmässä keskustelua ja näiden keskustelujen pohjalta haluttiin tasapainottaa tutkimuksen ja koulutuksen keskinäistä jakoa.
  • Opetusmuotoihin liittyen todettiin, että olennaisia ovat ainakin tekoälyyn, kohtaamiseen sekä raportointiin liittyvät kysymykset. On käyty keskusteluja siitä, että oletuksena olisi läsnäolo-opetus - tällä on vaikutuksia opiskelijoiden hyvinvointiin. Tämä liittyy myös kansainvälisten opiskelijoiden integroitumiseen -  jos eivät tapaa suomalaisia opiskelijoita, miten voivat integroitua. Integroituminen taas edesauttaa maahan jäämistä.
  • Kansainvälisiin opiskelijoihin liittyen nostettiin esiin, että ratkaistavia kysymyksiä ovat esimerkiksi kielitaito, hakeminen ja muut esiin nousseet haasteet. Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa on satunnaista, kun sen pitäisi olla systemaattista -  viranomaisyhteistyön tiivistäminen olisi tärkeää.
    • OKM:n Korhonen tiedusteli, mitä yhteistyön tiivistämisellä tässä tapauksessa tarkoitetaan. Totesi Migrin lähtevän liikkeelle siitä, että kaikki automatisoidaan mahdollisimman pitkälle.
    • Lisäksi Korhonen totesi, että kansainvälisiä agentteja on monenlaisia. Tilastoista on nähtävissä, että hakemuksia tulee tietyistä maista todella paljon riippumatta siitä, missä korkeakoulut markkinoivat.
    • Korhonen myös korosti, että keskeinen kysymys on, millaisia viranomaisyhteistyön tarpeita kansainvälisiin opiskelijoihin liittyen on.
  • Todettiin, että kansainvälisiin opiskelijoihin liittyvä prosessi pitäisi avata ja kuvata sekä tunnistaa erityisesti harmaat alueet. Suurin osa tähän liittyvistä asioista sujuu hyvin, mutta joitakin ongelmakohtiakin on. Haasteita tuottavat myös opiskelijat, jotka eivät koskaan saavu paikalle.
  • Viranomaistyöhön liittyen keskustelua jatkettiin toteamalla, ettei Rajavartiolaitos saa välttämättä Migriltä tarvitsemiaan tietoja, jolloin tiedusteluja tulee korkeakouluille. 
  • AMK:ien vieraskielisen opiskelijavalinnan osalta nostettiin esiin, että hakijamassaan päästään nyt soveltamaan uusia vaatimuksia: Hakemaan päästäkseen on täytynyt tunnistautua, esittää englannin kielen todistus ja kokeessa on etävalvonta. Hakijamäärien todettiin olleen eksponentiaalisessa kasvussa - uudet vaatimukset ovat hieman pienentäneet määriä, mutta ovat edelleen suuria.
    • OKM:n Korhonen kommentoi, että ministeriössä kuullaan mielenkiinnolla ensimmäisen yhteishaun tuloksia. Piloteista onkin saatu jo tietoa. Viranomaistiedonsiirtoihin ja tietotarpeisiin liittyen Korhonen totesi, että keskustelua on käyty siitä, mitä tunnistetta käytetään korkeakoulujen ja Migrin välillä. Kaikkien tunnisteiden osalta duplikaattien välttäminen vaatii oman työnsä. 
    • Todettiin, että AMK:ien kansainvälisen valinnan kokemuksista ja teknisen toteutuksen toimivuudesta olisi todella mielenkiintoista kuulla mahdollisimman pian myös KOOTuessa.
      • Tähän vastattiin, että UAS Exam valintakoe on maaliskuussa, jonka jälkeen asiaan voidaan palata.
  • Kansainvälisiin opiskelijoihin liittyvien haasteiden osalta todettiin, että prosessi on hajautettu ja siihen liittyy paljon vaivaa ja työtä. Pohdittiin, olisiko mahdollista perustaa yhteinen hakemuskeskus, joka pystyisi käsittelemään hakemuksia tehokkaammin ja tekemään sopimuksia luotettavien agenttien kanssa.
    •  OKM:n Korhonen kommentoi, ettei ministeriöllä ole varsinaisesti kantaa, vaan kuulevat mielellään, mitä muut korkeakoulut ajattelevat. 
  • Kansainvälisten opiskelijoiden osalta nostettiin esiin, että valintaperusteet vaihtelevat, sillä on erilaisia hakuaikoja ja -perusteita. Esimerkiksi kielitaitovaatimukset voivat vaihdella, jopa talon sisällä - tätä pitäisi harmonisoida. Keskustelua näistä on käyty, yliopistojen puolella on käynnissä valintakokeiden uudistus ja seuraavassa vaiheessa käsittelyssä ovat kansainväliset haut. Hakuihin liittyen tehdään paljon käsityötä. 
  • Todettiin, että kansainvälisten hakujen osalta ollaan uudenlaisessa tilanteessa ja on syytä pohtia, mikä olisi resurssitehokkain tapa käsitellä hakemuksia. 
  • Merkittiin keskustelu tiedoksi.


5. Kansainvälinen toimintakenttä

  • Päivitetty tilannekuva kansainvälisiin aloitteisiin, verkostoihin ja palveluihin, Maari Alanko ja Minttu Taajamo-Garner, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy  LIITE  
  • Kuulumiset OPH:n Eurooppalaiset yliopistot -verkostojen tapaamisesta, Erja Widgrén-Sallinen, Itä-Suomen yliopisto ja Jukka Kohtanen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy LIITE   
  • Alanko kertoi liitteen mukaisesti kansainvälisten aloitteiden, verkostojen ja palveluiden päivitetystä tilannekuvasta. 
  • Widgrén-Sallinen kertoi liitteen mukaisesti OPH:n Eurooppalaiset yliopistot -verkostojen tapaamisesta. 
    • Kohtanen täydensi puheenvuoroa kertomalla tilaisuuden olleen todella hyvä - tarvetta yhteiselle keskustelulle on selkeästi paljon. Aiheeseen liittyvät haasteet ovat monitahoisia, kuten lainsäädäntö ja korkeakoulujen omat prosessit. Yhteisen keskustelun kannalta olennaisimpia ovat ne haasteet, joihin voidaan digitaalisilla ratkaisuilla vastata -  tällaisia ratkaisuja olisi syytä miettiä yhdessä. Tarve kansallista yhteistyölle on nyt selkeästi tunnistettu. Ratkaisut eivät vastaa yksinomaan allianssien tarpeisiin, vaan liittyvät laajempiin kysymyksiin.

Keskustelu

  • Keskustelu avattiin nostamalla esiin, että Opetushallituksen tilaisuudessa oli myös esitys allianssien TKI-toiminnasta. Todettiin, että osa alliansseista on selkeästi tutkimuspainotteisia, kun taas toiset keskittyvät enemmän yhteistutkintoihin - tämä on syytä huomioida. 
    • Alliansseihin liittyen todettiin, että suunnittelussa olisi heti alkuvaiheesta alkaen pitänyt huomioida eri tarpeet, kuten opintohallinto, IT ja raportointi). Tavoitteena on rakentaa toiminta, joita voidaan tulosmittareilla mitata. Myös hallinnollisten asioiden kehittämiseen tulee varata rahoitusta.
  • Kansainvälisten aloitteiden, verkostojen ja palveluiden tilannekuvaan liittyen kommentoitiin, että Eurooppalaisesta oppimismallista (ELM) olisi kiinnostavaa saada esitys johonkin KOOTuen tulevista kokouksista. 
  • Seuraavaksi tiedusteltiin miten EDEH yhteentoimivuusryhmä suhteutuu Eurooppalaisiin yhteentoimivuusperiaatteisiin (EIF), johon liittyy domain-spesifejä arkkitehtuureita. 
    • EDEH:n yhteentoimivuustyössä huomioidaan EIF:ssä tehty työ. 
  • OKM:n Korhonen kommentoi
    • 1) aloitetta yhteistutkinnoista toteamalla, että eurooppalainen laadunvarmistus- ja tunnistamisjärjestelmä on näissä mukana. Tälla tarkoitetaan erilaisia rekistereitä, joita voidaan hyödyntää sen selvittämiseen, kuuluuko tietty korkeakoulu eurooppalaiseen laadunvarmistusjärjestelmään. 
    • 2) EDEH-yhteentoimivuusryhmää tiedustelemalla, miten sen puitteissa tehty työ tulee käytäntöön ja voimaan?
      • EDEH-yhteetoimivuusryhmään liittyen kommentoitiin, että työtä tehdään erityisesti allianssien kokemuksia hyödyntäen, mutta se ei ole tulossa allianssiyhteistyössä pakolliseksi. Tällä hetkellä käydään keskustelua siitä, miten syvälle viitekehyksessä edetään ja kuinka pitkälle käyttötapaukset määritellään.
      • Lisäksi kommentoitiin, että eri EU-maissa on erilainen tilanne yhteentoimivuuden kanssa - lähtötasossa on suurta vaihtelua.
  • Seuraavaksi nostettiin, esiin että Digivisio voisi tulevaisuudessa tarjota jollain tapaa apua eurooppalaiseen yhteentoimivuuteen. Tästä on keskusteltu jo aiemmin KOOTuessa ja Digivisiossa. Tarvittaisiin kansallinen linja sen osalta, miten yhteentoimivuutta viedään alliansseissa kansainvälisellä tasolla eteenpäin. 
    • Tähän liittyen kommentoitiin, että Suomi on yksi niistä maista, joilla on paljon vietävää kansainväliselle tasolle. 
    • Lisäksi todettiin, että aiheeseen palataan kokouksen kohdassa 7. Ajatuksena on, että KOOTuki-ryhmä voisi ottaa tässä roolia ja ryhtyä tekemään esityksiä kansallisista linjauksista. Tämä voitaisiin ottaa tavoitteeksi KOOTuelle. Ei ole tunnistettu muuta tahoa, joka voisi tällaista kokonaisvastuuta ottaa. 
  • Aiemmat puheenvuorot eurooppalaisiin alliansseihin ja yhteistutkintoihin liittyen saivat kannatusta. Lisäksi esiin nostettiin, että teknisen näkökulman lisäksi olisi tärkeää keskustella myös lainsäädännöllisistä haasteista, joihin allianssien toiminnassa törmätään. Jo Suomen tasolla joudutaan miettimään kansallinen lainsäädäntöä, joitain kansallisesti spesifejä menetelmiä sekä korkeakoulujen omia sääntöjä. Tiedusteltiin, onko tähän otettu kantaa. Nyt vaikuttaa siltä, että jokainen etenee omien sääntöjensä mukaisesti. Olisi syytä pohtia miten tätä voitaisiin jatkossa työstää yhdessä. Olisi hyödyllistä, että aiheesta kertyisi yhteisesti tietoa ja saataisiin kokemuksia siitä, miten asioita on saatu hoidettua eteenpäin. Lisäksi olisi hyödyllistä saada kumppaneilta tietoa siitä, miten asioista on säädetty muissa maissa. 
  • OKM:n Korhonen vastasi aiempiin puheenvuoroihin.
    • Alliansseihin ja yhteistutkintoihin liittyvät asiat lähtevät Unifille ja Arenelle ad hoc -työryhmään käsiteltäväksi, tarkoituksena on keskustella erikseen yhteistutkinnoista ja muista haasteista, jotka nousivat Opetushallituksen järjestämässä verkostojen tapaamisessa. Ryhmän perustamisesta sovittiin koulutusvararehtorien kokouksessa. 
    • Olisi varmasti hyvä, jos KOOTuki miettisi myös ratkaisuja, kunhan ei tehdä päällekkäistä työtä.
    • Allianssit ovat kovin erilaisia ja niiden alkuperäisenä tavoitteena on ollut pilotoida. 
    • On syytä huomioida, että esimerkiksi asioiden tuominen lainsäädäntöön on iso kysymys eri maissa. Lisäksi korkeakoulujärjestelmät on organisoitu eri maissa niin eri tavoin, että vaatisi ison ponnistuksen. 
    • Yhteentoimivuuden ratkaisujen ei tule kohdistua vain alliansseihin vaan laajemmin koko eurooppalaiseen korkeakoulukenttään. Tärkeää miettiä, miten kyvykkyyttä rakennetaan yhdessä. Eri toimijoiden tavoitteet ovat erilaisia - osa hakee koulutusyhteistyötä ja osalla fokus kompetenssikysymyksissä.
    • OKM:n kannalta kiinnostava kysymys on se, missä ministeriötä mahdollisesti tarvitaan - eli mikä on korkeakoulukohtaista, mikä on keskenään sovittavissa ja missä taas tarvittaisiin ministeriötä. 
  • Nähtiin tärkeäksi Kv-opiskelijoiden tukeminen. EIF iin liittyen Kolehmainen totesi Digivision liittymäpinnan olleen tähän asti semanttisella tasolla, mutta jatkossa mietitään yhdessä toimintamalleja.
  • Kommentoitiin, että alliansseille tulisi suoda vapaus kehittää tulevaisuutta. Todettiin kuitenkin, että esimerkiksi AMK-sektorilla on havaittu allianssien käytännön toimintaan liittyviä haasteita -  tiedonhallinta- ja raportointivaatimuksia ei ole välttämättä huomioitu. 
  • Todettiin, että pitäisi tunnistaa, mitkä ovat korkeakoulujen sisäisiin prosesseihin liittyviä asioita ja missä tarvitaan kansallisella tasolla ministeriön toimintaa ja missä taas kansainvälistä. 
    • Esimerkkinä tulkinta GDPR:stä: tulkinta eri maissa niin erilaista, että aiheuttaa haasteita yhteistyölle
    • Mitkä ovat sellaisia asioita, jotka estävät yhteistyötä?
      • Kerrottiin, että AAPA on ollut perustamassa työryhmää, joka pyrkii selvittämään vastuksia juuri tähän kysymykseen. Myös yliopistosektorilta on pyydetty tukea tähän. 
  • Lopuksi todettiin, että jatketaan keskustelua siitä, mikä KOOTuki-ryhmän rooli asian osalta olisi.



KAHVITAUKO klo 13.45-14.00


6.  OPI-viitearkkitehtuuri, Vilho Kolehmainen, Digivisio  LIITE

  • Kolehmainen esitteli asiaa liitteen mukaisesti.
  • Asia on ollut KOOTuessa esillä aiemminkin ja päivitystarve on tullut KOOTuelta Digivisiolle. Tänään tarkoituksena keskittyä muutosehdotuksiin. 
    • Erityisesti tavoitteena pohtia, ovatko esitetyt muutokset linjassa KOOTuki-ryhmän ajatusten kanssa.
  • Ehdotukset jaettu kolmeen kohtaan (slideilla 14 yksityiskohtaisemmin).
    • Rakenteelliset kehitysehdotukset
    • Sisällölliset kehitysehdotukset
    • Hyödyntämisen kehitysehdotukset 
  • Poisrajatut kehitysehdotukset (slideilla 15-16).
  • Vaihtoehdot kehittämisen ja ylläpidon organisoinnille.
    • Esiselvityksessä päädyttiin siihen, että keskitetty ratkaisu olisi paras. Tämän toteuttamiseen erilaisia vaihtoehtoja (CSC, DV tai joku muu taho).
  • Jatkuvan, keskitetyn mallin organisoinnin vaihtoehdot tarkemmin slideiltä.
  • Digivisio on yksi toimija, joka hyödyntää arkkitehtuuria.
  • Digivision näkemyksen mukaan CSC:llä olisi eniten kyvykkyyttä viedä asiaa eteenpäin. 
    • Tätä kommentoitiin toteamalla, että CSC voisi olla luonteva taho, mutta ministeriöltä on saatu linjaus, ettei ministeriön rahalla voida tätä tehdä. Heidän näkemyksensä mukaan rahoitus on Digivisiolla.

Keskustelu

  • Todettiin, että arkkitehtuurityön rahoitus koetaan varsin haastavaksi. Toivotaan pidemmän aikavälin näkymää siihen, missä ylläpito tapahtuu. 
    • Digivision Kolehmainen kommentoi tähän, ettei ole täyttä yksimielisyyttä siitä, onko Digivisiolle annettu rahaa päivitystyön tekemiseen. Päivittäminen on kyllä huomioitu budjetissa, mutta vaatii vielä ohjausryhmän hyväksynnän. Slideilta löytyy arvio henkilöresurssitarpeista, jotka on tehty aiempien tietojen pohjalta. 
  • Nostettiin esiin, että jos työ on tulevaisuudessa jatkuvaa, henkilötyöstä aiheutuvat kulut toteutuvat joka vuosi. 
    • Tähän liittyen vastattiin, että ensimmäisenä vuonna resursseja menee jalkauttamiseen, mutta siitä eteenpäin työ erilaista. 
  • Todettiin, että mikäli CSC alkaa pyörittämään viitearkkitehtuurityötä, tarvitaan tarkempi hinta-arvio. Työ tulisi tuotteistaa ja tarjoilla korkeakouluille.
  • Kommentoitiin, että mikäli työ tulisi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitettavaksi, olisi syytä pohtia kysymystä siitä, mitä tapahtuu, jos päivittämistä ei tehdä?
    • Edellinen puheenvuoro sai tukea. Todettiin, että tässä ollaan perustavanlaatuisen asian äärellä - mitä arkkitehtuurilla tehdään? Tuotiin esiin, että Digivisio tarvitsee viitearkkitehtuuria oman työnsä tukena ja tämän lisäksi sitä tarvitaan ainakin kansainvälisen toiminnan näkökulmasta. Päivittämiseen löytyy kyllä rahoitus, jos pystytään perustelemaan, että se tukee toimintaa kansallisesti ja kansainvälisesti. Tärkeänä perusteena on myös se, että mikäli päivittämistä ei tehdä, yhteentoimivuus ei toteudu. Perustelut tulee kirjoittaa auki. Kansainvälinen toimintakenttä voisi toimia hyvänä perusteena.
    • Lisättiin myös, että oma päivitetty kansallinen viitearkkitehtuuri helpottaa huomattavasti toimintaa kansainvälisesti. OKM ohjaa toimintaa rahalla, regulaatiolla ja informaatio-ohjauksella ja käyttävät tässä arkkitehtuurimenetelmää. Vaikka korkeakoulut ovat autonomisia, arkkitehtuurimenetelmän käyttö helpottaa myös korkeakouluja. Haasteena on kuitenkin se, että kaikki korkeakoulut eivät ole käyttäneet arkkitehtuuria. Ei ole järkevää päivittää arkkitehtuuria, jättää sitä hyödyntämättä ja päivittää taas muutaman vuoden päästä suurella summalla. 
  • Kolehmainen kommentoi, että rahoituksen osalta voidaan antaa tarkempia arvioita Digivision ja CSC:n kustannuksista. Mikäli viitearkkitehtuuria ei päivitetä, yhteentoimivuus kärsii. Digivisiolla, korkeakouluilla ja muilla toimijoilla on omat arkkitehtuurinsa, mutta jotta nämä toimivat yhteen, tarvitaan viitearkkitehtuuri. Ne tukevat myös Digivision palveluiden kiinnittymistä kokonaisuuteen sekä kansainvälistä yhteentoimivuutta. 
  • Useammassa puheenvuorossa kuultiin tukea aiempiin puheenvuoroihin, joissa viitearkkitehtuurin päivittämiseen suunnatun rahoituksen ymmärretään olevan Digivisiolla. Digivision nähdään olevan suurin operatiivinen toimija, joka tulee hyödyntämään arkkitehtuurityön tuloksia. Todettiin, että ajatus siitä, että kustannukset tulisivat korkeakouluille, kuulostaa kohtuuttomalta, sillä ne ovat jo tähän asti osallistuneet asiantuntijatyöhön. Tämän lisäksi todettiin, että esityksessä annettu hinta-arvio (puolikas henkilötyövuosi) kuulostaa korkealta.
  • Todettiin, että aikaisemmin tietohallintolaissa vastuullinen ministeriö eli OKM on rahoittanut viitearkkitehtuurin päivittämistä eri kautta, mutta rahoitukset on korkeakoulujen toiveesta kerätty yhteen pottiin Digivision kautta. Tukea saivat myös aiemmat puheenvuorot päivittämisen tärkeydestä nimenomaan kansallisen ja kansainvälisen yhteentoimivuuden näkökulmasta. 
  • Tuotiin esiin, että asialla on kohtuullisen kiire. Todettiin, että aiemmin esitellyt asiat olivat järkeviä, mutta vaaditaan perusteluja juuri yhteentoimivuuden näkökulmasta. Erityisesti kansainvälinen yhteentoimivuus olisi uusi taso, jota ei ole aiemmin ollut. Lisättiin, että tarvitaan esimerkkejä ratkaisutason arkkitehtuuriasioista, jotka ovat linjassa kokonaisarkkitehtuurin kanssa, sillä korkeakoulut joutuvat ratkaisemaan yhteentoimivuutta Digivision ja muiden kansallisten tai kansainvälisten toimijoiden kanssa. Todettiin myös, että kustannusarviota on syytä vielä tarkastella - pohdittiin olisiko mahdollista, että esimerkiksi Digivision kautta tulisi rahoitus jollekin osalle kustannuksia ja konsultille varattaisiin jokin osa. 
  • Edelliset puheenvuorot saivat kannatusta. Lisäksi pohdittiin, eikö aiemmista kokemuksista saa suuntaviivoja päivittämisen kustannuksista ja tarvittavista resursseista.
    • Tähän vastattiin, että aiemmin päivitystyö on tehty ministeriön tilauksesta, mutta Digivision myötä tämä ei kuulu enää OKM:n tilaukseen CSC:ltä. Lisäksi todettiin, että jalkautus on tärkeää, sillä tähänkään mennessä pelkkä arkkitehtuurin olemassa olo ei ole varmistanut yhteentoimivuutta. 
    • Tähän esitettiin jatkokysymys siitä, onko olemassa tehtävälistaa, jossa olisi kuvattu päivittämiseen vaaditut työtehtävät. Lisäksi nostettiin esiin lainsäädännön näkökulma.
    • Digivision Kolehmainen vastasi, että viitearkkitehtuurin päivittämistä ei ole korvamerkitty eikä varsinaisesta organisoinnista ole ollut selkeyttä. Tarve on ollut olemassa koko ajan, mutta tuli takaisin Digivisiolle KOOTuen ehdotuksen myötä. Ministeriö ja Digivision ohjausryhmä eivät ole samanmielisiä siitä, että asia kuuluisi Digivision hoidettavaksi. 
    • Kommentoitiin, että saatujen tietojen perusteella tuntuisi luontevalta, että vastuu olisi Digivisiolla, mutta 50 % työaika tuntuu suurelta. 
  • Todettiin, että OPI-viitearkkitehtuuri on ollut olemassa jo aika kauan, mutta ei ole sellaisenaan taannut yhteentoimivuutta, tarvitaan myös tuki korkeakouluille sen käyttöön. Jalkauttamisen tukeminen voisi sopia CSC:lle OKM:n maksamana, tarkoittaen tukea korkeakouluille käyttää arkkitehtuuria siihen, mihin se on kehitetty.
  • Nostettiin esiin, että koronan myötä OPI-viitearkkitehtuurin päivittäminen jäi muiden asioiden jalkoihin. 
  • Kommenttina aiempaan puheenvuoroon jalkauttamisesta todettiin, että KA-SIG tekee jalkauttamista korkeakouluille muun työnsä ohessa. Tiedusteltiin, mitkä esityksessä esiin nostetuista kehitysehdotuksista voisi jättää tekemättä, jos kaikkeen ei ole rahaa - mikä on pakollista? Lisäksi pohdittiin, voisiko työtä palastella esimerkiksi niin, että CSC toteuttaa osan, konsultti osan ja verkostot osan - mitä saadaan aikaan niillä resursseilla, mitä tällä hetkellä on? 
  • Todettiin, että päivittämisen hyödyllisyys ja tarkoituksenmukaisuus ovat tärkeimpiä. Lisäksi, pohdittiin tarvitaanko Digivisiolle ratkaisuarkkitehtuureja tietylle osa-alueelle. Tämä liittyy VIRTA-kehitykseen. Olennaista pohtia keskeiset asiat, jotka täytyy tehdä yhteentoimivuuden näkökulmasta. 
  • Nostettiin esiin, että OPI-viitearkkitehtuurista on ollut paljon hyötyä esim. Pepin, Sisun ja ristiinopiskelun kehittämisessä. Tähän mennessä työtä on tehty isoina projekteina. Verrattuna tähän jatkuvan kehittämisen malli olisi kannatettava, mutta vaatii priorisointia. Päivittämistä ei ole kuitenkaan varaa jättää tekemättä. 
  • Kolehmainen vie asian Digivision ohjausryhmään. Tärkeää tunnistaa tarvittavat resurssoinnit eri tahoilta - toisaalta Digivisiolta ja CSC:ltä ja toisaalta korkekoulujen asiantuntijoista ja KA-SIG:istä. 
    • Kolehmainen kommentoi, että tarpeellisuudesta vaikuttaa olevan yksimielisyys, organisointiin ja rahoitus vaativat vielä päätöksiä. Olennaista nähdä sellaiset palvelut, joita kukaan ei vielä tuota. 
    • Lisäksi Kolehmainen toi esiin, että vaihtoehtoina on viedä asia käsittelyyn Digivisiolle joko 1.3. tai 26.3.
    • Todettiin, että KOOTuen seuraava kokous on 22.3.
  • Keskusteluun nostettiin pohdinta siitä, mitä kaikkia tehtäviä uudelle korkeakoulujen rahoittamalle yhtiölle olisi tulossa. Luonnollinen paikka arkkitehtuurityölle voisi olla Higher Education Hub.
    • Digivision Kolehmainen kommentoi, että tämä on myös yksi vaihtoehto, josta on keskusteltu. 
  • Kommentoitiin, että mikäli perustelut ehtii tehdä, voisi viedä jo aiempaan Digivision kokoukseen käsittelyyn. Jatkettiin lisäksi, että asiasta keskustellaan tällä hetkellä eri rintamilla, vaikka Digivisio ja korkeakoulut ovat yhtä. Ihmeteltiin, että jos KOOTuki edustuksellisena ryhmänä on sitä mieltä, että jotakin pitäisi tehdä, niin miten Digivisiossa voidaan olla eri mieltä asiasta?
    • Tämän osalta tiedusteltiin, liittyykö asiaan se, että voiko RFF-rahoja käyttää tähän työhön?
    • Kolehmainen vastasi, että Digivisiolla on tietyt strategiset tavoitteet, joiden pohjalta asioita viedään eteenpäin. Tämän ulkopuolelle jää paljon asioita, joita Digivisio ei tee. Digivision ensisijainen tehtävä on tuottaa palveluita. 
    • Kommentoitiin, että vaikuttaa kehämäiseltä, että KOOTuki-ryhmä ja siten korkeakoulut näkevät OPI-viiterkkitehtuurin päivittämisen tarpeelliseksi ja Digivision hanketoimisto näkee sen tarpeelliseksi omalle työlleen, mutta Digivision ohjaus ei näe työtä tarpeelliseksi. 
    • Tähän vastattiin, että kysymys saattaa olla enemminkin y-numerosta kuin varsinaisesta tekemisestä - pelätään menoeriä, joita on hankala talon sisällä perustella. 
  • Kommentoitiin, että kyse vaikuttaa olevan siitä, kuka työn maksaa. Digivisiolle on annettu rahaa, mutta kenellä valta päättää, että tehdään.
  • Päätettiin ottaa asia tarvittaessa uudelleenkäsiteltäväksi sen jälkeen, kun Digivision ohjausryhmä on käsitellyt sitä.


7. KOOTuki-ryhmän vuosien 2024-25 suunnittelu ja verkostojen/organisaatioiden terveiset

  • AMK-OHA, Marko Wilen  LIITE
  • OHA-forum, Sanna Kotajärvi-Söderholm  LIITE
  • AAPA  LIITE
    • Keskustelu:
      • Siitä, mitä verkostoja tulisi olla mukana KOOTuen toiminnassa ja mitä ei, täytyy käydä keskustelua
  • FUCIO  LIITE
  • Digipedaverkosto, Juha Laatikainen  LIITE
    • Keskustelu:
      • Digipedaverkosto voisi jäädä pois jäsenroolista
  • IR-tekijäverkosto, Tuula Sunnarborg  LIITE
    • Keskustelu:
      • Mielellään ovat mukana kuuntelemassa ja tieto on tärkeää toiminnalle, vaikka eivät aktiivisesti osallistu keskusteluun
  • Synergiaryhmä, Tessaliina Iltanen  LIITE
  • Opetushallitus  LIITE
  • Digivisio  LIITE
  • Yhteenveto
  • Ajanpuutteen vuoksi ei ehditty käymään keskustelua esitysten pohjalta. Päätettiin siirtää keskustelu KOOTuki-ryhmän seuraavaan kokoukseen.


8. Tiedoksi

  • Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisoitumisen tiekartta, https://ka.csc.fi/
  • CSC:n tilannekuva OHA-verkostoille, https://wiki.eduuni.fi/x/nqdXFQ
    • Uusi kooste julkaistu 17.1.2024
  • Korkeakoulun oppijan tietovirtojen kehittämisen jatkoselvitys
  • Valintakoewebinaari to 21.3.2024 klo 9–11
    • Webinaarissa esitellään valintakoevalinnan asiantuntijatyöryhmässä valmisteltu luonnos uudesta valintakokeiden kokonaisuudesta. Lisäksi kuulemme kommenttipuheenvuorot opiskelijoilta sekä yliopistojen akateemiselta henkilöstöltä.
    • Ohjelma ja puhujat päivitetään lähempänä webinaaria hankkeen blogisivulle.
    • Ilmoittaudu webinaariin tällä lomakkeella
      • Ilmoittautuminen on avoinna 20.3.2024 asti. Webinaariin ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki ilmoittautumisajan päätyttyä.
    • Tilaisuus on suomenkielinen, kysymyksiä ja kommentteja voi esittää myös ruotsiksi. Webinaari tallennetaan ja linkki tallenteeseen lisätään pian webinaarin jälkeen hankkeen blogiin.
    • Nyt järjestettävä webinaari on osa syksyllä 2022 aloitettua webinaarisarjaa. Webinaarin jälkeen yliopistoilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus jättää kommentteja Otakantaa.fi-palvelussa.

  • Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät 16.-17.5 Seinäjoella


9. Muut asiat


10. Kokouksen päättäminen

  • Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15:55. 


Osallistujat

KOOTuki-yhteistyöryhmän jäsenet

  • Puheenjohtaja: Erja Widgrén-Sallinen, OHA-forum, Itä-Suomen yliopisto
  • Varapuheenjohtaja: Tuomas Orama, AAPA, Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Mikko Eronen, Opetushallitus
  • Airi Hirvonen, AMK-OHA, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
  • Tessaliina Iltanen, Synergiaryhmä, Turun ammattikorkeakoulu
  • Krister Karlström, AAPA, Arcada Ammattikorkeakoulu
  • Vilho Kolehmainen, Digivisio
  • Sanna Kotajärvi-Söderholm, OHA-forum, Vaasan yliopisto
  • Juha Laatikainen, Digipedaverkosto, Taideyliopisto (tuli jossakin vaiheessa, ehkä klo 14 alkaen)
  • Lotta Lassila, Synergiaryhmä, Taideyliopisto
  • Hanna Nordlund, Digivisio
  • Markku Närhi, FUCIO, Jyväskylän yliopisto 
  • Jussi-Pekka Pispa, FUCIO, Tampereen yliopisto
  • Tuula Sunnarborg, IR-tekijäverkosto, Helsingin yliopisto
  • Mari Varonen, Digipedaverkosto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
  • Marko Wilen, AMK-OHA, Laurea AMK  
  • Laura von der Hagen, Opetushallitus
  • Sihteeri: Jukka Kohtanen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy 


Ryhmän asiantuntijat

  • Marko Borodavkin, AMK-OHA, Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Niina Helenius, OHA-forum
  • Jonna Korhonen, Opetus- ja kulttuuriministeriö 13:45 saakka
  • Minna Pylkkönen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
  • Ari Rouvari, AAPA, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
  • Teemu Seesto, FUCIO, Turun yliopisto 
  • Sara Sintonen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy 
  • Henna Toivola, Synergiaryhmä, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy 


Asiantuntijavieraat

  • Maari Alanko, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy 13:45 saakka
  • Minttu Taajamo-Garner, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy 13:45 saakka
  • No labels