1.2. Lukion opiskeluoikeuden tilajaksot ja opintojen rahoitusmuodon ilmaiseminen tilajaksossa

Oppivelvollisten opiskelijoiden kohdalla opiskeluoikeuden tiloja käytetään jossain määrin toisella tavalla kuin ei-oppivelvollisten opiskelijoiden kohdalla. Aineopiskelu ei kelpaa oppivelvollisuuskoulutukseksi eli seuraavat ohjeet koskevat vain oppivelvollisia lukion oppimäärän opiskelijoita.

• • Läsnä: Oppijan opiskeluoikeus on aktiivinen ja oppija osallistuu koulutukseen. Myös oppivelvollinen opiskelija, joka on määräaikaisesti erotettu on tilassa "läsnä" KOSKI-palvelussa.
    
    

  • Valmistunut: Opiskeluoikeus on päättynyt suorituksen valmistumiseen. Lukion oppimäärän opiskelijan Valmistunut-tilaan merkitseminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut oppimäärän vaatiman opintojen laajuuden ja saanut lukion päättötodistuksen. Valmistunut-tilan päivämääräksi merkitään sama kuin päivämäärä, jolloin opiskelija on saanut lukiokoulutuksen oppimäärän päättötodistuksen. Ylioppilastutkinnon kesken jääminen ei vaikuta lukion opiskeluoikeuden valmistumiseen. Lukion opiskeluoikeus merkitään valmiiksi silloin, kun opiskelija saa lukion päättötodistuksen.
    
    
  •  Katsotaan eronneeksi (1.8.2022 alkaen opiskeluoikeuden tila ”eronnut” ei ole enää käytössä lukion opiskeluoikeuksilla): Koulutuksen järjestäjän on huomioitava oppivelvollisuuslain velvoitteet oppivelvollisuuden suorittamisen valvonnassa ja mitä toimenpiteitä koulutuksen järjestäjän on tehtävä ennen kuin oppivelvollisen oppijan opiskeluoikeus voidaan päättää tilaan "katsotaan eronneeksi". Itse eroamisestaan ilmoittavan oppivelvollisen opiskelijan tapauksessa koulutuksen järjestäjän on tarkastettava, onko oppivelvollisella opiskelijalla jo jokin muu oppivelvollisuuden suorittamiseen kelpaava opiskelupaikka ennen kuin opiskeluoikeuden voi päättää tilaan "katsotaan eronneeksi". Se päivä, jolle merkitään tila "katsotaan eronneeksi" ei ole valtionosuusrahoitteista koulutusta. Kun opiskeluoikeus on päätetty tilaan "katsotaan eronneeksi" ja opiskelija palaa opiskelemaan samaan oppilaitokseen, ei voida ottaa käyttöön enää samaa opiskeluoikeutta. Opiskelijalle tulee luoda uusi opiskeluoikeus uudella aloituspäivämäärällä.
• 
  
  • Väliaikaisesti keskeytynyt: Opiskelija on hakenut määräaikaista oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämistä, opiskelija on vaihto-opiskelijana tai opiskelija on luvallisesti poissa opinnoista ja on myöhemmin palaamassa opintoihin takaisin. Oppivelvollinen voi keskeyttää oppivelvollisuuden suorittamisen vain oppivelvollisuuslain 7 §:ssäsäädetyillä syillä. Oppivelvollisten opiskelijoiden kohdalla tilaa "väliaikaisesti keskeytynyt" käytetään, kun oppivelvollinen hakee oppivelvollisuuden suorittamisen määräaikaista keskeytystä koulutuksen järjestäjältä ja koulutuksen järjestäjä sen myöntää. Oppivelvollisuuslaki (1214/2020) luettelee tilanteita, joissa oppivelvollisuuden piiriin kuuluva oppija voi määräaikaisesti keskeyttää oppivelvollisuuden suorittamisen. Aikajakso, jolloin opiskeluoikeuden tila on "väliaikaisesti keskeytynyt", ei ole valtionosuusrahoitteista.
    
    
  • Mitätöity. Ei ole varsinainen opiskeluoikeuden tila, vaan mitätöinti poistaa opiskeluoikeuden pysyvästi KOSKI-palvelusta. Opiskeluoikeus voidaan mitätöidä lähettämällä tila-tieto "mitätöity" tai KOSKI-pääkäyttäjä voi mitätöidä opiskeluoikeuden KOSKI-palvelun käyttöliittymässä. Tällöin opiskeluoikeus poistetaan pysyvästi KOSKI-palvelusta. Mitätöinti pitäisi aina tehdä harkiten ja mitätöintiä käyttää vain jos opiskeluoikeuden perustiedot on siirretty väärin niin, ettei niiden korjaaminen ole mahdollista (oppijalle luotu väärä opiskeluoikeus, oppijan tunnistetiedot ovat virheelliset, oppija peruuttaa opiskelupaikkansa ennen aloittamistaan). Kun opiskeluoikeus on mitätöity, opiskeluoikeus on poistettu pysyvästi. Opiskeluoikeutta ei voi päivittää eikä palauttaa. Jos opintohallintojärjestelmästä halutaan uudelleen lähettää opiskelijan opiskeluoikeuden tiedot, tulee opintohallintojärjestelmästä tyhjentää kenttä, johon on palautunut KOSKI-palvelusta opiskeluoikeuden OID tunniste ( 1.2.246.562.15.XXXXXXXXXXX).

Oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttäminen toistaiseksi: Oppivelvollisuuden suorittaminen voidaan keskeyttää toistaiseksi ainoastaan silloin, jos oppivelvollisuuden suorittamisen estävä sairaus tai vamma on luonteeltaan pysyvä. Ks. oppivelvollisuuslain 7 §. Tällöin opiskelijan opiskeluoikeus päätetään tilaan "katsotaan eronneeksi". Opiskelijasta tehdään ilmoitus asuinkunnalle ja asuinkunta merkitsee Valpas-palveluun tiedon oppivelvollisuuden suorittamisen keskeytyksestä toistaiseksi.

Opiskeluoikeuden tilojen "Läsnä" ja "Valmistunut" yhteyteen tulee siirtää tieto opiskeluoikeuden rahoitusmuodosta. 

Lukiokoulutuksen opiskelijan opiskeluoikeuden tilajaksoihin merkitään koulutuksen rahoitusmuoto silloin, kun opiskeluoikeuden tila on "Läsnä" tai "Valmistunut". Lukiokoulutuksessa sallittuja rahoitusmuotoja on kaksi, ja se ilmaistaan käyttämällä suluissa mainittua koodistosta (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/opintojenrahoitus/latest) löytyvää koodiarvoa: "Valtionosuusrahoitteinen koulutus" (koodiarvo: 1) tai "Muuta kautta rahoitettu koulutus" (koodiarvo: 6).

Opiskelija voidaan lukea samanaikaisesti rahoituksen perusteena olevaksi suoritteeksi vain yhdessä lain soveltamisalaan kuuluvassa koulutuksessa (Rahoituslaki 1705/2009 48 §). Rajaus koskee OKM:n hallinnonalalta rahoitettavaa perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosien laskentaa. Opiskelija, oppilas tai opiskelijavuodet luetaan tällöin rahoituksen perusteeksi siinä koulutuksessa, jonka suorittamisen opiskelija tai oppilas on aloittanut ensimmäisenä ja jossa opintojen rahoitusmuoto on rahoitukseen vaikuttavien läsnäolojaksojen mukaan "Valtionosuusrahoitteinen koulutus". Myöhemmin aloitetun samanaikaisen koulutuksen järjestävä oppilaitos merkitsee tällöin (parhaan tietonsa mukaan) opiskeluoikeuteen rahoitusmuodoksi "Muuta kautta rahoitettu" niille läsnäolojaksoille, jotka ovat päällekkäin aikaisemmin edellä mainitun aikaisemmin alkaneen opiskeluoikeuden valtionosuusrahoitteisten läsnäolojaksojen kanssa.

• Valtionosuusrahoitteinen koulutus: Opiskeluoikeuden tilajaksoihin, joissa tila on joko "Läsnä" tai "Valmistunut", liitetään tieto siitä, että kyseessä on valtionosuusrahoitteinen koulutus silloin, kun opiskelijan opinnot kuuluvat valtionosuusrahoituksen piiriin. Opetushallituksen valtionosuudet-tiimi on julkaissut aiheeseen liittyvät ohjeet (https://www.oph.fi/fi/palvelumme/valtionosuudet).

  Lukiokoulutuksen valtionosuurahoituksen piiriin voivat kuulua lukion koko oppimäärää suorittavat opiskelijat. Lisäksi lukiokoulutuksen valtionosuusrahoitteisen koulutuksen piiriin sisältyy myös yksittäisiä moduuleita suorittavien opiskelijoiden opinnot ja opintopisteet. Opintojen tulee olla aikuisille annettavan opetuksen tuntijaon mukaisesti hyväksytysti suoritettuja opintoja, jotka kuuluvat lukion pakollisiin tai valtakunnallisiin valinnaisiin opintoihin. Lukion edellisen (2016) opetussuunnitelman mukaan aineopintojen valtionosuusrahoitteisen koulutuksen piiriin kuuluvat aikuisille annettavan opetuksen tuntijaon mukaisesti hyväksytysti suoritetut kurssit, jotka kuuluvat lukion pakollisiin tai syventävinä opintoina tarjottuihin valtakunnallisiin kursseihin. 

  
  
• Muuta kautta rahoitettu: Opiskeluoikeuden tilajaksoihin, joissa tila on joko "Läsnä" tai "Valmistunut", liitetään tieto siitä, että kyseessä on muuta kautta rahoitetut opinnot silloin, kun koulutuksen järjestäjä tietää, että ko. läsnäolojakson tai valmistumispäivän aikaiset opinnot eivät kuulu valtionosuusrahoituksen piiriin. Alla esimerkkejä tapauksista, joissa edellä mainittujen tilajaksojen aikaiset opinnot eivät ole valtionosuusrahoitteisia:
  
  • Opiskelija on samaan aikaan läsnäoleva valtionosuusrahoitteinen opiskelija joko perusopetuksen, toisen lukiokoulutuksen järjestäjän tai ammatillisen oppilaitoksen koulutuksessa, ja hänen opintonsa ovat alkaneet aiemmin tässä toisessa oppilaitoksessa/koulutuksessa.
  • Opiskelijan opinnot lukiolle korvaa jokin toinen yhteistyöoppilaitos (toinen lukio tai ammatillinen oppilaitos). Mikäli opiskelijan pääasiallinen opiskeluoikeus on ammatillisessa oppilaitoksessa, tulee lukion opiskeluoikeuden rahoitusmuodoksi merkitä "Muuta kautta rahoitettu".
  • Aineopintojen rahoitusmuoto on "Muuta kautta rahoitettu" aina, kun opintoja suoritetaan nuorten oppimäärän mukaan.
    
  • Ulkomaisen vaihto-opiskelijan opiskelu on muuta kautta rahoitettua, mikäli opiskelija on alle lukukauden lukiossa.

Tarkemmat ohjeet opiskelijatyypeittäin

Lukion oppimäärän opiskelijat

Rahoituksen perusteena oleviin opiskelijamääriin ilmoitetaan lukion koko oppimäärää opiskelevat läsnä olevat opiskelijat. Opiskelijamääriä laskettaessa opiskelija voidaan lukea opiskelijaksi enintään niin kauan kuin opiskelu voisi päätoimisesti suoritettuna kestää (RahA 1766/2009 23§, enintään 4 vuotta (LL 714/2018 23§ 2 mom.)). Mikäli opiskelijalla on jo aiempia lukio-opintoja, kun hän aloittaa uudelleen lukiokoulutuksen, tulee lukio-opintojen kestoa laskettaessa huomioida myös nämä aiemmat lukio-opinnot.

Jos opiskelija on ollut aiemmin lukion koko oppimäärän suorittajana lukiokoulutuksen valtionosuuden perusteena esimerkiksi 2 lukuvuotta, on hänellä vielä jäljellä 2 vuotta (tai 2 lukuvuotta) valtionosuusperusteisena lukiokoulutuksen opiskelijana. Jos koulutuksen järjestäjä on myöntänyt opiskelijalle sairauden, vamman tai muun erityisen syyn vuoksi lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen (lukiolaki 714/2018 23 §), opiskelija voidaan laskea valtionosuusrahoitteisiin opiskelijoihin myönnetyn lisäajan puitteissa.

Tapauksissa, joissa opiskelija on suorittanut aiemmin lukio-opintoja esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opiskelun rinnalla ja hän on ollut silloin valtionosuuden perusteena ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosilaskennassa ja opiskelija lopettaa ammatillisen koulutuksen ja siirtyy lukiokoulutuksen opiskelijaperusteisen valtionosuuden piiriin tai tapauksissa, joissa opiskelija on suorittanut aiemmin aineopiskelijana yksittäisiä lukiokursseja ja opiskelija alkaa myöhemmässä vaiheessa suorittaa lukion koko oppimäärää, tulee opiskelijan aiemmat lukio-opinnot suhteuttaa lukion koko oppimäärän laajuuteen, kun lukion koko oppimäärän opiskelijalle lasketaan jäljellä olevaa opiskeluaikaa valtionosuusrahoituksen piirissä. Esimerkiksi jos opiskelija on aiemmin suorittanut 38 lukion opintopistettä, on hänellä aikuisten opetussuunnitelman mukaan lukion koko oppimäärästä suorittamatta vielä 50 opintopistettä, jolloin lukion koko oppimäärän suorittamiseen valtionosuusrahoitteisena opiskelijana on jäljellä enintään 2,3 vuotta (laskukaava 50 x 4 : 88).

Koulutuksen järjestäjä joutuu itse pyytämään opiskelijalta tiedot hänen edellisistä opiskeluoikeuksista/suorituksistaan arvioidakseen kuinka paljon valtionosuusrahoitteista opiskeluaikaa opiskelijalla on jäljellä. 

Lukion aineopiskelijat

Ylioppilastutkintoon tähtääviä opiskelijoita, jotka eivät suorita lukion koko oppimäärää tai jotka ovat jo suorittaneet lukion oppimäärän, tilastointipäivänä ulkomailla olevia koulun vaihto-opiskelijoita tai maksullisena palvelutoimintana järjestettyyn koulutukseen osallistuvia opiskelijoita ei ilmoiteta tilastointipäivän opiskelijamääriin. Ylioppilastutkintoon tähtäävä opiskelija, joka ei suorita lukion koko oppimäärää vaan yksittäisiä lukio-opintoja, siirretään KOSKI-palveluun aineopiskelijana.

Nuorten OPS:n mukaan opiskeleva aineopiskelija on aina muuta kautta rahoitettu, sillä nuorten OPS:n mukaiset aineopinnot eivät ole koskaan valtionosuusrahoituksen perusteena.

OKM:n linjaus aikuisten opetussuunnitelman aineopiskelijoiden kuulumisesta valtionosuusrahoituksen piiriin:

• Aineopintojen aikuisten opetussuunnitelman perusteen mukaisesti suoritettuihin valtionosuusrahoitteisiin suorituksiin voi laskea myös opinnot, jotka on suorittanut opiskelija, joka on suorittanut jo aiemmin lukion koko oppimäärän tai joka on ollut opiskelijakohtaisen valtionosuuden perusteena lukiokoulutuksessa jo 4 vuotta

Maksullisena palvelutoimintana järjestetty koulutus = rahoitusmuoto "muuta kautta rahoitettu".

Ulkomaalaiset vaihto-opiskelijat

Rahoituksen perusteena olevaan opiskelijamäärään lisätään vähintään lukukauden ajan Suomessa lukiokoulutuksessa olevat vaihto-opiskelijat.

Vaihto-opiskelijoille luodaan KOSKI-palveluun lukion aineopiskelijan opiskeluoikeus, johon lisätietoihin merkitään tieto "ulkomainen vaihto-opiskelija". Rahoitusmuodoksi opiskeluoikeuden tilalle merkitään "valtionosuusrahoitteinen" tai "muuta kautta rahoitettu", riippuen siitä, kuinka pitkä vaihto-opiskelu on kyseessä. Vaihto-opiskelijan rahoitusmuoto on "valtionosuusrahoitteinen" jos opiskelija opiskelee vähintään yhden lukukauden Suomessa. Ulkomaiset vaihto-opiskelijat lisätään valtionosuusrahoituksen opiskelijamäärään OPH:n KOSKI-palvelusta tehtävässä poiminnassa.