Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -visio
Digitalisaatio ja tekoäly korkeakoulujen muutoksen tukena -ryhmä
6.3.2018
Bibliometriset aineistot
Koostaa tutkimuksen tilaa kuvaavia bibliometrisiä analyyseja sekä tilastokokonaisuuksia, joita julkaistaan soveltuvin osin Vipusessa. Tiedot perustuvat ja analyysit lasketaan kansainvälisistä Web of Science - ja Scopus -viitetietokanta-aineistoista, jotka luetteloivat tieteellisten julkaisujen ja niiden saamien viittausten tietoja.
Laskennan pohjana olevat tietokanta-aineistot ostaa OKM omaan ja Suomen Akatemian käyttöön, ja CSC toteuttaa niistä OKM:n ja Akatemian määrittelemät analyysit. OKM julkaisee suomalaisten tutkimusorganisaatioiden julkaisujen osalta kansainvälisistä viitetietokannoista tuotetut analyysiraportit opetushallinnon tilastopalvelu Vipusessa.
https://vipunen.fi/fi-fi/kkyhteiset/Sivut/Bibliometriikka.aspx
Hanketietovaranto
Osana tutkimustietovarantoa toteutetaan tutkimushanketietovaranto, jonka tarkoituksena on koota valtakunnalliselle tasolle yhteen tiedot eri tutkimusrahoittajien rahoittamista hankkeista. Hanketietovarantoa suunnitellaan yhteistyössä Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan, Suomen Akatemian, TEKESin, yksityisten tutkimusrahoitussäätiöiden sekä rakennerahastojen kanssa.Tavoitteena on, että rahoittajat siirtävät hanketietovarantoon tiedot hakemuksista sekä rahoituspäätöksistä omista hankerekistereistään tai -järjestelmistään. Osana toteutusta kehitetään myös prosessia, jolla hankkeiden tietoihin voidaan liittää tutkimustietovarantoon kerättäviä muita tietoja, esimerkiksi niissä syntyneiden julkaisujen ja tutkimusaineistojen tai niissä käytettyjen tutkimusinfrastruktuurien tietoja. Pilotointi kevät 2018 ja käyttöönotto syksy 2018.
Tutkimustietovaranto rahoittajille
Koski
Koski kerää yhteen tiedot kunkin oppijan koulutuksesta yksittäisestä opintosuorituksesta suoritettuihin tutkintoihin asti. Palvelu sisältää myös tiedot opinto-oikeuksista sekä suoritettujen tutkintojen keskeisistä sisällöistä ja osaamisvaatimuksista. Tiedot kootaan yhteen olemassa olevista ja nyt perustettavista rekistereistä. Palvelun ansiosta kansalaiset ja viranomaiset saavat tarvitsemansa koulutustiedot luotettavasti yhdestä paikasta.
Koski-palvelussa pystytään näyttämään seuraavat tiedot:
- vuoden 2018 tammikuun jälkeen kirjatut peruskoulun, lukion ja ammattikoulun suoritukset ja opiskeluoikeudet
- vuoden 1990 jälkeen suoritetut ylioppilastutkinnot
- korkeakoulutusuoritukset ja opiskeluoikeudet ovat näkyvissä pääsääntöisesti vuodesta 1995 eteenpäin, mutta tässä voi olla korkeakoulukohtaisia poikkeuksia
Opetushallitus rakentaa palvelua yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Koski-palvelun tarvitsema laki on vahvistettu ja se astuu voimaan 1.1.2018. Koski-palvelu on suunnitelmien mukaan käytössä täydessä laajuudessaan vuonna 2019.
http://www.oph.fi/kehittamishankkeet/koski
OIVA
Opetushallinnon ohjaus- ja säätelypalvelu on opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämä ja ylläpitämä palvelu ammatillisen koulutuksen järjestämislupien ja koulutustehtävien muutosten hakemiseen. Palvelu tulee sisältämään hakemus- ja päätöspalveluiden lisäksi hakemisen ja päätöksenteon tueksi erilaisia tilastoja ja raportteja. Palvelu otetaan käyttöön vaiheittain ja se palvelee ensivaiheessa ammatillisen koulutuksen lupapalveluna.
Tutkimusinfrastruktuurien tietopankki
Suomen tutkimusinfrastruktuurit on koottu palveluun, josta erityisesti tutkijat, tutkimusinfrastruktuuripalveluiden tarjoajat ja niiden rahoittajat voivat etsiä näitä koskevaa tietoa. Palvelun tarkoituksena on edistää tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttöä ja avoimuutta kuvailemalla ja esittelemällä tutkimusinfrastruktuureja ja niiden palveluita yhtenäisellä tavalla.
Tällä hetkellä pilottivaiheessa oleva palvelu sisältää tietoja Suomen Akatemian rahoittamista infrastruktuureista, mutta palvelua on tarkoitus kehittää eteenpäin vuoden 2018 kuluessa yhteistyössä tutkimusinfrastruktuuripalvelujen tarjoajien kanssa.
Tutkimusinfrastruktuurien tietopankki
Tutkimustietovaranto
Tutkimustietovaranto kokoaa yhteisen näkymän kaikesta Suomessa tehtävästä tutkimustoiminnasta, ja tulee sisältämään metatiedot esimerkiksi julkaisuista, tutkimusaineistoista, tutkimusinfrastruktuureista, tutkijoista, hankkeista/projekteista ja tutkimusryhmistä. Tietovirtojen järkeistäminen vähentää hallinnollista työtaakkaa sekä parantaa tietojen saatavuutta ja löydettävyyttä. Siitä hyötyvät niin tutkijat, tutkimusorganisaatiot ja rahoittajat kuin tietoon perustuvia päätöksiä tekevä hallinto. Lisäksi tutkimustieto on paremmin sitä hyödyntävien kansalaisten saatavilla. Tutkimustietovaranto on modulaarinen kokonaisuus, joka kokoaa tietoja olemassa olevia tietojärjestelmistä ja tietovarannoista. Uusia tietovarantoja liitetään tutkimustietovarantoon vaiheittain, tietomääritysten ja tietojen kattavuuden kehitysvaiheesta riippuen. CSC toteuttaa valtakunnallista tutkimustietovarantoa opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Tutkimustietovaranto toteutetaan vuosina 2017-2020.
Varda
Rakenteilla oleva varhaiskasvatuksen valtakunnallinen ja eri organisaatioiden hyödynnettävissä oleva tietovaranto. Varhaiskasvatuksen tietovarantopalvelua sekä palveluun kopioitavien tietojen sisältöä ja hyödyntämistä ohjaava lainsäädäntö on sisällytetty osaksi uutta varhaiskasvatuslakia joka on luonnoksella. Varantoon tallennettavat tiedot voidaan jaotella seuraaviin tietokokonaisuuksiin: varhaiskasvatuksen järjestäjät (y-tunnuksellinen toiminnan järjestäjä), toimipaikat ja ryhmät; varhaiskasvatustoimintaan osallistuvien lapset ja huoltajat; varhaiskasvatuksen työntekijät. Varhaiskasvatuksen järjestäjinä voivat toimia joko kunnat, kuntayhtymät tai yksityiset varhaiskasvatuksen järjestäjät.
Varda-tietovarantoon tiedot siirretään pääsääntöisesti varhaiskasvatuksen järjestäjien vastuulla olevista rekistereistä suoraan Varda-tietovarantoon rajapinnan välityksellä. Lisäksi tiedot on mahdollista syöttää Varda-tietovarantoon myös Varda-projektissa toteutettavan käyttöliittymän kautta. Varda-tietojen raportointi toteutetaan opintohallinnon tilastopalvelu Vipusen kautta. Viranomaisten lakiperustainen raportointi mahdollistetaan puoletaan suorien integraatioiden avulla. Viranomaisten lakiperustaisen raportoinnin lupakäsittelystä vastaa lakiluonnoksen mukaan Opetushallitus. Lakiluonnoksen mukaan Opetushallitus tulee myös olemaan Varda-tietovarannon teknisestä ylläpidosta vastaava organisaatio.
https://wiki.eduuni.fi/display/CscVarda
Vipunen - opetushallinnon tilastopalvelu
Avoimessa portaalissa lähes 1 900 Excel Services -tilastoraporttia mm. eri sektoreiden koulutuksesta, koulutuksen jälkeisestä sijoittumisesta, korkeakouluissa tehdystä tutkimuksesta, koulutusorganisaatioiden taloudesta ja henkilöstöstä sekä väestön koulutusrakenteesta ja opiskelijoiden sosioekonomisesta asemasta. Lisäksi korkeakoulujen käyttäjille rajattu Extranet sisältää päivittäisraportteja esimerkiksi opintosuorituksista ja tutkimusjulkaisuista.
Tilastot perustuvat Tilastokeskuksen, OKM:n ja Opetushallituksen keräämiin tietoihin ja rekistereihin. Tietopohjana toimivia valtakunnallisia tiedonkeruita on automatisoitu ja tietojen yhteismitallisuutta parannettu keskittämällä tietopoimintoja valtakunnallisiin tietovarantoihin kuten VIRTA-opintotieto- ja julkaisutietopalvelut.
Vipusen sisällöstä vastaavat yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ja Opetushallitus. CSC on palvelun toteuttaja ja vastaa myös joidenkin tiedonkeruiden teknisestä toteutuksesta.
VIRTA-julkaisutietopalvelu
Julkaisutiedot suomalaisten korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yliopistollisten sairaanhoitopiirien tuottamista tutkimusjulkaisuista vuodesta 2011 alkaen. Tietosisältö kattaa pääasiassa julkaisuihin liittyviä metatietoja, mutta lisäksi tietoja muun muassa julkaisun tekijöiden alayksiköistä, ohjauksen alasta sekä Julkaisufoorumi-tasosta. Tietoja syötetään organisaatioista pitkin vuotta, mutta kerran vuodessa keväisin julkaisutiedonkeruussa korjataan tiedot OKM:n asettamien vaatimusten mukaiseksi.
Organisaatiot säilyttävät kopiota osasta oman tutkimustietojärjestelmänsä tai julkaisurekisterinsä tietosisältöä.
OKM on palvelun omistaja ja hallinoija. CSC on palvelun tuottaja ja vastaa teknisestä ylläpidosta sekä kehityksestä.
VIRTA-opintotietopalvelu
Opintotiedot opiskelijan suorittamista korkeakoulututkinnoista, opintosuorituksista, niiden arvosanoista, henkilön opiskeluoikeuksista korkeakoulututkintoon sekä tiedot opiskelupaikan vastaanottamisesta ja ilmoittautumisesta näihin tutkintoihin johtavaan koulutukseen.
Korkeakoulut säilyttävät VIRTA-opintotietopalvelussa kopiota opiskelijarekisteriensä osista sekä muiden henkilörekisterien tietosisällöstä.
CSC-Tieteen tietotekniikan keskus kehittää ja ylläpitää VIRTA-opintotietopalvelua tietovarannon teknisen ylläpitäjän, opetus- ja kulttuuriministeriön valtuuttamana.
https://confluence.csc.fi/display/VIRTA/VIRTA-opintotietopalvelu
Fairdata-tutkimusaineistopalvelut
Tutkimusaineistojen metatietoja kerätään MetaX-metatietovarantoon, joka palvelee Qvain tutkimusaineistojen kuvailupalvelua, Etsin hakupalvelua sekä aineistojen pitkäaikaissäilytystä. Palvelukokonaisuuteen haravoidaan tietoa muista lähteistä, tavoitteena mahdollisimman kattava tietovaranto suomalaisen tutkimuksen tuottamista aineistoista. Tutkimustietovaranto hyödyntää MetaXia. Palvelukokonaisuuteen kuuluu myös IDA-säilytyspalvelu, jossa itse aineistoja säilytetään. Palvelukokonaisuuden kehittäminen on alkanut OKM:n Tutkimuksen tietoaineistot - ja Avoin tiede ja tutkimus -hankkeissa ja niitä tuottaa pääosin CSC-tieteen tietotekniikan keskus.
https://avointiede.fi/palvelut
http://digitalpreservation.fi/
AVAA-palvelu
AVAA on avointen tutkimusaineistojen julkaisualusta. Palvelu on suunnattu sekä aineistojen avaajille että avointen aineistojen jatkohyödyntäjille. AVAA edistää eri tieteenalojen tutkimusdatan avointa saatavuutta. Aineistoja pääsee hyödyntämään kuka tahansa ilman kirjautumista. Aineistojen ja sovelluksien vientiin alustalle tarvitaan Haka-tunnistautuminen sekä palvelun tuottajan myöntämät käyttöoikeudet palvelimelle. AVAAssa on julkaistu muun muassa SMEAR tutkimusinfrastruktuurin aineistoja. AVAA on opetus- ja kulttuuriministeriön tarjoama palvelu suomalaisen tutkimusjärjestelmän toimijoille. AVAAssa toimii myös PaITuli -paikkatietopalvelu. Palvelun tuottaa CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy.
Biolääketieteelliset aineistot erit. genomidata
Eurooppalaisissa biologisen tiedon infrastruktuureissa on kaikissa suomalaisen tutkimuksen tuloksia ja tietoaineistoja integroituna kansainväliseen saman alan tutkimukseen.
Suomi on jäsen esimerkiksi EMBL ja ELIXIR-tutkimusinfrastruktuureissa. Keskeisimpiä biolääketieteen infrastruktuureja ovat "ELIXIR core data resources" infrat, joista monissa on suomalaisia tutkimuaineistoja. Genomidatalle tärkeimpiä on tallenuspaikkoja on European Genome Phenome Archive EGA. Erityisesti genomidatan määrä ja datanhallintatarpeet ovat suuressa kasvussa. Biotieteiden kokonaisuuteen kuuluvat myös biokeskukset ja niiden verkosto Biocenter Finland, joka ovat viiden yliopiston yhteinen biotieteiden infrastruktuuri, sekä EATRIS (molekyylilääketiede).
https://www.elixir-europe.org/platforms/data/core-data-resources
Tietoarkisto
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto on tutkimuksen ja opetuksen valtakunnallinen palveluinfrastruktuuri. Se tuottaa muun muassa CESSDA ja ESS Suomi (European Social Survey) tutkimusinfrastruktuureja ja arkistoi ja välittää sähköisiä tutkimusaineistoja tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun. Yksikkö toimii Tampereen yliopiston yhteydessä. Tietoarkisto edistää tieteen avoimuutta, läpinäkyvyyttä, tiedon kumuloitumista ja olemassa olevan tiedon tehokasta tutkimuskäyttöä. Toimintamme perusta on asiantunteva, nopea, tasapuolinen ja maksuton palvelu. Tietoarkistolla on CoreTrustSeal (CTS) -sertifikaatti, joka voidaan myöntää organisaatiolle, joka säilyttää sähköisiä aineistoja luotettavasti ja joka mahdollistaa aineistojen jatkokäytön. Palveluportaali Ailassa Tietoarkistoon tallennetut tutkimusaineistot ovat maksutta rekisteröityneiden asiakkaiden saatavilla kunkin aineiston käyttöehtojen mukaisesti.Ailassa on noin 1300 aineistoa, joista parisataa on kvalitatiivisia. Perustiedot aineistoista kopioidaan Fairdata-palveluiden metatietovarantoon Metaxiin keskytettyä hakua ja kansallista tutkimustietovarantoa varten.
Kielipankki
FIN-CLARIN on suomalaisten yliopistojen, CSC:n ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio, joka auttaa eri alojen tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan kieliaineistoja. Kielipankki on FIN-CLARIN-konsortion keskeinen palvelukokonaisuus, jonka kautta kieliaineistot ja niiden käsittelyyn sopivat työkalut tuodaan tutkijoiden saataville.
Kielipankin kautta tarjottavien aineistojen hankkimisesta ja vastaanottamisesta, työkalujen kehityksestä sekä koulutustoiminnasta vastaa Helsingin yliopisto. Kielipankin teknisestä ylläpidosta vastaa CSC – Tieteen tietotekniikan keskus. Perustiedot aineistoista kopioidaan Fairdata-palveluiden metatietovarantoon Metaxiin keskytettyä hakua ja kansallista tutkimustietovarantoa varten. FIN-CLARIN on osa eurooppalaista CLARIN ERIC -konsortiota, joka pyrkii myös kansainvälisesti luomaan digitaalisille ihmistieteille yhteistä tutkimusinfrastruktuuria.
Finna
Finna on Kansalliskirjaston tuottama hakupalvelujen kokonaisuus, johon kuuluu monia sivustoja valtakunnallisen finna.fi:n lisäksi. Organisaatiokohtaiset sivustot ovat rajattuja pääasiassa yhden organisaation aineistoihin. Finna kehittyy jatkuvasti ja korvaa vaiheittain suomalaisten kirjastojen, arkistojen ja museoiden asiakkaille suunnattuja verkkopalveluita. Tällä hetkellä Finnassa on mukana yli 100 organisaatiota, joista seuraavat ovat avanneet oman Finna-hakupalvelunsa.
Julkaisuarkistot
Kansalliskirjasto ylläpitää ja kehittää maksullisena palvelutoimintana julkaisuarkistopalveluita korkeakoulujen, tutkimusorganisaatioiden ja julkishallinnon käyttöön. Doria sisältää yliopistojen ja tutkimuslaitosten aineistoja sekä Kansalliskirjaston omia digitoituja kokoelmia. Theseus-julkaisuarkisto sisältää ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä sekä julkaisuja. Kumpikin digitaalisten aineistojen hallintajärjestelmä perustuu avoimen lähdekoodin DSpace-ohjelmistoon. Lisäksi Kansalliskirjasto ylläpitää asiakkailleen useita muita DSpace-pohjaisia julkaisuarkistoinstansseja, kuten Julkari, Jukuri, TamPub, Lauda ja Valto. Kansalliskirjasto vastaa palveluiden teknisestä infrastruktuurista, kun taas korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja julkishallinnon organisaatiot vastaavat palveluun tallennettavien kokoelmiensa sisällöistä ja hallinnoinnista. Theseus-julkaisuarkiston tarjoaa Arene ry – Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/jarjestelmaalustapalvelut/julkaisuarkistopalvelu
Tieteen termipankki
Vuonna 2015 aloittaneen hankkeen tarkoituksena on kartoittaa humanististen tieteiden yhteistä käsitteistöä ja saattaa sitä avoimeen tietokantaan Tieteen termipankkiin. Hankkeen keskeinen työmuoto on laatia monitieteisesti sellaisten tieteellisten termien määritelmiä ja kuvauksia, jotka ovat yhteisiä useammalle humanistiselle tieteenalalle. Työ sisältää yhteisten termien nykyisten käyttöalojen sekä käsitehistorian kartoittamista. Tieteen termipankin mediawikialusta mahdollistaa kollektiivisen kirjoittamisen ja sisältöjen muokkaamisen yhteistyössä. Tavoitteena on vakiinnuttaa monitieteinen termityö myös osaksi humanististen tiedekuntien oppiaineiden käytänteitä ja erityisesti jatkokoulutusta. Yhteistyö alkaa filosofian, kirjallisuudentutkimuksen, estetiikan, semiotiikan, kielentutkimuksen ja teatteritieteen oppiaineiden välillä, mutta tervetulleeksi toivotetaan kaikki humanistiset oppiaineet. Vuodelle 2018 saadun rahoituksen ansiosta historian oppiaine liittyy kiinteämmin mukaan ryhmän toimintaan. Työn tuloksista hyötyvät eri tieteenalojen tutkimus, opetus, monitieteinen keskustelu sekä tieteen yleistajuistaminen. Yhteistyö on tarkoitus laajentaa koskemaan Suomen kaikkia yliopistoja.
Rahoittajina ovat toimineet Suomen kulttuurirahasto, Koneen säätiö sekä Helsingin yliopiston Humanistisen tiedekunnan tulevaisuusrahasto.
Envibase
Luonnontieteellinen keskusmuseo, SYKE ja Ilmatieteenlaitos vastaavat laajasta yhteistyöstä, jossa julkaistaan mm. Laji.fi (FinBIF), Finnish Data Hub System satelliittidataa ja kansalaishavaintoja.
http://www.ymparisto.fi/envibase
Aineistonhallintasuunnitelmat
Tuuli on tutkijoille suunnattu aineistonhallintasuunnitelmatyökalu, jota voi hyödyntää esimerkiksi tutkimussuunnitelman tekemisen yhteydessä, rahoitusta hakiessa ja aineistonhallinnassa tutkimushankkeen eri vaiheissa. Työkalun avulla tutkijat pystyvät jäsennellysti ja tuetusti suunnittelemaan aineistonhallintaansa. Yleisen ohjeistuksen lisäksi työkalussa on tarjolla rahoittajien ja tutkimusorganisaatioiden rahoitushaku-, organisaatio- ja datatyyppikohtaisia ohjeita.
Rahoittajien hakemus- ja raportointijärjestelmät, hanketiedot
Suomen Akatemian. Sitran ja Tekesin tietojärjestelmistä löytynee paljon tietoa tutkimuksesta.
- Huomioitava myös hanke- ja rahoitushakemukset koko massana eikä vain rahoitettujen osalta (esim. trendien tai nousussa olevien ilmiöiden tunnistamiseksi?)
Eurooppalaisella tasolla mm. Horizon2020-hakemuksista ja hankkeista on koottu tietoa, ks. alta. Myös OpenAire kokoaa EU-hankkeiden tutkimustietoa avoimesti saataville.
Aurora-tietokanta
Aurora -tietokannasta löytyvät sekä tieteen, taiteen että kulttuurin rahoituslähteet, niin projektirahoitus kuin henkilökohtaiset apurahatkin. Tietokanta sisältää rahoittajia Suomesta sekä ulkomaisia rahoittajia, joiden rahoitusta suomalaisten tai Suomessa asuvien on mahdollista hakea. Rahoittajia on noin 400 ja tietokantaa päivitetään jatkuvasti uusilla rahoitustiedoilla. Auroran tiedot kerätään suoraan rahoittajilta. Hakijoiden tulee tarkistaa tiedot rahoittajilta, esimerkiksi heidän www-sivuiltaan, josta saa myös tarkemmat hakuohjeet.
Aurora -tietokanta on kaikille avoin ja maksuton. Tietokannan tiedot tuottaa Turun yliopisto ja järjestelmää ylläpitää Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry (SRNK). Auroran rahoittajia ovat suomalaiset apurahasäätiöt SRNK:n kautta, valtio opetus- ja kulttuuriministeriön kautta, yliopistot Suomen yliopistot – UNIFI ry:n kautta, ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. sekä valtion tutkimuslaitokset Tutkimuslaitosten johtajien neuvosto TUNE:n kautta.
http://www.aurora-tietokanta.fi/
Yliopistojen tutkimustietojärjestelmät ja tietovarastot
Valtaosalla korkeakouluista on omat tutkimustietojärjestelmät sekä osalla omia tietovarastoja. Ammattikorkeakoulujen toimesta tietoja kerätään eri tavoin ja osin viedään tällä hetkellä suoraan Virtaan. Suuri osa relevanteista tutkimuksen tiedoista kulkeutuu tulevaisuudessa tavoitteiden mukaan kansalliseen tutkimustietovarantoon.
Tutkimuslaitosten ja virastojen aineisto- ja julkaisukatalogit
Tutkimuslaitoksissa on luonnollisesti paljon tietoa. THL julkaisee mm Opasnet- wikiä ja Innokylä-alustaa sekä tilastoja Sotkanet.fi-palvelussa, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus sekä aineistoja että tieteellisisä julkaisuja. Tietoaineistoja tarjoavata myös GTK, SYKE ja LUKE. Perustiedot aineistoista kopioidaan jo nyt tai tulevaisuudessa Fairdata-palveluiden metatietovarantoon Metaxiin keskytettyä hakua ja kansallista tutkimustietovarantoa varten. Muita tutkimustoimintaan liittyviä tietoja voisi louhia myös esimerkiksi laitosten tiedotearkistoista. Myös Eviran ja STUKEn tyyppiset toimijat tarjoavat julkaisuja.
http://metatieto.ymparisto.fi:8080/geoportal/catalog/main/home.page
https://www.luke.fi/tutkimusaineistokuvaukset/