...
- Artikkeli on julkaistu konferenssijulkaisussa ja raportoitu ministeriöön. Myöhemmin artikkeli julkaistaan korkeamman jufo-tason lehdessä. Saako lehtiartikkelin raportoida?
Yhteistyöryhmän linjaus: Mikäli julkaisussa mainitaan, että kyse on uudelleen julkaisusta (esim. "published originally"), niin julkaisua ei saa raportoida. Mikäli mainintaa ei ole, saa julkaisun raportoida. (kokous 28.4.2016)
Perustelut: On mahdotonta tarkistaa onko sisältöä muutettu. Mikäli toinen julkaisukanava on vertaisarvioitu, on erittäin todennäköistä, että artikkeliin on tehty joitain muutoksia.
Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016) - EU:n tilaamat/kilpailuttamat raportit, joissa ei koskaan mainita yksittäisten kirjoittajien tai tutkijoiden nimiä eikä affiliaatiotietoja
Yhteistyöryhmän linjaus: Ei oteta. Kirjoittajien nimien tulee käydä ilmi julkaisusta. (kokous 12.5.2016)
Ministeriön kanta: Linjaus ok (ks. OKM:n julkaisutiedonkeruun UKK-sivusto) - Kun opettaja ja opiskelija kirjoittavat opiskelijan opinnäytetyön pohjalta artikkelin esim. ammatillisessa julkaisussa, hyväksytäänkö se julkaisutiedonkeruuseen?
Yhteistyöryhmän linjaus: Otetaan mukaan, mutta vain opettaja raportoidaan ko. korkeakoulun tekijänä. (kokous 12.5.2016)
Ministeriön kanta: Linjaus ok (ks. OKM:n julkaisutiedonkeruun UKK-sivusto) - Toimitetut verkkosivut
Aiemmin tiedonkeruuseen ei otettu mukaan ns. uudenmuotoisia medioita, kuten blogit, Wikipedia-artikkelit tai muut verkkosivut. Nyttemmin (vuoden 2016 tutkijaohjeistus)sääntö on kuitenkin loiventunut ja E1-tyypissä mainitaan "toimitetut verkkosivut" mukaan otettavina tyyppeinä. Lisäksi vuoden 2016 tutkijaohjeistuksesta on poistettu maininta siitä, että blogeja ei oteta mukaan.
Yhteistyöryhmän linjaus: Mukaan otetaan toimitetut verkkosivut. Sivustolla tulee olla toimituskunta, ei vain yksittäistä toimittajaa. Toimituskunnan, kirjoittajan ja kirjoituksen ilmestymisajan tulee käydä ilmi sivustolta. (kokous 2.6.2016 ja 14.10.2016)
Ministeriön kanta: Tiedonkeruussa huomioidaan julkaisut, jotka on julkaistu toimitetulla verkkosivulla, jolla on toimituskunta, ei vain yksittäistä toimittajaa. Toimituskunnan, kirjoittajan ja kirjoituksen ilmestymisajan tulee käydä ilmi sivustolta. (ks. OKM:n julkaisutiedonkeruun UKK-sivusto)
- Proceedings-julkaisu verkkoalustalla
Maataloustieteen päivät 2016 on konferenssi, jonka sivuilla on julkaistu pdf-julkaisuksi kootut abstraktit ja yksittäisinä pdf-tiedostoina pidennetyt abstraktit.
Yhteistyöryhmän linjaus: Maataloustieteen päivien 2016 sivuilla olevien tekstien katsotaan olevan laajennettuja abstrakteja. Abstrakteja ja laajennettuja (tai pidennettyjä) abstrakteja ei oteta mukaan. (kokous 2.6.2016 ja 14.10.2016) - FSD-tietoarkiston sivuilla julkaistu ja tallennettu aineisto
Ei raportoida erikseen; tekstiaineisto yleensä tukimateriaalia varsinaiselle aineistolle, joka siirtyy myöhemmin mahdollisesti aineiston metatietojen myötä tutkimustietovarantoon. (kokous 28.11.2019) - Haastatteluartikkelit
Yhteistyöryhmän linjausehdotus: Tiedonkeruun käsikirjan luvun 3.2.2.7 mukaantiedonkeruun kohteena olevien julkaisujen tulee pohjautua tekijöiden tutkimus- ja asiantuntijatyöhön. Lisäksi luvussa 7.5.5 todetaan, että E1-julkaisuluokkaan eivät sisälly artikkelit, jotka kirjoittaja on kirjoittanut työskennellessään sanomalehdessä tai aikakauslehdessä. Tähän rinnastetaan myös työskentely organisaation viestinnässä. Sen sijaan tutkijoiden itsensä dialogimuotoon kirjoittamat artikkelit otetaan mukaan tiedonkeruuseen, jos julkaisun muut kriteerit täyttyvät.
(kokous 28.11.2019; Käsitelty webinaarissa 22.10.2020;
Yhteistyöryhmän linjaus: 24.11.2020: Haastatteluartikkelit (myös kysymys-vastaus -tyyyppiset) voi kirjata, mikäli ei puhtaasti toimituksellinen. Tekijöiksi kirjoittajaksi/kirjoittajiksi merkityt (=haastattelija). Mikäli sekä haastattelija että haastateltava merkitty tekijöiksi, kirjataan tekijöiksi molemmat. - Blogikirjoitukset
Yhteistyöryhmän linjausehdotus: Blogikirjoitus voidaan raportoida, mikäli julkaisulle asetetut muut kriteerit täyttyvät. Blogilla tulee olla toimituskunta, joka päättää alustalla julkaistavista artikkeleista. ISSN-numero ei ole pakollinen tieto.
(kokous 28.11.2019; Keskusteltu webinaarissa 22.10.2020; kesken; Käsittely jatkuu seuraavassa kokouksessa.)
Yhteistyöryhmän linjaus 24.11.2020:
Kirjataan esitetyn mukaisesti: Lisätään (attribuuttipohjaiseen tiedonkeruuseen) muotokoodiin vaihtoehto "blogikirjoitus" ja emojulkaisuntyyppikoodiin "verkkoalusta". Yleisökoodin perusteella blogikirjoitukset merkitään joko tyyppiin D1 (ammatilliset) tai E1 (yleistajuiset).Erotus kirjataanko muotokoodiksi artikkeli (0) vai blogi (5), julkaisu kirjataan artikkeliksi mikäli ISSN numero tai ei selkeästi mainittu että kyseessä on blogi. Toistaiseksi tiedonkeruuseen kuulumattomat blogijulkaisut kirjataan aktiviteetteihin, ei virtaan.
Erotus kirjattavien ja ei-kirjattavien blogien välillä ennallaan: oltava joko ISSN tai sivuilta selkeästi ilmenevä toimituskunta (ei vain yksittäistä toimittajaa). Ks. Julkaisutiedonkeruu -Usein kysyttyä - Kaunokirjalliset käännökset
Yhteistyöryhmän linjausehdotus: Kaunokirjallisen tekstin käännöstyö eroaa julkaisuluokkiin A-E kuuluvien tekstien käännöstyöstä, jolloin se voidaan kirjata luokkaan F2. Muita kuin kaunokirjallisia käännöksiä ei raportoida. (kokous 28.11.2019; hyväksytty 22.10.2020) - Reply to -artikkelit
Yhteistyöryhmän linjausehdotus: Kirjataan luokkaan B1, mikäli kyse tieteellisestä artikkelista. (kokous 5.3.2020; hyväksytty 22.10.2020) - Konsortiojulkaisut (Kesken; ehdotetaa käsittelyä avoimen tieteen meritoitumisen työryhmässä/kokous 24.11./MLH 26.11.)
Julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmässä on keskusteltu tiiviisti erilaisten konsortioiden ja tutkimusryhmien jäsenistöön kuuluvien kirjoittajien tekijyydestä ja julkaisujen raportoinnin kriteereistä. Ryhmä toivoisikin linjausta seuraavaan asiaan: Tiedonkeruun käsikirjassa luvussa 3.2.2.7 Julkaisun tekijyys määritellään erilaisten yhteisötekijöiden osalta seuraavaa: Mikäli tekijän nimeä ei ole varsinaisessa tekijälistassa, mutta tekijä on osa julkaisuun merkittyä konsortiota (consortium) tai ryhmää (study group), julkaisu voidaan raportoida, mikäli konsortio tai tutkimusryhmä esiintyy kirjoittajanimenä ja sen osallistujaluettelo ja kunkin osallistujan affliaatiot on julkaisussa purettu auki. Mikäli tutkijan nimi esiintyy esimerkiksi ainoastaan acknowledgements -osiossa, julkaisua ei raportoida. Julkaisutiedonkeruun ryhmässä määritelmä on herättänyt keskustelua ja ryhmä toivoo, että sitä avattaisiin erityisesti viimeisen lauseen osalta. Tämä siksi, että useissa julkaisuissa täyttyy ehto siitä, että konsortio tai tutkimusryhmä esiintyy kirjoittajanimenä, mutta osallistujaluettelo ja kunkin osallistujan affiliaatiot on purettu auki erillisessä tiedostossa tai liitteessä (supplement, appendix), joissain tapauksissa acknowledgements -osiossa tai liitteessä.
Miten nykyistä ohjetta tulee siis tulkita tapauksessa, jossa tekijän nimeä ei ole yksilöity tekijälistaan, mutta tekijä on osa kirjoittajaksi merkittyä konsortiota (consortium) tai ryhmää (study group) ja tämän osallistujat sekä affiliaatiot on purettu auki erillisessä liitteessä (esim. supplement, appendix, acknowledgement) tai viitteenä olevassa julkaisussa (ks. ensimmäinen esimerkki).
Esimerkkejä
https://iopscience.iop.org/article/10.1088/1741-4326/aade57
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/clc.23176
https://cancerres.aacrjournals.org/content/79/13/3192
Keskeistä mielestämme on yllä olevissa esimerkeissä esiintyjä käytäntö, jossa osa artikkelin tekijöistä on eritelty yhteisötekijästä. Eli otsikon yhteydessä on yksilöity muutama keskeinen kirjoittaja ja loput esiintyjät yhteisötekijän alla. Esimerkin 1 "JET contributors" yhteisötekijään kuuluu sekä Aalto-yliopiston että Helsingin yliopiston tutkijoita - voiko tämän julkaisun sisällyttää molempien yliopistojen tulosseurantaan? Jos näin, niin käytännössä kaikki julkaisut missä yhteisökirjoittaja esiintyy, kirjattaisiin aina kaikille suomalaisille yliopistoille, joilla on edustus tutkimusryhmässä. Esim. FinGen-tapauksessa osa (yhteisö)tekijöistä on "konsortiossa aineistonkeruussa ja monissa sitä käsittelevissä kokouksissa, mutta emme varsinaisesti tämän artikkelin kirjoittamisprosessissa" ja että "ihan perinteistä kirjoittajuuttahan tässä ei tosiaan ole". Tämä siis erotuksena tapaukseen, missä artikkeli on kategorisesti merkitty koko konsortion nimiin ja kaikki kirjoittajat esitelleen samanarvoisena.
Esimerkki: https://www.nature.com/articles/s41467-019-11954-8
Keskusteltu webinaarissa 22.10.2020; kommentteja:
Kommentti: Arkijärjellä yhteisötekijä tuntuu todella oudolta. Aallolla moni tutkija kommentoinut, että ei ole oikeasti ollut mukana kirjoittamassa artikkelia. Ovat halunneet itsensä pois julkaisun tekijöistä.
Kommentti (Jukka Haapamäki): Olisi järkevintä kirjata kaikille konsortion osallistujille, mutta tämä on hankala asia. Tätä voitaisiin käsitellä lisää seuraavassa TUHA-kokouksessa.
Kommentti: VTT ilmoittaa näissä tapauksissa vain ne julkaisut, joissa VTT-tekijä näkyy erikseen omalla nimellään. Yhteisötekijää ei avata millään lailla.
Kommentti: Merkintä "FinnGen" tekijälistassa ei osoita tekijyyttä, vaan nimenomaan auttaa lukijaa linkittämään artikkelin oikeaan taustaprojektiin, kuten todettiinkon. Vain kulloisetkin tekijät saavat oman nimensä eksplisiittisesti näkyviin.
(Kokous 5.2.2020; webinaari 22.10.2020; Kesken: Käsittely jatkuu seuraavassa kokouksessa 24.11.2020. - Käsitelty kokouksessa 24.11.2020. Ei päätöstä, käytännöistä ei päästy yksimielisyyteen. Ei toistaiseksi muuteta ohjeistusta, paitsi lisätään tarkennus että avattu tekijälista löydyttävä lehdestä/artikkelista tai lehden/artikkelin liiteaineistosta. Ehdotetaan asian käsittelyä avoimen tieteen meritoitumisen työryhmässä.) Ammatillisessa erikoistumiskoulutuksessa olevien julkaisutietojen raportointi (kokous 18.10.2019)
TUHA-julkaisuryhmän kokouksessa käsiteltiin mm. kysymystä siitä, voidaanko organisaatioiden tarjoamassa ammatillisessa erikoistumiskoulutuksessa olevien henkilöiden julkaisuja raportoida. Tyypillisimmin tällaisia ovat erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksessa olevat jo tutkinnon suorittaneet opiskelijat, joiden koulutus kestää vuosia ja sen yhteydessä he usein osallistuvat myös tutkimustoimintaan. Erikoislääkärien opinto-oikeus kestää 10 vuotta ja erikoishammaslääkärien kuusi vuotta.Lisäksi erikoistumisopintoja suoritetaan mm. opetusalalla, mutta nämä opinnot ovat huomattavasti lyhyempiä kestoltaan, vain noin yhden lukuvuoden, opinto-oikeuden kesto on kaksi vuotta.
Voidaanko em. rinnastaa esimerkiksi tohtoriopintoja suorittaviin jatko-opiskelijoihin vai olisiko yhteys organisaatioon todennettava jollain muulla tavalla, jotta heidän julkaisunsa voitaisi ottaa tiedonkeruuseen mukaan?
Ministeriön päätös 22.10.2020: Ei ole jatkotutkintokoulutusta, joten ei rinnasteta jatko-opiskelijoihin.)
...