TUHA-julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmän kokous 24.11.2020 klo 13-15

Aika: ti 24.11. klo 13-15

Tallenne: https://kannu.csc.fi/s/iwb8JZHNijRPxf4

Kokousmerkintä: https://wiki.eduuni.fi/x/5iRACg

Asialista:

1. Kokouksen avaus

Puheenjohtaja Harjuniemi avasi kokouksen klo 13.00

2. Asialistan hyväksyminen

Asialista hyväksyttiin

3. Aiemmin hyväksytyt linjaukset ja käsitellyt asiat

Vielä aukiolevia linjausehdotuksia käsiteltiin tiedonkeruun webinaarissa 22.10.2020 ja webinaarissa päätetyt linjaukset päivietty sekä Linjaukset-sivulle että webinaarin sivuille. Aivan kaikkiin aukioleviin asioihin ei saatu vielä linjausta. Käsittelyä jatketaan tässä kokouksessa. Mukana kokouksessa myös Jukka Haapamäki/OKM.

4. Käsiteltävät aiheet

Vielä auki olevia (webinaarista ja aiemmista kokouksista jatkokäsittelyyn siirtyneitä) linjauksia:

Blogit (Minna Ala-Mantila/CSC)

• • Yhteistyöryhmän (tähänastinen) linjausehdotus: Blogikirjoitus voidaan raportoida, mikäli julkaisulle asetetut muut kriteerit täyttyvät. Blogilla tulee olla toimituskunta, joka päättää alustalla julkaistavista artikkeleista. ISSN-numero ei ole pakollinen tieto.
    
  • Huomioitava kuitenkin uuden laajennetun tiedonkeruun muutokset (uusi ehdotettu lisäys)
  • Aiempi ehdotus: Lisätään emojulkaisuntyyppikoodiin vaihtoehto "Muu alusta" (3) sisältää blogialustoilla ja muilla sähköisillä alustoilla julkaistut julkaisut (edotettu uusi lisäys) ; ks. Minna Ala-Mantila/CSC: "Mitä tarkoittaa attribuuttipohjainen tiedonkeruu?" (ppt)
    
  • Aiemmasta ehdotuksesta käyty keskustelu:
    • Jako tiedonkeruuseen kuuluviin ja kuulumattomiin blogikirjoituksiin epäselvä alustan "muu alusta" kautta
    • Lisäksi huomioitava muun tieteellisen toiminnan ns. aktiviteetit, joissa myös rooli 'sosiaalisen median aktiviteetti' ; Ks. Sanastot Suomi.fi:  https://koodistot.suomi.fi/codescheme;registryCode=research;schemeCode=aktiviteetitjaroolit
  • Uusi ehdotus: Lisätään muotokoodiin vaihtoehto "blogikirjoitus" ja emojulkaisuntyyppikoodiin "verkkoalusta". Yleisökoodin perusteella blogikirjoitukset merkitään joko tyyppiin D1 (ammatilliset) tai E1 (yleistajuiset).
  • Lisäksi:
    • Julkaisutyyppinä (D1/E1) toimitettuja blogikirjoituksia ei ole mahdollista kääntää takaisin attribuuteiksi (useampi vastaavuus), joten ne käännetään pääasiallisen attrbuutin mukaan. Tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi julkaisu joka on toimitettu tyyppinä D1 saisi aina muotokoodiksi arvon 0 (artikkeli) eikä arvoa 5 (blogi), vaikka tyyppinä D1 olisikin ilmoitettu blogikirjoitus. Tiedejatutkimus.fi (tulevassa) blogin suodattimessa näkyisi siis ainoastaan ne blogikirjoitukset, jotka on toimitettu attribuuttien mukaisena tietona.
    • Tiedonkeruun ulkopuoliset blogit ilmoitettaisiin muuna tutkimusaktiviteettina, eli virtaan kerättäisiin ainoastaan ne blogijulkaisut, jotka täyttävät tiedonkeruun vaatimukset (blogilla tulee olla toimituskunta, joka päättää alustalla julkaistavista artikkeleista.
      
  • Keskustelu:
    • Mitkä julkaisut kirjataan blogeihin ja mitkä artikkeleiksi? Esim. jos  alustalla on ISSN.
    • Saman ISSN:n alla voi myös olla erikseen osio artikkeleille ja blogeille, joten ISSN numero ei ole selkeästi erottava tekijä.
    • Metatietojen tarkistuksissa tulee huomioida erot raportointitavoissa.
    • Erotuksena voisi käyttää kutsuuko blogi itseään blogiksi, mutta ISSN voi olla tai ei ole. Vaikka ei olisi mainittu että kyseessä on blogi, mutta julkaisu ei myöskään täytä artikkelin kriteereitä, niin silloin katsotaan että kyseessä on blogi.
    • Blogit joilla ei ole toimituskuntaa tai ISSN tunnusta, kirjattaisiin aktiviteetteihin.
      • Esim. tampereella vuosittain satoja blogijulkaisuja joita ei hyväksytä
    • Toimituskunta mainittu esim. https://www.mma.fi/lehti-ja-blogi/blogi/toimituskunta 

• • Päätös: Kirjataan esitetyn mukaisesti. Erotus kirjataanko muotokoodiksi artikkeli (0) vai blogi (5), julkaisu kirjataan artikkeliksi mikäli ISSN numero tai ei selkeästi mainittu että kyseessä on blogi. Toistaiseksi tiedonkeruuseen kuulumattomat blogijulkaisut kirjataan aktiviteetteihin, ei virtaan. Erotus kirjattavien ja ei-kirjattavien blogien välillä ennallaan: oltava joko ISSN tai sivuilta selkeästi ilmenevä toimituskunta (ei vain yksittäistä toimittajaa). Ks. Julkaisutiedonkeruu - Usein kysyttyä
    
    

 Sähköinen julkaisu (3.2.2.10) 

• • FinnaARMA-verkoston julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmä pyytää tarkennusta tiedonkeruun käsikirjan lukuun 3.2.2.10 Sähköinen julkaisu, jonka jälkimmäisessä kappaleessa mainitaan seuraavaa: "Omalla tai oman tutkimusryhmän verkkosivulla julkaistavaa kirjoitusta ei huomioida, sillä tällöin kriteeri "julkaisukanavalla on tekijästä riippumaton toimituskunta tai julkaisija, joka päättää julkaisukanavalla julkaistavista julkaisuista” ei täyty. Erityisesti ammattikorkeakoulujen puolella ovat yleistyneet eri hankkeiden yhteydessä julkaistavat podcastit, webinaarit ja blogit, joiden julkaisemisesta päättää toimituskunta. Toimituskunnassa saattaa olla jäseniä samasta organisaatiosta ja hankkeesta joten voidaanko katsoa, että ulkopuolisen toimituskunnan kriteeri täyttyy, mikäli toimituskunnassa on jäseniä hankkeen ulkopuolelta mutta samasta organisaatiosta? Entä jos toimituskunta koostuu ainoastaan hankkeen jäsenistä? (kokous 5.2.2020)
    

  • Lisäksi yleistyvät organisaatiotasoiset blogialustat, jotka eivät ole mihinkään hankkeeseen sidottuja. Näiden toimituskunnassa on väkeä vain talon henkilöstöstä (eri yksiköistä, koulutuksista ym.). Toimituskunta toimittaa aidosti tekstit. Onko tässä tapauksessa kyse riippumattomasta toimituskunnasta eli blogitekstin voidaan raportoida?

  • (Kokous 5.2.2020; Keskusteltu webinaarissa 22.10.2010)
    
    

  • Kuinka monta tutkimusryhmän/hankkeen ulkopuolista jäsentä oltava?
  • Keskustelu: otetaanko hankkeiden blogit huomioon julkaisutiedonkeruussa? Käsikirjassa linjattu että tutkimusryhmien omilla alustoilla julkaistuja ei oteta mukaan, mutta hankkeiden osalta ei erikseen linjattu. Hanke ja tutkimusryhmä voidaan katsoa synonyymeiksi, yliopistoissa tutkimusryhmiä ja amkeissa enemmän hankkeita.
  • Mikä on tekijästä riippumaton toimituskunta?
  • Kuka katsotaan ulkopuoliseksi, jos talon laajuinen blogi?
    • • V: Tällainen on itsessään  jo riippumaton, jos toimituskunnassa tarpeeksi laaja edustus.
  • Ei tässä vaiheessa lisätä vaatimusta, että toimitettava useamman kuin yhden hankkeen/tutkimusryhmän julkaisuja.
    
    
  • Päätös: Määräävää, onko riippumatonta toimituskunta vai ei. Myös hankkeen blogit voi kirjata, jos on riippumaton toimituskunta.
  • Päätös: Riittävää että vähintään yksi tekijästä riippumaton henkilö, eli hankkeen tai tutkimusryhmän ulkopuolinen henkilö. Ulkopuolisuus ei vaadi organisaation ulkopuolisuutta.
  • Päätös: Tekijästä riippumaton toimituskunta voi olla samassa organisaatiossa, mutta on tutkimusryhmän/hankkeen ulkopuolinen.

Konsortiojulkaisut 

(Lainaus aiemmista linjausehdotuksista/AKL): Julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmässä on keskusteltu tiiviisti erilaisten konsortioiden ja tutkimusryhmien jäsenistöön kuuluvien kirjoittajien tekijyydestä ja julkaisujen raportoinnin kriteereistä. Ryhmä toivoisikin linjausta seuraavaan asiaan: Tiedonkeruun käsikirjassa luvussa 3.2.2.7 Julkaisun tekijyys määritellään erilaisten yhteisötekijöiden osalta seuraavaa: Mikäli tekijän nimeä ei ole varsinaisessa tekijälistassa, mutta tekijä on osa julkaisuun merkittyä konsortiota (consortium) tai ryhmää (study group), julkaisu voidaan raportoida, mikäli konsortio tai tutkimusryhmä esiintyy kirjoittajanimenä ja sen osallistujaluettelo ja kunkin osallistujan affliaatiot on julkaisussa purettu auki. Mikäli tutkijan nimi esiintyy esimerkiksi ainoastaan acknowledgements -osiossa, julkaisua ei raportoida. Julkaisutiedonkeruun ryhmässä määritelmä on herättänyt keskustelua ja ryhmä toivoo, että sitä avattaisiin erityisesti viimeisen lauseen osalta. Tämä siksi, että useissa julkaisuissa täyttyy ehto siitä, että konsortio tai tutkimusryhmä esiintyy kirjoittajanimenä, mutta osallistujaluettelo ja kunkin osallistujan affiliaatiot on purettu auki erillisessä tiedostossa tai liitteessä (supplement, appendix), joissain tapauksissa acknowledgements -osiossa tai liitteessä.

Miten nykyistä ohjetta tulee siis tulkita tapauksessa, jossa tekijän nimeä ei ole yksilöity tekijälistaan, mutta tekijä on osa kirjoittajaksi merkittyä konsortiota (consortium) tai ryhmää (study group) ja tämän osallistujat sekä affiliaatiot on purettu auki erillisessä liitteessä (esim. supplement, appendix, acknowledgement) tai viitteenä olevassa julkaisussa (ks. ensimmäinen esimerkki).

Esimerkkejä
https://iopscience.iop.org/article/10.1088/1741-4326/aade57 
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/clc.23176
https://cancerres.aacrjournals.org/content/79/13/3192

Keskeistä mielestämme on yllä olevissa esimerkeissä esiintyjä käytäntö, jossa osa artikkelin tekijöistä on eritelty yhteisötekijästä. Eli otsikon yhteydessä on yksilöity muutama keskeinen kirjoittaja ja loput esiintyjät yhteisötekijän alla. Esimerkin 1 "JET contributors" yhteisötekijään kuuluu sekä Aalto-yliopiston että Helsingin yliopiston tutkijoita - voiko tämän julkaisun sisällyttää molempien yliopistojen tulosseurantaan? Jos näin, niin käytännössä kaikki julkaisut missä yhteisökirjoittaja esiintyy, kirjattaisiin aina kaikille suomalaisille yliopistoille, joilla on edustus tutkimusryhmässä. Esim. FinGen-tapauksessa osa (yhteisö)tekijöistä on "konsortiossa aineistonkeruussa ja monissa sitä käsittelevissä kokouksissa, mutta emme varsinaisesti tämän artikkelin kirjoittamisprosessissa" ja että "ihan perinteistä kirjoittajuuttahan tässä ei tosiaan ole". Tämä siis erotuksena tapaukseen, missä artikkeli on kategorisesti merkitty koko konsortion nimiin ja kaikki kirjoittajat esitelleen samanarvoisena.
Esimerkki: https://www.nature.com/articles/s41467-019-11954-8

(Käsitelty kokouksessa 5.2.2020; keskusteltu webinaarissa 22.10.2020)

Webinaarissa esitetyt kommentit:

• • • Arkijärjellä yhteisötekijä tuntuu todella oudolta. Aallolla moni tutkija kommentoinut, että ei ole oikeasti ollut mukana kirjoittamassa artikkelia. Ovat halunneet itsensä pois julkaisun tekijöistä.
    • (Jukka Haapamäki): Olisi järkevintä kirjata kaikille konsortion osallistujille, mutta tämä on hankala asia. Tätä voitaisiin käsitellä lisää seuraavassa TUHA-kokouksessa.
    • VTT ilmoittaa näissä tapauksissa vain ne julkaisut, joissa VTT-tekijä näkyy erikseen omalla nimellään. Yhteisötekijää ei avata millään lailla.
    • Merkintä "FinnGen" tekijälistassa ei osoita tekijyyttä, vaan nimenomaan auttaa lukijaa linkittämään artikkelin oikeaan taustaprojektiin, kuten todettiinkon. Vain kulloisetkin tekijät saavat oman nimensä eksplisiittisesti näkyviin.

• • • Kimmo Niukko / TY:
      

"Hei, Sitten kun aletaan käsitellä konsortiojulkaisuja, kannattaa tarkastella tätä Julkaisun tekijyys-määritelmää kohdassa 3.2.2.7. ja tarvittaessa tehdä tarkennuksia siihen: Julkaisutietojen keräämisellä halutaan saada tietoa korkeakoulujen tutkimustoiminnasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Täten A) tiedonkeruun kohteena olevien julkaisujen tulee pohjautua tekijöiden tutkimus- ja asiantuntijatyöhön"  -->Siinä ei kerrota, että mukana olleen olisi pitänyt olla kirjoittajana.

• • • Ks. kohdasta Liitteet (sivun alareunassa) lisäksi ICMJE:n ja Naturen "Who is an author", "Non-author Contributors", "Authorship" -tiedot.
      
      

    • Voisikohan OKM'n ohjeistus "Mikäli tutkijan nimi esiintyy esimerkiksi ainoastaan acknowledgements -osiossa, julkaisua ei raportoida" juontaa juurensa noihin? Näiden perusteella avautuu ehkä myös vähän paremmin miksi tekijälistauksessa lukee välillä ennen ryhmän nimeä for tai on behalf tms.

• • • Virpi Miettinen / OY:

"Lääketieteessä yhteisötekijyydet ovat yleisiä ja ne on tähän saakka voinut yleensä kirjata.  Artikkeliin tarvitaan paljon muutakin panosta kuin kirjoittamista. Ei olisi oikeudenmukaista palkita pelkästään kirjoittajuudesta. Tavallisissa artikkeleissakin tekijöiksi merkitään myös muilla kuin kirjoittajuusansioilla eikä panosta/roolia välttämättä avata saati arvioida julkaisutiedonkeruussa. Kannatamme Jukka Haapamäen esitystä, että kirjataan kaikille konsortion jäsenille. Mikäli päädytään edelleen hyväksymään konsortiojulkaisut, voisiko ohjeeseen tarkentaa esim.  ”…mikäli konsortio tai tutkimusryhmä esiintyy kirjoittajanimenä ja sen osallistujaluettelo ja kunkin osallistujan affliaatiot on julkaisussa tai julkaisun liitteissä purettu auki”.

• • Päätös: Ei päätöstä, käytännöistä ei päästy yksimielisyyteen. Ei toistaiseksi muuteta ohjeistusta, paitsi lisätään tarkennus että avattu tekijälista löydyttävä lehdestä/artikkelista tai lehden/artikkelin liiteaineistosta.
    
  • Ehdotetaan asian käsittelyä avoimen tieteen meritoitumisen työryhmässä.

Haastatteluartikkelit 

Yhteistyöryhmän linjausehdotus: Tiedonkeruun käsikirjan luvun 3.2.2.7 mukaan tiedonkeruun kohteena olevien julkaisujen tulee pohjautua tekijöiden tutkimus- ja asiantuntijatyöhön. Lisäksi luvussa 7.5.5 todetaan, että E1-julkaisuluokkaan eivät sisälly artikkelit, jotka kirjoittaja on kirjoittanut työskennellessään sanomalehdessä tai aikakauslehdessä. Tähän rinnastetaan myös työskentely organisaation viestinnässä. Sen sijaan tutkijoiden itsensä dialogimuotoon kirjoittamat artikkelit otetaan mukaan tiedonkeruuseen, jos julkaisun muut kriteerit täyttyvät.
(kokous 28.11.2019; Käsitelty webinaarissa 22.10.2020; 

• • • Ministeriön (Jukka Haapamäki) mielestä voisi hyväksyä kaikkikin? (webinaari-keskustelu)
    • Päätös: Haastatteluartikkelit kirjataan, mikäli ei toimituksellinen. Tekijöiksi kirjoittajaksi/kirjoittajiksi merkityt (=haastattelija). Mikäli sekä haastattelija että haastateltava merkitty tekijöiksi, kirjataan tekijöiksi molemmat.

Ammatillis-tieteelliset -poikkeuskirjauslehdet ; D1/A1(A2)

• • • Käsikirjassa mainittu tähän asti vain Duodecim, Suomen lääkärilehti ja Liikunta ja tiede.  Lisäksi sana 'esim.' ikään kuin viittaamaan, että vastaavia lehtiä olisi myös muita. (3.2.2.1 Julkaisu)
    • Pyydetty täydennettyä listaa ministeriöstä; käsitelty webinaarissa 22.10.2010
    • Päätös: Lisätään esimerkkeihin em. kolmen lehden rinnalle Suomen hammaslääkärilehti ja Suomen eläinlääkärilehti, jotka niin ikään ammattilehtiä, mutta joissa mukana myös vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita ja joiden Jufo-taso on väliltä 1-3. (=Jos Jufossa, mutta taso 0, ei täytä kriteereitä, vaikka mukana olisi arvioituja artikkeleita)
    • Poistetaan käsikirjasta sana 'esim'. (= Ei muita kuin erikseen mainitut.)
    • Entä Tutkiva hoitotyö ja Kuntoutus? (Kysymys Joonas Nikko 20.11.)
      
      
    • Keskustelu: Mahdollisesti myös paljon muita ja voi tulla lisää. Sana "esim." kuvauksessa antaisi näihin vähän enemmän joustavuutta, joten ehdotetaan sanan "esim." lisäämistä takaisin.

ArXiviin tallennettujen vertaisarvioitujen käsikirjoitusten hyväksyminen rinnakkaistallennetuiksi julkaisuiksi

Yhteistyöryhmän kokouksessa 21.3.2019 esitetyn ja Antti Rousin kokoaman alustuksen perusteella arXiviin tallennetaan yhä useammin myös a) hyväksyttyjä, vertaisarvioinnin läpikäyneitä käsikirjoituksia sekä b) pre-print –versioita, jotka ovat sellaisenaan julkaistu joko täysin tai vai hivenen muutettuna jossain julkaisukanavassa.

Antti Rousin esityksen perusteella TUHA-ryhmä ehdottaa, että arXivin asemaa hyväksyttynä rinnakkaistallennusalustana pohdittaisiin vielä uudelleen ainakin niissä tapauksissa, jossa tutkijalta on tarkistettu rinnakkaistalletun version status sekä tapauksissa, joissa arkistoon on tallennettu final draft. Tällöin myös rinnakkaistallenteen osoitteena voisi käyttää arXiv-osoitetta.

Päätös: käsikirjaan ei tarvita muutosta, mutta otetaan käytäntö, jossa ArXvissa olevia V1 versoita voidaan hyväksyä rinnakkaistallenteena - Huom. mikäli varmistettu tutkijalta, että sisällöllisesti arvoidun version veroinen (v1 joko jo lähtökohtaisesti post-print/final draft tai muutoksia alkuperäiseen ei ole tullut).

5. Taidealaryhmän kuulumiset

Taidejulkaisut-alatyöryhmän kokousmuistio 9.11.

Hanna Kiuru/HUMAK: kysymys opetustilanteen videoinnin kirjauksesta (ks. kokous 23.9.) : voidaan kirjata, jos ulkopuolinen toimituskunta hyväksyy.

6. i-alaryhmän (audio-visuaaliset) kuulumiset

• I-alaryhmän kokous 16.11.
• i-julkaisutyypin määritelmää päivitetty
• i-julkaisut elementit
  
  

7. Muut asiat

• Ns. lyhyet monografiat (mm. Palgrave Pivot; Routledge Focus) → Poikkeussääntö: kirjataan (kirjamuotoisuudestaan huolimatta) A3-tyypin artikkeleina.
  Tiedonkeruukäsikirja: 7.5 Julkaisutyypit 2020#7.5Julkaisutyypit2020-A3Kirjantaimuunkokoomateoksenosa ;
  Jufo-ohjausryhmä (8.6.2016) https://julkaisufoorumi.fi/sites/default/files/2020-09/Julkaisufoorumin%20ohjausryhm%C3%A4n%20p%C3%B6yt%C3%A4kirja%208.6.2016.pdf
• Jufon OA-projekti (ks. Julkaisutiedonkeruun webinaari 22.10.2020 -tapahtuman tallenne) 

LIITTEET (Läh. Kimmo Niukko, 20.11.2020 / TY):

Who Is an Author?

The ICMJE recommends that authorship be based on the following 4 criteria:

• Substantial contributions to the conception or design of the work; or the acquisition, analysis, or interpretation of data for the work; AND
• Drafting the work or revising it critically for important intellectual content; AND
• Final approval of the version to be published; AND
• Agreement to be accountable for all aspects of the work in ensuring that questions related to the accuracy or integrity of any part of the work are appropriately investigated and resolved.

All those designated as authors should meet all four criteria for authorship, and all who meet the four criteria should be identified as authors. Those who do not meet all four criteria should be acknowledged

Non-Author Contributors

Contributors who meet fewer than all 4 of the above criteria for authorship should not be listed as authors, but they should be acknowledged. Examples of activities that alone (without other contributions) do not qualify a contributor for authorship are acquisition of funding; general supervision of a research group or general administrative support; and writing assistance, technical editing, language editing, and proofreading. Those whose contributions do not justify authorship may be acknowledged individually or together as a group under a single heading (e.g. "Clinical Investigators" or "Participating Investigators"), and their contributions should be specified (e.g., "served as scientific advisors," "critically reviewed the study proposal," "collected data," "provided and cared for study patients", "participated in writing or technical editing of the manuscript").

Because acknowledgment may imply endorsement by acknowledged individuals of a study’s data and conclusions, editors are advised to require that the corresponding author obtain written permission to be acknowledged from all acknowledged individuals.

Täällä kokonaisuudessaan:
http://www.icmje.org/recommendations/browse/roles-and-responsibilities/defining-the-role-of-authors-and-contributors.html

Myös Naturella on samansuuntainen ohjeistus:

Authorship

Authorship provides credit for a researcher's contributions to a study and carries accountability. Authors are expected to fulfil the criteria below (adapted from McNutt et al., Proceedings of the National Academy of Sciences,Feb 2018, 201715374; DOI: 10.1073/pnas.1715374115; licensed under CC BY 4.0):

Each author is expected to have made substantial contributions to the conception or design of the work; or the acquisition, analysis, or interpretation of data; or the creation of new software used in the work; or have drafted the work or substantively revised it

AND to have approved the submitted version (and any substantially modified version that involves the author's contribution to the study);

AND to have agreed both to be personally accountable for the author's own contributions and to ensure that questions related to the accuracy or integrity of any part of the work, even ones in which the author was not personally involved, are appropriately investigated, resolved, and the resolution documented in the literature.

Nature Research journals encourage collaboration with colleagues in the locations where the research is conducted, and expect their inclusion as co-authors when they fulfill all authorship criteria described above. Contributors who do not meet all criteria for authorship should be listed in the Acknowledgements section.

https://www.nature.com/nature-research/editorial-policies/authorship

(Kimmo Niukko/TY, 20.11.2020):
Koskee lääketieteen lisäksi luonnontieteitäkin, tämä netistä löytämäni kommentti on sangen kuvaava ja hauska:

In particle physics (and we have some very long author lists) they are.

Authorship rules are generally set out in the collaboration's Memorandum of Understanding (whatever it is called) and can sometimes call for odd things such as a paper being credited to someone who didn't even know it was being written but whose work calibrating some systematic effect of a minor subsystem a decade ago was used in the paper. That happened to me once, I checked inSPIRE and discovered I had a new paper out. Turned out to be a nice one, too.