Versions Compared

Key

  • This line was added.
  • This line was removed.
  • Formatting was changed.

...

Oppivelvollisuuslaki määrittää koulutuksen järjestäjille uusia vastuita oppivelvollisten opiskelijoiden oppivelvollisuuden suorittamiseen liittyen. Oppivelvollisten opiskelijoiden kohdalla opiskeluoikeuden tiloja käytetään jossain määrin toisella tavalla kuin ei-oppivelvollisten opiskelijoiden kohdalla. Huom! Oppivelvollisen opiskelijan tavoite voi olla tutkinnon osa/osia vain poikkeustilanteissa joissa opiskelijan henkilökohtaisten valmiuksien perusteella koko tutkinnon suorittaminen ei ole perusteltua. Muu ammatillinen koulutus ei kelpaa oppivelvollisuuskoulutukseksi.

    • Läsnä: Opiskelijan opiskeluoikeus on voimassa. Opiskelijan opiskeluoikeus alkaa koulutuksen järjestäjän päättämänä ajankohtana. Opiskelijan tulee osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti opetukseen sekä näyttöihin ja muuhun osaamisen osoittamiseen, jollei hänen poissaololleen ole perusteltua syytä. Mikäli opiskelija on hakenut opiskeluoikeuden palauttamista (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, 83 §) on opiskelijan tilana tuolloin läsnä. HUOM! Uuden oppivelvollisuuslain mukaisesti oppivelvollisen opiskelijan tulee edistää opintojaan silloinkin, kun opiskelija päätetään määräaikaisesti erottaa tai opiskeluoikeus pidättää. Oppivelvollinen opiskelija on siis "läsnä" myös silloin jos hänet on määräaikaisesti erotettu tai opiskeluoikeus on pidätetty. 

    • Väliaikainen keskeytyminen: Oppivelvollinen voi keskeyttää opintonsa vain oppivelvollisuuslain 7 §:ssä säädetyillä syillä. Oppivelvollisten opiskelijoiden kohdalla tilaa "väliaikaisesti keskeytynyt" käytetään silloin, kun oppivelvollinen hakee oppivelvollisuuden suorittamisen määräaikaista keskeytystä koulutuksen järjestäjältä ja koulutuksen järjestäjä sen myöntää. Oppivelvollisuuslaki (1214/2020) luettelee tilanteita joissa oppivelvollisuuden piiriin kuuluva oppija voi määräaikaisesti keskeyttää oppivelvollisuuden suorittamisen: 1) oppivelvollisuuden suorittamisen estävän pitkäaikaisen sairauden tai vamman vuoksi; 2) äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajaksi; 3) vähintään kuukauden kestävän tilapäisen ulkomailla oleskelun ajaksi, jos oppivelvollinen osallistuu oppivelvollisuuden suorittamista vastaavaan koulutukseen ulkomailla tai hänen muutoin voidaan katsoa suorittavan oppivelvollisuutta ulkomailla oleskelun aikana; 4) oppivelvollisuuden suorittamisen estävän elämäntilanteeseen liittyvän muun painavan syyn vuoksi. Aikajakso, jolloin opiskeluoikeuden tila on "väliaikaisesti keskeytynyt" ei ole valtionosuusrahoitteista.

    • ValmistunutOpiskelijan opiskeluoikeus päättyy, kun hän on suorittanut sen tutkinnon, tutkinnon osan/osat tai valmentavan koulutuksen, johon hänet on tässä laissa säädetyn mukaisesti otettu opiskelijaksi ja joka on sovittu opiskelijan tavoitteeksi HOKS:ssa.

    • Loma: KOSKI-palveluun kirjataan tällä hetkellä vain ne koulutuksenjärjestäjän päättämät loma-jaksot jotka kestävät yli 28 päivää. Kun kyseessä on koulutuksen järjestäjän päättämä yhtäjaksoisesti yli 4 viikkoa kestävä loma, ylimenevä lomajakso ei kerrytä perusrahoitusta opiskelijavuosilaskennassa(Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista 682/2017 1 §).

    • Peruutettu: Opiskelijan opiskeluoikeus voidaan peruuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 81 §:n perusteella (ns. SORA-lainsäädäntöön vedoten tai kurinpidollisista syistä). Opiskeluoikeuden tilaksi ei merkitä "peruutettu" jos opiskelija ei aloita vastaanottamassaan opiskelupaikassa opiskelua, tällöin opiskeluoikeus mitätöidään.

    • Katsotaan eronneeksi

        • Opiskelija katsotaan eronneeksi, jos:

      1) on ilmeistä, että hänen tarkoituksenaan ei ole osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaiseen opetukseen ja näyttöihin tai muuhun osaamisen osoittamiseen eikä hän ole esittänyt poissaololleen perusteltua syytä;
      2) hän on keskeyttänyt oppivelvollisuuden suorittamisen toistaiseksi oppivelvollisuuslain 7 §:n tarkoittamalla tavalla;
      3) hän ei ole suorittanut työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta 11 §:ssä säädetyssä ajassa.
      Opiskelija katsotaan eronneeksi myös silloin, kun hän itse ilmoittaa koulutuksen järjestäjälle kirjallisesti eroamisestaan. Tällöin opiskelija katsotaan eronneeksi siitä päivästä lukien, kun ilmoitus saapuu koulutuksen järjestäjälle, tai opiskelijan ilmoittamasta myöhemmästä ajankohdasta.
      Koulutuksen järjestäjä antaa päätöksen opiskelijan eronneeksi katsomisesta lukuun ottamatta kohdassa 2 tarkoitettua tilannetta. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 2017/531 97 §).

Oppivelvollinen katsotaan eronneeksi 1 kohdassa tarkoitetulla perusteella viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun hän on viimeisen kerran osallistunut henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaiseen opetukseen taikka näyttöihin tai muuhun osaamisen osoittamiseen. Ennen oppivelvollisen eronneeksi katsomista koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa oppivelvolliselle sekä hänen huoltajalleen ja muulle lailliselle edustajalleen, että oppivelvollinen voidaan katsoa eronneeksi, mikäli hän ei osallistu henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaiseen opetukseen taikka näyttöihin tai muuhun osaamisen osoittamiseen. Oppivelvollisen eronneeksi katsomisessa noudatettavista menettelyistä säädetään lisäksi oppivelvollisuuslain 13 §:ssä. Opiskelija katsotaan eronneeksi myös silloin, kun hän itse ilmoittaa koulutuksen järjestäjälle kirjallisesti eroamisestaan, mutta koulutuksen järjestäjän on tarkastettava onko oppivelvollisella opiskelijalla jo jokin muu oppivelvollisuuden suorittamiseen kelpaava opiskelupaikka ennen kuin opiskeluoikeuden voi päättää. Jos opiskelija vaihtaa kesken opintojen kokonaan tutkintoa jota opiskelee (myös vaihtaa tutkinnon perustetta, jossa tutkintokoodi muuttuu), tulee aiempi opiskeluoikeus päättää tilaan "katsotaan eronneeksi" ja luoda opiskelijalle uusi opiskeluoikeus uudella aloituspäivällä uuteen tutkintoon. 

    • Mitätöity: Mitätöity ei ole varsinainen tila-tieto, vaan tilan mitätöity-välittämisellä poistetaan koko opiskeluoikeus KOSKI-palvelusta. Mitätöintiä käytetään tilanteessa, jossa KOSKI-palveluun on siirretty perustiedoiltaan virheellinen opiskeluoikeus (hetu väärin, opiskeluoikeuden tyyppi väärä), opiskelupaikka perutaan ennen opiskeluoikeuden alkamista tai oppija ei koskaan aloita opiskelua paikan vastaanotosta ja/tai ilmoittautumisesta huolimatta. 

Oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttäminen toistaiseksi: Oppivelvollisuuden suorittaminen voidaan keskeyttää toistaiseksi ainoastaan silloin, jos oppivelvollisuuden suorittamisen estävä sairaus tai vamma on luonteeltaan pysyvä. Päätös oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämisestä tehdään hakemuksesta. Ennen päätöksen tekemistä tulee selvittää, onko oppivelvollisuuden suorittaminen mahdollista oppivelvollisuuslain 7 §:n 1 momentin 1 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa mahdollista yksilöllisten valintojen, yksilöllistämisen, välttämättömien tukitoimien tai kohtuullisten mukautusten avulla. Koulutuksen järjestäjän tulee ennen päätöksen tekemistä ilmoittaa oppivelvolliselle sekä hänen huoltajalleen ja muulle lailliselle edustajalleen, että oppivelvollinen katsotaan eronneeksi, jos oppivelvollisuuden suorittaminen keskeytetään toistaiseksi. Tällöin opiskelijan opiskeluoikeus päätetään tilaan "katsotaan eronneeksi". Opiskelijasta tehdään ilmoitus asuinkunnalle ja asuinkunta merkitsee Valpas-palveluun tiedon oppivelvollisuuden suorittamisen keskeytyksestä toistaiseksi.

...

Katseluhetkellä voimassa oleva opiskeluoikeuden tila näkyy käyttöliittymässä lihavoituna, ja sen vieressä on sininen nuoli. Esimerkiksi, jos opiskeluoikeuden päättävä terminaalitila ("Valmistunut" tai "Katsotaan eronneeksi") on tallennettu tulevaisuuteen, aktiivisena opiskeluoikeuden tilana näkyy katseluhetkellä voimassa oleva opiskeluoikeuden tila. Alla olevassa esimerkissä opiskeluoikeuden päättävä terminaalitila ("Katsotaan eronneeksi") on tallennettu tulevaisuuteen, joten aktiivisena näkyy tila "Läsnä". Tulevaisuuteen tallennettua tila-tietoa ei tulisi tallentaa KOSKI-palveluun ellei tilan alkaminen kyseisenä päivänä ole varma tieto (esim. valmistumispäivän tallennus yhteisvalintoja varten etukäteen).



Opiskeluoikeuden voimassaoloaika päätellään opiskeluoikeudelle siirretyistä tilajaksoista, jotka näkyvät "Tila"-otsikon vierellä. Jos opiskeluoikeutta ei ole päätetty ns. terminaalitilaan, opiskeluoikeuden voimassaoloajassa pitäisi näkyä pelkkä opiskeluoikeuden alkupäivä, joka päätellään opiskeluoikeuden ensimmäisen tilajakson alkupäivästä.

Opiskeluoikeuden alkamispäivä päätellään opiskeluoikeuden ensimmäisen tilajakson alkupäivästä

Jos opiskeluoikeus on päätetty ns. terminaalitilaan, opiskeluoikeuden voimassaoloajassa pitäisi näkyä myös opiskeluoikeuden päättymispäivä, joka päätellään opiskeluoikeuden päätävän tilajakson alkupäivästä.

Opiskeluoikeuden voimassaolojaksoon siirtyy päättymispäivä, kun opiskeluoikeus päättyy

Opiskeluoikeudelle on opintohallintojärjestelmässä usein mahdollista myös syöttää opiskeluoikeuden arvioitu päättymispäivämäärä. Arvioitua päättymispäivämäärää ei ole välttämätöntä siirtää KOSKI-palveluun.

Opiskeluoikeudelle on opintohallintojärjestelmässä mahdollista syöttää myös opiskeluoikeuden arvioitu päättymispäivämäärä

Opiskelijan opiskeluoikeuden tilaa tulee päivittää aina, kun siihen tulee muutoksia. Tieto vaikuttaa mm. rahoituksen laskentaan.

Opiskeluoikeuden tilaa tulee päivittää aina, kun se opiskelijan kohdalla muuttuu koulutuksen aikana

Esimerkki opiskeluoikeudesta, jossa opiskelija on ollut läsnä jatkuvasti ja opiskelua ovat tauottaneet koulutuksenjärjestäjän määräämät lomajaksot. Yli 28 päivää ylittävälle lomajaksolle ei tarvitse merkitä erikseen uutta loma-jaksoa tiedolla "muuta kautta rahoitettu" vaan rahoituksenlaskennassa automaattisesti lasketaan pois opiskelijavuosilaskennasta loma-jakson kertymästä yli 28 päivän ylittämät jaksot.