1.1. Ammatillisten opiskeluoikeuksien läsnäolotiedot ja opiskeluoikeuden rahoitusmuodon tiedot

Oppivelvollisuuslaki määrittää koulutuksen järjestäjille uusia vastuita oppivelvollisten opiskelijoiden oppivelvollisuuden suorittamiseen liittyen. Oppivelvollisten opiskelijoiden kohdalla opiskeluoikeuden tiloja käytetään jossain määrin toisella tavalla kuin ei-oppivelvollisten opiskelijoiden kohdalla. Huom! Oppivelvollisen opiskelijan tavoite voi olla tutkinnon osa/osia vain poikkeustilanteissa joissa opiskelijan henkilökohtaisten valmiuksien perusteella koko tutkinnon suorittaminen ei ole perusteltua. Muu ammatillinen koulutus ei kelpaa oppivelvollisuuskoulutukseksi.

• • Läsnä: Opiskelijan opiskeluoikeus on voimassa. Opiskelijan opiskeluoikeus alkaa koulutuksen järjestäjän päättämänä ajankohtana. Opiskelijan tulee osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti opetukseen sekä näyttöihin ja muuhun osaamisen osoittamiseen, jollei hänen poissaololleen ole perusteltua syytä. Mikäli opiskelija on hakenut opiskeluoikeuden palauttamista (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, 83 §) on opiskelijan tilana tuolloin läsnä. HUOM! Uuden oppivelvollisuuslain mukaisesti oppivelvollisen opiskelijan tulee edistää opintojaan silloinkin, kun opiskelija päätetään määräaikaisesti erottaa tai opiskeluoikeus pidättää. Oppivelvollinen opiskelija on siis "läsnä" myös silloin jos hänet on määräaikaisesti erotettu tai opiskeluoikeus on pidätetty. 
    
    
  • Väliaikainen keskeytyminen: Oppivelvollinen voi keskeyttää opintonsa vain oppivelvollisuuslain 7 §:ssä säädetyillä syillä. Oppivelvollisten opiskelijoiden kohdalla tilaa "väliaikaisesti keskeytynyt" käytetään silloin, kun oppivelvollinen hakee oppivelvollisuuden suorittamisen määräaikaista keskeytystä koulutuksen järjestäjältä ja koulutuksen järjestäjä sen myöntää. Oppivelvollisuuslaki (1214/2020) luettelee tilanteita joissa oppivelvollisuuden piiriin kuuluva oppija voi määräaikaisesti keskeyttää oppivelvollisuuden suorittamisen: 1) oppivelvollisuuden suorittamisen estävän pitkäaikaisen sairauden tai vamman vuoksi; 2) äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajaksi; 3) vähintään kuukauden kestävän tilapäisen ulkomailla oleskelun ajaksi, jos oppivelvollinen osallistuu oppivelvollisuuden suorittamista vastaavaan koulutukseen ulkomailla tai hänen muutoin voidaan katsoa suorittavan oppivelvollisuutta ulkomailla oleskelun aikana; 4) oppivelvollisuuden suorittamisen estävän elämäntilanteeseen liittyvän muun painavan syyn vuoksi. Aikajakso, jolloin opiskeluoikeuden tila on "väliaikaisesti keskeytynyt" ei ole valtionosuusrahoitteista.
    
    
  • Valmistunut: Opiskelijan opiskeluoikeus päättyy, kun hän on suorittanut sen tutkinnon, tutkinnon osan/osat tai valmentavan koulutuksen, johon hänet on tässä laissa säädetyn mukaisesti otettu opiskelijaksi ja joka on sovittu opiskelijan tavoitteeksi HOKS:ssa.
    
    
  • Loma: KOSKI-palveluun kirjataan tällä hetkellä vain ne koulutuksenjärjestäjän päättämät loma-jaksot jotka kestävät yli 28 päivää. Kun kyseessä on koulutuksen järjestäjän päättämä yhtäjaksoisesti yli 4 viikkoa kestävä loma, ylimenevä lomajakso ei kerrytä perusrahoitusta opiskelijavuosilaskennassa(Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista 682/2017 1 §).
    
    
  • Peruutettu: Opiskelijan opiskeluoikeus voidaan peruuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 81 §:n perusteella (ns. SORA-lainsäädäntöön vedoten tai kurinpidollisista syistä). Opiskeluoikeuden tilaksi ei merkitä "peruutettu" jos opiskelija ei aloita vastaanottamassaan opiskelupaikassa opiskelua, tällöin opiskeluoikeus mitätöidään.
    
    
  • Katsotaan eronneeksi: 
    
    
    • Opiskelija katsotaan eronneeksi, jos:
      
      
    1) on ilmeistä, että hänen tarkoituksenaan ei ole osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaiseen opetukseen ja näyttöihin tai muuhun osaamisen osoittamiseen eikä hän ole esittänyt poissaololleen perusteltua syytä;
    2) hän on keskeyttänyt oppivelvollisuuden suorittamisen toistaiseksi oppivelvollisuuslain 7 §:n tarkoittamalla tavalla;
    3) hän ei ole suorittanut työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta 11 §:ssä säädetyssä ajassa.
    Opiskelija katsotaan eronneeksi myös silloin, kun hän itse ilmoittaa koulutuksen järjestäjälle kirjallisesti eroamisestaan. Tällöin opiskelija katsotaan eronneeksi siitä päivästä lukien, kun ilmoitus saapuu koulutuksen järjestäjälle, tai opiskelijan ilmoittamasta myöhemmästä ajankohdasta.
    Koulutuksen järjestäjä antaa päätöksen opiskelijan eronneeksi katsomisesta lukuun ottamatta kohdassa 2 tarkoitettua tilannetta. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 2017/531 97 §).

Oppivelvollinen katsotaan eronneeksi 1 kohdassa tarkoitetulla perusteella viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun hän on viimeisen kerran osallistunut henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaiseen opetukseen taikka näyttöihin tai muuhun osaamisen osoittamiseen. Ennen oppivelvollisen eronneeksi katsomista koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa oppivelvolliselle sekä hänen huoltajalleen ja muulle lailliselle edustajalleen, että oppivelvollinen voidaan katsoa eronneeksi, mikäli hän ei osallistu henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaiseen opetukseen taikka näyttöihin tai muuhun osaamisen osoittamiseen. Oppivelvollisen eronneeksi katsomisessa noudatettavista menettelyistä säädetään lisäksi oppivelvollisuuslain 13 §:ssä. Opiskelija katsotaan eronneeksi myös silloin, kun hän itse ilmoittaa koulutuksen järjestäjälle kirjallisesti eroamisestaan, mutta koulutuksen järjestäjän on tarkastettava onko oppivelvollisella opiskelijalla jo jokin muu oppivelvollisuuden suorittamiseen kelpaava opiskelupaikka ennen kuin opiskeluoikeuden voi päättää. Jos opiskelija vaihtaa kesken opintojen kokonaan tutkintoa jota opiskelee (myös vaihtaa tutkinnon perustetta, jossa tutkintokoodi muuttuu), tulee aiempi opiskeluoikeus päättää tilaan "katsotaan eronneeksi" ja luoda opiskelijalle uusi opiskeluoikeus uudella aloituspäivällä uuteen tutkintoon. 

• • Mitätöity: Mitätöity ei ole varsinainen tila-tieto, vaan tilan mitätöity-välittämisellä poistetaan koko opiskeluoikeus KOSKI-palvelusta. Mitätöintiä käytetään tilanteessa, jossa KOSKI-palveluun on siirretty perustiedoiltaan virheellinen opiskeluoikeus (hetu väärin, opiskeluoikeuden tyyppi väärä), opiskelupaikka perutaan ennen opiskeluoikeuden alkamista tai oppija ei koskaan aloita opiskelua paikan vastaanotosta ja/tai ilmoittautumisesta huolimatta. 

Oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttäminen toistaiseksi: Oppivelvollisuuden suorittaminen voidaan keskeyttää toistaiseksi ainoastaan silloin, jos oppivelvollisuuden suorittamisen estävä sairaus tai vamma on luonteeltaan pysyvä. Päätös oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämisestä tehdään hakemuksesta. Ennen päätöksen tekemistä tulee selvittää, onko oppivelvollisuuden suorittaminen mahdollista oppivelvollisuuslain 7 §:n 1 momentin 1 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa mahdollista yksilöllisten valintojen, yksilöllistämisen, välttämättömien tukitoimien tai kohtuullisten mukautusten avulla. Koulutuksen järjestäjän tulee ennen päätöksen tekemistä ilmoittaa oppivelvolliselle sekä hänen huoltajalleen ja muulle lailliselle edustajalleen, että oppivelvollinen katsotaan eronneeksi, jos oppivelvollisuuden suorittaminen keskeytetään toistaiseksi. Tällöin opiskelijan opiskeluoikeus päätetään tilaan "katsotaan eronneeksi". Opiskelijasta tehdään ilmoitus asuinkunnalle ja asuinkunta merkitsee Valpas-palveluun tiedon oppivelvollisuuden suorittamisen keskeytyksestä toistaiseksi.

Opiskeluoikeuden tilan perässä tulee näkyä opiskeluoikeuden rahoitustiedot. Rahoitustietojen merkintään käytetään KOSKI-koodistoa Opintojen rahoitus: https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/opintojenrahoitus/latest Ammatillisissa opiskeluoikeuksissa käytetään yleisimmin rahoitusmuototietoja "Valtionosuusrahoitteinen koulutus (koodi 1)", "Työvoimakoulutus (OKM rahoitus) (koodi 10)" tai "Muuta kautta rahoitettu (koodi 6). Rahoituskoodistoon on lisätty joitain erillisiä rahoitusmuotoja, joten tarkista voimassaolevat rahoituskoodit koodistosta. Rahoitustiedot tulee olla merkitty kaikille niille opiskeluoikeuden tiloille, jotka vaikuttavat koulutuksen rahoituksen laskentaan (läsnä, eronnut, valmistunut).

Opiskelija voidaan lukea samanaikaisesti rahoituksen perusteena olevaksi suoritteeksi vain yhdessä lain soveltamisalaan kuuluvassa koulutuksessa (Rahoituslaki 1705/2009 48 §). Opiskelija, oppilas tai opiskelijavuodet luetaan tällöin rahoituksen perusteeksi siinä koulutuksessa, jonka suorittamisen opiskelija tai oppilas on aloittanut ensimmäisenä. Rajaus koskee OKM:n hallinnonalalta rahoitettavaa perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosien laskentaa. 

• Valtionosuusrahoitteinen koulutus/työvoimakoulutus (OKM rahoitus): Opiskelijan tila-tietoon (läsnä, katsotaan eronneeksi, valmistunut) liitetään tieto valtionosuusrahoituksesta, silloin kun opiskeluoikeus kuuluu oppilaitoksen valtionosuusrahoituksen opiskelijavuosikertymään. Opetushallituksen valtionosuudet-yksikkö julkaisee vuosittain ohjeet siitä, kuinka valtionosuusrahoituksen opiskelijavuosikertymä lasketaan ja mitkä opiskeluoikeudet kerryttävät valtionosuusrahoitusta. Vuoden 2019 julkaisu valtionosuusrahoituksesta löytyy sivulta: https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/opetus-ja-kulttuuritoimen-rahoitus-yksikkohintojen-ja-rahoituksen-1
  
• Muuta kautta rahoitettu: Opiskelijan tila-tietoon (läsnä, katsotaan eronneeksi, valmistunut) liitetään tieto muuta kautta rahoituksesta silloin kun opiskelija ei kuulu oppilaitoksen valtionosuusrahoituksen opiskelijavuosikertymään tai minkään muun julkisen tahon rahoittamaan koulutukseen (katso eri rahoitusmuodot koodistosta). Muuta kautta rahoitettu-rahoitusmuotoa käytetään esimerkiksi silloin, kun koulutuksenjärjestäjä järjestää koulutusta hankintana toiselle ammatilliselle oppilaitokselle.
  
  

Uusia rahoitusmuotokoodeja 1.1.2023 alkaen: Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPA) myöntämillä valtionavustuksilla rahoitetuilla, 1.1.2022 tai sen jälkeen järjestetyn ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeuksilla käytetään JOTPA:n rahoittamille koulutuksille varattuja koodiarvoja. Tarkista tarvittaessa koulutuksen järjestäjän saamalta valtionavustuspäätökseltä, kumpaa rahoitusta koulutuksen järjestämiseen on myönnetty. Mikäli opiskeluoikeudelle valitaan JOTPA:n käytössä oleva rahoitusmuotokoodi, ei samalle opiskeluoikeudelle voi vaihtaa rahoitusmuotokoodia saman opiskeluoikeuden aikana.

• Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoitus (koodi 14): Opiskelijan tila-tietoon (läsnä, katsotaan eronneeksi, valmistunut) liitetään tieto tästä rahoitusmuodosta silloin, kun opiskeluoikeus on rahoitettu Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPA) valtionavustuksilla. JOTPA:n rahoittaman ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeuden rahoitusmuodon tulee pysyä samana koko opiskeluoikeuden keston ajan, eli opiskeluoikeuden rahoitusmuodon koodi ei vaihdu opiskeluoikeuden aikana.
  
• Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen RRF-rahoitus (koodi 15): Opiskelijan tila-tietoon (läsnä, katsotaan eronneeksi, valmistunut) liitetään tieto tästä rahoitusmuodosta silloin, kun opiskeluoikeus on rahoitettu Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPA) valtionavustuksilla (RRF-rahoitus). JOTPA:n rahoittaman ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeuden rahoitusmuodon tulee pysyä samana koko opiskeluoikeuden keston ajan, eli opiskeluoikeuden rahoitusmuodon koodi ei vaihdu opiskeluoikeuden aikana.