Page History

Oppivelvollisten opiskelijoiden kohdalla opiskeluoikeuden tiloja käytetään jossain määrin toisella tavalla kuin ei-oppivelvollisten opiskelijoiden kohdalla. Huom! Aineopiskelu ei kelpaa oppivelvollisuuskoulutukseksi eli seuraavat ohjeet koskevat vain oppivelvollisia lukion oppimäärän opiskelijoita.

• • Läsnä: Oppijan opiskeluoikeus on aktiivinen ja oppija osallistuu koulutukseen. Myös oppivelvollinen oppivelvollinen opiskelija, joka on määräaikaisesti erotettu tai jonka opiskeluoikeus on pidätetty on myös tilassa "läsnä" KOSKI-palvelussa.
    
    

  • Valmistunut: Opiskeluoikeus on päättynyt suorituksen valmistumiseen. Lukion oppimäärän opiskelijan Valmistunut-tilaan merkitseminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut oppimäärän vaatiman opintojen laajuuden ja saanut lukion päättötodistuksen. Valmistunut-tilan päivämääräksi merkitään sama kuin päivämäärä, jolloin opiskelija on saanut lukiokoulutuksen oppimäärän päättötodistuksen. Ylioppilastutkinnon kesken jääminen ei vaikuta lukion opiskeluoikeuden valmistumiseen. Lukion opiskeluoikeus merkitään valmiiksi silloin, kun opiskelija saa lukion päättötodistuksen.
    
    
  •  Katsotaan eronneeksi (1.8.2022 alkaen opiskeluoikeuden tila ”eronnut” ei ole enää käytössä lukion opiskeluoikeuksilla): Opiskelija katsotaan eronneeksi, jos:
    1) on ilmeistä, että hänen tarkoituksenaan ei ole osallistua opetukseen, eikä hän ole esittänyt poissaololleen perusteltua syytä;
    2) hän on keskeyttänyt oppivelvollisuuden suorittamisen toistaiseksi oppivelvollisuuslain 7 §:n tarkoittamalla tavalla;
    3) hän ei ole suorittanut opintojaan lukiolain 23 §: n 2 momentissa säädetyssä ajassa tai hänelle myönnetyssä lisäajassa. Opiskelija katsotaan eronneeksi myös silloin, kun hän itse ilmoittaa koulutuksen järjestäjälle kirjallisesti eroamisestaan. Tällöin opiskelija katsotaan eronneeksi siitä päivästä lukien, kun ilmoitus saapuu koulutuksen järjestäjälle, tai opiskelijan ilmoittamasta myöhemmästä ajankohdasta. Koulutuksen järjestäjä antaa päätöksen opiskelijan eronneeksi katsomisesta lukuun ottamatta tilannetta, jossa oppija katsotaan eronneeksi kohdan 2 perusteella. (Lukiolaki 24 §). Lisäksi oppivelvollinen katsotaan eronneeksi 1 kohdassa tarkoitetulla perusteella viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun hän on viimeisen kerran osallistunut opetukseen. Ennen oppivelvollisen eronneeksi katsomista koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa oppivelvolliselle sekä hänen huoltajalleen ja muulle lailliselle edustajalleen, että oppivelvollinen voidaan katsoa eronneeksi, jos hän ei osallistu opetukseen. Oppivelvollisen eronneeksi katsomisessa noudatettavista menettelyistä säädetään lisäksi oppivelvollisuuslain 13 §:ssä. Koulutuksenjärjestäjän on huomioitava Oppivelvollisuuslain on huomioitava oppivelvollisuuslain velvoitteet oppivelvollisuuden suorittamisen valvonnassa ja mitä toimenpiteitä koulutuksen järjestäjän on tehtävä ennen kuin oppivelvollisen oppijan opiskeluoikeus voidaan päättää tilaan "katsotaan eronneeksi". Itse eroamisestaan ilmoittavan oppivelvollisen opiskelijan tapauksessa koulutuksen järjestäjän on tarkastettava, onko oppivelvollisella opiskelijalla jo jokin muu oppivelvollisuuden suorittamiseen kelpaava opiskelupaikka ennen kuin opiskeluoikeuden voi päättää tilaan "katsotaan eronneeksi". Se päivä, jolle merkitään tila "katsotaan eronneeksi" ei ole valtionosuusrahoitteista koulutusta. Kun opiskeluoikeus on päätetty tilaan "katsotaan eronneeksi" ja opiskelija palaa opiskelemaan samaan oppilaitokseen, ei voida ottaa käyttöön enää samaa opiskeluoikeutta. Opiskelijalle tulee luoda uusi opiskeluoikeus uudella aloituspäivämäärällä.
• 
  
  • Väliaikaisesti keskeytynyt: Opiskelija on hakenut määräaikaista oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämistä, opiskelija on vaihto-opiskelijana tai opiskelija on luvallisesti poissa opinnoista ja on myöhemmin palaamassa opintoihin takaisin. Oppivelvollinen voi keskeyttää opintonsa vain oppivelvollisuuden suorittamisen vain oppivelvollisuuslain 7 §:ssäsäädetyillä syillä. Oppivelvollisten opiskelijoiden kohdalla tilaa "väliaikaisesti keskeytynyt" käytetään silloin, kun oppivelvollinen hakee oppivelvollisuuden suorittamisen määräaikaista keskeytystä koulutuksen järjestäjältä ja koulutuksen järjestäjä sen myöntää. Oppivelvollisuuslaki (1214/2020) luettelee tilanteita, joissa oppivelvollisuuden piiriin kuuluva oppija voi määräaikaisesti keskeyttää oppivelvollisuuden suorittamisen: 1) oppivelvollisuuden suorittamisen estävän pitkäaikaisen sairauden tai vamman vuoksi; 2) äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajaksi; 3) vähintään kuukauden kestävän tilapäisen ulkomailla oleskelun ajaksi, jos oppivelvollinen osallistuu oppivelvollisuuden suorittamista vastaavaan koulutukseen ulkomailla tai hänen muutoin voidaan katsoa suorittavan oppivelvollisuutta ulkomailla oleskelun aikana; 4) oppivelvollisuuden suorittamisen estävän elämäntilanteeseen liittyvän muun painavan syyn vuoksi. Aikajakso, jolloin opiskeluoikeuden tila on "väliaikaisesti keskeytynyt", ei ole valtionosuusrahoitteista.
    
    
  • Mitätöity. Opiskeluoikeus . Ei ole varsinainen opiskeluoikeuden tila, vaan mitätöinti poistaa opiskeluoikeuden pysyvästi KOSKI-palvelusta. Opiskeluoikeus voidaan mitätöidä lähettämällä tila-tieto "mitätöity" tai KOSKI-pääkäyttäjä voi mitätöidä opiskeluoikeuden KOSKI-palvelun käyttöliittymässä. Tällöin opiskeluoikeus poistetaan pysyvästi KOSKI-palvelusta. Mitätöinti pitäisi aina tehdä harkiten ja mitätöintiä käyttää vain jos opiskeluoikeuden perustiedot on siirretty väärin niinväärin niin, ettei niiden korjaaminen ole mahdollista mahdollista (oppijalle luotu väärä opiskeluoikeus, oppijan tunnistetiedot ovat virheelliset, oppija peruuttaa opiskelupaikkansa ennen aloittamistaan). Kun opiskeluoikeus on mitätöity, opiskeluoikeus on poistettu pysyvästi. Opiskeluoikeutta ei voi päivittää eikä palauttaa. Jos opintohallintojärjestelmästä halutaan uudelleenlähettää uudelleen lähettää opiskelijan opiskeluoikeuden tiedot, tulee opintohallintojärjestelmästä tyhjentää kenttä, johon on palautunut KOSKI-palvelusta opiskeluoikeuden OID tunniste (  11.2.246.562.15.XXXXXXXXXXX).

Oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttäminen toistaiseksi: Oppivelvollisuuden suorittaminen voidaan keskeyttää toistaiseksi ainoastaan silloin, jos oppivelvollisuuden suorittamisen estävä sairaus tai vamma on luonteeltaan pysyvä. Päätös oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämisestä tehdään hakemuksesta. Ennen päätöksen tekemistä tulee selvittää, onko oppivelvollisuuden suorittaminen mahdollista oppivelvollisuuslain 7 §:n1 momentin 1 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa mahdollista yksilöllisten valintojen, yksilöllistämisen, välttämättömien tukitoimien tai kohtuullisten mukautusten avulla. Koulutuksen järjestäjän tulee ennen päätöksen tekemistä ilmoittaa oppivelvolliselle sekä hänen huoltajalleen ja muulle lailliselle edustajalleen, että oppivelvollinen katsotaan eronneeksi, jos oppivelvollisuuden suorittaminen keskeytetään toistaiseksi. Tällöin Ks. oppivelvollisuuslain 7 §. Tällöin opiskelijan opiskeluoikeus päätetään tilaan "katsotaan eronneeksi". Opiskelijasta tehdään ilmoitus asuinkunnalle ja asuinkunta merkitsee Valpas-palveluun tiedon oppivelvollisuuden suorittamisen keskeytyksestä toistaiseksi.

Opiskeluoikeuden tilojen "Läsnä" ja "Valmistunut" yhteyteen tulee siirtää tieto opiskeluoikeuden rahoitusmuodosta. 

Lukiokoulutuksen ja lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opiskelijan opiskeluoikeuden tilajaksoihin merkitään koulutuksen rahoitusmuoto silloin, kun opiskeluoikeuden tila on "Läsnä" tai "Valmistunut". Lukiokoulutuksessa sallittuja rahoitusmuotoja on kaksi, ja se ilmaistaan käyttämällä suluissa mainittua koodistosta (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/opintojenrahoitus/latest) löytyvää koodiarvoa: "Valtionosuusrahoitteinen koulutus" (koodiarvo: 1) tai "Muuta kautta rahoitettu koulutus" (koodiarvo: 6).

Opiskelija voidaan lukea samanaikaisesti rahoituksen perusteena olevaksi suoritteeksi vain yhdessä lain soveltamisalaan kuuluvassa koulutuksessa (Rahoituslaki 1705/2009 48 §). Opiskelija, oppilas tai opiskelijavuodet luetaan tällöin rahoituksen perusteeksi siinä koulutuksessa, jonka suorittamisen opiskelija tai oppilas on aloittanut ensimmäisenä. Rajaus koskee OKM:n hallinnonalalta rahoitettavaa perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosien laskentaa. Opiskelija voidaan lukea samanaikaisesti rahoituksen perusteena olevaksi suoritteeksi vain yhdessä lain soveltamisalaan kuuluvassa koulutuksessa (Rahoituslaki 1705/2009 48 §). Opiskelija, oppilas tai opiskelijavuodet luetaan tällöin rahoituksen perusteeksi siinä koulutuksessa, jonka suorittamisen opiskelija tai oppilas on aloittanut ensimmäisenä ja jossa opintojen rahoitusmuoto on rahoitukseen vaikuttavien läsnäolojaksojen mukaan "Valtionosuusrahoitteinen koulutus".   Myöhemmin aloitetun samanaikaisen koulutuksen järjestävä oppilaitos merkitsee tällöin (parhaan tietonsa mukaan) opiskeluoikeuteen rahoitusmuodoksi "Muuta kautta rahoitettu" niille läsnäolojaksoille, jotka ovat päällekkäin aikaisemmin edellä mainitun aikaisemmin alkaneen opiskeluoikeuden valtionosuusrahoitteisten läsnäolojaksojen kanssa. Rajaus koskee OKM:n hallinnonalalta rahoitettavaa perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosien laskentaa. 

• Valtionosuusrahoitteinen koulutus: Opiskeluoikeuden tilajaksoihin, joissa tila on joko "Läsnä" tai "Valmistunut", liitetään tieto siitä, että kyseessä on valtionosuusrahoitteinen koulutus , silloin, kun opiskelijan opinnot kuuluvat valtionosuusrahoituksen piiriin. Opetushallituksen valtionosuudet-tiimi on julkaissut aiheeseen liittyvät ohjeet : (https://www.oph.fi/fi/palvelut/rahoitus-ja-avustuksetpalvelumme/valtionosuudet). 

  Lukiokoulutuksen valtionosuurahoituksen piiriin voivat kuulua lukion koko oppimäärää suorittavat opiskelijat sekä lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opiskelijat. Lisäksi lukiokoulutuksen valtionosuusrahoitteisen koulutuksen piiriin sisältyy myös yksittäistä oppiainetta tai yksittäisiä oppiaineita moduuleita suorittavien opiskelijoiden opinnot ja kurssitopintopisteet. Opintojen tulee olla aikuisille annettavan opetuksen tuntijaon mukaisesti hyväksytysti suoritettuja opintoja, jotka kuuluvat lukion pakollisiin tai valtakunnallisiin valinnaisiin opintoihin. Lukion edellisen (20152016) opetussuunnitelman mukaan aineopintojen valtionosuusrahoitteisen koulutuksen piiriin kuuluvat aikuisille annettavan opetuksen tuntijaon mukaisesti hyväksytysti suoritetut kurssit, jotka kuuluvat lukion pakollisiin tai syventävinä opintoina tarjottuihin valtakunnallisiin kursseihin. Ylioppilastutkintoon tähtäävät opiskelijat, jotka eivät suorita lukion koko oppimäärää, ovat lukion aineopiskelijoita.

  Valtion oppilaitosten ja yliopistojen harjoittelukoulujen (normaalikoulujen) opiskelijoiden ja opintojen rahoitusmuodoksi valitaan ”Valtionosuusrahoitteinen koulutus” silloin, kun opiskelijat tai opinnot ovat valtion rahoituksen piirissä.

  
  
• Muuta kautta rahoitettu: Opiskeluoikeuden tilajaksoihin, joissa tila on joko "Läsnä" tai "Valmistunut", liitetään tieto siitä, että kyseessä on muuta kautta rahoitetut opinnot silloin, kun koulutuksen järjestäjä tietää, että ko. läsnäolojakson tai valmistumispäivän aikaiset opinnot eivät kuulu valtionosuusrahoituksen piiriin. Alla esimerkkejä tapauksista, joissa edellä mainittujen tilajaksojen aikaiset opinnot eivät ole valtionosuusrahoitteisia:
  
  • Opiskelija on samaan aikaan läsnäoleva valtionosuusrahoitteinen opiskelija joko perusopetuksen, toisen lukiokoulutuksen järjestäjän tai ammatillisen oppilaitoksen koulutuksessa, ja hänen opintonsa ovat alkaneet aiemmin tässä toisessa oppilaitoksessa/koulutuksessa.
  • Opiskelijan opinnot lukiolle korvaa jokin toinen yhteistyöoppilaitos (toinen lukio tai ammatillinen oppilaitos). Mikäli koulutuksen järjestäjien kesken on sovittu kaksois- ja kolmoistutkinnon suorittajien osalta, että ammatillinen koulutuksen järjestäjä saa opiskelijoista valtionosuuden ja maksaa lukiokoulutuksen järjestäjälle lukion järjestämistä opinnosta korvauksen, lukiokoulutuksen järjestäjän tulee merkitä opiskeluoikeuden rahoitusmuodoksi ”Muuta kautta rahoitettu”opiskelijan pääasiallinen opiskeluoikeus on ammatillisessa oppilaitoksessa, tulee lukion opiskeluoikeuden rahoitusmuodoksi merkitä "Muuta kautta rahoitettu".
  • Aineopintojen rahoitusmuoto on "Muuta kautta rahoitettu" aina, kun opintoja suoritetaan nuorten oppimäärän mukaan. Lisäksi ensimmäisessä kohdassa olevan säännön perusteella rahoitusmuoto on "Muuta kautta rahoitettu", mikäli opiskelija on aineopintojen opiskeluoikeuden aikaan toisen oppilaitoksen tai koulutusmuodon valtionosuusrahoituksen perusteena oleva oppilas tai opiskelija tai ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosiin luettava suorite.
    
  • Ulkomaisen vaihto-opiskelijan opiskelu on muuta kautta rahoitettua, mikäli opiskelija on alle lukukauden lukiossa.

Tarkemmat ohjeet opiskelijatyypeittäin

Lukion oppimäärän opiskelijat

Rahoituksen perusteena oleviin opiskelijamääriin ilmoitetaan lukion koko oppimäärää opiskelevat läsnä olevat opiskelijat. Opiskelijamääriä laskettaessa opiskelija voidaan lukea opiskelijaksi enintään niin kauan kuin opiskelu voisi päätoimisesti suoritettuna kestää (RahA 1766/2009 23§, enintään 4 vuotta (LL 714/2018 23§ 2 mom.)). Mikäli opiskelijalla on jo aiempia lukio-opintoja, kun hän aloittaa uudelleen lukiokoulutuksen, tulee lukio-opintojen kestoa laskettaessa huomioida myös nämä aiemmat lukio-opinnot.

Jos opiskelija on ollut aiemmin lukion koko oppimäärän suorittajana lukiokoulutuksen valtionosuuden perusteena esimerkiksi 2 lukuvuotta, on hänellä vielä jäljellä 2 vuotta (tai 2 lukuvuotta) valtionosuusperusteisena lukiokoulutuksen opiskelijana. Jos koulutuksen järjestäjä on myöntänyt opiskelijalle sairauden, vamman tai muun erityisen syyn vuoksi lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen (lukiolaki 714/2018 23 §), opiskelija voidaan laskea valtionosuusrahoitteisiin opiskelijoihin myönnetyn lisäajan puitteissa. Mikäli opiskelijan aiempien lukio-opintojen kestoa ei saada mistään selvitettyä, voidaan laskea opintojen kesto aiemmin suoritettujen kurssien määrän suhteesta lukion koko oppimäärän kurssimäärään.

Tapauksissa, joissa opiskelija on suorittanut aiemmin lukio-opintoja esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opiskelun rinnalla ja hän on ollut silloin valtionosuuden perusteena ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosilaskennassa ja opiskelija lopettaa ammatillisen koulutuksen ja siirtyy lukiokoulutuksen opiskelijaperusteisen valtionosuuden piiriin tai tapauksissa, joissa opiskelija on suorittanut aiemmin aineopiskelijana yksittäisiä lukiokursseja ja opiskelija alkaa myöhemmässä vaiheessa suorittaa lukion koko oppimäärää, tulee opiskelijan aiemmat lukio-opinnot suhteuttaa lukion koko oppimäärän laajuuteen, kun lukion koko oppimäärän opiskelijalle lasketaan jäljellä olevaa opiskeluaikaa valtionosuusrahoituksen piirissä. Esimerkiksi jos opiskelija on aiemmin suorittanut 19 38 lukion kurssiaopintopistettä, on hänellä aikuisten opetussuunnitelman mukaan lukion koko oppimäärästä suorittamatta vielä 25 kurssia50 opintopistettä, jolloin lukion koko oppimäärän suorittamiseen valtionosuusrahoitteisena opiskelijana on jäljellä enintään 2,3 vuotta (laskukaava 25 50 x 4 : 4488).

Koulutuksenjärjestäjä Koulutuksen järjestäjä joutuu itse pyytämään opiskelijalta tiedot hänen edellisistä opiskeluoikeuksista/suorituksistaan arvioidakseen kuinka paljon valtionosuusrahoitteista opiskeluaikaa opiskelijalla on jäljellä. 

Lukion aineopiskelijat

Ylioppilastutkintoon tähtääviä opiskelijoita, jotka eivät suorita lukion koko oppimäärää tai jotka ovat jo suorittaneet lukion oppimäärän, tilastointipäivänä ulkomailla olevia koulun vaihto-opiskelijoita , yksityisopiskelijoita tai maksullisena palvelutoimintana järjestettyyn koulutukseen osallistuvia opiskelijoita ei ilmoiteta tilastointipäivän opiskelijamääriin. Ylioppilastutkintoon tähtäävä opiskelija, joka ei suorita lukion koko oppimäärää = vaan yksittäisiä lukio-opintoja, siirretään KOSKI-palveluun aineopiskelijana.

Nuorten OPS:n mukaan opiskeleva aineopiskelija = on aina muuta kautta rahoitettu, sillä nuorten OPS:n mukaiset aineopinnot eivät ole koskaan valtionosuusrahoituksen perusteellaperusteena.

HUOM! OKM:n linjaus 21.6.2021 aikuisten opetussuunnitelman aineopiskelijoiden kuulumisesta valtionosuusrahoituksen piiriin:

• Aineopintojen aikuisten opetussuunnitelman perusteen mukaisesti suoritettuihin valtionosuusrahoitteisiin
kursseihin
• suorituksiin voi laskea myös
kurssit
• opinnot, jotka on suorittanut opiskelija, joka on suorittanut jo aiemmin lukion koko oppimäärän tai joka on ollut opiskelijakohtaisen valtionosuuden perusteena lukiokoulutuksessa jo 4 vuotta
• Tästä poikkeuksena aikavälillä 1.1.-31.7.2020 suoritetut kurssit, jotka eivät kuulu edellisen tapauksen opiskelijoiden suorittamina valtionosuusrahoitteisen koulutuksen piiriin.  Tämä liittyy syksyn 2020 VOS-ohjeistukseen jolloin linjana oli, että 4 vuoden opiskeluoikeutensa käyttänyt oppija ei voi olla enää vos-rahoitteinen aineopiskelija. 1.1.-31.7.2020 välillä ilmoitetut kurssisuoritukset perustuvat syksyn 2020 ohjeistukseen.
• 1.8.2020 jälkeen suoritettujen aineopetuksen kurssien rahoitustietoja voi vielä muokata, koska ne haetaan valtionosuuksien laskentaan vasta syksyllä 2021.

Ulkomailla olevat opiskelijat = opiskeluoikeuden tilaksi muutetaan "väliaikaisesti keskeytynyt", ei tarvita rahoitusmuodon muuttamista.

Maksullisena palvelutoimintana järjestetty koulutus = rahoitusmuoto "muuta kautta rahoitettu".

Ulkomaalaiset vaihto-opiskelijat

Rahoituksen perusteena olevaan opiskelijamäärään lisätään vähintään lukukauden ajan Suomessa lukiokoulutuksessa olevat vaihto-opiskelijat.

Vaihto-opiskelijoille luodaan KOSKI-palveluun lukion aineopiskelijan opiskeluoikeus, johon lisätietoihin merkitään tieto "ulkomainen vaihto-opiskelija". Rahoitusmuodoksi opiskeluoikeuden tilalle merkitään "valtionosuusrahoitteinen" tai "muuta kautta rahoitettu", riippuen siitä, kuinka pitkä vaihto-opiskelu on kyseessä. Vaihto-opiskelijan rahoitusmuoto on "valtionosuusrahoitteinen" jos opiskelija opiskelee vähintään yhden lukukauden Suomessa. Ulkomaiset vaihto-opiskelijat lisätään Valtionosuusrahoituksen valtionosuusrahoituksen opiskelijamäärään OPH:n KOSKI-palvelusta tehtävässä poiminnassa.