Opiskeluoikeuden läsnäolotiedot ja opiskeluoikeuden rahoitusmuodon tiedot

Tila-tiedot näkyvät yhdessä "Opiskeluoikeuden voimassaoloaika"-tiedon kanssa heti opiskeluoikeuden yläpalkin alta. Aikuisten perusopetuksessa käytettävät opiskeluoikeuden tilat ovat:

• Läsnä: Oppijan opiskeluoikeus on aktiivinen ja oppija osallistuu koulutukseen. Opiskeluoikeus alkaa koulutuksen järjestäjän päättämänä ajankohtana, jolloin tosiasiallinen opiskeluoikeus on alkanut. 
  
  

• Valmistunut: Opiskeluoikeus on päättynyt suorituksen valmistumiseen. Valmistunut-tilaan merkitseminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut koko perusopetuksen oppimäärän vaatiman opintojen laajuuden ja saanut perusopetuksen päättötodistuksen. Jos opiskelija on suorittanut pelkän alkuvaiheen opintoja, opiskeluoikeutta ei merkitä valmistuneeksi. Jos kyseessä on aineopiskelija (oppiaineen oppimäärän opiskelija) voidaan opiskeluoikeus päättää tilaan "valmistunut" kun opiskelijalla on vähintään yksi oppiaine, josta koko oppimäärä on suoritettu. 
  
  
• Katsotaan eronneeksi: Oppija on lakannut opiskelemasta kyseisessä oppilaitoksessa valmistumatta. Käytetään esimerkiksi tilanteessa, jossa oppilas vaihtaa oppilaitosta, muuttaa ulkomaille pysyvästi tai ilmoittaa itse eroamisestaan. Opiskelija voidaan katsoa eronneeksi, jos on ilmeistä, että hänen tarkoituksenaan ei ole osallistua opetukseen eikä hän ole esittänyt poissaololleen perusteltua syytä. Tällöin merkitään opiskeluoikeus tilaan "katsotaan eronneeksi". (Ks. Perusopetuslaki 1998/628 46 a §) Jos opiskeluoikeus on päätetty tilaan "katsotaan eronneeksi" ja opiskelija palaa opiskelemaan samaan oppilaitokseen, ei samaa opiskeluoikeutta voida ottaa käyttöön enää käyttöön. Opiskelijalle tulee luoda uusi opiskeluoikeus uudella aloituspäivämäärällä. Jos opiskelija eroaa alkuvaiheen päättymisen jälkeen, hänen opiskeluoikeutensa viimeiseksi tilaksi merkitään "Katsotaan eronneeksi", sillä opiskelija ei ole suorittanut perusopetuksen päättötodistusta.
  
  
• Väliaikaisesti keskeytynyt: Perusopetuslaki ei tunne tilaa "väliaikaisesti keskeytynyt". Väliaikaisella keskeyttämisellä tarkoitetaan tilanteita, joissa opiskelijalle on myönnetty erityisestä syystä vapautus opetukseen osallistumisesta tai opiskelija on erotettu määräajaksi. Väliaikaisella keskeyttämisellä ei tarkoiteta lyhyttä, esimerkiksi kahden viikon mittaista lomajaksoa.
  
  
• Mitätöity. Mitätöinti tarkoittaa opiskeluoikeuden pysyvästi poistamista KOSKI-palvelusta. Opiskeluoikeus voidaan mitätöidä lähettämällä tila-tieto "mitätöity" tai KOSKI-pääkäyttäjä mitätöi opiskeluoikeuden suoraan KOSKI-palvelun käyttöliittymästä. Mitätöinti pitäisi aina tehdä harkiten ja mitätöintiä käyttää vain jos opiskeluoikeuden perustiedot on siirretty väärin niin, ettei niiden korjaaminen ole mahdollista (esim. oppijalle luotu väärä opiskeluoikeus, oppija peruuttaa opiskelupaikkansa ennen aloittamistaan). Kun opiskeluoikeus on mitätöity, opiskeluoikeus on poistettu pysyvästi. Opiskeluoikeutta ei voi päivittää eikä palauttaa. Jos opintohallintojärjestelmästä halutaan uudelleen lähettää opiskelijan opiskeluoikeuden tiedot, tulee opintohallintojärjestelmästä tyhjentää kenttä, johon on palautunut KOSKI-palvelusta opiskeluoikeuden OID-tunniste (1.2.246.562.15.XXXXXXXXXXX).

Aikuisten perusopetuksen valtionosuusrahoituksen periaatteet 

Opiskelija voidaan lukea samanaikaisesti rahoituksen perusteena olevaksi suoritteeksi vain yhdessä lain soveltamisalaan kuuluvassa koulutuksessa (Rahoituslaki 1705/2009 48 §). Opiskelija, oppilas tai opiskelijavuodet luetaan tällöin rahoituksen perusteeksi siinä koulutuksessa, jonka suorittamisen opiskelija tai oppilas on aloittanut ensimmäisenä. Rajaus koskee OKM:n hallinnonalalta rahoitettavaa perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosien laskentaa. 

Lukutaitovaiheen sekä alku- ja päättövaiheen kattava oppimäärä on laajuudeltaan yhteensä enintään nelivuotinen. Päätoimisesti opiskellen opinnot tulee suorittaa kuitenkin enintään viidessä vuodessa. Valtionosuusrahoitus on sidottu kursseihin. Aikuisten perusopetuksen rahoituksen perusteeksi voidaan hyväksyä enintään 100 kurssia sellaisen opiskelijan osalta, joka tarvitsee koko alku- ja päättövaiheen opetuksen ja enintään 130 kurssia sellaisen opiskelijan osalta, joka tarvitsee lisäksi luku- ja kirjoitustaitovaiheen opetuksen.

Valtionosuusrahoitus perustuu siis kalenterivuosittaisiin kurssikertymiin. Kurssikertymät lasketaan niiltä opiskeluoikeuksilta joiden tilan rahoitusmuoto on "valtionosuusrahoitteinen". Kurssi lasketaan kurssin arviointipäivän kalenterivuoden kurssikertymään.

Aikuisten perusopetuksessa kurssin arviointipäivä saa olla opiskeluoikeuden päättymisen jälkeen jos opiskeluoikeuden viimeinen tila on "Katsotaan eronneeksi", koska tämä vastaa miten asiat menevät todellisuudessa. Opiskelija saattaa erota ennen kuin kurssisuorituksen arviointi on tehty. Nämä kurssit otetaan huomioon valtionosuuslaskennassa sen mukaan minä vuonna arviointipäivä on. Jos opiskeluoikeuden viimeinen tila on "valmistunut" niin kaikkien kurssien tulee olla arvioitu ennen kuin tiedetään onko opiskelija valmistunut vai ei. Eli jos opiskeluoikeuden tila on "valmistunut", kurssien arvioinnit eivät voi olla tilan "valmistunut" jälkeen.

Opiskeluoikeuden tilojen "Läsnä" ja "Valmistunut" yhteydessä perässä tulee näkyä tieto opiskeluoikeuden rahoitusmuodosta. 

Rahoitustietojen merkintään käytetään KOSKI-koodistoa Opintojen rahoitus: https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/opintojenrahoitus/latest.
Aikuisten perusopetuksen opiskeluoikeuksissa käytetään pääsääntöisesti rahoitusmuototietoja "Valtionosuusrahoitteinen koulutus" (koodi 1) tai "Muuta kautta rahoitettu" (koodi 6). Rahoitustiedot tulee olla merkitty kaikille niille opiskeluoikeuden tiloille, jotka vaikuttavat koulutuksen rahoituksen laskentaan (läsnä, valmistunut).

• Valtionosuusrahoitteinen koulutus: Opiskelijan tila-tietoon (läsnä, valmistunut) liitetään tieto valtionosuusrahoituksesta, silloin kun opiskelija kuuluu oppilaitoksen valtionosuusrahoituksen piiriin. Opetushallituksen valtionosuudet-yksikkö julkaisee vuosittain ohjeet siitä, mitkä opiskelijat kuuluvat aikuisten perusopetuksen valtionosuusrahoituksen piiriin.
• Muuta kautta rahoitettu: Opiskelijan tila-tietoon (läsnä, valmistunut) liitetään tieto muuta kautta rahoituksesta silloin kun opiskelija ei kuulu oppilaitoksen valtionosuusrahoituksen piiriin. "Muuta kautta rahoitettu" rahoitusmuotoa käytetään tila-tiedon yhteydessä esim. silloin, jos opiskelijan opinnot oppilaitokselle korvaa jokin toinen yhteistyöoppilaitos tai opiskelijalla on jokin toinen valtionosuusrahoitteinen opiskeluoikeus. Esimerkiksi perusopetuksen arvosanoja korottaville TUVA-opiskelijoille luodut opiskeluoikeudet merkitään rahoitusmuodolla "muuta kautta rahoitettu". Myös opiskelijat, jotka suorittavat opintojaan pelkästään erityisenä tutkintona ovat muuta kautta rahoitettuja, sillä rahoitus perustuu kokonaan kurssikertymiin ja erityisen tutkinnon opiskelijoille ei kerry kurssikertymiä.

Esimerkkikuva 1: Opiskelija on perusopetuksen päättövaiheen opiskelija, jonka opiskeluoikeus on alkanut 12.8.2019. Opiskelija kuuluu valtionosuusrahoituksen piiriin.

Esimerkkikuva 2: Opiskelija on käynyt korottamassa perusopetuksen päättötodistuksen arvosanaa koulutuksen järjestäjällä, jolla on aikuisten perusopetuksen järjestämislupa. Opiskelijalle luodaan aikuisten perusopetuksen oppiaineen oppimäärän opiskeluoikeus. Opiskeluoikeuden kesto on korotusten suoritusten aika. Rahoitusmuotona on "muuta kautta rahoitettu".

Esimerkkikuva 3: Opiskelija on aloittanut perusopetuksen oppimäärän opiskelijana suorittamalla kursseja. Opiskelija lopettaa kurssien suorittamisen ja suorittaa loput tutkinnosta erityisenä tutkintona. Erityisen tutkinnon suorittamisesta ei kerry kurssikertymää eli opiskelija ei ole lähtökohtaisesti enää valtionosuusrahoitteinen opiskelija. Opiskeluoikeudelle siirretään uusi "läsnä" tila siitä päivästä eteenpäin, kun opiskelija on siirtynyt kurssien suorittajasta erityisen tutkinnon mukaan suorittamaan opintojaan.

Katseluhetkellä voimassa oleva opiskeluoikeuden tila näkyy käyttöliittymässä lihavoituna, ja sen vieressä on sininen nuoli. Esimerkiksi, jos opiskeluoikeuden päättävä terminaalitila ("Valmistunut" tai "Katsotaan eronneeksi") on tallennettu tulevaisuuteen, aktiivisena opiskeluoikeuden tilana näkyy katseluhetkellä voimassa oleva opiskeluoikeuden tila. Alla olevassa esimerkissä opiskeluoikeuden päättävä terminaalitila ("Valmistunut") on tallennettu tulevaisuuteen, joten aktiivisena näkyy tila "Läsnä".

HUOM! Esimerkkikuvan katseluhetki on 28.5.2020. Opiskelijan tiedetään saavan perusopetuksen päättötodistuksen, jolle merkitään valmistumispäivä 30.5.2020. HUOM! Tulevaisuuteen tallennettua tila-tietoa ei saa tallentaa KOSKI-palveluun, ellei tilan alkaminen kyseisenä päivänä ole varma tieto (esim. valmistumispäivän tallennus yhteisvalintoja varten etukäteen).

Opiskeluoikeuden voimassaoloaika päätellään opiskeluoikeudelle siirretyistä tilajaksoista, jotka näkyvät "Tila"-otsikon vierellä. Jos opiskeluoikeutta ei ole päätetty ns. terminaalitilaan, opiskeluoikeuden voimassaoloajassa pitäisi näkyä pelkkä opiskeluoikeuden alkupäivä, joka päätellään opiskeluoikeuden ensimmäisen tilajakson alkupäivästä.

Jos opiskeluoikeus on päätetty ns. terminaalitilaan, opiskeluoikeuden voimassaoloajassa pitäisi näkyä myös opiskeluoikeuden päättymispäivä, joka päätellään opiskeluoikeuden päättävän tilajakson alkupäivästä.

Opiskeluoikeudelle on opintohallintojärjestelmässä usein mahdollista myös syöttää opiskeluoikeuden arvioitu päättymispäivämäärä. Arvioitua päättymispäivämäärää ei ole välttämätöntä siirtää KOSKI-palveluun.

Opiskelijan opiskeluoikeuden tilaa tulee päivittää aina, kun siihen tulee muutoksia. Tieto vaikuttaa mm. rahoituksen laskentaan ja tilastointiin.