Julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmän kokous 5.2.2021 klo 12.30-14

Aika: pe 5.2. klo 12.30-14

Tallenne:  https://kannu.csc.fi/s/8nk7d3tMX93gWza

Kokoushuone: https://cscfi.zoom.us/j/667471337

Kokousmerkintä: https://wiki.eduuni.fi/x/Gx16Cw

Asialista:

1. Kokouksen avaus
   1. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9.00
2. Asialistan hyväksyminen
   1. Asialista hyväksytty
3. Aiemmin hyväksytyt linjaukset ja käsitellyt asia ; Päätetyt linjaukset päivitetty on Linjaukset-sivulle. Punaisella linjaukset, joihin ei vielä päätöstä.

4. Käsiteltävät aiheet

• Tiedonkeruukäsikirja 2020 käytössä
  • Status: lukittu; muutokset pinkillä
  • Uuden tietomallin mukainen OA-status
    • Onko alettu jossakin soveltaa?
      • Ei keskustelua
      • Siirtymäkausi 2020–2021: Julkaisun avoin saatavuus tieto
  • Mari Niemi/UEF: ”Meillä tiimi kaipaa linjausta lehtien free ja freely accessible -merkinnöistä. Mikä niille tulee OA-tiedoksi?”
    • MLH: Huom, Covid-19 -artikkelit; eivät varsinaisia Open Access -artikkeleita. Lisätietoa mm:
      https://blogs.helsinki.fi/thinkopen/avoin-tiede-koronan-aikaan/
      https://library.ndsu.edu/publisher-free-access-covid-19
    • Todettu, että aiemmin linjattu että näitä ei katsota avoimiksi, koska kustantaja voi päättää sulkemisesta, ja avoimuus avointa "mainosmielessä".
    • Pyydetään käsikirjaan lisäystä vastaavista esimerkeistä, mitkä eivät kuulu oa-kirjauksiin.
  • Tuliko sääntöihin vahingossa epäloogisuus tilanteessa, että hankkeissa organisaation ulkopuolinen rahoittaja katsotaan julkaisun tai sovelluksen tilaajaksi, kun kyseessä on AV-aineisto, mutta ei, jos sama hanke julkaisee blogin, jolla ei ole toimituskuntaa? Toisin sanoen hankkeen erimuotoiset tuotokset ovat eri arvoisessa asemassa.
    • 3.2.2.6.  ”Yhteistyöprojekteissa tai hankkeissa organisaation ulkopuolinen rahoittaja katsotaan julkaisun tai sovelluksen tilaajaksi.” (AV-aineiston sääntö)
    • Todettu, että on tietoisesti tehty i-luokan julkaisuille erillinen määrittely, koska tyyppinä poikkeavia kirjallisista julkaisuista ja toimituskunnan vaatimus ei aina kohtuullinen. Blogikirjoituksille toimituskunta ei ole kohtuuton vaatimus.
    • Keskustelua hankkeen youtube-videoiden kirjaamisesta.
      • Kirjattu, mikäki kanavan tiedoista ilmenee, että kyseessä on hankkeen kanava, ja hanke on saanut kirjaavan organisaation ulkopuolista rahoitusta.
      • Voiko hankkeen raportin lisäksi kirjata, jos erilliset YouTube-videot kirjattu itsenäisinä? Vai pitäisikö hankkeen YouTube-kanava olla yksi kirjaus, eikä erillisiä videoita?
        • Todettu, että riippuu tapauksesta.
        • Jos selkeästi yksi kokonaisuus, niin siinä tapauksessa vain yksi kirjaus kanavasta voisi olla mielekästä.
        • Jos on itsenäisiä julkaisuja, niin voisi kirjata myös erikseen. Videon voi kirjata, vaikka olisikin upotettuna kirjattuun blogikirjoitukseen, mikäli kummatkin toimivat myös itsenäisinä tuotoksina.
        • Jos selkeästi sarja, niin yhtenä kirjauksena.
          
  • Onko säännöissä epäloogisuus tilanteessa, että E1-tyypin julkaisu (ml. sähköiset alustat) ei vaadita toimituskuntaa, mutta blogi-artikkeleilta kyllä? (jotka ne myös sekä E1-tyyppisiä että sähköisiä alustoja)
    • Todettu, että blogeissa toimituskunta tarpeellinen. Käsikirjassa toimituskunnan vaatimus sähköiseltä julkaisulta ylipäätänsä.
    • Keskustelua uutiskirjeen kuulumisesta julkaisutiedonkeruuseen. Osassa kirjattu, mikäli asiantuntemusta, mutta uutiskirjeen tekijyys on keskeistä - julkaisutiedonkeruuseen ei kirjata toimittajan/tiedottajan tekemää työtä. Esimerkkinä SYKE:n "Vesikirje". Todettu, että Vesikirje esimerkkinä ei kuulu tiedonkeruuseen.

• Finn-ARMA -yhteistyöneuvosto, ke 10.2. (ryhmien pj:t) ; Eri ryhmien yhteistyötä vaativat asiat
  • Avoimet oppimateriaalit (mitä kirjataan? mihin? Selkeät säännöt aoe.fi -sivustolle)
  • Konsortioartikkelien tekijyys (ks. aiempi keskustelu11. ja ajatus, että viedään Meritoitumisen työryhmään)
    • Käsitelty tutkijan tiedot -työryhmässä 4.2., ei päätöstä. Ei keskusteltu.
      

• Corrigendum ja Erratum -artikkelit
  • Todettu että ei kuulu tiedonkeruuseen. Korjaus voi olla hyvin pieni ja julkaisutyöhön itsessään liittymätön, esim. sähköpostin korjaus.
    
• Päivittyvät artikkelit, esim. Cochrane database of systematic reviews
  Mari Niemi/UEF: Miten toimitaan, jos otsikon julkaisuissa tulee saman vuoden aikana kaksi päivitystä katsaukseen? Voiko ne molemmat raportoida, kun saavat kuitenkin oman doinsa ja tieto päivittyy joka kerralla?
  

  Esimerkki: Personal protective equipment for preventing highly infectious diseases due to exposure to contaminated body fluids in healthcare staff. Verbeek, Jos H; Rajamaki, Blair; Ijaz, Sharea; Sauni, Riitta; Toomey, Elaine; Blackwood, Bronagh; Tikka, Christina; Ruotsalainen, Jani H; Kilinc Balci, F Selcen. Cochrane database of systematic reviews. 2020. 

  https://doi.org/10.1002/14651858.cd011621.pub4 (Version published: 15 April 2020)

  https://doi.org/10.1002/14651858.cd011621.pub5 (Version published: 15 May 2020)

  
  

  Todettu, että voi kirjata uutena julkaisuna, jos selkeästi uutta sisältöä. Vastaavat tapaukset eivät ole kovin yleisiä ja usein päivityksien välissä useampi vuosi.
  

• Study Protocol -artikkelit
  Jaakko Nyrhinen/UEF: Kuinka olette menetelleet tällaisten Study Protocol artikkeleiden suhteen? Ovat vertaisarvioituja, mutta näissä ikään kuin esitellään tutkimusta.
  https://www.frontiersin.org/journals/psychology/sections/psychology-for-clinical-settings#article-types
  https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fnhum.2020.00273/full
  
  "Protocol on valmisteilla oleva tutkimus. Kliiniset tutkimukset on ennen tutkimuksen aloittamista rekisteröitävä julkiseen kansainväliseen tutkimusrekisteriin, esim. ClinicalTrials.gov-rekisteriin, jotta vältetään mm. päällekkäistä tutkimusta. Toki muitakin syitä on, mutta protocol kertoo nimenomaan sen, että tutkimus aiheesta on aloitettu. Unohtui vielä sanoa, että vastaava merkintä on Cochranen systemoiduissa katsauksissa, kuten Marikin muistelit."
  
  Eli kyseessä ikään kuin tutkimussuunnitelma, joista sitten myöhemmin tulee varsinainen(t) artikkeli.
  
  (MLH: Vertautuvatko Data-artikkeleihin, joille niille attribuuttipohjaisessa tietomallissa oma elementti: "Data-artikkeli (3) sisältää ns. data journals julkaisuissa ilmestyneet, tutkimusaineistoja kuvailevat artikkelit.")
  
  

Onko kirjaus luokkaan A1 sopiva? Vastaavia kirjauksia Juulissa useita kymmeniä.

• • Todettu, että ns. katsauksena tulevaan julkaisuun, sopisi paremmin luokkaan A2.
  • Todettu, että study protocollia varten on voitu nähdä merkittävä määrä työtä, ja usein vertaisarvioituja. Tutkimuksen tulosten perusteella kirjaus jokseenkin yksinäköistä, koska study protocol voi myös johtaa esim. hankkeeseen.
  • Huomiona, että myös katsausartikkeleilla voi olla protokolla-artikkeleita.
  • OKM ehdottanut vaihtoehdoksi uuden artikkelityypin lisäämistä.
  • Päätetty: ehdotetaan OKM:lle että vertaisarvioidut study protocollat voi kirjata luokkaan A1, ja pyydetään käsikirjaan merkintää.

• Embargo-artikkelien raportointi
  Pekka Karhula/HY: Raportoidaanko organisaatiossanne julkaisut rinnakkaistallennettuna ennen embargon päättymistäkin vai vasta sen jälkeen? Jos vasta sen jälkeen niin oletteko kiinnittäneet huomiota että joitakin julkaisuista ei saada raportoitua rinnakkaistallennettuina ollenkaan, koska embargo on niin pitkä että se raukeaa vasta kun avoimen saatavuuden tietojen päivittämisen aikaikkuna (vuosi raportoinnin jälkeen) on jo sulkeutunut?
  JY: Raportoidaan jo embargo-aikana
  
  Ei keskustelua.

• Kuvituksen ja kuvaajan huomioiminen
  Kimmo Niukko/TY: Miten kuvitus ja kuvaaja huomioidaan tai kirjataan julkaisuissa? (ks. koko kysymys kommenttipalstasta)
  
  

Ei kirjata, koska kuvitus ei perustu taiteelliseen asiantuntemukseen.

• Muistokirjoitukset
  Katja Laitila: Miten on, voiko muistokirjoitusten laita, voiko niitä ilmoittaa mukaan julkaisutiedonkeruuseen? (ks. koko kysymys kommenttipalstalta; ks. myös aiheen käsittely UKK-palstalla)
  

Aimmin linjattua: Tieteellisissä lehdissä ilmestyneet muistokirjoitukset voi kirjata luokkaan B1. Todettu, että ohjetta voisi laajentaa myös ammatillisten lehtien osalle.

5. Muut mahdolliset asiat

Taidealaryhmän kokous 11.2., klo 9-11 ; https://turkuamk.zoom.us/j/64737094178 Meeting ID: 647 3709 4178. Käsiteltävät aiheita voi lisätä esityslistan kommentteihin: https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=192552472

• Käsitelty Metropolian kysymys pää- ja sivutoimisten tekijöiden tuotosten kirjaamisesta.
  • Todettu, että kirjattavan teoksen liityttävä korkeakoulun toimintaan, mutta korkeakoulua ei tarvitse olla mainittuna esim. esitteessä. Tekijällä oltava sopimussuhde kirjaavaan korkeakouluun.
  • Ehdotetaan, että maininta sivutoimisuudesta poistetaan käsikirjasta. Pää- ja sivutoimisia tekijöitä ei kirjata eri tavalla.
    
    

• Kumpaa tarkalleen haetaan julkaisumaa-tiedolla; minkämaalainen lehti vai minkämaalainen sen kustantaja on? Esim. Scandinavian journal of surgery ei ehkä aivan selvä tapaus siihen nähden, että Julkaisufoorumi ja UlrichsWeb antavat eri vastauksen, toisella Finland ja toisella UK
  

  • Katsottava lehden sivuilta, ja ISSN:n perusteella.
    
  • 9.2.2021: MLH pyytänyt tähän kokouksen jälkeen vielä linjausta ministeriöstä.
    Ministeriön (J. Haapamäki) vastaus 1.3.2021: "Tiedonkeruun määrityksissä voisi miettiä kannattaisiko julkaisumaa-kenttää muuttaa viittaamaan selkeämmin kustantajan kotimaahan."
    → Tarkennetaan käsikirjan ohjeteksti tämän linjauksen mukaiseksi. Eli julkaisumaa = kustantajan kotimaa.
    
    
• Lasketaanko avoimiksi julkaisut joiden avoimuus vaatii sähköpostin antamisen?
  • Ei, avoimuus ei täyty.

6. Seuraava kokous

Kutsutaan seuraava kokous loppukeväästä, kun tarvetta ilmenee.