Tätä sivua ei enää päivitetä 1.8.2023 alkaen, sillä kyseessä on 31.7.2023 päättynyt koulutusmuoto.

Lukioon valmistavan koulutuksen opiskeluoikeus luodaan kun opiskelija aloittaa lukioon valmistavassa koulutuksessa. LUVA-koulutuksessa noudatetaan lukioon valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteita: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/lukio/1667890/tiedot tai uudempia perusteita: https://eperusteet.opintopolku.fi/beta/#/fi/lukiokoulutus/7823340/tiedot. Alla olevissa ohjeissa on avattu molempien perusteiden mukaisista KOSKI- merkinnöistä.

Maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet lukiokoulutukseen siirtymistä varten. Koulutusta voidaan tarjota sekä nuorille että aikuisille maahanmuuttajille ja vieraskielisille. Maahanmuuttajalla tarkoitetaan Suomeen muuttanutta henkilöä, joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity taikka jolle on myönnetty ulkomaalaislain 161 §:ssä tarkoitettu oleskelukortti. Vieraskielisellä tarkoitetaan henkilöä, jonka äidinkieli on väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) tarkoittamassa väestötietojärjestelmässä muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Siirtymäaikaohjeistus tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen 31.7.2022 jälkeen siirtyvien lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opiskelijoiden opiskeluoikeuksille

Jos opiskelija on ennen 1.8.2022 aloittanut opinnot lukiolaissa tarkoitetussa lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa, opiskelija siirtyy mainittuna ajankohtana suorittamaan tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta (Laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta 29 §). Niille siirtymäsäännöksen piirissä oleville opiskelijoille, jotka tosiasiassa jatkavat opintoja TUVA-koulutuksessa, luodaan TUVA-opiskeluoikeudet 1.8.2022 lukien, vaikka lukuvuoden opetus alkaakin käytännössä monilla vasta hieman myöhemmin.

HUOM! OKM:ltä saadun tulkintaohjeen mukaan ne opiskelijat, jotka ovat tosiasiassa suorittaneet kaikki opintonsa ennen 1.8.2022, eivät ole 29 §:n siirtymäsäännöksen piirissä, vaikka todistus annettaisiin vasta 1.8.2022 jälkeen. Todistus annetaan suoritetusta koulutuksesta. Niille opiskelijoille, jotka ovat tehneet kaikki opintosuoritukset valmiiksi 31.7.2022 mennessä, mutta suoritusten arviointipäivät tai valmistumispäivä on 1.8.2022 tai sen jälkeen, ei luoda TUVA-koulutuksen opiskeluoikeutta, vaan opiskeluoikeustiedot päivitetään aiemmalle LUVA-koulutuksen opiskeluoikeudelle siihen asti, että opiskelija päättää koulutuksen.

HUOM! Tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain 29 §:ssä säädettyä ei sovelleta 28 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa. Jos koulutuksen järjestäjä on järjestänyt tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla lukiolaissa tarkoitettua lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta (LUVA), mutta sillä ei ole 1.8.2022 tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen järjestämislupaa, se saa lain mukaan järjestää lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta 31.7.2023 asti lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja niiden nojalla annettujen määräysten mukaisesti. Koulutuksen järjestäjä ei kuitenkaan voi ottaa uusia opiskelijoita edellä tarkoitettuun koulutukseen 31.7.2022 jälkeen.

Edellä mainituissa tapauksissa, joissa LUVA-koulutuksen järjestäjä järjestää LUVA-koulutusta siirtymäajalla 1.8.2022 – 31.7.2023, jatketaan 31.7.2022 aktiivisina olevien LUVA-opiskeluoikeuksien päivittämistä normaalisti opiskeluoikeuden tosiasialliseen päättymisajankohtaan asti tämän ohjeen mukaisesti. Siirtymäajalla opiskelevien LUVA-opiskelijoiden aktiiviset opiskeluoikeudet päätetään kuitenkin viimeistään 31.7.2023 terminaalitilaan. Uusia LUVA-koulutuksen opiskeluoikeuksia, jotka alkavat 1.8.2022 tai myöhemmin, ei luoda KOSKI-palveluun.

Ohjeet siirtyvän opiskelijan opintosuoritusten merkitsemisestä TUVA-opiskeluoikeudelle löytyvät TUVA-koulutuksen opiskeluoikeuksien ohjeista.

1. Opiskeluoikeuden perustiedot

Katselukäyttöliittymässä opiskeluoikeuden perustiedot löytyvät sinisen yläpalkin ja "Suoritukset"-otsikon välistä. Opiskeluoikeuden perustiedoissa näytetään opiskeluoikeuden alkamis- ja loppumispäivämäärä, opiskeluoikeusjaksojen tilahistoria sekä opiskeluoikeuden lisätiedot.

Opiskeluoikeuden inforuudussa ja yläpalkissa näkyvät tiedot

Jos lukioon valmistavan koulutuksen opiskeluoikeus on siirretty oikein, opiskeluoikeuden inforuudussa näkyy otsikko "Lukioon valmistava koulutus". Otsikon alla näkyy oppilaitos, johon opiskeluoikeus kuuluu sekä teksti "Lukioon valmistava koulutus", jonka perässä opiskeluoikeuden alkamisvuosi, päättymisvuosi (jos opiskeluoikeus on päättynyt) ja viimeisin opiskeluoikeuden tila (ks. tarkemmin opiskeluoikeuden tiloista kohta "Opiskeluoikeuden tilat" .

Inforuudun alapuolella olevassa opiskeluoikeuden yläpalkissa näkyvät sama tiedot niin, että ensimmäisenä näytetään oppilaitos, johon opiskeluoikeus kuuluu. Organisaation perässä teksti "Lukioon valmistava koulutus", jonka jälkeen suluissa opiskeluoikeuden alkamisvuosi, päättymisvuosi (jos opiskeluoikeus on päättynyt) ja viimeisin opiskeluoikeuden tila.

Opiskeluoikeuspalkissa näytetään lisäksi opiskeluoikeuden oid sekä versiohistoria. Opiskeluoikeuden oid:stä on kerrottu lisää sivulla KOSKI-palvelun käyttämät tunnistenumerot. Versiohistoriassa voit tarkistaa milloin viimeksi tietoja on päivitetty niin, että tiedot ovat muuttuneet ja selaamaan vanhoja versioita tiedoista.

Opiskeluoikeuden alkaminen

Koulutuksenjärjestäjä päättää ajankohdan, jolloin opiskeluoikeus alkaa. Opiskeluoikeuden alkamispäiväksi/ensimmäiseksi läsnä-tilan päivämääräksi merkitään siis koulutuksenjärjestäjän päättämä opiskeluoikeuden aloituspäivämäärä, jolloin opinnot alkavat. Jos opiskeluoikeuden alkamista siirretään koulutuksenjärjestäjän päätöksellä, muutetaan opiskeluoikeuden alkamispäivämäärää/ensimmäisen läsnä-tilan päivämäärää siksi, johon opiskeluoikeuden alkamista on siirretty. Jos opiskelija hakee ja hänelle myönnetään väliaikaista keskeytystä, aloitetaan opiskeluoikeus tilalla "väliaikaisesti keskeytynyt". Esimerkiksi jos opiskelija aloittaa opintonsa vaihto-opiskelulla käytetään ensimmäisenä tilana tilaa "väliaikaisesti keskeytynyt". Jos opiskelija taas on hakenut opiskelijaksi ja saanut opiskelupaikan esim. vuoden mittaiseen kansanopistovuoteen, koulutuksenjärjestäjä selkeyttää oman prosessinsa onko kyse väliaikaisen keskeytyksen hakemisesta ja myöntämisestä vai opiskeluoikeuden alkamisen siirtämisestä.

Opiskeluoikeuden tilat ja rahoitusmuodot/ Läsnäolo ja opintojen lopettaminen

Opiskelijat jotka eivät kuulu Oppivelvollisuuslain piiriin / eivät ole oppivelvollisia

Tila-tiedot näkyvät yhdessä "Opiskeluoikeuden voimassaoloaika"-tiedon kanssa heti opiskeluoikeuden yläpalkin alta. Lukioon valmistavassa koulutuksessa käytettävät opiskeluoikeuden tilat ovat:

  • Läsnä: Oppijan opiskeluoikeus on aktiivinen ja oppija osallistuu koulutukseen. Opiskeluoikeus alkaa koulutuksen järjestäjän päättämänä ajankohtana (Lukiolaki 714/2018 23 §).

  • Valmistunut: Opiskeluoikeus on päättynyt suorituksen valmistumiseen.Valmistunut-tilaan merkitseminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut LUVA-koulutuksen oppimäärän mukaisesti vähintään 25 kurssia/50 opintopistettä. Valmistunut-tilan päivämääräksi merkitään sama kuin päivämärä, jolloin opiskelija on saanut todistuksen Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen suoritetuista opinnoista.

  • Eronnut (tilatieto käytössä 31.7.2022 asti): Opiskelija on lakannut opiskelemasta niin, ettei hän ole saanut suoritettua LUVA-oppimäärän mukaista 25 kurssia / 50 opintopistettä. Se päivä, jolle merkitään tila "eronnut" ei ole valtionosuusrahoitteista koulutusta. Kun opiskeluoikeus on päätetty tilaan "Eronnut" ei oppilaan mahdollisesti palatessa opiskelemaan samaan kouluun voida ottaa käyttöön enää samaa opiskeluoikeutta. Oppilaalle tulee luoda uusi opiskeluoikeus uudella aloituspäivämäärällä.

  • Katsotaan eronneeksi (1.8.2022 alkaen opiskeluoikeuden tila ”eronnut” ei ole enää käytössä LUVA:n opiskeluoikeuksilla): Opiskelija katsotaan eronneeksi, jos on ilmeistä, että hänen tarkoituksenaan ei ole osallistua opetukseen, eikä hän ole esittänyt poissaololleen perusteltua syytä tai hän ei ole suorittanut opintojaan lukiolain 23 §:n 2 momentissa säädetyssä ajassa tai hänelle myönnetyssä lisäajassa. Opiskelija katsotaan eronneeksi myös silloin, kun hän itse ilmoittaa koulutuksen järjestäjälle kirjallisesti eroamisestaan. Tällöin opiskelija katsotaan eronneeksi siitä päivästä lukien, kun ilmoitus saapuu koulutuksen järjestäjälle, tai opiskelijan ilmoittamasta myöhemmästä ajankohdasta. Tällöin opiskelija katsotaan eronneeksi siitä päivästä lukien, kun ilmoitus saapuu koulutuksen järjestäjälle, tai opiskelijan ilmoittamasta myöhemmästä ajankohdasta. Koulutuksen järjestäjä antaa päätöksen opiskelijan eronneeksi katsomisesta. (Lukiolaki 24 §). Se päivä, jolle merkitään tila "katsotaan eronneeksi" ei ole valtionosuusrahoitteista koulutusta. Kun opiskeluoikeus on päätetty tilaan "katsotaan eronneeksi" ja opiskelija palaa opiskelemaan samaan oppilaitokseen, ei voida ottaa käyttöön enää samaa opiskeluoikeutta. Opiskelijalle tulee luoda uusi opiskeluoikeus uudella aloituspäivämäärällä.
  • Väliaikaisesti keskeytynyt: Väliaikaisella keskeyttämisellä tarkoitetaan tilanteita, joissa opiskelijalle on myönnetty vapautus opetukseen osallistumisesta tai tilanteita, joissa opiskelija on luvatta poissa opetuksesta tai opiskelija on erotettu määräajaksi, opiskelijan opiskeluoikeus on pidätetty tai opiskelija on väliaikaisesti keskeyttänyt opiskeluoikeutensa. Lukiolain 714/2018 23 §:n mukaisesti opiskelijalla on oikeus väliaikaisesti keskeyttää opiskeluoikeutensa siksi ajaksi, jonka hän on suorittamassa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelusta taikka saa sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista sairauspäivärahaa taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Lisäksi opiskeluoikeus voidaan opiskelijan pyynnöstä väliaikaisesti keskeyttää muusta perustellusta syystä. Koulutuksen järjestäjä päättää lisäajan myöntämisestä ja opiskeluoikeuden väliaikaisesta keskeyttämisestä opiskelijan hakemuksesta. Väliaikaisella keskeyttämisellä ei tarkoiteta lyhyttä, esimerkiksi kahden viikon mittaista lomajaksoa. Oppilaitoksesta tai asuntolasta erottamisesta ja opiskelusta pidättämisestä sekä kirjallisen varoituksen antamisesta päättää koulutuksen järjestäjän asianomainen monijäseninen toimielin tai koulutuksen järjestäjän niin päättäessä rehtori. Rehtorille voidaan antaa toimivalta päättää korkeintaan kolme kuukautta kestävästä oppilaitoksesta tai asuntolasta erottamisesta (Lukiolaki 714/2018 42 §). Aikajakso, jolloin opiskeluoikeuden tila on "väliaikaisesti keskeytynyt" ei ole valtionosuusrahoitteista. Huom! Oppijalle, jolle tarjotaan oppivelvollisuuslain määrittämällä tavalla maksutonta koulutusta voi väliaikaisen keskeytyksen ajaksi kuulua merkitä maksuttomuuden pidentämisen lisätietoja, katso ohjeet  kohdasta "opiskeluoikeuden lisätiedot".
  • Mitätöity. Opiskeluoikeus voidaan mitätöidä lähettämällä tila-tieto "mitätöity". Tällöin opiskeluoikeus poistetaan pysyvästi KOSKI-palvelusta. Mitätöinti pitäisi aina tehdä harkiten ja mitätöintiä käyttää vain jos opiskeluoikeuden perustiedot on siirretty väärin niin, ettei niiden korjaaminen ole mahdollista (oppijalle luotu väärä opiskeluoikeus, oppijan tunnistetiedot ovat virheelliset, oppija peruuttaa opiskelupaikkansa ennen aloittamistaan). Kun opiskeluoikeus on mitätöity, opiskeluoikeus on poistettu pysyvästi. Opiskeluoikeutta ei voi päivittää eikä palauttaa. Jos opintohallintojärjestelmästä halutaan uudelleenlähettää opiskelijan opiskeluoikeuden tiedot, tulee opintohallintojärjestelmästä tyhjentää kenttä, johon on palautunut KOSKI-palvelusta opiskeluoikeuden OID tunniste ( 1.2.246.562.15.XXXXXXXXXXX).

Opiskelijat jotka ovat oppivelvollisia 

Oppivelvollisuuslaki määrittää koulutuksen järjestäjille uusia vastuita oppivelvollisten opiskelijoiden oppivelvollisuuden suorittamiseen liittyen. Oppivelvollisten opiskelijoiden kohdalla opiskeluoikeuden tiloja käytetään jossain määrin toisella tavalla kuin ei-oppivelvollisten opiskelijoiden kohdalla.

  • Läsnä: Oppijan opiskeluoikeus on aktiivinen ja oppija osallistuu koulutukseen. Opiskeluoikeus alkaa koulutuksen järjestäjän päättämänä ajankohtana (Lukiolaki 714/2018 23 §).  Oppivelvollinen opiskelija, joka on määräaikaisesti erotettu tai jonka opiskeluoikeus on pidätetty on myös tilassa "läsnä" KOSKI-palvelussa.

  • Valmistunut: Opiskeluoikeus on päättynyt suorituksen valmistumiseen.Valmistunut-tilaan merkitseminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut LUVA-koulutuksen oppimäärän mukaisesti vähintään 25 kurssia/ 50 opintopistettä. Valmistunut-tilan päivämääräksi merkitään sama kuin päivämärä, jolloin opiskelija on saanut todistuksen Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen suoritetuista opinnoista.

  • Eronnut (tilatieto käytössä 31.7.2022 asti): Opiskelija on lakannut opiskelemasta niin, ettei hän ole saanut suoritettua LUVA-oppimäärän mukaista 25 kurssia/50 opintopistettä. Se päivä, jolle merkitään tila "eronnut" ei ole valtionosuusrahoitteista koulutusta. Kun opiskeluoikeus on päätetty tilaan "Eronnut" ei opiskelijan mahdollisesti palatessa opiskelemaan samaan kouluun voida ottaa käyttöön enää samaa opiskeluoikeutta, vaan opiskelijalle tulee luoda uusi opiskeluoikeus uudella aloituspäivämäärällä.  Koulutuksenjärjestäjän on huomioitava Oppivelvollisuuslain velvoitteet oppivelvollisuuden suorittamisen valvonnassa ja mitä toimenpiteitä koulutuksen järjestäjän on tehtävä ennen kuin oppivelvollisen oppijan opiskeluoikeus voidaan päättää tilaan "eronnut".

  • Katsotaan eronneeksi (1.8.2022 alkaen opiskeluoikeuden tila ”eronnut” ei ole enää käytössä LUVA:n opiskeluoikeuksilla): Opiskelija katsotaan eronneeksi, jos:
    1) on ilmeistä, että hänen tarkoituksenaan ei ole osallistua opetukseen, eikä hän ole esittänytpoissaololleen perusteltua syytä;
    2) hän on keskeyttänyt oppivelvollisuuden suorittamisen toistaiseksi oppivelvollisuuslain 7 §:n tarkoittamalla tavalla;
    3) hän ei ole suorittanut opintojaan lukiolain 23 §:n 2 momentissa säädetyssä ajassa tai hänelle myönnetyssä lisäajassa. Opiskelija katsotaan eronneeksi myös silloin, kun hän itse ilmoittaa koulutuksen järjestäjälle kirjallisesti eroamisestaan. Tällöin opiskelija katsotaan eronneeksi siitä päivästä lukien, kun ilmoitus saapuu koulutuksen järjestäjälle, tai opiskelijan ilmoittamasta myöhemmästä ajankohdasta. Koulutuksen järjestäjä antaa päätöksen opiskelijan eronneeksi katsomisesta lukuun ottamatta tilannetta, jossa oppija katsotaan eronneeksi kohdan 2 perusteella. (Lukiolaki 24 §). Lisäksi oppivelvollinen katsotaan eronneeksi 1 kohdassa tarkoitetulla perusteella viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun hän on viimeisen kerran osallistunut opetukseen. Ennen oppivelvollisen eronneeksi katsomista koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa oppivelvolliselle sekä hänen huoltajalleen ja muulle lailliselle edustajalleen, että oppivelvollinen voidaan katsoa eronneeksi, jos hän ei osallistu opetukseen. Oppivelvollisen eronneeksi katsomisessa noudatettavista menettelyistä säädetään lisäksi oppivelvollisuuslain 13 §:ssä. Koulutuksenjärjestäjän on huomioitava Oppivelvollisuuslain velvoitteet oppivelvollisuuden suorittamisen valvonnassa ja mitä toimenpiteitä koulutuksen järjestäjän on tehtävä ennen kuin oppivelvollisen oppijan opiskeluoikeus voidaan päättää tilaan "katsotaan eronneeksi". Itse eroamisestaan ilmoittavan oppivelvollisen opiskelijan tapauksessa koulutuksen järjestäjän on tarkastettava, onko oppivelvollisella opiskelijalla jo jokin muu oppivelvollisuuden suorittamiseen kelpaava opiskelupaikka ennen kuin opiskeluoikeuden voi päättää tilaan "katsotaan eronneeksi". Se päivä, jolle merkitään tila "katsotaan eronneeksi" ei ole valtionosuusrahoitteista koulutusta. Kun opiskeluoikeus on päätetty tilaan "katsotaan eronneeksit" ja opiskelija palaa opiskelemaan samaan oppilaitokseen, ei voida ottaa käyttöön enää samaa opiskeluoikeutta. Opiskelijalle tulee luoda uusi opiskeluoikeus uudella aloituspäivämäärällä.


  • Väliaikaisesti keskeytynyt: Oppivelvollinen voi keskeyttää opintonsa vain oppivelvollisuuslain 7 §:ssä säädetyillä syillä. Oppivelvollisten opiskelijoiden kohdalla tilaa "väliaikaisesti keskeytynyt" käytetään silloin, kun oppivelvollinen hakee oppivelvollisuuden suorittamisen määräaikaista keskeytystä koulutuksen järjestäjältä ja koulutuksen järjestäjä sen myöntää. Oppivelvollisuuslaki (1214/2020) luettelee tilanteita joissa oppivelvollisuuden piiriin kuuluva oppija voi määräaikaisesti keskeyttää oppivelvollisuuden suorittamisen: 1) oppivelvollisuuden suorittamisen estävän pitkäaikaisen sairauden tai vamman vuoksi; 2) äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajaksi; 3) vähintään kuukauden kestävän tilapäisen ulkomailla oleskelun ajaksi, jos oppivelvollinen osallistuu oppivelvollisuuden suorittamista vastaavaan koulutukseen ulkomailla tai hänen muutoin voidaan katsoa suorittavan oppivelvollisuutta ulkomailla oleskelun aikana; 4) oppivelvollisuuden suorittamisen estävän elämäntilanteeseen liittyvän muun painavan syyn vuoksi. Aikajakso, jolloin opiskeluoikeuden tila on "väliaikaisesti keskeytynyt" ei ole valtionosuusrahoitteista.

  • Mitätöity. Opiskeluoikeus voidaan mitätöidä lähettämällä tila-tieto "mitätöity". Tällöin opiskeluoikeus poistetaan pysyvästi KOSKI-palvelusta. Mitätöinti pitäisi aina tehdä harkiten ja mitätöintiä käyttää vain jos opiskeluoikeuden perustiedot on siirretty väärin niin, ettei niiden korjaaminen ole mahdollista (oppijalle luotu väärä opiskeluoikeus, oppijan tunnistetiedot ovat virheelliset, oppija peruuttaa opiskelupaikkansa ennen aloittamistaan). Kun opiskeluoikeus on mitätöity, opiskeluoikeus on poistettu pysyvästi. Opiskeluoikeutta ei voi päivittää eikä palauttaa. Jos opintohallintojärjestelmästä halutaan uudelleenlähettää opiskelijan opiskeluoikeuden tiedot, tulee opintohallintojärjestelmästä tyhjentää kenttä, johon on palautunut KOSKI-palvelusta opiskeluoikeuden OID tunniste ( 1.2.246.562.15.XXXXXXXXXXX).

Oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttäminen toistaiseksi: Oppivelvollisuuden suorittaminen voidaan keskeyttää toistaiseksi ainoastaan silloin, jos oppivelvollisuuden suorittamisen estävä sairaus tai vamma on luonteeltaan pysyvä. Päätös oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämisestä tehdään hakemuksesta. Ennen päätöksen tekemistä tulee selvittää, onko oppivelvollisuuden suorittaminen mahdollista oppivelvollisuuslain 7 §:n1 momentin 1 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa mahdollista yksilöllisten valintojen, yksilöllistämisen, välttämättömien tukitoimien tai kohtuullisten mukautusten avulla. Koulutuksen järjestäjän tulee ennen päätöksen tekemistä ilmoittaa oppivelvolliselle sekä hänen huoltajalleen ja muulle lailliselle edustajalleen, että oppivelvollinen katsotaan eronneeksi, jos oppivelvollisuuden suorittaminen keskeytetään toistaiseksi. Tällöin opiskelijan opiskeluoikeus päätetään tilaan "katsotaan eronneeksi". Opiskelijasta tehdään ilmoitus asuinkunnalle ja asuinkunta merkitsee Valpas-palveluun tiedon oppivelvollisuuden suorittamisen keskeytyksestä toistaiseksi.

Opiskeluoikeuden rahoitusmuodot

Opiskeluoikeuden tilojen "Läsnä" ja "Valmistunut" yhteydessä perässä tulee näkyä tieto opiskeluoikeuden rahoitusmuodosta. 

Rahoitustietojen merkintään käytetään KOSKI-koodistoa Opintojen rahoitus: https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/opintojenrahoitus/latest Lukion opiskeluoikeuksissa käytetään pääsääntöisesti rahoitusmuototietoja "Valtionosuusrahoitteinen koulutus (koodi 1) tai "Muuta kautta rahoitettu (koodi 6). Rahoitustiedot tulee olla merkitty kaikille niille opiskeluoikeuden tiloille, jotka vaikuttavat koulutuksen rahoituksen laskentaan (läsnä, valmistunut).

Opiskelija voidaan lukea samanaikaisesti rahoituksen perusteena olevaksi suoritteeksi vain yhdessä lain soveltamisalaan kuuluvassa koulutuksessa (Rahoituslaki 1705/2009 48 §). Opiskelija, oppilas tai opiskelijavuodet luetaan tällöin rahoituksen perusteeksi siinä koulutuksessa, jonka suorittamisen opiskelija tai oppilas on aloittanut ensimmäisenä. Rajaus koskee OKM:n hallinnonalalta rahoitettavaa perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosien laskentaa. 

  • Valtionosuusrahoitteinen koulutus: Opiskelijan tila-tietoon (läsnä, valmistunut) liitetään tieto valtionosuusrahoituksesta, silloin kun opiskelija kuuluu oppilaitoksen valtionosuusrahoituksen opiskelijavuosikertymään. Opetushallituksen valtionosuudet-yksikkö julkaisee vuosittain ohjeet siitä, mitkä opiskelijat kuuluvat valtionosuusrahoituksen piiriin. Pääsääntöisesti kaikki lukion valmistavaan koulutukseen osallistuvat opiskelijat kuuluvat valtionosuusrahoituksen piiriin. 

  • Muuta kautta rahoitettu: Opiskelijan tila-tietoon (läsnä, valmistunut) liitetään tieto muuta kautta rahoitettu silloin, kun opiskelija ei kuulu oppilaitoksen valtionosuusrahoituksen opiskelijavuosikertymään. "Muuta kautta rahoitettu" rahoitusmuotoa käytetään tila-tiedon yhteydessä esim. silloin, jos opiskelijan opinnot oppilaitokselle korvaa jokin toinen yhteistyöoppilaitos (toinen lukio tai ammatillinen oppilaitos).

Esimerkkejä opiskeluoikeuden tilojen ja rahoitusmuotojen yhdistelmistä

Katseluhetkellä voimassa oleva opiskeluoikeuden tila näkyy käyttöliittymässä lihavoituna, ja sen vieressä on sininen nuoli.

HUOM! Tulevaisuuteen tallennettua tila-tietoa ei saa tallentaa KOSKI-palveluun, ellei tilan alkaminen kyseisenä päivänä ole varma tieto (esim. valmistumispäivän tallennus yhteisvalintoja varten etukäteen).

Opiskeluoikeuden voimassaoloaika päätellään opiskeluoikeudelle siirretyistä tilajaksoista, jotka näkyvät "Tila"-otsikon vierellä. Jos opiskeluoikeutta ei ole päätetty ns. terminaalitilaan, opiskeluoikeuden voimassaoloajassa pitäisi näkyä pelkkä opiskeluoikeuden alkupäivä, joka päätellään opiskeluoikeuden ensimmäisen tilajakson alkupäivästä.

Opiskelijan opiskeluoikeuden tilaa tulee päivittää aina, kun siihen tulee muutoksia. Tieto vaikuttaa mm. rahoituksen laskentaan. Opiskeluoikeuden tilaa tulee päivittää myös siinä tapauksessa, että opiskeluoikeuden rahoitusmuoto muuttuu jostain syystä kesken opiskeluoikeuden.

Esimerkkikuva: Opiskelijan tila on katseluhetkellä "läsnä" eikä muita opiskeluoikeuden tiloja ole siirretty. Rahoitusmuotona tilalla on "valtionosuusrahoitteinen koulutus"

Jos opiskeluoikeus on päätetty ns. terminaalitilaan, opiskeluoikeuden voimassaoloajassa pitäisi näkyä myös opiskeluoikeuden päättymispäivä, joka päätellään opiskeluoikeuden päätävän tilajakson alkupäivästä.
Esimerkkikuva: Opiskelija on valmistunut LUVA-opiskeluoikeudesta 30.5.2020. Opiskeluoikeuden päättäväksi tilaksi on siirretty "valmistunut" rahoitusmuodolla "valtionosuusrahoitteinen koulutus".

Esimerkkikuva: Opiskelija on aloittanut opintonsa läsnäolevana. Opiskelijan opiskeluoikeus on väliaikaisesti keskeytynyt kun opiskelija on hakenut väliaikaista keskeytystä. Opiskelija on palannut väliaikaiselta keskeytykseltä takaisin opiskelijaksi ja opiskeluoikeuden tilaksi on muutettu taas "läsnä". Opiskeluoikeuden tilalle "väliaikaisesti keskeytynyt" ei tarvitse välittää rahoitusmuotoa, sillä väliaikaisesti keskeytynyttä opiskeluoikeus jätetään automaattisesti huomioimatta valtionosuusrahoituksessa.

Esimerkkikuva: Opiskelija on aloittanut opiskelunsa, mutta myöhemmin ilmoittanut eroavansa. Opiskeluoikeuden ensimmäisenä tilana näkyy "läsnä" ja seuraavana tilana näkyy opiskeluoikeuden päättävä tila "eronnut". Tilalle "eronnut" ei tarvitse välittää rahoitusmuotoa, sillä tilaan eronnut päätetty opiskeluoikeus jätetään automaattisesti huomiotta valtionosuusrahoituksesta heti eropäivästä eteenpäin.

Lukioon valmistavan koulutuksen lisätiedot (rahoituksen laskentaan ja tilaistointiin vaikuttavat tiedot)

Koulutuksen maksuttomuus

Koulutuksen maksuttomuus-lisätieto tulee olemaan pakollinen kaikille 1.8.2021 tai sen jälkeen alkaville opiskeluoikeuksille, joissa oppija kuuluu Oppivelvollisuuslain 1214/2020 piiriin. Lisätieto pitää olla merkittynä heti opiskeluoikeutta luotaessa. Lisätietoa ei saa siirtää oppijoille, jotka eivät kuulu Oppivelvollisuuslain piiriin, vaikka koulutuksen järjestäjä tarjoaisi omaehtoisesti maksuttoman koulutuksen muillekin kuin Oppivelvollisuuslain tarkoittamille opiskelijoille.

Oppivelvollisuuden laajentaminen koskee niitä nuoria, jotka suorittavat perusopetuksen oppimäärää oppivelvollisina 1.1.2021 tai sen jälkeen. Jos henkilön ennen 1.8.2021 voimassa olleen perusopetuslain 25 §:n mukainen oppivelvollisuus on päättynyt ennen 1.1.2021, henkilö ei tule oppivelvollisuuden laajentamisen piiriin, eli hänelle ei kirjata jatkossa myöskään lisätietoa koulutuksen maksuttomuudesta. Lisätietoa oppivelvollisuudesta Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla.

Maksuttomalla koulutuksella tarkoitetaan Oppivelvollisuuslain 1214/2020 määrittämää koulutuksen maksuttomuutta. Koulutus on opiskelijalle kyseisen lain tavalla määrittämänä maksutonta sen kalenterivuoden loppuun saakka, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta. Oikeutta maksuttomaan koulutukseen ei kuitenkaan ole, jos opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon taikka ammatillisen tutkinnon taikka niitä vastaavat ulkomaiset opinnot. Jos opiskelija suorittaa samanaikaisesti ammatillista koulutusta ja lukion oppimäärää, oikeus maksuttomaan koulutukseen päättyy, kun opiskelija on suorittanut ammatillisen tutkinnon ja ylioppilastutkinnon, kuitenkin viimeistään sen kalenterivuoden lopussa, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta. (Oppivelvollisuuslaki 1214/2020 § 16).

Koulutuksen järjestäjän tulee määritellä jokaisen opiskelijan kohdalla, kuuluuko oppija laajennetun oppivelvollisuuden piiriin, onko hän oikeutettu maksuttomaan koulutukseen sekä onko kyseinen koulutus maksutonta vai maksullista kyseiselle oppijalle. Lisätieto maksuttomuudesta/maksullisuudesta tulee siirtää KOSKI- tietovarantoon listana aikajaksoja. Tieto koulutuksen maksuttomuudesta saattaa muuttua kesken opiskeluoikeuden, joten KOSKI-tietomallissa tieto maksuttomuudesta siirretään listana aikajaksoja, vaikka suurimmaksi osassa opiskeluoikeuksia aikajaksoja tulee vain yksi. Aikajaksolle on pakollista siirtää vain alkupäivä, jos tieto koulutuksen maksuttomuudesta/maksullisuudesta säilyy samana koko opiskeluoikeuden ajan aina opiskeluoikeuden päättymiseen saakka.

Koulutuksen järjestäjä pääsee tarkastelemaan paikan vastaanottaneiden oppijoiden koulutuksen maksuttomuuden määrittämiseen tarvittavia valtakunnallisista rekistereistä löytyviä tietoja Oppivelvollisuuden seuranta- ja valvontapalvelun (Valpas) kautta. Valpas-palvelu koostaa tietoja opiskelijasta useammasta eri rekisteristä ja tarjoaa tiedot koulutuksen järjestäjälle tarkasteltavaksi koulutuksen maksuttomuuden arviointia varten. Palvelussa näkyvät muun muassa tiedot aiemmista opinnoista sekä opiskelijan iästä laskettu päivämäärä, mihin asti opiskelijalla olisi teoreettisesti oikeus maksuttomaan koulutukseen (sen vuoden loppuun, kun opiskelija täyttää 20 vuotta). Valpas-palvelu ei kuitenkaan voi aukottomasti päätellä maksuttomuuden piiriin kuulumista kaikkien opiskelijoiden kohdalla. Esimerkiksi jos opiskelija on suorittanut perusopetuksen tai tutkinnon ulkomailla tai Ahvenanmaalla, tiedot näistä opinnoista eivät tallennu kansallisiin rekistereihin eivätkä siksi näy Valpas-palvelussa. Koulutuksen järjestäjän tulee tarvittaessa pyytää tiedot aiemmista opinnoista opiskelijalta itseltään.

Esimerkkikuva: Oppija on ollut oppivelvollinen 1.1.2021. Hän hakeutuu ja aloittaa LUVA-opiskelijana 12.8.2021. Koulutuksenjärjestäjä saa Valpas-palvelun kautta tiedon hänen aiemmista opiskeluoikeuksistaan, ja siitä mihin asti oppivelvollisuus on voimassa. Tietojen perusteella koulutuksenjärjestäjä tekee päätöksen, että koulutus opiskelijalle maksutonta (esim. Oppija on ensimmäinen oppivelvollisten ikäluokka ja saanut perusopetuksen päättötodistuksen 1.6.2021, voidaan sanoa varmaksi että hänellä ei ole toisen asteen tutkintoa jo suoritettu Ahvenanmaalla/ulkomailla). Tieto tallennetaan samalla kun opiskeluoikeus luodaan.


Oikeutta maksuttomaan koulutukseen pidennetty (muutoksia 1.8.2022 alkaen)


Huom! Oppivelvollisuuslakiin tuli muutos 1.8.2022 alkaen koskien maksuttoman koulutuksen oikeuden pidentämistä.

Oikeutta maksuttomaan koulutukseen pidennetty- lisätieto tallennetaan vain niille oppijoille, jotka kuuluvat oppivelvollisuuslain 1214/2020 piiriin. Lisätietoa ei saa siirtää oppijoille, jotka eivät kuulu oppivelvollisuuslain piiriin.

1.8.2022 alkaen oikeutta maksuttomaan koulutukseen pidennetään vain oppijan hakemuksesta. ”Maksuttomuuden pidentämisestä päättää opiskelijan hakemuksesta se koulutuksen järjestäjä, jonka opintojen aikana opiskelija hakee maksuttomuuden pidentämistä. Maksuttomuuden pidentämistä voi hakea aikaisintaan kuusi kuukautta ennen 16 §:n 1 momentissa tarkoitetun maksuttomuuteen oikeuttavan ajan päättymistä.” (Oppivelvollisuuslaki 1214/2020 § 16).

Oppivelvollisuuden laajennukseen liittyvä toisen asteen koulutus on opiskelijalle maksutonta sen kalenterivuoden loppuun saakka, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta. Oikeutta maksuttomaan koulutukseen ei kuitenkaan ole, jos opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon taikka ammatillisen tutkinnon taikka niitä vastaavat ulkomaiset opinnot. Jos opiskelija suorittaa samanaikaisesti ammatillista koulutusta ja lukion oppimäärää, oikeus maksuttomaan koulutukseen päättyy, kun opiskelija on suorittanut ammatillisen tutkinnon ja ylioppilastutkinnon, kuitenkin viimeistään sen kalenterivuoden lopussa, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta. (Oppivelvollisuuslaki 1214/2020 § 16). Oppivelvollisuuslain 1214/2020 16 §:ssämääritellään tilanteet, joissa oppijan oikeutta maksuttomuuteen koulutukseen voidaan pidentää.

Jatkossa, 1.8.2022 alkaen, koulutuksenjärjestäjä kirjaa tiedon pidennyksestä KOSKI-palveluun, kun oppijalle on oppivelvollisuuslain mukaisesti myönnetty pidennys hakemuksen perusteella. Mikäli oppijalle on tallennettu pidennys oikeuteen maksuttomasta koulutuksesta ennen 1.8.2022, jätetään tuo tieto oppijan opiskeluoikeudelle: oppija, jolle on myönnetty pidennys aikavälillä 1.8.2021-31.7.2022, on yhä voimassa oleva eikä oppijan tarvitse uudelleen hakea pidennystä hakemuksella 1.8.2022 lakimuutoksen vuoksi. Tieto pidentämisestä välittyy edelleen VALPAS-palveluun myös muiden koulutuksen järjestäjien nähtäväksi. 

Tieto oikeuden maksuttomaan koulutukseen pidentämisestä siirretään listana aikajaksoja (alku- ja loppupäivä). Pidennys myönnetään sen jälkeiselle ajalle, mihin oikeus maksuttomaan koulutukseen olisi oppivelvollisuuslain mukaisesti päättynyt. Aikajaksolle on aina siirrettävä loppupäivä.

Esimerkki: Oppija on syntynyt vuonna 2004 ja ollut oppivelvollinen 1.1.2021 eli hän kuuluu laajennetun oppivelvollisuuden piiriin. Hän aloittaa opinnot lukion opiskelijana 12.8.2021. Koulutuksenjärjestäjä saa Valpas-palvelun kautta tiedon hänen aiemmista opiskeluoikeuksistaan, ja siitä mihin asti oppijalla olisi iän mukaisesti oikeus maksuttomaan koulutukseen (sen vuoden loppuun, kun oppija täyttää 20 vuotta). Tietojen perusteella koulutuksenjärjestäjä määrittää, että oppijan koulutus on opiskelijalle maksutonta (esim. oppija on saanut perusopetuksen päättötodistuksen 1.6.2021 ja voidaan sanoa varmaksi, että hänellä ei ole toisen asteen tutkintoa jo suoritettu Ahvenanmaalla/ulkomailla). Tieto maksuttomuudesta tallennetaan samalla kun opiskeluoikeus luodaan. Koulutuksen järjestäjä tallentaa vain lisätiedon ”maksuton” ja maksuttomuuden alkamispäivän, mikä on 12.8.2021 opiskeluoikeuden alkamispäivän mukaisesti.

Oppija keskeyttää opintonsa oppivelvollisuuslain 7pykälän mukaisin syin vuodeksi (esim. terveydellisin syin) ajalle 1.1.2023-31.12.2023.

Vuonna 2024 oppija on täyttämässä 20 vuotta, joten oppijan teoreettinen, iästä laskettava oikeus maksuttomaan koulutukseen päättyy 31.12.2024. Oppija hakee pidennystä opintoihinsa kuusi kuukautta ennen maksuttoman koulutuksen oikeuden päättymistä (31.12.2024) eli aikaisintaan heinäkuussa 2024. Elokuussa 2024 koulutuksen järjestäjä myöntää oppijalle pidennys vuodeksi. Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskeluoikeudelle KOSKI-palvelussa pidennyksen ajalle 1.1.2025-31.12.2025. Koulutuksen järjestäjän aiemmin tallentamassa ”maksuton”-lisätiedossa ei ole päättymispäivää, joten opiskeluoikeuden ”maksuton”-lisätietoon ei tarvitse tehdä muutoksia.

Mikäli oppija ei saa opintojaan suoritettua loppuun 31.12.2025 mennessä, koulutuksen järjestäjä merkitsee ”maksuton”- lisätiedolle alkamispäivän lisäksi päättymispäivän 31.12.2025. Lisäksi koulutuksen järjestäjä merkitsee lisätietoihin ”maksullinen” ja alkamispäiväksi 1.1.2026.

Pidennetty päättymispäivä (Opiskelijalle myönnetty lisäaikaa)

Opiskelijalla on oikeus suorittaa lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen oppimäärä enintään yhdessä vuodessa, jollei koulutuksen järjestäjä myönnä opiskelijalle sairauden, vamman tai muun erityisen syyn vuoksi lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen (Lukiolaki 714/2018 23 §). Jos koulutuksenjärjestäjä myöntää opiskelijalle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen, tulee opiskeluoikeudelle merkitä tieto "Pidennetty päättymispäivä: kyllä". Mahdolliset arvot ovat "Kyllä/Ei". Jos arvo on "ei", niin kenttää ei pitäisi näkyä ollenkaan.

Esimerkkikuva: Opiskeluoikeuden lisätiedoissa näkyy tieto "pidennetty päättymispäivä".

Ulkomainen vaihto-opiskelija

Jos kyseessä on ulkomailta saapuva vaihto-opiskelija, opiskeluoikeuden lisätiedoissa tulisi näkyä "ulkomainen vaihto-opiskelija: Kyllä".  Mahdolliset arvot ovat "Kyllä/Ei". Jos arvo on "ei", niin kenttää ei pitäisi näkyä ollenkaan. OKM:ssä linjattavana voiko ulkomainen vaihto-opiskelija osallistua LUVA-koulutukseen.

Sisäoppilaitosmuotoinen majoitus 

Koulutuksenjärjestäjän oikeudesta järjestää koulutusta sisäoppilaitosmaisena majoituksesta määrätään koulutuksenjärjestämisluvassa. Opiskeluoikeuden lisätietoon sisäoppilaitosmainen majoitus, kirjataan ne aikajaksot jolloin opiskelija asuu pääasiallisesti oppilaitoksen asuntolassa, jossa tarjotaan sisäoppilaitosmaista majoitusta.

Jos opiskelija on ollut sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa, kaikki majoituksen aikajaksot tulisi näkyä opiskeluoikeuden lisätiedoissa alkamis- ja päättymispäivineen.
Jos sisäoppilaitosmuotoisen majoituksen jaksosta puuttuu päättymispäivä, oppijan tulkitaan olevan aktiivisissa opiskeluoikeuksissa tarkasteluhetkellä sisäoppilaitosmuotoisen majoituksen piirissä ja päättyneissä opiskeluoikeuksissa olleen sisäoppilaitosmuotoisen majoituksen piirissä opintojen loppuun asti.

Esimerkkikuva: Opiskelija on ollut sisäoppilaitosmaisessa majoituksessa koko opiskeluaikansa aina opiskeluoikeuden aloituksesta sen päättymiseen asti. Opiskeluoikeuden lisätiedoissa näkyy lisätieto "sisäoppilaitosmainen majoitus, jolla on ajanjakson alkupäivänä sama alkupäviä, kuin jolloin opiskeluoikeus on alkanut. Päättymispäivää lisätiedon ajanjaksolla ei ole, jolloin tulkitaan että opiskelija on ollut sisäoppilaitosmaisessa majoituksessa opiskeluoikeuden päättymiseen saakka.

Ulkomaanjaksot 

Jos opiskelija on ulkomaan vaihto-opiskelujaksolla tulee tieto jaksosta löytyä opiskeluoikeuden lisätiedoista. Ulkomaanjakso-tieto koostuu aikajaksosta, maasta, jossa vaihto on suoritettu sekä kuvauksesta ulkomaan jakson sisällöstä. 

Jos ulkomaanjaksosta puuttuu päättymispäivä, oppijan tulkitaan olevan aktiivisissa opiskeluoikeuksissa tarkasteluhetkellä ulkomailla, ja päättyneissä opiskeluoikeuksissa olleen ulkomailla opintojen loppuun asti.  Kenttää ei näytetä, jos ulkomaan jaksoja ei ole. 

Kun opiskelijalle merkitään opiskeluihin liittyvä ulkomaanjakso, hänet läsnäolotilansa merkitään samalle ajanjaksolle väliaikaisesti keskeytyneeksi. 

HUOM! Jos opiskelija muuttaa  ulkomaille muusta, kuin suoraan vaihto-opiskeluun liittvästä syystä, KOSKI-palveluun siirrettävät tiedot riippuvat koulutuksenjärjestäjän harkinnasta. Jos tiedetään, että opiskelija on tulossa takaisin, merkitään hänet väliaikaisesti keskeyttäneeksi sekä merkitään hänelle ulkomaanjakso (alku- ja loppupäivämäärä, maan nimi ja kuvaus). Kuvaus eroaa sen mukaan onko kyseessä vaihto-opiskelija vai muusta syystä ulkomailla oleskeleva. Jos ei ole tietoa siitä, aikooko opiskelija palata suorittamaan opiskeluoikeuttansa, pitää koulutuksenjärjestäjän itse käyttää harkintaa, milloin opiskelija merkitään väliaikaisesti keskeyttäneeksi tai eronneeksi.   

Esimerkkikuva: Opiskelija on opintoihin liittyvällä ulkomaanjaksolla 1.11.2019-31.11.2019. Opiskeluoikeuden lisätiedoissa näkyy ulkomaanjaksotieto ajanjaksoineen, maatietoineen ja kuvauksineen. Opiskeluoikeuden tilaksi on kyseiselle ajanjaksolle merkitty "väliaikaiseksti keskeytynyt", jonka jälkeen tilaksi on muutettu takaisin "läsnä".



2. Lukioon valmistavan koulutuksen suorituksen tiedot

Suorituksen perustiedot kaikilla opiskelijoilla

Kun lukioon valmistavan koulutuksen opiskeluoikeus on siirretty oikein, katselukäyttöliittymässä pitäisi näkyä "Suoritukset"-otsikon alla "Lukioon valmistava koulutus (LUVA)"-välilehti, jonka alla näkyvät suorituksen perustiedot.

LUVA:n perustiedoissa tulee näkyä oppijan suorituksesta seuraavat tiedot:

  • Koulutus: Lukioon valmistavan koulutuksen tunnistetiedot eli koulutuskoodi 999906 ja diaarinumero 56/011/2015 tai uudemmissa perusteissa koulutuskoodi 999906 ja diaarinumero OPH-4958-2020. Diaarinumeroa klikkaamalla pääsee suoraan ePerusteisiin.
  • Opetussuunnitelma: Tieto siitä, suoritetaanko lukiota nuorten vai aikuisten oppimäärän mukaisesti.
  • Oppilaitos / toimipiste: Oppilaitoksen toimipiste, jossa opinnot on suoritettu. Jos oppilaitoksella ei ole toimipisteitä, näkyvät tässä oppilaitoksen tiedot.
  • Suorituskieli: Tieto siitä, mikä on oppilaitoksen opetuskieli jolla koulutusta suoritetaan.
  • Ryhmä: Ryhmän tunniste, jos tieto on siirretty. Ryhmätietoa ei ole pakollista siirtää KOSKI-palveluun.

Esimerkkikuva KOSKI- palvelun testiympäristöstä


Suorituksen tiedot kun opiskeluoikeus päättyy

Opiskelija on suorittanut Lukioon valmistavan koulutuksen (vähintään 25 kurssia tai 50 opintopistettä)

Kun opiskelija on suorittanut koko lukioon valmistavan koulutuksen, eli vähintään 25 kurssia 2015 perusteiden mukaisesti tai  50 opintopistettä 2020 perusteiden mukaisesti, suoritus vahvistetaan ja opiskeluoikeus merkitään tilaan "valmistunut".

Suorituksen perustietoihin kirjataan opiskeluoikeuden päättyessä muiden perustietojen lisäksi:

  • mahdolliset todistuksella näkyvät lisätiedot
  • suoritettujen kurssien/moduulien yhteislaajuus
  • Suorituksen vahvistus (todistuksen allekirjoitustiedot: pvm, paikkakunta, allekirjoittaja)

Esimerkkikuva KOSKI- palvelun testiympäristöstä. Suorituksen perustiedoissa tiedon "koulutus" alla näkyy suorituksen laajuus eli 50 opintopistettä. Suorituskielen alla näkyy opiskelijan todistukselle merkityt lisätiedot. Suoritus on vahvistettu ja näkyy tilassa "SUORITUS VALMIS" vahvistuksen tiedoilla. Opiskeluoikeuden viimeiseksi tilaksi on merkitty "valmistunut".


Esimerkkikuva KOSKI- palvelun testiympäristöstä: Opiskelija on suorittanut LUVA-koulutuksen. Hän on suorittanut yhteensä 27 kurssia. Suorituksen perustiedoissa tiedon "koulutus" alla näkyy suorituksen laajuus eli 27 kurssia. Suorituskielen alla näkyy opiskelijan todistukselle merkityt lisätiedot. Suoritus on vahvistettu ja näkyy tilassa "SUORITUS VALMIS" vahvistuksen tiedoilla. Opiskeluoikeuden viimeiseksi tilaksi on merkitty "valmistunut".



Opiskelija päättää lukioon valmistavan koulutuksen ilman, että on suorittanut koko valmistavaa koulutusta (alle 25 kurssia tai 50 opintopistettä)

Lukioon valmistavan koulutuksen opiskeluoikeus on aina päätettävä, opiskelija ei voi jäädä KOSKI-palveluun tilassa "läsnä". Jos opiskelija lopettaa opintonsa / opiskeluoikeus päättyy niin, ettei saa valmiiksi koko lukioon valmistavan koulutuksen suoritusta (25 kurssia vuoden 2015 perusteiden mukaisesti tai 50 opintopistettä 2020 perusteiden mukaisesti), opiskeluoikeus päätetään tilaan "eronnut" ja suoritus jätetään tilaan "kesken". Suorituksen perustiedoissa näkyvät samat perustiedot kuin kaikilla opiskelijoilla.

Suorituksen perustiedoissa näkyvät lisäksi:

  • Mahdolliset lisätiedot todistuksella lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen suoritetuista opinnoista
  • Suoritettujen kurssien yhteislaajuus

HUOM! Osittain lukioon valmistavan koulutuksen suorittaneen opiskelijan opiskeluoikeudelle siirretään ne oppiaineet ja kurssit, jotka hän on suorittanut vaikka opiskeluoikeutta ei vahvisteta. Ks. jäljempänä ohjeet oppiaineiden ja arviointien merkitsemisestä.

Esimerkkikuva: Opiskelija on opiskellut lukioon valmistavassa koulutuksessa vuoden. Opiskelija suoritti vuoden aikana vain 15 kurssia, eli ei koko lukioon valmistavaa koulutusta. Opiskelija ei jatka lukioon valmistavassa koulutuksessa seuraavaa vuotta ja opiskeluoikeus päättyy. Opiskeluoikeuden tilaksi merkitään "eronnut". Suorituksen perustiedoissa näkyy opiskelijan suorittamien kurssien yhteislaajuus, sekä todistuksella suoritetuista opinnoista näkyvät lisätiedot. Opiskeluoikeuden tiedoissa näkyvät lisäksi opiskelijan suorittamat kurssit.


Lukioon valmistavan koulutuksen oppiaineet ja arvioinnit

Oppiaineet

  • Oppiaineet näkyvät omina riveinään suorituksen perustietojen alapuolella. 
  • Oppiaineet on jaettu kahteen eri ryhmään: Lukion valmistaviin opintoihin sekä valinnaisina opintoina suoritettuihin lukion oppimäärän mukaisiin opintoihin
  • Oppiaineet tallennetaan joko valtakunnallisina tai paikalllisina oppiaineina. 
  • Paikallisten oppiaineiden nimen perässä on asteriski * merkkinä siitä, että kyseessä on paikallinen oppiaine. Paikallisten oppiaineiden siirtämiseen käytetään koulutuksenjärjestäjän itse määrittelemää koodia, nimeä sekä oppiaineen kuvausta.
  • Oppiaineen nimen jälkeen oikealla näkyy oppiaineessa suoritettujen kurssien yhteismäärä sekä mahdollinen oppiaineen arviointi. Jos oppiainetta ei ole arvioitu, näkyy sarakkeessa "arvosana" pelkkä viiva.
  • Oppiaine tulee olla arvioitu jotta lukion valmistavan koulutuksen suorittaneen opiskelijan opiskeluoikeus voidaan merkitä valmistuneeksi.

Kurssit

  • Oppiaineen nimen alla näkyvät kyseisessä oppiaineessa suoritetut kurssit/moduulit ja niiden kurssi- tai moduulikohtaiset arvioinnit.
  • Kurssin/moduulin tiedot näkyvät kun hiiren osoitin viedään kurssi/moduuulitunnisteen päälle. Tiedoissa näkyy kurssin/moduulin nimi, kuvaus (jos kyseessä on paikallinen kurssi/moduuli) sekä kurssin/moduulin laajuus.

Lukioon valmistavat opinnot

Esimerkkikuva: Oppija suorittaa edelleen lukioon valmistavaa koulutusta ja hänelle on kertynyt yksittäisiä kurssisuorituksia eri oppiaineista. Kaikki muut oppiaineet on siirretty valtakunnallisilla LUVA-oppiainekoodieilla, paitsi listassa viimeisenä näkyvä oppiaine. Koulutuksenjärjestäjä on itse nimennyt oppiaineen "valinnaiset opinnot: perusopetuksen opinnot". Oppiaineen nimen perässä näkyy * (asteriski). Kurssit on arvioitu arvosanalla S, mutta oppiaineille/oppiaineryhmille ei ole vielä merkitty arvosanaa sillä LUVA-koulutus on edelleen kesken.

 


Valinnaisena suoritetut lukiokurssit

Lukion oppimäärään kuuluvat kurssit/moduulit siirretään/tallennetaan KOSKI-palveluun omana ryhmänään.

Tällöin siirrossa siirretään/tallennetaan oppiainerivi käyttäen oppiaineen tunnisteena lukion oppimäärän mukaisia oppiainekoodeja: https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/koskioppiaineetyleissivistava/latest

Kurssit siirretään/tallennetaan oppiaineitten alle käyttäen lukion oppimäärän mukaisia kurssitunnisteita: https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/lukionkurssit/latest

HUOM! Jotta lukioon valmistava opiskeluoikeus voidaan merkitä valmistuneeksi, tulee kaikilla oppiaineilla olla arvosanat. Kun opiskelija suorittaa yksittäisiä lukiokursseja tai lukiomoduuleja, mutta ei koko lukion oppiaineen oppimäärää, tulee oppiaineen arvioinniksi merkitä "S", jotta lukioon valmistavan opiskeluoikeuden suoritus voidaan merkitä valmistuneeksi.

Esimerkkikuva: Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärään kuuluvan englannin 1. kurssin valinnaisena kurssina LUVA-opintojen aikana. LUVA-opiskeluoikeudella LUVA-opintojen alla näkyy erillisenä ryhmänään "valinnaisena suoritetut lukiokurssit". Ryhmän alle on siirretty oppiaine A1-englanti, ja siihen lukion oppimäärän englannin kurssi "ENA1". Kurssi on arvioitu lukion oppimäärän arvosteluperusteiden mukaisesti. Opiskelija on suorittanut lukioon valmistavan koulutuksen kokonaisuudessaan (yhteensä vähintään 25 kurssia). Oppiaine A1-kielen oppiaine tulee arvioida arvosanalla "S", jotta KOSKI-palvelussa opiskeluoikeus voidaan merkitä valmistuneeksi.

Lukioon valmistavan koulutuksen aikana suoritetut perusopetuksen opinnot / perusopetuksen päättötodistuksen oppiaineiden korotukset

Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen valinnaisina opintoina suoritetuista hyväksytyistä perusopetuksen opinnoista opiskelija voi saada todistuksen osallistumalla perusopetuslaissa tarkoitettuun erityiseen tutkintoon. LUVA-koulutuksen 2015 perusteissa avataan aiheesta: "Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen aikana opiskelija voi suorittaa perusopetuksen opintoja joko lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen kuuluvina valinnaisina opintoina tai valmistavan koulutuksen minimikurssimäärän ulkopuolella. Hyväksytyistä perusopetuksen opinnoista opiskelija voi saada todistuksen osallistumalla perusopetuslaissa (38 §) tarkoitettuun erityiseen tutkintoon. Erityisessä tutkinnossa voidaan suorittaa perusopetuksen oppiaineen koko oppimäärä tai osia siitä, kuten jonkin vuosiluokan oppimäärä." https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/lukio/1667890/tekstikappale/1646719#1667916 ja 2020 perusteissa: "Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen valinnaisina opintoina suoritetuista hyväksytyistä perusopetuksen opinnoista opiskelija voi saada todistuksen osallistumalla perusopetuslaissa tarkoitettuun erityiseen tutkintoon. Erityisessä tutkinnossa selvitetään eri tavoin, vastaavatko opiskelijan tiedot ja taidot perus- opetuksen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja kyseisessä oppiaineessa. Tutkintoon osallistuvan opiskelijan osaamista arvioidaan suhteessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin eri oppiaineiden tavoitteisiin. Opiskelijan osaamisen tason määrittelyssä käytetään apuna perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sisältyviä hyvän osaamisen kuvauksia ja päättöarvioinnin kriteerejä. Erityisessä tutkinnossa voidaan suorittaa oppiaineen koko oppimäärä tai osia siitä, kuten jonkin vuosiluokan oppimäärä. Erityisessä tutkinnossa käytettäviä todistuksia koskevat määräykset sisältyvät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin."

Jos perusopetuksen opinnot ovat olleet valinnaisia opintoja, merkitään ne luva-koulutuksen oppiaineitten alle paikallisena oppiaineena ja paikallisina kursseina.

Erityisessä tutkinnossa suoritettuja koko oppiaineen oppimäärän tai osittaisen oppiaineen oppimäärän suorituksia ei merkitä LUVA-opiskeluoikeudelle, vaan niitä varten tulee sen oppilaitoksen, joka opiskelijalle kirjoittaa todistuksen erityisestä tutkinnosta, luoda KOSKI-palveluun perusopetuksen oppiaineen oppimäärän opiskeluoikeus. Myös perusopetuksen päättöarvosanojen korotukset ovat erityisen tutkinnon todistukselle merkittäviä, eli niitä varten tulee luoda erillinen perusopetuksen oppiaineen oppimäärän opiskeluoikeus.