Anställningsförhållande och frånvaro (på svenska)

Palvelussuhteen tallentaminen Vardaan

Työntekijän palvelussuhteen tiedot tallennetaan Vardaan 1.9.2020 alkaen. Mikäli palvelussuhde on päättynyt ennen 1.9.2020, sitä ei tallenneta Vardaan. Ensimmäisellä tallennuskerralla kun työntekijällä on voimassa oleva palvelussuhde 1.9.2020, tallennetaan työntekijän palvelussuhteen alkamispäivämääräksi päivä, jolloin työntekijä on alun perin aloittanut kyseisellä työnantajalla. Jos alkamispäivämäärä ei ole tallennettuna päivän tarkkuudella, tallennetaan alkamispäivämääräksi sen kuukauden ensimmäinen päivä, jona palvelussuhde alkoi.

Muut palvelussuhteen sisältöä koskevat tiedot (palvelussuhteen tyyppi, työajan tyyppi, työaika viikossa ja tutkinto) tallennetaan 1.9.2020 voimassa olevan tilanteen mukaan, tai mikäli henkilö aloittaa 1.9.2020 jälkeen, voimassaolevan tilanteen mukaan. Ensimmäisellä tallennuskerralla tallennetaan työntekijän työskentelypaikaksi se työpaikka, jossa työntekijä työskentelee 1.9.2020, tai mikäli henkilö aloittaa 1.9.2020 jälkeen, voimassaolevan tilanteen mukaan.

Esimerkki: Työntekijä on tehnyt varhaiskasvatusalan töitä 1.1.1985 lähtien samalla työnantajalla toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Työntekijällä on 1.9.2020 edelleen samalla työnantajalla toistaiseksi voimassa oleva palvelussuhde 100% (48h) sekä suorittanut 13.12.2019 Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnon. Hän on työskennellyt 1.1.2000 lähtien päiväkoti Mansikassa varhaiskasvatuksen lastenhoitajana.

Vardaan tallennetaan:

• Palvelussuhde 1.1.1985 alkamispäivämäärä. Toistaiseksi voimassaoleva palvelussuhde (1). Kokoaikainen (1). Työaika viikossa (48h). Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto (384246). 
• Työskentelypaikka 1.1.2000 alkamispäivämäärä Päiväkoti Mansikka. Kelpoinen varhaiskasvatusalan lastenhoitaja.

Tiedot tulee tallentaa Vardaan mahdollisimman lähellä palvelussuhteen alkamista. Työntekijällä voi olla Vardassa korkeintaan seitsemän voimassaolevaa palvelussuhdetta samanaikaisesti. Varhaiskasvatusalan yrittäjinä toimivat henkilöt, kuten yksityiset perhepäivähoitajat, tallentavat Vardaan vähintään yhden palvelussuhteen ja työskentelypaikan.

Palvelussuhde voi olla toistaiseksi voimassa oleva (vakituinen) tai määräaikainen.

Mikäli palvelussuhteen tyyppi on määräaikainen, päättymispäivämäärä on Vardassa pakollinen tieto. Määräaikaisen palvelussuhteen päättymispäivämääräksi tallennetaan määräaikaiseen työsopimukseen merkitty päättymispäivämäärä. 

Palvelussuhteen tyypin ja työajan tyypin koodistoissa käytetään Kansallisen tulorekisterin perustamishankkeen (KATRE) käyttämiä koodiarvoja.

Palvelussuhteeseen liittyvien tietojen muutosten tallentaminen Vardaan

Mikäli jokin työntekijän palvelussuhteeseen liittyvä tieto muuttuu (palvelussuhteen tyyppi; työajan tyyppi; työaika viikossa; tutkintokoodi), Vardaan tallennetaan aina uusi palvelussuhde ja työskentelypaikka. Vardaan palvelussuhteilla tapahtuvat muutokset tallennetaan luomalla uusi palvelussuhde muuttuneilla tiedoilla, jotta työntekijöiden palvelussuhteilla tapahtuvista muutoksista ja niiden voimassa olosta saadaan luotettavaa tietoa.

Jos ainoastaan palvelussuhteen tai poissaolon kestoon tulee muutos, esimerkiksi työntekijän palvelussuhdetta jatketaan, voidaan päättymispäivämäärää muokata. Vastaavasti jos työntekijän työskentelypaikka ainoastaan vaihtuu, voidaan aiempi tieto työskentelypaikasta päättää ja lisätä uusi työskentelypaikka siitä päivästä lähtien, kun työntekijä aloittaa uudessa työskentelypaikassa. Muita Vardaan tallennettuja palvelussuhteen tietoja voi muokata vain virheen korjausta varten.

Kun palvelussuhteen tiedot muuttuvat, aiemmin tallennetulle palvelussuhteelle ja työskentelypaikalle lisätään ensin päättymispäivämäärä. Tämän jälkeen luodaan uusi palvelussuhde ja työskentelypaikka sillä alkamispäivämäärällä, jolloin muutokset työntekijän palvelussuhteella astuvat voimaan. 

Eli siinäkin tilanteessa, kun uutta oikeudellista palvelussuhdetta ei välttämättä kirjata varhaiskasvatustoimijan omaan järjestelmään, Vardaan tallennetaan muuttuneet tiedot uutena palvelussuhteena. Kun työntekijöiden palvelussuhteiden tiedot tallennetaan integraatiolla, lähdejärjestelmässä pitää kuitenkin olla tieto Vardaan tallennetuista palvelussuhteista. Esimerkiksi lähdejärjestelmässä ylläpidettävän versiohistorian avulla pitää varhaiskasvatustoimijalla olla mahdollisuus korjata virheitä tai muokata palvelussuhteen kestoa Vardaan tallennetuissa tiedoissa.

Mikäli työntekijällä on Vardassa useampi peräkkäinen palvelussuhde, jolle kohdistuu sama pidempi poissaolo, tallennetaan Vardaan kaikille peräkkäisille palvelussuhteille sama tieto pidemmästä poissaolosta. Jos työntekijän pidempi poissaolo jatkuu samalla syyllä, voidaan ainoastaan viimeiseksi tallennettuun palvelussuhteeseen lisättyä poissaoloa pidentää. Mikäli työntekijän pidempi poissaolo jatkuu samalla syyllä ja mikäli tämä on järjestelmäintegraation näkökulmasta helpompaa, voidaan muutos pidemmästä poissaolosta tallentaa kaikkien palvelussuhteiden tietoihin, jolle poissaolo kohdistuu. 

Esimerkki: Työntekijällä on kokoaikainen ja toistaiseksi voimassa oleva palvelussuhde alkaen 1.1.2015 (38,25h). Lisäksi työntekijällä on pidempi poissaolo 1.11.2020-15.02.2021. Työntekijän palvelussuhteessa tapahtuu seuraavat työaikamuutokset:

• 1.12.2020-31.12.2020 työaika 30,00h
• 1.1.2021 alkaen työaika 38,25h

Vardaan tallennetaan:

• Palvelussuhde 1.1.2015 - 30.11.2020: kokoaikainen (38,25h) ja poissaolo: 1.11.2020-15.2.2021
• Palvelussuhde 1.12.2020 - 31.12.2020 osa-aikainen (30h) ja poissaolo: 1.11.2020-15.2.2021
• Palvelussuhde 1.1.2021 alkamispäivämäärä → kokoaikainen (38,25h) ja poissaolo: 1.11.2020-15.2.2021

Työskentelypaikan tallentaminen Vardaan

Kullekin palvelussuhteelle lisätään vähintään yksi työskentelypaikka. Työntekijällä voi olla enintään kolme yhtäaikaisesti voimassa olevaa työskentelypaikkaa. Jos työskentelypaikkoja on enemmän, työntekijä tulee tallentaa kiertäväksi työntekijäksi.

Katso ohjeet työskentelypaikan tallentamiseksi sekä työskentelypaikkaa koskevien muutosten tekemiseksi sivulla Työntekijän pääasialliset työskentelypaikat.*

Työajan tyyppi

Kokoaikainen työ on 100 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän kokonaistyöajasta. Osa-aikainen työ on alle 100 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän kokonaistyöajasta.

Työaika viikossa

Kohdassa Työaika viikossa Vardaan tallennetaan työntekijän suunniteltu tuntimäärä viikossa. Osa-aikaisen työntekijän viikkotyöajaksi tallennetaan osa-aikaprosentin (esim. 50%) mukaan laskettu viikoittainen tuntimäärä. Varhaiskasvatustoimija laskee osa-aikaisen työntekijän viikoittaisen tuntimäärän.

Mikäli varhaiskasvatuksen työntekijän viikkotuntimäärä vaihtelee, Vardaan tallennetaan ylin suunniteltu tuntimäärä. Samoin, mikäli käytössä on tuntiportaikko, Vardaan tallennetaan tuntiportaikon ylin arvo. Esimerkiksi jos työntekijän työaika viikossa on 0-38 tuntia, tallennetaan Vardaan 38,00 tuntia. Vardaan voi viikkotuntimääräksi tallentaa korkeintaan 50 tuntia. 

Työaika viikossa voidaan ilmoittaa Vardaan kahden desimaalin tarkkuudella. Jos työntekijän työaika on 37 tuntia 15 minuuttia, se tallennetaan Vardaan muodossa 37,25.

Mikäli työntekijän palvelussuhde kestää alle viikon, tallennetaan Vardaan työajaksi viikossa se tuntimäärä, joka työntekijän ja työnantajan väliseen palvelussuhteeseen on merkitty.

• Esimerkki 1: Yhden päivän kestävään palvelussuhteeseen on merkitty työajaksi 38 tuntia viikossa. Tällöin Vardaan tallennetaan Työaika viikossa kohtaan 38,00.
• Esimerkki 2: Yhden päivän kestävään palvelussuhteeseen on merkitty työajaksi 5 tuntia päivässä. Tällöin Vardaan tallennetaan Työaika viikossa kohtaan 5,00.

Tutkintokoodi

Tutkintokoodilla tarkoitetaan tukintoihin määriteltyä koodiarvoa, joka koskee ko. palvelussuhdetta. Vardassa käytetään Tilastokeskuksen koulutusluokitusta sekä Vardan omia koodeja.

Henkilölle, jonka tutkintotieto muuttuu, tallennetaan uusi tutkinto, palvelussuhde ja työskentelypaikka. Aiemmin tallennetuille palvelussuhteille ja työskentelypaikoille tallennetaan päättymispäivämäärä. Jos aiempi tutkintotieto on lisätty palvelussuhteelle, sitä ei saa poistaa Vardasta. Myöskään ”Ei varhaiskasvatusalan tutkintoa tai koulutusta”-tietoa ei saa poistaa Vardasta, kun henkilö suorittaa tutkinnon, ellei kyseessä ole virhetallennus.

Esimerkki: Työntekijä palkataan määräaikaiseen varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävään ajalla 1.3.2020-1.10.2020 ilman varhaiskasvatusalan tutkintoa. Hän suorittaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ja valmistuu lähihoitajaksi 3.8.2020. Vardaan tallennetaan henkilölle

• tutkinto ”Ei varhaiskasvatusalan tutkintoa tai koulutusta”, palvelussuhde 1.3.2020-2.8.2020 em. tutkintotiedolla, työskentelypaikka 1.3.2020-2.8.2020, jossa kelpoisuustiedoksi tallennetaan ”Ei kelpoisuutta tallennettuun työtehtävään”
• tutkinto ”Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto”, palvelussuhde 3.8.2020-1.10.2020 em. tutkintotiedolla, työskentelypaikka 3.8.2020-1.10.2020, jossa kelpoisuustiedoksi tallennetaan ”Kelpoinen tallennettuun työtehtävään”*

Työntekijän pidempi poissaolo

Pidempi poissaolo pitää sisällään seuraavat kokoaikaiset ja yhtäjaksoiset 60 päivää tai pidemmät samasta syystä johtuvat poissaolot: sairauspoissaolot, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat, erityisäitiysvapaat, raskaus- ja erityisraskausrahakaudet sekä vanhempainpäivärahakaudet, kuntoutukset, lapsen sairaudesta tai pakottavasta perhesyystä johtuvat poissaolot, vuorotteluvapaat, opintovapaat, lakot tai työsulut, työtarjonnan keskeytymiset, virkavapaat, varusmies-tai siviilipalvelukset, lomautukset, työtapaturmat ja hoitovapaat, mutta ei vuosilomia. Osa-aikaista poissaolotietoa ei tallenneta Vardaan. 

Poissaolo lisätään Vardassa henkilön sitä koskevalle palvelussuhteelle heti, kun vähintään 60 kalenteripäivää jatkuva kokoaikainen ja yhtäjaksoinen poissaolo on tiedossa. Varda tarkistaa, että poissaolon kesto on yhtäjaksoisesti vähintään 60 kalenteripäivää. HUOM! Varda laskee mukaan myös lauantait, sunnuntait sekä mahdolliset ajankohdalle osuvat arkipyhät. Poissaolon voi ilmoittaa Vardaan myös takautuvasti esimerkiksi jos poissaolo on alunperin ollut alle 60 päivää, mutta jatkunut keskeytyksettä ja samasta syystä vähintään 60 päivää.

Ajankohdaltaan päällekkäisiä poissaoloja ei voi tallentaa Vardaan samalle palvelussuhteelle eli yhdellä palvelusuhteella voi olla voimassa kerrallaan vain yksi pidempi poissaolo. Samalle palvelussuhteelle voi tallentaa useita ajankohdaltaan peräkkäisiä vähintään 60 päivän yhtäjaksoisia ja kokoaikaisia poissaoloja.

Poissaolon alkamis- ja päättymispäivämäärät ovat pakollisia, mutta niiden ei tarvitse olla palvelussuhteen alkamis- ja päättymispäivämäärien sisällä. Poissaolon alkamispäivämäärä voi olla ajallisesti ennen palvelussuhteen alkamispäivämäärää ja päättymispäivämäärä voi olla ajallisesti palvelussuhteen päättymispäivämäärän jälkeen.  Mikäli samasta syystä johtuva poissaolo ajoittuu ajallisesti kahdelle palvelussuhteelle, se tulee tallentaa molemmille palvelussuhteille.

Vardaan voi tallentaa poissaoloja, jotka ovat olleet voimassa 1.9.2020 tai sen jälkeen.

Kysymyksiä ja vastauksia

Klikkaa auki nähdäksesi palvelussuhteen ja poissaolojen tallentamiseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia.

Anställningsförhållande och frånvaro

För in anställningsförhållandet i Varda

Uppgifterna om arbetstagarens anställningsförhållande ska föras in i Varda från och med 1.9.2020. Om anställningsförhållandet har avslutats före 1.9.2020 förs uppgiften inte in i Varda. Om anställningsförhållandet är i kraft 1.9.2020 ska det första gången föras in med det verkliga begynnelsedatumet då den anställda börjat hos arbetsgivaren. Om man inte har ett exakt begynnelsedatum ska man som begynnelsedatum ange den första dagen i den månaden då anställningsförhållandet inleddes.

Övriga uppgifter som gäller anställningsförhållandet (typ av anställningsförhållande, arbetstidens karaktär, arbetstid per vecka och examen) förs in enligt den situation som gäller 1.9.2020 eller då anställningsförhållandet börjar, om det börjar efter 1.9.2020. Första gången man för in uppgifter ska man föra in som arbetstplats det verksamhetsställe där arbetstagaren arbetar 1.9.2020, eller då hen börjar, om hen börjar senare än 1.9.2020.

Exempel: Arbetstagaren har arbetat inom småbarnspedagogik sedan 1.1.1985 hos samma arbetsgivare med ett anställningsförhållande som gäller tills vidare. Arbetstagaren har fortfarande 1.9.2020 samma anställningsförhållande hos samma arbetsgivare och hen arbetar på heltid (100%, 48 h) och har 13.12.2019 slutfört en Grundexamen i pedagogisk verksamhet och handledning. Hen arbetar sedan 1.1.2000 vid Daghemmet Hallon som barnskötare inom småbarnspdeagogik.

I Varda införs:

• Anställningsförhållandet: begynnelsedatum 1.1.1985, anställningsförhållandets karaktär: i kraft tills vidare (1), arbetstidens karaktär: heltid (1), arbetstid per vecka:  48 (h), grundexamen i pedagogisk verksamhet och handledning (384246).
• Arbetsplatsen: begynnelsedatum 1.1.2000, daghemmet Hallon, behörighet: ja, yrkesbenämning: barnskötare inom småbarnspedagogik

Uppgifterna ska föras in i Varda så nära anställningsförhållandets verkliga begynnelsedatum som möjligt. Arbetstagaren kan ha högst sju gällande anställningsförhållanden samtidigt. Personer som är företagare inom småbarnspedagogik, såsom privata familjedagvårdare, ska föra in minst ett anställningsförhållande och en arbetsplats i Varda.

Anställningsförhållandet kan vara i kraft tills vidare (stadigvarande) eller tidsbundet. Om anställningsförhållandet är tidsbundet är slutdatumet en obligatorisk uppgift i Varda. Som slutdatum för ett tidsbundet anställningsförhållande anges det slutdatum som nämns i det tidsbundna arbetsavtalet.

I koderna för anställningsförhållandets och arbetstidens karaktär används de kodvärden som används inom Projektet för att grunda ett nationellt inkomstregister (KATRE).

Ändringar i uppgifterna om anställningsförhållandet som ska föras in i Varda

Om det sker en ändring i någon uppgift i anslutning till arbetstagarens anställningsförhållande (anställningsförhållandets karaktär, arbetstidens karaktär, arbetstid per vecka, examenskod) ska man föra in ett nytt anställningsförhållande och en ny arbetsplats i Varda. Ändringarna förs in så att man för in uppgifterna som ett nytt anställningsförhållande och en ny arbetsplats så att man i Varda får tillförlitliga uppgifter om ändringar som sker i anställningsförhållanden och de datum då de varit gällande.

Om det endast sker ändringar i anställninsgförhållandet begynnelse- eller slutdatum eller frånvaroperiodens datum kan man redigera datumen utan att föra in en helt ny uppgift i Varda. Då arbetstagarens huvudsakliga arbetsplats ändrar kan man föra in den nya arbetsplatsen från den dag då hen börjat vid den nya platsen och ge det gamla ett slutdatum utan att redigera anställningsförhållandets uppgifter. Övriga uppgifter om anställningsförhållandet ska redigeras endast om de innehåller fel. 

Om uppgifterna som gäller anställningsförhållandet ändrar ska man för tidigare införda uppgifter om anställningsförhllande och arbetsplats föra in ett slutdatum. Efter detta ska man i Varda föra in ett nytt anställningsförhållande och en ny huvudsaklig arbetsplats med det begynnelsedatum då ändringarna träder i kraft.

(utförligare i materialet på finska)

För in arbetsplatsen i Varda

I anslutning till anställningsförhållandet ska man föra in minst en arbetsplats. Arbetstagaren kan samtidigt ha högst tre gällande uppgifter om arbetsplatser. Om det finns fler arbetsplatser ska arbetstagaren föras in som en ambulerande arbetstagare.

En ambulerande arbetstagare arbetar vid fler än 3 huvudsakliga verksamhetsställen eller hör inte till den stadigvarande personalen vid något verksamhetsställe. Som begynnelsedatum för en ambulerande arbetstagare anges det datum då personen har börjat arbeta som ambulerande arbetstagare. En ambulerande arbetstagare kan vara antingen från arbetsplatsen eller så anställs personen skilt som en ambulerande arbetstagare. I bägge fallen ska det finnas ett begynnelsedatum för arbetstagaren. Arbetet som ambulerande arbetstagare kan upphöra då personen övergår till en del av den stadigvarande personalen vid 1–3 verksamhetsställen eller då personens anställningsförhållande upphör. 

Då en arbetstagare arbetar med två olika uppgiftsbenämningar i ett och samma anställningsförhållande vid ett och samma verksamhetsstålle ska man i Varda föra in ett anställningsförhållande och två arbetsplatser. Om arbetstagaren arbetar vid två arbetsplatser med två olika uppgiftsbenämningar ska man föra in uppgiftsbenämningarna under två arbetsplatser. Om arbetstagaren arbetar vid endast en arbetsplats ska man för bägge uppgifterna om arbetsplats välja samma verksamhetsställe.

Exempel: Arbetstagaren har ett stadigvarande anställningsförhållande på heltid (100% och 48 h) från och med 1.1.2015 och hen arbetar vid Daghemmet Hallon som lärare inom småbarnspedagogik och som daghemsföreståndare.

I Varda införs: 

• Anställningsförhållandet: inledningsdatum 1.1.2015, på heltid (48h), i kraft tillsvidare 
  • arbetsplats 1. Daghemmet Hallon från och med 1.1.2015, uppgiftsbenämning Lärare inom småbarnspedagogik
  • arbetsplats 2. Daghemmet Hallon från och med 1.1.2015, uppgiftsbenämning Daghemsföreståndare

Ändringar i uppgifterna om anställningsförhållandet som ska föras in i Varda

(på kommande på svenska, se ovan på finska)

Arbetstidens karaktär

Med arbete på heltid avses 100 procent av den inom branschen tillämpade maximiarbetstiden för arbetstagare i heltidsarbete. Med arbete på deltid avses mindre än 100 procent av den inom branschen tillämpade maximiarbetstiden för arbetstagare i heltidsarbete.

Arbetstid per vecka

I fältet Arbetstid per vecka i Varda ska man föra in arbetstagarens planerade arbetstid per vecka. För en arbetstagare som arbetar deltid beräknas arbetstiden per vecka i timmar utifrån deltidsprocenten (till exempel 50 procent). Aktören inom småbarnspedagogik räknar ut arbetstiden per vecka för en deltidsanställd.

Om timantalet per vecka varierar för arbetstagaren inom småbarnspedagogik, ska man i Varda föra in det högsta planerade timantalet. På samma sätt ska man gå till väga om man använder ett system där arbetstagaren kan jobba mellan ett visst antal timmar. Om till exempel arbetstagarens arbetstid per vecka är 0–38 timmar, ska man i Varda föra in 38,00 timmar. Det högsta möjliga timantalet i Varda är 50 timmar per vecka.   

Arbetstiden kan i Varda anges med två decimalers noggrannhet. Om arbetstagarens arbetstid är 37 timmar och 15 minuter, ska man i Varda föra in den som 37,25.

Om en arbetstagares anställningsförhållande varar i mindre än en vecka, ska man i Varda som arbetstid per vecka föra in det timantal som har angetts för anställningsförhållandet i fråga.

• Exempel 1: Som arbetstid per vecka för ett anställningsförhållande som varar en dag har man angett 38 timmar. I Varda ska man då som arbetstid per vecka föra in 38,00.
• Exempel 2: Som arbetstid per vecka för ett anställningsförhållande som varar en dag har man angett 5 timmar per dag. I Varda ska man då som arbetstid per vecka föra in 5,00.

Examenskod

Examenskod som definierats för examina och som är kopplad till anställningsförhållandet i fråga. I Varda används Statistikcentralens utbildningsklassificering och Vardas egna koder.

Då det sker en ändringar i personens examensuppgifter ska man i Varda föra in en ny examen, ett nytt anställningsförhållande och en ny arbetsplats. För tidigare införda uppgifter om anställning och arbetsplats anges ett slutdatum. Om examina förts in i Varda för ett anställningsförhållande får man inte ta bort det. Också i det fall då en person har haft uppgiften "Ingen examen eller utbildning inom småbarnspedagogik" får man inte ta bort den då personen slutför en examen, ifall det inte är fråga om ett fel. 

Längre frånvaro hos arbetstagaren

Längre frånvaro innefattar följande frånvaroperioder som pågått av samma orsak på heltid och utan avbrott i 60 dagars tid eller mer: sjukfrånvaro, moderskaps-, faderskaps- och föräldraledighet, särskild moderskapsledighet, graviditetsledighet, graviditetspenning period och särskild graviditetspenningperiod och föräldrapenning period, rehabilitering, frånvaro på grund av barns sjukdom eller tvingande familjeangelägenheter, alterneringsledighet, studieledighet, strejk eller arbetsavstängning, avbrott i arbetsutbudet, tjänsteledighet, militär- eller civiltjänstgöring, permittering, olyckor och vårdledighet. Arbetstagarens semester räknas inte som sådan här frånvaro. Uppgifter om frånvaro på deltid samlas inte in i Varda.

Uppgiften om frånvaro ska föras in i Varda under arbetstagarens anställningsförhållande så fort man känner till att arbetstagaren har en frånvaroperiod som pågår på heltid och utan avbrott i minst 60 kalenderdagar. Varda kontrollerar att frånvaroperiodens omfattning är minst 60 kalenderdagar utan avbrott. Det är också möjligt att föra in frånvaroperioden i efterhand i Varda om frånvaron till exempel ursprungligen har varit kortare än 60 dagar men den sedan har pågått utan avbrott och av en och samma orsak i minst 60 dagar.

Det är inte möjligt att i Varda föra in flera uppgifter om frånvaro för samma tidsperiod. Ett anställningsförhållande kan alltså samtidigt ha endast en gällande, längre frånvaroperiod. För ett anställningsförhållande kan man ändå föra in flera frånvaroperioder, på heltid och till en omfattning av minst 60 dagar, som följer efter varandra.

Uppgifterna om begynnelse- och slutdatum är obligatoriska, men de behöver inte infalla inom anställningsförhållandets begynnelse- och slutdatum. Frånvaroperiodens begynnelsedatum kan infalla innan anställningsförhållandet börjat och slutdatumet kan infalla efter att anställningsförhållandet upphört. Ifall samma frånvaroperiod infaller tidsmässigt under två anställningsförhållanden ska man föra in samma frånvaroperiod för bägge anställningsförhållande.

Man kan föra in längre frånvaroperioder som varit gällande 1.9.2020 eller efter det i Varda.

Frågor och svar