You are viewing an old version of this page. View the current version.

Compare with Current View Page History

« Previous Version 72 Next »

LUONNOS



Tämä sivu on päivitetyn Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon (OPI) viitearkkitehtuurin pääsivu. Tälle ja tämän sivun alisivuille on koottu kaikki keskeinen viitearkkitehtuuriin liittyvä materiaali. Materiaali on avoimesti hyödynnettävissä. 

Arkkitehtuurikuvaukset tullaan julkaisemaan myös Väestörekisterikeskuksen Arkkitehtuuripankissa. Tieto julkaisusta päivitetään näille sivuille. 

Tämän sivun sisällysluettelo

Materiaalit

OPI-viitearkkitehtuuria koskeva dokumentaatio alisivuilla 

(warning) Koko dokumentaatio excel-tiedostona, sisältää myös osioiden tarkemmat kuvaukset. Päivitetty 8.5.2019.


(info) OPI-viitearkkitehtuurityöhön vaikuttaminen, avoin kommentointisivu: https://wiki.eduuni.fi/x/oYGsBQ

Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon (OPI) viitearkkitehtuuri

OPI-viitearkkitehtuuri lyhyesti

OPI-viitearkkitehtuuri on korkeakoululaitoksen opiskelun ja opetuksen tukipalveluista vastaavien toimijoiden kehittämä yhteinen tapa puhua opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon palveluista ja prosesseista.

OPI-viitearkkitehtuuri on korkeakoulujen yhteinen viitekehys, jonka avulla voidaan jäsentää korkeakouluille yhteisiä toimintoja. Se tukee korkeakoulujen kehittymistä, jotta toimintaympäristön muutoksiin ja tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata mahdollisimman tehokkaasti. Viitearkkitehtuuri ohjaa korkeakoulujen omien kokonaisarkkitehtuureiden kehittämistä ja määrittää puitteet toimintojen tarkemmalle kehittämiselle, suunnittelulle ja toteuttamiselle korkeakouluissa.

OPI-viitearkkitehtuuri on yleistasoinen kohdealueen tavoitetilan arkkitehtuurikuvaus. Arkkitehtuuria on hyödynnetty korkeakouluissa mm. kehityshankkeiden tavoitteidenasetannassa, toimintaprosessien organisoinnissa, laatujärjestelmien auditoinneissa sekä järjestelmäkehityksessä. 

OPI-viitearkkitehtuurin päivitys 2018-2019

Korkeakoulutuksen toimintaympäristö muuttuu ja jatkuvan oppimisen muutos tuo korkeakoulujen piiriin uusia oppijoita. Tietojen liikkuvuus ja  jakamisen tarve korkeakoulujen välillä lisääntyy. Näitä ja muita avoimen, joustavan oppimisen toimintamalleja on kuvattu mm. korkeakoulutuksen ja tutkimuksen Visiossa 2030.  

Murroksen ja sitä jäsentävän visiotyön myötä on katsottu tarpeelliseksi päivittää nykyistä korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon (OPI) viitearkkitehtuuria. Päätös päivityksestä tehtiin Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyöryhmän (KOOTuki) toimesta toukokuussa 2018. Tavoitteena on tehdä vuosina 2018-2019 päivitys oppijan hyödyksi, lähtien tulevaisuuden visiosta. Päivitetyn OPI-viitearkkitehtuurin tavoitteena on mm. tukea jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia sekä yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja korkeakouluissa.

OPI-viitearkkitehtuurityön edistäminen 

Viitearkkitehtuuri on korkeakoulujen yhteinen työalusta ja sen omistavat Suomen korkeakoulut. Viitearkkitehtuurin tuottamisesta ja päivittämisestä vastaa Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyöryhmä (KOOTuki). Arkkitehtuurin sisällöllisenä ylläpitäjänä toimii opinto- ja tietohallinnon asiantuntijoiden Synergiaryhmä, joka edistää arkkitehtuurin päivittämistä osana työskentelyään. Arkkitehtuurityötä koordinoi osana opetus- ja kulttuuriministeriön palvelunostoa CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy

OPI-viitearkkitehtuurin kehittämistä ja ylläpitämistä ohjaavat arkkitehtuurityön periaatteet ja hallintamalli. Arkkitehtuurin viitekehyksenä julkisen hallinnon suositus JHS 17: Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen. Arkkitehtuurin kehittäminen ja ylläpito on jatkuva prosessi, joka mukailee toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia.


OPI-VIITEARKKITEHTUURIN PÄIVITYSTYÖN TOIMIJAT (2018–2019) 

KOOTuki-ryhmä ohjaa päivitystyön etenemistä ja työskentelyä

Synergiaryhmä edistää sisällöllistä päivitystyötä osana toimintaansa.

CSC koordinoi päivitystyön etenemistä osana KOOTuki- ja Synergia-ryhmien tukea

Viitearkkitehtuurityön iskuryhmä:

Anne Litja (UEF), Krister Karlström (Arcada), Sanna Waris (OY), Raija Pappila (UEF Avoin yliopisto), Helena Halkola (Metropolia), Päivi Aho (Laurea), Päivi Lignell (TTY), Virve Peltoniemi (TAMK), Juha-Pekka Pihlajakoski (OAMK),  Merja Väistö (OPH), Totti Tuhkanen (TY), Tapio Ekholm (Metropolia), Vilho Kolehmainen (Metropolia) 

Yhteydenotot: 

Tavoitat viitearkkitehtuurin koordinaatioryhmän sekä KOOTuen ja Synergian sihteeristön opi@csc.fi-yhteysosoitteen kautta.

Lisätietoja: Lara Anastasiou (etunimi.sukunimi@csc.fi), viitearkkitehtuurityön koordinaattori

OPI-viitearkkitehtuuri JHS 179 viitekehyksessä

OPI-viitearkkitehtuurin viitekehyksenä on käytetty julkisen hallinnon suositusta JHS 179 kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen.

JHS-suositukset 179: http://docs.jhs-suositukset.fi/jhs-suositukset/JHS179/JHS179.html

Kuva 1.  JHS 179 arkkitehtuurikuvausten viitekehys. Kehikossa vihreällä merkityt arkkitehtuurikuvaukset ovat toteutettu.



OPI-viitearkkitehtuurin metamalli (kuva 2)

Metamalli kuvaa OPI-viitearkkitehtuurin rakenteen. Se koostuu kolmesta arkkitehtuurisesta kokonaisuudesta:
1) strategisesta tasosta
2) toiminta-arkkitehtuurista ja
3) tietojärjestelmäarkkitehtuurista.

Strategisella tasolla on ulkoiset ajurit (megatrendit), joihin vastataan ja löydetään ratkaisut strategissa tavoitteissa. Strategiset tavoitteet voidaan edelleen tarkentaa strategisiksi tuloksiksi. Kyvykkyydet ovat niitä asioita (osaaminen, prosessit, tiedot ja tietojärjestelmät), jotka pitää olla, hankkia tai toteuttaa, jotta strategiset tavoitteet ja tulokset voidaan saavuttaa. Kyvykkyydet realisoivat stratgegiset tulokset ja strategiset tulokset realisoivat tavoitteet ja ne taas vastaavat ulkoisiin ajureihin. Kyvykkyydet asettavat vaatimuksia toiminalle ja nämä vaatimukset ja kyvykkyydet toteutetaan toiminta- ja tietojärjestelmäarkkitehtuureissa.

Toiminta-arkkitehtuurissa kuvataan toimijat ja niiden roolit (oppija). Toimija oppijan roolissa kulkee oppijan polulla ja käyttää kulloisellakin polun askeleella käytössä olevia toiminnan palveluita. Nämä palvelut toteutetaan korkeakoulun prosessien avulla.

Tietojärjestelmäarkkitehtuurissa kuvataan tietojärjestelmäpalvelut, joita korkeakoulun prosessit käyttävät. Tietojärjestelmäpalvelut toteutetaan tietojärjestelmillä.


  • No labels