Aika: to 5.3.2020 klo 13-15

Paikka: ZOOM-etäkokoushuone https://cscfi.zoom.us/j/667471337 (kts. ohjeet ZOOM- videokokoukseen osallistuminen)

Tallenne: https://kannu.csc.fi/s/xCsxPNSLwfapQZc

Kokousmerkintä: https://wiki.eduuni.fi/x/cjg8C

Sivun alareunan kommentteihin voit ehdottaa (kirjautuneena) käsiteltäviä aiheita.


Asialista:

1. Kokouksen avaus

Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 13

2. Asialistan hyväksyminen

Asialista hyväksyttiin

3. Aiemmin hyväksytyt linjaukset ja käsitellyt asiat

Ei päivitetty edellisen kokouksen jälkeen.

4. Käsiteltävät aiheet

  • Tilannekatsaus ministeriölle lähetettyihin linjauspyyntöihin liittyen
  • Linjauspyyntö yhteisötekijöiden julkaisujen raportointiin liittyen on käsittelyssä, mutta kommentit ehtivät todennäköisesti vasta tiedonkeruun deadlinen jälkeen.
  • Tiedoksi: Julkaisu tehdään yliopistokonserniin ulkoistetun henkilöstön toimesta. Ministeriön linjaus: Jos tutkimustyö on ostettu palveluna toiselta organisaatiolta, niin tutkimuksen tuloksena syntyvät julkaisut kirjataan sille organisaatiolle jossa tutkimustyö on tehty.



  • Elsevierin Procedia-sarjojen kirjaus (Marja-Leena Harjuniemen kommentti)
  • Elsevierin Procedia-sarjoja on aiemmin (kokous 14.10.2016) jo käsiteltykin ja ohje wikistä löytyy Yhteistyöryhmän linjaukset , mutta muistutus ehkä paikallaan.
  • Elsevierin Procedia-sarjojen kirjaus
    Yhteistyöryhmän linjaus:  Jos sarjan kaikki yksittäiset numerot koostuvat aina yhden konferenssin artikkeleista, ei kyseessä silloin ole lehti, vaan konferenssijulkaisu, jolloin artikkelit kirjataan konferenssijulkaisuina. Tällaisten sarjojen nimissä on usein esim. lecture notes, proceedings tai procedia. Tyypillisesti tallaisia sarjoja on seuraavilla tieteenaloilla: fysiikka, tietojenkäsittely, tekniikan alat ja kieliteknologia. (kokous 14.10.2016).
  • Nyt vastaan tuli "Procedia Computer Science", joka sarjan oman kuivailun mukaan ”focusing entirely on publishing high quality conference proceedings” .
  • Eli olisiko yhteinen luokka tälle kuitenkin A4?
  • https://www.journals.elsevier.com/procedia-computer-science


  • Tekijän yhteys organisaatioon ja kuuden yhtäjaksoisen kuukauden apurahavaatimus (Kimmo Niukon kysymys)
  • Tekijän yhteys organisaatioon: Yliopistojen jatko-opiskelijoiden kohdalla julkaisut kirjataan niiltä jatko-opiskelijoilta, jotka A) osallistuvat aktiivisesti jatkotutkinto-opetukseen ja B) ovat saaneet säännöllistä apurahaa vähintään 6 yhtäjaksoista kuukautta. https://wiki.eduuni.fi/display/cscsuorat/Julkaisutiedonkeruun+tutkijaohjeistukset?preview=/39984924/112497063/Julkaisutiedonkeruun%20ohjeistus%20tutkijoille%202019.pdf.
  • Jos haluaisi tarkistaa tuon kohdan B) eli 6kk apuraha-vaatimuksen, niin voisi tulla mieleen etsiä se Tiedonkeruun käsikirjasta (2019) kohdasta '3.2.2.7 Julkaisun tekijyys'. Siellä ei kuitenkaan mainita jatko-opiskelijoista kuin seuraavat kohdat:"Yhteys korkeakouluun edellyttää, että tekijä on korkeakouluun palvelussuhteessa julkaisua koskevan tutkimus- ja kirjoitustyön aikana, tai että korkeakoulu on voimavarojen ja työympäristön (laitteet, aineistot, tutkimusryhmä) tai ohjauksen kautta olennaisesti mahdollistanut julkaisun teon (esim. jatko-opiskelijat tai apurahatutkijat)."
  • "Mikäli julkaisu ei sisällä tekijöiden affiliaatiotietoja, kirjoittajan tulee todeta kirjallisesti olevansa palvelussuhteessa tai jatko-opiskelijana korkeakoulussa, taikka yhteys korkeakouluun tulee todeta henkilöstöjohtajan toimesta tai palvelussuhderekisteristä." https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=105589317#id-3.2.2Julkaisutiedonkeruu:K%C3%A4sitteetjam%C3%A4%C3%A4rittelyt.-3.2.2.7Julkaisuntekijyys
  • Sen sijaan '3.2.2.4 Taiteellisen julkaisun määritelmä' kertoo seuraavaa: "Yliopistojen jatko-opiskelijoiden kohdalla julkaisut kirjataan niiltä jatko-opiskelijoilta, jotka A) osallistuvat aktiivisesti jatkotutkinto-opetukseen ja B) ovat saaneet julkaisun valmistelun aikana säännöllistä apurahaa vähintään 6 yhtäjaksoista kuukautta."
  • Samoin '3.2.2.6 Audiovisuaalisten aineistojen ja tieto- ja viestintäteknisten sovellusten määritelmä': "Yliopistojen jatko-opiskelijoiden kohdalla julkaisut kirjataan niiltä jatko-opiskelijoilta, jotka A) osallistuvat aktiivisesti jatkotutkinto-opetukseen ja B) ovat saaneet säännöllistä apurahaa julkaisun valmistelun aikana vähintään 6 yhtäjaksoista kuukautta."
  • Entä tieteelliset (3.2.2.2), ammatilliset (3.22.3,) ja yleistajuiset (3.2.2.5 julkaisut; miksi niissä ei ole samaa kirjausta, tämäkö 6kk ohjeistus ei siis koske niitä?
  • Jotenkin herää kysymys ovatko kirjaukset unohtuneet noihin muihin kohtiin ja 6kk ei ole enää voimassa vai onko noin tärkeä detalji unohtunut kohdasta '3.2.2.7 Julkaisun tekijyys', josta sitä loogisimmin etsisi?
    • Todettu että apurahan kestoa ei kaikissa organisaatioissa pystytä tarkistamaan tai ei tarkisteta kirjastoissa, tai tiedossa vain palvelusuhteen voimassaolo
      • Onko mielekästä pitää ohjeistusta jota ei pystytä käytännössä tarkistamaan?
    • Toisesta organisaatiosta siirtyvän tutkijan julkaisut kirjataan yleensä puolen vuoden karenssin jälkeen (ensimmäisen puolen vuoden aikana tehdyt julkaisut aiempaan organisaatioon) omalle organisaatiolle
    • Jätetään kuuden kuudauden vaatimus tutkijaohjeistukseen, mutta ehdotetaanko:
      • a) poistamista käsikirjasta luokista F ja I, ei lisätä kohtaan 3.2.2.7. "julkaisun tekijyys".
      • b) jätetään ennalleen luokkiin F ja I, ja lisätään kohtaan 3.2.2.7. "julkaisun tekijyys".
        • Aiheuttaako vaihtoehto b ongelmia tarkistuksen kanssa?
    • Todetaan että ei koske tieteellisiä, ammatillisia ja yleistajuisia julkaisuja.
  • ”Reply to”-artikkelien hyväksyminen julkaisuiksi (Johanna Viljasen kysymys)
  • Voidaanko tieteellisessä lehdessä julkaistut ”reply to”-artikkelit hyväksyä julkaisuiksi? Käsikirjassa B1 julkaisutyypin määritelmässä mainittu, että sisältää ”Pääkirjoitukset, kirja-arvostelut, keskustelupuheenvuorot, kommentit, jne. tieteellisissä aikakauslehdissä (vaikka olisivat vertaisarvioituja)”. Tarkoitetaanko kommenteilla tällaista lehdessä käytyä vuoropuhelua, esim. https://doi.org/10.1016/j.breast.2018.06.003? 
    • Muissa organisaatioissa ollut vastaavia.
    • Esimerkkinä lisätty artikkeli melko lyhyt. Muissa organisaatioissa kirjattu luokassa B1, mutta olleet huomattavasti pidempiä. Muodoltaan esimerkki kuitenkin B1.
  • Rakennustieto Oy:n julkaisemat rakentamisen ohjekortit D2-luokkaan? (Johanna Viljasen kysymys)
  • Haluaisin varmistaa, että Rakennustieto Oy:n julkaisemat rakentamisen ohjekortit voidaan hyväksyä julkaisuiksi (D2)? Nimitys on ohjekortti, mutta käytännössä voivat olla laajoja selvityksiä ja suosituksia rakentamisen eri osa-alueilta. Esim. Turun AMK:n henkilökuntaa ollut mukana laatimassa tammikuussa 2020 julkaistua ohjekorttia RT 103137 – Lämpöenergian kausivarastointi: ”Tässä ohjeessa esitetään hukkalämpökuormien hyödyntämisen sekä lämpöenergian kausivarastoinnin suunnittelun ja toteutuksen periaatteet. Ohje on suunnattu rakennushankkeeseen ryhtyville ja hanke- tai esisuunnitteluvaiheesta vastaaville tahoille."
    • Toimitunnan tekijätiedot ja affiliaatiot mainittu
    • Aallossa ja TAMK:issa vastaavia raportoitu luokkaan D2
    • JAMK ei ole kirjannut, mikäli henkilötietoja ei näkyvissä. Mikäli olisi, luokkaan D2.

    • Todetaan sopivan luokkaan D2, mikäli muut kriteerit täyttyvät (tekijät ja affiliaatiotiedot näkyvillä)


  • Tulisiko toisissa julkaisuarkistoissa olevat käsikirjoitustiedostot linkittää vai kopioida oman yliopiston julkaisudataan? (Antti Rousin kysymys ja alustus)
  • Alustus Rousi: Rinnakkaistallenteiden tilastointi.pptx
    • Tämänhetkisen käsityksen mukaan käytäntö, että linkki rinnakkaisjulkaisuun riittää.
    • Turussa erikseen kentät kustantantajan ja julkaisuarkistoon. Pelkkä kustantajan linkki ei takaa avoimuutta.
    • Tulisiko toisen yliopiston julkaisuarkistossa olevat käsikirjoitukset
      • a) linkittää pysyväistunnistella oman yliopiston julkaisudataan vai
        • Todettu vaihtoehto a paremmaksi
        • Seurannan kannalta hyvä.
      • b) tallentaa lokaalina kopiona oman yliopiston julkauisuarkistoon?
        • Todettu että tutkijoille luultavasti epämieluisampi vaihtoehto (tutkijan kontrolli näkyvyydestä ja päivittämisestä)
        • JYU:ssa käytäntönä tallentaa omaan julkaisuarkistoon, lisää näkyvyyttä ja löydettävyyttä
    • Todettu VIRTA-julkaisuyhteyshenkilöt - kokous 8.2.2019 että rinnakkaistallennustieto julkaisukohtainen, huomioidaan kaikille organisaatioille
      • Avoimuuskerroin tulee siis myös ilman linkittämistä
    • Laittomien rinnakkaistallennuslinkkien kopiointi?
      • Näissä tapauksissa yhteydenotto ko. organisaatioon
    • Tulisiko tieteenalakohtaisissa julkaisuarkistoissa (mm. arXiv) olevat käsikirjoitukset
      • a) linkittää pysyväistunnisteilla oman yliopiston julkaisudataan vai
        • Osalla käytäntönä linkitys tietuseeseen, ei suoraan pdf:ään.
        • Rinnakkaistallennuttuna ilmoitetaan ainoastaan julkaisut joissa ArXiv:n tallennettu hyväksytty versio. PrePrint:iä ei ilmoiteta rinnakkaistallenteena, nykyisen ohjeistuksen mukaisesti (vertaisarvioitu versio). PrePrintin linkin voi kuitenkin lisätä. 
      • b) tallentaa lokaalina kopiona oman yliopiston julkaisuarkistoon?
        • Jotkut tallentavat myös omaan, mutta todettu linkki riittää


5. Muut mahdolliset asiat

  • Organisaatioiden sivu - osin vielä puutteita sairaanhoitopiirien ja yliopistollisten sairaaloiden yhteyshenkilöissä (KYS ja HYKS)

6. Seuraava kokous

Seuraava kokous toukokuun alkuun, agendalle i-ryhmän tilannekatsaus.

7. Kokouksen päättäminen

  • Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14.41
  • No labels