Perusopetuksen lisäopetus (kymppiluokka)

Jos opiskelija on ennen 1.8.2022 aloittanut opinnot perusopetuslaissa tarkoitetussa lisäopetuksessa, opiskelija siirtyy mainittuna ajankohtana suorittamaan tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta (Laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta 29 §).
Niille siirtymäsäännöksen piirissä oleville opiskelijoille, jotka tosiasiassa jatkavat opintoja TUVA-koulutuksessa, luodaan TUVA-opiskeluoikeudet 1.8.2022 lukien. Siirtyvän opiskelijan perusopetuksen lisäopetuksen opiskeluoikeus tulee päättää perusopetuksen lisäopetuksen tilatietoja koskevien ohjeiden mukaisesti.

HUOM! OKM:ltä saadun tulkintaohjeen mukaan ne opiskelijat, jotka ovat tosiasiassa suorittaneet kaikki opintonsa ennen 1.8.2022, eivät ole 29 §:n siirtymäsäännöksen piirissä, vaikka todistus annettaisiin vasta 1.8.2022 jälkeen. Todistus annetaan suoritetusta koulutuksesta. Niille opiskelijoille, jotka ovat tehneet kaikki opintosuoritukset valmiiksi 31.7.2022 mennessä, mutta suoritusten arviointipäivät tai valmistumispäivä on 1.8.2022 tai sen jälkeen, ei luoda TUVA-koulutuksen opiskeluoikeutta, vaan opiskeluoikeustiedot päivitetään aiemmalle perusopetuksen lisäopetuksen opiskeluoikeudelle siihen asti, että opiskelija päättää koulutuksen ja opiskeluoikeus päätetään perusopetuksen lisäopetuksen opiskeluoikeuksia koskevien ohjeiden mukaisesti.

Jos perusopetuksen lisäopetuksen opiskeluoikeus on siirretty oikein, opiskeluoikeuden inforuudussa näkyy otsikko "Perusopetuksen lisäopetus". Otsikon alla näkyy oppilaitos, johon opiskeluoikeus kuuluu sekä teksti "Perusopetuksen lisäopetus", jonka perässä opiskeluoikeuden alkamisvuosi, päättymisvuosi (jos opiskeluoikeus on päättynyt) ja viimeisin opiskeluoikeuden tila (ks. tarkemmin opiskeluoikeuden tiloista kohta "Opiskeluoikeuden tilat".

Inforuudun alapuolella olevassa opiskeluoikeuden yläpalkissa näkyvät sama tiedot niin, että ensimmäisenä näytetään oppilaitos, johon opiskeluoikeus kuuluu. Organisaation perässä teksti "Perusopetuksen lisäopetus", jonka jälkeen suluissa opiskeluoikeuden alkamisvuosi, päättymisvuosi (jos opiskeluoikeus on päättynyt) ja viimeisin opiskeluoikeuden tila.

Opiskeluoikeuspalkissa näytetään lisäksi opiskeluoikeuden oid sekä versiohistoria. Opiskeluoikeuden oid:sta on kerrottu lisää sivulla KOSKI-palvelun käyttämät tunnistenumerot. Versiohistoriassa voit tarkistaa milloin viimeksi tietoja on päivitetty niin, että tiedot ovat muuttuneet ja selaamaan vanhoja versioita tiedoista.

Opiskeluoikeuden tilat löytyvät yhdessä "Opiskeluoikeuden voimassaoloaika"-tiedon kanssa heti opiskeluoikeuden yläpalkin alta. Nuorten perusopetuksessa käytettävät opiskeluoikeuden tilat ovat:

• Läsnä: Oppijan opiskeluoikeus on aktiivinen ja oppija osallistuu perusopetuksen lisäopetukseen. HUOM! 1.8.2021 alkaen myös määräaikaisesti erotetut oppilaat ovat edelleen "läsnä".
• Valmistunut: Oppilas on saanut todistuksen koko perusopetuksen lisäopetuksen suorittamisesta. Ns. terminaalitila. Valmistunut-tilan päivämääräksi merkitään sama kuin päivämäärä, jolloin opiskelija on saanut todistuksen. HUOM! Perusopetuksen lisäopetuksen opiskeluoikeuksia ei merkitä valmistuneeksi missään muussa tilanteessa kuin siinä, että oppilas saa todistuksen koko perusopetuksen lisäopetuksen suorituksesta.
• Eronnut: Oppija on päättänyt perusopetuksen lisäopetuksen saamatta koko lisäopetusta suoritetuksi tai vaihtaa oppilaitosta kesken lisäopetuksen. Jos oppija on omasta aloitteestaan eronnut koulutuksesta tilan päivämääräksi merkitään eropäivä. Jos taas oppija ei ole saanut suoritusta valmiiksi lukuvuoden aikana tilan päivämääräksi lukuvuoden viimeinen koulupäivä.
  Kun opiskeluoikeus on päätetty tilaan "Eronnut" ei oppilaan mahdollisesti palatessa opiskelemaan samaan kouluun voida ottaa käyttöön enää samaa opiskeluoikeutta. Oppilaalle tulee luoda uusi opiskeluoikeus uudella aloituspäivämäärällä
• Väliaikaisesti keskeytynyt: Opiskeluoikeuden väliaikaisella keskeytymisellä tarkoitetaan tilanteita, joissa oppilaalle on myönnetty vapautus opetukseen osallistumisesta erityisestä syystä tai oppijalle on myönnetty määräaikainen oppivelvollisuuden suorituksen keskeytys. Väliaikaisella keskeyttämisellä ei tarkoiteta lyhyttä, esimerkiksi kahden viikon mittaista lomajaksoa. 1.8.2021 voimaan tullut Oppivelvollisuuslaki (1214/2020) 7 § täsmentää milloin koulutuksen eli oppivelvollisuuden suorittamisen voi määräajaksi keskeyttää. Oppivelvollinen voi keskeyttää opintonsa vain oppivelvollisuuslain 7 §:ssä säädetyillä syillä. Oppivelvollisten opiskelijoiden kohdalla tilaa "väliaikaisesti keskeytynyt" käytetään silloin, kun oppivelvollinen hakee oppivelvollisuuden suorittamisen määräaikaista keskeytystä koulutuksen järjestäjältä ja koulutuksen järjestäjä sen myöntää. Oppivelvollisuuslaki (1214/2020) luettelee tilanteita joissa oppivelvollisuuden piiriin kuuluva oppija voi määräaikaisesti keskeyttää oppivelvollisuuden suorittamisen: 1) oppivelvollisuuden suorittamisen estävän pitkäaikaisen sairauden tai vamman vuoksi; 2) äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajaksi; 3) vähintään kuukauden kestävän tilapäisen ulkomailla oleskelun ajaksi, jos oppivelvollinen osallistuu oppivelvollisuuden suorittamista vastaavaan koulutukseen ulkomailla tai hänen muutoin voidaan katsoa suorittavan oppivelvollisuutta ulkomailla oleskelun aikana; 4) oppivelvollisuuden suorittamisen estävän elämäntilanteeseen liittyvän muun painavan syyn vuoksi.
  
• Mitätöity: Mitätöinti tarkoittaa opiskeluoikeuden pysyvästi poistamista KOSKI-palvelusta. Opiskeluoikeus voidaan mitätöidä lähettämällä tila-tieto "mitätöity" tai KOSKI-pääkäyttäjän mitätöi opiskeluoikeuden suoraan KOSKI-palvelun käyttöliittymästä. Mitätöinti pitäisi aina tehdä harkiten ja mitätöintiä käyttää vain jos opiskeluoikeuden perustiedot on siirretty väärin niin, ettei niiden korjaaminen ole mahdollista (oppijalle luotu väärä opiskeluoikeus, oppijan tunnistetiedot ovat virheelliset (väärä hetu), oppija peruuttaa opiskelupaikkansa ennen aloittamistaan). Kun opiskeluoikeus on mitätöity, opiskeluoikeus on poistettu pysyvästi. Opiskeluoikeutta ei voi päivittää eikä palauttaa. Jos opintohallintojärjestelmästä halutaan uudelleenlähettää opiskelijan opiskeluoikeuden tiedot, tulee opintohallintojärjestelmästä tyhjentää kenttä, johon on palautunut KOSKI-palvelusta opiskeluoikeuden OID tunniste ( 1.2.246.562.15.XXXXXXXXXXX).

Aktiivinen opiskeluoikeuden tila näkyy käyttöliittymässä lihavoituna, ja sen vieressä on sininen nuoli. Esimerkiksi, jos opiskeluoikeuden päättävä terminaalitila ("Valmistunut" tai "Eronnut") on tallennettu tulevaisuuteen, aktiivisena opiskeluoikeuden tilana näkyy katseluhetkellä voimassa oleva opiskeluoikeuden tila.

Aktiivinen opiskeluoikeuden tila näkyy käyttöliittymässä lihavoituna, ja sen vieressä on sininen nuoli. Esimerkiksi, jos opiskeluoikeuden päättävä terminaalitila ("Valmistunut" tai "Eronnut") on tallennettu tulevaisuuteen, aktiivisena opiskeluoikeuden tilana näkyy katseluhetkellä voimassa oleva opiskeluoikeuden tila. Alla olevassa esimerkissä opiskeluoikeuden päättävä terminaalitila ("Eronnut") on tallennettu tulevaisuuteen, joten aktiivisena näkyy tila "Läsnä".

Opiskeluoikeuden voimassaoloaika päätellään opiskeluoikeudelle siirretyistä tilajaksoista. Jos opiskeluoikeutta ei ole päätetty ns. terminaalitilaan, opiskeluoikeuden voimassaoloajassa pitäisi näkyä pelkkä opiskeluoikeuden alkupäivä, joka päätellään opiskeluoikeuden ensimmäisen tilajakson alkupäivästä:

Jos taas opiskeluoikeus on päätetty ns. terminaalitilaan, opiskeluoikeuden voimassaoloajassa pitäisi näkyä myös opiskeluoikeuden päättymispäivä, joka päätellään opiskeluoikeuden päättävän tilajakson alkupäivästä.

Uusi lisätieto 1.8.2021 alkaen - Koulutuksen maksuttomuus

Koulutuksen maksuttomuus-lisätieto on pakollinen kaikille 1.8.2021 tai sen jälkeen alkaville opiskeluoikeuksille, joissa oppija kuuluu Oppivelvollisuuslain 1214/2020 piiriin. Lisätieto pitää olla merkittynä heti opiskeluoikeutta luotaessa. Lisätietoa ei saa siirtää oppijoille, jotka eivät kuulu Oppivelvollisuuslain piiriin. 

Oppivelvollisuuden laajentaminen koskee niitä nuoria, jotka suorittavat perusopetuksen oppimäärää oppivelvollisina 1.1.2021 tai sen jälkeen. Jos nykyinen perusopetuslain mukainen oppivelvollisuus on päättynyt ennen 1.1.2021, henkilö ei tule oppivelvollisuuden laajentamisen piiriin, eli hänelle ei kirjata jatkossa myöskään lisätietoa maksuttomuudesta. Oppivelvollisuuden laajentaminen ei siis koske vuonna 2003 tai sitä aiemmin syntyneitä henkilöitä, vaikka he vielä parhaillaan suorittaisivat perusopetuksen oppimäärää, koska heidän perusopetuslain mukainen oppivelvollisuutensa on päättynyt ennen vuotta 2021.

Koulutuksen järjestäjän tulee määritellä jokaisen oppijan opiskeluoikeuden kohdalla, johon Oppivelvollisuuslaki vaikuttaa, onko ko. koulutus opiskelijalle maksutonta vai maksullista ja siirtää tieto KOSKI-tietovarantoon. Maksuttomalla koulutuksella tarkoitetaan uuden oppivelvollisuuslain mukana maksuttomuuden piiriin tulevia esim. oppikirjoja ja työvälineitä. Opetus on edelleen lähtökohtaisesti maksutonta myös oppivelvollisuuslain ulkopuolisille opiskelijoille tai opiskelijalta perittäviä maksuja sitoo koulutusmuotokohtainen lainsäädäntö (esim. Perusopetuslaki) sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksen lainsäädäntö.

Oppivelvollisuuden laajennukseen liittyen toisen asteen koulutus on opiskelijalle maksutonta sen kalenterivuoden loppuun saakka, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta. Oikeutta maksuttomaan koulutukseen ei kuitenkaan ole, jos opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon taikka ammatillisen tutkinnon taikka niitä vastaavat ulkomaiset opinnot. Jos opiskelija suorittaa samanaikaisesti ammatillista koulutusta ja lukion oppimäärää, oikeus maksuttomaan koulutukseen päättyy, kun opiskelija on suorittanut ammatillisen tutkinnon ja ylioppilastutkinnon, kuitenkin viimeistään sen kalenterivuoden lopussa, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta. (Oppivelvollisuuslaki 1214/2020 § 16).

Tieto koulutuksen maksuttomuudesta saattaa muuttua kesken opiskeluoikeuden, joten KOSKI-tietomallissa tieto maksuttomuudesta siirretään listana aikajaksoja, vaikka suurimmaksi osassa opiskeluoikeuksia aikajaksoja tulee vain yksi. Aikajaksolle on pakollista siirtää vain alkupäivä, jos tieto koulutuksen maksuttomuudesta/maksullisuudesta säilyy samana koko opiskeluoikeuden ajan aina opiskeluoikeuden päättymiseen saakka.

Uuden Opintopolun yhteyteen rakennettavan Valpas-palvelun kautta toisen asteen koulutuksen järjestäjä pääsee tarkastelemaan paikan vastaanottaneiden opiskelijoiden edellisiä opiskeluoikeuksia sekä muita koulutuksen maksuttomuuden määrittämiseen tarvittavia valtakunnallisista rekistereistä löytyviä tietoja. Koulutuksen järjestäjän tehtävä on kuitenkin viime kädessä opiskelijalta itseltään pyytää selvitystä tiedoista, joita ei saada valtakunnallisten rekisterien kautta, eli mahdollisista jo suoritetuista toisen asteen tutkinnoista Ahvenanmaalla tai ulkomailla. 

Esimerkkikuva: Oppija on ollut oppivelvollinen 1.1.2021. Hän hakeutuu ja aloittaa perusopetuksen lisäopetuksen oppilaana 12.8.2021. Koulutuksenjärjestäjä saa Valpas-palvelun kautta tiedon hänen aiemmista opiskeluoikeuksistaan, ja siitä mihin asti oppivelvollisuus on voimassa. Tietojen perusteella koulutuksenjärjestäjä tekee päätöksen, että koulutus opiskelijalle maksutonta (esim. Oppija on ensimmäinen oppivelvollisten ikäluokka ja saanut perusopetuksen päättötodistuksen 1.6.2021, voidaan sanoa varmaksi että hänellä ei ole toisen asteen tutkintoa jo suoritettu Ahvenanmaalla/ulkomailla). Tieto tallennetaan samalla kun opiskeluoikeus luodaan.

Uusi lisätieto 1.8.2021 alkaen - Oikeutta maksuttomaan koulutukseen pidennetty

Oikeutta maksuttomaan kolutukseen pidennetty-lisätieto koskee 1.8.2021 tai sen jälkeen alkavia opiskeluoikeuksia, joissa oppija kuuluu/on kuulunut Oppivelvollisuuslain 1214/2020 piiriin. Lisätietoa ei saa siirtää oppijoille, jotka eivät ole kuulunnet Oppivelvollisuuslain piiriin (lähtökohtaisesti 2003 ja sitä ennen syntyneet).

Oppivelvollisuuden laajennukseen liittyen toisen asteen koulutus on opiskelijalle maksutonta sen kalenterivuoden loppuun saakka, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta. Oikeutta maksuttomaan koulutukseen ei kuitenkaan ole, jos opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon taikka ammatillisen tutkinnon taikka niitä vastaavat ulkomaiset opinnot. Jos opiskelija suorittaa samanaikaisesti ammatillista koulutusta ja lukion oppimäärää, oikeus maksuttomaan koulutukseen päättyy, kun opiskelija on suorittanut ammatillisen tutkinnon ja ylioppilastutkinnon, kuitenkin viimeistään sen kalenterivuoden lopussa, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta. (Oppivelvollisuuslaki 1214/2020 § 16).

Oppivelvollisuuslaissa 1214/2020 16§ määritellään tapaukset, joissa oppijan oikeutta maksuttomuuteen pidennetään jos oppijan oppivelvollisuuden suorittaminen on ollut keskeytyneenä seuraavista syistä:

1) oppivelvollisuuden suorittamisen estävän pitkäaikaisen sairauden tai vamman vuoksi;

2) äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajaksi;

3) vähintään kuukauden kestävän tilapäisen ulkomailla oleskelun ajaksi, jos oppivelvollinen osallistuu oppivelvollisuuden suorittamista vastaavaan koulutukseen ulkomailla tai hänen muutoin voidaan katsoa suorittavan oppivelvollisuutta ulkomailla oleskelun aikana;

4) oppivelvollisuuden suorittamisen estävän elämäntilanteeseen liittyvän muun painavan syyn vuoksi.

Tämä tarkoittaa, että KOSKI-palveluun merkitään aikajakso oikeudelle maksuttomaan koulutukseen pidentämiselle samalle ajalle, jolloin opiskelijan opiskeluoikeus on tilassa "väliaikaisesti keskeytynyt".  

Kun opiskeluoikeus väliaikaisesti keskeytetään yllä mainituista syistä, oppijan ei tarvitse erikseen hakea oikeutta maksuttoman koulutuksen pidennykseen, vaan koulutuksenjärjestäjä kirjaa tiedon pidennyksestä samaan aikaan KOSKI-palveluun kun merkitään väliaikaisen keskeytyksen jakso. Tieto pidentämisestä välittyy edelleen Valpas-palveluun myös muiden koulutuksen järjestäjien käytettäväksi. HUOM! Oppivelvollisuuslain mukaan oikeutta maksuttomaan koulutukseen voidaan pidentää enintään yhden vuoden ajan, jos opiskeluoikeuden väliaikainen keskeytyminen johtuu asianomaista koulutusta koskevassa laissa tarkoitetusta muusta perustellusta syystä.

Oppija voi lisäksi erikseen hakea maksuttomuuden pidentämistä. Oppivelvollisuuslain mukaan maksuttomuutta voidaan pidentää enintään yhden vuoden ajan, jos opiskeluajan pidentymisen syynä on jokin seuraavista: terveydellisiin tai muihin painaviin syihin liittyvä opiskelualan vaihto, oppimisvaikeudet, perusopetuksen jälkeisen valmentavan tai valmistavan koulutuksen suorittaminen, perusopetuksen oppimäärän suorittamisen viivästyminen. Opiskelija hakee maksuttomuuden pidentämistä koulutuksenjärjestäjältä. Päätöksen tekee koulutuksen järjestäjä, ja tieto mahdollisesta pidentämisestä siirretään KOSKI-tietovarantoon, josta tieto siirtyy edelleen Valpas-palveluun muiden koulutuksen järjestäjien käytettäväksi. Tieto aiemmin mahdollisesti myönnetyistä maksuttomuuden pidennyksistä löytyy Valpas-palvelun kautta.

Perusopetuksen lisäopetuksessa ei automaattisesti pidennetä opiskeluoikeuden aikana oikeutta maksuttomaan koulutukseen, sen perusteella että opiskelija suorittaa valmistavaa koulutusta, vaan opiskelijan tulee hakea pidennystä. Opiskelija voi hakea pidennystä joko lisäopetuksen aikana aikana jolloin se merkitään lisäopetuksen opiskeluoikeudelle, tai sitten opiskelija hakee pidennystä vasta seuraavalta koulutuksenjärjestäjältä jos alkaa vaikuttaa siltä että opiskelija ei saa opintojaan päätökseen ennen maksuttomuusajan loppua.

Tieto oikeuden maksuttomaan koulutukseen pidentämisestä siirretään listana aikajaksoja (alku- ja loppupäivä), eli pidentämispäätöksiä voi ainakin teoriassa olla  samalla opiskeluoikeudella useampi. Aikajaksolla ilmaistaan se ajanjakso, jonka opiskelija on keskeyttänyt koulutuksen tai jonka verran oikeutta maksuttomaan koulutukseen pidennetään. Aikajaksolle on aina siirrettävä loppupäivä.

Esimerkkikuva 1: Oppija on ollut oppivelvollinen 1.1.2021. Hän hakeutuu ja aloittaa perusopetuksen lisäopetuksen oppilaana 12.8.2021. Koulutuksenjärjestäjä saa Valpas-palvelun kautta tiedon hänen aiemmista opiskeluoikeuksistaan, ja siitä mihin asti oppivelvollisuus on voimassa. Tietojen perusteella koulutuksenjärjestäjä tekee päätöksen, että koulutus oppijalle maksutonta (esim. Oppija on ensimmäinen oppivelvollisten ikäluokka ja saanut perusopetuksen päättötodistuksen 1.6.2021, voidaan sanoa varmaksi että hänellä ei ole toisen asteen tutkintoa jo suoritettu Ahvenanmaalla/ulkomailla). Tieto maksuttomuudesta tallennetaan samalla kun opiskeluoikeus luodaan. Oppija hakee opiskeluoikeuden väliaikaista keskeytystä sairauden vuoksi. Oikeutta maksuttomaan koulutukseen pidennetään ilman hakemusta sama aika, kuin jolle oppijalle on myönnetty väliaikaista keskeytystä.

Ulkomaanjaksot 

Tässä kentässä tulisi näkyä oppijan kaikki ulkomaanjaksot alkamis- ja päättymispäivineen. Jos jostain ulkomaanjaksosta puuttuu päättymispäivä, oppijan tulkitaan olevan aktiivisissa opiskeluoikeuksissa tarkasteluhetkellä ulkomailla ja päättyneissä opiskeluoikeuksissa olleen ulkomailla opintojen loppuun asti. Ulkomaanjaksoja käytetään pääasiallisesti niissä tilanteissa, joissa oppija on kouluun liittyvän opiskelun vuoksi ulkomailla. Tietoa ulkomaanjaksoista kerätään tilastointitarpeisiin ja se sisältää lyhyetkin opintoihin liittyvät ulkomaanjaksot. Lue lisää ulkomaanjaksoista opetushallituksen sivuilta: https://www.oph.fi/fi/tilastot/oppilaiden-ja-opiskelijoiden-ulkomaanjaksot

Majoitusetu 

Tässä kentässä tulisi näkyä oppijan viimeisin/aktiivinen majoitusetujakso alkamis- ja päättymispäivineen. Jos KOSKI-palveluun tallennetusta majoitusetujaksosta puuttuu päättymispäivä, oppijan tulkitaan olevan aktiivisissa opiskeluoikeuksissa tarkasteluhetkellä majoitusedun piirissä ja päättyneissä opiskeluoikeuksissa olleen majoitusedun piirissä opintojen loppuun asti. Majoitusedun aikajakso merkitään myös kunnan korvaamassa yksityismajoituksessa olevien oppilaiden opiskeluoikeuksiin.

Kuljetusetu

Tässä kentässä tulisi näkyä oppijan viimeisin/aktiivinen kuljetusetujakso alkamis- ja päättymispäivineen. Jos KOSKI-palveluun tallennetusta kuljetusetujaksosta puuttuu päättymispäivä, oppijan tulkitaan olevan aktiivisissa opiskeluoikeuksissa tarkasteluhetkellä kuljetusedun piirissä ja päättyneissä opiskeluoikeuksissa olleen kuljetusedun piirissä opintojen loppuun asti.

Kuljetusedun saavaksi katsotaan koulun oppilas, joka saa koulumatkojaan varten julkisen liikenteen kausilipun tai jonka koulumatkaa varten on myönnetty tuki. Jos oppilas siirtyy koulupäivän aikana toiseen opetuspisteeseen, ei opiskeluoikeuden lisätiedoissa tule näkyä kuljetusetujaksoa.

Sisäoppilaitosmuotoinen majoitus

Tässä kentässä tulisi näkyä oppijan kaikki sisäoppilaitosmuotoisen majoituksen jaksot alkamis- ja päättymispäivineen. Jos jostain sisäoppilaitosmuotoisen majoituksen jaksosta puuttuu päättymispäivä, oppijan tulkitaan olevan aktiivisissa opiskeluoikeuksissa tarkasteluhetkellä sisäoppilaitosmuotoisen majoituksen piirissä ja päättyneissä opiskeluoikeuksissa olleen sisäoppilaitosmuotoisen majoituksen piirissä opintojen loppuun asti.
Sisäoppilaitosmuotoisen majoituksen aikajakso merkitään vain niiden oppilaiden opiskeluoikeuksiin, joille annetaan sisäoppilaitosmuotoiseen opetukseen liittyvä maksuton asuminen ja ylimääräinen ruokailu.

Erityisen tuen jaksot

Lisätietojen kohdassa "Erityisen tuen jaksot" tulee näkyä oppijan kaikki erityisen tuen jaksot kyseisen opiskeluoikeuden voimassaolon aikana alkamis- ja päättymispäivineen. Jos jostain erityisen tuen jaksosta puuttuu päättymispäivä, oppijan tulkitaan olevan aktiivisissa opiskeluoikeuksissa tarkasteluhetkellä erityisen tuen piirissä ja päättyneissä opiskeluoikeuksissa olleen erityisen tuen piirissä opintojen loppuun asti. Lue lisää erityisen tuen päätöksistä OPH:n sivuilta: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/paatos-erityisesta-tuesta ja Perusopetuksen lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/lisaopetus/718900/tekstikappale/720472

Erityisen tuen jakson mukana tulee näkyä myös tieto siitä, opiskeleeko oppija toiminta-alueittain. Jos erityisen tuen päätöstä tarkistetaan niin, että tieto toiminta-alueittain annettavasta opetuksesta muuttuu, tulee KOSKI-palveluun tulla uusi erityisen tuen jakso. Jos erityisen tuen päätöstä tarkistetaan niin, että tieto toiminta-alueittain annettavasta opetuksesta ei muutu, KOSKI-palveluun ei pidä syntyä uutta erityisen tuen jaksoa jos erityinen tuki jatkuu tarkistamisen jälkeen.

Erityisen tuen jaksoa ei tarvitse päättää ja siirtää uutta jaksoa, jos erityistä tukea tarkistetaan jostain muusta syystä kuten joitain oppiaineita yksilöllistetään lisää oppilaan opinto-ohjelmaan.

Esimerkkikuva: Oppilas on aloittanut 8.8.2019. Hänelle on tehty erityisen tuen päätös, jonka perusteella hän saa erityistä tukea heti opiskeluoikeuden alkaessa. Erityinen tuki on jatkunut opiskeluoikeuden loppuun asti ilman, että tieto toiminta-alueittain opiskelusta olisi vaihtunut.

Muu kuin vaikeimmin kehitysvammainen

Tässä kentässä tulisi opiskeluoikeuden alussa alkava aikajakso, jos oppilaalla on ollut perusopetuksen oppimäärän suorituksen loppuun saakka pidennetyn oppivelvollisuuden hallinnollinen päätös, jonka perusteena ja rahoituksenlaskennan perusteena on ollut, että oppilas on muille kuin vaikeimmin kehitysvammaisille järjestetyssä opetuksessa. Jos jaksosta puuttuu päättymispäivä, oppijan tulkitaan olevan aktiivisissa opiskeluoikeuksissa tarkasteluhetkellä olevan pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä muiden kuin vaikeimmin kehitysvammaisille järjestetyssä opetuksessa. Jos jaksolle ei merkitä päättymispäivää, se jatkuu aktiivisena opiskeluoikeuden päättymiseen asti.

Perusopetuksen lisäopetuksen opiskeluoikeudessa ei tarvitse välittää tietoa pidennetystä oppivelvollisuudesta, sillä pidennetty oppivelvollisuus loppuu perusopetuksen päättyessä. Oppilaalla on kuitenkin aina erityisen tuen päätös, joka on tehty uudestaan perusopetuksen lisäopetuksen alkaessa. Oppilaan lisätiedoissa näkyvät siis sekä tiedot erityisen tuen jaksosta että "Muu kuin vaikeimmin kehitysvammainen".

Kyseisen tiedon tallentaminen KOSKI-palveluun perustuu lakiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (29.12.2009/1705), jossa perusopetuksen rahoitukseen vaikuttaviksi tiedoiksi on säädetty myös "perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa ja 26 a §:n 2 momentissa tarkoitettujen pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien vaikeimmin kehitysvammaisten ja muiden pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden esi- ja perusopetuksesta aiheutuviin lisäkustannuksiin; (29.12.2016/1486)". 29 § (29.12.2016/1486): Esi- ja perusopetuksen yksikköhinnat: "Lisäopetuksen yksikköhinnan lisäksi opetuksen järjestäjä saa pidennettyä oppivelvollisuutta vastaavan lisärahoituksen niistä oppilaista, jotka ovat olleet pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä perusopetuksen oppimäärää suorittaessaan."

Vammaisuuden aste on määritelty ennen perusopetuksen lisäopetusta kun oppilaalle on tehty pidennetyn oppivelvollisuuden ja erityisen tuen päätöksen päätökset. Erityisen tuen päätöksenä on perusteluina oleva psykologisesta tai lääketieteellinen lausunnosta, josta tulisi käydä ilmi asiantuntijan näkemys vammaisuuden asteesta. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/pidennetty-oppivelvollisuus

Esimerkkikuva: Oppilaan opiskeluoikeus on alkanut 8.8.2019. Oppilas on ollut perusopetuksen aikana pidennetyssä oppivelvollisuudessa koko perusopetuksen loppuun saakka. Tällöin pedagogisten asiakirjojen erityisen tuen päätöksen perusteluissa olleen vamman asteen arvion perusteella oppilas on saanut muille kuin vaikeimmin kehitysvammaisille järjestetyttä tuettua opetusta. Oppilaan siirtyessä perusopetuksen lisäopetukseen pidennetty oppivelvollisuus päättyy ja vanha erityisen tuen päätös raukeaa. Oppilaalle tehdään uusi erityisen tuen päätös jossa arvioinnin pohjana käytetään myös edellisten päätösten asiakirjoja. Oppilas saa muille kuin vaikeimmin kehitysvammaisille järjestettyä tuettua opetusta myös lisäopetuksen aikana. Opiskeluoikeuden lisätiedoissa näkyvät sekä erityisen tuen jakso ja tieto "muu kuin vaikeimmin kehitysvammainen". Lisätietojen aikajaksoilla ei ole päätöspäiviä, eli ne jatkuvat opiskeluoikeuden päättymiseen saakka.

Vaikeimmin kehitysvammainen

Tässä kentässä tulisi opiskeluoikeuden alussa alkava aikajakso, jos oppilaalla on ollut perusopetuksen oppimäärän suorituksen loppuun saakka pidennetyn oppivelvollisuuden hallinnollinen päätös, jonka perusteena ja rahoituksenlaskennan perusteena on ollut, että oppilas on vaikeimmin kehitysvammaisille järjestetyssä opetuksessa. Jos jaksosta puuttuu päättymispäivä, oppijan tulkitaan olevan aktiivisissa opiskeluoikeuksissa tarkasteluhetkellä olevan pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä vaikeimmin kehitysvammaisille järjestetyssä opetuksessa. Jos jaksolle ei merkitä päättymispäivää, se jatkuu aktiivisena opiskeluoikeuden päättymiseen asti.

Perusopetuksen lisäopetuksen opiskeluoikeudessa ei tarvitse välittää tietoa pidennetystä oppivelvollisuudesta, sillä pidennetty oppivelvollisuus loppuu perusopetuksen päättyessä. Oppilaalla on kuitenkin aina erityisen tuen päätös, joka on tehty uudestaan perusopetuksen lisäopetuksen alkaessa. Oppilaan lisätiedoissa näkyvät siis sekä tiedot erityisen tuen jaksosta että vaikeimmin kehitysvammainen".

Kyseisen tiedon tallentaminen KOSKI-palveluun perustuu lakiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (29.12.2009/1705), jossa perusopetuksen rahoitukseen vaikuttaviksi tiedoiksi on säädetty myös "perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa ja 26 a §:n 2 momentissa tarkoitettujen pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien vaikeimmin kehitysvammaisten ja muiden pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden esi- ja perusopetuksesta aiheutuviin lisäkustannuksiin; (29.12.2016/1486)". 29 § (29.12.2016/1486): Esi- ja perusopetuksen yksikköhinnat: "Lisäopetuksen yksikköhinnan lisäksi opetuksen järjestäjä saa pidennettyä oppivelvollisuutta vastaavan lisärahoituksen niistä oppilaista, jotka ovat olleet pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä perusopetuksen oppimäärää suorittaessaan."

Vammaisuuden aste on määritelty ennen perusopetuksen lisäopetusta, kun oppilaalle on tehty pidennetyn oppivelvollisuuden ja erityisen tuen päätöksen päätökset. Erityisen tuen päätöksenä on perusteluina oleva psykologisesta tai lääketieteellinen lausunnosta, josta tulisi käydä ilmi asiantuntijan näkemys vammaisuuden asteesta. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/pidennetty-oppivelvollisuus

Esimerkkikuva: Oppilaan opiskeluoikeus on alkanut 8.8.2019. Oppilas on ollut perusopetuksen aikana pidennetyssä oppivelvollisuudessa koko perusopetuksen loppuun saakka. Tällöin pedagogisten asiakirjojen erityisen tuen päätöksen perusteluissa olleen vamman asteen arvion perusteella oppilas on saanut vaikeimmin kehitysvammaisille järjestetyttä tuettua opetusta. Oppilaan siirtyessä perusopetuksen lisäopetukseen pidennetty oppivelvollisuus päättyy ja vanha erityisen tuen päätös raukeaa. Oppilaalle tehdään uusi erityisen tuen päätös, jossa arvioinnin pohjana käytetään myös edellisten päätösten asiakirjoja. Oppilas saa vaikeimmin kehitysvammaisille järjestettyä tuettua opetusta myös lisäopetuksen aikana. Opiskeluoikeuden lisätiedoissa näkyvät sekä erityisen tuen jakso ja tieto "vaikeimmin kehitysvammainen". Lisätietojen aikajaksoilla ei ole päätöspäiviä, eli ne jatkuvat opiskeluoikeuden päättymiseen saakka.

Koulukoti

Tässä kentässä tulisi näkyä oppijan kaikki koulukotijaksot alkamis- ja päättymispäivineen. Jos jostain koulukotijaksosta puuttuu päättymispäivä, oppijan tulkitaan olevan aktiivisissa opiskeluoikeuksissa tarkasteluhetkellä koulukodissa ja päättyneissä opiskeluoikeuksissa olleen koulukodissa opintojen loppuun asti. Vain koulukodit käyttävät koulukotijaksoa. Jos oppilas siirtyy koulukotiin, hänen opiskeluoikeutensa päätetään alkuperäisessä koulussa/varhaiskasvatuksen toimipaikassa "Eronnut"-tilaan ja koulukoti luo uuden opiskeluoikeuden, johon siirretään ko. lisätieto. Koulukoti merkitsee lisätiedon "Koulukoti" vain, jos oppilas on tosiasiallisesti asumassa myös koulukodissa.

Suorituksen tiedoissa näytetään:

• koulutuksen nimi, koulutuskoodi ja diaarinumero: Perusopetuksen lisäopetuksen koulutuskoodi 020075 ja diaarinumero 105/011/2014
• Luokan tunniste (ei pakollinen)
• oppilaitos/: toimipaikan/oppilaitoksen nimi
• suorituskieli: opetuskieli
• mahdolliset muut suorituskielet
• suorituksen tila (valmis, kesken) - suorituksen tila on kesken, jos oppilaan opiskeluoikeus on "läsnä" tai "eronnut". Suorituksen tilaksi muutetaan valmis vain silloin kun opiskeluoikeus päätetään tilaan "valmistunut".

Esimerkkikuva: Oppilaan opiskeluoikeus on katseluhetkellä tilassa "läsnä". Perusopetuksen lisäopetuksen suoritustiedoissa näkyvät koulutuksen tunnistenumerot, oppilaitos, suorituskielenä suomi ja muuna suorituskielenä afar. Suoritus on tilassa "suoritus kesken" sillä oppilas on läsnä opetuksessa edelleen.

Oppilas on suorittanut perusopetuksen lisäopetuksen

Kun oppilas päättää perusopetukseen valmistavan opetuksen lukuvuoden lopussa ja saa todistuksen koko lisäopetuksen suorittamisesta, merkitään opiskeluoikeuden tilaksi "valmistunut" ja suoritus vahvistetaan. ks. esimerkkikuva.

Perusopetuksen lisäopetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan todistus lisäopetuksen suorittamisesta.

Suorituksen perustietoihin kirjataan tällöin kaikilla opiskeluoikeuksilla näkyvien perustietojen lisäksi:

• Todistuksella näkyvät lisätiedot (jos on)
• Suorituksen vahvistus: päivämäärä, todistuksen allekirjoittaja, paikkakunta

Esimerkkikuva: Opiskelija on suorittanut perusopetuksen lisäopetuksen ja saa todistuksen koko lisäopetuksen suorittamisesta. Suoritus on vahvistettu ja näkyy tilassa "suoritus valmis". Opiskeluoikeus on päätetty tilaan "valmistunut".

Oppilas päättää perusopetuksen lisäopetuksen ilman että saa todistusta koko perusopetuksen lisäopetuksen suorittamisesta

Perusopetuksen lisäopetuksen opiskeluoikeus on aina päätettävä, oppilas ei voi jäädä KOSKI-palveluun tilassa "läsnä". Jos oppilas keskeyttää/lopettaa niin, ettei saa valmiiksi koko perusopetuksen lisäopetuksen suoritusta, opiskeluoikeus päätetään tilaan "eronnut" ja suoritus jätetään tilaan "kesken". Suorituksen perustiedoissa näkyvät samat perustiedot kuin kaikilla oppilailla. HUOM! Osittain perusopetuksen lisäopetuksen suorittaneen oppilaan opiskeluoikeudelle siirretään lisäksi oppiaineet ja arvioinnit, jotka on kirjoitettu todistukselle lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista vaikka opiskeluoikeutta ei vahvisteta. Ks. jäljempänä ohjeet oppiaineiden ja arviointien merkitsemisestä.

Esimerkkikuva: Opiskelija on päättänyt perusopetuksen lisäopetuksen niin, että ei saa todistusta koko perusopetuksen lisäopetuksen suorituksesta. Suoritus näkyy tilassa "suoritus kesken" ja opiskeluoikeus on päätetty tilaan "eronnut".

Oppiaineet näkyvät listana suorituksen vahvistuksen alapuolella. Oppiaineennimen vasemmalla puolella on "+"-painike, jota painamalla saa näkyviin oppiaineelle tallennetut tiedot. Oppiaineen nimen vasemmalla puolella näkyvät arvosana sekä laajuus.

Suoritustiedoissa oppiaineet on jaoteltu pakollisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin. *-symboli arvosanan vieressä tarkoittaa, että oppijalla on ollut oppiaineessa yksilöllistetty oppimäärä. †-symboli taas merkitsee, että kyseessä on perusopetuksen päättötodistuksen arvosanan korotus.

Perusopetuksen lisäopetuksen opiskeluoikeuteen siirretään tiedot todistuksista koko lisäopetuksen suorittamisesta sekä lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista. Paikallisissa opetussuunnitelmassa määrättäviä välitodistuksia ei siirretä KOSKI-palveluun.

Todistus koko lisäopetuksen suorittamisesta

Kun oppilas on suorittanut koko perusopetuksen lisäopetuksen, päätetään opiskeluoikeus tilaan "valmistunut" ja opiskeluoikeudelle merkitään samat tiedot kuin oppilaalle annettavalle todistukselle koko lisäopetuksen suorittamisesta.

KOSKI-näkymään kirjataan sekä perusopetuksen lisäopetuksen aikana suoritetut opinnot oppiaineissa, joiden arvosanaa oppilas ei ole korottanut, sekä ne oppiaineet joissa oppilas on korottanut perusopetuksen oppiaineen päättöarvosanaa. Korotetun oppiaineen tietojen siirtämisen yhteydessä tulee siirtää tieto siitä, että kyseessä on korotus. Korotus näkyy †-symbolina oppiaineen arvosanan perässä. Samoin jos oppilaan oppiaineita on yksilöllistetty, tulee oppiaineen tiedoissa siirtää tieto yksilöllistämisestä. Yksilöllistäminen näkyy *-symbolina oppiaineen arvosanan perässä.

Perusopetuksen lisäopetuksen oppiaineet on jaoteltu pakollisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin, sen mukaan onko kyseessä perusopetuksen yhteinen vai valinnainen aine. Valinnaisiin oppiaineisiin merkitään myös laajuus vuosiviikkotunteina.

Todistus lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista

Jos oppilas ei suorita koko perusopetuksen lisäopetusta hän saa todistuksen lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista. Jos koko lisäopetusta ei ole suoritettu, oppilaan suorittamat opinnot ja mahdollisesti korotetut oppiaineet silti siirretään opiskeluoikeudelle. Opiskeluoikeutta ei kuitenkaan vahvisteta ja suorituksen tilana on "kesken".

Korotetun oppiaineen tietojen siirtämisen yhteydessä tulee siirtää tieto siitä, että kyseessä on korotus. Korotus näkyy †-symbolina oppiaineen arvosanan perässä. Samoin jos oppilaan oppiaineita on yksilöllistetty, tulee oppiaineen tiedoissa siirtää tieto yksilöllistämisestä. Yksilöllistäminen näkyy *-symbolina oppiaineen arvosanan perässä.

Perusopetuksen lisäopetuksen oppiaineet on jaoteltu pakollisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin, sen mukaan onko kyseessä perusopetuksen yhteinen vai valinnainen aine. Valinnaisiin oppiaineisiin merkitään myös laajuus vuosiviikkotunteina.

Esimerkkikuva: Oppilas on eronnut perusopetuksen lisäopetuksesta ilman että on suorittanut koko perusopetuksen lisäopetusta. Suoritus näkyy tilassa "suoritus kesken" ja oppiaineisiin on siirretty ne oppiaineet, jotka on mainittu oppilaan saamalla todistuksella lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista.

Toiminta-alueittain suoritettu lisäopetus

Perusopetuksen lisäopetus voidaan järjestää toiminta-alueittain. Jos oppilas on suorittanut perusopetuksen lisäopetuksen toiminta-alueittain, merkitään oppiaineiden sijaan toiminta-alueet ja niiden arviointi. Sanallista arviointia ei tarvitse siirtää, vaan pelkästään arvosana "S".

Esimerkkikuva: Oppilaalla näkyy oppiaineiden sijaan toiminta-alueet.