Avointen oppimateriaalien kirjastossa (aoe.fi) on meneillään hallinnollinen muutos. Tämä muutos vaikuttaa palvelun ylläpitoon, mutta näkyy vain pienesti käyttäjille. Kerromme tässä blogissa tarkempia tietoja muutoksesta.

Kun aoe.fi-palvelua alettiin toteuttaa, oli alusta asti mukana eri koulutusasteiden osaamista opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja Opetushallituksesta. Aoe.fi-palvelun omistajana on tällä hetkellä opetus- ja kulttuuriministeriö ja sitä ylläpitää CSC – Tieteen tietotekniikan keskus. Palvelun ohjaukseen osallistuvat myös Opetushallitus ja Kansalliskirjasto. Jatkossa palvelun omistusrakenne muuttuu. Opetus- ja kulttuuriministeriö siirtää aoe.fi-palvelun Opetushallituksen omistukseen. CSC jatkaa teknisenä ylläpitäjänä, mutta käytännön asiakaspalvelukontakti ja sidosryhmäyhteistyönkontakti on jatkossa Opetushallitus.

Muutos tapahtuu vuoden 2024 alusta. Käyttöehdot ja tietosuojaseloste päivitetään vastaamaan uutta tilannetta. Samalla käyttöehtoihin ja tietosuojaselosteeseen on tehty pieniä tarkennuksia. Tärkeimmät päivitykset on listattu tähän blogiin. Voit myös tutustua uusiin käyttöehtoihin tästä (pdf). 

Muutokset ja tarkennukset käyttöehtoihin

• Aoe.fi-palvelun omistaja on Opetushallitus.
• Aoe.fi-palvelun sähköpostiosoite on aoe@oph.fi.
• Materiaalien metatietoja välitetään myös kolmansille osapuolille: Kansalliskirjaston Finna.fi:n hakupalvelulle ja muille kirjastopalveluille.
• Oppimateriaalin laatija vastaa oppimateriaalin saavutettavuudesta.
• Vikatilanteissa palvelupyyntö otetaan käsittelyyn kolmen työpäivän kuluessa.
• Käyttäjä antaa Opetushallitukselle sekä Opetushallituksen valitsemalle tekniselle ylläpitäjälle oikeuden käsitellä sisältöä, ml. käyttäjän tallentamia oppimateriaaleja ja kommentteja sekä käyttäjätietoja, palvelun tuottamistarkoituksissa.

Muutokset ja tarkennukset tietosuojaselosteeseen

• Rekisterinpitäjäksi vaihtuu Opetushallitus.
• Henkilötietojen käyttötarkoituksista poistettu palvelun käyttöön ja kehittämiseen liittyvä tilastointi, analytiikka ja hallinta, palvelun rekisteröitymättömien käyttäjien käyttölokitietojen hallinta, käyttäjätilastointi sekä palvelun käytössä tarvittavien evästeiden hallinta.
• Käsiteltäviin henkitietoryhmiin lisätty rekisteröityjen käyttäjien tunniste.
• Käsiteltävistä henkilötietoryhmistä poistettu IT-hallintatiedoista seuraavat laitteistojen tiedot: käyttäjänimet, sijainti, yhteystiedot, viestintätiedot ja metatieto.
• Henkilötietojen säilyttämisajat: Tarkennettu mahdollisuutta poistaa omat käyttäjätiedot.

• Lisäys: aoe.fi-palvelun lokitiedot säilytetään 18 kk.

• Lisäys: tietoa evästeistä.

Mitä muutos tarkoittaa minulle palvelun käyttäjänä?

Muutos ei vaikuta sinuun palvelun käyttäjänä merkittävästi. Se ei vaikuta jo tallennettuihin oppimateriaaleihin eikä vaadi toimia sinulta.

Voit kuitenkin huomata muutoksen muutamista asioista. Tuttu asiakaspalveluosoite oppimateriaalivaranto@csc.fi vaihtuu muotoon aoe@oph.fi ja eri ihmiset ovat apunasi aoe.fi-palvelun käytössä. Palvelun käyttöehdot ja tietosuojailmoitus päivitetään vastaamaan uutta rekisterinpitäjää. Myös aoe.fi:n ohjeistavissa tekstisisällöissä tapahtuu pieniä päivityksiä. Jatkossa löydät myös tämän blogin ja wikin toisesta osoitteesta. Omistajuuden vaihdon myötä poistamme myös anonyymin palautteen webropol-lomakkeen vähäisen käytön vuoksi. 

Millainen on Avointen oppimateriaalien kirjaston tulevaisuuden näkymä?

Omistajuuden muutos ei vaikuta aoe.fi-palvelun jatkuvuuteen. Voit edelleen käyttää Avointen oppimateriaalien kirjastoa huoletta.

Aoe.fi-palvelun omistajuus ja rekisterinpitäjyys siirtyy Opetushallitukselle vuoden 2024 alusta. Ensi vuonna ylläpidossa toteutellaan uuteen mallin ja täsmennetään prosesseja. AOE-työryhmä jatkaa palvelun ohjausryhmänä. 

Miksi muutos tehdään?

Opetushallitus on alusta asti ollut mukana aoe.fi-palvelun kehittämisessä. Palvelun kehittämisen taustalla on ollut ajatus, että palvelun ollessa sujuvasti ja tasapainoisesti ylläpidossa, vastuu siirtyy OKM:ltä OPH:lle. Muutoksella pyritään erityisesti vahvistamaan yhteyttä ja toimintamalleja eri koulutusasteisiin. Tarkemmin muutoksen tavoitteiksi asetettiin seuraavat:

• Koulutustoimialan vaikutuskanavien lisääminen.
• Eri koulutusasteiden huomioimisen sujuvoittaminen.
• Palvelun ohjaamisen ja viestinnän vahvistaminen.
• Avointen oppimateriaalien käyttöön vaikuttavan strategiatyön vahvistaminen ja selkeyttäminen eri koulutusasteilla

Miten minä voin vaikuttaa Avointen oppimateriaalien kirjaston tulevaisuuteen?

Voit antaa palautetta ja kehitysehdotuksia aoe.fi-palvelun toiminnasta ja sen tulevaisuudesta asiakaspalveluosoitteeseemme oppimateriaalivaranto@csc.fi ja jatkossa osoitteeseen aoe@oph.fi. Palautteet käsitellään palvelun ylläpitotiimissä sekä ohjausryhmässä.

• Kuvien käytöstä ja muiden luomien sisältöjen käytöstä omissa avoimissa oppimateriaaleissa
• Avoimen sisällön lähteitä
• Muiden tekemien sisältöjen merkitseminen
• Muiden tekemien sisältöjen lisääminen omaan sisältöön: lainaavaa vai muokkaavaa käyttöä?
• Oppimateriaalien avoimesta lisensoinnista

Kuvien käytöstä ja muiden luomien sisältöjen käytöstä omissa avoimissa oppimateriaaleissa

Kuvat rikastuttavat monenlaisia materiaaleja ja visuaalisen sisällön liittäminen oppimateriaaliin tuo mukanaan monia etuja, kuten mahdollisuuden paremmin huomioida erilaiset oppijat ja luoda näin yhdenvertaisemmin saavutettavia sisältöjä. Kuvien käyttöön, kuten avoimiin oppimateriaaleihin yleensäkin, liittyy kuitenkin tekijänoikeudellisia kysymyksiä ja seikkoja, joita ottaa huomioon. Kuvitusta materiaaleihin voi toki ottaa tai luoda itse, jolloin tekijänoikeuksien noudattaminen on yksinkertaista ja kuvien lisääminen huolettomampaa. Aina ei kuitenkaan tarvitse olla oman luovuuden ja taidon varassa, sillä digitaalisessa muodossa on saatavilla loputtomat määrät muiden luomaa ja jatkokäyttöön kaikkien hyödynnettäväksi jakamaa sisältöä.

Millaista sitten on muiden luoma sisältö, jota voi tekijänoikeuksia rikkomatta lisätä omiin oppimateriaaleihin? Muiden materiaalien hyödyntämisessä keskeistä on Creative Commons - eli CC-lisensointi, jonka avulla tekijät voivat jakaa käyttöoikeuksia sisältöihinsä ja määritellä ehtoja käytölle. CC-lisenssit ovat siis laillinen työkalu, joilla poistaa tekijänoikeuksien määräämiä rajoitteita ja vapauttaa sisältöään. CC-lisensoidut sisällöt ja kuvat, joita löytyy verkosta suuret määrät, ovat siten hyvä lähde oman sisällön rikastuttamiseen. Lisäksi löytyy paljon sisältöä, jotka on vapautettu public domainiin tai jotka on jaettu muulla lisenssillä avoimeen käyttöön.

Mitä CC-lisensseihin liittyen on hyvä tietää ja mitä muuta on hyvä huomioida muiden luomia kuvia hyödyntäessään? Tässä kirjoituksessa paneudutaan näihin kysymyksiin ja avataan muun muassa sitä, millaisia hyviä käytänteitä kuvien lisäämiseen avoimiin oppimateriaaleihin liittyy.

Avoimen sisällön lähteitä

Toisten luomia kuvia omaan avoimeen oppimateriaaliinsa lisätessä on siis tärkeää, että kuvan voi lisätä oppimateriaaliinsa tekijänoikeuksia noudattaen. CC-lisensoidut tai muuten avoimesti vapaaseen käyttöön lisensoidut kuvat ovat tähän hyvä vaihtoehto, kunhan varmistaa, että kyseessä olevan kuvan CC-lisenssi sopii ehdoiltaan omaan käyttötarkoitukseesi. Eri lisenssien ja niiden tärkeimpien ehtojen lista ei onneksi ole kovin pitkä, ja perehdymme niihin tässä kirjoituksessa hieman myöhemmin.

Hyvä vaihtoehto ja avoimen sisällön lähde ovat myös avoimen sisällön kuvapankit, joista osa tarjoaa kuviaan omilla lisensseillään, jotka oikeuttavat kuvien vapaan käytön. Vapaasti käytettävää sisältöä löytyy esimerkiksi kuvapankeista Unsplash ja Pixabay, joiden lisenssit sallivat hyvin monenlaisen käytön, kuten lisäämisen osaksi omaa julkaisua. Kuvapankkienkin kohdalla niiden lisenssit ja käyttöehdot kannattaa tarkastaa tapauskohtaisesti, sillä niissä on eroja. Omia lisenssejään käyttävien kuvapankkien kuvien käytössä CC-lisensoiduissa oppimateriaaleissa voi esimerkiksi olla rajoitteita.

Lisäksi löytyy paljon sisältöä, joka on public domainissa, eli vapaassa yleisessä käytössä. Tällainen sisältö ei ole tekijänoikeuksien alaista. Tekijänoikeudet ovat voineet joko vanheta tai tekijä on halunnut luopua oikeuksistaan kokonaan. Tällaiset teokset ovat myös materiaalivaranto, jota voi hyödyntää ilman tekijänoikeuksista huolehtimista.

Avoimissa oppimateriaaleissa hyödynnettävää sisältöä löytyy siis monenlaista, ja tätä avointa sisältövarantoa kannattaa hyödyntää, kunhan huomioi kunkin sisällön jatkokäyttöön määritellyt ehdot. Kaikkeen verkossa olevaan materiaaliin liittyen kannattaa myös harjoittaa hieman kriittisyyttä, sillä avoimiin kuvapankkeihin tai CC-lisenssien alle voi aina päätyä tahattomasti tai tahallisesti myös sinne kuulumatonta materiaalia. Hyvä käytäntö on siksi esimerkiksi kuvia lisätessä pyrkiä varmistelemaan asiaa sekä maalaisjärjellä että esimerkiksi käänteisillä kuvahauilla selvitellen.

Muiden tekemien sisältöjen merkitseminen

CC-lisensoitujen sisältöjen käytön ehtoihin sisältyy vaatimus attribuutiosta eli tekijän, lähteen sekä lisenssin mainitsemisesta. Kun käytät ja jaat muiden tekemää avointa CC-lisensoitua sisältöä, merkitse siis tekijä näkyviin. Hyvä käytäntö lähteiden merkitsemiseen on kertoa käytetyn sisällön tekijä, lähde sekä CC-lisenssi. Tämä auttaa materiaalin hyödyntäjiä ja jatkokäyttäjiä varmistumaan käyttämänsä materiaalin alkuperästä ja avoimuudesta sekä siitä, ettei materiaalin käyttö ole tekijänoikeuksien rajoittamaa. Näin materiaalia on helppo jatkohyödyntää ja siihen on vaivatonta lisätä oikeanlaiset maininnat ja lisenssimerkinnät myös eri tekijöiden sisältöjen osalta

Kaikkiin avoimiin sisältöihin, kuten joihinkin kuvapankkeihin ja niiden tarjoamiin kuviin, ei liity vaatimusta tekijöiden ja lähteiden mainitsemisesta. Myös näiden kohdalla attribuutio kuuluu kuitenkin hyviin käytäntöihin. Lisäämällä lähteet myös tällaisiin kuviin tuet avoimen jakamisen hyviä käytänteitä ja kulttuuria, jossa avointa sisältöä on helppo jatkokäyttää ja -kehittää. Kun jatkokäytöstä tehdään mahdollisimman yksinkertaista, tuetaan ja edistetään avointa oppimista sekä avoimesti ja jatkuvasti kehittyvää oppimateriaali- ja tietovarantoa.

Merkitse näkyviin siis ainakin tekijä, sekä mieluusti ja mahdollisuuksien mukaan myös lähde ja lisenssi. Tämän tekemiseen on olemassa monia erilaisia toimivia tapoja. Voit merkitä kuvien lähteet kuvatekstiin kuvan yhteyteen tai esimerkiksi aineiston loppuun mainintana tai luettelona kuvien tekijöistä. Alla joitakin esimerkkejä siitä, kuinka AOE:ssa on merkitty käytettyjen kuvien ja tekijöiden tietoja näkyviin.

Kuva 1: Kuvakaappaus materiaalista "Kalastajien ja kesänviettäjien Suvisaaristo". Kuvan yhteyteen on merkitty lähde EKM sekä kuvan lisenssi CC BY-ND 4.0. Materiaalin tekijät: KAMU Espoon kaupunginmuseo, Brantberg Vivi, Simon-Bellamy Madeleine. Linkki materiaaliin: https://aoe.fi/#/materiaali/1520. Materiaalin lisenssi: CC BY-ND 4.0.

Kuva 2: Kuvakaappaus oppimateriaalista "Karjalan evakkojen muistot uudelleen asuttamisesta, rasismista ja jälleenrakennuksesta". Kuvan yhteyteen on merkitty lähde sekä lisenssi. Materiaalin tekijät: Moving Memories -projektiryhmä, Hirvonen-Nurmi Katri (Helinä Rautavaaran museo). Linkki materiaaliin: https://aoe.fi/#/materiaali/3182. Materiaalin lisenssi: CC BY-SA 4.0.

Kuva 3: Kuvakaappaus materiaalin "Lähihoitajana neurologisen potilaan hoitotyössä" videomateriaalista, jonka loppuun lisätty lista käytettyjen kuvien nimistä ja tekijöistä. Kyseiset kuvat ovat kuvapankkikuvia, ja luettelon avulla oppimateriaalin käyttäjän on helppo tarkastella, mistä kuvat ovat peräisin ja kuinka niitä saa käyttää. Materiaalin tekijät: Komulainen Taru ja Nortamaa Inkeri. Linkki materiaaliin: https://aoe.fi/#/materiaali/3042https://aoe.fi/#/materiaali/3042. Materiaalin lisenssi: CC BY 4.0. 

Muiden tekemien sisältöjen lisääminen omaan sisältöön: lainaavaa vai muokkaavaa käyttöä?

Valittu CC-lisenssi vaikuttaa esimerkiksi siihen, onko tietyn sisällön jatkokäytössä sen muokkaaminen sallittua vai ei. Mikäli lisenssistä löytyy ND-ehto (NoDerivates = EiMuutoksia), ei muokkaaminen ole sallittua. AOE ei suosittele ND-ehtoisten sisältöjen lisäämistä avoimiin oppimateriaaleihin. Oppimateriaalien ja sisältöjen adaptaatiota eli muuntelua on esimerkiksi materiaalin päivittäminen ajan tasalle, yleinen parantelu tai muokkaaminen erilaisten oppijoiden tarpeille. Nämä ovat merkittäviä asioita opetuksen ja oppimateriaalien kehittämisessä ja jatkojalostamisessa, mikä selittää osaltaan AOE:n suositusta olla käyttämättä näitä.

Avoimien sisältöjen ja lisenssien parissa toimiessa ND-ehtoisia sisältöjä voi kuitenkin tulla vastaan, ja siksi ne on hyvä tuntea. Mikä sitten luetaan vaikkapa kuvien lisäämisen kontekstissa muokkaamiseksi ja muunteluksi ja mikä taas ei?

Kuvan lisääminen alkuperäisenä ja muuntelemattomana jonkin sisällön, kuten oppimateriaalin, yhteyteen ei ole muokkaavaa käyttöä eli adaptaatiota, kuten ei myöskään tekninen formaatinvaihto. ND-ehtoisen kuvan voi siis lisätä sisältöönsä, mikäli kuvaa ei muokata ja kunhan muut lisenssin ehdot täyttyvät. Tällöin on tärkeää tehdä oppimateriaalin käyttäjälle selväksi, että kuva on jaettu oppimateriaalissa oman lisenssinsä pohjalta eikä oppimateriaalia koskeva muu lisenssi pidä sisällään tätä lainattua kuvaa.

Mikäli kuvassa on ND-ehto, ei kuvaa saa muunnella ja jakaa eteenpäin. Mikäli siis haluat muokata kuvaa ja lisätä sen sisältöösi, muista varmistaa, ettei sen lisensseihin ole merkitty ND-ehtoa.

Remiksaus eli muokkaaminen/useiden eri sisältöjen yhdisteleminen

Kun muiden sisältöjä vain kopioidaan ja lainataan, eli esimerkiksi lisätään kuvia alkuperäisinä omaan sisältöön, ovat asiat melko yksinkertaisia. Yksinkertaistaen riittää muistaa tekijän maininnat ja kiinnittää huomiota siihen, onko kyseessä kaupallinen käyttö ja salliiko lisenssi tämän. Muista myös, että käyttämiesi sisältöjen lisenssit voivat vaikuttaa siihen, mikä lisenssi sinun sopii valita sisällöllesi.

Kun yhdistellään materiaaleja useista lähteistä eli remiksoidaan sisältöjä, tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota selkeään tekijyyden ilmaisemiseen sekä lisenssien yhdistelyyn. Useita sisältöjä käytettäessä tulisi tekijät ja muut tiedot merkitä niin, että jatkokäyttäjälle on selkeää kunkin palasen osalta, kuka alkuperäinen tekijä on ja mitä lisenssiä miltäkin osin noudattaa. Lisensointia voi joutua myös hieman miettimään, sillä on olemassa tiettyjä rajoitteita, millä lisensseillä lisensoituja sisältöjä voi yhdistää ja millä ei. Oppimateriaali, jossa on hyödynnetty eri sisältöjä omine lisensseineen, tulee lisensoida käytettyjen materiaalien lisensseihin sopivasti. (Jos remiksoidessaan ja erilaisten lisenssien sisältöjä yhdistellessään haluaa valita yhtenevän lisenssin työlleen ja helpottaa jatkokäyttöä, tulee käytettyjen sisältöjen lisensseistä valita ehdoiltaan rajoittavin lisenssi.)

Seuraavan linkin taulukon avulla voit selvittää, voiko tiettyjen lisenssien sisältöjä yhdistellä eli käyttää samassa remiksauksessa:  

Creative Commons -sivuston ohjeistusta ja taulukko remiksaukseen

Oppimateriaalien avoimesta lisensoinnista

Teoksia ja sisältöjä, kuten kuvia, koskevat oletuksena tekijänoikeuslait, jotka pitkälti rajoittavat näiden sisältöjen käyttöä. Laki rajoittaa monenlaista käyttöä, mikä estää esimerkiksi tiedon jatkokehittämistä- ja jalostamista, ja teoksia yhdistelemällä syntyviä tuotoksia. Vaikka jotkut haluavat säilyttää tekijänoikeutensa ja teoksensa vain omassa käytössään, haluavat monet myös myöntää yleiseen käyttöön oikeudet jatkokäyttää luomiaan sisältöjä. Lain määräämiä rajoitteita väljentämään on kehitetty työkalu, Creative Commons – eli CC-lisenssit. Ne ovat tekijänoikeuksien yhteyteen lisättävä elementti, joilla myöntää oikeuksia käyttää teoksiaan.

Avoimet oppimateriaalit edistävät avointa oppimista ja sisältöä, jonka ideaan kuuluu, että sisältöjä voi esittämisen lisäksi jatkohyödyntää, kuten päivittää ajantasalle tai luoda uusia materiaaleja vanhojen pohjalta. AOE:n avoimet oppimateriaalit tulee olla lisensoitu CC-lisenssein. Toisin sanoin niiden oppimateriaalien tekijöiden ja lisääjien tulee CC-lisensoimalla antaa muille oikeudet käyttää sisältöjään ja vapauttaa ne avoimiksi. Tämän myötä lain asettamat tekijänoikeudet eivät rajoita käyttöä ja muilla on oikeus jatkokäyttää materiaaleja lisenssien ehtojen mukaisesti.

CC-lisenssit ovat kätevä työkalu sisältöjen avaamisen ja käyttöoikeuksien myöntämiseen, mutta mitä niihin liittyen tulee tietää ja huomioida, ennen kun soveltaa niitä käytännössä? Lisenssien käyttäjän riittää tuntea eri lisenssityypit ja kuinka käyttää niitä omassa sisällössään sekä kuinka käyttää ja hyödyntää sisältöjä, joissa on CC-lisenssejä.

Lisenssejä on yhteensä kuusi erilaista. Kaikkiin lisenssityyppeihin liittyy vaatimus attribuutiosta eli tekijän mainitsemisesta. Kun hyödynnät muiden tekemiä CC-lisensoituja sisältöjä omassasi, on siis kaikista tärkeintä muistaa mainita tekijä.

Eri CC-lisenssit poikkeavat ehdoiltaan ja nämä ehdot on hyvä oppia tuntemaan toimiessa lisenssien parissa. Ehtoja on neljä kappaletta ja näiden ehtojen eri yhdistelmistä muodostuvat kuusi olemassaolevaa CC-lisenssiä. Näiden kuuden lisenssin lisäksi on olemassa niin sanotut CC0-työkalut, joita sisältöön lisätessään luopuu kaikista tekijänoikeuksistaan kyseiseen teokseen liittyen ja vapauttaa tämän vapaaseen yleiseen käyttöön.

Teokseen valittu CC-lisenssi siis kertoo, millä ehdoilla kyseistä sisältöä saa käyttää.

CC-lisenssien rakennuspalikat eli ehdot, joista lisenssit muodostuvat:

BY / Attribution = Nimeä

• Käytettäessä sisältöä on tekijä mainittava. Kaikki lisenssit sisältävät tämän ehdon.

NC / NonCommercial = EiKaupallinen

• Sisällön käyttö sallittu vain ei-kaupallisiin tarkoituksiin.

SA / ShareAlike = JaaSamoin

• Teoksen pohjalta tehdyt sisällöt tulee lisensoida samalla lisenssillä, kuin alkuperäinen, hyödynnetty sisältö.

ND / NoDerivates = EiMuutoksia

• Muunnelmien ja muokkausten tekeminen teoksesta kielletty.

Näistä ehdoista muodostuvat kaikki kuusi eri CC-lisenssiä, joista siis valita kulloiseenkin sisältöön sopiva. Ehdoilla ja lisensseillä on omat logonsa, joista ne tunnistaa. 

Creative Commons -sivuilta löydät jokaisen lisenssin tarkemman kuvauksen, kuten esimerkiksi CC BY 4.0:n eli Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin kuvauksen. Kuvaussivut esittelevät, mitä kullakin lisenssillä voi vapaasti tehdä ja millä ehdoilla. Löydät sivuilta lisenssien tiivistelmät sekä myös esimerkiksi pääsyn lisenssien tarkempia lakitekstejä tarkastelemaan. Tiivistelmän ja ehtojen pääkohdat ymmärtämällä pääsee kuitenkin pitkälle.

CC-lisenssin merkitsemisestä: merkitse näkyviin oppimateriaaliisi

AOE:ssa valittu CC-lisenssi merkitään aina oppimateriaalin metatietoihin materiaalia lisätessä. Tämän lisäksi lisenssi olisi hyvä lisätä näkyviin myös itse materiaaliin tai materiaalitiedostoon, jolloin lisenssitiedot säilyvät materiaalin lataajilla ja jatkokäyttäjillä. Näin heidän on helppo hyödyntää materiaalia esimerkiksi omia oppimateriaaleja tehdessään, tai mikäli he jakavat sisältöä AOE:n ulkopuolisia reittejä pitkin, saavat myös seuraavat käyttäjät tiedon lisensseistä, vaikkeivat näkisi AOE:hen merkittyjä metatietoja.

Lisenssimerkinnän voi merkitä näkyviin esimerkiksi pdf-materiaalin alkuun tai loppuun, tai videoon vaikkapa alkudiaan.

Esimerkkejä AOE:sta:

Kuva 4: Kuvakaappaus videomateriaalista "Ohjelmoinnillinen ajattelu 7.-9. luokilla". Oppimateriaalissa käytetty lisenssi on merkitty videon yhteyteen. Materiaalin tekijä: Ekonoja Antti (Jyväskylän yliopisto). Linkki materiaaliin: https://aoe.fi/#/materiaali/2656. Materiaalin lisenssi: CC BY-NC-ND 4.0.

Kuva 5: Kuvakaappaus materiaalista ”Suuntaa lukion ryhmänohjaukseen, vuositasoiset teemat ja harjoitukset”. Oppimateriaalin lisenssi on merkitty näkyviin alkusivuille. Materiaalin tekijät: Tampereen lukiokoulutus, Kalevan lukio, Lempäälän lukio, Pirkkalan yhteislukio, Tampereen yhteiskoulun lukio, Tampereen normaalikoulun lukio. Linkki materiaaliin: https://aoe.fi/#/materiaali/3041. Materiaalin lisenssi: CC BY 4.0.

Oletko joskus miettinyt etsiessäsi tietoa, tutkimusta tai oppimateriaaleja sinulle relevantista aiheesta, mikä lopulta on se minkä päädyt klikkaamaan? Välillä etsintäoperaatioissa uupuu ja tiedon virta jatkuu jatkumistaan tuntuen ettei mikään oikein vastaa tarvetta. Toisaalta ajoin on vaikea hahmottaa mistä löytämistäsi asioista on kyse.

Tässä blogikirjoituksessa hahmotan, miten voit helpottaa oman oppimateriaalisi kohdalla näitä etsijöiden epätoivonhetkiä ja toisaalta, miten voit lisätä todennäköisyyttä, että oppimateriaalisi löytää käyttäjänsä. Kirjoitus keskittyy erityisesti kuvailuun eli siihen, miten voit julkaisuprosessissa vaikuttaa materiaalisi löydettävyyteen ja käytettävyyteen.

Tärkein ensin: oppimateriaalin selkeä nimi

Aloitetaan asiasta, joka on helppo ja ehkä myös itsestäänselvä. Se kuitenkin vaikuttaa paljon siihen, klikataanko oppimateriaali auki. Eli: oppimateriaalin nimi. Tämä on eri hakunäkymissä selkeimmällä fontilla oleva tieto oppimateriaalistasi. Se saattaa myös olla pääasiallinen tieto oppimateriaalin aiheesta eri hakunäkymissä. Esimerkiksi aoe.fi:ssä hakunäkymässä on nimen lisäksi kuvaus, mutta finna.fi:ssä vain muutamat asiasanat.

Selkeästä nimestä käy heti kättelyssä selväksi oppimateriaalin aihe. Nimessä ei tarvitse näkyä esimerkiksi oppimateriaalin tyyppiä, tekijöiden nimeä tai sitä tehnyttä hanketta, ellei nämä ole oppimateriaalin aiheelle relevantteja. On hyvä muistaa että nimi ei ole ainoa kuvailutieto, mitä oppimateriaalilla on, joten siihen ei tarvitse ahtaa kaikkea tärkeää tietoa oppimateriaalista. Nimelle tärkeintä on oppimateriaalin aiheen kiteytys.

Tässä kaksi esimerkkiä erilaisista selkeistä nimistä.

Ensimmäinen on Henkilöauton renkaan ilmanpaineiden tarkastaminen. Otsikko kertoo ytimekkäästi mitä oppimateriaali käsittelee. Oheisesta kuvasta näet, miltä oppimateriaali näyttää aoe.fi:n haussa. Voit myös klikata itsesi kyseiseen oppimateriaaliin painamalla kuvaa.

Toinen esimerkki on Matemaatikon uni – ongelmanratkaisupeli (WondaVR), jonka kuvakaappaus on Finna.fi:stä, jotta samalla hahmottuu eri hakunäkymien tietojen erot.  Oppimispeleissä pelillisyys on usein haluttu tuoda myös nimeen. Tämä voi olla toimiva ratkaisu erityisesti kun pelillisyys on osa aihetta tai vaikuttaa aiheen oppimiseen. Kaikissa oppimateriaalien muodoissa muoto ei ole samalla tavalla relevantti.

Kuvaus, joka kertoo oleellisen

Viimeistään kun oppimateriaali on avattu, kääntyy oppimateriaalin hyödyntäjän katse kuvaukseen. Kuvauksen tulisi kertoa tiivistetysti se, mihin oppimateriaali on tarkoitettu. Oppimateriaalia tallentaessa pääset katsomaan esimerkkikuvauksen ja sen, miten kuvaus näkyy aoe.fi:n etusivulla uusimmat oppimateriaalit -kohdassa. Hyvä tapa hioa omaa kuvauksen tekoa on katsoa muiden oppimateriaaleja ja miettiä miksi jotkin kuvaukset tuntuvat omaan silmään toimivilta.

Myös tälle blogikirjoitukselle voisi luoda oppimateriaalille sopivan kuvauksen, se voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

Tämä blogikirjoitus esittelee käytännön tapoja, jotka auttavat oppimateriaalien tekijöitä ja julkaisijoita oppimateriaalien näkyvyyden parantamisessa. Kirjoitus keskittyy erityisesti kuvailuun. Se on tuotettu Avointen oppimateriaalien kirjastossa ja käsittelee aihetta erityisesti kirjastossa julkaistavien avointen oppimateriaalien näkökulmasta.

Kuvausta voisi parantaa esimerkiksi sillä, että nostaisi aiheen ensimmäisen virkkeen kärkeen nykyisen muotoilun sijaan, joka aluksi antaa tietoa muodosta.

Aitona esimerkkinä oppimateriaalin kuvailusta voidaan ottaa Potilaan avustaminen juomisessa -oppimateriaalin kuvaus. Hyvä kuvaus on ytimekäs, joskus vain muutaman virkkeen mittainen. Tästä kuvauksesta käy esimerkiksi ilmi oppimateriaalin tyyppi, sen lähestymistapa ja aihe. Lisäksi kuvauksessa on tuotu esille hanketausta sopivan tiiviisti.

Visuaalinen hahmotus

Tekstimuotoisen kuvauksen lisäksi tietoa oppimateriaalista voi välittää myös kuvallisessa muodossa. Oppimateriaalille voi laittaa kansikuvan, joka näkyy kuvana oppimateriaalin tiedoissa. Palvelumuotoilun perusteella käyttäjät klikkaavat oppimateriaalia todennäköisemmin, mikäli sillä on esikatselukuva.

Kansikuva voi nimensä mukaisesti olla kuin kirjan kansikuva. Tällaisella idealla se sisältäisi kuvan, joka kertoo oppimateriaalin sisällöstä ja jossa on oppimateriaalin nimi. Käytännössä kansikuva on vapaamuotoisempi kuin painettujen kirjojen kansikuvat. Sen ei siis tarvitse sisältää oppimateriaalin nimi- ja tekijätietoja vaan se voi olla mikä tahansa kuva, joka auttaa oppimateriaalin aiheeseen tarttumista.

Katsotaan muutama esimerkki aiheesta. Kunskapssamtal om kommunikation och relationsskapande -oppimateriaalin kansikuva tukee oppimateriaalin aihetta ja kiinnittää huomion kiinnostavalla toteutusmuodollaan.

Fysiika perusteet -oppimateriaalin kansikuva on taas perinteisempi, mutta yksinkertainen kansikuva, joka avaa aihetta ja antaa samalla oppimateriaalin nimi ja tekijätiedon.

Kansikuvissa on hyvä muistaa se, että kaikki metatiedot, mukaanlukien kansikuvien pienet thumbnailit jaetaan CC0-lisenssillä, jotta tietoja voi esittää eri palveluissa.

Riittävät kuvailutiedot

Yllä olevat asiat auttavat tilanteessa, jossa oppimateriaali on jo ilmestynyt hakunäkymään. Mutta jotta oppimateriaali tulee hakunäkymissä esille, tulee sillä olla riittävät kuvailutiedot, jotka vastaavat oppimateriaalien hyödyntäjien etsintätapoja. Oppimateriaaleja kuvaillessa on useita kenttiä, jotka ohjaavat tähän ja auttavat syöttämään tietoa, joka on relevanttia oppimateriaalin etsimiselle ja käyttämiselle. Löydettävyyden kannalta kannattaa erityisesti panostaa perustiedot- ja koulutustiedot -välilehtien tietoihin. 

Merkittävä osa käyttäjistä hakee erityisesti käyttäen vapaata sanahakua. Vapaalla sanahaulla etsitään tiettyyn aiheeseen oppimateriaalia. Koulutustiedot-välilehden kentän nappaavat osan näistä hauista, mutta lisäksi kannattaa panostaa erityisesti asiasana-kenttään.  Asiasanat ovat yksittäisiä termejä, jolla kuvaavat oppimateriaalin aihetta. Kannattaa lisätä useita asiasanoja, sillä harvoin oppimateriaali typistyy yhdeksi termiksi. Jos iskee tenkkapoo asiasanoja pohtiessa, voit miettiä missä tilanteessa kaipaisit oppimateriaaliasi ja miten lähtisit tässä tilanteessa oppimateriaalia etsimään. Voit ajatella asiasanoja myös sanapilvenä – jos oppimateriaalistasi tekisi sanapilven, mitä termejä siellä esiintyisi.

Tämän blogin asiasanoja voisivat olla

kuvailu; avoimet oppimateriaalit; verkkojulkaiseminen; metadata; tiedonhaku; verkkonäkyvyys; Avointen oppimateriaalien kirjasto; julkaisutoiminta

Asiasanaksi voit myös laittaa esimerkiksi hankkeen nimen, siinä käytetyn pedagogisen menetelmän tai tarkemman tieteenalan. Niissä asiasanoissa, missä voit, kannattaa hyödyntää rullavalikosta tulevia ehdotuksia. Jos ehdotusta ei tule, kirjoita asiasanasi ja paina enter, niin saat tallennettua oman asiasanasi.

Jaa tietoa oppimateriaalistasi

Kun olet jakanut oppimateriaalisi aoe.fi:hin, lähtee oppimateriaalin tiedot automaattisesti finna.fi:hin, useisiin kirjastonäkymiin ja muihin palveluihin. Lähtökohdat oppimateriaalin löytämiselle on tehty. Vielä kannattaa kuitenkin nostaa omaa häntäänsä ja kertoa jakamastaan oppimateriaalista esimerkiksi oppialan verkostoissa tai vaikka omassa sosiaalisessa mediassa.

Hyvää alkanutta vuotta 2023! Kuten on jo tavaksi tullut, vuoden vaihteessa katsastamme, mitä on muuttunut Avointen oppimateriaalien kirjastossa (aoe.fi:ssä) ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Samalla kurkkaamme kaikista kiinnostavimpaan: itse oppimateriaaleihin. Avointen oppimateriaalien määrä on taas kasvanut ja monipuolistunut ja jokainen uusi oppimateriaali ansaitsee kiitosta. Nostamme muutamia esimerkkejä vuoden oppimateriaaleista, mutta pääasiassa katselemme oppimateriaalien kokonaisuutta ja sen muutoksia. Tutustu viime vuoden kaikkiin oppimateriaaleihin tämän Finna-haun kautta.

Näkökulmia avoimiin oppimateriaaleihin 2022

Vuoden loputtua Avointen oppimateriaalien kirjastossa oli 2294 oppimateriaalia. Määrä kasvoi 759 oppimateriaalilla. Uusien oppimateriaalien lisäksi olemassa olevia oppimateriaaleja päivitettiin ahkerasti. Olemme ilolla seuranneet oppimateriaalien päivittymistä, sillä yksi huolista kirjastoa kehitettäessä oli juuri oppimateriaalien ajantasaisuus ja sen mahdollistaminen. Jos pohdit omien oppimateriaaliesi päivittymistä, muista että voit merkitä oppimateriaaleille vanhentumispäivämäärän ja tilata omista tiedoista itsellesi tai vaikkapa tiimillesi sähköpostimuistutuksen kun tämä päivä lähestyy. Löydät Omat tiedot aoe.fistä oikeasta yläkulmasta ihmisen näköisen kuvakkeen alta alasvetovalikosta.

Avointen oppimateriaalien kasvua seurataan kirjaston ohjausryhmässä, AOE-työrymässä. Työryhmän joulukuun kokouksessa tarkasteltiin palvelun käytön kehitystä ja yksi tarkasteltavista asioista on oppimateriaalien jakautuminen koulutusasteittain. Voit tarkastella tätä jakautumista seuraavasta kuvasta.

Kuva 1. Oppimateriaalien jakautuminen koulutusasteittain.

Tänä vuonna tallennettiin keskimääräistä enemmän perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen oppimateriaaleja. Johtopaikan ahkerana tallentajajoukkona säilytti kuitenkin ammatillinen koulutus. Oppimateriaalia tallentaessa voi halutessaan merkitä oman affiliaationsa eli sen, missä oppilaitoksessa toimii. Jotkin oppimateriaalit ovat myös suoraan eri organisaatioiden – niin oppilaitosten kuin vaikka säätiöiden – tekemiä. Viime vuonna esimerkiksi omnialaiset julkaisivat 47 ja metropolialaiset 42 oppimateriaalia Avointen oppimateriaalien kirjastoon.

Oppimateriaaleja julkaistiin tänä vuonna seuraavilla kielillä: suomi, ruotsi, englanti, ranska ja japani. Tämä kielitieto viittaa siihen kieleen, jolla oppimateriaali on tarkoitettu opiskeltavaksi. Näiden lisäksi löytyy eri kielten ja kulttuurien oppimiseen tarkoitettuja oppimateriaaleja, jotka rikastuttava avointen oppimateriaalien kielimaailmaa. Oppimateriaaleja tallennettiin laajasti eri oppialoilta. Kun katsotaan millaisista aiheista löytyy useita oppimateriaaleja, saa aiheesta seuraavanlaisen tiedon omenan.

Kuva 2. Kuvaan on havainnollistettu asiasanat, joita käyttämällä on kuvailtu vähintään 5 oppimateriaalia. Suurempi teksti tarkoittaa suositumpaa asiasanaa.

Yhteensä eri asiasanoja on Avointen oppimateriaalien kirjastossa yli 2700 kappaletta. Oppimateriaaleja löytyy yli 600:lle eri moduulille, opintojaksolle, tieteenalalle tai oppiaineelle ja niihin on kirjattu yli 700 eri tavoitetta, joita oppimateriaalit opettavat.

Työryhmän kokousmateriaaleista löydät myös käyttölukuja koko vuodelta ja esimerkiksi nostoja Avoimen tieteen seurannasta aoe:n näkökulmasta. Avoimen tieteen seurantaan kannattaa tutustua laajemminkin! Korkeakoulujen oppimateriaalien määrä on poimittu seurantaa varten Avointen oppimateriaalien kirjastosta ja siihen on luettu mukaan vain oppimateriaalit, jotka on julkaistu korkeakouluille CC BY- tai CC BY-SA -lisensseillä ja joihin on merkitty organisaatioksi (tekijä tai affiliaatio) jokin suomalainen korkeakoulu.

Muutoksia palveluun viime vuodelta ja tulevan vuoden ennakointia

Avointen oppimateriaalien kirjaston kehitys keskittyi tänä vuonna palvelunhallinnan tukemiseen. Isoimpana kehityskohteena oli tietovarantoanalytiikan parantaminen palvelusta omistajan ja palvelun ylläpitäjän tarpeisiin. Jatkossa palvelun tietosisällöstä ja käytöstä on helpompi saada kuva. Nyt pystymme tarkastelemaan palvelua eri tavoin, tiedämme esimerkiksi että korkeakouluihin soveltuvia materiaaleja etsittiin suoraan korkeakoulu-rajaimella 6620 kertaa joulukuussa ja että yli 500 tonttua opiskeli jouluaattona (tai jotain tonttuja opiskeli erityisen aktiivisesti). Osaamme myös sanoa, että 76 ammatillisen koulutuksen oppimateriaalia on vanhentunut ja otettu pois käytöstä ja että tämä luku kasvaa nykyisten oppimateriaalien osalta kolmessa vuodessa 20 oppimateriaalilla, mikäli niitä ei päivitetä ennen sitä. Eri tietoja voi tarkastella eri koulutusasteiden, oppiaineiden ja organisaatioiden kautta. Lisätietoa saa ottamalla meihin yhteyttä! Tässä esimerkkinä vielä ammatillisen koulutuksen oppimateriaalien katselukerrat aoe.fi:ssä joulukuussa.

Kuva 3. Ammatillisen koulutuksen oppimateriaalien katselukerrat joulukuussa 2022.

Käyttäjille päin muutoksia on tapahtunut pitkin vuotta. Tässä muutamia nostoja:

• yhteiset tutkinnon osat on syötettävissä omasta listauksestaan ammatillisen koulutuksen tutkinnoille
• saavutettavuus ohjeistusta laajennettiin (löydät saavutettavuus-tietoja suoraan tallentaessasi oppimateriaali tai suoraan täältä)
• oppimateriaaleille luodaan pysyvät URN-NBN-tunnisteet (lisätietoa omasta blogistaan)
• oppimateriaalin sivulla näkyvässä latausmäärässä ottaa huomioon myös Finna-liittymissä tapahtuvat lataukset (päivitys tapahtui marraskuussa). Huomioi kuitenkin, että katselumäärä rajautuu edelleen aoe.fihin, eli se ei ota huomioon oppimateriaalin katselua Finnassa, oppimisalustoissa tai muissa palveluissa

Lisäksi pitkin vuotta on tehty pieniä päivityksiä, korjattu käyttöliittymäbugeja ja sujuvoitettu eri oppimateriaalityyppien käyttöä. Olemme jatkuvasti kiinnostuneita kehittämään palvelua, joten jos joku mietityttää, niin ota meihin yhteyttä sähköpostilla (oppimateriaalivaranto@csc.fi)!

Nyt kuluvana vuonna keskitymme sujuvoittamaan palvelua ja tasoittamaan käyttökokemusta. Teemme muutoksia oppimateriaalien tallennusprosessiin, jotta tallennus on jatkossa entistä sujuvampi. Tällä hetkellä suurin osa oppimateriaalien tallennusprosesseista onnistuu hyvin ja sujakasti, mutta erityisesti suurilla tiedostoilla ja heikoilla internetyhteyksillä on esiintynyt ongelmia, jotka haluamme nyt korjata. Lisäksi parannamme upotuslinkkien toimintaa ja selvitämme organisaatio-tiedon selkeämpää näyttämistä. Paljon teemme myös muutoksia, jotka eivät näy käyttäjille suoraan: esimerkiksi siirrymme käyttämään uusia rajapintoja opetussuunnitelmatiedon saamiseksi ja muutamme sitä, miten käytämme fontteja sovelluksessa. Pidämme myös itsemme ajantasalla relevanteista kuvailuun liittyvistä helpotuksista: nyt seuraamme esimerkiksi varhaiskasvatuksen osaamisalueiden koneluettavaksi tulemista sekä Orcidin mahdollisuuksia avoimille oppimateriaaleille.

Avoimet oppimateriaalit ovat monimuotoisia sisällöltään ja ulkomuodoltaan; Avointen oppimateriaalien kirjastosta löytyy esimerkiksi luentotallenteita ja -materiaaleja, pelejä, oppikirjoja, tehtäviä ja opettajien materiaaleja. Tallentamisprosessi Avointen oppimateriaalien kirjastoon on kaikille erilaisille materiaaleille sama, mutta jotkin materiaalit herättävät kuitenkin enemmän kysymyksiä niin jakamisen kuin käyttämisen liittyen; kirjoitimme aiemmin tässä blogissa kurssimateriaaleista ja interaktiivisista tehtävistä. Aiheeseen liittyen käsittelimme myös yleisesti avoimia tiedostomuotoja.

Nyt vuorossa on videotiedostot. Videotiedostoissa useimmin kysytyt kysymykset liittyvät tiedostomuotoihin ja tiedoston kokoon, tekstitykseen ja muiden videopalveluiden hyödyntämiseen. 

Linkkinä vai tiedostona aoe:hen?

Avointen oppimateriaalien kirjastosta löytyy paljon video-oppimateriaaleja. Osa näistä on suoraan tiedostoina kirjastoon tuotuja ja osa on linkkejä esimerkiksi oppilaitosten omiin videopalveluihin tai kaupallisiin palveluihin. Kumpikin on toimivia vaihtoehtoja. Joitain eroja näissä kuitenkin on, joten tässä hieman näkökulmia aiheen pohdintaan.

Kuvat 1 ja 2: Kuvakaappaukset Avointen oppimateriaalien kirjastosta, jossa näkyy linkkimuotoisen oppimateriaalin (kuva 1) ja videotiedoston sisältävän oppimateriaalin (kuva 2) esikatselut

Ulkoisten videopalveluiden vahvuutena on laajemmat ominaisuudet videoille. Avointen oppimateriaalien kirjastossa on hyvin monen eri tyyppisiä oppimateriaaleja, joten emme pysty samalla tavalla keskittymään videoiden käyttökokemusten paranteluun kuin mitä videoihin keskittyneet palvelut pystyvät. Monella oppilaitoksella on myös periaatelinjaus, että heidän hankkimiaan videopalveluita käytetään. Nämä ovat hyviä syitä suosia videopalveluita.

Haasteita voi tulla siinä kohtaan, jos videopalveluissa tapahtuu muutoksia. Onko esimerkiksi palvelulla määritetty aika sille, kuinka pitkään sinne ladatut videot on saatavilla? Jos palvelussa tapahtuu muutoksia tai vaikka video siiretään palvelun sisäisessä jaottelussa toisaalle, pysyykö linkki videoon samana? Nämä on hyvä selvittää etukäteen sekä pohtia miten saat tiedon mahdollisista muutoksista ja onko sinulla mahdollisuus päivittää muuttunut linkki Avointen oppimateriaalien kirjastoon. Jos et tiedä millä ehdoilla video on videopalvelussa, kannattaa tiedosto tuoda suoraan Avointen oppimateriaalien kirjastoon. Voit aina myös sen lisäksi jakaa linkin tiedosto, jos haluat edistää oppilaitoksesi videopalvelun käyttöä samalla taaten, että video on pitkään ja muutoksitta saatavilla.

Tiedoston tuominen on toimivinta myös silloin, kun haluat edistää oppimateriaalin käyttämistä jatkohyödynnettävällä tavalla eli kun haluat mahdollistaa muille opettajille sen, että he voivat käyttää videotasi omien oppimateriaaliensa pohjana. Tällöin on tärkeää että videon pystyy lataamaan omaan käyttöön. Avointen oppimateriaalien kirjastossa tämä on helppoa.

Suoraan auki klikattavat oppimateriaalit voivat myös houkutella avaamiseen enemmän. Toisaalta oppimateriaalit matkaavat Avointen oppimateriaalien kirjastosta esimerkiksi Finna.fi:hin ja eri kirjastonäkymiin ja näissä tiedosto avautuu joka tapauksessa linkin takaa. Avointen oppimateriaalien kirjaston oppimateriaaleja voi myös upottaa upotuslinkin avulla esimerkiksi omaan blogiin tai oppimisalustaan, mutta samoin voi tehdä myös useissa videopalveluissa.

Minkä tiedostomuodon valitsisin?

Videoilla on useita eri tiedostomuotoja. Voit tallentaa eri tiedostomuotoja Avointen oppimateriaalien kirjastoon, mutta voit suoraan käyttää aoe.fissä vain .avi ja .mp4 -muotoisia videotiedostoja.

Formaatin lisäksi kannattaa miettiä myös tiedoston kokoa. Avointen oppimateriaalin kirjastoon tallennetut tiedostot voi ladata itselleen ja käyttää omalla koneellaan, mutta lisäksi avoimen tiedostomuodon videoita voi katsella suoraan aoe.fi:stä. Tätä nettikäyttöä varten kannattaa optimoida video siten, että se on niin pieni kuin mitä se voi olla haluttuun kuvalaatuun nähden. Tämän saat aikaan valitessasi webbikäyttöön soveltuvan kuvalaadun videota luodessasi (esimerkiksi Kdenlivessä voi valita Generic (HD for Web) mp4-formaatin hahmonnusvaiheessa). 

Jos haluat vielä varmistaa, että jatkohyödyntäjät pääsevät hyödyntämään parempilaatuista videota, voit aina myös harkita, että tuot vaikkapa erillisenä zip-kansiona kaikki muokkaukseen tarvittavat tiedostot. Jos zip-kansio kasvaa koossaan useaan gigabittiin, voi muokkaukseen tarkoitetut materiaalit jakaa useampaan kansioon, niin oppimateriaalin tallentaminen (ja hyödyntäjille sen lataaminen heidän käyttöönsä) onnistuu nopeasti ja sulavasti. 

Tekstityksen mahdollisuudet

Video-oppimateriaalit on hyvä tekstittää, mikäli niissä on puhetta. Paras tapa tehdä tekstitys on luoda erillinen tekstitiedosto - tämä mahdollistaa sen, että tekstitys näkyy videota katsellessa ja että tekstitiedostoa voidaan käyttää pohjana vaikkapa kääntäessä oppimateriaalia uudelle kielelle. Avointen oppimateriaalien kirjastossa voit suoraan myös tuoda videollesi tekstityksen usealla kielellä jos olet tekstitykset kääntänyt. Tekstitys lisätään videotiedostoon Tekstitystiedosto-kentästä, joka avautuu kun olet valinnut tiedostoksi videon. 

Kuva 3: Kuvakaappaus oppimateriaalin julkaisemisesta Avointen oppimateriaalien kirjastoon. Kuvassa on mp4-tiedosto, jolle on tallennettu yksi tekstitystiedosto. Tekstityksen tallentaminen on vielä kesken, sillä tekstityksen esitysnimeä ja kieltä ei ole valittu.

Painamalla Lisää tekstitys saat uusia Tekstitystiedosto-kenttiä, joiden avulla voit lisätä tekstityksen toisella kielellä. Oletustekstitys-valintaruutu määrittää, mikä tekstitys on automaattisesti päällä videossa. Muista laittaa Tekstitystiedosto ja sen Nimi -kenttien jälkeen olevasta Kieli-kentästä oikea kieli tekstitystiedostolle, jotta se näkyy oikein myös käyttäjille. Voit määrittää myös millä nimellä tekstitys valitaan. Voit laittaa siihen esimerkiki sanan "tekstitys" kohdekielellä tai suoraan kielen nimen.

Kuva 4: Kuvakaappaus tekstityksen laittamisesta päälle videossa. Kyseisessä oppimateriaalissa oletustekstitystä ei ollut määritelty, joten tekstitys on automaattisesti pois päältä. Tekstityksen voi laittaa päälle ja sen kielen vaihtaa videossa olevasta CC-painikkeesta (CC tarkoittaa tässä yhteydessä Closed Captions). Esimerkiksissä tekstitys on nimetty sanalla "tekstitys" sen eri kohdekielillä.

Tekstitykset tulee tuoda Avointen oppimateriaalien kirjastoon .vtt-muodossa. Tämä on yksi tekstitysten yleisimmistä tiedostomuodoista. Esimerkiksi Youtube-tekstitykset ovat .sbv-muodossa. Jos tekstityksesi ovat toisessa tiedostomuodossa etkä voi niitä tallentaa suoraan .vtt:ksi, voit muuntaa tekstityksen .vtt:ksi esimerkiksi hyödyntämällä netistä löytyviä tekstitystiedostojen konverttereita (löydät näitä esimerkiksi etsimällä yleisestä hakukoneesta subtitle to vtt converter).

Tekstitiedoston sijaan voit lisätä oppimateriaalisi saavutettavuutta tarjoamalla videon käsikirjoituksen, jossa puhuttu sisältö on kirjoitettu auki. Käsikirjoitus ei ole aikaleimattu, eli sitä ei voi käyttää tekstityksenä, mutta se tarjoaa tekstimuodossa videon sisällön. Voit tämän tekstitiedoston lisätä Avointen oppimateriaalin kirjastoon tiedostona. Tallennusprosessin viimeisellä sivulla voit järjestää tiedostot haluaamasi katselujärjestykseen. Jos olet lisännyt video-oppimateriaalisi käsikirjoituksen, voit haluta järjestää tiedostot siten, että video aukeaa ensimmäisenä ja käsikirjoitus on vasta toisena listassa.

Kuva 5: Kuvakaappaus tiedostojen järjestyksen muuttamisesta oppimateriaalia julkaistaessa. Voit muuttaa järjestystä Esikatselu ja tallennus -välilehden Tiedostot-osiosta raahamalla tiedostot haluaamasi järjestykseen.

Tässä oli vastaukset yleisimpiin kysymyksiin liittyen video-oppimateriaalien jakamiseen Avointen oppimateriaalien kirjastossa. Jäikö jokin vielä mietityttämään video-oppimateriaalin jakamisessa? Kaipaisitko muita videoformaatteja Avointen oppimateriaalien kirjastossa käytettäviksi? Laita meille viestiä oppimateriaalivaranto@csc.fi. Voit myös jättää anonyymiä palautetta palautelomakkeemme kautta.

Tätä onkin jo odotettu! Avointen oppimateriaalien kirjaston oppimateriaalit saivat pysyvät tunnisteet uusimman päivityksen myötä. Tässä blogissa vastaan tärkeimpiin kysymyksiin pysyviin tunnisteihin liittyen ja vauhditan sinut niiden hyödyntämiseen.

Mitä ovat pysyvät tunnisteet?

Tieteen termipankki määrittelee pysyvän tunnisteen seuraavalla tavalla:

"kohteen yksilöivä ja koko kohteen elinajaksi tallennettu ainutkertainen merkkijono, jonka avulla kohteeseen voidaan yksiselitteisesti viitata"

Pysyvä tunniste on siis identifioiva linkki tai tunniste. Näitä on myös useita erilaisia erilaisille asioille, esimerkiksi URN-, DOI- ja ORCID-tunnisteet. Pysyvillä tunnisteilla varmistetaan, että linkki toimii, vaikka kohteen fyysinen sijaintipaikka verkossa olisi muuttunut. Pysyvät tunnisteet mm. lisäävät alati muuttuvaisessa verkkoympäristössä linkittämisen luotettavuutta ja edesauttavat tutkimuksen toistettavuutta.

Mitä hyötyä tästä on minulle ja miten löydän pysyvät tunnisteet aoe.fissä?

Saat uuden varman ja luotettavan tavan viitata avoimiin oppimateriaaleihin - niin omiisi kuin toisten oppimateriaaleihin.  Löydät URN-tunnisteen oppimateriaalien tietuesivun vasemmasta laidasta kansikuvan ja oppimateriaalin tyyppi -tietojen alta kuten alla olevassa kuvassa näkyy.

Mitä minun pitää tehdä saadakseni pysyvän tunnisteen?

Julkaista oppimateriaali! Jokaiselle oppimateriaalin versiolle luodaan automaattisesti pysyvä tunniste. Saat siis oppimateriaalillesi pysyvän tunnisteen aina julkaisun ja versiopäivityksen yhteydessä. Aiemmin julkaistuille oppimateriaaleille on luotu automaattisesti pysyvä tunniste toiminnallisuuden käyttöönoton yhteydessä, joten jo julkaistuilla oppimateriaaleillasi tunniste jo löytyykin. Löydät URN-tunnisteen tietuesivun vasemmasta laidasta kansikuvan ja oppimateriaalin tyyppi -tietojen alta.

Miten tunnistan Avointen oppimateriaalien kirjaston pysyvät tunnisteet?

Avointen oppimateriaalien kirjaston myöntämät tunnisteet ovat URN:NBN-tunnisteita ja niiden nimiavaruus on oerfi. Kaikki avointen oppimateriaalien kirjaston tunniteet alkavat siis "urn:nbn:fi:oerfi" ja sitä seuraa päiväys ja joukko numeroita. 

Pitäisikö minun viitata oppimateriaaleihin tästä eteenpäin siis urn.fi- vai aoe.fi -alkuisella linkillä?

Voit valita käyttötapauksesi mukaan kumpaa haluat hyödyntää. Useissa tapauksissa urn on toimivampi. Urn.fi-linkit ovat pysyviä: vaikka aoe:ssa tapahtuisi suuri kesäsiivous ja muuttaisimme sitä logiikkaa, millä aoe.fi-linkit rakennetaan tai vaikka vaihtaisimme nimeä, urn.fi-linkki ohjaisi aina haluamaasi oppimateriaalin ja vieläpä sen oikeaan versioon (mutta huoli pois, kuvaamani kaltaisia muutoksia ei ole aoe:ssa suunnitteilla!).

Jos kaipaat aina päivitetyintä tietoa aiheesta, on paras valinta Aoe.fi:n tietuesivun linkki (esim. https://aoe.fi/#/materiaali/606), joka vie aina uusimpaan versioon oppimateriaalista.

Jos on tärkeää että linkin käyttäjä pääsee aina siihen versioon, jota itse hyödynsit, kannattaa hyödyntää urn-linkkiä. Myös aoe.fi-alkuisen linkin saa tietylle versiolle ja tämä on hyödyllinen jos haluat että linkistä itsestään selviää sen version julkaisupäivämäärä (esim. https://aoe.fi/#/materiaali/606/2022-01-11T07:51:57.942Z).

Näiden lisäksi urn.fi-linkkien etuna on se, että ne ovat tunnettu tapa viitata tutkimusjulkaisuihin ja muihin lähteisiisi kun taas aoe.fi-linkki kertoo suoraan mille sivulle käyttäjä päätyy.

Onko oppimateriaalin versioilla eri tunnisteet?

Kyllä. Avointen oppimateriaalien kirjastossa pysyvä tunniste annetaan aina oppimateriaalin versiolle. Pyrimme tällä takaamaan sen, että mikäli oppimateriaaliin tulisi suuri muokkaus, pääsee pysyvän linkin saanut aina suoraan käsiksi siihen versioon, johon hänet on ohjattu. Eli esimerkiksi opettajan tarkastaessa oppijan oppimistuotoksen lähdettä, hän pääsee suoraan juuri siihen versioon, jota oppijakin on käyttänyt. 

Uusi versio syntyy aina, kun oppimateriaalin osia - eli sen tiedostoja tai linkkejä, sen varsinaista sisältöä - vaihdetaan tai muuten muokataan. Toisin sanoen, voit muokkailla oppimateriaalisi kuvailutietoja (esimerkiksi lisätä avainsanoja) huoletta, ilman että tulet samalla luoneeksi uusia versioita.

Julkaisin juuri oppimateriaalini mutta en vielä näe urn-tunnistetta, menikö jotain pieleen?

Odota hetki ja lataa sivu uudelleen. URN-tunniste luodaan ja haetaan Kansalliskirjastolta eikä tämä tapahdu välittömästi. URN-tunniste luodaan yleensä muutaman minuutin kuluttua, mutta linkki ei toimi välittömästi. Tunniste ohjautuu oikein viimeistään seuraavana päivänä.

Nyt olet valmis urn:nbn-tunnisteiden käyttämiseen! Jos kiinnostuit aiheesta lisää, kurkkaa esimerkiksi CSC:n blogin yleiskatsaus pysyvistä tunnisteista ja Kansalliskirjaston Tietolinjan historiallinen katsaus erityisesti URN-tunnisteista.

Kun olet viimeistellyt oppimateriaalisi siinä ohjelmistossa, jossa olet oppimateriaali työstänyt, ja klikkaat vielä viimeisen kerran tallenna ennen julkaisua, kannattaa pysähtyä hetkeksi ja pohtia: mihin tiedostomuotoon tallennan tämän. Ohjelmistoilla on usein tiedostomuoto, johon ne automaattisesti tallentavat, joten aina tätä kysymystä ei tule itselleen esittäneeksi tehdessään oppimateriaaleja. Kysymykseen törmääkin helpommin toisten tekemiä materiaaleja käyttäessä löytäessään oppimateriaaleja, joiden tiedostotyyppi on itselle uusi tai joita ei pysty avaamaan. 

Viimeisen tallennuksen hetkellä on hyvä asettua tämän oppimateriaalin hyödyntäjän asemaan ja miettiä: mitä minä tarvitsisin hyödyntääkseni tätä oppimateriaalia? Mikä on ymmärrettävää, mikä muokattavaa ja mikä on pitkäkestoisesti käytettävää? Näihin kysymyksiin ei ole yksiselitteistä vastausta, sillä oppimateriaalien kirjo on suuri. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme miten avoimet tiedostomuodot voivat auttaa tässä.

Mitä ovat avoimet tiedostomuodot

Avoin tiedostomuodo on Tieteen termipankin määritelmän mukaan "standardimuotoitoinen formaatti, jonka käyttämiseen ei tarvita kaupallista ohjelmaa". Usein avointa tiedostomuotoa määritellään myös avoimen standardiprosessin kautta. Avoimet tiedostomuodot ovat siis formaatteja, jotka eivät rajoitu tiettyyn ohjelmaan tai ohjelmaperheeseen ja joita tulevaisuudenkin kehittäjät voivat ottaa osaksi ohjelmistojaan avoimen dokumentaation ansiosta. 

Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, voitko avata työpaikallesi hankituilla ohjelmilla tekemääsi oppimateriaalia omalla konellaasi, jolla vastaavaa ohjelmaa ei ole. Monesti kyse on mukavuudesta ja toimivuudesta: esimerkiksi kuvankäsittelyohjelma Photoshopin psd-loppuiset tiedostot voi avata myös ilmaisilla ohjelmistoilla, mutta kaikki ominaisuudet eivät toimi tarkoitetulla tavalla.

Avoimia tiedostomuotoja on lukuisia ja löydät listausta niistä esimerkiksi Wikipediasta tai pitkäaikaissäilytyksen näkökulmasta Digital preservation -sivustolta. Yleisiä avoimia tiedostomuotoja ovat esimerkiksi tekstiformaatit odt, pdf ja txt, esitysformaatti odp, kuvaformaatit PNG ja JPEG, vektoriformaatti SVG ja audioformaatti MP3.

Miksi käyttää avoimia tiedostomutoja avoimissa oppimateriaaleissa

Avoimia tiedostomuotoja ja avoimia oppimateriaaleja yhdistää avoimuus - mutta onko tämä itsessään syy avointen tiedostomuotojen käyttämiseen? Taustalla vaikuttavat yhteiset periaatteet ovat toki yksi tapa lähestyä aihetta, mutta avoimen tiedostomuodon voi valita myös käytännön syistä.

Avointen tiedostomuotojen merkittävin hyöty on se, etteivät ne lukitse oppimateriaaliasi tietyn ohjelman vangiksi. Tämä edistää tasa-arvoisuutta, sillä kaikilla ei välttämättä ole ollut mahdollisuutta hankkia käyttämääsi kaupallista ohjelmaa. Oppimateriaali kannattaa työstää niillä ohjelmilla, jotka tuntuvat omalle työskentelylle sopivilta. Julkaistessa kannattaa kuitenkin miettiä myös oppimateriaalin käyttäjiä. 

Monet laajasti käytetyt ei-avoimet tiedostomuodot ovat hyödynnetävissä myös ilmaisissa ohjelmistoissa. Mutta kuten aiemman Photoshop-esimerkin tapauksessa, monissa haasteena on se, että kaikki ominaisuudet eivät toistu. Tallentamalla työsi myös avoimessa tiedostomuodossa helpotat paitsi jatkohyödyntäjien muokkausurakkaa, takaat itsellesi paremmat mahdollisuudet uusia oppimateriaalisi tilanteiden muuttuessa.

Vakaan ja varman oppimiskokemuksen varmistaakseen voi myös harkita julkaisuun tarkoitettuja formaatteja, mikäli ne ovat oppimateriaalisi tyypille relevantteja. Esimerkiksi erilaisille tekstiin ja kuvitukseen pohjaaville oppimateriaaleille (oppaille, kirjoille, ohjeistuksille jne) pdf ja epub ovat sujuvaan käyttöön keskittyneitä avoimia julkaisuformaatteja. On kuitenkin huomioitava, että ne eivät auta jatkohyödyntäjiä tekemällä muokkauksesta sujuvaa; ajoittain onkin hyvä julkaista samalla sekä muokkaukseen että käyttöön tarkoitetut tiedostot.

Avoimilla tiedostomuodoilla voit huolehtia myös oppimateriaalisi pitkäikäisen hyödyntämisen mahdollisuudesta. Kaikille oppimateriaaleille tämä ei ole relevanttia ainakaan niiden primäärisen tarkoituksen takaamiseksi, sillä oppimateriaalit voivat olla myös hyvin aikaan sidottuja. Osa oppimateriaaleista on kuitenkin sellaisia, että niiden käyttöikä on pitkä. Avoimet tiedostomuodot pysyvät paremmin ajan virtauksien mukana, sillä avoimen dokumentaation ansiosta kehittäjät voivat tehdä niille tuen uusiin ohjelmistoihin. 

Avoimet tiedostomuodot ovat myös yksi Avoimen oppimisen laatukriteerien osatekijöistä. Niitä on suositeltu myös esimerkiksi avoimelle datalle. Tekniseltä yksityiskohdalta kuulostavat avoimet tiedostoformaatit ovat siis tunnistettu osa avointa tiedettä ja oppimista. Tiivistetysti avoimia tiedostomuotoja kannattaa käyttää, jotta oppimateriaalisi ei lukkiudu yhdestä ohjelmasta riippuvaiseksi. Sillä on erityisesti merkitystä tasa-arvoisten käyttö- ja jatkokehitysmahdollisuuksien takaamisessa, oman selustan suojelussa sekä oppimateriaalin pitkäikäisen käytön mahdollistamisessa.

Yhteenveto

Avoimet tiedostomuodot voivat siis olla hyvä valinta silloin kun haluat:

• edistää tasa-arvoisia hyödyntämismahdollisuuksia,
• tukea muokattavuutta ja
• taata pitkäikäisyyttä.

Kaikissa oppimateriaalissa valintaa ei ole, sillä kaikilla ohjelmistoilla ja kaikilla oppimateriaalityypeillä ei ole avointa tiedostomuotoa. Niillä, joissa se on mahdollisuus, avoin tiedostoformaatti voi olla viimeinen silaus oppimateriaalisi avoimuudelle.

Jakamisen iloa näin syksyn alkuun kaikille avointen oppimateriaalien hyödyntäjille!

Vuosi on pyörähtänyt vauhdilla liikkeelle ja myös Avointen oppimateriaalien kirjastossa on tapahtunut paljon. Alkuvuoden aikana jo 74 uuttaa oppimateriaalia on julkaistu avoimena aoe.fissä ja aoe-tiimi on työskennellyt ahkerasti kasvattaakseen oppimateriaalien tekijöiden osaamista avoimista oppimateriaaleista ja parantaakseen aoe-palvelua kaikille käyttäjille. Viime blogikirjoituksessa katsastimme Avointen oppimateriaalien kirjaston vuotta 2021 ja siitä onkin luontevaa jatkaa vuoden 2022 suunnitelmien pariin.

Ohjauksen analytiikkaa

Tänä vuonna Avointen oppimateriaalien kirjastossa kiinnitetään huomio erityisesti palvelun käytöstä ja käyttötavoista oppimiseen. Kehitämme palvelun käyttöä seuraavaa analytiikkaa erityisesti, jotta palvelun ohjaus ja jatkokehitystarpeiden ymmärtäminen olisi sujuvampaa. 

Analytiikka kohdistuu erityisesti Avointen oppimateriaalien kirjaston tietosisältöihin eli siihen millaisia oppimateriaaleja palvelussa on ja esimerkiksi miten niitä etsitään. Pyrimme siis hyödyntämään entistä paremmin sitä tietoa, jota meillä jo on. Jatkossa pystymme paremmin hahmottamaan esimerkiksi miten oppimateriaalien julkaisuprosessia pitäisi sujuvoittaa ja vaikkapa poimimaan nousevia osaamistarpeita, joita jo olemassa olevat oppimateriaalit eivät täytä.

Kehitämme ohjauksen tarpeisiin soveltuvaa analytiikkaa tämän vuoden aikana ja vuoden loputtua palvelun ohjauskselle olennaisimmat tiedot ovat palvelun ohjausryhmän saatavilla.

Yhteistyö

Kuten viime vuonna, pyrimme myös tänä vuonna parantamaan oppimateriaalien löydettävyyttä yhteistyön voimin. Jatkamme yhteistyötä Kansalliskirjaston kanssa. Aoe:ssa tallennetut avoimet oppimateriaalit tulivat Finna.fihin joulukuussa 2020 ja viime vuonna useat kirjastot ottivat oppimateriaalit omiin näkymiinsä. Nämä tuovat oppimateriaalit aiempaa laajemman joukon käytettäväksi - myös niiden, jotka eivät välttämättä edes tiedä Avointen oppimateriaalien kirjastosta. Tänä vuonna Kansalliskirjasto jatkaa jo viime vuonna alkanutta yhteistyötä oppimisalustojen kanssa. Avoimet oppimateriaalit ovat saatavilla Finnan avointen rajapintojen kautta oppimisalustojen ja muiden oppimisen palveluiden käyttöön, mutta tänä vuonna Finna kehittää rajapintoja entistä paremmin oppimisen tarkoituksiin sopivaksi.

Pyrimme myös tuomaan kortemme kekoon osaamisen kasvattamisessa avoimiin oppimateriaaleihin liittyvissä aiheissa. Tässä teemme yhteistyötä eri koulutusorganisaatioiden kanssa. Seuraavaksi järjestämme esimerkiksi Tampereen yliopiston kirjaston kanssa avoimen koulutuksen avoimista oppimateriaaleista. Koulutus järjestetään osana OEWeekia, johon kannattaa muutenkin tutustua!

Käytettävyyden parannuksia

Kiinnitämme jatkuvasti huomiota palvelun luontevuuteen ja helppokäyttöisyyteen. Palvelun käytön monipuolistuessa löytyy uusia hiomakohtia. Tänä vuonna esimerkiksi selkeytämme ohjeistusta ja lisäämme julkaisuprosessiin lisätietoa saavutettavuudesta. Lisäksi kiinnitämme huomiota opetussuunnitelmista tuleviin metatietoihin ja niiden lisäämiseen. 

Joitain uudistuksia on jo tehty. Helmikuussa upotuslinkkien mukana tulee myös oppimateriaalin nimi, tekijät ja lisenssitieto linkkineen. Näin upottaessaan oppimateriaalin esimerkiksi omaan blogiinsa ei tarvitse enää itse huolehtia lisenssin mukaisten tekijä- ja lisenssitietojen lisäämisestä sivulle, vaan ne tulevat automaattisesti.

Aina välillä löytyy myös bugeja palvelusta. Korjaamme näitä ilmoitusten ja omien huomioidemme perusteella. Esimerkiksi nyt alkuvuodesta korjasimme videotiedostojen toisto-ongelmat Safari-selaimella. Lisäksi hakunäkymässä ollut ongelma, jonka takia tietyissä tilanteissa kieli-rajauksessa ei näkynyt kaikkia kieliä, on myös korjattu.

Palaute

Mikä sinun mielestäsi olisi tärkeää Avointen oppimateriaalien kirjaston kehittämisen kannalta? Oletko aina halunnut tietää jotain Avointen oppimateriaalien kirjaston käytöstä tai oletko huomannut jonkinlaisen bugin tai ongelmatilanteen? Kerro se meille! Meille voi jättää anonyymia palautetta webropol-lomakkeen kautta. Jos haluat palautteeseesi vastauksen, jätä webropol-lomakkeelle sähköpostiosoitteesi tai pistä suoraan sähköpostia oppimateriaalivaranto@csc.fi-osoitteeseen.

Tässä kaikki tällä erää. Tämän blogin julkaisuväli harvenee tälle vuodelle, mutta seuraavia pidempiä blogimuotoisia kuulumisia Avointen oppimateriaalien kirjastosta voi odottaa keväällä. Avointen oppimateriaalien kirjaston ajankohtaisista asioista parhaiten kärryillä pysyy seuraamalla aoe:n twitteriä sekä tietenkin kurkistamalla säännöllisin väliajoin millaisia uusia oppimateriaaleja Avointen oppimateriaalien kirjastoon on saapunutkaan.

Vuosi lähestyy loppuaan ja on oiva tarkastella miltä vuosi 2021 vaikutti Avointen oppimateriaalien kirjaston näkökulmasta.

Kirjaston koordinaatiotiimi on tehnyt tänä vuonna paljon yhteistyötä koulutuksen ja opetuksenjärjestäjien, opettajien, kirjastojen ja kulttuuriperintöorganisaatioiden kanssa. Yhteistyöstä on syntynyt muun muassa  koulutuksia ja niiden tallenteita (katso esimerkiksi Avoimeen oppimiseen ja opetukseen -webinaarin tallenteet) ja eri aiheiden oppimateriaalien kokoelmia (katso esimerkiksi kokoelma kestävästä kehityksestä korkeakouluopetuksessa). Myös useat oppimateriaalit on kätilöity julkaistuiksi. Suurella ilolla olemme myös seuranneet avointen oppimateriaalien matkaa uusiin palveluihin: 15 kirjastossa on otettu Avointen oppimateriaalien kirjaston oppimateriaalit osaksi kirjaston valikoimaa ja myös oppimisalustojen puolella on herätty tuomaan avoimia oppimateriaaleja automaattisesti saataville.

Kirjaston kehitystiimi on keskittynyt tekemään parannuksia pellin alla: palvelun kestävyyttä on parannettu ja käyttöliittymään on tehty paljon pieniä käytettävyysparannuksia. Jälkimmäisistä esimerkkinä on vuoden viimeisessä päivityksessä tuleva parannus: oppimateriaalin tietuesivulla on lisenssi-tiedon lisäksi linkki itse lisenssitekstiin.

Viime vuoden lopussa avoimet oppimateriaalit tulivat myös Finna.fihin – tänä vuonna Finnan kautta oppimateriaalit ovat löytäneet eri kirjastojen näkymiin, mutta lisäksi myös esimerkiksi Finna luokkahuoneeseen on tehty nostoja eri koulutusasteiden oppimateriaaleista.

Mutta Avointen oppimateriaalien kirjastossa kiinnostavaa ovat itse oppimateriaalit. Niiden osalta vuoden summaus on haastavampaa, mutta tässä muutamia tapoja tarkastella asiaa:

• Vuonna 2021 julkaistiin 684 oppimateriaalia (tilanne 17.12.) nostaen oppimateriaalien kokonaismäärän 1614 oppimateriaaliin

• Vuoden suosituin aihealue asiasanojen mukaan oli luomutuotanto; erilaisia aihealueita oli yli 1500 kappaletta, joten ennen kaikkea oppimateriaalit olivat moninaisia. Myös esimerkiksi varhaiskasvatus, kestävään kehitys ja informaatiolukutaito olivat tänä vuonna oppimateriaalien tekijöitä inspiroineita aihealueita.

• Oppimateriaaleja julkaistiin tänä vuonna seuraavilla kielillä: suomi, ruotsi, englanti, venäjä, somali, arabia, farsi, pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame.

• Oppimateriaaleja julkaisseita tekijöiden määrä kasvoi 780:een ja he tulevat noin 180 eri organisaatiosta (yli 300 eri yksiköstä tai tiedekunnasta)

Lisää lukuja Avointen oppimateriaalien kirjastosta voi kurkata myös palvelun ohjausryhmän joulukuun kokouksesta.

Nostoja tänä vuonna ilmestyneistä oppimateriaaleista

Pääset tarkastelemaan kaikkia tänä vuonna ilmestyneitä oppimateriaaleja tämän hakurajauksen avulla. Tässä muutamia nostoja tänä vuonna julkaistuista oppimateriaaleista

• Tämänkin vuoden käytetyin materiaali aoe.fi:ssä on Tietokoneen turvallinen käyttö Valtteri Huhtavaaralta (näissä käyttöluvuissa on hyvä huomioida, ettei niihin tällä hetkellä laskeudu mukaan finna.fi:ssä ja muualla tapahtuva käyttö)
• Vuoden tuotteliain julkaisija on Jukka Rajala

• Muutamia poimintoja eri aloilta suosittuista (muttei välttämättä suosituimmista) tänä vuonna julkaistuista materiaaleista

  • Petteri Muukkosen ja 4 muun Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tekijöiden Ohjekortit karttojen visualisointiin

  • Merja Sormunen Tiedonlähteitä sosiaali- ja terveysaloille 

  • Tommi Kortelaisen Johdatus AMK-matematiikkaan

• Vuoden kielirikkain oppimateriaali yhdeksällä kielellä on Turun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan tekemä Kieli- ja kulttuuritietoisen opetuksen kuvakortit 

• Ajankohtaan soveltuvana vinkkinä mainittakoon Terhi Ahosen ja Anna-Kaisa Peruskiven pakopeli, joka soveltuu auringosta ja lomaliusta unelmoiville esimerkiksi oman opetusryhmän tai vaikkapa perheen kanssa toteutettavaksi 

Avointen oppimateriaalien kirjaston tiimi toivottaa teille kaikille iloista ja rauhallista joulun aikaa ja uutta vuotta 2022!

Avointen oppimateriaalien kirjasto perustettiin helpottamaan avoimen oppimateriaalin löydettävyyttä sekä oppimateriaalien tekijän näkökulmasta – on helppoa saattaa oma oppimateriaali toisten saataville – että oppimateriaalien hyödyntäjien näkökulmasta – löydän oppimateriaaleja tarpeeseeni. Olemme aiemmissa blogeissa keskittyneet muun muassa kuvailuun eli siihen, miten teet omat oppimateriaalit helposti löydettäväksi, mutta nyt sukellamme kolikon toiseen puoleen eli siihen, miten löydät oppimateriaaleja.

Avointen oppimateriaalien löytämisessä yksi vaikeus on perinteisesti ollut se, että materiaaleja löytyy useista eri paikoista ja usein nämä paikat ovat sellaisia että ne pitää tietää. Siihen, että materiaalit ovat hajaantuneet useisiin eri paikkoihin, on myös selkeä syy: digitaalinen maailma jakautuu fyysisen maailman tavoin kotikulmiin. Avointen oppimateriaalien kirjasto pyrkii tukemaan omiin digitaalisista kantapaikkoihin kiintymistä, samalla varmistaen sen, että oppimateriaalit eivät ole saatavilla vain harvoille ja valituille. Tämä tarkoittaa sitä, että Avointen oppimateriaalien kirjasto toimii lähdejärjestelmänä, josta tiedot oppimateriaaleista kulkee eri palveluihin – esimerkiksi Finna.fi:hin, kirjastoihin ja oppimisen palveluihin. Tapoja löytää avoimia oppimateriaaleja on siis useita! Voit valita oman tapasi etsiä ja käyttää Avointen oppimateriaalien kirjaston oppimateriaaleja, mutta tässä muutama tärppi valintaan.

Aoe.fi – tekijän tuki ja oppimateriaalien ensisilmäys

Kun haluat julkaista oppimateriaalisi Avointen oppimateriaalien kirjastoon, suuntaat osoitteeseen aoe.fi. Samasta osoitteesta voit etsiä ja käyttää myös muiden tekemiä oppimateriaaleja. Aoe.fi onkin erityisesti tekijöiden aarreaitta, josta voit napata oppimateriaalit mukaan lataamalla ne tai vaikka nappaamalla upotuslinkin. Upotuslinkin avulla voit upottaa oppimateriaalin omaan kantapaikkaasi, esimerkiksi oppialasi blogiin tai oppimisalustaasi.

Kuva 1: Jokaisella oppimateriaalilla on aoe.fi:ssä upotuslinkki. Löydät sen oppimateriaaliin kuuluvien tiedostojen jälkeen (kuvassa kuvan alalaidassa).

Löydät oppimateriaaleja aoe.fi:stä hakutoiminnon avulla. Klikkammalla hakuikonia saat hakutuloksiin kaikkien oppimateriaalien tiedot ja käyttämällä rajaimia tai kirjoittamalla kiinnostuksen kohteesi saat rajatun näkymän. Jos ensimmäinen haku ei tuota tulosta, kokeile samankaltaista sanaa. Kun löydät materiaalin jota olisit itse lähtenyt etsimään jollain toisella termillä, kerro se oppimateriaalin tekijälle lisäämällä kuvailutermisi Arviot-kohdasta. Vinkkauksesi avulla tekijä voi jatkossa parantaa oppimateriaalin kuvailua.

Kuva 2: Kun klikkaat "Lisää kuvailutietoja" saat auki pop-up-ikkunan, jonka avulla voit valita avainsanoja, saavutettavuuteen ja sen koulutusasteille sopivuuteen liittyviä tietoja alasvetovalikoista. 

Aoe.fi:ssä on käytössä erilaisia hakurajaimia. Niiden avulla voit tarkentaa hakutulosta. Löydät tämän blogikirjoituksen lopusta muutaman kokeiluvinkin hakurajauksiin – voit näitä toteuttaa niin aoe.fi:ssä kuin finna.fi:ssä.

Finna.fi – erilaisten oppimiseen hyödynnettävien materiaalien aarreaitta

Finna.fi yhdistää kirjastojen, museoiden ja arkistojen aineistot yhteen hakunäkymään. Finnasta löydät monenlaisia avoimia aineistoja opetuksessa hyödynnettäväksi, vapaa-ajallesi ja omaan oppimiseesi. Samalla tavoitat myös esimerkiksi monien kirjastojen kokoelmat ja voit vaikka pistää uuden kiinnostavan kirjan varaukseen.

Isot aineistomäärät tarkoittavat myös sitä, että ajoin voi tuntua siltä, että löydät paljon kaikkea, muttet aivan sitä mitä etsit. Finna tarjoaa edistyneet hakurajaimet etsijöiden käyttöön ja opettelemalla näiden käytön löydät haastavatkin kohteet. Löydät Finnan ohjeista pikaohjeet sekä tehokäyttäjän vinkit, mutta tässä muutama tärppi avointen oppimateriaalien näkökulmasta:

• Löydät avoimia aineistoja, kun valitset etusivun Selaa-palkista kohdan Muita aineistoja → Vapaasti hyödynnettävät aineistot. Voit rajata avoimiin aineistoihin myös hakutulosnäkymässä: klikkaa Sallitut käyttötavat-rajaimesta valinnat Vapaa käyttö ja Saa muokata myös kaupalliseen käyttöön. Siirry tutkimaan Finna.fi:n avoimia aineistoja. 

• Finnan hakutulosnäkymään voi linkata. Kun olet tehnyt timanttiset hakurajaukset, voit jakaa hakutuloksen muille kopioimalla selainrivillä olevan linkin.

• Finna Luokkahuoneesta löydät museoiden ja arkistojen kokoamia opetukseen suunnattuja aineistopaketteja, poimintoja kiinnostavista oppimateriaaleista sekä lukupaketteja eri koulutusasteille.

Muut palvelut - oppimateriaalit arkikäytössä

Aoe.fi:n ja Finna.fi:n lisäksi Avointen oppimateriaalien kirjaston oppimateriaaleja voi löytää myös muista palveluista. Näitä ovat esimerkiksi kirjastojen hakupalvelut tai sivut, oppimisalustat ja oppilaitosten tai oppialojen omat sivut. Nämä ovat eri digitaalisia kantapaikkoja, joita opettajat ja oppijat ovat tottuneet hyödyntämään. Niissä avoimia oppimateriaaleja kohdataan Finnan tavoin tasavertaisesti muiden aineistojen rinnalla, niitä voi kohdata sattumalta asioidessaan muissa asioissa tai tarkoituksellisesti osana opetuksen toteutusta.

Avointen oppimateriaalien kirjaston oppimateriaalit päätyvät näihin muihin palveluihin pääosin kahdella tavalla:

• automaattisten rajapintojen kautta

• käyttäjän tuomana upotuslinkin, linkin tai latauksen ja tallennuksen myötä

Näistä toinen vaatii aktiivista toimintaa tietyn oppimateriaalin hyödyntäjältä. Esimerkiksi upotettu materiaali oppimisalustassa päätyy sinne niin, että henkilö on löytänyt materiaalin aoe.fi:stä, hän on kopioinut upotuslinkin sen alta ja liittänyt sen esimerkiksi oppimisalustan kurssinäkymään omien oppilaiden, kollegoiden tai asiasta kiinnostuneiden hyödyksi. Upotettuna oppimateriaalia voi käyttää suoraan tästä toisesta palvelusta käsin, normaalin linkin avulla käyttäjä siirtyy aoe.fi:hin tai finna.fi:hin.

Kuva 3: Helsingin yliopiston antropologian oppialan blogissa on upotettuna aoe.fi:ssä sijaitsevia audiotallenteita luennoista. Blogissa on upotettuna yksi oppimateriaaliin kuuluva tiedosto, näet upotuksen mustana play-merkillä varustetulla soittimena.

Listauksen tavoista ensimmäinen toimii automaattisesti. Käytännössä siis palvelusta vastaavat henkilöt ovat ottaneet Finnan tarjoaman rajapinnan käyttöön ja näyttävät sen sisältöä omassa palvelussaan. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä on ottanut Avointen oppimateriaalien kirjaston oppimateriaalit käyttöön ItsLearning-oppimisalustassaan. Rajapinnan käyttöönotosta voi vinkata omalle it-tuelle Finnan rajapintaohjeen kera. Vielä ketterämmin Avointen oppimateriaalien kirjaston aineistot saa käyttöön organisaatioiden omissa Finna-näkymissä. Esimerkiksi Leppävirran kirjastosta löytyy muiden kirjojen joukosta oppimateriaalit omana aineistonaan, samoin monista korkeakoulukirjastoista. Omalle kirjastolle avoimet oppimateriaalit -aineiston käyttöönotosta voi vinkata näiden ohjeiden kera.

Yhteenveto

Avoimia oppimateriaaleja löytyy siis monesta paikasta. Voit itse päättää mitä haluat milloinkin hyödyntää. Aoe.fissä saat tarkasti eteesi vain avoimia oppimateriaaleja ja voit käyttää niitä suoraan selaimestasi, Finna.fistä löydät monenlaisia avoimia materiaaleja arki- ja työkäyttöön ja muissa palveluissa oppimateriaalit löytyvät muiden digitaalisten arkiaskareiden joukosta. Toivottavasti löydät tarvitsemasi oppimateriaalit sinulle sopivalla tavalla! Tässä vielä lopuksi muutama vinkki miten löytää inspiroivia oppimateriaaleja:

• Rajaa hakutulos omaan koulutusasteeseesi ja kurkkaa, mitä näkyy Tavoite ja sisältöalue -rajaimessa. Voit tutustua opetussuunnitelmaan ja eri tapoihin toteuttaa sitä oppimateriaaleissa tällä tavoin, mutta huomaat ehkä myös että monella oppimateriaalilla on käyttöä usealla koulutusasteella.

• Testaa Oppimateriaalin tyyppi -rajauksesta sellaista oppimateriaalin muotoa jota et ole itse kokeillut. Kävisikö esimerkiksi peli, blogi tai kokeellinen työskentely? Tarkastele miten näitä on toteutettu.

• Laita hakukenttään naapuriopetuksenjärjestäjän nimi – millaisia oppimateriaaleja siellä tehdään?

Saavutettavuus on tullut arkipäiväiseksi huomioitavaksi asiaksi kirjoittaessamme ja julkaistessamme erilaisia materiaaleja. Myös oppimateriaalien tekemisessä sillä on oma tärkeä osansa. Aihe on kuitenkin vielä uusi ja opittavaa on paljon. Pyrkimys on kuitenkin tärkeä: että me kaikki pystymme oppimaan ja käyttämään meille olennaisia palveluita. Tämän takia onkin tärkeää, että saavutettavuus olisi mahdollisimman selkeää, helppoa ja ymmärrettävää toteuttaa oppimateriaaleissa. Avointen oppimateriaalien kirjastossa pyrimme auttamaan tässä.

Tämä blogi sai kimmokkeen Opaasta avointen oppimateriaalien saavutettavuuteen, jonka Avoimen tieteen koordinaatio juuri julkaisi. Se tarjoaa hyvän katsauksen ja käytännön vinkit saavutettavuuden huomiointiin avointen oppimateriaalien julkaisemisessa. Opas tarkastelee saavutettavuutta yleisen näkökulman lisäksi oppijan, oppimateriaalin tekijän ja oppilaitoksen näkökulmasta. Saat oppaasta sekä syventävää tietoa siitä, miksi saavutettavuus kannattaa huomioida kuin käytännön vinkkejä siihen, miten huomiointi tapahtuu.

Oppaan kantavana ideana on, että saavutettavuus on avoimissa oppimateriaaleissa paitsi kannatettavaa myös todella toteutettavissa. Saavutettavuus auttaa meitä kaikkia ymmärtämään oppimateriaalin sisältöä, mutta se on erityisen tärkeää sellaisille oppijoille ja opettajille, jolla on jokin toimintarajoite. Oppaassa määritellään hyvin saavutettavuutta huomioivan tekijän askeleet seuraavasti:

"Hyvin saavutettavuuden huomioiva oppimateriaalien tekijä:
1. Tutustuu saavutettavuusohjeistuksiin
2. Käyttää hyödyntämiensä työkalujen ja ympäristöjen saavutettavuusominaisuuksia
3. Kuvailee oppimateriaalin saavutettavuutta ja sen mahdollisia rajoitteita
4. Kuuntelee palautetta ja kehittää materiaalia palautteen perusteella"

Saavutettavuus onkin siis matka ja tärkeää siinä on avoin oppimiseen suuntautunut mieli.

Saavutettavuus ja sen tuki Avointen oppimateriaalien kirjastossa

Yksi kohta saavutettavuuden takaamisessa on löydettävyys; tämä myös tuodaan edellä mainitussa oppaassa esille. Löydettävyyttä voi taata julkaisemmalla oppimateriaalin Avointen oppimateriaalien kirjastossa. Osana julkaisuprosessia, voit myös lisätä tiedon siitä, millä tavoin saavutettavuus on huomioitu oppimateriaalissa. Tämä helpottaa itselle soveltuvien oppimateriaalien löytämistä niille, joille saavutettavuusominaisuudet ovet edellytys oppimateriaalin käyttämiselle. Löydät nämä kentät julkaisuprosessin välilehdeltä Tarkemmat tiedot.

Kuva 1. Saavutettavuus-tiedot kuvailuprosessissa.

Itse oppimateriaalissa saavutettavuustiedot näkyvät tietuesivun tarkemmat tiedot osiossa. Lisäksi tietoja on käytettävissä rajatessa hakua.

Kuva 2. Saavutettavuuteen liittyvät tiedot avautuvat painettuasi Näytä tarkemmat -tiedot. Kuvan esimerkissä oppimateriaalilla on lukion opetussuunnitelmaan liittyviä kuvailutietoja, joiden jälkeen saavutettavuuteen liittyvät tiedot näkyvät. Esimerkkinä käytetty Lukion B3-kiinan kielen kurssia.

Kuva 3. Saavutettavuus-rajaimet löytyvät rajaa-painikkeen vierestä.

Nämä tiedot on muodostettu W3C:n sanaston pohjalta ja niitä on käännetty ja rajattu yhteistyössä saavutettavuusasiantuntijoiden kanssa. Saavutettavuuden termistö on kuitenkin vielä uutta ja pyrimme jatkuvasti parantamaan sitä, miten ohjeistamme siihen. Jatkossa otamme käyttöön Avoimen tieteen koordinaation oppaassa julkaistun tekijöille tarkoitetun taulukon saavutettavuuden huomionnista. Päivitys odottaa vielä taulukon kääntämistä, mutta tässä se ennakkomaistiaisena teille:

Taulukko 1. Tekijä: Avoimen tieteen koordinaatio, ote Oppaasta avointen oppimateriaalien saavutettavuuteen. Lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssillä. Tämän blogin tekijä on lisännyt taulukkoon sarakkeen “Miten tämä näkyy AOE:ssa” ja sen sarakkeen sisällön.

Toivomme että tämä entisestään selkeyttää saavutettavuuden sanastoa ja helpottaa myös eri ohjeistusten välillä hyppivää käyttäjää hahmottamaan nopeasti mistä on kyse.

Mitä tehdä jos huomaat ongelmia saavutettavuudessa

Monelle saavutettavuus on vielä uusi asia ja opittavaa on paljon. Avointen oppimateriaalien kirjastossa on mahdollisuus jättää palautetta tekijöille - tämän kautta voi jättää myös vinkkejä, miten paremmin huomioida saavutettavuus. Sivun alalalaidassa olevassa Käyttäjien arviot -kohdassa voi myös täydentää kuvailutietoa, eli lisätä kuvailevia sanoja, joita alkuperäinen tekijä ei ole huomannut laittaa. Tätä voi käyttää esimerkiksi sellaisissa tilanteissa joissa oppimateriaali on jollain tavoin saavutettava, mutta tätä tietoa ei ole kirjoitettu oppimateriaaliin.

Kuva 4. Oppimateriaalin tietuesivun alalaidassa olevan Arviointi-otsikon alta voit valita lisääväsi kuvailutietoja tai arvion. Kuvassa näkyy kuvailutietojen lisääminen.

Mikäli lisenssi sallii (eli käytössä on lisenssi, jossa ei ole ND-ehtoa), on oppimateriaalista mahdollista tehdä myös saavutettavampi versio. Lataa tällöin oppimateriaali, tee siihen saavutettavuusparannukset, julkaise oppimateriaali ja merkitse metatietoihin Hyödynnetty oppimateriaali -sivulle alkuperäisen materiaalin tiedot (myös kuvauksessa tämän voi mainita).

Saavutettavuusparannuksia voi löytyä myös itse kirjastosta. Aoe.fi on auditoitu viimeksi alkukeväästä 2020 ja työstimme viime vuonna auditoinnista löytyneitä ongelmakohtia. Pyrimme jatkuvasti parantamaan lähestyttävyyttä eri kohderyhmille ja kuulemme mieluusti miten parantaa saavutettavuutta tai sen toteuttamista oppimateriaaleissa kohdallanne. Palvelun tiimiin saa yhteyden lähettämällä sähköpostia osoitteeseen oppimateriaalivaranto@csc.fi. Sähköposti saavuttaa palvelun kehitys- ja ylläpitotiimin, joka informoi asiasta palvelun omistajia.

Sukella syvemmälle

Lopuksi vielä vinkkejä teille, jotka haluatte kartuttaa osaamistanne saavutettavuudessa. Edellä mainitussa oppaassa on täsmätyökaluja ja linkkejä erilaisiin oppaisiin, mutta saavutettavuuteen voi tutustua myös avointen oppimateriaalien avuin. Tässä muutama nosto:

Viime kirjoituksessa keskityimme H5P:hen ja siihen liittyviin muutoksiin (kesän lopetukseksi H5P julkaisi vielä 3 uutta content typeä - nyt kokeiltavana on esimerkiksi sanaristikot!) ja tämän jatkoksi lupasimme palata seuraavaan kysymyksiä herättävään oppimateriaalityyppiin: Moodlessa tehtyihin oppimateriaaleihin ja tarkemmin mbz-tiedostoihin.

Moodle on laajasti käytössä eri oppilaitoksissa Suomessa opetuksen järjestämisen tukena ja myös oppimateriaalien rakentamisessa. Moodlen avulla voi tehdä esimerkiksi kirjoja ja kokonaisia kursseja. Moodle kirjat voi moodlesta tallentaa pdf-tiedostoina, joita on helppoa jakaa avoimesti eteenpäin, mutta Moodlen kurssit herättävät enemmän pohdintaa. Moodlesta voi ladata ja jakaa kursseja toisille moodlekäyttäjile varmuuskopioina (mbz-tiedostoina); näitä voi jakaa myös aoe:n kautta. Myös muista oppimisalustoista on kurssit ladattavissa ja näitä voi tallentaa aoe:hen imscc-tiedostoina. Näihin pätee samat asiat kuin mbz-tiedostoihin: materiaaleille ei ole esikatselua aoe:ssa vaan niitä voi vain ladata aoe:sta käsin ottaakseen ne käyttöön oppimisalustoilla. Myös alla olevat ohjeet sopivat imscc-tiedostoihin.

Tässä blogikirjoituksessa keskityn siihen, miten Moodle-kurssin jakaminen olisi mahdollisimman toimiva jakajalle ja sen jatkokäyttäjälle. Jos oppimateriaalin julkaisu ei ole sinulle ajankohtainen vaan olet löytänyt kiinnostavan materiaalin, jonka haluaisit ottaa käyttöön, hyppää suoraan väliotsikon kolme kohdalle.

Avoimuuden valmistelu tekovaiheessa

Aikomus julkaista Moodle-kurssi avoimesti on hyvä ottaa huomioon jo siinä vaiheessa kun työstät kurssikokonaisuutta. Merkittäviä muutoksia avoimuus ei välttämättä tarkoita, mutta aivan kuten muissakin avoimissa materiaaleissa on tärkeää kiinnittää huomiota sisällön avoimuuteen. Merkitsethän siis kaikkien eri osien (esim. kurssin sisältämät kuvat ja artikkelit) tekijä- ja käyttöehtotiedot (lisenssi) selkeästi. Tämä koskee myös sinua kurssin tekijänä - vaikka julkaistaessa tekijätiedot tulevat materiaalin kuvailuun, on hyvä laittaa myös itse kurssiin selkeästi esille sen tekijä ja lisenssi.

Vastuullisena kansalaisena maailmalla 15osp -kurssissa on oma osionsa lähteille. Tässä osiossa on nostettu myös kurssin lisenssi esille.

Kuten normaalisti, on hyvä kiinnittää huomiota sisällön selkeyteen ja loogisuuteen, jotta se on myös toisilla ryhmillä ja toisten toimesta otettavissa käyttöön. Ulkoasun osalta on hyvä muistaa, ettei materiaali välttämättä toistu tismalleen samanlaisena toisessa Moodleinstanssissa johtuen Moodlejen eri asetuksista. Sisältöähän tämän ei kuitenkaan pitäisi haitata!

Kurssin ollessa valmis, voit ladata kurssin itsellesi varmuuskopiotiedostona. Ladatessasi varmista vielä, ettet sisällytä ladattavaan tiedostoon kurssin järjestämiseen liittyviä tietoja kuten oppijaryhmäsi henkilötietoja.

Julkaisu

Kun kurssi on valmis, olet valmis siirtymään Moodlesta julkaisualustalle, eli tämän ohjeen tapauksessa Avointen oppimateriaalien kirjastoon. Tämä on hyvä kohta pysähtyä miettimään sitä kollegaasi tai oppijaa, joka olisi kiinnostunut ottamaan kurssisi käyttöön. Mistä hän tietää soveltuuko kurssi hänen tarkoitukseensa? Miten kurssi otetaan käyttöön? Mitä tehdä jos käytössä ei ole Moodlea?

Hyvällä kuvailulla saat jo osan kysymyksistä selätettyä. Kuvauskenttään on hyvä merkitä selvästi, että tiedoston voi ladattuaan ottaa käyttöönsä Moodle-ympäristössä ja myös kuvata kurssin sisältöä ja runkoa. Sisällön kuvaus on erityisen tärkeää, jos et tuo muuta esikatselutapaa materiaalillesi - kurssi löytää todennäköisemmin käyttöön kun potentiaalisilla hyödyntäjillä on ymmärrys kurssista jo ennen sen lataamista omaan Moodleen. Esikatselussa voit myös järjestää materiaaliin kuuluvat tiedostot haluamaasi järjestykseen - jos sinulla on esimerkiksi esikatselukuvia tai kurssin osia omina tiedostoinaan, voit laittaa nämä ennen itse varmuuskopiota. Esikatselu-välilehdellä ensimmäisenä oleva tiedosto avautuu suoraan käyttäjille näiden avatessa oppimateriaalisi Avointen oppimateriaalien kirjastossa.

Esikatselua tukevat tiedostot mbz-varmuuskopion rinnalla ovatkin hyvä idea jos haluat helpottaa materiaaliisi tutustumista. Yksinkertaisimmillaan esikatselun voi luoda ottamalla kuvan kurssin näkymistä kuten Vastuullisena kansalaisena maailmalla 15osp -materiaalissa on tehty. Mikäli kurssi muodostuu loogisesti eri osista - esimerkiksi tekstiosioista, tehtäväosioista ja videoista - voit tuoda myös suoraan nämä osat Avointen oppimateriaalien kirjastoon kuten Suomi toisena kielenä lukiossa, S22: Kieli- ja tekstitietoisuus -oppimateriaalissa on tehty. Tämä mahdollistaa oppimateriaalin käyttöönottamisen myös sellaisille käyttäjille, joilla ei ole omassa käytössään Moodlea. Mikäli osioita on useita ja niiden lataaminen yksittäin Avointen oppimateriaalien kirjaston julkaisuprosessissa tiedostot-välilehdellä tuntuu raskaalta, voit myös ottaa ei-moodlekäyttäjät huomioon tallentamalla zip-tiedoston joka sisältää kaikki osat (huomioitava tosin, ettei zip-tiedostotkaan ole esikatseltavia).

Suomi toisena kielenä lukiossa, S22: Kieli- ja tekstitietoisuus -oppimateriaalissa on mbz-tiedoston lisäksi kurssin sisältö tekstidokumentteina.a

Esikatselun mahdollistavien tiedostojen vaihtoehtona on myös linkki Moodleen, jossa kurssi on avoimesti saatavilla. Avoimesti tarkoittaa tässä sitä, että kurssiin pääsee suoraan sisään linkistä korkeintaan painamalla “Kirjaudu vierailijana” tai vastaavaa painiketta (kurssi ei siis voi vaatia kirjautumista esimerkiksi tietyn oppilaitoksen tunnuksilla). Näin on tehty esimerkiksi FLIP-IDEAL verkkokurssi käänteisestä opetuksesta aikuiskoulutuksessa -oppimateriaalissa.

Voit myös halutessasi lisätä ohjeet mbz-kurssien käyttöönottoon omassa Moodlessa - tämä ei ole kaikille moodlekäyttäjillekään joka päiväistä tai selkeää. Avoimen oppimisen hengessä mallia voi katsoa esimerkiksi aiemmin mainitusta Vastuullisena kansalaisena maailmalla -oppimateriaalista.

Moodle-materiaalin ottaminen käyttöön

Jos olet ensimmäistä kertaa ottamassa toisen tekemää Moodle-kurssia käyttöön, voi mbz-tiedosto herättää ihmetystä. Ensimmäinen asia tietää on se, että mbz avautuu tarkoitetulla tavalla vasta kun sen vie oppimisalustaan siis esimerkiksi oppilaitoksesi Moodleen. Tarkastellessasi tiedostoa koneellasi et saa auki kurssia sen oikeassa ulkoasussa.

Voidaksesi avata Moodlessa mbz-tiedoston, tulee sinulla olla oikeus tehdä kursseja ja palauttaa niihin sisältö. Ohjeita siihen miten tämä tehdään voit katsoa Vastuullisena kansalaisena maailmalla -oppimateriaalista tai FLIP-IDEAL -oppimateriaalista. Mikäli et löydä oikeita kohtia Moodlen käyttöliittymästä voi tilanne olla sellainen, ettei sinulla ole annettu oikeutta palauttaa kursseja. Ole tällöin yhteydessä Moodlea hallinnoivan tahon (eli esimerkiksi oppilaitoksesi) it-tukeen ja pyydä tarvittavat oikeudet.

Kuvaukaappaus FLIP-IDEAL verkkokurssi käänteisestä opetuksesta aikuiskoulutuksessa -oppimateriaalin ohjeistuksesta kurssin käyttöönottoon.

Mikäli haluaisit kokeilla Moodlea tai tiettyä löytämääsi Moodle-kurssia, mutta sinulla tai oppilaitoksellasi ei ole Moodlea käytössä, voit myös hyödyntää Moodlen testisivuja. Huomioithan, ettei näitä voi käyttää mihinkään pysyvään tai pitkäluonteiseen kuten opetuksen järjestämiseen, vain pelkästään omaan testailuun.

Yhteenveto

Moodlella tehdään paljon oppimateriaaleja ja se on käytännöllinen tekoväline myös avoimille oppimateriaaleille jo sen laajan käytön takia. Moodlen käyttö on hyödyllistä avoimissa oppimateriaaleissa koska se on usein tekijän tuntema ja hyvin hallussa oleva työkalu ja se mahdollistaa toisille moodlekäyttäjille materiaalin nopean käyttöönoton omassa opetuksessa. Haitoiksi Moodlen hyödyntämisessä avointen oppimateriaalien (tarkennetusti kurssien) tekemiseen voidaan laskea se, että se ilman lisätyötä rajoittaa käytön vain moodlekäyttäjiin, kurssin muotoilut saattavat näkyä väärin ja se ei tarjoa nopeaa esikatselua, joka helpottaisi käyttäjille sen arviointia soveltuuko materiaali kyseisen opettajan tarpeeseen.

Jakaessasi kurssitiedostoja, teet materiaalistasi käyttäjäystävällisemmän huomioimalla seuraavat seikat

• merkitse itse kurssiin tekijä ja lisenssi
• jaa esikatselua varten esikatselutiedostoja tai linkki
• jos kurssi muodostuu tallennettavista osista (esim. h5p-tehtävistä ja tekstiosioista), harkitse että tallennat suoraan nämä osat
• lisää ohjeet siihen, miten mbz-tiedosto otetaan moodlessa käyttöön

Avointen oppimateriaalien kirjastosta löytyy useita erilaisia kursseja omaan käyttöön otettavaksi. Tässä muutamia esimerkkejä eri tavoista tallentaa mbz-kursseja, osa niistä on nostettu myös tässä blogissa enemmän esille:

• Riikka Suhosen, Terhi Haapalan ja Juha Riipin Vastuullisena kansalaisena maailmalla -materiaali sisältää ohjeistuksen, esimerkkikuvat moodlenäkymistä, linkin mallikurssille ja tarkemmat tiedot kurssin sitoutumisesta opintojen tavoitteisiin 
• Pentti Junttusen historian kurssi sisältää varmuuskopiotiedoston
• Onni Kaarlen materiaali s2-opetukseen sisältää mbz-tiedoston lisäksi kurssin sisällön docx-muotoisina tiedostoina 
• Markus Aallon materiaali vanhojen rakennusten uusiokäytöstä sisältää ohjeistuksen materiaalin käyttöön sekä tarkemman kuvauksen sen sitoutumisesta opintojen tavoitteisiin 
• FLIP-IDEAL – Flipped Learning in Adult Education Erasmus+ hankkeen toimijoiden verkkokurssi käänteisestä opetuksessa aikuiskoulutuksessa sisältää ohjeistuksen ja linkin kurssiin avoimessa moodlessa 

Avoimet oppimateriaalit ovat monimuotoisia sisällöltään ja ulkomuodoltaan; Avointen oppimateriaalien kirjastosta löytyy esimerkiksi luentotallenteita ja -materiaaleja, pelejä, oppikirjoja, tehtäviä ja opettajien materiaaleja. Tallentamisprosessi Avointen oppimateriaalien kirjastoon on kaikille erilaisille materiaaleille sama: valitse koneeltasi oppimateriaalin tiedosto tai tiedostot tai laita linkki materiaaliin ja kerro kenelle ja mihin tarkoitukseen materiaali on kuvailulomakkeen avulla.

Jotkin materiaalit herättävät kuitenkin enemmän kysymyksiä niin jakamisen kuin käyttämisen liittyen; näitä ovat erityisesti interaktiiviset materiaalit kuten H5P-työkalulla tehdyt materiaalit sekä Moodlessa tehdyt kurssimateriaalit. Tässä blogissa pureudutaan interaktiivisiin materiaaleihin - kursseihin palataan seuraavassa blogissa.

H5P-työkalulla tehdyt interaktiiviset materiaalit

H5P on avoimen lähdekoodin työkalu intearktiivisten html5-sisältöjen tekemiseen. H5P:llä tehtäviä oppimateriaaleja voi tehdä esim. Moodle-ympäristöissä, joissa H5P-lisäosa on otettu käyttöön, erilaisissa sisällönluontisovelluksissa ja H5P.org tai H5P.com -sivustoilla. Työkalulla voi tehdä esimerkiksi erilaisia itsetarkistavia tehtäviä, luentodioja ja 36o-maailmoja sisältöupotuksin tai vaikkapa pelejä.

H5P:llä tehdyt oppimateriaalit voi tallentaa .h5p-tiedostona omalle konelleen, josta materiaalin voi tallentaa Avointen oppimateriaalien kirjastoon. .h5p-tiedostot eivät avaudu omalla koneella siinä muodossa kuin mitä oppimateriaalin käyttäjälle halutaan näyttää, mutta tästä ei ole syytä huolestua - h5p:tä toistavat järjestelmät kuten aoe.fi avaavat materiaalit kuten tarkoitettu. Materiaaleja voikin siis käyttää suoraan aoe.fi-sivustolta. Muiden oppimateriaalien tavoin voi nämä oppimateriaalit löytää ja ladata omaan käyttöönsä myös esimerkiksi Finnasta.

Kun käytät materiaaleja aoe.fi-sivustolla, voit tiettyihin materiaaleihin kirjoittaa tai valita oikeat vastaukset. Nämä vastaukset eivät tallennu Avointen oppimateriaalien kirjastoon. Omat vastaukset voi nähdä siis vain vastaaja itse vastaushetkenä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että oppimateriaalien tekijät eivät pysty seuraamaan esimerkiksi kuinka paljon oikeita vastauksia kysymyksiin on tullut.

Erilaisia sisältötyyppejä

H5P-työkalulla voi tehdä useita erilaisia sisältötyyppejä, tällä hetkellä kokonaisuudessaan 46 kappaletta. Voit sisältötyyppien avulla esimerkiksi tehdä tehtäviä videoiden sisälle, luoda digitaalisia ja interaktiivisia tutustumiskierroksia luokkahuoneeseen, tehdä kirjoja tai erimallisia tehtäviä. Sisältötyypeistä saa lisätietoa H5P.org-sivustolta.

Työkalun uusimmassa päivityksessä tuli live engagement -sisältötyypit (emoji cloud, word cloud, multipoll), joita voi käyttää vain H5P.com-sivustolla. Näitäkin sisältötyyppejä voi ladata omalle koneelleen ja jakaa, mutta niitä ei voi käyttää suoraan aoe.fistä tai muista H5P:tä tukevista alustoista käsin. Vaikka itse käyttäisit H5P.com, suosittelemme käyttämään muita sisältötyyppejä oppimateriaalien tekemiseen, jotta materiaalit ovat paremmin jatkokäytettäviä.

Samalla kun H5P julkaisi Live engagement -työkalut, julkaistiin myös Branching scenarios -työkalu ja päivitettiin Virtual tour -työkalu. Branching scenarion avulla voit tehdä esimerkiksi usean reitin tarinaseikkailuita (choose your own adventure) tai tehdä oppikirjoja, joissa oppijat voivat edetä kiinnostuksensa mukaan eri aiheisiin. Nämä päivitykset toimivat jo myös aoe.fissä, joten kokeilun iloa kaikille uteliaille! Saat listätietoa H5P:n uudistuksista heidän tiedotteestaan.

Muut työkalut

H5P ei ole ainoa työkalu interaktiivisten, jaettavien oppimateriaalien tekemiseen. Avointen oppimateriaalien kirjastosta löytyy interaktiviisia oppimateriaaleja myös esimerkiksi html-paketteina ja linkkeinä mm. Thinglink-sivustoon. Kun valitset työkalua oppimateriaalin tekemiseen, kannatta miettiä myös sitä, millaisen jatkokäytön haluat mahdollistaa. Kaikki työkalut eivät esimerkiksi mahdollista niillä työstetyn materiaalin lataamista itselleen tai toisille, jolloin materiaalista on haastavampaa tehdä kopiota, jota mukauttaa omaan opetuskäyttöön sopivaksi.

Nettisivu-muotoisia oppimateriaaleja voi tuoda zip-kansioina, jotka sisältävät .index-tiedoston. Aoe.fissä järjestelmä tunnistaa index-tiedoston ja avaa oppimateriaalin sen pohjalta oppimateriaalin käyttäjille. Esimerkiksi tämä Tero Toivasen Pythonia opettava oppimateriaali on tälläinen html:llä tehty interaktiivinen oppimateriaali.

Thinglinkillä tehtyjä oppimateriaaleja voi jakaa vain jakamalla linkkejä Thinglinkiin. Tämäkin on mahdollista Avointen oppimateriaalien kirjastossa. Mikäli toisille haluaa tarjota monipuolisemmat jatkokäyttömahdollisuudet voi Thinglink-linkin lisäksi kirjastoon jakaa myös esimerkiksi oppimateriaalissaan käyttämät kuvat kuten Erika Kallinen on tehnyt tässä oppimateriaalissaan. 

Vinkkejä interaktiivisen oppimateriaalin suunnitteluun

Haluaisitko kokeilla interaktiivisen oppimateriaalin tekoa mutta kaipaisit neuvoja alkuun? Avointen oppimateriaalien kirjastosta löytyy myös oppimateriaaleja, joiden avulla oppia perusteet ja joista inspiroitua! H5P-työkaluun ohjeita löydät Matleena Laakson oppimateriaalista. Laakso on tehnyt oppimateriaalin myös Thinglinkistä, jonka avulla voit tutustua Thinglinkin käyttöön. Thinglinkiin pääset tutustumaan myös pakopelien luontityökaluna tämän oppimateriaalin kautta.

Inspiraatiota omien interaktiivisten oppimateriaalien suunnitteluun voi hakea myös toisten materiaaleista. Kurkaa esimerkiksi seuraavat:

• Ideoita kieltenopiskeluun H5P:n avulla
  • Drag the Words ja Fill in the Banks -tehtäviä kielten opiskeluun Jaana Lahden S2-materiaalista ammatilliseen koulutukseen 
  • Kirsi Ylätalon ja Niina Elorannan S2-abikurssista löytyy mm. flashcard-, dialog card-, single choice set- ja find the words -tehtäviä
• Ideoita interaktiivisuuden tuomiseen luentoesityksiin Leena Hinkkasen verkkovuorovaikutuksen oppimateriaalista
• Ideoita H5P:n käyttämiseen keskustelujen fasilitoinnissa Anna Karin Jernin Prata om böcker -oppimateriaalista

Kesä on alkanut ja lomat ovat monella lähellä, jos ei jo täällä. Päivitimme Avointen oppimateriaalien kirjaston (aoe.fi) kuulumisia viimeksi huhtikuussa, joten nyt onkin hyvä aika päivittää missä mennään.

Ryhtiä ja lisäohjeistusta

Loppukeväästä keskityimme erityisesti Perustiedot-välilehden selkeyttämiseen. Perustiedot-välilehti on jokaiselle oppimateriaalin tallentajalle tärkeä, sillä se sisältää kaikista oleellisimmat yleistiedot oppimateriaalista. Suuri osa perustiedoista onkin pakollisia. Vapaaehtoinen on esimerkiksi kansikuvan lisääminen - tämä on kuitenkin suositeltavaa, sillä palvelumuotoiluhaastattelujen perusteella kansikuva lisää todennäköisyyttä että oppimateriaalisi avataan. Toimmekin nyt kansikuvan lisäämistä paremmin esille. Lisäksi kansikuvan saaminen oikeaan kokoon on nyt entistä helpompaa - voit nimittäin rajata kuvan nyt “yli” - eli vaikka kuvan pituus loppuisi kesken, voi koko leveyden ottaa kuvaan mukaan. Puuttuva pituus korvataan läpinäkyvällä taustalla.

Mikäli kuitenkaan et halua lisätä kansikuvaa, on nyt aiempaa helpompi havaita millainen kuvake oppimateriaalillesi tulee, sillä kuvake päivittyy nyt jo perustiedot-välilehdelle kansikuvan kohdalle heti valitessasi oppimateriaalin tyypin. Kuvake määrittyy aina ensimmäisen oppimateriaalin tyypin perusteella minkä valitset.

Lisäohjeistusta sai myös kuvauskenttä. Nyt kuvauskentän vieressä on painike, josta voit katsoa esimerkkikuvauksen. Esimerkki on Avointen oppimateriaalien kirjaston käyttöohjeista, joten samasta paikasta pääset myös linkin kautta tarkempien ohjeiden äärelle. Kuvauksessa on hyvä muistaa se, että ensimmäiseen virkkeeseen kannattaa laittaa tärkein ja tiivein tieto materiaalista - kuvauskenttä nimittäin katkaistaan eri näkymissä tiettyyn merkkimäärään sopivaksi. Myös tästä näet esimerkin esimerkkikuvaus-painiketta painamalla.

Lisäksi teimme pieniä selkeyttäviä parannuksia sekä pellin alla että käyttäjille näkyvästi. Oppimateriaalit, jotka koostuvat linkistä tai linkeistä, näkyy entisen Avaa oppimateriaali tästä -painikkeen lisäksi nyt myös domain, johon linkki vie.

Pellin alla teimme muutoksia siihen, miten metatietomallimme päivittyy. Käytämme kansainvälisesti yhteensopivaa Learning Resources Metadata Initiative (LRMI) -metatietomallia oppimateriaaleille, joka sai vuoden vaihteessa päivityksen. Nyt tehdyt uudistukset tuovat meidän välittämän metatiedon ajantasalle tämän päivityksen kanssa. Tämä päivitys ei näy mitenkään käyttäjille, mutta se selkeyttää sitä hierarkista rakennetta jonka avulla tiedot oppimateriaaleista päivittyvät toisiin palveluihin, esimerkiksi Finnaan. Metatietomalli on vapaasti käytettävissä ja se voi kiinnostaa myös muita organisaatioita ja palveluita, jotka haluavat välittää oppimiseen liittyvistä objekteistaan opetus- tai tutkintosuunnitelman mukaista tietoa. Päivitämme kesän aikana metatietomallin dokumentaatiota, mutta vanhaan versioon voi tutustua jo nyt.

Mitä seuraavaksi?

Kesän aikana ja alkusyksystä jatkamme työtä pellin alla - niin metatietoihin, dokumentaatioon kuin esimerkiksi oppimateriaalien näyttämiseen liittyen.

Merkittävä osa työstämme on myös viestintää, koulutusta ja palvelun jalkauttamista. Alkusyksystä avoimia tilaisuuksia, jossa kerryttää avoimiin oppimateriaaleihin liittyviä taitojaan ovat esimerkiksi Yhdessä tehden -työpaja ITK-konferenssissa sekä ammattikorkeakoulujen avoin TKIO-verkoston Avoin oppiminen -webinaarit.

Järjestämme myös kohdennettuja koulutuksia ja esityksiä esimerkiksi oppilaitoksille, verkostoille ja myös pienemmille tiimeille. Jos siis työyhteisösi kaipaisi tietoa avoimista oppimateriaaleista, ota meihin yhteyttä oppimateriaalivaranto(at)csc.fi, niin katsotaan yhdessä sopiva lähestymistapa.

Blogissa seuraava kirjoitus käsittelee moodle-materiaalien tallentamista, pohtien mikä on eri näkökulmista toimivin tapa jakaa moodleen tehtyjä kursseja ja muita oppimateriaaleja. Saamme usein kysymyksiä asiakaspalautteena moodle-materiaaleihin liittyen ja tämä blogi toivottavasti osaltaan vastaa myös näihin.

Näin lopuksi toivotan vielä erinomaista kesää kaikille! Palataan oppimisen pariin viimeistään syksyllä.

”Voinko opettajana siis sekä käyttää palvelua siihen, että laitan tänne materiaalia ja jaan tätä kautta verkkokurssilleni ja myös siihen, että etsin täältä vapaasti käytössä olevaa oppimateriaalia käytettäväksi omalla kurssillani?”

Tällaisen kysymyksen saimme eräässä webinaarissamme noin vuosi sitten. Ja vastaus on kyllä, juuri tähän Avointen oppimateriaalien kirjasto on suunniteltu. Muun muassa. Yllä kuvattu käyttötapa on varmasti yleisimmästä päästä, mutta se ei läheskään ole ainoa tapa käyttää aoe.fi:tä ja sieltä löytyviä avoimia oppimateriaaleja. Olemme saaneet palautetta käyttäjältä, joka on löytänyt aoe.fi:stä materiaalia energiapolitiikan peruskysymyksistä puolueensa paikallisosaston aktiiveille. Eräs toinen käyttäjä etsi lukion matematiikan oppimateriaaleja pojalleen, joka oli jo opiskellut kaikki omat 9.-luokan matikan materiaalit.

Avointen oppimateriaalien käyttäjiä ja käyttötapoja on monia, samoin kuin materiaalitkin ovat moninaisia. Avointen oppimateriaalien parhaita puolia onkin, että erilaisille käyttäjille ja erilaisille tarpeille on vapaasti saatavilla materiaaleja. Avointen oppimateriaalien kirjasto tarjoaa alustan, josta nämä materiaalit ovat helposti löydettävissä ja jaettavissa.

Avointen oppimateriaalien hyödyt ovat helposti osoitettavissa – avoimuus, oppimisen maksuttomuus, mahdollisimman monella on pääsy tietoon…

Omien oppimateriaalien jakaminen kuitenkin mietityttää monia. Mitä materiaalilleni tapahtuu jos laitan sen julkisesti jakoon? Käytetäänkö sitä väärin, muokataanko sitä epäedullisella tavalla? Rupeaako joku tekemään bisnestä työni tuloksilla, haukutaanko materiaalini ja minut maan rakoon? Miksi edes haluaisin jakaa materiaalini muille?

Todellisuus on usein ystävällisempi kuin pahimmat pelot. Alussa mainitut esimerkit osoittavat, mitä materiaaleille oikeasti tapahtuu: opettaja käyttää materiaalia opetuksessa tai oppija oppimisessa ja on erittäin tyytyväinen, että on löytänyt laadukkaan materiaalin, jossa on uusia tietoja ja ideoita.

Keräsimme avointen oppimateriaalien tekijöiltä omakohtaisia kokemuksia materiaalien jakamisesta ja hyödyntämisestä. Mitä sanovat he, jotka ovat laittaneet oppimateriaaleja avoimesti saataville?

”Helposti saatavilla olevista materiaaleista pääsee mahdollisimman moni nauttimaan.”

Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksia järjestää ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille. Luksian palvelut, matkailu- ja ravitsemisalan opettaja Anne Teerimäki on jakanut Avointen oppimateriaalien kirjastoon kolme siivousalan oppimateriaalia, mm. Eritetahradesinfektio eli kaksivaiheinen eritetahran poisto -oppimateriaalin ja Siivousvaunujen varustaminen koulusiivousta varten -oppimateriaalin. Video-muotoiset materiaalit ovat keränneet yhteensä yli sata näyttökertaa.

Annen mukaan uuden tiedon ja osaamisen jakaminen on tärkeää. Näin alat kehittyvät ja asiat muuttuvat. ”Opetusvideoita suunniteltaessa ja tehdessä tavoitteena oli tehdä sellaisia videoita, joita voivat katsoa kaikki asiasta kiinnostuneet, alalla jo olevat, opiskelijat, sekä myös terveydenhoitoalan opiskelijat ja henkilökunta.”

Materiaalit ovat helposti löydettävissä ja käytettävissä, videoita voi katsoa useampaan kertaa, eikä oppiminen ole sidottu tiettyyn aikaan ja paikkaan. Anne toteaa, että digitaalisuus on nykypäivää opetuksessa ja oppimisessa ja avoimesti saatavilla olevista maksuttomista materiaaleista pääsee mahdollisimman moni nauttimaan: ”avoin oppimisympäristö ja niiden materiaalit ovat avoimia ja ilmaisia kaikille opiskelusta ja itsensä kehittämisestä kiinnostuneille.”

Jouko Järvenpää Halikon lukiosta on samoilla linjoilla Annen kanssa. Joukon Perusmatematiikkaa ohjelmoimalla -oppimateriaali sisältää ohjelmoinnillisia matematiikan tehtäviä peruskoulun 7.-9.-luokille. Joukon mukaan pienelle kohderyhmälle suunnattu avoin materiaali löytää aoe.fi:n kautta käyttäjänsä: ”Sähköinen jakelu pdf-muodossa vaikutti järkevältä ja nopealta ja sen saavutettavuuskin on vain muutaman klikkauksen päässä.”

Ja toden totta, Perusmatematiikkaa ohjelmoimalla onkin saanut jo lähes 400 näyttökertaa ja päälle 20 latauskertaa. Joukon sanoin ”Aoe.fi on helppokäyttöinen ja sen hakutoiminnoilla on helppo rajata etsittävää materiaalia. Teoksen lisääminen oli todella helppoa ja myöskin teosten lataaminen käyttöön on yhtä helppoa.”

Avoimuus lisää tietoisuutta

”Avoimuus oppimateriaaleissa on erityisesti vähemmistö- ja marginaalialalla iso asia, sillä se vaikuttaa paljon laajemmin kuin ainoastaan oppimateriaalina,” toteavat professori Tommi Jantunen ja projektitutkija Antti Kronqvist Jyväskylän yliopiston viittomakielen keskuksesta. Avointen oppimateriaalien kirjastossa julkaistiin talvella palvelun ensimmäinen viittomakielen oppimateriaali, Viittomakielen oppimateriaalisivusto, jota Tommi ja Antti ovat olleet tekemässä. Miesten mukaan viittomakielen oppimateriaaleja on perinteisesti ollut heikosti saatavilla. Opettajat ovat tehneet itse omat materiaalinsa, jotka ovat myös jääneet opettajien omaan käyttöön. Hyvä ei ole päässyt kiertämään.

Viittomakielen avoimissa materiaaleissa on kuitenkin laajempi ulottuvuus kuin vain opetuksen helpottuminen: ”Esimerkiksi avoin viittomakielen oppimateriaali lisää aina ’hieman enemmän’ tietoisuutta viittomakielestä enemmistön keskuudessa kuin suljettu perinteinen oppimateriaali. Viittomakielelle tämä tarkoittaa viime kädessä - silloin kun materiaali perustuu viimeaikaisimpaan tutkimukseen - positiivista vaikutusta siihen, että viittomakieli ja viittomakieliset nähdään ensisijaisesti kieli- ja kulttuurinäkökulmasta, ei vammaisnäkökulmasta.”

Opetuksen helpottumisen ja yhteiskunnan asenneilmapiiriin vaikuttamisen lisäksi avoimet oppimateriaalit edesauttavat myös Tommin ja Antin mielestä koulutuksellista tasa-arvoa ”kun kaikilla on mahdollisuus päästä käsiksi laadukkaisiin oppimateriaaleihin. Lisäksi oppimateriaalit mahdollistavat itsenäisen opiskelun uudella tavalla. Tämän vuoksi aoe.fi toimii erinomaisesti oppimateriaalien ’pääkirjastona’, jonne voidaan käydä tallentamassa erilaisia oppimateriaaleja.” Tiedon pitää olla kaikkien saavutettavissa, ei vain pienen piirin.

Jospa sitten minäkin?

Avointen oppimateriaalien kirjasto vihittiin käyttöön maaliskuussa 2020. Nyt reilu vuosi myöhemmin palvelussa on julkaistu lähes 1 400 oppimateriaalia. Robotiikasta japanin kieleen, sokerisateenkaarista digipedagogiikkaan. Silti vielä on paljon aiheita ja aineita, joista ei nyt löydy materiaaleja.

Jouko Järvenpää summaa Avointen oppimateriaalien kirjaston koordinaattorien ja monien avointen oppimateriaalien käyttäjien toiveen: ”Varmasti monenkin materiaalintuottajan pöytälaatikosta löytyy hyödyllistä ja mielenkiintoista aineistoa, josta moni olisi kiitollinen.”

Jos kiinnostuit omien materiaaliesi jakamisesta, Avointen oppimateriaalien kirjaston käyttöohjeet neuvovat, miten oppimateriaalin julkaisu tapahtuu.

Voit myös ottaa yhteyttä aoe-tiimiin sähköpostilla: oppimateriaalivaranto@csc.fi.

Haastateltavien oppimateriaalit:

Teerimäki Anne, Eritetahradesinfektio eli kaksivaiheinen eritetahran poisto. https://aoe.fi/#/materiaali/1379

Teerimäki Anne Siivousvaunujen varustaminen koulusiivousta varten. https://aoe.fi/#/,materiaali/1378

Teerimäki Anne, WC: n ylläpitosiivous https://aoe.fi/#/materiaali/1416

Järvenpää Jouko, Perusmatematiikkaa ohjelmoimalla - yläkoulun matematiikan lisämateriaali. https://aoe.fi/#/materiaali/1371

Viittomakielen keskus, Jyväskylän yliopisto, Viittomakielen oppimateriaalisivusto. https://aoe.fi/#/materiaali/1321