Tämä sivu on osa Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisoitumisen tiekarttaa ka.csc.fi
Mikä: mahdollisuus
Viitearkkitehtuurit ovat ohjaavia ylätason kuvauksia tietyistä aihepiireistä, ja niitä suositellaan käytettäväksi esimerkiksi tiedolla johtamisen tueksi, toiminnan kehittämisessä sekä yhteisten palveluiden tuottamisessa ja yhteistyön suunnittelussa. Kukin viitearkkitehtuuri tarjoaa yhteisen mallin ja käsitteistön korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä muiden organisaatioiden omien arkkitehtuurien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Viitearkkitehtuuri määrittää kohteeseen kuuluvat rakenteet ja niiden väliset suhteet.
Viitearkkitehtuurit mahdollistavat OKM:n, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kesken edistää yhteistyön edellytyksiä käyttäjien edellytykset tutkimuksen palvelemiseksi kokonaisvaltaisemmin
Vastuutahot: CSC nostanut asian esille
Tausta:
- Tieteellisen laskennan kokonaisarkkitehtuurin päivitys on käynnistynyt, samoin avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuurin päivittäminen on pöydällä
- Korkeakoulut ovat muotoilleet Digivision, joka ainakin ensimmäisessä vaiheessa painottaa oppijan näkökulmaa, digivision oppijalähtöistä näkökulmaa voitaisiin käyttää esimerkkinä myös tutkijan näkökulman ajattelemiseksi vastaavalla tavalla
- "Tutkimuksen digivisiota tulisi miettiä" (korkeakoulutuksen ja tutkimuksen ICT:n ohjausyhteistyön ryhmien yhteisseminaari 14.11.2019, (https://wiki.eduuni.fi/x/FAI9Bw)
Rahoitus:
. Viitearkkitehtuurityön avulla pyritään helpottamaan tutkijoille yhteisiksi tarkoitettuja palveluiden kehittämistä organisaatiokohtaisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Tutkimustyö ylittää organisaatiorajat ja tutkijan työnsä eri vaiheissa käyttämillä palveluilla on useita tuottajia - tutkijan oman korkeakoulun ohella esimerkiksi tutkimusrahoittajien palvelut, tutkimusinfrastruktuurit, aineistopalvelut ja kustantajat. Tutkimusprojekteissa on usein mukana tutkijoita eri organisaatioista sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Korkeakoulutuksen yhteisiä ICT-arkkitehtuureja pidetään näkyvillä ka.csc.fi -sivulla. Tutkimuksen alueella erilaisia arkkitehtuureja on tällä hetkellä useita:
- tutkimuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri,
- avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri (2024-2030),
- tutkimuksen datan hallinnan viitearkkitehtuurityö (valmistuu 12-2024)
- tieteellisen laskennan viitearkkitehtuuri (2021) sekä
- arkaluonteisen tiedon tutkimuskäytön viitearkkitehtuuri.
Tieteellisen laskennan (TiLa)-, Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) ja Tutkimuksen datan hallinnan (DAHA) -viitearkkitehtuurit muodostavat yhteinäisen kokonaisuuden datanhallinnan ja tieteellisen laskennan osalta.
Asiaan liittyy OPI viitearkkitehtuuri 2.0, joka kuvaa opetukseen ja oppijaan liittyviä asioita.
Vastuutahot: Tieteellisen laskennan ja datanhallinnan yhteistyöfoorumi, OKM, Digivisio2030-hanke, KOOTuki-ryhmä
Rahoitus:
Nimettyjen viitearkkitehtuurien päivittämisen osalta OKM\KTPO:n palveluostossa CSC:ltä
Aikataulu: Osan arkkitehtuureiden päivitystyö käynnissä; tutkimuksen datan hallinnan viitearkkitehtuurityö käynnissä.
Lisätty tiekartalle 1.4.2020
- Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri 2024–2030
- Open Science and Research Reference Architecture 2024–2030
Muut asiaan liittyvät sidosryhmät: (ohjausryhmätaulukko):
Viesti:
Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmä ylläpitää korkeakoululaitoksen yhteisiä arkkitehtuureita. Tutkimuksen alueella erilaisia arkkitehtuureja on tällä hetkellä useita: tutkimuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri, avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri, tieteellisen laskennan kokonaisarkkitehtuuri sekä Arkaluonteisen tiedon tutkimuskäytön viitearkkitehtuuri. Kokonaisuus on hajanainen eikä eri arkkitehtuurien välillä ole juurikaan yhteyttä. Koulutuksen osalta on juuri saatu valmiiksi yhtenäinen oppijan näkökulmasta laadittu viitearkkitehtuuri – oppijan polku.
Tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumin ryhdyttyä suunnittelemaan arkkitehtuurinsa päivittämistä tutkimuksen arkkitehtuurien laajempi päivitys on tullut ajankohtaiseksi. Ajatuksena on lähestyä asiaa oppijan polun tavoin ja tarkastella kokonaisuutta tutkijan näkökulmasta mahdollisena tavoitteena luoda jaettu käsitys tutkijan polusta ja tämän tukemisesta kotiorganisaation, kansallisten ja kansaivälisten toimijoiden yhteistyöllä ja näin rakentaa nykyiset arkkitehtuurit yhdistävä tutkijan näkökulma.
Tutkimustyö ylittää organisaatiorajat ja tutkijan työnsä eri vaiheissa käyttämillä palveluilla on useita tuottajia. Tutkijan oman korkeakoulun ohella esimerkiksi tutkimusrahoittajien palvelut, tutkimusinfrastruktuurit, aineistopalvelut, kustantajat jne. Tutkimusprojekteissa on usein mukana tutkijoita eri organisaatioista sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Siksi tarvitaan yhteinen ylätason kuvaus "tutkijan polusta". Viitearkkitehtuurin avulla on helpompi kehittää yhteisiä tutkijoille tarkoitettuja palveluita kansallisesti ja organisaatiokohtaisesti.
Työryhmät/verkostot: (ohjausryhmätaulukko): Tutkimushallinnon tietovirtojen ja tutkimustietovarannon johtoryhmä, Tutkimushallinnon tietovirtojen ja tutkimustietovarannon ohjausryhmä, Tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumi, Finn-ARMA-verkosto, Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyöryhmä (KOOTuki), Korkeakoulujen digivision ohjausryhmä
Lisätietoja:
- Identiteetinhallinta - ideamuotoilu
Jira server Eduuni-jira serverId 41f54b4f-64a1-3661-b66a-fd2def8c28dd key CSCIDEAPANKKI-45 - Tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumija datanhallinnan yhteistyöfoorumi
- KOOTuki-ryhmaryhmä
- Korkeakoulujen yhteinen digivisio 2030