Tutkintotavoitteiset opiskelijat - tutkinnon tavoitelaajuuden kannalta täysin ylimääräiset tutkinnon osat / osa-alueiden suoritukset

Jos opiskelija suorittaa tutkinnon perusteen mukaisen laajuuden kannalta täysin ylimääräisiä tutkinnon osia, jotka ylittävät kokonaisuudessaan hänen tutkintosuoritukseensa tarvittavan laajuuden, luodaan opiskelijalle uusi osatutkintotavoitteinen opiskeluoikeus tutkintotavoitteisen opiskeluoikeuden rinnalle. Tämä vastaa opiskelijalle myönnettäviä todistuksia: opiskelijalle kirjoitetaan tutkintotodistus ja erillinen todistus ylimääräisistä suoritetuista tutkinnon osista tilanteessa jossa ylimääräisestä tutkinnon osasta yhtään osaamispistettä ei mahdu mukaan tutkinnon muodostumisen laajuuteen. Osatutkintotavoitteinen opiskeluoikeus alkaa sinä päivänä kun ylimääräisen tutkinnon osan suorittaminen on alkanut (väh. päivä myöhemmin kuin varsinainen tutkintotavoitteinen opiskeluoikeus on alkanut) ja päättyy sinä päivänä kun ylimääräinen tutkinnon osa on suoritettu. Jos opiskeluoikeudet ovat ajallisesti päällekkäiset, opiskelijavuosilaskennan perusrahoituksen laskentaan tarvittavat perustiedot otetaan huomioon siltä opiskeluoikeudelta, joka on alkanut ensimmäisenä (ns. pääopiskeluoikeus). Suoriterahoitus kertyy molemmilta opiskeluoikeuksilta kun molemmissa rahoitusmuotona on käytetty "valtionosuusrahoitteinen koulutus".

Jos opiskelija on suorittanut tutkinnon muodostumisen kannalta täysin ylimääräisiä tutkinnon osaa pienempiä kokonaisuuksia tai yksittäisiä tutkinnon osan osa-alueita jotka eivät kuulu hänen tutkintotodistukselleen kirjattuihin opintoihin, tulee ylimääräisiä suorituksia varten luoda erillinen opiskeluoikeus, jonka tavoitteena on "Tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuva suoritus".  Opiskeluoikeus merkitään alkamaan silloin kun ylimääräisten suoritusten suorittaminen alkanut (väh. päivää myöhemmin kuin varsinainen tutkintotavoitteinen opiskeluoikeus on alkanut). Tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuvan suorituksen opiskeluoikeudesta ei kerry valtionosuusrahoitusta.

Jos opiskelijalle kertyy sekä ylimääräisiä kokonaisia tutkinnon osia että yksittäisiä osa-alueita, voidaan molemmat suoritukset merkitä samalle ylimääräiselle osatutkintotavoitteiselle opiskeluoikeudelle. Opiskelijalle ei tarvitse siis luoda kolmea erillistä opiskeluoikeutta.

Tutkintotavoitteinen opiskelija suorittaa samassa oppilaitoksessa samaan aikaan tutkintoonsa sisällytettävää valinnaista tutkinnon osaa toisesta tutkinnosta

Vaikka Opetushallituksen todistusmääräyksen (OPH-2147-2020) mukaan tutkintoon valittu valinnainen tutkinnon osa toisesta tutkinnon osasta merkitään todistukselle aina tunnustettuna, KOSKI-palveluun kyseinen samaan aikaan samassa oppilaitoksessa suoritettu valinnainen tutkinnon osa toisesta tutkinnosta voidaan siirtää samassa opiskeluoikeudessa. Tätä varten ei tarvitse luoda erillistä ylimääräistä opiskeluoikeutta.

Jos käytetään vain yhtä opiskeluoikeutta, KOSKI-palveluun tutkinnon osaa ei merkitä tunnustettuna, vaan suoritettuna näytön tietoineen. KOSKI-ohjeet, esimerkki 3: Reformin mukaisten ammatillisten perustutkintojen osasuoritukset - tutkinnon osat#Tutkinnonosattoisestaammatillisestaperustutkinnosta,ammattitutkinnostataierikoisammattitutkinnosta 

Koulutuksenjärjestäjä voi tehdä tutkinnon osasta toisesta tutkinnosta myös erillisen opiskeluoikeuden ja tehdä tunnustamisen tutkinnon osalle (ei rahoituksen piirissä sillä suoritusrahoitus kertyy erilliseltä opiskeluoikeudelta) ns. pääopiskeluoikeudelle, jos merkintöjen yhdenmukaisuus todistuksen kannalta tätä opintohallintojärjestelmässä edellyttää.

Osatutkintotavoitteinen opiskelija suorittaa kahden eri tutkinnon perusteen mukaisia opintoja

 Jos tutkinnon perusteen muodostumissääntö sallii valinnaisen tutkinnon osan toisesta tutkinnosta ja kyse on nimenomaan siitä, että opiskelija suorittaa tutkinnon muodostumissäännön mukaan valinnaista tutkinnon osaa toisesta tutkinnosta, voidaan KOSKI-palvelussa asia hoitaa yhdellä ja samalla opiskeluoikeudella kuten tutkintotavoitteisissakin opiskeluoikeuksissa. KOSKI-ohjeet, esimerkki 3: Reformin mukaisten ammatillisten perustutkintojen osasuoritukset - tutkinnon osat#Tutkinnonosattoisestaammatillisestaperustutkinnosta,ammattitutkinnostataierikoisammattitutkinnosta 

Koulutuksenjärjestäjä voi tehdä tutkinnon osasta toisesta tutkinnosta myös erillisen opiskeluoikeuden ja tehdä tunnustamisen tutkinnon osalle (ei rahoituksen piirissä sillä suoritusrahoitus kertyy erilliseltä opiskeluoikeudelta) ns. pääopiskeluoikeudelle, jos merkintöjen yhdenmukaisuus todistuksen kannalta tätä opintohallintojärjestelmässä edellyttää. Tilanteissa, joissa osatutkintotavoitteinen opiskelija on ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon opiskelija, joka valitsee tutkinnon osan toisesta tutkinnosta perustutkinnosta, voi tämä toimintatapa nimenomaan olla tarpeen, jotta alkuperäinen perustutkinnon mukainen arvosana näkyy oikein alkuperäisellä perustutkintoon sidotulla opiskeluoikeudella ja at/eat-opiskeluoikeudelle kirjataan tunnustettuna tutkinnon osa toisesta tutkinnosta arvioinnilla "hyväksytty".

HUOM! Eri perusteisiin kuuluvista tutkinnon osista tulee kuitenkin antaa erilliset osatutkintotodistukset, jotka on molemmat sidottu omiin varsinaisiin tutkinnon perusteisiinsa.

Jos tutkinnon perusteen muodostumissääntö ei salli valinnaista tutkinnon osaa toisesta tutkinnosta, tulee tehdä kaksi erillistä opiskeluoikeutta. 

Osatutkintotavoitteisiin opiskeluoikeuksiin ja niiden tavoitteisiin liittyy monenlaisia tilanteita esimerkiksi tavoitteen vaihtumisesta 

Opiskelija eroaa ja on suorittanut tutkinnon osien lisäksi yksittäisiä ammattitaitovaatimuksia/osaamistavoitteita joistain tutkinnon osista (tutkinnon osaa pienempiä kokonaisuuksia)

Kysymys: Opiskelija suorittaa normaalia perustutkintoa (ei pilottia). Hän eroaa. Hän saa yhden tutkinnon osan valmiiksi, se siirretään Koskeen. Toisesta tutkinnon osasta hän saa suoritettua osan ammattitaitovaatimuksista, mutta sen suoritus jää kesken. Siirretäänkö nämä suoritetut ammattitaitovaatimukset Koskeen tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuvina suorituksina samalla opiskeluoikeudella kuin suoritettu tutkinnon osa? Arvioidaanko nämä tutkinnon osaa pienemmät kokonaisuudet asteikolla 1-5? Täytyykö opiskelijalle antaa opintorekisteriote, jossa kesken olevan tutkinnon osan alla on näkyvissä nämä tutkinnon osaa pienemmät suoritukset ja niiden arvosana? Saako opetuksenjärjestäjä rahoitusta näistä tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista edellä mainitussa tapauksessa?
Vastaus: Ammatillista koulutusta säätelevissä laeissa ja asetuksissa ei määritellä tutkinnon osaa pienemmille kokonaisuuksille käytettävää arviointiasteikkoa. Ammatillisen koulutuksen asetuksessa (673/2017, 15 § 1 mom.) säädetään, että opiskelijalle annetaan opintorekisteriote tai muu vastaava selvitys, josta selviävät myös muut tutkinnon osaa pienemmät kokonaisuudet. Opetushallituksella ei ole toimivaltaa määrätä opintorekisteriotteeseen merkittävistä tiedoista. Arvioija/arvioijat päättävät arvioinnista tutkinnon osittain ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueittain. Tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista ei kerry valtionosuuden suoriterahoitusta, sillä suoriterahoitus kertyy vain kokonaisisista tutkinnon osista. Jos opiskelijalla on tutkintotavoitteinen/osatutkintotavoitteinen opiskeluoikeus, joka jää kesken ja opiskelija on suorittanut tutkinnon osaa pienempiä kokonaisuuksia, niitä ei tarvitse siirtää KOSKI-palveluun. Jos ne kuitenkin siirretään, niin tämä tulee tehdä erillisellä opiskeluoikeudella, jossa päätason suorituksen tyyppinä on tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuva suoritus.

Opiskelija suorittaa kaksi eri tutkintonimikettä / osaamisalaa

Kysymys riippuu täysin tutkinnon perusteesta ja osaamisalojen ja tutkintonimikkeiden muodostumista edellyttävien tutkinnon osien suorituksista. Jos opiskelija suorittaa kaksi eri osaamisalaa, joiden suorittamiseen edellytettävät tutkinnon osat eivät voi mahtua tutkinnon muodostumislaajuuteen (esim. perustutkinnossa 180osp), luodaan kaksi eri opiskeluoikeutta, sillä opiskelija saa erikseen tutkintotodistuksen ja osatutkintotodistuksen. Yksi osaamisala ja sen mukaiset opinnot kirjataan tutkintotavoitteiselle opiskeluoikeudelle, jonka lisäksi opiskelijalle luodaan toinen, osatutkintotavoitteinen opiskeluoikeus (tutkinnon osa/osia), jolle kirjataan toisen osaamisalan edellyttämät opinnot. Jos tutkinnon perusteen mukaan kaksi osaamisalaa voi suorittaa tavoitelaajuuden sisällä, riittää yksi opiskeluoikeus ja molemmat osaamisalat merkitään samalle opiskeluoikeudelle. 

Opiskelija vaihtaa vanhoista tutkinnon perusteista opiskelemaan uusien tutkinnon perusteiden mukaan (Ohje päivitetty 13.6.2022)

Jos pelkkä tutkinnon peruste vaihtuu, mutta tutkintokoodi ja suoritustapa pysyvät samana, ja opiskelija on suorittanut vain sellaisia tutkinnon osia, jotka löytyvät samoilla tutkinnonosakoodeilla myös uusista perusteista, ei opiskelijalle tarvitse luoda uutta opiskeluoikeutta. Silloin olemassa olevaan opiskeluoikeuteen vaihdetaan päätason suoritukseksi uusien tutkinnon perusteiden diaarinumero.

Jos opiskelija on suorittanut sellaisen tutkinnon osan, jota ei löydy samalla tutkinnonosakoodilla uusista perusteista, on vanha opiskeluoikeus päätettävä Katsotaan eronneeksi-tilaan ja luotava uusi opiskeluoikeus. Mikäli oppijalle on kertynyt suorituksia tutkinnon osista, jotka eivät löydy uusista perusteista, nämä vanhat tutkinnon osat tunnustetaan osaksi uusien perusteiden mukaisia tutkinnon osia osaamisen tunnustamisen ohjeistuksen mukaisesti ja siirretään uusien tutkinnon perusteiden mukaiseen tutkintosuoritukseen tunnustettuina.


Esimerkki: Opiskelija suorittaa elintarvikealan perustutkintoa. Opiskelija vaihtaa suorittamaan tutkintoa uusien perusteiden mukaisesti. Hän on suorittanut vanhojen perusteiden mukaisesti ’Elintarvikeprosessien ohjaus ja käynnissä pito’ -tutkinnon osan, jonka tutkinnonosan koodi muuttuu (105610 > 101352) ja laajuus (30 osp > 20 osp) muuttuvat 1.8.2022. Vanha opiskeluoikeus päätetään Katsotaan eronneeksi-tilaan. Opiskelijalle luodaan uusien perusteiden mukainen opiskeluoikeus. Tutkinnon osien tunnustaminen uudelle opiskeluoikeudelle toteutetaan osaamisen tunnustamisen ohjeistuksen mukaisesti. 

Opiskelija on valmistunut ja palaa tai jatkaa valmistumisen jälkeen suorittaakseen lisää tutkinnon osia

Opiskelija on jo valmistunut ja hänelle on myönnetty tutkintotodistus. Opiskelijalle tulee luoda uusi osatutkintotavoitteinen opiskeluoikeus, johon merkitään ylimääräiset tutkinnon osien suoritukset.

Opiskelija eroaa ja palaa myöhemmin opiskelemaan

Jos opiskelija on ilmoittanut eroamisestaan tai oppilaitos on käynyt läpi eronneeksi katsomisen menettelyn, vanhaa opiskeluoikeutta ei voida muuttaa takaisin läsnä-tilaiseksi. Opiskelijasta on tehtävä uusi opiskelijaksiottamispäätös, jolloin opiskelijalle on myös luotava uusi opiskeluoikeus. Opiskelijan vanhat suoritukset tunnustetaan uudelle opiskeluoikeudelle. Jos eronnut opiskelija on aloittanut aikaisemmat opintonsa ennen reformia voimassa olleiden perusteiden mukaisesti, hän ei voi palata opiskelemaan vanhojen perusteiden mukaisesti. Uuden opiskelijaksiottamispäätöksen myötä opiskelija automaattisesti siirtyy opiskelemaan reformin mukaisia perusteita. Koulutuksenjärjestäjä voi käyttää harkintaa, jos eroamisilmoituksen ja takaisinpaluun väli on muutamia päiviä. 

Opiskelija vaihtaa tutkintoa / vaihtaa uusiin tutkinnon perusteisiin joissa myös tutkintokoodi tai suoritustapa on vaihtunut

Jos opiskelija vaihtaa tavoittelemaansa tutkintoa, tulee alkuperäinen opiskeluoikeus merkitä tilaan "Katsotaan eronneeksi" ja luoda opiskelijalle uusi opiskeluoikeus. Tämä koskee myös tilanteita joissa tutkinnon perusteen vaihtumisen yhteydessä koko tutkintokoodi tai tutkinnon suoritustapa (esim. ops → reformi) muuttuvat. Opiskelijaksi hakeutuminen ja HOKS ovat sidottuja tiettyyn tutkintoon/koulutukseen. Vanha opiskeluoikeus tulee näkyä KOSKI-palvelussa alkuperäisillä tiedoilla. Ks. myös ylempää kohta "Opiskelija vaihtaa vanhoista tutkinnon perusteista opiskelemaan uusien tutkinnon perusteiden mukaan (HUOM! Ohje voimassa 1.1.2022 alkaen)".

Opiskelija vaihtaa tutkintotavoitteisesta osatutkintotavoitteiseksi tai toisinpäin

Opiskelijalle ei tarvitse luoda uutta opiskeluoikeutta. Tavoitteen vaihto osatutkintoon/tutkintoon saman tutkinnon perusteen sisällä voidaan sopia HOKS:ssa. Opiskelijan opiskeluoikeuden suorituksen tyyppi vaihdetaan tutkinnosta osatutkinnoksi tai toisinpäin.

Opiskelija vaihtaa osaamisalaa tutkinnon sisällä

Opiskelijalle ei tarvitse luoda uutta opiskeluoikeutta. Tutkintotavoitteisessa opiskeluoikeudessa vanhan osaamisalan aikajaksolle merkitään päättymispäivä ja siirretään KOSKI-palveluun uusi osaamisala uudella aloituspäivämäärällä. Ks. tarkemmat ohjeet: Osaamisala ja tutkintonimike.

VALMA-opiskelija suorittaa tutkinnon osia / yhteisten tutkinnon osa-alueita tai korottaa perusopetuksen päättöarvosanoja (Päivitetty 3.3.2021)

Opiskelija suorittaa kokonaisia tutkinnon osia: Todistusmääräyksen (OPH-2147-2020, luku 5.1) mukaan VALMA-koulutuksen aikana suoritetuista kokonaisista ammatillisista tai yhteisistä tutkinnon osista annetaan opiskelijalle erillinen osatutkintotodistus. Jos opiskelija suorittaa ammatillisia tai yhteisiä tutkinnon osia, jotka luetaan osaksi VALMA-koulutusta, on opiskelijalle perustettava toinen erillinen osatutkintotavoitteinen opiskeluoikeus, jonka rahoitusmuotona on myös "valtionosuusrahoitteinen". Osatutkintotavoitteisen opiskeluoikeuden alkupäivä tulee olla silloin kun tutkinnon osan suoirtus on aloitettu, aikaisintaan päivää myöhemmin kuin VALMA-opiskeluoikeus on alkanut. Kaikki opiskelijavuosilaskentaan vaikuttavat tiedot merkitään opiskelijan VALMA-opiskeluoikeudelle, koulutuksenjärjestäjälle kertyy suoritusrahoitusta osatutkintotavoitteiselta opiskeluoikeudelta. Ammatillisen tutkinnon osan suoritustiedot näyttöineen ja arvosanoineen merkitään osatutkintotavoitteiselle opiskeluoikeudelle. Suoritettu ammatillinen tutkinnon osa tai yhteinen tutkinnon osa tunnustetaan VALMA-koulutukseen koulutuksen osaksi, tunnustamis-viitetietoineen. 

Opiskelija suorittaa sekä kokonaisia tutkinnon osia että yksittäisiä yhteisten tutkinnon osien osa-alueita:

Jos opiskelija suorittaa ammatillisia tai yhteisiä tutkinnon osia, jotka luetaan osaksi VALMA-koulutusta, on opiskelijalle perustettava toinen erillinen osatutkintotavoitteinen opiskeluoikeus, jonka rahoitusmuotona on myös "valtionosuusrahoitteinen". Ammatillisen tutkinnon osan suoritustiedot näyttöineen ja arvosanoineen merkitään osatutkintotavoitteiselle opiskeluoikeudelle. Suoritettu ammatillinen tutkinnon osa tai yhteinen tutkinnon osa tunnustetaan VALMA-koulutukseen koulutuksen osaksi, tunnustamis-viitetietoineen. Kaikki opiskelijavuosilaskentaan vaikuttavat tiedot merkitään opiskelijan VALMA-opiskeluoikeudelle, koulutuksenjärjestäjälle kertyy suoritusrahoitusta osatutkintotavoitteiselta opiskeluoikeudelta. Jos opiskelija suorittaa kokonaisten tutkinnon osien lisäksi yksittäisten yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, ne voidaan merkitä samalle osatutkintotavoitteiselle opiskeluoikeudelle ja tunnustaa sitten VALMA-opiskeluoikeudelle.

Opiskelija suorittaa vain yksittäisiä yhteisten tutkinnon osien osa-alueita: Jos opiskelija suorittaa VALMA-koulutuksen aikana yksittäisiä yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, tulee opiskelijalle perustaa toinen, tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuva opiskeluoikeus, johon merkitään alkuperäiset yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden suoritukset. Tutkinnon osaa pienemmän kokonaisuuden opiskeluoikeuden alkupäivä tulee olla silloin kun tutkinnon osan suoritus on aloitettu, aikaisintaan päivää myöhemmin kuin VALMA-opiskeluoikeus on alkanut. Sen jälkeen suoritetut yhteisten tutkinnon osien osa-alueet tunnustetaan VALMA-opiskeluoikeudelle koulutuksen osiksi. Tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuva opiskeluoikeus voi olla valtionosuusrahoitteinen, mutta sillä ei ole käytännön vaikutusta valtionosuusrahoitukseen. Kaikki opiskelijavuosilaskentaan vaikuttavat tiedot merkitään opiskelijan VALMA-opiskeluoikeudelle. Tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista ei kerry suoritusrahoitusta.

Perusopetuksen päättötodistusten korotukset: Perusopetuksen päättötodistuksen korotukset tulee suorittaa sellaisessa oppilaitoksessa, jolla on aikuisten perusopetuksen järjestämislupa. Kyseinen oppilaitos kirjaa erilliselle aikuisten perusopetuksen oppiaineen opiskeluoikeudelle opiskelijan suorittamat perusopetuksen päättötodistuksen korotukset. Syöttökäyttöliittymäohjeet perusopetuksen järjestäjälle aikuisten perusopetuksen oppiaineen opiskeluoikeuksien syöttämiseksi KOSKI-palveluun, opiskeluoikeuden lisäys: Oppijan ja opiskeluoikeuden lisääminen palveluun / Oppiaineiden arvosanojen lisääminen: Perusopetuksen oppiaineen oppimäärä (ns. aineopiskelu aikuisten perusopetuksessa), syöttökäyttöliittymä / Perusopetuksen päättötodistuksen oppiaineiden korotukset.