Lähtökohtaisesti KOSKI-palvelussa näkyvien opiskeluoikeuksien tulee vastata opiskelijalle myönnettävien todistusten määrää.
Tutkintotavoitteiset opiskelijat - tutkintoon tutkinnon laajuuden ylittävät tutkinnon osien / osa-alueiden suoritukset
Jos opiskelija suorittaa ylimääräisiä tutkinnon osia, jotka ylittävät kokonaisuudessaan hänen tutkintosuoritukseensa tarvittavan laskennallisen laajuuden, luodaan opiskelijalle uusi osatutkintotavoitteinen opiskeluoikeus tutkintotavoitteisen opiskeluoikeuden rinnalle. Tämä vastaa opiskelijalle myönnettäviä todistuksia: opiskelijalle kirjoitetaan tutkintotodistus ja erillinen todistus ylimääräisistä suoritetuista tutkinnon osista tilanteessa jossa ylimääräisestä tutkinnon osasta yhtään osaamispistettä ei mahdu mukaan tutkinnon laskennalliseen laajuuteen.. Osatutkintotavoitteinen opiskeluoikeus alkaa sinä päivänä kun ylimääräisen tutkinnon osan suorittaminen on alkanut ja päättyy sinä päivänä kun ylimääräinen tutkinnon osa on suoritettu.
Samoin, jos opiskelijalla on ylimääräisiä tutkinnon osaa pienempiä kokonaisuuksia tai tutkinnon osan osa-alueita jotka eivät kuulu hänen tutkintotodistukselleen kirjattuihin opintoihin, tulee ylimääräisiä suorituksia varten luoda erillinen opiskeluoikeus, jonka tavoitteena on "Tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuva suoritus".
Jos ammatillista perustutkintoa suorittavan opiskelijan opiskeluoikeudelle jää ylimääräisiä tutkinnon osien osa-alueiden suorituksia, jotka eivät mahdu opiskelijan yhteisiin tutkinnon osiin (tasan 35osp), eivätkä enää ammatilliseen tutkinnon osan "Lukio-opintoja, yhteisten tutkinnon osien osa-alueita ja muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja"-alle (1-25osp), tulee ylimääräisiä tutkinnon osan osa-alueiden suorituksia varten opiskelijalle luoda ylimääräinen opiskeluoikeus, jonka päätason suorituksena on "Tutkinnon osaa pienemmistä kokokonaisuuksista koostuva suoritus".
Jos opiskeluoikeudet ovat ajallisesti päällekkäiset, opiskelijavuosilaskennan perusrahoituksen laskenta lasketaan siltä opiskeluoikeudelta, joka on alkanut ensimmäisenä (ns. pääopiskeluoikeus). Suoriterahoitus kertyy molemmilta opiskeluoikeuksilta kun molemmissa rahoitusmuotona on käytetty "valtionosuusrahoitteinen koulutus".
Opiskelija eroaa ja on suoritanut tutkinnon osien lisäksi yksittäisiä ammattitaitovaatimuksia/osaamistavoitteita joistain tutkinnon osista (tutkinnon osaa pienempiä kokonaisuuksia)
Kysymys: Opiskelija suorittaa normaalia perustutkintoa (ei pilottia). Hän eroaa. Hän saa yhden tutkinnon osan valmiiksi, se siirretään Koskeen. Toisesta tut.osasta hän saa suoritettua osan ammattitaitovaatimuksista, mutta sen suoritus jää kesken. Siirretäänkö nämä suoritetut ammattitaitovaatimukset Koskeen tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuvina suorituksina samalla opiskeluoikeudella kuin suoritettu tut.osa? Arvioidaanko nämä tutkinnon osaa pienemmät kokonaisuudet asteikolla 1-5? Täytyykö opiskelijalle antaa opintorekisteriote, jossa kesken olevan tutkinnon osan alla on näkyvissä nämä tutkinnon osaa pienemmät suoritukset ja niiden arvosana? Saako opetuksenjärjestäjä rahoitusta näistä tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista edellä mainitussa tapauksessa?
Vastaus: Ammatillista koulutusta säätelevissä laeissa ja asetuksissa ei määritellä tutkinnon osaa pienemmille kokonaisuuksille käytettävää arviointiasteikkoa. Ammatillisen koulutuksen asetuksessa (673/2017, 15 § 1 mom) säädetään, että opiskelijalle annetaan opintorekisteriote tai muu vastaava selvitys, josta selviävät myös muut tutkinnon osaa pienemmät kokonaisuudet. Opetushallituksella ei ole toimivaltaa määrätä opintorekisteriotteeseen merkittävistä tiedoista. Arvioija/arvioijat päättävät arvioinnista tutkinnon osittain ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueittain. Tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista ei kerry valtionosuuden suoriterahoitusta, sillä suoriterahoitus kertyy vain kokonaisisista tutkinnon osista. Jos opiskelijalla on tutkintotavoitteinen/osatutkintotavoitteinen opiskeluoikeus, joka jää kesken ja opiskelija on suorittanut tutkinnon osaa pienempiä kokonaisuuksia, niitä ei tarvitse siirtää KOSKI-palveluun. Jos ne kuitenkin siirretään, niin tämä tulee tehdä erillisellä opiskeluoikeudella, jossa päätason suorituksen tyyppinä on tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuva suoritus.
Opiskelija suorittaa kaksi eri osaamisalaa
Jos opiskelija suorittaa kaksi eri osaamisalaa, luodaan kaksi eri opiskeluoikeutta, sillä opiskelija saa erikseen tutkintotodistuksen ja osatutkintotodistuksen. Yksi osaamisala ja sen mukaiset opinnot kirjataan tutkintotavoitteiselle opiskeluoikeudelle, jonka lisäksi opiskelijalle luodaan toinen, osatutkintotavoitteinen opiskeluoikeus (tutkinnon osa/osia), jolle kirjataan toisen osaamisalan edellyttämät opinnot.
Opiskelija vaihtaa vanhoista tutkinnon perusteista opiskelemaan uusien tutkinnon perusteiden mukaan
Jos pelkkä tutkinnon peruste vaihtuu, mutta tutkintokoodi pysyy samana, ei tarvitse luoda uutta opiskeluoikeutta, vaan olemassa olevaan opiskeluoikeuteen vaihdetaan päätason suoritukseksi uusien tutkinnon perusteiden mukainen tutkintosuoritus. Mikäli oppijalle on kertynyt osasuorituksia, nämä tunnustetaan osaksi uusien perusteiden mukaista tutkintoa osaamisen tunnustamisen ohjeistuksen mukaisesti ja siirretään uusien tutkinnon perusteiden mukaiseen tutkintosuoritukseen tunnustettuina. Tunnustetut tutkinnon osat merkitään rahoituksen piiriin kuuluviksi sen mukaan, onko niistä saatu jo suoriterahoitusta vai ei (esim. vuonna 2020 vuoden 2018 suorituksista on jo maksettu suoriterahoitus).
Jos taas tutkintokoodi on vaihtunut syystä tai toisesta, vanha opiskeluoikeus tulee päättää tilaan ”Katsotaan eronneeksi”, ja opiskelijalle luodaan uusi opiskeluoikeus uudella aloituspäivämäärällä. Näissä tapauksissa tunnustettavat tutkinnon osat merkitään uudelle opiskeluoikeudelle niin, että ne eivät ole rahoituksen piirissä, sillä suoriterahoitus jo suoritetuista tutkinnon osista maksetaan edelliseltä, ”Katsotaan eronneeksi” tilaan päätetyltä opiskeluoikeudelta.
Opiskelija on valmistunut ja palaa suorittamaan lisää tutkinnon osia
Opiskelija on jo valmistunut ja hänelle on myönnetty tutkintotodistus. Opiskelijalle tulee luoda uusi osatutkintotavoitteinen opiskeluoikeus, johon merkitään ylimääräiset tutkinnon osien suoritukset.
Kun opiskelija eroaa ja palaa myöhemmin opiskelemaan
Jos opiskelija on ilmoittanut eroamisestaan tai oppilaitos on käynyt läpi eronneeksi katsomisen menettelyn, vanhaa opiskeluoikeutta ei voida muuttaa takaisin läsnä-tilaiseksi. Opiskelijasta on tehtävä uusi opiskelijaksiottamispäätös, jolloin opiskelijalle on myös luotava uusi opiskeluoikeus. Opiskelijan vanhat suoritukset tunnustetaan uudelle opiskeluoikeudelle. Jos eronnut opiskelija on aloittanut aikaisemmat opintonsa ennen reformia voimassa olleiden perusteiden mukaisesti, hän ei voi palata opiskelemaan vanhojen perusteiden mukaisesti. Uuden opiskelijaksiottamispäätöksen myötä opiskelija automaattisesti siirtyy opiskelemaan reformin mukaisia perusteita. Koulutuksenjärjestäjä voi käyttää harkintaa, jos eroamisilmoituksen ja takaisinpaluun väli on muutamia päiviä.
Kun opiskelija vaihtaa tutkintoa
Jos opiskelija vaihtaa tavoittelemaansa tutkintoa, tulee alkuperäinen opiskeluoikeus merkitä tilaan "katsotaan eronneeksi" ja luoda opiskelijalle uusi opiskeluoikeus. Opiskelijaksi hakeutuminen ja HOKS ovat sidottuja tiettyyn tutkintoon/koulutukseen. Vanha opiskeluoikeus tulee näkyä KOSKI-palvelussa alkuperäisillä tiedoilla.
Kun opiskelija vaihtaa tutkintotavoitteisesta osatutkintotavoitteiseksi tai toisinpäin
Opiskelijalle ei tarvitse luoda uutta opiskeluoikeutta. Tavoitteen vaihto osatutkintoon/tutkintoon saman tutkinnon perusteen sisällä voidaan sopia HOKS:ssa. Opiskelijan opiskeluoikeuden suorituksen tyyppi vaihdetaan tutkinnosta osatutkinnoksi tai toisinpäin.
Kun opiskelija vaihtaa osaamisalaa tutkinnon sisällä
Opiskelijalle ei tarvitse luoda uutta opiskeluoikeutta. Tutkintotavoitteisessa opiskeluoikeudessa vanhan osaamisalan aikajaksolle merkitään päättymispäivä ja siirretään KOSKI-palveluun uusi osaamisala uudella aloituspäivämäärällä. Ks. tarkemmat ohjeet: Osaamisala ja tutkintonimike.
VALMA-opiskelijat
Tutkinnon osien suoritukset: Tällä hetkellä, jos koulutuksenjärjestäjä haluaa että VALMA-opiskelijoiden suorittamat tutkinnon osien suoritukset otetaan huomioon valtionosuusrahoituksen laskennassa, tulee tutkinnon osien suorituksia varten luoda erillinen tutkinnonosatavoitteinen opiskeluoikeus tutkinnon osien suorituksille. Koska perusrahoitus tulee VALMA:sta, VALMA-opiskeluoikeuden aloituspäivämäärä pitää olla ennen tutkinnon osan opiskeluoikeuden aloituspäivämäärä, jotta huomioiduksi tulee nimenomaan Valman opiskeluoikeus opiskelijavuosilaskennassa. Osatutkintotavoitteisen opiskeluoikeuden aloituspäivämääräksi laitetaan päivämäärä, jolloin opiskelija aloittanut tutkinnon osan suorituksen ja päättymispäiväksi se päivä, jolloin hän on suorittanut tutkinnon osan. Tutkinnon osien suoritukset kertyvät suoriterahoitukseen osatutkintotavoitteiselta opiskeluoikeudelta. Tutkinnon osien suoritukset tunnustetaan VALMA-opiskeluoikeudelle Valma-koulutuksen osiksi.
Perusopetuksen päättötodistusten korotukset: Perusopetuksen päätötodistuksen korotukset tulee suorittaa sellaisessa oppilaitoksessa, jolla on aikuisten perusopetuksen järjestämislupa. Kyseinen oppilaitos kirjaa erilliselle aikuisten perusopetuksen oppiaineen opiskeluoikeudelle opiskelijan suorittamat perusopetuksen päättötodistuksen korotukset. Syöttökäyttöliittymäohjeet perusopetuksen järjestäjälle aikuisten perusopetuksen oppiaineen opiskeluoikeuksien syöttämiseksi KOSKI-palveluun, opiskeluoikeuden lisäys: Oppijan ja opiskeluoikeuden lisääminen palveluun / Oppiaineiden arvosanojen lisääminen: Perusopetuksen oppiaineen oppimäärä (ns. aineopiskelu aikuisten perusopetuksessa), syöttökäyttöliittymä / Perusopetuksen päätötodistuksen oppiaineiden korotukset.