KOSKI-klinikat

KOSKI-klinikka 4.10. (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Voisitteko käydä läpi, miten Muun ammatillisen koulutuksen suoritukset tulisi näkyä KOSKI-palvelussa?
Vastaus: KOSKI-palveluun muu ammatillinen koulutus siirretään hyvin pitkälti koulutuksenjärjestäjän paikallisilla tiedoilla. Koulutuksen päätason suorituksen nimen tulisi kuvata sitä, millaista koulutusta/kurssia on järjestetty. Koulutukselle on pakollista tuoda kuvaus, jossa kuvataan se, millaista osaamista koulutus tuottaa. Koulutuksen laajuus merkitään pääasiassa koulutuksen kestona. Muun ammatillisen koulutuksen rahoitus lasketaan samoin kuin tutkintotavoitteisessa, eli läsnäolojaksoksi tulkittavista tilajaksoista (läsnä, lomajakson 28 ensimmäistä päivää sekä valmistunut) ja osa-aikaisuusprosenteista. Koulutuksenjärjestäjä joutuu siis laskemaan koulutukselle osa-aikaisuusprosentin, jos kyseessä on pidempiaikainen koulutus, jolla yksittäisiä läsnäolopäiviä/tunteja. Muulle ammatilliselle koulutukselle siirretään tiedot oppisopimuksista ja koulutussopimuksista, jos sellaisia on solmittu. Muulle ammatilliselle koulutukselle ei ole pakollista tallentaa osasuorituksia. Muulle ammatilliselle koulutukselle voi tuoda osasuorituksiksi muun ammatillisen koulutuksen paikallisen osasuorituksen, ammatillista tutkinnon osaa pienemmän kokonaisuuden ja yhteisen tutkinnon osan osa-alueen suoritukset. Osasuoritus pitää arvioida vähintään arvosanalla hyväksytty. Arviointiasteikko on vapaa ja arviointiasteikkoja voidaan koulutuksenjärjestäjien tarpeiden mukaan. Osasuorituksille voi tallentaa näyttöjä. Ks. yleisesti kysyttyjä kysymyksiä muusta ammatillisesta koulutuksesta: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Muu+ammatillinen+koulutus+UKK

Kysymys: Milloin opiskelijalle voidaan käyttää Läsnä 0% - kirjausta? Ja katkaiseeko seuraava kirjaus aina sen?
Vastaus: Esim. kun opiskelija suorittaa pelkkiä näyttöjä, kun opiskelija on jostain muusta syystä poissa kuin omalla ilmoituksella olevalla väliaikaisella keskeytyksellä tai opiskelija on palkallisessa työssä, josta ei ole solmittu oppisopimusta/koulutussopimusta eikä suorita samaan aikaan opintoja. HUOM! KOSKI-tietomallissa osa-aikaisuus ja läsnäolo ovat toisistaan riippumattomia tietoja. Osa-aikaisuusprosentti tallennetaan aikajakso-tietona opiskeluoikeuden lisätietoihin.

Kysymys: Edellisessä KOSKI-klinikassa selvisi, että pilottikoulutuksilla on oma rahoituskoodi. Se oli mennyt minulta ohi, mutta nyt on korjattu opiskelijoille. Meillä pilottikoulutuksen opiskelijoilla on tavoitteena suorittaa tutkinnon osia tieto- ja viestintätekniikan pt:Sta. Pitääkö rahoitus vaihtaa VOS:iin vuoden vaihteen jälkeen, jos opiskelija ei saa tutkinnon osia suoritettua vuoden loppuun mennessä tai jos opiskelija haluaakin suorittaa koko tutkinnon (tällöin hän tekee pilottikoulutukseen kuuluvat tutkinnon osat vuoden loppuun mennessä ja loput tutkinnon osat ensi vuonna)?
Vastaus: Pilottikoulutuksiin varattua lisäsuoritepäätöksen rahoitusta (koodit 11 ja 12) voidaan käyttää koulutuksessa, joka koostuu tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista, tutkinnon osista ja ammatillista osaamista syventävästä ja täydentävästä koulutusta. Pilottirahoitus ei ole tarkoitettu koko tutkintoon tähtäävään koulutukseen. Pilottirahoitus on tarkoitettu käytettäväksi vuosien 2018 ja 2019 aikana, eikä sitä ole varattu vuodelle 2020. Opiskelija siirtyy siis tavallisen VOS-rahoituksen piiriin, jos ei ole saanut tavoitekoulutustaan valmiiksi ennen vuoden vaihdetta, eli 1.1.2020 lähtien tällaisille jatkuville opiskeluoikeuksille tulee lähettää uusi läsnäolojakso, jossa rahoitusmuotona on ”Valtionosuusrahoitteinen koulutus”.

Kysymys: Jos opiskelija suorittaa tutkinnon osan oppisopimus -koulutuksena, mutta ei suorita näyttöä. Onko muuta ammatillista koulutusta?
Vastaus: Tutkintotavoitteinen koulutus ja muu ammatillinen koulutus eli ammatillista osaamista syventävä ja täydentävä koulutus ovat lähtökohtaisesti eri asioita. Jos opiskelija on otettu tutkintotavoitteiseen koulutukseen, jossa hänelle on kirjattu tavoitteeksi tutkinnon osan suorittaminen ei kyseessä silloin ole muu ammatillinen koulutus. Jos opiskelijan tavoitteeksi on merkitty tutkinnon osa ja hän ei suorita näyttöjä, häntä ei voi merkitä valmistuneeksi. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa koulutus voi olla suunniteltu tähtäämään vain tiettyjen tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten suoritukseen, jolloin koulutuksen tavoitteeksi/päätason suoritukseksi KOSKI-palvelussa kirjataan ”Tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuva suoritus”. Opiskelija voi osallistua myös muuhun ammatilliseen koulutukseen. Muussa ammatillisessa koulutuksessa ei ole samanlaista opiskelijaksi ottamisen menettelyä kuin tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ja muussa ammatillisessa koulutuksessa ei tehdä yleensä henkilökohtaista osaamisen kehittämisen suunnitelmaa. Tässä tapauksessa siis opiskeluoikeus, jossa päätason suorituksen tyyppi (eli opiskelun tavoite) on ”Ammatillisen tutkinnon osa/osia”, päätetään ”Katsotaan eronneeksi”-tilaan.

Kysymys: Viime kerralla puhuimme näyttöperusteisista koulutuksista, joiden siirtoa oli kiristetty. Meillä on tällä viikolla juuri nämä virheet lisääntyneet. Onko muilla samaa ongelmaa? Viime klinikalla kerrottiin, että näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa pitää olla ainakin yksi osa suoritus. Ei auta Koskeen ”läpimenossa” meillä. Oliko tähän siirto ongelmaan tulossa joku ratkaisu, koska meillä on viime vuoden opiskelujaksoissa ollut korjaamista, joita emme voi tehdä tästä siirto ongelmasta johtuen. Saattanee vaikuttaa rahoitukseen, ellei korjauksia voida tehdä.
Vastaus: Validaation kiristys toteutettiin kaikkiin opiskeluoikeustyyppeihin paitsi muuhun ammatilliseen koulutukseen, esiopetukseen ja sellaisiin opiskeluoikeuksiin, joihin on linkitetty toinen opiskeluoikeus. Oletuksena oli, että vanhat jo valmistuneet näyttötutkinnot ovat olleet oikein kirjattuina KOSKI-palveluun. Asiasta on tullut palautetta, ja otetaan heti ensi viikon alusta työn alle validaatioon tehtävät muutokset, jotta näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suorituksen voi siirtää KOSKI-palveluun ilman osasuorituksia.

Kysymys: Suoritustiedot raportti tutkinnon osille: opiskelijalle näyttää Valmiiden ammatillisten tutkinnon osien lukumäärä 8, mutta vain 3 näyttöä sisältyy noihin. 5 tutkinnon osaa on merkattu vain Hyväksytty kuittauksella. Onko vika meidän kirjaustavoissa?
Vastaus: Vika on siinä, että KOSKI-palveluun ei ole siirretty kaikista tutkinnon osista näyttöjen tietoja. Kannattaa olla tällaisissa tapauksissa yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen ja liittää pyyntöön esimerkkioppijan oppijanumero.

Kysymys: Mitä osa-aikaisuusprosenttia käytetään Loma-jaksolla?
Vastaus: Samaa kuin edeltäneellä läsnäolojaksolla. HUOM! KOSKI-tietomallissa osa-aikaisuus ja läsnäolo ovat toisistaan riippumattomia tietoja.

Kysymys: Oppisopimus ja väliaikainen keskeytys: Väliaikainen keskeytys ei keskeytä KOSKI-raportilla oppisopimusotp-kertymää eli pitääkö oppisopimus "katkaista" väliaikaisen keskeytyksen ajalle?
Vastaus: Ei tarvitse katkaista oppisopimusta väliaikaisen keskeyttämisen ajalle, jos näin ei tehdä ns. oikeasti.

Kysymys: Koski-raportilla on osa-aikaisuus keskimäärin %, millainen vaikutus sillä on rahoitukseen?
Vastaus: Osa-aikaisuus keskimäärin sarake laskee koko vuoden keskimääräisen läsnäoloprosentin, kun kaikki läsnäolotilat ja osa-aikaisuusprosentit lasketaan yhteen. Koulutuksenjärjestäjä voi käyttää tätä apuna tarkastellessaan opiskelijavuosikertymää. Keskimääräinen osa-aikaisuusprosentti vaikuttaa siis välillisesti rahoitukseen.

Kysymys: Opiskelija on suorittanut meillä vain näytöt. Hänen "opiskeluajan" osa-aikaisuus% on 0, mutta Koski-raportilla hänellä on opiskelupäiviä 121. Onko merkinnät oikein?
Vastaus: Todennäköisesti ei. Kannattaa olla tällaisissa tapauksissa yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen ja liittää pyyntöön esimerkkioppijan oppijanumero.

Kysymys: Miten rahoituksessa otetaan huomioon, jos opiskelija kirjoittaakin ylioppilaaksi? Me ei kuitenkaan merkitä hänen suorituksekseen kuin YTO-aineet 35 osp ja valinnaiset 25 osp. Jos/kun yo-tutkintoon kuuluu enemmän kursseja, niin kuka niistä kursseista saa rahat jos lukion rahoitus on "muuta kautta rahoitettu"?
Vastaus: Ammatillisen koulutuksen rahoituksessa ei oteta huomioon lukio-opinnoista kuin ne, jotka sisällytetään osaksi ammatillisen tutkinnon suoritusta.

Kysymys: KOSKI-palvelun Suoritusraportilla näkyy sarake Valmiiden vapaavalintaisten tutkinnon osien lukumäärä, mutta ei tunnustettujen lukumäärää? Ammatillisten ja yhteisten tutkinnon osien kohdalla näkyy valmiit ja tunnustetut erikseen. Onko Vipusessa laskettu pois tunnustetut vapaasti valittavat tutkinnon osat?
Vastaus: KOSKI-palvelun suoritustietoraportti on rakennettu ensi sijassa reformin mukaisten suoritusten näkökulmasta, joten sinne on jäänyt vanhojen perusteiden mukaisten suoritusten osalta tällaisia puutteita. Näitä ei todennäköisesti ehditä korjata vuoden 2019 aikana.

Kysymys: Koski raportilla näyttäisi olevan ei rahoituksen piirissä olevia vapaasti valittavia tutkinnon osia. Ainakin käyttöliittymässä näkyvät ei rahoituksen piirissä olevina.
Vastaus: Kannattaa olla tällaisissa tapauksissa yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen ja liittää pyyntöön esimerkkioppijan oppijanumero. Tässä voi olla kyseessä myös raportin päättelyissä oleva virhe.

KOSKI-klinikka 27.9.2019 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Onko tietoa, milloin erityinen koulutustehtävä tieto siirtyisi oppilashallintojärjestelmästä?
Vastaus: Tätä pitää kysyä opintohallintojärjestelmän toimittajalta. KOSKI-palvelun käyttämään koodistoon tulee tehdä vielä tähän liittyen muutoksia, jotta tiedot voi siirtää oikein.

Kysymys: Tuleeko Koskessa näkyä, jos lukion opiskelija on vapautettu jonkin aineen oppimäärän suorittamisesta?
Vastaus: Onko tämä sellainen tieto, joka näkyy todistuksella näkyvissä lisätiedoissa? Jos on, niin sitten se tulee siirtää todistuksella näkyviin lisätietoihin vapaana tekstinä: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-7-10-0-1-6.

Kysymys: Kuinka siirretään KOSKI-palveluun jos opiskelija on esim. urheilun vuoksi ulkomailla ja opiskelee eLukiossa lukion kursseja, laitettu nyt vaihdossa olevaksi mutta onko varinaisesti vaihdossa.
Vastaus: Siirretään opiskeluoikeuden lisätietoihin normaalisti tieto ulkomaanjaksosta (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-7-9-5) mutta ei merkitä opiskeluoikeutta väliaikaisesti keskeytyneeksi ulkomaanjakson ajaksi.

Kysymys: Jos esim. lukioon tulossa ollut oppilas ei aloitakaan opiskelua ko. koulussa, miten ilmoitetaan, jotta Koski menisi oikein. Ei huoli "peruutuspäiväksi" samaa päivää kuin aloituspäiväksi oli merkitty.
Vastaus: Jos opiskelija ei saavu lainkaan vastaanottamaansa opiskelupaikkaan eikä siten ole läsnä opiskelupaikassa yhtään päivää, hänen opiskeluoikeutensa mitätöidään KOSKI-palvelun käyttöliittymässä tai lähettämällä opintohallintojärjestelmän kautta opiskeluoikeuden päättäväksi tilaksi ”Mitätöity”.

Kysymys: Entä jos oppilas on siis ottanut opiskelupaikan vastaan, mutta aloittaa vaihdolla?
Vastaus: Opiskeluoikeus voidaan aloittaa myös opiskeluoikeuden tilalla ”Väliaikaisesti keskeytynyt”, jolloin siirretään opiskeluoikeuteen samat ulkomaanjaksotiedot kuin normaalistikin vaihto-opiskelussa.

Kysymys: Miten koskeen saataisiin yksinkertaisemmat raportit tietojen tarkistamiseen. Tarvitaan excel siirto missä on läsnäolevien opiskelijoiden ryhmä ja nimitieto. Nyt koskessa oleva listaus tuottaa joillekin lukioille haasteita sen käsittelyssä.
Vastaus: KOSKI-tiimin prioriteettina on ensin tuottaa raportit kaikille eri opiskeluoikeuksille. Nyt raportit on tuotettu vasta ammatillisen, perusopetuksen oppimäärän ja lukioiden opiskeluoikeuksille. Ennen kuin raportit on tuotettu muillekin opiskeluoikeuksille, ei voida lähteä tuottamaan uusia raportteja. Nykyinen lukiotietojen raportti toimii myös yllä mainittuun tarkoitukseen. KOSKI-tiimi järjestää raportteihin liittyen webinaareja syksyllä 2019 tai keväällä 2020.

Kysymys: Ajatus jatkokehityksestä: Käyttäjä voisi valita tuon ison raportin lisäksi toisen vaihtoehtoisen reaportin, jonne voisi valita muutaman kentän isolta raportilta, jotka yksinkertaiseen raporttiin haluavat.
Vastaus: Kehitysehdotus otetaan talteen jatkokehitystä ajatellen.

Kysymys: Millä aikataululla raportti päivittyy, jos teen muutoksen?
Vastaus: KOSKI-palvelusta ladattava raportti päivittyy päivän viiveellä siirrosta KOSKI-palveluun. Eli jos muutokset siirretään manuaalisesti saman tien KOSKI-palveluun, ne näkyvät raportilla seuraavana päivänä. Automaattiset siirrot tapahtuvat opintohallintojärjestelmistä pitkin vuorokautta, jolloin muutos saattaa raportilla näkyä vasta muutoksen tekemisestä kahden päivän päästä, jos siirto on lähtenyt vasta puolenyön jälkeen.

Kysymys: Peruskoulun puolella ei ole saatavissa listaa koko oppilaitoksen oppilaista vaan excelit täytyy ottaa vuosiluokka kerrallaan. Kuntapääkäyttäjän näkökulmasta todella hidasta koulu kerrallaan ja vuositaso kerrallaan. Edes koko kunta yksi vuositaso kerrallaan?
Vastaus: Koko koulutustoimijatasoisesti on kyllä mahdollista tulostaa vuosiluokka-raportti. Excelin ja raporttikannan suorituskyky tulee vastaan, jos otetaan raportti koko koulutustoimijatasolta kaikilta vuosiluokilta, eli tällä hetkellä tuollaista raporttia ei voida toteuttaa.

Kysymys: Aikuisten perusopetuksen oppilailla on edelleen Koski-siirroissa virhe "suoritukset puuttuvat". Miten se pitäisi korjata?
Vastaus: Tämä on opintohallintojärjestelmästä tuleva virhe. Korjaus on ilmeisesti tulossa lähiaikoina, jotta vasta aloittaneet aikuisten perusopetuksen oppilaat siirtyisivät KOSKI-palveluun ilman yhtään kurssisuoritusta.

Kysymys: Meillä on muutama opiskelija, jotka ovat olleet ensin lukion opiskelijoita mutta siirtyneet parin lukiovuoden opiskelun jälkeen ammatilliseen opiskelemaan kaksoistutkintoa, onko lukio edelleen tässä tilanteessa se ensisijainen oppilaitos? Opiskelijat jatkavat lukion päättötodistuksen suorittamista ja ammattikoulu ei korvaa meille mitään opiskelijan opintoja.
Vastaus: Opiskelijat siis tosiasiallisesti ovat suorittamassa ”kolmoistutkintoa”, eli sekä lukion päättötodistusta, ylioppilastutkintoa että ammatillista tutkintoa. Tässä tilanteessa, kun opiskelija ei siirry aineopiskelijaksi, hän jatkaa samalla opiskeluoikeudella ja lukio saa opiskelijasta valtionosuusrahoitusta sillä lukion opiskeluoikeus on ensin aloitettu opiskeluoikeus.

KOSKI-klinikka 20.9.2019 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Koski ilmoittaa "Oppijaa ei ole yksilöity. Tee yksilöinti oppijanumerorekisterissä." Tarkoittaako tämä ettei opiskelijan kaikkia tietoja löydy VTJ:Stä ja täydennän esim. kotiosoitetiedot?
Vastaus: Henkilötunnuksettoman oppijan voi yksilöidä KOSKI-pääkäyttäjän oikeuksilla, mutta henkilötunnuksellinen oppija pitää yksilöidä Opetushallituksessa. Jos siis henkilötunnuksellinen oppija on jäänyt yksilöitämättömäksi, tulee ottaa yhteyttä KOSKI-palveluosoitteeseen. Henkilötunnuksellisen oppijan ensimmäisessä siirrossa voi kestää jonkun aikaa, että automaattinen yksilöinti menee läpi.
 
Kysymys: Opintohallintojärjestelmätoimittaja on rakentamassa tiedonsiirtoa tutkinnon osaa pienempien kokonaisuuksien suorittamisesta. Opiskelijan tavoitteeksi on tulossa uusi vaihtoehto: tutkinnon osaa pienempien kokonaisuuksien suoritus. Voiko opiskelija tällöin valmistua (merkata terminaalitila valmistuneeksi)? Nythän opiskelijaa ei voi katsoa valmistuneeksi jos yhtään tutkinnon osaa ei ole suoritettu.
Vastaus: Kyllä voi. Kun päätason suorituksena on tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuva suoritus, riittää, että suoritukselta löytyy yksi vahvistettu (= arvioitu) osasuoritus.
 
Kysymys: Tarkoitetaanko tällä edellisellä kysymyksellä ammatillisia tutkinnon osia?
Vastaus: Edellisessä kysymyksessä puhuttiin suorituksesta, jossa ei suoriteta yhtä kokonaista tutkinnon osaa, vaan vain osa/osia tutkinnon osasta/osista. Tällaiselle suoritukselle on nyt KOSKI-tietomallissa oma päätason suorituksen haaransa: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-5.
 
Kysymys: 3.5.2019 klinikalla kysyttiin, että maksetaanko yhteisissä tutkinnon osissa rahaa kokonaisten tutkinnon osien vai tutkinnon osa-alueiden suorituksista, ja vastaus oli, että maksetaan kokonaisista tutkinnon osista. Onko tämä todellakin näin?
Vastaus: Kyllä, suoritusrahoitusta maksetaan kokonaisista tutkinnon osan suorituksista, oli sitten kyseessä ammatillinen tutkinnon osa tai yhteinen tutkinnon osa.
 
Kysymys: Viime viikolla tuli pääkäyttäjille tarkistuspyyntöjä Kosken tiedoista. Yksi niistä oli maininta VALMA-opiskelijasta, jonka päättösyy pitäisi olla viestin mukaan "katsotaan eronneeksi". Meidän mielestä koskessa oleva terminaalitila eronnut on oikein. Meillä ei ole ollut käytössä tilana katsotaan eronneeksi. Pitäisikö se ottaa sittenkin käyttöön? Lopputulos on sama eli ei enää opiskele.
Vastaus: Ammatillisessa koulutuksessa opiskeluoikeus päätetään aina tilaan ”Katsotaan eronneeksi”, jos opiskelija ei saavuta HOKSissa määriteltyä tavoitettaan. Tämä tulee ammatillisen koulutuksen laista. ”Katsotaan eronneeksi”-tilasta ei voi siis päätellä muuta kuin sen, että opiskelija on lopettanut kyseiset opinnot saamatta niitä valmiiksi. Tilasta ei siis voi päätellä mitään esimerkiksi siitä syystä, miksi opinnot ovat päättyneet.
 
Kysymys: Mitä muutoksia on tehty Koskessa, sillä nykyisin tulee virheilmoitus, jos opiskelija on suorittanut tutkinnon näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena ja hänellä ei ole valmistavan koulutuksen tiedoissa suorituksia.
Vastaus: KOSKI-tiedonsiirtoihin on lisätty tarkistus, jossa valmistuneessa opiskeluoikeudessa päätason suorituksella pitää olla vähintään yksi arvioitu osasuoritus, jos päätason suoritus ei ole tyyppiä ”Muun ammatillisen koulutuksen suoritus” tai ”Esiopetuksen suoritus” tai opiskeluoikeuteen ei ole linkitetty toista opiskeluoikeutta.
 
Kysymys: Kela otta nyt koulutussopimusten tietoja KOSKI-datasta. Onko suunnitteilla, että KOSKI-tietoihin tulisi tarkempaa päivämäärädataa koulutussopimuksen päivistä? Jos on pitkä koulutussopimus ja sopimuksessa on kuvattu että työpaikalla ollaan vaikka vain maanantaisin, niin KOSKI-data eikä siten Kela myöskään tätä tietoa saa. Tämä lisää oppilaitosten ja opiskelijan byrokratiaa.
Vastaus: KOSKI-tiimin tulkinnan mukaan KOSKI-lainsäädäntö ei salli tietojen keräämistä erikseen Kelaa varten, vaan Kela saa käyttää KOSKI-palvelusta tietoja, joita sinne tallennetaan lain puitteissa. Näin siis KOSKI-tietomalliin ei kuulu koulutussopimuksiin liittyvä tarkempi päivämäärädata. eHOKSiin tällainen tieto saattaisi olla mahdollista lisätä, sillä eHOKS on tietovaranto, johon tallennetaan koulutuksen järjestämiseen liittyvää tietoa, mutta tästä pitäisi keskustella eHOKS-tiimin kanssa.
 
Kysymys: Opiskelija on suorittanut tutkinnon (vanhan mallisena) näyttötutkintona, on voinut tulla suoraan tutkintotilaisuuksiin, eikä välttämättä ole osallistunut valmistavaan koulutukseen.
Vastaus: Siinä tapauksessa ei siirretä ollenkaan näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta KOSKI-palveluun. Näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta ei ole muutenkaan ollut olemassa 1.1.2018 alkaen, joten sen jälkeen alkaneissa opiskeluoikeuksissa ei pitäisi olla näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta mukana ollenkaan.
 
Kysymys: Mitä tarkoitatte osasuorituksilla? Voitteko täsmentää? Jos on suorittanut kaikki tutkinnon osat, niin ei siinä mitään osasuorituksia ole...?  
Vastaus: Tämä on KOSKI-tietomallin sanastoa eli ammatillisessa koulutuksessa osasuorituksella tarkoitetaan ammatillista tutkinnon osaa, yhteistä tutkinnon osaa, yhteisen tutkinnon osan osa-aluetta tai ammatillista tutkinnon osaa pienempää kokonaisuutta. Osasuoritukset ovat KOSKI-terminologiassa siis niitä osia, joista päätason suoritus (tutkinto tai koulutus) koostuvat.
 
Kysymys: Saako KOSKI-datan jonkun rajapinnan kautta suoraan ulos?
Vastaus: Kyllä saa. Opintohallintojärjestelmien ja koulutuksen järjestäjien rajapintakuvaukset löytyvät osoitteesta https://virkailija.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/rajapinnat/oppilashallintojarjestelmat. Oppijoiden tietojen hakemiseen voi käyttää esimerkiksi rajapintaa GET/koski/api/oppija. Kyseistä rajapintaa joudutaan ehkä vielä hieman parantamaan, jotta se toimisi koulutuksen järjestäjän kannalta optimaalisesti.
 
Kysymys: Kevennykseksi yksinkertaisempi kysymys. Tämän kaltaista on kysytty ennenkin, mutta varmistaisin vielä, kun tapaus hieman eri. Opiskelija siirtyy meidän oppilaitoksessa tutkintokoulutuksesta kokeilemaan Valma-koulutusta. Saako hänellä kokeilun ajaksi olla voimassa kaksi opiskeluoikeutta, jos tutkintokoulutukseen on kirjattu keskeytys?
Vastaus: Kyllä saa olla.
 
Kysymys: Opiskelija aloittanut meillä VOS-rahoituksella, nyt siirtymässä oppisopimusopiskelijaksi. Jos tekee yhden tai useamman tutkinnon osan oppisopimuksella, mutta toisen oppilaitoksen kautta rahoituksella 6 muu oppisopimus, voiko jatkaa alkuperäisellä opiskeluoikeudella (= samalla Primuksen kortilla)?
Vastaus: Oppisopimusopiskelija voi myös olla VOS-rahoitteinen, ja oppisopimus on nykyisin vain yksi osaamisen hankkimistapa muiden joukossa. Tässä kuitenkin on ilmeisesti siis sellainen tilanne, että opiskelija suorittaa opinnot loppuun kysyjän oppilaitoksessa, mutta suorittaa puuttuvat tutkinnon osat jossain muussa oppilaitoksessa, ja siellä näihin tutkinnon osiin liittyen hankintaan osaaminen oppisopimuksella. Tässä voidaan jatkaa samalla opiskeluoikeudella ja rahoitusmuotokin pysyy samana (”Valtionosuusrahoitteinen koulutus”), mutta opiskelija on loppuajan (tai sen ajan, kun hän suorittaa puuttuvia tutkinnon osia toisessa oppilaitoksessa) nollalla prosentilla läsnä. Oppilaitos, jossa opiskelija suorittaa puuttuvat tutkinnon osat, tekee KOSKI-palveluun oman opiskeluoikeutensa, jossa päätason suorituksen tyyppi (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/suorituksentyyppi/latest) on ”Ammatillisen tutkinnon osa/osia” ja rahoitusmuotona on ”Muuta kautta rahoitettu”, mutta opiskeluoikeuksia ei linkitetä. Toisessa oppilaitoksessa suoritetut puuttuvat tutkinnon osat sitten tunnustetaan osaksi opiskelijan tutkintosuoritusta kysyjän oppilaitoksessa ja tunnustetuille tutkinnon osille merkitään, että ne ovat rahoituksen piirissä.
 
Kysymys: Nyt pakko varmistaa. Onko kuitenkin niin, että jos rahoitus vaihtuu 6 à 1, tehdään uusi opiskeluoikeus? Tilanne siis, kun toisen järjestäjän ostama koulutus päättyy ja opiskelija jatkaa meillä VOS-rahoitteisena?
Vastaus: Kyllä. Tässä tapauksessa tulee luoda uusi opiskeluoikeus, sillä päävastuullinen koulutuksen järjestäjä vaihtuu. Päätyneessä opiskeluoikeudessa suoritetut osasuoritukset tunnustetaan osaksi uuden opiskeluoikeuden alla olevaa päätason suoritusta.
 
Kysymys: Miksi Vipusen rahoitusmuodoissa näkyy Nuorten aikuisten osaamisohjelman suorituksia vuodelle 2019?
Vastaus: Raportilla näkyy ko. rahoitusmuoto, jos koulutuksen järjestäjä on käyttänyt sitä opiskeluoikeuksissaan vuonna 2019 joko virheellisesti tai oikein. Periaatteessa tuo voi olla oikein, jos joku tällainen koulutus on jatkunut vielä vuoden 2019 puolelle.
 
Kysymys: Milloin Pilotit tulevat näkymään Vipuseen?
Vastaus: Pitäisi jo näkyä.
 
Kysymys: Kun opiskelijoita aloittanut elokuussa VOS-rahoituksella ja tiedossa, että 1.10. alkaen siirtyvät oppisopimusopiskelijoiksi, voiko tiedon merkata läsnäoloon jo nyt etukäteen vai vasta sitten, kun sopimukset on päivätty.
Vastaus: Oppisopimus osaamisen hankkimistapana ei tarkoita, etteikö opiskelu voisi olla VOS-rahoitteista. Tässä tapauksessa siis jostain syystä rahoitusmuoto vaihtuu samalla, kun opiskelija aloittaa kyseisen oppisopimusjakson. KOSKI-palveluun ei mielellään oteta ns. spekulatiivista tai tulevaisuuteen sijoittuvaa tietoa (jos ei näin ole erikseen ohjeistettu, kuten esimerkiksi perusopetuksen päättävien osalta), mutta näin lähitulevaisuuteen sijoittuvia tietoja voi kyllä siirtää.

KOSKI-klinikka 13.9.2019 (Yleissivistävä koulutus)

13.9.2019 Pidetty KOSKI-klinikalla keskityttiin lukiokoulutuksen tietoihin siitä näkökulmasta, miltä oikein siirretyt lukiokoulutuksen tiedot näyttävät KOSKI-palvelussa. Voit katsoa klinikan tallenteen tästä linkistä. Vastaukset klinikalla esitettyihin kysymyksiin löytyvät alta. Klinikan aiheeseen liittyen valtionosuusrahoitus on tuottanut KOSKI-datan pohjalta raportin Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät ja suoritukset valtionosuusrahoituksen näkökulmasta 12.9.2019, johon tuotettu valtionosuusrahoituksen laskennan käyttämiä tunnuslukuja lukiokoulutuksen opiskelijamääristä ja suorituksista lukiokoulutuksen valtionosuusrahoituksen näkökulmasta 11.9.2019 tilanteen (eli KOSKI-raporttikannassa 12.9.2019 tilanne) mukaan.

Kysymys: Miten siirretään opiskelijat ilman suorituksia? Tarkoitan aineopiskelijoita.
Vastaus: Aineopiskelijalle, jolla on jo ainevalinta/-valinnat tehtynä tulee siirtää KOSKI-palveluun aineopiskelun opiskeluoikeuden päätason suorituksiksi se oppiaine/ne oppiaineet, jota/joita opiskelija suorittaa. Ensimmäinen kurssisuoritus/ensimmäiset kurssisuoritukset siirretään sitten, kun ne ovat valmiit. Jos taas opiskelijalla ei ole vielä ainevalintoja tehtynä, tulisi KOSKI-palveluun lähettää päätason suoritukseksi oppiainekoodiston (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/koskioppiaineetyleissivistava/latest) mukaista oppiainetta "Ei tiedossa" (koodiarvo: XX) siihen asti, että ensimmäinen oppiainevalinta on tehty. Opintohallintojärjestelmätoimittajia on pyydetty toteuttamaan "Ei tiedossa"-oppiaineen siirtämisen järjestelmästään niin, että sitä lähetetään automaattisesti sellaiselle opiskelijalle, jolla ei ole oppiainevalintoja, ja että kyseisen oppiaineen lähettäminen lakkaa automaattisesti heti, kun ensimmäinen oppiainevalinta on tehty. Näin koulutuksen järjestäjän ei itse tarvitsisi välittää "Ei tiedossa"-oppiaineen lähettämisestä ollenkaan. 

Kysymys: Miten rahoitustieto lisätään läsnäolotiedon perään?
Vastaus: Kannattaa kysyä omalta opintohallinto-ohjelman toimittajalta, miten rahoitusmuoto kirjataan oikein omassa järjestelmässä, jotta se siirtyy oikein KOSKI-palvelussa olevaan lukion opiskeluoikeuteen.

Kysymys: Miten merkitään ulkomailta tulleet vaihto-opiskelijat?
Vastaus: Aineopiskelijana ja rahoitusmuotona (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/opintojenrahoitus/latest) "Valtionosuusrahoitteinen koulutus" (koodiarvo: 1), jos vaihto-opiskelija on lukuvuoden Suomessa.

Kysymys: Eli enää ei voi hakea lisäaikaa neljän vuoden jälkeen?
Vastaus: Opiskelija voi hakea koulutuksen järjestäjältä lisäaikaa opintoihin neljän vuoden jälkeenkin, mutta valtionosuusrahoitusta ei tällaisesta opiskelijasta enää makseta.

Kysymys: Miten Koski laskee aineopiskelijoiden kurssit (aikuislukio), joista saa valtionosuudet, jos opiskelija on arkistoitu?
Vastaus: KOSKI-palvelu ei keskustele opintohallintojärjestelmän kanssa muuten kuin niin, että opintohallintojärjestelmästä siirretään tietoja KOSKI-palveluun. KOSKI ei myöskään laske valtionosuusrahoitusta, vaan tämän tekee valtionosuusrahoituksen laskenta omilla järjestelmillään hyödyntäen KOSKI-palvelussa olevaa dataa. Jos opintohallintojärjestelmässä arkistoidaan päättyneiden opiskeluoikeuksien tiedot ja arkistointi tarkoittaa sitä, että järjestelmä ei enää siirrä opiskeluoikeuden tietoja KOSKI-palveluun, opiskelijan opiskeluoikeus- ja suoritustiedot pitää siirtää KOSKI-palveluun (ja tarkistaan, että ne ovat siirtyneet oikein) ennen kuin arkistointi tehdä opintohallintojärjestelmässä.

Kysymys: Mikä opiskeluoikeuden tila tulee, kun opiskelija menee armeijaan?
Vastaus: Opiskeluoikeus merkitään väliaikaisesti keskeytyneeksi. 

Kysymys: Missä Koskesta pääsee tuollaiselle lisätieto-näkymään?
Vastaus: Jos opiskeluoikeudella on jotain lisätietoja, niin silloin "Lisätiedot"-linkki näkyy käyttöliittymässä opiskeluoikeuden tilajaksojen alapuolella. Muussa tapauksessa sitä ei näy ollenkaan.

Kysymys: Keneltä voisi varmistella, että millä tasolla tuota ”syy alle 18-vuotiaana aloitettuun opiskeluun aikuisten lukiokoulutuksessa” tulee kirjata?
Vastaus: Kannattaa tiedustella tätä OPH:n lukiokoulutuksen asiantuntijoilta. KOSKI-palvelussa kyseisen tiedon siirtäminen ei ainakaan tällä hetkellä ole pakollista, jos tämä ei ole opiskelijan todistuksella näkyvä tieto.

Kysymys: Meillä on vaihto-opiskelija ulkomailla ja Koskessa näkyy väliaikaisesti keskeytynyt, mutta ei näy lisätietokenttää, jossa pitäisi näkyä jakson aika ja maa. Miksi?
Vastaus: KOSKI-tietomalli vaatii jokaisesta tietojoukosta kaikkien pakollisten kenttien tiedot, jotta ne siirtyvät KOSKI-palveluun. Pakollisia tietoja ovat maa, alkupäivä ja ulkomaanjakson kuvaus.

Kysymys: Merkitäänkö myös Espanjan Aurinkorannikon suomalaisessa lukiossa opiskelu ulkomaan jaksoksi? Ja kirjataanko ihan normaalina vaihto-opiskeluna ulkomailla?
Vastaus: Kyllä merkitään. Kuvaukseen voi merkitä esimerkiksi ”Opiskelu Aurinkorannikon suomalaisessa lukiossa”.

Kysymys: Ulkomaiset vaihto-opiskelijat merkitään aineopiskelijoiksi. Merkitäänkö heille silti valtionosuusrahoitus, jos ovat koko lukuvuoden opiskelijoina?
Vastaus: Kyllä, ulkomaisille vaihto-opiskelijoille merkitään läsnäolojaksojen rahoitusmuodoksi "Valtionosuusrahoitteinen koulutus", jos he ovat opiskelijoina koko lukuvuoden. Sitä lyhyemmälle vaihto-opiskelulle merkitään rahoitusmuodoksi "Muuta kautta rahoitettu".

Kysymys: Meillä aikuislinjalla on ”yliaikaisia” tutkinto-opiskelijoita (opinnot kestäneet yli 4 v). Miten merkitsen heidän statuksensa?
Vastaus: Jos koulutuksen järjestäjä on myöntänyt opintojen suorittamiseen lisäaikaa, niin sitten merkitään opiskeluoikeuden lisätietoihin, että opiskelijalla on pidennetty päättymispäivä. Jos koulutuksen järjestäjä ei ole myöntänyt lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen, mutta opiskelija suorittaa opinnot loppuun omalla kustannuksellaan, merkitään opiskeluoikeuden lisätietoihin, että kyseessä on yksityisopiskelija. Molemmissa tapauksissa siitä hetkestä asti, kun opiskeluaika ylittää neljä vuotta, merkitään rahoitusmuodoksi "Muuta kautta rahoitettu". Kummassakaan tapauksessa ei tarvitse muuttaa oppimäärän suorittajaa aineopiskelijaksi.

Kysymys: Vaikuttavatko Koskeen merkityt tiedot valtionosuuteen vai menevätkö tiedot edelleen tilastokeskuksen kautta?
Vastaus: Syksyllä tulee vielä erillinen kysely valtionosuusyksiköltä, jossa tiedot valtionosuusrahoituksen määrittämiseksi kerätään entiseen tapaan. Lukiokoulutuksen valtionosuusrahoituksen laskennassa on tarkoitus siirtyä KOSKI-tietojen käyttöön vuonna 2020.

Kysymys: Entä jos on toisessa oppilaitoksessa kotimaassa, miten poissaolo merkitään?
Vastaus: Jos opiskelija on palaamassa omaan oppilaitokseen, niin merkitään väliaikaisesti keskeytyneeksi.

Kysymys: Meillä aineopiskelija ei siirry, jos hänellä ei ole yhtään suoritusta. Pitäisikö kuitenkin siirtyä?
Vastaus: Kyllä pitäisi, mutta tällä hetkellä ei taida vielä onnistua opintohallintojärjestelmistä.

Kysymys: Mistä aina tiedämme/näemme meille toisesta lukiosta siirtyneen opiskelijan lukion aloituspäivän tai vuoden?
Vastaus: Sitä ei näy vielä mistään, mutta selvittelemme lakimiesten kanssa mahdollisuutta, jotta oppilaitokset saisivat näkymään opiskelijan kuluttaman lukio-opiskeluajan. Opiskelija kuitenkin pystyy itse jakamaan Omaopintopolku.fi-palvelusta linkillä aiemmat suorituksensa opiskeluoikeuden tilajaksoineen, joista opiskelijan kuluttama lukio-opiskeluaika on pääteltävissä, jos voidaan olettaa, että opiskelijan kaikki opiskeluoikeudet löytyvät KOSKI-palvelusta.

Kysymys: Miten toimitaan opiskelijoiden kanssa, jotka ovat jo valmistuneet lukiosta. He haluavat tulla myöhemmin aineopiskelijoiksi suorittamaan yksittäisiä kursseja. Voihan heidät merkitä aineopiskelijoiksi ja rahoitustieto 1. Valtionosuusrahoitteinen koulutus?
Vastaus. Jo valmistunut opiskelija ei voi saada valtionosuusrahoitusta, eli heille merkitään läsnäolojaksojen (ja mahdollisen valmistumispäivän) rahoitusmuodoksi "Muuta kautta rahoitettu".

Kysymys: Kaksoistutkintoa suorittavien näkyminen koskessa? Eli opiskelevat lukiokursseja aineopiskelijoina?
Vastaus: Kyllä. Lisäksi rahoitusmuoto on ”Muuta kautta rahoitettu”, jos ja kun ammatilliset opinnot ovat alkaneet lukio-opintoja aikaisemmin.

Kysymys: Miten toimitaan opiskelijoiden kanssa, jotka ovat jo valmistuneet ammatillisesta. He haluavat tulla myöhemmin aineopiskelijoiksi suorittamaan yksittäisiä kursseja. Voihan heidät merkitä aineopiskelijoiksi ja rahoitustieto 1. Valtionosuusrahoitteinen koulutus?
Vastaus: Jos lukion aineopintojen suorituksen aikaan ei ole muualla rahoituksen perusteena, aineopinnot voivat olla valtionosuusrahoitteisia.

Kysymys: Tuleeko lukiolaisen ryhmä tieto jatkossa koskeen, koska nythän se ei lukiolaisen kohdalla siirry?
Vastaus: KOSKI-tietomallissa on kenttä opetusryhmätiedon merkitsemiselle (tietomallissa esimerkiksi lukion oppimäärän suorittajalla: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-7-10-0-1-8). Jos tieto ryhmästä ei siirry KOSKI-palveluun, kannattaa tiedustella asiaa opintohallintojärjestelmätoimittajalta.

Kysymys: Onko tullut selkeää ohjetta, miten toimitaan esim. kaksareiden kanssa, jotka ovat saaneet yo-tutkinnon valmiiksi ja ovat suorittaneet tavoitteidensa ja suunnitelmansa mukaisesti opinnot valmiiksi, mutta eivät suorita oppimäärää valmiiksi. Onko ohje edelleen Eropäivä ja erotodistus vai voiko merkitä valmistuneeksi?
Vastaus: Aineopiskelijan opiskeluoikeuden voi päättää "Valmistunut"-tilaan, jos opiskelija on suorittanut yhdestäkin oppiaineesta lukion oppimäärän.

Kysymys: Tämä asia vaatisi kyllä näköjään enemmän aikaa. Esimerkiksi se miten lasketaan lukion keskeneräisiä opintoja suorittamaan tulevan jäljellä oleva vos-rahoitteinen opiskeluaika? Jos opiskelija on esim. ollut jo neljä vuotta päivälukiossa vos-rahoitteisena, mutta häneltä puuttuu useita pakollisia kursseja , niin mikä on se jäljellä oleva vos-rahoitteinen aika?
Vastaus: Neljän vuoden jälkeen opiskelija ei voi olla valtionosuusrahoitteista lukiokoulutuksessa oli sitten kyse oppimäärän suorittamisesta tai aineopiskelusta. Se, miten valtionosuusrahoituksen laskenta määrittää opiskeluajan kulumisen KOSKI-tiedoista läsnäolojaksojen perusteella, on vielä epäselvää.

Kysymys: Eikö kahden tutkinnon suorittajat nyt merkitä valmistuneiksi, jos heillä on yhdenkin oppiaineen oppimäärä tullut valmiiksi? Ja muuten eronneiksi?
Vastaus: Kyllä.

Kysymys: Olettehan huomioineet Valtakunnallisen tuntijakokeilun näissä koodistoissa. Niissähän poiketaan pakollisista kursseista. Näkyykö virheenä koskessa? Miten saamme tiedon opiskelijan tietoihin, että opiskelija on opiskellut opintonsa Valtakunnallisen tuntijakokokeilun mukaan eli aineet, jotka näkyvät tähdellä pakollisten kohdalla ovat oikein opiskelijan tiedoissa.
Vastaus: Tämä on huomioitu KOSKI-tietomallissa niin, että minkä tahansa lukion oppiaineen voi siirtää KOSKI-palveluun pakollisena tai valinnaisena ja minkä tahansa koodistossa (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/lukionkurssit/latest) olevan kurssin pakollisena, syventävänä tai soveltavana. Tiedon siitä, että opiskelija on suorittanut lukio-opinnot tuntijakokeilun mukaan voi siirtää tekstinä todistuksella näkyviin lisätietoihin (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-7-10-0-1-6), mutta mitään muuta merkintää tuntijakokokeilun mukaan suorittamisesta ei KOSKI-palvelussa ole.

Kysymys: Voiko tämän webinaarin kuunnella uudelleen myöhemmin?
Vastaus: Kyllä voi, Linkki tallenteeseen löytyy tämän klinikkakoosteen alusta.

Kysymys: Onko ongelma, jos MAY1-suoritus siirtyy ensin kaikille oppilaitoksen opiskelijoille MAA-oppimäärän alle eli MAY:lla ei ole omaa oppimäärää?
Vastaus: Ei ole ongelma. Toki oikeampi tapa olisi siirtää se ensin oppimäärän MAY alle, jos opiskelija ei ole vielä valinnut matematiikan oppimäärää.

Kysymys: Ohjeet ovat todella puutteelliset.
Vastaus: KOSKI-tiimissä on tekeillä uudet ohjeet, joissa pyritään esittämään, miten tiedot näkyvät oikein siirrettyinä. Nämä pyritään saamaan valmiiksi loppuvuoden 2019 aikana. Aiheeseen liittyen pyritään myös järjestämään uusia webinaareja, joissa esitellään myös tarkistusraportteja tarkemmin.

Kysymys: Otetaan uudestaan eli jos opiskelija on opiskellut A-ranskan kaikki kurssit ja opiskelee sen lisäksi yhden B-ranskan kurssin niin tämä kurssi sijoitetaan A-ranskan alle paikallisena soveltavan kurssina?
Vastaus: Opiskelija voi opiskella myös toisen oppimäärän kursseja oppimäärää vaihtamatta. Tällöin kyseessä olevat kurssit voidaan lukea opiskelijan varsinaisen oppimäärän syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.

Kysymys: Kun on aikaisempina vuosina siirretty pitkän matematiikan kursseja Muihin suorituksiin, niin ei kai niitä vanhoja enää tarvitse siirtää lyhyen matematiikan kursseiksi, vaikka opiskelija on vielä koulussa (olisi aikamoinen urakka)? Nyt toki siirretään tasoa vaihdettaessa lyhyeen matematiikkaan.
Vastaus: Lukion opetussuunnitelman perusteissa 2015 lukee näin: Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen kursseja luetaan hyväksi seuraavasti: MAA2 -> MAB2, MAA3 -> MAB3, MAA6 -> MAB7 ja MAA8 -> MAB4 ja MAA10 -> MAB5. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän paikallisia syventäviä tai paikallisia soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Eli kaikkien vuoden 2015 opetussuunnitelman perusteiden mukaan opiskelevien toisessa oppimäärässä suorittamat kurssit, joille ei ole perusteissa määriteltyä vastaavuutta, pitäisi siirtää suoritetun oppimäärän paikallisiksi syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi paikallisessa opetussuunitelmassa päätettävällä tavalla.

Kysymys: Jos opiskelija on lukenut UE1 kurssin ja täytettyään 18 eroaa kirkosta ja haluaa lukea ET2 kurssin, siirretäänkö UE1 kurssi ET1 kurssiksi?
Vastaus: Sen katsomusaineen, jonka oppimäärän opiskelija suorittaa kokonaan, ensimmäinen kurssi merkitään pakolliseksi. Jos UE1-kurssi vastaa ET1-kurssia, niin sitten sen voi muuttaa ET1-kurssiksi. Jos ei, niin sitten UE1-kurssi siirretään elämänkatsomustiedon oppiaineen UE1-kurssina, mutta syventävänä tai soveltavana paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla.

Kysymys: Varmaan ei tarvitse siirtää sellaisia aineopiskelijoita, jotka ovat toisen kunnan lukion opiskelijoita ja vaan suorittavat verkko-opintoina, vaikka ortodoksista uskontoa?
Vastaus: Kyllä pitää nämäkin siirtää. Rahoitusmuotona läsnäolojaksoissa (ja mahdollisessa valmistumispäivässä) on "Muuta kautta rahoitettu".

Kysymys: Jos aineopiskelijalle merkitään jokin oppiaine valmiiksi, voiko hän kuitenkin myöhemmin tehdä kyseisen aineen kursseja? Monet opiskelijat palaavat vuosien jälkeen.
Vastaus: Tehdään uusi opiskeluoikeus, jos aikaisempi opiskeluoikeus on jo päättynyt.

Kysymys: Aineopiskelijat - opinnot voi päättää valmistunut tilaan. Tähän asti on ohjeistettu, että kun aineopiskelija päättää opintonsa meillä eikä saa kuin yksittäisiä kursseja suoritettua, hänet merkitään eronneeksi. Onko ohje muuttunut nyt taas?
Vastaus: Valmistuneeksi voi merkitä, jos saa suoritettua jonkin oppiaineen koko oppimäärän eli saanut todistuksen oppimäärän suorituksesta. Jos opiskelija saa valmiiksi vain yksittäisiä kursseja eikä yhtään kokonaista oppiainetta, niin sitten hänet opiskeluoikeus päätetään "Eronnut"-tilaan.

Kysymys: Raportista: tuleeko tähän palikka, jolla saa myös IB-opiskelijat rapsalle. nyt tulee vaan lukion oppimäärää suorittavat.
Vastaus: IB-opiskeluoikeuksille tulee myöhemmin oma raporttinsa. Valmistumisajankohtaa emme uskalla vielä luvata.

Kysymys: Kohdistuuko siis tilastokeskuksen poiminta kuitenkin 20.9. päivään eikä 22.10. päivään?
Vastaus: Kyllä kohdistuu 20.9 päivään, vaikka poiminta otetaan myöhemmin.

Kysymys: Miten tuota tarkistusraporttia voi hyödyntää? Testasin, että löytyy yli 1600 riviä, vaikka ko. päivänä opiskelijoita on vain n. 1000. Outoa?
Vastaus: Aineopiskelijoilla jokaisesta oppiaineesta tulee oma rivinsä (eli jokainen päätason suoritus muodostaa raportille oman rivinsä). Aineopiskelijat saa suodatettua pois sarakkeen P avulla.

Kysymys: Onko tähän raportin tarkasteluun tulossa vielä jotain erillistä koulutusta/webinaaaria? Muistaakseni jossain vaiheessa jotain sellaisesta kerrottiin.
Vastaus: Pidämme myöhemmin uusia webinaareja tästä aiheesta.

Kysymys: Miten saa excel tiedostosta salasanan kyselyn pois?
Vastaus: Salasanan saa poistettua Excelin "Tiedostot"-valikosta.

KOSKI-klinikka 6.9.2019 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Jos toisen koulutuksen järjestäjän opiskelija tulee meille suorittamaan yhden tutkinnon osan, niin oliko niin, että me kirjaamme siitä oman opiskeluoikeuden, jota ei yhdistetä toisen koulutuksen järjestäjän opiskeluoikeuteen? Ja he sitten kirjaavat meiltä saadun todistuksen perusteella tunnustamisen.
Vastaus: Kyllä. Jos koulutuksenjärjestäjältä on ostettu vain tietyn tutkinnon osan suoritus, joka sisällytetään osaksi ostavan koulutuksen järjestäjän oppilaitoksessa suoritettavaa tutkintoa, opiskeluoikeuksia ei tarvitse linkittää. Myyvä koulutuksenjärjestäjä käyttää opiskeluoikeudessa rahoitustietoa ”muuta kautta rahoitettu”. Ostava koulutuksenjärjestäjä kirjaa tutkinnon osan omiin tietoihinsa tunnustettuna ja tiedolla ”kuuluu rahoituksen piiriin”.

Kysymys: Kosken tutkinnon osien suoriteraportissa eivät näy laajennetun oppisopimuksen suoritukset? Miten niitä on järkevä tarkastella? 
Vastaus: Asiasta kannattaa olla yhteydessä KOSKI-palvelun palveluosoitteeseen.

Kysymys: Meiltä ostetun tietopuolisen koulutuksen opiskelijan valmistuminen on päivätty elokuulle. Koulutuksen järjestäjä toivoo, että valmistuminen olisi kirjattu heinäkuun loppuun mennessä, jolloin opiskelijan oppisopimus loppui. Onko valmistumisajankohdalla vaikutusta koulutusjärjestäjän rahoitukseen? Opiskelija on ollut meillä kirjoilla rahoituskoodilla 6 opintojen loppuun saakka. Valmistumisen viivästyksellä oli ymmärtääkseni joku perusteltu syy vaikka näytöt kyllä oli suoritettu heinäkuun loppuun mennessä.
Vastaus: Oppisopimuksen päättymispäivämäärä ei ole sama asia kuin valmistumispäivämäärä. Opiskeluoikeus merkitään valmistuneeksi sille päivämäärälle, joka on hänen tutkintotodistukseensa merkitty valmistumispäivämääräksi.

Kysymys: Jos opiskelija ohjataan/tulee suoraan näyttöön, niin tällöin läsnä = 0 %. Saisiko kuitenkin laitaa myös näissä tapauksissa viimeisestä näyttöpäivästä läsnä = 100 % (14 vrk), kunnes todistus annetaan?
Vastaus: Ei voi. Läsnä ollaan vain, kun hankitaan osaamista. Näyttöjen suorittamisen jälkeen tapahtuva todistuksen odottaminen ei ole osaamisen hankkimista koulutuksessa.

Kysymys: Opiskelija saa koulumatkatukea opintojen aikana ja hänelle tehdään 3 kuukauden yhtämittainen koulutussopimus. Kela katkaissut oikeuden koulumatkatukeen koulutussopimuksen ajaksi, koska työpaikka kodin lähellä. Ko. koulutussopimusjaksoon sisältyy kuitenkin 3 viikon YTO-jakso oppilaitoksessa, jona aikana opiskelija olisi oikeutettu koulumatkatukeen. Pitääkö em. koulutussopimus jaksottaa 2 eri sopimukseen vai voiko keskeytysjakson kirjata itse sopimukseen?
Vastaus: KOSKI-palveluun koulutussopimukset ja oppisopimukset siirretään aikajaksotietoina alkamis- ja päättymispäivämäärineen. Koulutussopimusjaksoja voidaan kirjata useampina aikajaksoina, jos tämä on tarpeellista. Aikajaksojen välissä oleva aika voidaan tulkita niin, että opiskelija on ollut oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa. Se, miten opintohallintojärjestelmään merkityt väliaikaiset keskeytysjaksot siirtyvät KOSKI-palveluun opintohallintojärjestelmästä, pitää tiedustella opintohallintojärjestelmän toimittajalta. Tällaisten keskeyttämisjaksojen lisäksi koulutussopimus- ja oppisopimusjaksoihin voi aina kuulua myös oppilaitoksessa opiskelua työssäoppimisen ohella. KOSKI-palveluun ei voida tallentaa tarkkaa päiväkohtaista tietoa siitä, millä osuudella oppilas on läsnä oppilaitoksessa ja millä koulutussopimus/työssäoppimispaikassa, vaan tällaisista järjestelyistä jos ne vaikuttavat opiskelijan tukiin tulee toimittaa erikseen hakemus Kelalle.

Kysymys: Siirtyykö opintohallintojärjestelmään kirjattu koulutussopimuksen tai oppisopimuksen väliaikainen keskeytystieto KOSKI-palveluun ja sitä kautta Kelalle?
Vastaus: KOSKI-palvelussa ei ole tarkkaa tietoa mistä kaikista kentistä opintohallintojärjestelmä kokoaa KOSKI-palveluun lähetettävän aikajaksotiedon. KOSKI-palvelun tietomallissa ei ole erillistä tietoa koulutussopimuksen/oppisopimuksen väliaikaiselle keskeyttämiselle. Keskeyttämistiedon siis pitäisi tällä hetkellä muodostaa KOSKI-palveluun siirtyvälle aikajaksotiedolle loppupäivämäärä ja samalla alkupäivämäärä uudelle koulutussopimus/oppisopimusjaksolle. Näin opintohallintojärjestelmässä kuitenkaan tuskin tapahtuu. Asiaa voidaan miettiä yhdessä opintohallintojärjestelmän toimittajien kanssa.

Kysymys: Kun koulutussopimukseen liitetään työpaikka, jossa todelliset työkohteet ovat ympäri maakuntaa, niin miten Kela voi tulkita oikeuden koulumatkatukeen? Sopimuksessa työpaikan osoite on se päätoimipaikan osoite, ei se yksittäisen esim. rakennustyömaan osoite jonne opiskelija päivittäin kulkee.
Vastaus: KOSKI-palveluun kirjataan työssäoppimispaikan nimi, jonka tulisi kuvastaa sitä paikkaa, jossa työssäoppiminen pääasiallisesti tehdään. KOSKI-palveluun ei voida tallentaa yksityiskohtaista tietoa siitä, jos työssäoppimisjaksoa suoritetaan useissa eri toimipaikoissa. Kelalle tulee tehdä uusi koulumatkatukihakemus työssäoppimisjakson ajalta, aivan kuten ennen KOSKI-palvelun käyttöönottoa on tehty. Uudella hakemuksella voi hakija selventää missä toimipaikoissa työssäoppiminen tapahtuu ja millä aikajaksoilla. https://www.kela.fi/koulumatkatuki-nain-haet.

Kysymys: Koulutussopimus voi olla myös esim. 1 päivä viikossa pidemmän ajan. Silloin Kelan tulkinnat menee metsään. Meillekin opiskelijoille tullut selvityspyyntöjä, lisää turhaa byrokratiaa ja hallinnointia. 
Vastaus: Opintojen kokoaikaisuudeksi on määritelty tapahtuvaksi 5 päivää ja 35 tuntia viikossa, oppisopimuksessa 25 tuntia viikossa. KOSKI-palveluun tallennetaan tieto opinnoista tällä periaatteella.
Koulutussopimuksen aikaisesta koulumatkatuesta on ennen KOSKI-palvelun käyttöönottoa tullut tehdä uusi koulumatkatukihakemus. KOSKI-palvelun käyttöönotto ei tätä käytäntöä poista. Kela saa nyt KOSKI-palvelun kautta tiedon, että opiskelijalla on alkamassa koulutussopimusjakso, mutta opiskelijan tulee edelleen toimittaa kelalle uusi hakemus/muutosilmoitus. Kaikista sellaisista säännöllisistä matkoista, jotka vaikuttavat opiskelijan Kelalta maksamaan koulumatkatukeen, tulee opiskelijan mainita Kelalle tekemällään hakemuksella.

Kysymys: Mutta näitä tilanteita on, että voi olla osan viikkoa töissä ja osan viikkoa koulussa. Pitäisikö koulutussopimuksiin pystyä kirjaamaan tarkat päivät, jolloin opiskelija on työpaikalla?
Vastaus: KOSKI-palveluun kirjataan aikajaksotietona tieto siitä minkä osaamisenhankkimistavan mukaisessa koulutuksessa opiskelija on päätoimisesti kyseisenä aikajaksona. Tällaista päiväkohtaista tietoa ei tallenneta KOSKI-palveluun. Kelaa varten tulee täyttää uusi koulumatkatukihakemus kuten aiemminkin, johon voi selventää opiskelijan vaihtelevaa läsnäoloa oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikassa.

Kysymys: Voisi olla hyvä, jos Koskeen siirtyisi tällaisissa tapauksissa koulutussopimukseen liittyvä lisäselvitys, jonka voisi koulutussopimusta laadittaessa kirjata sopimukselle.
Vastaus: KOSKI-palveluun tallennetaan ne tietosisällöt, jotka mainitaan Laissa valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2017). Kelalle tehtävät lisäselvitykset eivät kuulu lain mainitsemaan tietosisältöön.

Kysymys: Ilmeisesti mitään valtakunnallista linjausta väliaikaisen keskeytyksen tulkinnasta ei ole tehty eli koulutuksenjärjestäjä voi itse "määritellä" milloin keskeytys merkataan. Aiemmin oli puhetta opintotukeen liittyen 2kk aikaikkunasta. Eli opiskeluoikeuden tilaan liittyen, joka taas toimii opiskelijavuosien laskennan perusteena. Kela taas haluaa tietoja myös lyhyemmistä keskeytyksistä esim. Kelan valvontailmoitus.
Vastaus: KOSKI-palvelussa väliaikaista keskeytystä käytetään vain silloin, kun opiskelija itse ilmoittaa keskeyttävänsä opinnot väliaikaisesti. Muussa poissaolossa hänelle voidaan merkitä läsnäoloprosentiksi 0%. Kela on vastuussa selventämään oppilaitoksille, missä tilanteissa oppilaitoksien tulee edelleen tehdä valvontailmoitukset.

Kysymys: Mitä tietoja KELA nyt KOSKI-palvelusta ottaa ja käyttää ja tulkitsee?
Vastaus: Kelalla on laajat pääsyoikeudet KOSKI-palvelun sisältöön. Kela käyttää aktiivisesti läsnäolotietoja, lisätietoihin tuotuja aikajaksotietoja, oppisopimus- ja koulutussopimusten aikajaksotietoja sekä osasuoritustietoja opintojen edistymisen seurantaan.

Kysymys: Voisiko jossain olla listaus siitä, mitä eri tietoja KOSKI-palvelusta luovutetaan eri tahoille: KELA, Tilastokeskus, joku muu?
Vastaus: Tällaista tietojen listausta voidaan tarkentaa sivulle ”KOSKI-tietojen käyttö ja säännönmukaiset luovutukset” https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=75671724
Esimerkiksi Tilastokeskus ja rahoituksen laskenta hyödyntävät pitkälti koko KOSKI-tietosisältöä, samoin Kelalla ja Migrillä on laaja pääsyoikeus KOSKI-tietoihin.

Kysymys: Voisiko KOSKI-klinikkaan paikalle saada esim. jonkun henkilön KELAsta vastaamaan miten he käyttävät Koskessa olevia tietoja? Tämä on meille uusi asia (se, että he katsovat tietoja koskesta) ja varmaan menee oma aikansa, enne kuin opimme kirjaamaan tiedot eri rekistereihin siten, että ne toimivat hyvin myös Kelan virkailijoille.
Vastaus: KOSKI-klinikalla saatua palautetta viedään eteenpäin Kelalle ja käydään heidän kanssaan läpi, olisiko mahdollista pitää yhteinen tilaisuus. KOSKI-palveluun kirjattava tietosisältö ei kuitenkaan riipu siitä, miten Kela tietoja tulkitsee. KOSKI-tiimi ohjeistaa tietosisällön tallennusta niin, että tietoja voidaan käyttää sekä rahoituksen laskentaan, tilastointiin, eri viranomaisten tietojen hyödyntämiseen, että opiskelijoiden itsensä käyttöön. Tässä tapauksessa KOSKI-tiimin on keskusteltava enemmän Kelan kanssa, jotta KOSKI-palveluun kirjatut tiedot tulevat oikein tulkituiksi enemmän kuin että koulutuksenjärjestäjien olisi syytä muuttaa kirjaamiskäytäntöjään.

KOSKI-klinikka 30.8. (Yleissivistävä)

Kysymys: Mitä tietoja tulisi siirtyä tilastopäivänä (20.9.2019) perusopetuksen oppilashallinto-ohjelmasta Koskeen? Vai annetaanko kaikki tiedot edelleen perinteisesti tiedonkeruulomakkeella? 
Vastaus: Perusopetuksen osalta Tilastokeskus siirtyy käyttämään KOSKI-palvelun tietoja vuonna 2020. KOSKI-palvelun tulee tilastointipäivistä huolimatta pitää jatkuvasti kunnossa.

Kysymys: Peruskoulun tilastotiedot pitäisi kai kuitenkin saada jo Koskeenkin, koska ainakin viime vuonna Tilastokeskuksesta tuli noottia, kun lukioiden tiedot eivät olleet kunnossa, vaikka tiedonkeruu ei virallisesti ollutkaan alkanut. Saadaanko aiheesta vertailuaineistoa?
Vastaus: Kaikki KOSKI-datan hyödyntäjien KOSKI-datan pohjalta tekemät vertailuaineistot ja muut raportit julkaistaan jatkossa KOSKI-palvelun wikissä olevalla uudella sivulla ”KOSKI-data - vertailuaineistoja ja tiedonhyödyntäjien raportteja” (https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=85036904). Perusopetuksen osalta sieltä löytyy tällä hetkellä vain yksi raportti ”Nuorten perusopetuksen oppilaat oppilaitoksittain 20.9.2018”. Rahoituksen laskenta on luvannut tuottaa syyskuussa raportin perusopetuksesta joidenkin rahoituksessa käytettävien tilastolukujen osalta jonkin syyskuun 2019 päivän tilanteesta (eli ikään kuin, jos KOSKI-dataa käytettäisiin sen päivän tilanteen osalta perusopetuksen rahoituksen laskennassa).

Kysymys: Onko lukioiden osalta annettu tarkempia ohjeita tilastointiin?
Vastaus: Ei ole erityisiä tarkempia ohjeita, vaan tietojen tulee olla ajantasaisesti ja oikein KOSKI-palvelussa. Tilastokeskus ottaa aineiston jossain vaiheessa lokakuuta 2019. KOSKI-palvelussa pystytään rekonstruoimaan tilastointipäivä 20.9. Tämä tarkoittaa, että jos tilastokeskuksen vertailussa havaitaan virheitä, oppilaitoksiin ollaan yhteydessä ja tietoja voidaan korjata vielä varsinaisen tilastointipäivänkin jälkeen. Tietojen tarkistukseen kannattaa käyttää KOSKI-palvelusta löytyviä raportteja ja vertailla raportin tietoja oppilaitoksen opintohallintojärjestelmän tietoihin. Tähän liittyen 13.9.2019 klo 9.30-10.30 pidettävässä KOSKI-klinikassa keskitytään siihen, miten oikein siirrettyjen lukiokoulutuksen tietojen tulisi näkyä KOSKI-palvelussa ja miten KOSKI-raporttikäyttöliittymästä (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/raportit) löytyvää tarkistusraporttia voi käyttää tietojen tarkistamiseen.

Kysymys: Opintohallintojärjestelmässä erityisoppilaan opetuksen toteutuspaikka ei vastaa KOSKI-palvelun käyttämiä toteutuspaikkoja. Mitä erityisopetuksen järjestämispaikan yhteydessä ilmoitettava osa-aikaisuus tarkoittaa? Onko tästä ohjetta?
Vastaus: KOSKI-palvelussa erityisopetuksen toteutuspaikka merkitään osaksi erityisen tuen päätöksien tietoja. KOSKI-palvelussa käytetään erityisopetuksen toteutuspaikan merkinnässä seuraavaa koodistoa: https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/erityisopetuksentoteutuspaikka/latest
Muutos on tehty jo vuoden 2018 keväällä. Erityisopetuksen järjestämispaikan yhteydessä samassa koodissa ilmoitetaan osa-aikaisuus, joka on koulutuksen järjestäjän arvio siitä, kuinka suuri osa erityisen tuen piirissä olevan oppijan opetuksesta tapahtuu yleisopetuksen ryhmissä. Osa-aikaisuutta ei siis merkitä erikseen vaan toteutuspaikka ja osa-aikaisuus tulevat samasta koodistosta.

Kysymys: Lasketaanko yksilöllistettyjen oppiaineitten määrät suorituksista?
Vastaus: Kyllä. Tieto yksilöllistämisestä merkitään KOSKI-palvelussa jokaiselle oppiaineelle erikseen, joista sitten lasketaan yksilöllistettyjen oppiaineitten määrät.

Kysymys: Mistä rahoituksen laskennan tiedot otetaan KOSKI-palvelussa? Näkyvätkö tiedot KOSKI-palvelussa? Eli onko opintohallintojärjestelmässä joku tietty kenttä (esim. opintojen rahoitus) joka tulee olla täytetty?
Vastaus: Rahoituksen laskennassa käytetään ensisijaisesti opiskeluoikeuden tila-tietoja. Tieto opintojen rahoituksesta siirretään lukiokoulutuksessa tila-tiedon yhteydessä KOSKI-palveluun. Nuorten perusopetuksessa rahoitusmuototietoa ei tarvitse siirtää, vaan kaikki opiskelu on lähtökohtaisesti valtionosuusrahoitteista. Tila-tietojen lisäksi käytetään opiskeluoikeuden lisätietoja. Useimmat lisätiedot ovat aikajaksotietoja, joilla on alku- ja loppupäivämäärä. Tiedot näkyvät virkailijan käyttöliittymässä KOSKI-palvelussa. Opintohallintojärjestelmän toimittajalta tulee pyytää ohjeet, mitkä tiedot opintohallintojärjestelmästä tulee olla täytetty, jotta kaikki rahoituksen tarvitsemat tiedot siirtyvät KOSKI-palveluun.

Kysymys: Miten saadaan aikuisten perusopetuksen tai lukion aineopiskelijoiden määrät Koskeen 20.9. tilastoitua, kun tiedot eivät siirry, jos ei ole suorituksia, eikä niitä yleensä 20.9. vielä ole.
Vastaus: Opintohallintojärjestelmän toimittaja, jota ongelma koskee, on luvannut kehityksessään korjata asian 20.9. mennessä.

Kysymys: Mitä tarkoittaa, kun sanottiin että lukioissa läsnäolotiedot pitää merkitä jaksoittain?
Vastaus: KOSKI-palvelun yhteydessä kun puhutaan jaksoista puhutaan mistä tahansa ajanjaksosta, jolla on alku- ja loppupäivämäärä (esimerkiksi sisäoppilaitosmaisen majoituksen jakso). Jaksot eivät siis ole sidottuja lukukausiin tai lukioiden opsin mukaisiin opiskelujaksoihin. Opintohallintojärjestelmä yleensä lähettää opiskelijan läsnäolotietoja jostain taulukosta, joka saattaa perustua esimerkiksi lukukausiin. KOSKI-palvelu ei tarvitse läsnäolotietojen päivityksiä muulloin, kun jos läsnäolotieto muuttuu (esim. väliaikainen keskeytys, eroaminen, valmistuminen) ja silloin jos opiskelijan rahoitustieto muuttuu. KOSKI-palvelu ei välitä lukukausista tai lukion jaksotiedoista, eikä niitä tallenneta KOSKI-palveluun.

Kysymys: Olen uusi KOSKI-palvelun käyttäjä ja pohdin, miten kotiopetuksessa olevien tiedot tulisi olla merkitty?
Vastaus: Kotiopetuksessa olevan oppilaan tiedot pitää tallentaa muuten aivan samoin, kun koulussa läsnä olevan oppilaan, paitsi lisätietoihin tuodaan ”kotiopetusjakso” aloituspäivämäärällä ja mahdollisesti lopetuspäivämäärällä. Kotiopetuksessa olevan oppilaan tiedot siirtää se koulu, josta kotiopetuksesta olevan oppilaan valvova opettaja on.

Kysymys: Miten siirtyy rahoitukseen vaikuttava tieto oppilaan vammaisuudesta? Mistä vammaisoppilaan tieto siirretään opintohallintojärjestelmästä?
Vastaus: Tieto vammaisuudesta siirtyy ajanjaksotietona opiskeluoikeuden lisätietoihin ”vammainen” tai ”vaikeasti vammainen”. Tiedolla pitää olla alkupäivämäärä, mutta loppupäivämäärän voi jättää avoimeksi, jos vammaisuus tai vaikeasti vammaisuus jatkuu opiskeluoikeuden loppuun saakka. Ohjeet siihen, mistä kentistä tiedot siirtyvät opintohallintojärjestelmästä saa opintohallintojärjestelmän toimittajalta.

Kysymys: Syksyn tilastointipäivät sekä ylioppilaskirjoitukset aiheuttavat paljon työtä kouluilla. Siksi näiden ohjeiden olisi hyvä tulla aika paljon aikaisemmin. Jatkossa olisi hyvä huomioida tämä.
Vastaus: Tässä palautteen antaja on aivan oikeassa. Ohjeet valitettavasti ovat viivästyneet. Tänä syksynä pyrimme tuottamaan selkeät ja kattavat ohjeet siitä, miten tietojen KOSKI-palvelussa pitäisi näkyä. Tilastointipäivien työtä toivottavasti helpottaa se, että kyseisen päivän tiedot voidaan KOSKI-palvelusta hakea jälkikäteen ja päivien tietoja voidaan korjata. Lähtökohtana tulee kuitenkin olla se, että KOSKI-palveluun siirretyt tiedot ovat jatkuvasti oikein, eivät vain tilastopäivien koittaessa.

Kysymys: Mistä aineistosta lukioiden ainevalintatilastot otettiin, onko sillä merkitystä, milloin me esim. muutamme opiskelijan opiskelijalajin sellaiseksi, että tiedot eivät enää siirry Koskeen?
Vastaus: Otanta poimittiin KOSKI-palvelusta elokuun alussa. Jo valmistuneet opiskelijat voi merkitä jo sellaisiksi, että ko. opiskelijat eivät siirry enää KOSKI-palveluun. Opiskelijoiden tietojen tulee olla opintohallintojärjestelmässä sellaisessa muodossa, että ne voidaan ottaa esiin, korjata ja siirtää niissä tilanteissa, jos havaitaan ko. opiskelijoiden tiedoissa virheitä. Opiskelijoita ei siis tarvitse roikottaa aktiivisten siirtyvien listalla, sillä heidän tietonsa eivät enää päivity, ellei tiedoissa jotain muuteta.

Kysymys: Mistä tietää, että koski on 100 % kunnossa?
Vastaus: Käyttämällä säännöllisesti KOSKI-palvelusta tulostettavia raportteja opiskelijoiden tilojen ja suoritusten seurantaan ja vertaamalla tietoja omassa opintohallintojärjestelmässä olevaan tietoon.

Kysymys: Miten merkitään ulkomailla olevat oppilaat, pitääkö heillä olla sekä ulkomailla alkaen että tilapäinen keskeytys?
Vastaus: Lukiossa siirretään opiskelijan opiskeluoikeuden lisätietoihin tieto ”ulkomaanjakso” alku- ja loppupäivämäärineen, kohdemaa ja kuvaus ulkomaanjakson syystä/sisällöstä. Tämän lisäksi opiskelijan tilaksi merkitään ”väliaikaisesti keskeyttänyt” sille ajanjaksolle, jonka opiskelija on ulkomailla. Perusopetuksen oppilaalle siirretään myös ulkomaanjakso, ja hänen opiskeluoikeutensa merkitään joko väliaikaisesti keskeytyneeksi (jos kotikoulu jää edelleen Suomeen ja se on kyseinen koulu) tai eronneeksi (jos oppilas muuttaa pysyvästi ulkomaille, eikä hänelle jää kotikuntaa Suomeen).

Kysymys: Tuleeko kaikkia jo valmistuneita ja eronneita opiskelijoita pitää opintohallintojärjestelmässä edelleen siirtyvinä kunnes on varmistettu, että tiedot ovat oikein KOSKI-palvelussa?
Vastaus: Ei tule. Kun lukuvuosi päättyy, on hyvä tarkistaa, että kaikki valmistuneet on merkitty valmistuneiksi ja että heiltä löytyvät tiedoistaan tarvittavat arviointitiedot. Myös kun opiskelija eroaa, voi hänen tietojensa siirtämisen jälkeen varmistaa, että hänen tiedoissaan näkyy tila eronnut. Opiskeluoikeutensa lopettaneiden opiskelijoiden tiedot tulee pitää opintohallintojärjestelmässä niin, että ne voidaan ottaa esiin, korjata ja uudelleen siirtää, mutta niitä ei tarvitse pitää jatkuvasti siirtyvissä tiedoissa.

Kysymys: Miten käsitellään lukion opiskelijaa, joka on käyttänyt jo vos-rahoituksen aikansa lukiossa? Voiko olla edelleen varsinaisena ns. yliaikaisena, vai pitääkö hänelle tehdä uusi opiskeluoikeus aineopiskelijana?
Vastaus: Jos opiskelija jatkaa tosiasiallisesti lukion oppimäärän suoritusta, hänen päätason suorituksensa ei muutu lukion oppimäärästä aineopiskeluun. Opiskelijan opiskeluoikeus säilytetään samana, hänen lisätietoihinsa tallennetaan ”pidennetty päättymispäivä” ja opiskeluoikeudelle tuodaan uusi läsnä-tila, jossa rahoitusmuodoksi on vaihdettu ”muuta kautta rahoitettu”. Rahoituksen laskentaa ohjeistetaan käyttämään tätä tietoa, jotta he pystyvät tunnistamaan datasta ns. yliaikaiset opiskelijat.

Kysymys: Jos opintohallintojärjestelmässä ei vielä ole kaikkia kosken tarvitsemia kenttiä / siirtyviä tietoja, pitäisikö meidän käydä KOSKI-palvelun puolella täydentämässä niitä? Toivottavasti ei ja ohjelmat yhteensopivia siihen mennessä, kun tiedot otetaan suoraan KOSKI-palvelusta.
Vastaus: KOSKI-palvelu ei salli opiskeluoikeuden tietojen päivittämistä integraation kautta ja manuaalista muokkaamista yhtä aikaa. Virheet tulee aina korjata ensisijaisesti opintohallintojärjestelmässä ja siirtää KOSKI-palveluun. Tilanteessa, jossa tietoja ei voida siirtää joudutaan vain odottamaan opintohallintojärjestelmän toimittajan korjauksia. Joissain poikkeustapauksissa, kun opiskelijalle tarvitsee luoda useampi opiskeluoikeus, osa opiskeluoikeuksista voidaan erikseen luoda KOSKI-palveluun.

Kysymys: Näihin KOSKI-palveluun menevien tietojen merkitsemiseen ja raporttien tulkitsemiseen ja seuraamiseen tarvittaisiin kyllä perusteellista koulutusta (jossa olisi myös opintohallintojärjestelmän toimittajien henkilöitä mukana). Onko sellaista tulossa lähiaikoina (ehkä jo tiedotettukin, mutta en ollut ihan alusta alkaen mukana)?
Vastaus: KOSKI-tiimi työstää parhaillaan ohjeita ja suunnittelee webinaareja syksylle. Ensimmäinen tällainen tilaisuus järjestetään seuraavan yleissivistävän koulutuksen klinikan yhteydessä 13.9.2019 lukiokoulutuksen osalta. Opintohallintojärjestelmän toimittajien suunnitelmista kannattaa suoraan kysyä heiltä.

KOSKI-klinikka 23.8.2019 (Ammatillinen koulutus)

Tiedotettavaa: Kesän aikana tehty joitakin muutoksia liittyen tiedonsiirtoihin. Muutokset eivät välttämättä näy koulutuksen järjestäjälle uusina kenttinä tai kirjaustapoina opintohallintojärjestelmässä eivätkä skeematasolla KOSKI-tietomallissa, vaan siinä, että tietynlaiset vajavaisin tiedoin lähetetyt siirrot pysähtyvät KOSKI-palvelussa virheeseen. Yksi tällaisista ammatilliseen koulutukseen liittyvissä muutoksista on se, että KOSKI estää nyt opiskeluoikeuden merkitsemisen ”Valmistunut”-tilaan sekä päätason suorituksen vahvistamisen, jos päätason suorituksella ei ole yhtään vahvistettua osasuoritusta, jos opiskeluoikeus ole ei linkitetty tai päätason suorituksen tyyppi (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/suorituksentyyppi/latest) ole ” Muun ammatillisen koulutuksen suoritus”.

Vipusen uudessa ammatilliset ”Tutkinnot ja tutkinnon osat”-raportin (https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Koski%20tutkinnot%20ja%20tutkinnon%20osat.xlsb) raportti ilmeisesti laskee vähemmän tutkintoja kuin mitä todellisuudessa on valmistunut. Asiaa tutkitaan yhdessä rahoituksen laskennan kanssa.

Valtionosuudet-yksikkö ja OKM ottavat KOSKI-datasta loka-marraskuun vaihteessa kopion, jota käytetään rahoituksen laskennan perusteena vuoden 2018 suoritusten ja opiskelijavuosien pohjalta laskettavassa rahoituksessa. Valtionosuudet-yksikkö ja OKM tiedottavat aiheeseen liittyvistä aikatauluista tarkemmin.

Työelämätoimikunnat ovat tekemässä analyysia Koski-datasta. Heidän analyysinsä pohjalta on jo huomautettu, ettei näyttöjen tietoja ole aina siirretty, vaikka ne tulisi siirtää. Wikisivu, jossa valmistuneet analyysit ym. vertailuraportit julkaistaan, löytyy osoitteesta: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=85036904.

Syyskuussa on tulossa pidempi tiedote uusista asioista sekä myös muistinvirkistystä vanhoista asioista, jotka pitää ottaa huomioon KOSKI-tiedonsiirroissa.

Kysymys: Opiskelija on saanut meille opiskeluoikeuden ja aloittanut opinnot. Hän haluaa kokeilla opiskelua toisessa oppilaitoksessa ja sovitaan, että on tervetullut palaamaan takaisin meille. Opiskelija ”kirjautuu” toiseen oppilaitokseen, jossa on kaksi päivää, jonka jälkeen palaa takaisin meille. Onko käytännössä ok, että opiskeluoikeutta jatketaan ja merkintään opiskelujaksoihin väliaikainen keskeytys ajaksi, jolloin oli toisessa oppilaitoksessa (käytännössä oli pois 3 arkipäivää)? Emme tiedä varmaksi, onko opiskelijaa siirretty Koskeen toisessa oppilaitoksessa, mutta omat siirrot näillä merkinnöillä onnistuivat. 
Vastaus: Juuri näin voi toimia.

Kysymys: Opiskelija on suorittanut yhden ylimääräisen tutkinnon osan, josta hän saa erillisen todistuksen. Aikaisemmassa Koski-klinikassa sanottiin, että Kosken kannalta ei ole merkitystä siirretäänkö ylimääräinen tutkinnon osa samalla opiskeluoikeudella vai erillisellä.
Vastaus: Jos ylimääräisestä tutkinnon osasta annetaan erillinen todistus, eikä siitä kirjata varsinaiselle tutkintotodistukselle merkintää, myös KOSKI-palveluun tehdään kyseisen tutkinnon osan suoritukselle erillinen opiskeluoikeus. Jos ylimääräisenä suoritettu tutkinnon osa kirjataan tutkintotodistukselle, se siirretään KOSKI-palveluun koko tutkinnon suorituksen alle yhtenä suoritettuna tutkinnon osana muiden joukossa.

Kysymys: Miten samalle tai erilliselle opiskeluoikeudelle siirretty ylimääräinen tutkinnon osa vaikuttaa keskiarvoon? Tutkintotodistukselle tulee keskiarvo muista kuin tästä ylimääräisestä tutkinnon osasta, mutta mitä keskiarvoa esim. ammattikorkeakoulut käyttävät ensi keväänä? Onko se meidän opintohallintojärjestelmästä Koskeen siirtämä keskiarvo vai laskeeko Koski sen?
Vastaus: Todistusvalinnoissa käytetään koulutuksen järjestäjän siirtämää painotettua keskiarvoa, jota ei siis lasketa KOSKI-palvelussa. Ammatillisessa perustutkinnossa painotettu keskiarvo lasketaan tutkinnon laajuuden (180 osp) mukaan. Tutkintotodistukselle ja täten myös KOSKI-palveluun kirjataan kaikki suoritetut opinnot, jos 180 osaamispistettä ylittävistä opinnoista ei kirjoiteta erikseen todistusta (jolloin myös KOSKI-palveluun pitäisi syntyä ylimääräisten tutkinnon osien suorituksesta/suorituksista oma opiskeluoikeus, ks. edellinen kysymys). Tilanteessa, jossa joku tutkinnon osa sisältyy osittain 180 osaamispisteen laajuiseen perustutkintosuoritukseen, koulutuksen järjestäjän tulee sisällyttää tämä tutkinnon osa keskiarvoon tällä laskennallisella laajuudella mutta ilmoittaa todistuksella sekä KOSKI-palveluun suoritetun tutkinnon osa tosiasiallinen laajuus. Jos opiskelijalla on useita tällaisia suorituksia, jotka voisivat potentiaalisesti sisältyä osittain 180 osaamispisteen laajuiseen tutkintosuoritukseen, koulutuksen järjestäjä valitsee sen tutkinnon osan, joka sisällytetään tutkintoon ja täten painotettuun keskiarvoon laskennallisella laajuudella.

Kysymys: Saako siis tutkintotodistukseen kirjoittaa 180 osp ylimenevän tutkinnon osan? Ettei tarvitse erikseen tehdä todistusta suoritetusta tutkinnon osasta?
Vastaus: Tutkintotodistuksella saa olla enemmän suoritettuja opintoja kuin 180 osaamispistettä, mutta vain 180 osaamispisteestä lasketaan keskiarvo. Eli koulutuksen järjestäjän tulee määrittää ne osaamispisteet, joista painotettu keskiarvo lasketaan. Esimerkiksi, jos opiskelijalla on suoritettuna 178 osaamispistettä, ja hän suorittaa 3 osaamispisteen laajuisen kokonaisuuden saadakseen 180 osaamispistettä täyteen, hänen suoritettujen opintojen kokonaislaajuutensa on tällöin 181 osaamispistettä, mutta 180 osaamispistettä täydentänyt 3 osaamispisteen laajuinen tutkinnon osa lasketaan keskiarvoon vain 2 osaamispisteen laajuisena. Todistuksella ja KOSKI-palveluun ilmoitetaan kuitenkin suoritetun tutkinnon osan tosiasiallinen laajuus. Ks. myös ylemmät kysymykset aiheeseen liittyen.

Kysymys: Kysymys keskiarvon laskemisesta. Opiskelijalla on 170 osp kasassa ja viimeinen suoritettava ammatillinen valinnainen tutkinnon osa on 40 osp. Näin pisteet yht 210 osp. Vaikuttaako tutkinnon osien suorittamisen järjestys siihen, mistä ka lasketaan vai päättääkö koulutuksen järjestäjä sen itse? 
Vastaus: Koulutuksen järjestäjä päättää itse. Ei ole tullut priorisointiohjetta, joten saa itse päättää. Tutkintoon kuuluvat pakolliset suoritukset on toki laskettava keskiarvoon koko laajuudessaan, mutta muuten koulutuksen järjestäjä voi päättää, mikä tutkinnon osa ns. ylittää 180 osaamispisteen ja lasketaan keskiarvoon vain osittain. HUOM! Tällaisia osittain tutkintoon ja keskiarvoon sisällytettäviä tutkinnon osia voi olla yhdessä tutkintosuorituksessa vain yksi. Ks. myös ylemmät kysymykset aiheeseen liittyen.

Kysymys: Mistä löytyy selkeä ohje, missä tapauksessa täytyy tehdä todistus suoritetuista tutkinnon osasta ja milloin saa näkyä tutkintotodistuksessa?
Vastaus: Selkein ohje on, että tutkintotodistukselle ei voi tulla mitään, mitä tutkinnon peruste ei salli. Mitä tahansa, jonka tutkinnon perusteet sallivat, voi siis olla todistuksella, mutta vain 180 osaamispistettä muodostavat ko. tutkintosuorituksen ja keskiarvo lasketaan vain 180 osaamispisteen mukaan. Ks. myös ylemmät kysymykset aiheeseen liittyen.

Kysymys: Mutta miten siinä tapauksessa, että opiskelijalla on jo 180 osp täynnä, mutta hän haluaa tehdä vielä yhden ylimääräisen tutkinnon osan, niin kirjoitetaanko näistä kaksi todistusta vai yksi?
Vastaus: Jos opiskelija ei ole valmistunut, koulutuksen järjestäjä voi tehdä, kuten parhaaksi näkee. Jos opiskelijalle on ehditty antaa tutkintotodistus ja hän on valmistunut, suoritetut tutkinnon osat kirjataan aina erilliselle todistukselle ja siirretään KOSKI-palveluun erillisellä opiskeluoikeudella.

Kysymys: Opiskelija vaihtaa tutkintoa saman oppilaitoksen sisällä. Tuleeko hänen uuden tutkinnon aloituspäivän olla aikaisintaan seuraava päivä sen jälkeen, kun hänet on katsottu eronneeksi edellisestä tutkinnosta, vaikka käytännössä hänen koulunkäynnissä ei ole ollut taukoa?
Vastaus: Uuden tutkinnon aloituspäivän ei tarvitse olla seuraava päivä, vaan se voi olla sama päivä, jolloin opiskelija eroaa toisesta, toiseen tutkintoon johtaneesta opiskeluoikeudesta.

Kysymys: Opiskelija on suorittanut meillä pelkät näytöt eli hän ei ole osallistunut koulutukseen. Tiedot tutkinnon suorittamisesta siirtyvät KOSKI-palveluun ”hienosti” eli ei tule virheilmoitusta. Nämä suoritetut tutkinnon osat eivät kuitenkaan siirtyneetkään Koskeen. Huomasimme tämän ns. vahingossa, koska tästä ei tullut virheilmoitusta. Miten nämä suoritetut tutkinnon osat saadaan siirrettyä Koskeen?
Vastaus: On kysyttävä opintohallintojärjestelmän toimittajalta, miksi tutkinnon osat eivät siirry.

Kysymys: Voiko opiskelijalla samanaikaisesti olla voimassa sekä perusopetuksen että ammattitutkinnon opiskeluoikeus?
Vastaus: Voi olla. Koulutuksenjärjestäjän tulee huolehtia siitä, että oman oppilaitoksen osalta opiskelijan tiedot siirtyvät KOSKI-palveluun oikein. Tarkemmat ohjeet siitä, miten tällaiset tilanteet tulkitaan rahoituksen kannalta, kannattaa pyytää Valtionosuudet-yksiköstä.

Kysymys: Miten se vaikuttaa perusrahoituksen laskentaan, onko yksi vai kaksi opinto-oikeutta?
Vastaus: Vain yhdestä ammatillisesta opiskeluoikeudesta saa perusrahoituksen. Jos opiskelijalla on kaksi ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeutta, niin perusrahoituksen saa siitä opiskeluoikeudesta, joka on alkanut aikaisemmin. KOSKI-palveluun pyritään tulevaisuudessa kehittämään raportti, jolla koulutuksen järjestäjä pystyy hakemaan sellaiset opiskelijat, joilla on potentiaalisesti muualla sellainen opiskeluoikeus, joka vaikuttaa koulutuksen järjestäjän perusrahoitukseen. Monimutkaisempien yhdistelmien (ammatillinen opiskeluoikeus ja jonkin muun tyyppinen päällekkäinen opiskeluoikeus) tulkinta rahoituksen kannalta kannattaa varmistaa Valtionosuudet-yksiköltä.

Kysymys: Lähes valmis pt opiskelija on hakeutunut itse jatko-opintoihin tähtäävään erityislukioon. Pitääkö perustutkintoon tehdä väliaikainen keskeytys vai läsnä 0 % niiltä jaksoilta, kun on lukiossa?
Vastaus: 0% läsnäolo siltä ajalta, kun opiskelija ei opiskele ammatillisessa oppilaitoksessa, ellei opiskelija itse ilmoita väliaikaisesta keskeyttämisestä.

Kysymys: Huomasin juuri, että meillä on kaksi hlötunnuksetonta opiskelijaa, joista toisen tiedot oli siirtynyt automaattisesti Koskeen, mutta toisen ei. Miksi toinen siirtyi ja toinen ei?
Vastaus: Todennäköisesti tämä johtuu siitä, että toisella on opintohallintojärjestelmään valmiiksi kirjattuna oppijanumero tai toisella ei. Jos opiskelija on henkilötunnukseton, hänen tietonsa siirretään oppijanumerolla. Jos koulutuksenjärjestäjällä ei ole tiedossaan oppijanumeroa, KOSKI-pääkäyttäjän tulee luoda oppijanumero virkailijan opintopolussa, jossa samalla tarkistetaan, onko henkilöllä jo olemassa oleva oppijanumero. Tämän jälkeen luotu oppijanumero siirretään käsin opintohallintojärjestelmään, jonka jälkeen siirto onnistuu. Tarkemmat ohjeet henkilötunnuksettoman oppijan luomisesta oppijanumerorekisteriin löytyvät yleisen tiedonsiirto-ohjeen (https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=71953716) kohdasta ”3. Pakolliset henkilötiedot opiskeluoikeutta luotaessa → Oppijalla ei ole suomalaista henkilötunnusta”.

Kysymys: Missä vaiheessa on Koski näkymät?
Vastaus: Ammatillisen koulutuksen osalta KOSKI-näkymät ovat vielä työn alla. Toivottavasti saamme näkymät syksyn aikana käyttöön.

Kysymys: Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot. Kertyykö rahoitus opintohallintojärjestelmän erillisistä kentistä? 
Vastaus: KOSKI-palvelussa opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot näkyvät opiskeluoikeuden lisätiedoissa aikajaksotietona. Jos opiskelijalla on kirjattu opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja opintohallintojärjestelmään, kannattaa KOSKI-palvelussa käydä opiskelijan tiedoista tarkistamassa, että tieto on siirtynyt oikein. KOSKI-palvelussa opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen jaksot eivät siis sinänsä liity tilatietoihin (eli opiskeluoikeuden tilan ja rahoitusmuodon muodostamaan kombinaatioon), eikä näiden välillä ole mitään tarkistuksia. Rahoituksen laskennassa kyseisen ajanjakson rahoitettavat läsnäolo- tai lomapäivät saavat perusrahoitusta opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen kertoimen mukaan.

KOSKI-klinikka 16.8.2019 (Yleissivistävä koulutus)

Tiedotettavaa: Oppiainevalinnat-aineisto toimitettu Tilastokeskukselle – joillain oppilaitoksilla puutteita tiedoissaan. Näihin oppilaitoksiin ollaan yhteydessä sitten kun Tilastokeskuksen vertailu valmistuu. Kesän aikana olemme työstäneet malliohjeita siitä, miltä tietojen pitäisi näyttä silloin kun tiedot on siirretty oikein. Näiden esittelemisen yhteyteen suunnittelemme syksylle webinaareja tietojen oikein näkymisestä KOSKI-palvelussa sekä koulutuksenjärjestäjille tarjolla olevista raporteista.

Kysymys: Milloin KOSKI-tietoja aletaan hyödyntämään Tilastokeskuksessa sekä valtionosuuksien laskennassa?
Vastaus: Tilastokeskuksen 20.9. toteutettava Lukiokoulutuksen opiskelijat-tiedonkeruu otetaan tänä syksynä suoraan KOSKI-palvelusta. Tilastokeskuksen Järjestäjä- ja oppilaitostason oppilaat ja opiskelijat-tiedonkeruu kerätään edelleen tilastokeskuksen lomakkeella, jolla kysytään myös lukioiden oppilasmääriä koskevia tietoja.  http://tilastokeskus.fi/keruu/jaop/index.html

Kysymys: Mitä lukiolaisia koskevia tietoja Tilastokeskus poimii KOSKI-palvelusta syyskuussa?
Vastaus: Tilastokeskus poimii samat tiedot kuin mitä se on aiemmin poiminut Lukiokoulutuksen opiskelijat-tiedonkeruussa. http://tilastokeskus.fi/keruu/luop/index.html

 Kysymys: Vuosiluokkiin sitomattomille opiskelijoille merkitään osaan oppiaineista arvosana ”kesken”. Vuosiluokan päättyessä oppilaat eivät siirry KOSKI-palveluun, koska heillä on osa oppiaineista merkitty vielä tilaan ”kesken”. Voisiko KOSKI-palvelua muuttaa niin että hyväksyy arvosanan ”kesken”?
Vastaus: Vuosiluokkiin sitomattomien oppilaiden vuosiluokkatodistukset vahvistetaan ja heidät siirretään seuraavalle vuosiluokalle siihen asti, kunnes oppilaat käyvät 9. vuosiluokkaa. KOSKI-palveluun siirrettävän vuosiluokkatodistuksen tulee sisältää samat tiedot kuin oppilaalle vuosiluokan päätteeksi annettavan todistuksen. Kesken olevat oppiaineiden suoritukset eivät todistuksella näy. Tämän takia ei voida muuttaa KOSKI-palvelun sallimia arvoja niin, että kesken olevia oppiaineita voisi siirtää vahvistetulle vuosiluokalle.

Kysymys: Opintohallintojärjestelmään on tehty sellaisia muutoksia, joiden vuoksi vaihdosta palaavat oppilaat eivät siirry KOSKI-palveluun. Opintohallintojärjestelmä yrittää lähettää kahta läsnä-tilaa samalle päivälle.
Vastaus: Ongelma on tiedossa ja olemme siitä yhteydessä opintohallintojärjestelmän toimittajaan. Ongelman kiertämiseksi väliaikainen keskeyttäminen merkitään päättymään päivää aikaisemmin kuin lukukauden päättymispäivä (31.7. sijasta merkitään 30.7.)

Kysymys: Tuleeko oppilaille kirjata lukuvuoden 2019-2020 aloituspäiväksi 1.8.? vai kun koulu alkaa, meillä 12.8.?
Vastaus: Voi kirjata joko lukuvuoden virallisen aloituspäivän tai kouluuntulopäivän 12.8.

Kysymys: Miten valmistuneet lukiolaiset, jotka tulevat korottamaan ylioppilaskokeen arvosanoja tulisi merkitä?
Vastaus: Jos jo valmistunut oppilas tulee korottamaan pelkästään ylioppilaskoetta, eikä suorita mitään lisäkursseja lukiossa, hänelle ei luoda uutta opiskeluoikeutta KOSKI-palveluun. Opintohallintojärjestelmään oppija tulee siis merkitä niin, että hänen tietonsa eivät siirry tiedonsiirroissa. KOSKI saa tiedot ylioppilaskokeista suoraan ylioppilastutkintorekisteristä. Jos oppilas palaa suorittamaan ylimääräisiä kursseja, hänelle luodaan aineopiskeluoikeus ja sen tulee siirtyä KOSKI-palveluun.

Kysymys: Lukion aineopetuksen ja aikuisten perusopetuksen opiskelijat eivät siirry opintohallintojärjestelmästä KOSKI-palveluun ilman, että heillä on jokin kurssisuoritus valmiina. Miten asia ratkaistaan tulevaa tilastointipäivää varten?
Vastaus: KOSKI-palvelussa olemme lisänneet yleissivistäviin oppiaineisiin ”Ei tiedossa”-oppiaineen (KOODI XX), johon voi luoda paikallisen kurssin (ei tiedossa) ja arvioida sen. Tämä oppiaine ja kurssi tulee tällöin muistaa poistaa oppilaan tiedoista, kun ensimmäiset oikeat kurssisuoritukset syntyvät. Tarkoitus on, että koulun ei tarvitsisi tällaista ylimääräistä oppiainetta oppijan tietoihin lisätä, vaan että opintohallintojärjestelmätoimittajat toteuttavat tähän ratkaisun, joka kulkee tiedonsiirroissa automaattisesti. Odotamme tähän opintohallintojärjestelmän toimittajilta ratkaisuja.

Kysymys: Opintohallintojärjestelmä ei kykene siirtämään luokalle jääneen 9. luokkalaisen lukuvuoden vahvistusta
Vastaus: Ongelma on tiedossa ja esitetään pyyntöä opintohallintojärjestelmän toimittajalle korjata asia.

Kysymys: Mitä tarkoittaa Koskessa väliaikaisesti keskeytynyt? Missä koulussa oppilas on virallisesti kirjoilla silloin, jos tila on väliaikaisesti keskeytynyt?
Vastaus: Väliaikaista keskeytymistä sovelletaan nuorten perusopetuksessa vain silloin, jos oppilas muuttaa ulkomaille niin, että kotikunta ja kotikoulu jäävät suomeen ja hänen tiedetään palaavan. Lukiossa ja aikuisten perusopetuksessa väliaikaiselle keskeytykselle on useampia syitä (vaihtojakso ulkomailla, keskeytyminen sairauden, vanhempainvapaan tai asevelvollisuuden vuoksi keskeytyneet opinnot).

Kysymys: Siirretäänkö ulkomailla lukuvuoden opiskelevat eronnut tilassa Koskeen? Onko tästä "virallista" ohjetta?
Vastaus: Asiaan on saatu virallinen ohjeistus peruskoulun oppilaiden kohdalla: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/peruskoulun-oppilaan-opiskelu-ulkomailla 
”Ulkomaille muuttavan oppivelvollisen poissaolon merkitseminen Koski-järjestelmään”:
”Kun oppilas on muuttanut ulkomaille ja pysyvä asuinpaikka jää Suomeen, oppilaalle merkitään perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon eli Koskeen opiskeluoikeuden tilaksi Väliaikaisesti keskeytynyt. Tämä merkintä tehdään myös siinä tapauksessa, että oppilas on eronnut koulusta määräajaksi. Lisätiedot-kohtaan merkitään Ulkomailla ja ajankohta, jolloin ulkomailla oleskelu on alkanut. Oppilaan palatessa kouluun opiskeluoikeuden tilaksi merkistään Läsnä ja lisätietoihin ulkomailla oleskelun päättymisen päivämäärä. Jos oppilas muuttaa pysyvästi ulkomaille, niin silloin opiskeluoikeuden tilaksi merkitään Eronnut.
Jos oppilas on muuttanut ulkomaille ennen perusopetuksen ensimmäisen vuosiluokan alkua ja hänelle jää pysyvä asuinpaikka Suomeen, opiskeluoikeuden ensimmäiseksi tilaksi merkitään Väliaikaisesti keskeytynyt. Lisätiedot-kohtaan merkitään Ulkomailla ja ajankohta, jolloin oppilas olisi aloittanut ensimmäisellä vuosiluokalla.”

Kysymys: Mitä merkitään niille aikuisten perusopetuksen oppilaille, joita ei ole näkynyt vielä tänä lukuvuonna, ovat aloittaneet viime lukuvuonna. Laitetaanko siis katsotaan eronneeksi?
Vastaus: Nuorten perusopetuksessa ei tunneta tilaa ”katsotaan eronneeksi”. Aikuisten perusopetuksessa ”Opiskelija voidaan katsoa eronneeksi, jos hän pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta ja jos on ilmeistä, että opiskelija ei suorita opintojaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628 46 §. Eronneeksi katsominen on koulutuksenjärjestäjän omassa harkinnassa oleva hallinnollinen päätös, jossa harkinta tulee tehdä tapauskohtaisesti.

Kysymys: Milloin KELA saa yhteydet lukiolaisten KOSKI-tietoihin? Korvaako KELA-KOSKI yhteys käytäntöjä lukioissa?
Vastaus: Kelan opintoetuuksien, työttömyysturvaetuuksien, perustoimeentulotuen, koululaiseläkkeiden ja kuntoutusetuuksien virkailijoilla on ollut oikeus päästä katselemaan KOSKI-palvelun opintotietoja 1.2.2019 alkaen. Kela otti KOSKI-palvelujen tietojen massahakurajapinnan käyttöönsä 20.5. Kela ohjeistaa oppilaitoksia suoraan sitten kun KOSKI-palvelun käyttöönotto on edennyt niin pitkälle, että Kela muuttaa omia käytäntöjään.

Kysymys: Miten lukiot merkitsevät jaksonvaihtajat KOSKI-palveluun, eli jos opiskelija siirtyy esimerkiksi yhden jakson ajaksi toiseen lukioon?
Vastaus: Jos tiedetään, että opiskelija on palaamassa takaisin, lähtevä opiskelija merkitään väliaikaisesti keskeyttäneeksi ja siirretään tieto KOSKI-palveluun. Vastaanottava lukio taas luo opiskelijalle aineopiskeluoikeuden KOSKI-palveluun. Opiskelija ei voi olla kahdessa lukiossa varsinaisena opiskelijana eli oppimäärän suorittajana samaan aikaan. Kun opiskelija palaa takaisin alkuperäiseen oppilaitokseen, oppilaitos merkitsee hänen toisessa oppilaitoksessaan suorittamansa kurssit omaan opiskeluoikeuteensa hyväksiluettuina suorituksina.

Kysymys: Kaikki peruskoulut eivät vieläkään saaneet vahvistettua kaikkia vuosiluokkien suorituksia. Voiko kansalainen vaatia jälkikäteen korjausta eli vuosiluokan vahvistusta?
Vastaus: Kyllä voi, KOSKI-palveluun siirtyvien tietojen pitää olla oikein. Velvollisuutta siirtää ennen 2018 voimassa olevia vuosiluokkia tai opiskeluoikeuksia ei ole, mutta kaiken KOSKI-palvelussa olevan tiedon tulee olla oikein.

Kysymys: Milloin huoltajille on tulossa näkymä Koskeen?
Vastaus: Vuoden 2019 loppuun mennessä.

KOSKI-/eHOKS-klinikka 14.6.2019 (Ammatillinen koulutus) 

Kysymys: Palveleeko KOSKI-palvelun sähköposti (koski@opintopolku.fi) koko kesän 2019?
Vastaus: Pyritään palvelemaan koko kesä, joku henkilö on paikalla.

Kysymys: Onko KOSKI-palveluun avautumassa rajapintaa (vai onko jo?) jolla koulutuksenjärjestäjä saisi omia KOSKI-tietoja ulos?
Vastaus: Periaatteessa olemassa on jo rajapinta, jolla omia KOSKI-tietoja saa ulos, mutta rajapinnassa ei ole hakuparametriä oppilaitokselle/koulutuksen järjestäjälle. Jos rajapintaa haluaa hyödyntää, kannattaa olla toistaiseksi yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen, mutta rajapinta vaatisi hieman jatkokehitystä koulutuksen järjestäjien tarpeisiin.

Kysymys: Mistä tulevat tai mistä saadaan eHOKS-tunnukset koulutuksenjärjestäjälle/oppilaitokselle?
Vastaus: Tunnukset tulevat niille järjestäjille, jotka tulevat tietoja siirtämään. Pääkäyttäjätunnuksia voi kysyä eHOKS-vastuukäyttäjältä. Lisää tietoa käyttöoikeuksista löytyy: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=83100282.

Kysymys: Pitääkö oppimisvalmiusopinnoista näkyä opiskelijalla myös suoritustietoja, kun opiskelijan oppimisvalmiusopinnoista näkyy tieto KOSKI-palvelussa?
Vastaus: Vain siinä tapauksessa, jos opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen jakson aikana syntyy ammatillisen tutkinnon osan tai yhteisen tutkinnon osan osa-alueen suorituksia.

Kysymys: Mikä on KOSKI-näkymien tilanne ja milloin on mahdollista nähdä, miltä erilaisten tietojen tulisi KOSKI-palvelussa näyttää?
Vastaus: Suunnitelmissa on saada nämä valmiiksi syksyn 2019 aikana ja pitää aiheeseen liittyen ainakin yksi webinaari.

Kysymys: On epäselvyyttä siitä, milloin kyseessä on uusi tutkinto ja milloin kyseessä on sama tutkinto päivitetyillä tutkinnon perusteilla. Esim. kun opiskelija tulee täydentämään valmista tutkintoaan Kone- ja metallialan perustutkinto (50/011/2014, 13.11.2014) tutkinnolla Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto (OPH-2541–2017, 20.12.2017), 1) onko kyseessä sama tutkinto vai uusi tutkinto (eri tutkintokoodit) ja 2) onko kyseessä toisen osaamisalan suoritus vai tutkinnon osien suoritus? Tieto vaikuttaa mm. todistukseen tulevaan viitteeseen. Esimerkiksi liiketaloudella/liiketoiminnalla on sama koodi muutoksen jälkeen. Miksi näin joidenkin alojen osalta?
Vastaus: Kyseisessä tapauksessa ainakin nimi on muuttunut, joten olettaa voisi, että kyseessä on eri tutkinto. Parhaiten muutokset tietää (varsinkin sisällön muutokset) alan asiantuntija eli henkilö, joka on määrännyt perusteet ja nimi löytyy tutkinnon perusteen määräyskirjeestä ePerusteista. Jos edellisiä tutkinnon perusteita ei ole kumottu, vaan niihin on tehty muutoksia, niin silloin kyseessä on aina sama tutkinto.

Kysymys: Miten tulisi merkitä oppisopimuksella opiskelevien kasvatus- ja ohjausalan ammattitukinnon / koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnon opiskelijat, joille työnantajalla ei ole tarjota työtä kesällä – keskeytys, loma vai tehdäänkö kaksi sopimusta ja kaksi opiskeluoikeutta? Sekä miten Kela tulkitsee oppisopimusjakson, kun katsoo että opiskelija on oppisopimuksessa koko ajan?
Vastaus: Opiskelija merkitään joko nollaprosenttisesti läsnäolevaksi tai lomalla olevaksi (jos kyseessä yli neljän viikon mittainen yhtäjaksoinen loma) riippuen siitä, kummasta koulutuksen järjestäjä katsoo olevan kyse. Opiskelijalla on oikeus 4 viikon lomaan 365 päivän eli vuoden aikana. Emme tiedä, miten Kela haluaa tulkita kyseisen tilanteen opintososiaalisten etuuksin käsittelyn näkökulmasta, mutta KOSKI-tiimi auttaa Kelaa tulkitsemaan dataa haluamallaan tavalla. Oppisopimuksen päättymispäivää ei tällaisessa tilanteessa tarvitse muuttaa, jos määräaikaisen työsopimuksen päättymispäivä ei muutu.

Kysymys: Onko KOSKI-palvelun kannalta jotain estettä antaa opiskelijalle osatutkintotodistus kesken opintojen, kun opiskelijan tavoite todellisuudessa on koko tutkinnon suorittaminen?
Vastaus: Ei ole KOSKI-palvelun kannalta estettä. Osatutkintotodistus ei vain näy KOSKI-palvelussa, eli KOSKI-palveluun ei tule syntyä kahta opiskeluoikeutta, joissa toisessa on päätason suorituksen tyyppinä tutkinnon osa/osia ja toisessa koko tutkinnon suoritus.

Kysymys: KOSKI-tiedoissa ja Vipusen tiedoissa oli tapahtunut muutoksia ja raportti näyttää nyt erilaisia painotustietoja kuin aiemmin. Onko mahdollista saada lisätietoa siitä, millaisia muutoksia raporteille on tehty?
Vastaus: Vipusen raportille on lisätty uusi kustannusryhmä (muu koulutus), joka on laitettu oletusnäkymään. Jos haluaa saada tutkintokoulutuksen rahoitettavat opiskelijavuodet, joutuu ensin suodattamaan tämän kustannusryhmän pois. Laskentakaavoihin ei ole tullut muutoksia, ja painottamattomat opiskeluvuodet lasketaan raportilla samalla tavoin kuin ennenkin. Tiedustellaan Vipusen raportin ylläpidosta, josko tämän kustannusryhmän voisi jättää raportin oletusnäkymästä pois.

Kysymys: Kuuluuko raportin muu koulutus -ryhmä johonkin jatkokoulutusryhmään? Meillä ei ole muuta koulutusta eikä se näy myöskään raportilla. Jos raporteilla tapahtuu muutoksia, olisiko asiasta mahdollista saada tiedotetta?
Vastaus: Selvitetään, mitä tuo ”muu koulutus”-kustannusryhmä pitää sisällään. Vipusen ammatillisen koulutuksen rahoitusraportit ovat vielä kehittyvä palvelu, joten pyydetään rahoituksen laskentaa ja raportin ylläpitoa tiedottamaan raporteille tulevista muutoksista sitten, kun raporteille on jokin julkinen aloitussivu.

Kysymys: Mitä muu koulutus pitää sisällään?
Vastaus: Selvitetään, mitä tuo ”muu koulutus”-kustannusryhmä pitää sisällään. Todennäköisesti lain ammatillisen koulutuksesta (11.8.2017/531) 8 § mukaista ammatillista koulutusta, johon liittyvistä KOSKI-siirroista on olemassa KOSKI-wikissä oma ”Usein kysytyt kysymykset”-osio: Muu ammatillinen koulutus UKK.

Kysymys: Amispalaute ja siihen liittyvien kyselylinkkien jakaminen automaattisesti eHOKS:n kautta. Joko nyt on tiedossa, millä aikasyklillä tiedot koulutuksen järjestäjän järjestelmästä päivittyvät eHOKSiin? Kyselyn vastaamisen näkökulmasta viive on pahasta ja vastaaminen unohtuu tosi helposti opiskelijalta, koska on havaittu, että sähköposti ei ole nuorten pääasiallinen viestintäkanava. Kyselyihin vastaamisen prosentit ovat rahoituksen perusteena, joten olisi tärkeää, että kyselyn linkki tavoittaa kyseisen henkilön. Onko eHOKS:ssa kohta puhelinnumerolle eli lähteekö kyselystä tieto myös opiskelijan puhelinnumeroon?
Vastaus: Se, kuinka tiedot päivittyvät eHOKS-palveluun ja millaiset toimittamisvalmiudet ovat, kannattaa tiedustella järjestelmän toimittajan puolesta. eHOKS:n ja OPH:n näkökulmasta on mahdollisuus ottaa tietoa vastaan osina tai suurempina kokonaisuuksina. eHOKS:n tietoluettelossa ei kerätä tietoa opiskelijan puhelinnumerosta. Käyttöliittymän puolella on jatkokehityksessä se, että opiskelijalla olisi omissa tiedoissa linkki amispalautteeseen. Palaute viedään eteenpäin OPH:n eHOKS-toteutukseen.

Kysymys: Mikä on eHOKS-syöttökäyttöliittymän toimivuuden tilanne tällä hetkellä? Saadaanko alusta kuntoon ennen juhannusta ja pidetäänkö edelleen kiinni siitä takarajasta, että 1.7.2019 tiedot ovat järjestelmässä ja jokaisesta opiskelijasta on syötetty neljä tietoa?Vastaus: Yritämme saada palvelun käyttöön perustietojen (4 kpl) osalta sekä rajapintasiirrossa että manuaalisessa syöttökäyttöliittymässä. Tällä hetkellä odotamme päätöstä käyttöönotosta ja tiedotamme heti, kun päätös on tehty ja saamme tietää tarkemmasta aikataulusta.

Kysymys: Opiskelija, joka tulee pelkkään näyttöön, on läsnäoloprosentilla 0, ettei kerrytä opiskelijavuosia. Miksi Koski-raportilla näyttäisi, että valmistumispäivästä tulee 1 päivä vaikka merkitty 0% opintohallintojärjestelmään? Saako opiskelija, jonka ei kuulu kerryttää opiskelijavuosia, kerryttää niitä siis valmistumispäivän verran?
Vastaus: Valmistumispäivä on aina 100 % riippumatta opiskeluoikeuden osa-aikaisuusjaksoista. Valmistumispäivä siis aina kerryttää valtionosuusrahoitteisessa koulutuksessa yhden kokonaisen opiskelijavuosipäivän.

Kysymys: Onko niin, että kun opiskeluvalmiuksia tukevista opinnoista kirjataan aloitus- ja päättymispäivämäärä, niin riittää, että sillä ajanjaksolla näitä opintoja on keskimääräisesti yli 50 %? Eli ei tarvitse merkitä esim. päivä- tai viikkokohtaisesti?
Vastaus: Ei tarvitse merkitä päivä-/viikkokohtaisesti, eli jos opiskelijavalmiuksia tukevia opintoja suoritetaan viikon tai sitä pidempään kestävällä jaksolla yli 50 prosenttisesti, niin kaikki tällaiset jaksot siirretään opiskeluoikeuden lisätietoihin (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-11-11) alku- ja loppupäivämäärineen.

Kysymys: Kun opiskelijalle tehdään HOKSiin ns. suora siirto, onko tämäkin osaamisen tunnustamista vai onko osaamisen tunnustaminen vasta sitten, kun arvioijat tekevät tunnistamisen ja tunnustamisen? Eli pitääkö opintohallintojärjestelmään (Primus) täyttää suora siirto osaamisen tunnustamiseksi vai voiko sen liittää suoraan ops-puuhun suoritukseksi ja onko tuo suorituspäivämäärä alkuperäinen todistuksessa oleva pvm vai tunnistamisen pvm? Pitääkö siis suoraan tunnustettu olla samasta tutkinnosta, eikö muita tutkintoja/osia voi valinnaisiin suoraan siirtää ammattitutkinnossa ja erikoisammattitutkinnossa?
Vastaus: eHOKSiin tunnistettu ja tunnustettu tutkinnon osa ilmoitetaan aiemmin hankittuna osaamisena riippumatta siitä, millä tavalla tunnustaminen tehdään (suoraan, arvioijien kautta vai näytön kautta). Omalta järjestelmätoimittajalta kannattaa tarvittaessa varmistaa, mihin aiemmin hankittu osaaminen pitäisi merkitä opintohallintojärjestelmässä, että tieto siitä siirtyy eHOKSiin aiemmin hankittuna osaamisena.
KOSKI-palvelussa kaikki tunnustamiset näkyvät samalla tavalla riippumatta tunnustamisen muodosta. Eli tutkinnon osaan siirretään tunnustamisen selite (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-2-7), eli tunnustamiseen liittyvä todistuksen alaviite, sekä tieto siitä, jos osasuoritus on rahoituksen piirissä tunnustamisesta huolimatta (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-2-7-2). Tunnustetun suorituksen arviointi-/suorituspäiväksi (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-2-4-0-1) merkitään se päivä, jolloin suoritus on tunnustettu. Kysymykseen siitä, mitä voidaan (suoraan) tunnustaa ei voi vastata yleisesti, vaan se riippuu suoritettavasta tutkinnosta ja sen rakenteesta. Tunnustamiseen liittyvä yleinen määräys löytyy osoitteesta: http://www.oph.fi/download/190377_Maarays_OPH-501-2018_OSTU.pdf.

Kysymys: Onko sisällytetty sama kuin suora siirto ja voiko sisällytetyn opinnon hyväksyä esim. opintosihteeri vai pitääkö arvioijien tunnustaa se?
Vastaus: Asetuksen 10 §:n 1 momentissa, jossa määrätään osaamisen tunnustamisesta, on käsitteenä sisällyttäminen eli voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaan suoritetut tutkinnon osat/ytojen osa-alueet voidaan sisällyttää osaksi tutkintoa, siten kuin tutkinnon muodostumisessa määrätään, tutkinnon perusteissa mahdollistetaan ja HOKSissa sovitaan. Osaamisen tunnustaminen on koulutuksen järjestäjän vastuulla ja koulutuksen järjestäjän tulee noudattaa lakia, asetusta ja OPH:n määräystä. KOSKI-tiimi ei pysty sanomaan, kenen koulutuksen järjestäjän edustajan pitää tehdä tunnustaminen. Ohjeita tähän kannattaa katsoa osaamisen tunnustamiseen liittyvästä määräyksestä (http://www.oph.fi/download/190377_Maarays_OPH-501-2018_OSTU.pdf) ja tarvittaessa olla yhteydessä Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen yksikköön.

Kysymys: Vanhoilla perusteilla opiskelevan tutkintoonhan voi sisällyttää tutkinnon osia uusista perusteista, mutta onko tässä jotain rajaa, että kuinka paljon?
Vastaus: Kysymykseen siitä, mitä voidaan sisällyttää ja kuinka paljon ei voi vastata yleisesti, vaan se riippuu suoritettavasta tutkinnosta ja sen rakenteesta.

Kysymys: Miten ja milloin muun ammatillisen koulutuksen siirto KOSKI-palveluun tapahtuu?
Vastaus: Voi tehdä nyt jo, jos opintohallintojärjestelmä sen sallii. KOSKI-palvelussa on valmius ottaa muun ammatillisen koulutuksen tiedonsiirtoja vastaan. Kannattaa kysyä omalta järjestelmätoimittajalta aikataulua siitä, milloin siirtoja on mahdollista alkaa tehdä.

KOSKI-klinikka 7.6.2019 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Ottaako OPH rahoituksen tiedot lukioiden osalta KOSKI-palvelusta syksyllä 2019?
Vastaus: Rahoituksen laskenta on tehnyt vertailuja, mutta tällä hetkellä puuttuu lisätiedoista yksi tieto, joka on saatava sinne ennen kuin rahoitustietoja voidaan ottaa. Maanantaina 10.6.2019 esitellään, mitä on KOSKI-datasta tehty, jonka jälkeen tehdään päätöksiä siitä, millä arvoilla KOSKI-dataa hyödynnetään ja minkä vuosien osalta. Aineopiskelijoiden osalta on havaittu suuria eroja. Tällä hetkellä odotamme vertailuja, jotka voidaan välittää myös koulutuksen järjestäjille. Raporteista ilmoitetaan, kun ne ovat käytettävissä. Lukioraportit esimerkiksi ovat todennäköisesti jo ensi viikolla saatavilla. Tilastokeskuksen/OPH:n esimerkki raportista jaetaan koulutuksen järjestäjille, jota voi käyttää vertailussa.

Kysymys: Onko toimitettavien lukiotietojen osalta tulossa tarkempia ohjeita?
Vastaus: OPH:n KOSKI-ohjeita kehitetään, joiden pohjalta myös Visman ohjeita voidaan jatkokehittää. Visma päivittää Visma Communityyn lukion osalta ohjeet. Perusopetuksta koskevia ohjeita ja käyttövinkkejä löytyy jo Communitysta osoitteesta https://community.visma.com/t5/InSchool-Peruskoulut/tkb-p/FI_IN_Perus_knowledge.

Kysymys: Tarvitseeko koulutuksen järjestäjän ilmoittaa vanhemmille, että koulunsa aloittavan lapsen esiopetustiedot ovat KOSKI-palvelussa?
Vastaus: Selvitetään pitääkö järjestäjän ilmoittaa vanhemmille, että koulunsa aloittavien oppilaiden esiopetustiedot ovat KOSKI-palvelussa (vedoten EU:n tietosuoja-asetukseen) ja lisätään tieto myöhemmin.

Kysymys: Pääsevätkö vanhemmat katsomaan lapsen tietoja Opintopolussa, jos lapsella ei ole mitään sähköisen tunnistautumisen tapaa?
Vastaus: Vanhemmat eivät vielä pääse katselemaan lapsen KOSKI-tietoja Opintopolussa. Syksyllä on todennäköisesti tulossa toiminnallisuus, jolla huoltaja voi päästä katselemaan lapsen tietoja. Tällä hetkellä vain oppija itse pääsee katselemaan tietojaan vahvalla tunnistautumisella.

Kysymys: Missä on tieto siitä, millä selaimilla ja niiden versioilla on pääsy Opintopolkuun?
Vastaus: Opintopolun tuetut laitteet ja selaimet löytyvät osoitteesta: https://opintopolku.fi/wp/opintopolku/tietoa-palvelusta/tuetut-laitteet-ja-selaimet/. Mm. Internet Explorer -selainta ei enää tueta.

Kysymys: Milloin käyttäjältä vaaditaan uudelleen vahva tunnistus, kun järjestelmä vaatii tauon jälkeen vahvaa tunnistautumista?
Vastaus: Vahvaa tunnistautumista KOSKI-palveluun vaaditaan käyttäjältä vain kerran. Osalle uusista käyttäjistä (tietyltä ajalta) KOSKI-palvelu on vaatinut uudelleen vahvaa tunnistautumista tietyn aikajakson sisällä. Tämä on ollut sisäinen virhe.

Kysymys: Kuinka kesken 9. luokan eronnut oppilas näkyy KOSKI-palvelussa?
Vastaus: Jos oppilas eroaa kesken 9. luokan, opiskeluoikeuden tilaksi tulee KOSKI-palvelussa eronnut (oppilas siirretään eronneena) ja vuosiluokkasuoritus jää kesken siitä koulusta eli vuosiluokkaa ei vahvisteta.

Kysymys: Milloin lukion ainevalinnat -tilasto otetaan KOSKI-palvelusta?
Vastaus: Tilastokeskuksen on yhdessä OPH:n kanssa tarkoitus kesäkuussa luoda lukion ainevalinnat -tilasto KOSKI-palvelun kannasta. Lukioraportti on tällä hetkellä kehitteillä ja testauksella kolmella koulutuksen järjestäjällä. Koulutuksen järjestäjien testaushavaintojen pohjalta tehdään tarkastusraportti jaettavaksi koulutuksen järjestäjille viikolla 24. Tiedon suhteen näyttää olevan joitakin puutteita, mutta Tilastokeskus luo tilaston olemassa olevilla tiedoilla. Maanantaina 10.6. otetaan KOSKI-palvelusta tietopoiminta ja mietitään, onko tämän jälkeen toistamiseen tarvetta. Tulloin katsottava data ei välttämättä ole se, mitä raportilla lopullisesti käytetään. Tarkempi poiminta toivotaan tehtävän myöhemmin. Tarkastusraportit löytyvät ammatillisen koulutuksen ja peruskoulutuksen osalta. Aikuisten perusopetuksen tiedot ovat tulossa myöhemmin.

Kysymys: Kuinka lukion jaksovaihtajan vaihtojakso ja kurssit ilmoitetaan KOSKI-palvelussa?
Vastaus: Lukion jaksovaihtaja viedään läsnäolevaksi toiseen lukioon ja kun palaa vaihtojaksolta, kurssit hyväksiluetaan omaan lukioon. Oppijan omassa lukiossa läsnäolo on tällöin väliaikaisesti keskeytynyt vaihtojakson ajalta.

Kysymys: Miksi alakoulun sanalliset arvioinnit eivät siirry KOSKI-palveluun vaan suorituksista siirtyy vain S-merkintä?
Vastaus: KOSKI-palvelussa alakoululaisella S-merkinnällä tehty suoritus riittää, mutta sanallinen arviointi saa myös olla. Jos sanallisen arvioinnin haluaa siirtää KOSKI-palveluun, on tämä järjestelmäkohtainen toiminnallisuus. Primuksen osalta kannattaa tarkistaa, että arviointi siirtyy arviointikirjalta opiskelijan OPS-puuhun eli että tieto on määritelty siirtyväksi tiedoksi Koulun tiedot -rekisterissä. Jos tämä muutos ei siirrä tietoja KOSKI-palveluun, on laitettava erillinen tukipyyntö Vismalle.

Kysymys: Onko esiopetuksen tietoja päiväkodeista jo lähetetty ja milloin tietojen siirto on aloitettu?
Vastaus: Esiopetuslaisten tietoja on voinut toimittaa vuoden 2019 alusta, mutta tietoja ei voida lähettää ennen kuin varhaiskasvatuksen toimijat on siirretty Vardaan. Yksityisten toimijoiden osalta tiedonsiirto käynnistyy vuonna 2020. Muista opintohallintojärjestelmistä kuten Primuksesta tietoja on jo voinut tulla, mutta varhaiskasvatuksen omista tietojärjestelmistä siirrot ovat vielä olleet vähäisiä. Tämän vuoden osalta toivotaan, että varhaiskasvatuksen esiopetuksen tiedot toimitettaisiin mahdollisimman pian 2019 aktiivisina olleiden esiopetuslaisten osalta.

Kysymys: Onko KOSKI-palveluun olemassa käyttöoikeus, jolla näkee vain esiopetuksen oppilaat? Tällä hetkellä KOSKI-katselija näkee kaikki oppilaat.
Vastaus: On jo olemassa käyttöoikeus KOSKI-katselija-esiopetus. Tämä rooli voidaan välittää ja sillä näkee esiopetuksen oikeuksien tiedot. Tällä hetkellä esiopetuksen osalta on olemassa vain katselijarooli.

Kysymys: Voidaanko tulevien KOSKI-klinikoiden päivämäärät ilmoittaa UKK-sivuille etukäteen koko kaudeksi?
Vastaus: Voidaan ainakin alustavasti ilmoittaa. KOSKI-klinikat jatkuvat 16.8.2019 yleissivistävän koulutuksen osalta. Tehdään mahdollisesti myös kalenteri.

KOSKI-klinikka 24.5.2019 (Yleissivistävä)

Tiedotettavaa: Perusopetuksen raportit löytyvät nyt KOSKI-palvelusta: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/raportit  Raportit voi tulostaa vuosiluokittain joko oppilaitos- tai koulutustoimijatasoisesti.

Kysymys: Kosken raportissa sanotaan, että tarkista pakollisten oppiaineiden arvosana- ja oppimääräsarakkeet lopullisesta raportista. Mitä tämä lopullinen raportti tarkoittaa? Raportin ohjeissa eli kun avaa excelin, niin siellä Ohjeet välilehdellä
Vastaus: Kyseessä vahingossa raportille jäänyttä kehitysdokumentaatiota, josta koulutuksen järjestäjän ei tarvitse välittää. Poistetaan ohjeista.

Kysymys: Koskessa ei näy tällä hetkellä 9.lk suorituksia?
Vastaus: Jos 9-luokkalainen saa perusopetuksen päättötodistuksen, ei 9. luokan välilehdelle tule arvosanoja, vaan vain pelkkä tieto suoritus vahvistettu. Päättötodistuksen (tai vuosiluokan 1.-8.) arvosanat näkyvät, kun päätason suoritus (päättötodistus tai vuosiluokka) on vahvistettu, vaikka vahvistuspäivä olisi tulevaisuudessa.  

Kysymys: Mikä on oikea näkymä KOSKI-palvelussa (perusopetuksen) valinnaisilla aineilla? Esimerkki: 1) ”+ Musiikki” 2) ”+ Musiikki” (kursiivilla) ja 3) ”Musiikki”. Miten tulkitaan nämä kolme?
Vastaus: ”+” merkki oppiaineen edessä tarkoittaa, että oppiaineelle on tuotu lisätietoja kuten kuvaus tai pääasiallisesta suorituskielestä eroava suorituskieli.  Kursiivilla oleva oppiaineen nimi tarkoittaa, että oppiaine on siirretty paikallisena oppiaineena. Paikallisia oppiaineita ovat vain ne oppiaineet, joita ei ole mainittu valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa kuten esim. tietotekniikka. Jos kyseessä on valinnainen oppiaine, niin sen vieressä tulisi näkyä ”+”-painike, sillä valinnaiselle oppiaineelle tulee siirtää oppiaineen tiedoissa kuvaus siitä, mitä valinnaisen oppiaineen suoritus on sisältänyt (voi olla myös pelkästään ”valinnaiset opinnot”, jos näkyvät tällä tavalla todistuksella). Pakollisen oppiaineen vieressä tulisi olla ”+”-painike vain, jos pakollinen oppiaine on suoritettu jollain muulla kielellä kuin perusopetuksen pääasiallinen suorituskieli. Tähän tapaukseen liittyen musiikin oppiaineen suorituksen (pakollisen tai valinnaisen) ei pitäisi koskaan näkyä kursiivilla, sillä musiikki on valtakunnallinen oppiaine.

Kysymys: Vuosiluokkiin sitomaton jatkaa 9 luokalla ensi vuonna - tuleeko silloin arvosanat 9 luokan välilehdelle?
Vastaus: Oppilaalla pitää olla lisätieto ”vuosiluokkiin sitomaton” ja 9.vuosiluokan suoritus on keskeneräinen. 9. vuosiluokalle ei siis siirretä arvosanoja eikä vuosiluokkaa vahvisteta ennen kuin oppilas saa päättötodistuksen. Ohje siitä, miten erilaiset peruskoulun päättöluokalla olevat tapaukset siirretään KOSKI-palveluun, löytyy oheisen linkin takaa: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=83099752 (kohta ”2. Perusopetuksen oppimäärän todistus- ja arvosanasiirrot”).

Kysymys: Yksittäisten oppiaineiden siirrot Koskeen näkyvät suressa vasta ma 3.6.? Milloin luva ja perusopetuksen lisäopetus näkyvillä suressa, että voidaan tarkistaa korotukset?
Vastaus: Kaikkien yhteishakuun liittyvien, KOSKI-palvelusta suoritusrekisteriin siirtyvien tietojen pitäisi näkyä suoritusrekisterissä noin vartin viiveellä.  

Kysymys: Perusopetuksen lisäopetus: oppilas ei ole ilmoittanut eroavansa mutta lukuvuoden päättyessä tarvittavaa määrää suorituksia ei ole kertynyt. Onko hän Eronnut vai Katsotaan eronneeksi ?
Vastaus: Yleissivistävässä opetuksessa ei käytetä tilaa ”katsotaan eronneeksi” vaan aina ”eronnut”. Oppilas merkitään siis eronneeksi jos hän ei ole saanut vaadittavia suorituksia tehtyä.

Kysymys: Perusopetuksen lisäopetuksessa suoritetut yksittäiset korotukset huomioidaan silti yhteisvalinnassa, vaikka tila olisi ”eronnut”?
Vastaus: Kyllä.

Kysymys: Voidaanko koulun ulkopuolella suoritettua uskonnollisessa yhdyskunnassa opiskeltua uskontoa viedä koulun opsiin ja sitä kautta Koskeen etenkin kun muuta uskonnon suoritusta ei ole?
Vastaus: ”Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään päättötodistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen." Tämän mukaisesti uskonnollisessa yhdyskunnassa opiskellusta uskonnosta ei anneta arvosanaa, eli silloin sitä ei myöskään siirretä KOSKI-palveluun.

Kysymys: Meille on tehty lukion kurssityyppeihin seuraavasti: hyväksiluettu pakollinen (ennen koulutuksen alkua) ja hyväksiluettu pakollinen (koulutuksen aikana) jne. Eikö olisi riittänyt pelkästään hyväksiluettu pakollinen, hyväksiluettu syventävä jne.?
Vastaus: KOSKI-palveluun siirtyy vain tieto hyväksiluettu/tunnustettu, hyväksiluvun/tunnustamisen päivämäärä ja tieto siitä, onko tunnustettu kurssi rahoituksen piirissä vai ei. Tunnustamisen kuvauksessa kerrotaan mihin perustuen kurssi on tunnustettu. Jos tunnustamisesta tulee todistukseen joku tunnustamiseen liittyvä viittaus (joita ilmeisesti käytetään enemmän ammatillisen koulutuksen kuin lukiokoulutuksen puolella), tunnustamisen kuvaus voi olla tämä viittaus. Alkuperäiseen kysymykseen liittyen kannattaa varmistaa vastaus vielä opintohallintojärjestelmätoimittajalta, mutta todennäköisesti riittää kysymyksessä ehdotettu jaottelu, sillä KOSKI-palvelussa ei sinänsä eksplisiittisesti määritellä missään tietomallin kohdassa, onko hyväksiluku tehty ennen koulutuksen alkua vai sen aikana.

Kysymys: Pitääkö opinto-ohjauksen näkyä pakollisena aineena ysien päättötodistuksessa - korjaammeko siis kun osalla näkyy vielä valinnaisella puolella? KOSKI-palvelusta tulostettavassa raportissa näkyy ”oppiaine puuttuu” jos oppilaan ohjaus ei ole pakollinen tieto. Eikö opinto-ohjauksesta tulee vain lisätietona, että on sisältynyt opintoihin?
Vastaus: Oppilaanohjaus on pakollinen oppiaine perusopetuksessa. Vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa lukee ”Päättötodistukseen tulee maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista”. KOSKI-palveluun voi käytännössä siirtää tiedon joko pakollsena oppiaineena Opinto-ohjaus päättöarvosanalla ”suoritettu” tai lisätä todistuksella näkyviin lisätietoihin saman maininnan kuin päättötodistukselle.

KOSKI/eHOKS-klinikka 17.5.2019 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Kaikilla vuoden 2018 opiskelijoillamme on Primukseen merkitty rahoitusmuodoksi valtionosuusrahoitteinen koulutus, myös valmistuneilla Valmistunut-kohdassa. Vipusen raportti ilmoittaa kuitenkin, että 0,33 opiskelijavuotta on sellaisia, joille tietoa ei ole merkitty. Kun katsoo Opintopolun raporttia, sieltä näkyy, että tietoa ei olisi merkitty valmistuneiden kohdalle. Kun kysyin tätä aiemmin, Visma ja Koski neuvoivat päivittämään Primuksen uusimpaan versioon ja viemään ko. opiskelijat uudestaan Koskeen.  Noudatettuani ohjeita Vipusen raportti näyttää nyt, että rahoitusmuototietoa ei olisi merkitty 0,66 opiskelijalle. Opintopolku taas ei anna ladata ollenkaan vuoden 2018 opiskelijavuosiraporttia, josta voisi tarkastaa, keiden opiskelijoiden kohdalla rahoitusmuoto ei näy. Meiltä siis ilmeisesti puuttuu 0,66 opiskelijavuotta? Eikö viime vuoden opiskelijatietoja voi enää korjata?
Vastaus: Jostain läsnäolojaksosta/joistain läsnäolojaksoista puuttuu edelleen rahoitusmuototieto tai sitten Vipusen raportissa on jotain vikaa. Jos on kyse siitä, että joistain läsnäolojaksoista puuttuu tieto rahoitusmuototieto, kyseisen opiskeluoikeuden/kyseiset opiskeluoikeudet löytää helposti KOSKI-palvelun raporttikäyttöliittymästä (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/raportit) löytyvästä opiskelijavuositietojen tarkistusraportista sarakkeesta "Läsnä rahoitus syötetty". Jos sieltä löytyy joltai riviltä/joiltain riveiltä arvo "ei", niin sitten näiltä riveiltä syntyy Vipusen raportille rahoitusmuodottomia opiskelijavuosia. Korjauksena siirretään rahoitusmuoto myös niille "Läsnä"-jaksoille, joilta puuttuu rahoitusmuoto. Jos tällä tarkistuksella ei löydy niitä opiskeluoikeuksia, joista puuttuu läsnäolojaksoista tieto rahoitusmuodosta, niin voisi laittaa tukipyynnön KOSKI-palveluosoitteeseen.

Kysymys: Kysymys kuljetusalan perustason ammattipätevyydestä. Meillä on opiskelija, joka suoritti kaikki ammattipätevyyteen liittyvät asiat, mutta erosi koulutuksesta ennen kuin työelämätoimikunta oli käsitellyt hänen suorituksensa. Ohjeiden mukaan näyttösuorituksen saa kirjata vasta työelämätoimikunnan käsittelyn jälkeen. Nyt tämä suoritus ei siirry Koskeen, koska näyttöpäivä on opiskeluoikeuden päättymisen jälkeen. Mitä voimme tehdä? Opiskelijallahan on varmasti oikeus saada osatutkintotodistus suorittamastaan tutkinnon osasta, vaikka se on ehditty käsitellä vasta eroamisen jälkeen, eikö? Tässä mutkistaa asioita vielä se, että opiskelija oli työvoimakoulutuksessa.
Vastaus: KOSKI-palvelussa on sellainen tietojen validaatio, että näytön arviointipäivämäärä ei voi olla myöhemmin kuin opiskeluoikeuden päättymispäivä. Vaikka tässä tapauksessa olisi tarpeellista purkaa tämä validaatio, niin siitä on kuitenkin useammin hyötyä kuin haittaa, joten ei pureta validaatiota. Tehdään toistaiseksi niin, että merkitään näytön arviointipäivämääräksi sama päivä kuin opiskeluoikeuden päättävällä tilalla mutta välitetään näytön kuvauskentässä lisäksi vapaatekstinä näytön oikea arviointipäivämäärä (esim. "Näytön oikea arviointipäivämäärä 28.6.2019."). Tutkitaan mahdollisuutta poiketa alussa mainitusta validaatiosta kuljetusalan perustason ammattipätevyyden määrittävän tutkinnon osan kohdalla.

Kysymys: Aiemmin oli ohjeistus, että jos opiskelija ei aloita opiskelua, häntä ei siirretä lainkaan Koski -tiedonsiirrossa. Onko ohjeistus vielä voimassa? Kelan opintotukikoulutuksessa oli ohjeistettu, että opiskeluoikeuden tilaksi laitetaan ”Mitätöity”.
Vastaus: Ohjeistus on edelleen voimassa, eli niitä oppijoita, jotka ovat vastaaottaneet paikan ja jopa ilmoittautuneet mutta eivät koskaan aloita opiskeluja ei tarvitse siirtää KOSKI-palveluun. Jos tällaisia opiskeluoikeuksia on siirretty KOSKI-palveluun, ne tulee mitätöidä. Jos opiskelija opiskelee yhdenkin päivän oppilaitoksessa, niin sitten opiskeluoikeutta ei mitätöidä, vaan päätetään jollain muulla terminaalitilalla (yleisimmin "Katsotaan eronneeksi").

Kysymys: Oliko eHOKSista olemassa vastaavaa skeemaa kuin KOSKI-palvelusta jossain? Aiempi vanha linkki ei enää toimi..
Vastaus: https://testiopintopolku.fi/ehoks-backend/json-viewer/index.html

Kysymys: Voisiko Suoritustiedot exceliin saada sarakkeen "Suoritustapa"? Se helpottaisi tarkistamista. Meillä on näyttötutkintona suorittaneille siirtynyt laajuuksia. Näihin pääsisi helpommin käsiksi, jos taulukosta voisi suodattaa suoritustapa -tiedolla.
Vastaus: Voi saada. Laitetaan kehityslistalle.

Kysymys: Viime kerralla esiteltiin Vipusen opiskelijavuosiraporttia. Onko mahdollista saada raportilta tietoa suoritettujen tutkintojen määristä?
Vastaus: Tällä hetkellä OKM ja OPH tekevät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen suoritusrahoituksen pohjana toimivaa suoritusraporttia. Tästä tuotetaan myös Vipuseen (tai jollekin muulle alustalle) Vipusen opiskelijavuosiraporttia vastaava suoritustietoraportti.

Kysymys: Olemme saaneet eHOKSiin liittyen ohjeen, jossa sanotaan seuraavaa: Tiedot tallennetaan opiskelijoista, joille on laadittu 1.1.2018 voimaan tulleen ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukainen HOKS. Tiedot on tallennettava myös opiskelijoista, joiden opinnot päättyvät 1.5.-1.7.2019. Opiskelijat, jotka valmistuvat 1.6.2019 ei ole laadittu HOKSia (vaan HOJKS). Mitä tietoja heistä siis toimitetaan? Heillä ei ole myöskään tietoja niissä kentissä, jotka ovat uuden lain mukaan laaditussa HOKSissa, vaan hojksiin kuuluvissa kentissä. Niistä eivät tiedot taida siirtyä eHOKS-palveluun.
Vastaus: Pyydetään tähän vastausta eHOKS-tiimiltä.

Kysymys: Milloin ja miten meille toimitetaan tunnukset eHOKS-palveluun?
Vastaus: Pyydetään tähän vastausta eHOKS-tiimiltä.

Kysymys: Jos opiskelijan opiskeluoikeudeksi vaihtaa "mitätöity", opiskeluoikeus katoaa Koskesta, joten eihän Kela kai sitten voi enää nähdä, että se on mitätöity?
Vastaus: Mitätöidyt opiskeluoikeudet jäävät kyllä KOSKI-palvelun operatiiviseen tietokantaan, ja ne voidaan periaatteessa välittää Kelalle. Pyritään kuitenkin siihen, että Kelan ei tarvitsisi käyttää "Mitätöity"-tilaa mihinkään päättelyyn.

Kysymys: Hämmästeltiin suoritusraportilla eräiden opiskelijoiden tietoja. Heillä oli suorituksen tila Valmis mutta Viimeisin opiskeluoikeuden tila = Läsnä. Opintohallinnossa ja Kosken perusnäkymässä opiskelija oli kuitenkin Valmis-tilassa. Mistähän ottaa tuon Viimeisen opiskeluoikeuden tilan näille?
Vastaus: Tällä hetkellä molemmissa ammatillisen koulutuksen raporteissa (opiskelijavuositietojen tarkistusraportti ja suoritustietojen tarkistusraportti) "Viimeisin opiskeluoikeuden tila"-sarake näyttää opiskeluoikeuden tilan raportin tulostusparametreissa syötetyn aikajakson lopussa. Parannetaan raportteja niin, että lisätään sellainen sarake, jossa on opiskeluoikeuden todellinen viimeisin tila (eli opiskeluoikeuden tila raportin tulostushetkellä).

Kysymys: Mikä päivämäärä merkitään ensikertaisen hyväksynnän päivämääräksi opiskelijoille HOKSissa ja siirretään eHOKS palveluun, kun opiskelija on aloittanut opinnot ennen 1.1.2018. Onko ensikertaisen hyväksynnän päivä se päivä, jolloin hänelle on tehty ensimmäisen kerran HOKS?
Vastaus: Pyydetään tähän vastausta eHOKS-tiimiltä.

Kysymys: Eikö Kelan pitäisi tarkastella myös osa-aikaisuutta?
Vastaus: Kela määrittelee ammatillisessa koulutuksessa päätoimisuuden seuraavasti:

1.  Seuraavat ovat 1.8.2018 alkaen aina päätoimisia:

• • ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (VALMA)
  • työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA)
  • ammatillinen perustutkintokoulutus

2. Seuraavissa koulutuksissa päätoimisuusedellytys on 4,5 osaamispistettä opiskelukuukautta kohti, jos koulutus alkaa uusien tutkintorakenteiden mukaisena:

• • ammattitutkintokoulutus
  • erikoisammattitutkintokoulutus

3. Muu ammatillinen koulutus on päätoimista, jos opintojen laajuus on keskimäärin vähintään

• • 25 viikkotuntia tai
  • 3 opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti tai
  • 4,5 osaamispistettä opiskelukuukautta kohti

Kysymys: eHOKS: kysymys vielä: eHOKS:iin siirtyvissä pakollisissa minimitiedoissa on opiskelijan sähköpostiosoite, ja ymmärsin, että se tarvitaan, jotta opiskelijalle voidaan lähettää palautekyselyitä tai vastaavia suoraan sähköpostiin. Nykyään kaikilla opiskelijoilla ei ole henkilökohtaista sähköpostiosoitetta (nyt kun käytetään viestintää muita kanavia pitkin...) ja koulun jakama sähköpostiosoite loppuu automaattisesti kun opinnon loppuvat (eli jos opintojen jälkeen siihen osoitteeseen lähetetään palautekyselyitä, ei mene enää perille). Pitääkö se sähköposti siis olla pakollinen eHOKSissa?
Vastaus: Pyydetään tähän vastausta eHOKS-tiimiltä.

Kysymys: eHOKSista: koska arvo-kyselyt lähtee eHOKSin avulla? Varaudummeko siihen, että elokuussa opintonsa aloittaville lähetetään vielä vanhaan tapaan vai toimiiko jo automaattisesti?
Vastaus: Pyydetään tähän vastausta eHOKS-tiimiltä.

Kysymys: Meillä on tapaus Opso, muualta ostettu joka on saanut tutkintotodistuksen näyttöperusteisen 13.2.2018 toisesta oppilaitoksesta jolloin oli vielä toimikunnat olemassa. Nyt kun pyydämme opiskeluoikeuden linkitystä sieltä toisesta oppilaitoksesta saimme vastauksen että niiden tietojen siirrosta vastaa tutkintotoimikunta? Me olemme ainakin Esedussa siirtäneet kaikki 1.1.2018 jälkeen valmistuneet PT näyttötutkinnonkin suorittaneet sinne riippumatta siitä onko ne tutkintotoimikunnan aikana vielä hyväksyttyjä todistuksia. Onko tässä nyt meillä jotain epäselvää....
Vastaus: Ei ole mitään epäselvää. Tässä tapauksessa alihankkijan pitäisi siirtää tarvittavat opiskeluoikeus- ja suoritustiedot ja linkittää se päävastuullisen koulutuksen järjestäjän luomaan opiskeluoikeuteen.

Kysymys: Onko eHOKSiin liittyen sivu usein kysytyille kysymyksille?
Vastaus: Kyllä on: eHOKS-UKK.

Kysymys: Miten meidän pitää toimia, kun opiskelija suorittaa vanhoilla tutkinnon perusteilla perustutkintoa näyttöperusteisena, ja ottaa samasta tutkinnosta perustutkinnon puolelta tutkinnon osan Yrityksessä toimiminen? Tutkinnon osaan on laitettu kenelle tarkoitettu kohtaa kyseinen tutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 53/011/2014. Tulee virhe: "Tutkinnon osa tutkinnonosat/101052 ei löydy tutkintorakenteesta perusteelle 53/011/2014 - suoritustapa naytto".
Vastaus: Tässä KOSKI-tietomalli ei toimi, eli saman perusteen toisen suoritustavan rakenteesta löytyvää tutkinnon osaa ei voi siirtää KOSKI-palveluun sisällytettynä tutkinnon osana. Tämä vaatii muutoksia tietomalliin. Tiedotetaan sitten, kun toimii.

Kysymys: Entä jos (alku)palaute annetaan oppilaitoksessa luokassa? Onko jotain mahdollisuutta ilmoittaa palveluun, että palaute on jo annettu?
Vastaus: Pyydetään tähän vastausta eHOKS-tiimiltä.

Kysymys: Koski-palvelussa on jo nyt opiskelijan oppijanumero ja opiskeluoikeuden tunniste. Voisiko Koski-tiedonsiirtoon lisätä ensikertaisen HOKSin hyväksymispäivämäärän ja sähköpostiosoitteen? Tällöin kaikki 1.7.2019 mennessä ilmoitettavat minimitiedot olisivat eHOKS-palvelun käytettävissä. Vai onko olemassa joku hyvä perustelu sille, että näitä tietoja ei voida ottaa Koskesta?
Vastaus: Keskustellaan tästä OPH:n sisällä, mutta todennäköisesti ei aleta rakentaa noille kahdelle eHOKS-tiedolle paikkaa KOSKI-tietomalliin. Järkevämpää lienee käydä keskustelu siitä, voidaanko tuota deadline-päivämäärää siirtää.

Kysymys: Kertaatteko vielä kumpiko siirtää EHoks-palveluun tiedot, jos kyseessä on laajennettu oppisopimus, ja koulutus on ostettu toiselta opl:tä. Oliko niin, että tiedot siirtää valtion osuuden saava oppilaitos, vaikka hoksin laatii se opl, jolta koulutus on ostettu...?
Vastaus: Pyydetään tähän vastausta eHOKS-tiimiltä.

Kysymys: Osaan perustutkinnoista voidaan tunnustaa tai liittää (sisällyttää) osa toisesta tutkinnosta esim. ammattitutkinnosta. Riippuen perustutkinnosta mutta esim. Liiketoiminnan pt;  ”Riippumatta sisällytettävän tutkinnon osan laajuudesta, tutkinnon osan laajuus on tässä kohdassa enintään 15 osaamispistettä.” Vastaavuusvertailun jälkeen esim. ammattitutkinnon osan laajuus on 60 ospia. Tämä tulee perustutkinnon todistukseen sekä Koskeen tuolla 60 ospin laajuudella vaikka ko. tutkintoon siitä tulee vain max. 15 ospia. Todistusmääräyksessä ei ole otettu tähän asiaan kantaa. Tämä aiheuttaa epäselvyyttä varsinkin opiskelijoilla sekä työnantajilla.  Suorituskertymät kun näyttävät (myös Koskessa) huomattavasti enemmän kuin todellisuudessa ovat ko. perustutkinnon suorittamisessa. Miten tämä pitäisi oikein hoitaa käytännössä?
Vastaus: Kaikki suoritetut tutkinnon osat siirretään KOSKI-palveluun sillä laajudella, joka niillä tosiasiassa on, riippumatta siitä laajudesta, jolla se on sisällytetty tutkintoon. Tutkinnon osan selitteeseen voi välittää halutessaan vapaamuotoisen kuvauksen siitä, kuinka monta osaamispistettä tutkinnon osa suoritetusta tutkinnosta muodostaa, jos tämä on eri kuin tutkinnon osan tosiasiallinen laajuus. Voidaan miettiä, josko tietomallia kehitettäisiin niin, että tutkinnon osan tiedoissa voisi välittää laskennallisen laajuden, jos se eroaa tutkinnon osan tosiasiallisesta laajuudesta.

Kysymys: Onko niin, että mitään tietoja ei haeta Koskesta eHOKSiin?
Vastaus: Pyydetään tähän vastausta eHOKS-tiimiltä.

Kysymys: Tuleeko (eHOKSiin liittyen) johonkin yhteen paikkaan tieto, että mitä tietoja ja missä ja miten siirretään?
Vastaus: Pyydetään tähän vastausta eHOKS-tiimiltä.

KOSKI-klinikka 10.5.2019 (Yleissivistävä koulutus)

Tiedotettavaa: Viime vuoden ohje lukuvuoden päättötodistusten siirtämiseen KOSKI-palveluun on edelleen pitkälti voimassa. Ennen kuin uusi ohje saadaan lähetettyä, kannattaa lukea viime vuoden ohjetta: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=75682012

Kysymys: Milloin tilastokeskus poimii lukioiden ainevalinnat kesäkuussa KOSKI-palvelusta?
Vastaus: Kysymme asiaa Tilastokeskukselta.

Kysymys: Jos lukion oppilas perheineen muuttaa ulkomaille opiskelemaan niin merkitäänkö hänet eronneeksi vai vaihto-oppilaaksi?
Vastaus: KOSKI-palveluun merkinnät tehdään tilatietoihin sekä ”ulkomaanjaksot”-rakenteeseen. Jos tiedetään, että opiskelija on tulossa takaisin, merkitään hänet väliaikaisesti keskeyttäneeksi sekä merkitään hänelle ulkomaanjakso (alku- ja loppupäivämäärä, maan nimi ja kuvaus). Kuvaus eroaa sen mukaan onko kyseessä vaihto-opiskelija vai muusta syystä ulkomailla oleskeleva. Jos ei ole tietoa siitä, aikooko opiskelija palata pitää koulutuksenjärjestäjän itse käyttää harkintaa, milloin opiskelija merkitään väliaikaisesti keskeyttäneeksi tai eronneeksi.   

Kysymys: Saisinko linkin ohjeeseen, jossa kerrotaan, miten opiskelijan vaihtaessa lukion matematiikan oppimäärää hyväksiluetaan/merkitään suoritetut kurssit, joita ei oppimäärän vaihdossa hyväksilueta suoraan vaihdettavan oppimäärän kursseihin. Löytyykö ohjeesta myos mitä kurssityyppiä käytetään ja merkitäänkö suoritusmerkinnällä vai arvosanalla? 
Vastaus: Vastaus aiemmalta KOSKI-klinikalta: ”Vanhassa opetussuunnitelmassa (2003) ne kurssit, joille ei löydy vastaavuutta, merkitään oppiaineen "Muut suoritukset" alle (KOSKI-tietomallissa koodiarvo "MS" koodistoviittauksella "lukionmuutopinnot"). Uudessa opetussuunnitelmassa (2015) tällaisista kursseista taas tehdään paikallisen opetussuunnitelman mukaisia syventäviä tai soveltavia kursseja, ja siirretään kurssit matematiikan oppiaineen alle.”

Kysymys: Onko ohjeita kurssien tunnustamisesta - esim. aikuislukiossa opiskellaan kieliä päivälukion lisäksi. Nyt siirretty kahteen kertaa kurssisuorituksia. Saako päivälukion lukiosihteeri katsella toisen lukion eli aikuislukion suorituksia ko. oppilaalta nyt toimitetaan tiedot papereilla?
Vastaus: Tarkoitus on, että KOSKI-palvelusta löytyy kaksi opiskeluoikeutta, joilla molemmilla näkyvät kurssisuoritukset. Aikuislukioon opiskelijalle luodaan aineopiskelijan opiskeluoikeus, jolle merkitään varsinaiset kurssisuoritukset. Päivälukiossa nämä kurssisuoritukset näkyvät oppimäärän opiskeluoikeudella tunnustettuina. On koulutustoimijan oman harkinnan varassa, kuinka laajasti katseluoikeuksia myönnetään koulutustoimijan omien oppilaitosten tietoihin. Teknisesti on aivan mahdollista, että viranomaisella on katseluoikeus saman koulutustoimijan alla olevaan kahteen eri oppilaitokseen.

Kysymys: Miten oman äidinkielen opetuksen tulisi näkyä Koskessa? Koodia AI ei voi käyttää.
Vastaus: Tällä hetkellä KOSKI-palveluun ei voida tuoda oman äidinkielen opetuksen tietoja. Tätä varten rakennetaan uusi tietorakenne, mutta asia on vasta vireillä.

Kysymys: Oliko niin että nyt jokaiselle uskonnolle on omat koodinsa?
Vastaus: Oppiaineelle uskonto on vain yksi oppiainekoodi (KT). Uskonnon oppiaineen alle merkitään uskonnon oppimäärä, jolle on omat koodinsa. Lukio: https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-7-10-0-1-5-0-0-0-0-2-4 ja perusopetus: https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-11-9-0-1-6-0-0-0-0-2-5

Kysymys: Kun oppilas jakaa esim. perusopetuksen päättötodistusta sähköisenä, niin näkyykö samalla muutkin aiempien luokkien suoritukset (mahdollisine puutteineen).
Vastaus: Oman Opintopolun opintosuoritusten jakolinkki on suunniteltu niin, että opiskelija voi itse valita jakaako vain päättötodistuksen vai myös vuosiluokkien arvosanat.

Kysymys: Visman asiakaspäivä tapahtumassa sanottiin, että kaikista 6. luokkalaisista pitäisi tehdä kopiokortit kun siirtyvät seitsemännelle luokalle jos ops vaihtuu. Viimeksi kun kysyin tästä, niin ei pitänyt tehdä kun siirtyvät saman kaupungin sisällä. Mitä merkitystä sillä on Kosken kannalta jos kopiokortit jättää tekemättä ? Ainakin tähän asti on toiminut ilmankin tätä prosessia.
Vastaus: KOSKI-palvelun kannalta ei tarvitse luoda opiskelijalle uutta opiskeluoikeutta, jos opiskelija siirtyy peruskoulun vuosiluokkien välillä toiseen kouluun saman koulutustoimijan sisällä. Vahvistetut vuosiluokkasuoritukset säilyvät sen oppilaitoksen, joka ne on siirtynyt, alla. Se, kuinka näitä koulujen välillä siirtymisiä hallinnoidaan opintohallintojärjestelmässä niin, että tiedot siirtyvät KOSKI-palveluun oikein ja koulutuksen järjestäjän haluamalla tavalla (eli säilyttäen sama opiskeluoikeus tai niin, että opiskeluoikeus vaihtuu, kun koulu vaihtuu), täytyy koulutuksen järjestäjän tiedustella opintohallintojärjestelmätoimittajalta.

Kysymys: Kysymys aikuisten perusopetukseen liittyen. Koulutuksen laajuus on 46 kurssia. Meillä on nyt keväällä päättötodistuksen saavien opiskelijoiden joukossa pari opiskelijaa, jotka eivät ole osallistuneet uskonnon/elämänkatsomustiedon opetukseen, koska ovat osallistuneet oman uskonnollisen yhdyskunnan antamaan opetukseen ja OPH:Sta (Kati Mikkolalta) saadun ohjeen mukaan heille ei voi antaa kyseisestä oppiaineesta arvosanaa vaan tämä tieto tulee todistuksen lisätietoihin. Tuleeko tästä ongelma Koski-siirrossa jos uskonto/elämänkatsomustieto puuttuu? Tai tuleeko ongelmaa Koski-siirrossa, kun kokonaiskurssimäärä jää näin ollen alle 46 kurssin?
Vastaus: Ei tule ongelmaa, jos koko oppiaine jätetään pois siirrettävistä tiedoista. Vain arvioimaton oppiaine aiheuttaa virheen vahvistetussa lukion oppimäärän suorituksessa. KOSKI-palvelu ei tee tarkistuksia aikuisten perusopetuksen vähimmäiskurssimäärään, vaan on koulutuksenjärjestäjän vastuulla, että kurssimäärät vastaavat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa vaadittua.

Kysymys: Eikö 9. luokan päättävien osalta riitä vahvistukseksi valmistumispäivä?
Vastaus: KOSKI-palvelu vaatii perusopetuksen päättötodistuksen saavalle vahvistuksen sekä perusopetuksen oppimäärän että 9. vuosiluokan suoritukseen, ja tämän lisäksi opiskeluoikeus tulee päättää ”Valmistunut”-tilaan. Se, miten nämä tarvittavat vahvistukset sekä tilamuutokset tulee kirjata opintohallintojärjestelmään, kannattaa varmistaa opintohallintojärjestelmätoimittajalta. 

KOSKI/eHOKS-klinikka 3.5.2019 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Kaikilla opiskelijoillamme on opintohallintojärjestelmään merkitty rahoitusmuodoksi valtionosuusrahoitteinen koulutus. Vipusen raportti ilmoittaa kuitenkin, että 0,33 opiskelijavuotta on sellaisia, joille tietoa ei ole merkitty. Mistä tämä voisi johtua?
Vastaus: Jostain läsnäolojaksosta/joistain läsnäolojaksoista puuttuu rahoitusmuototieto. Tämän löytää helposti KOSKI-palvelun raporttikäyttöliittymästä (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/raportit) löytyvästä opiskelijavuositietojen tarkistusraportista sarakkeesta "Läsnä rahoitus syötetty". Jos sieltä löytyy joltai riviltä/joiltain riveiltä arvo "ei", niin sitten näiltä riveiltä syntyy Vipusen raportille rahoitusmuodottomia opiskelijavuosia. Korjauksena siirretään rahoitusmuoto myös niille "Läsnä"-jaksoille, joilta puuttuu rahoitusmuoto.

Kysymys: Sama kysymys kuin yllä, mutta kyse VALMA- ja TELMA-tutkinnoista?
Vastaus: Sama vastaus kuin yllä.

Kysymys: Haluaisin varmistaa miten Koski käsittelee opiskelijan valmistumispäivän osa-aikaisuuden? Jos opiskelija on opiskellut osa-aikaisena, onko valmistumispäivä Koskessa 100%?
Vastaus: KOSKI-palvelussa ei sinänsä ole mitään rahoituksen laskennan logiikkaa, eli KOSKI-palvelu ei itsessään tulkitse millekään tilajaksolle osa-aikaisuusprosentteja, mutta ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskennassa valmistumispäivä tulkitaan 100% läsnäolopäiväksi.

Kysymys: Saisiko Vipusen pivottiin organisaatiomuuttajan ”Toimipisteet”?
Vastaus: Välitetään toive Vipusen raportin ylläpitoon/kehitykseen.

Kysymys: Mistä osoitteesta tämän Vipusen opiskelijavuosiraportin löytää?
Vastaus: https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Koski%20opiskelijavuodet.xlsb

Kysymys: Mistä KOSKI-palvelussa olevat, koulutuksen järjestäjille tarkoitetut raportit löytää?
Vastaus: KOSKI-käyttöliittymän ylänavigaatiopalkista "Tiedonsiirrot"- ja "Dokumentaatio"-linkkien välistä. Vaihtoehtoisesti suora linkki: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/raportit.

Kysymys: Suoritusraporteista: meillä ei ilmeisesti AT & EAT-tutkinnoille lähetetä tutkinnon osan laajuutta Koskeen. Tähän mennessä se ei ole haitannut - Koski on näyttänyt laajuuden varmastikin ePerusteiden mukaisesti. Suoritusraportille laajuus tulostuu nyt tyhjänä tai nollana - en siis pysty käyttämään raporttia suorituskertymän tarkisteluun. Kysymys 1: Onko tähän tulossa muutosta vai onko raportilla jatkossakin meidän toimittamamme laajuudet? Kysymys 2: kun emme ole toimittaneet laajuuksia, kuinka se vaikuttaa rahoituksen laskentaan? Eli joudummeko teettämään rahoituksen laskennan vuoksi muutoksen siirtosovellukseen niin, että laajuus lähetetään myös AT ja EAT -tutkinnoilla, mikäli se tutkinnon perusteista löytyy?
Vastaus: KOSKI ei tällä hetkellä ota tutkinnon osille laajuksia ePerusteista, vaan käyttää niitä laajuuksia, jotka koulutuksen järjestäjä välittää. KOSKI-tiimi kuitenkin tutkii mahdollisuutta käyttää ePerusteita niin, että siirretyille tutkinnon osille haettaisiin laajuudet automaattisesti ePerusteista. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tutkinnon osilla ei ennen reformia ollut laajuuksia, jolloin laajuuksia ei näille myöskään tarvitse siirtää. Näissä vanhoissa ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa rahoituksen laskenta käyttää mekaanisesti kaavaa tutkinnon laajuus/tutkinnon osien määrä määrittäessään tutkinnon osille laajuuksia (eli näissä tutkinnoissa jokaisella tutkinnon osalla on sama laajuus rahoituksen näkökulmasta). Reformin mukaisissa ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa on tutkinnon osilla määritellyt laajuudet, ja näitä laajuuksia tulee käyttää KOSKI-siirroissa.

Kysymys: Pitääkö Suoritustiedot-raportista näkyä suoritettujen tutkinnon osien määrä sarakkeessa ”Valmiiden ammatillisten tutkinnon osien lukumäärä” ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa? Meillä näyttää nollat vaikka Koskessa näkyy opiskelijoilla hyväksytysti suoritettuja tutkinnon osia samalla tavalla kuin muilla.
Vastaus: Pitäisi näkyä, mutta tässä on raportilla virhe, eli raportti ei tällä hetkellä osaa tunnistaa ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tutkinnon osia ammatillisiksi tutkinnon osiksi. Ongelma on korjattu ja toimii tuotannossa viimeistään perjantaina 10.5.2019.

Kysymys: Kosken suoriteraportilla aika huimia lukemia. 200-350 osp osalla, vaikka Primus näyttää 180 osp. Vanhalla opsilla valmistuneita.
Vastaus: Näissä on siirretty joko tutkinnon osia liian suurilla laajuuksilla tai sitten liikaa suoritettuja tutkinnon osia per opiskeluoikeus. Nämä virheet tulee etsiä suoritustietojen tarkistusraportin avulla ja korjata uusilla siirroilla.

Kysymys: Onko ne yhteisten tutkinnon osien osa-alueet vai vain yhteiset tutkinnon osat rahoituksen perusteena?
Vastaus: Ilmeisesti tulkinta pykälistä on nyt se, että rahaa maksetaan kokonaisista suoritetuista yhteisistä tutkinnon osista.

Kysymys: Eihän Koski tulkitse vanhoja amm.os.näyttöjä tutkinnon osiksi...?
Vastaus: Kysymys ei tällaisenaan ihan aukea. Tästä voisi laittaa tukipyynnön KOSKI-palveluosoitteeseen.

Kysymys: Vipusen pivottin Koodimuuttajiin olisi hyvä saada myös Osaamisalakoodit
Vastaus: Välitetään toive Vipusen raportin ylläpitoon/kehitykseen.

Kysymys: Telman tutkinnon koodi on ePerusteissa 039999, mutta Sepon seurantaryhmälistausksen mukaan se on 999903 - kumpi on oikein?
Vastaus: KOSKI-palveluun välitetään TELMA-suoritukset koodilla 999903, joka on oikea koodi. ePerusteissa on siis tältä osin virhe, joka korjataan mahdollisimman pian.

Kysymys: Olen saanut vaikutuksen, että Suoritustiedot-raportti laskee yhteen näyttötutkinnon valmistavan koulutuksen suoritukset ja näyttösuoritukset. Onko syytä huoleen/korjaukseen?
Vastaus: Ilmeisesti suoritustietojen tarkistusraportti laskee tutkinnon osiksi myös näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen koulutuksen osat, vaikka näin ei pitäisi olla. Korjataan tämä KOSKI-palvelun päässä, eli koulutuksen järjestäjän ei tarvitse tähän mitenkään reagoida.

Kysymys: Valinnaisten ja pakollisten tutkinnon osien lukumäärissä on virheitä, tarviiko korjata, onko oleellista (lähinnä vanhoilla perusteilla tehneillä) Toivoisin, että ottaisi tuon tiedon ePerusteista, niin ei tarvitsisi täällä temppuilla turhaan..
Vastaus: Koulutuksen järjestäjän tulee korjata nämä tiedot, eli ePerusteista ei voi ainakaan yksiselitteisesti päätellä, onko tutkinnon osa juuri kyseisessä tutkintosuorituksessa pakollinen vai ei.

Kysymys: Tuleeko tänään tietoa eHOKS:ista? Aikataulu? Valmiusaste? Tms
Vastaus: Pyydetään tähän kysymykseen vastaus eHOKS-asiantuntijoilta.

Kysymys: eHOKS tietosisältö, milloin tulee lopullinen, että osaisi valmistautua?
Vastaus: Pyydetään tähän kysymykseen vastaus eHOKS-asiantuntijoilta.

KOSKI-klinikka 26.4.2019 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Mistä saa tunnukset Kosken API-rajapintaa varten? Tarkoistus olisi testata esim. suoritustietojen tuomista organisaation tietovarastoon ja onko tämä ylipäätään mahdollista?
Vastaus: Periaatteessa on, mutta tällaista käyttötapausta, jossa koulutuksen järjestäjä hakee tietoja omaan järjestelmäänsä KOSKI-palvelusta, ei vielä ole. Jos koulutuksen järjestäjällä on tällaisia suunnitelmia, heitä pyydetään olemaan yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen.

Kysymys: Onko tulossa järjestelmäntoimittajien kanssa yhteistyössä tehdyt ohjeistukset perusopetuksen päättävien ja vuosiluokkien vahvistuksen osalta?
Vastaus: KOSKI- ja ALPE-tiimiltä tulee kevään 2019 yhteishakuun liittyen taas vastaava ohjeistus kuin mikä lähetettiin kevään 2018 yhteishakua varten. Ohjeistus saadaan toivottavasti lähetettyä viikolla 19. Ohjeistus lähetetään myös opintohallintojärjestelmätoimittajille, jotta he voivat päivittää/laatia omaa ohjeistustaan tältä osin. Ohjeeseen ei tule paljoa muutoksia verrattuna vuoteen 2018.

Kysymys: perusopetuksen läsnäolotiedot: onko kyse koska kyseisessä kunnassa lapsi aloittanut vai kyseisessä koulussa? Opiskeluoikeuden voimassaolo ja läsnä-tila: miten poikkeavat toisistaan?
Vastaus: Opiskeluoikeuden aloituspäivä koskee aina kyseistä opiskeluoikeutta kyseisessä koulussa. Jokaisella opiskeluoikeudella tulee siis olla oma aloituspäivänsä, joka on se, milloin oppija on aloittanut kyseisessä koulussa kyseisessä koulutusmuodossa. Ainoa poikkeus tästä on kaupungin/kunnan sisällä tapahtuvat koulun vaihdokset nuorten perusopetuksessa, jossa voidaan käyttää samaa opiskeluoikeutta niin kauan kuin oppilas suorittaa perusopetusta saman kaupungin/kunnan sisällä. Tällöin pitää huolehtia siitä, että aloituspäivä on se, jolloin oppilas on aloittanut perusopetuksen kyseisessä kunnassa. "Läsnä" on opiskeluoikeuden tila, joka kertoo, että oppija osallistuu tai on osallistunut koulutukseen sinä "Läsnä"-tilan alkupäivän ja sitä seuraavan opiskeluoikeuden tilan alkupäivän välillä. Opiskeluoikeuden voimassaolo taas on aikajakso, jonka alkupäivä on opiskeluoikeuden alkamispäivä ja loppupäivä opiskeluoikeuden päättymispäivä.

Kysymys: Lasketaanko ulkomainen vaihto lukio-opiskelijan läsnäoloon vai onko tilapäisesti keskeytynyt jolloin ei ilm lasketa.
Vastaus: KOSKI-palveluun ulkomailla (vaihdossa) olevalle lukio-opiskelijalle siirretään opiskeluoikeuden lisätietoihin tieto ulkomaanjaksosta (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-6-9-5) sekä ulkomaanjakson ajalle opiskeluoikeuden tilaksi "Väliaikaisesti keskeytynyt". Aika, jolloin opiskelijan opiskeluoikeuden tila on KOSKI-palvelussa "Väliaikaisesti keskeytynyt" ei kuluta lukion opiskeluaikaa, mutta vaihtoaikana tehdyt suoritukset, jotka tunnustetaan osaksi opiskelijan lukion oppimäärän suoritusta ilmeisesti kuluttavat opiskeluaikaa. Valtionosuudet-yksikkö ohjeistaa aikanaan, miten osaksi lukion oppimäärää tunnustetut, vaihto-opiskelun yhteydessä suoritetut opinnot kuluttavat lukion opiskeluaikaa.

Kysymys: Viimevuonna oli haasteita suoriterekisterin kanssa, onko toiveita että työllistäisi tänä keväänä vähemmin?
Vastaus: Ainakin siinä mielessä on, että suoritusrekisteriin ei kevään 2019 toisen asteen yhteishaussa pääse tekemään käsin muutoksia, vaan koulutuksen järjestäjä voi päivittää tietoja vain KOSKI-palvelun kautta. Näin koulutuksen järjestäjä voi keskittyä pelkästään siihen, että tiedot ovat oikein KOSKI-palvelussa.

Kysymys: Miten keskeytys merkitään aikuisten perusopetuksen opiskelijalle kun on aloittanut vanhempainvapaan? Onko se tilapäisesti keskeytynyt kun ei ole varmaa palaako?
Vastaus: Jos opiskelija ilmoittaa keskeyttäneensä opinnot vanhempainvapaan ajaksi, hänelle merkitään toistaiseksi KOSKI-palveluun opiskeluoikeuden tilaksi "Väliaikaisesti keskeytynyt". Jos opiskelija jossain vaiheessa tulkitaan eronneeksi, hänen opiskeluoikeutensa päätetään tilaan "Eronnut". Siihen, missä vaiheessa opiskelija voidaan tulkita eronneeksi, ei ole mitään yleispätevää ohjetta, vaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava nämä tapaukset tilanne kerrallaan.

Kysymys: Armeijassa tai raskaana oleva opiskelija? onko väliaikaisesti keskeytynyt
Vastaus: Kyllä, jos opiskelija on ilmoittanut keskeyttävänsä opinnot armeijan tai raskauden vuoksi.

Kysymys: Onko 10luokkalaine jonka opinnot päätyy katsotaan eronneeksi mukana yhteishaussa?
Vastaus: Yleissivistävässä koulutuksessa eronneen tai eronneeksi katsotun oppijan opiskeluoikeuden päättävä tila on aina "Eronnut" (ei siis "Katsotaan eronneeksi"). Eronnut kymppiluokkalainen voi osallistua toisen asteen yhteishakuun ihan normaalisti, ja hänen tekemänsä arvosanakorotukset otetaan huomioon valintalaskennassa, mutta hän ei saa valinnassa lisäpisteitä suoritetusta kymppiluokasta.

Kysymys: Mikä olikaan se viimeinen päivä päättönumeroille Kosken kannalta?
Vastaus: Toisen asteen yhteishaun kannalta peruskoulun päättävien arvosanatiedot ja muut suoritustiedot tulee olla oikein siirrettynä KOSKI-palveluun 28.5.2019 mennessä.

Kysymys: Kehitysehdotus: näkymä toisen järjestäjän koulusta tulleen oppilaaan tietoihin kuten lisätiedot (eri tuet) ja eropvm. Jos joudutaan kyselemäänlipuilla ja lapuilla.
Vastaus: Tällaisia toiminnallisuuksia voidaan ehkä tulevaisuudessa toteuttaa, jos tälle ei ole juridisia esteitä. Kun huoltajatoiminnallisuus saadaan osaksi KOSKI-palvelua (eli, että huoltaja voi katsoa ja jakaa huollettavansa KOSKI-palveluun tallennettuja suoritustietoja), huoltaja voi itse jakaa tiedot sähköisesti koululle jakolinkillä. Toki tämäkään ei siirrä tietoja automaattisesti uuden koulun järjestelmään.

Kysymys: Opiskeluoikeuden voimassaoloaika näyttää tulevan aloituspäivästä opintohallintojärjestelmästä. Eli tämä päivä tulee valmistavan opetuksen oppilaille. Pitääkö ne nyt korjata takautuvasti sille päivälle kun valmistavasta on siirtynyt perusopetuksen puolelle ?
Vastaus: Opiskeluoikeuden alkamispäivä päätellään tällä hetkellä opiskeluoikeuden kronologisesti ensimmäinen tilan päivämäärästä. Jos näiden havaitaan olevan väärin, ne pitää korjata uudella siirrolla, jolloin KOSKI-palvelu osaa päätellä opiskeluoikeuden alkamispäivän oikealle päivämäärälle asetetusta ensimmäisestä opiskeluoikeuden tilasta. Opiskeluoikeuden alkamispäivämäärä tarkoittaa siis sitä päivämäärää, jolloin kyseinen opiskeluoikeus kyseisessä koulutusmuodossa on alkanut. Tämä määrittely kattaa siis tapaukset, joissa opiskeluoikeus saattaa vaihtua toiselle koululle (nuorten perusopetus silloin, kun koulua vaihdetaan saman kaupungin/kunnan sisällä ja jatketaan samalla opiskeluoikeudella) tai kun opiskeluoikeus pysyy koko ajan saman koulun sisällä (kaikki muut opiskeluoikeudet kuin nuorten perusopetuksen opiskeluoikeus, jossa koulun vaihdon saman kaupungin/kunnan sisällä yhteydessä jatketaan samalla opiskeluoikeudella).

Kysymys: Miten huoltajille tiedotetaan että heille tulee näkymä lapsensa tietohin ? Saako koski huoltajuuden tiedot VTJ:Stä ?
Vastaus: Oma Opintopolun huoltajatoiminnallisuutta ei olla vielä suunniteltu, eikä siihen liittyvästä tiedottamisesta olla vielä päätetty mitään. KOSKI saa huoltajuuteen liittyvät tiedot VTJ:stä Opintopolun oppijanumerorekisterin kautta.

Kysymys: onko lukiolaisten osalta pelkkä aloituspäivä mistä rahoituksen perusteena katsotaan opiskelijan opiskeluaika
Vastaus: Tästä ohjeistaa Valtionosuudet-yksikkö, mutta voitaneen olettaa, että opiskelijan opiskeluaikaa katsotaan siitä, kun hän on aloittanut lukiokoulutuksen jossain oppilaitoksessa.

Kysymys: miten sitten kun opiskelija vaihtaa lukiota, on ohjeistettu että aloituspäivä on se päivä milloin on aloittanut kyseisessä lukiossa?
Vastaus: Juuri näin, eli lukion opiskeluoikeuden aloituspäivä on KOSKI-palvelussa se päivä, milloin opiskelija on aloittanut lukiokoulutuksessa kyseisessä oppilaitoksessa. KOSKI-palvelussa ei toistaiseksi ole opiskelijalla tai opiskeluoikeudella sellaista tietoa, milloin kuinka paljon opiskelija on kuluttanut opiskeluaikaa, vaikka tämä voidaan 2017-18 lukuvuonna ja siitä eteenpäin lukiokoulutuksen aloittaneista KOSKI-datan pohjalta päätellä.

Kysymys: Miten nuo 9. luokkalaisten käyttäytymisen numerot Koskessa, nythän ei 9. luokkalaisille saisi näkyä noita käyttäytymisen arviointeja todistuksessa 9. vuosiluokan osalta
Vastaus: Juuri näin, eli päättötodistukseen tai 9. vuosiluokan todistukseen (luokalle jääneillä) ei siirretä käyttäytymisen arviointia. Päättötodistuksella ei KOSKI-tietomallissa ole käyttäytymisen arvioinnille edes paikkaa.

Kysymys: Voitaisiinko näkyvyttä rajoittaa myös opiskeluoikeuden tyypin mukaan (ei vain toimipaikan) nyt esiopetuksen siirroista vastaava näkee kaiken ?
Vastaus: KOSKI-palveluun on tulossa katseluoikeus pelkkää esiopetusta varten. Tällaisella katseluoikeudella näkee siis vain kyseisestä oppilaitoksesta/koulutustoimijasta tehdyt esiopetuksen tiedonsiirrot/tallennukset.

Kysymys: Kesäkuussa koskesta saadaan lukiiolaisten ainevalinnat myös uskonto/et ainenet. Koski hyväksyy vain yhden aineen suorituksen joten enää ei voi estää muita siirtymästä älä huomio koski siirrossa toiminnolla ?... pitää siis siirtää kaikki uskontokurssit tavalla tai toisella ?
Vastaus: Lukiosuorituksessa voi olla vain yksi katsomusaineen suoritus, eli toisessa katsomusaineessa suoritetut kurssit pitää siirtää sen opiskelijan pääkatsomusaineen alle syventävinä tai soveltavina kursseina. Se, ovatko muussa katsomusaineessa suoritetut kurssit pääkatsomusaineen alla syventäviä vai soveltavia tai sekä että kurssista riippuen, määritellään lukion paikallisessa opetussuunnitelmassa.

Kysymys: Kesäkuussa koskesta saadaan lukiiolaisten ainevalinnat myös uskonto/et ainenet. Koski hyväksyy vain yhden aineen suorituksen joten enää ei voi estää muita siirtymästä älä huomio koski siirrossa toiminnolla ?... pitää siis siirtää kaikki uskontokurssit tavalla tai toisella ?
Vastaus: Lukiosuorituksessa voi olla vain yksi katsomusaineen suoritus, eli toisessa katsomusaineessa suoritetut kurssit pitää siirtää sen opiskelijan pääkatsomusaineen alle syventävinä tai soveltavina kursseina. Se, ovatko muussa katsomusaineessa suoritetut kurssit pääkatsomusaineen alla syventäviä vai soveltavia tai sekä että kurssista riippuen, määritellään lukion paikallisessa opetussuunnitelmassa.

Kysymys: Missähän voisi olla vika, kun eskareiden osalta erityisen tuen päätös ei siirry, vaikka tiedot aivan samoin, kuin peruskoululaisilla? Pidennetyn oppivelvollisuuden tieto siirtyy kyllä.
Vastaus: Tässä kannattaa olla yhteydessä opintohallintojärjestelmätoimittajaan. Kyse on joko siitä, että opintohallintojärjestelmästä ei pysty erityisen tuen tietoja siirtämään esiopetuksen opiskeluoikeuteen, tai siitä, että kirjaukset on tehty väärin. Opintohallintojärjestelmätoimittaja on paras vastaamaan tässä tapauksessa siihen, kummasta on kyse.

Kysymys: Millä tasolla tarvitaan (lukion opiskeluoikeudessa) rahoitustieto siis koskeen näiden Tilapäisten keskeyttämisten osalta - lukukausittain vain tarkat päivämäärät?
Vastaus: Väliaikaisesta keskeyttämisestä ei tarvitse rahoitustietoa KOSKI-palveluun.

Kysymys: Nyt on ollut ilmiönä aikuisten perusop., että koskivirheitä on ollut mm lyhenteiden herjalla, korjaantuvat itsestään viimeistään kahden vuorokauden aikana. Miksi tekee tällaista?
Vastaus: Tähän kysymykseen ei valitettavasti pysty vastaamaan ilman esimerkkiä, eli asiasta kannattaa laittaa tukipyyntö KOSKI-palveluosoitteeseen.

KOSKI/eHOKS-klinikka 12.4.2019 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Opiskelija on aloittanut opinnot elokuussa 2017 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa toimitilahuoltajan opinnot. Hän on siirtynyt elokuussa 2018 suorittamaan Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinnon toimitilahuollon osaamisalaa ja hänelle on tunnustettu aiemmassa tutkinnossa suorittamansa opinnot. Nyt opiskelija siirtyy opiskelemaan saman tutkinnon kiinteistönhoidon osaamisalaa. Opiskelijalla on suoritettuna toimitilahuollon osaamisalasta yksi pakollinen tutkinnon osa, joka ei kuulu kiinteistöhoidon osaamisalaan. Miten toimitaan, luommeko opiskelijalle uuden opiskeluoikeuden?  Olisi hienoa, jos tästä saisi ”rautalankamallin”, koska on tutkintoja, joissa osaamisalan vaihtaminen on tutkinnon rakenteen takia vaikea asia, kun on suoritettuna tutkinnon osa, joka ei kuulu toiseen osaamisalaan. 
Vastaus: Osaamisalat tuodaan KOSKI-palveluun aikajaksotietoina. Osaamisalalle siis merkitään alku ja loppupäivämäärä ja listalle tuodaan uusi osaamisala aloituspäivineen. Jos opintohallintojärjestelmä ei mahdollista päivämäärärakenteena osaamisalan tuontia, pitää olla yhteydessä opintohallintojärjestelmän toimittajaan. Uutta opiskeluoikeutta ei siis tarvitse luoda. Edelliseen osaamisalaan liittyvälle pakolliselle tutkinnon osalle ei löydy tässä tapauksessa paikkaa tutkinnon rakenteesta siirryttäessä toiseen osaamisalaa, joten koulutuksen järjestäjän on tutkittava, löytyykö tutkinnon rakenteesta sellaisia valinnaisia tutkinnon osia, jotka edellisessä osaamisalassa suoritettu pakollinen tutkinnon osa korvaisi joko kokonaan tai osittain. Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista koskevissa sisältökysymyksissä voi olla yhteydessä OPH:n ammatillisen koulutuksen yksikön Merja Lahdenkauppiin tai Markku Kokkoseen.

Kysymys: Oliko nyt niin, että ns. ulkopuolisten maksupallisena palveluna tuotettujen oppisopimusten rahoitusmuoto on aina merkattava 6?
Vastaus: Kyllä, alihankkija merkitsee aina rahoitusmuodoksi ”Muuta kautta rahoitettu”.

Kysymys: Opiskelijalle tunnustetaan korkeakouluopintoja, jotka on suoritettu korkeakoulun asteikolla 0-3. Millä asteikolla arvosana laitetaan opiskelijan suorituksiin?
Vastaus: Sillä asteikolla, jota suorituksessa käytetään muutenkin, eli suoritus joudutaan muuntamaan kyseistä asteikkoa vastaavaksi.

Kysymys: Mitä ovat tiedot, joita Kela hakee koulumatkatukitiedosta Koskesta?
Vastaus: Ammatillisessa koulutuksessa opiskeluoikeuden tilatietojen lisäksi suorituksen tiedoissa oppilaitoksen toimipiste on Kelan koulumatkatuen myöntämistä varten tarpeellista tietoa. Jos tällä hetkellä oppilaitokset siirtävät vain oppilaitostietoa toimipistetietona, suosittelemme siirtymään välittämään oikeaa toimipistetietoa. Toimipistetieto välitetään rakenteessa: https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-4. Lisäksi lisätietoihin merkittävät majoitustiedot sekä ulkomaanjaksot vaikuttavat koulumatkatukien myöntämiseen. Myös koulutussopimuksiin merkittävien tietojen perusteella tarkistetaan koulumatkatuen määrä, sillä koulutussopimuspaikan sijainti vaikuttaa koulumatkan pituuteen.

Kysymys: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden 79/011/2014 mukaisesti tutkintoa suorittanut lähihoitaja tulee suorittamaan toista osaamisalaa. Hänelle tunnustetaan uuteen tutkintoon kasvun ja osallisuuden edistäminen; hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen vanhan tutkinnon kasvun tukeminen ja ohjaus; hoito ja huolenpito; kuntoutuksen tukeminen - tutkinnon osista. Jotta todistukseen voidaan merkata suoritettu uusi tutkinnon osa, tulee opiskelijan suorittaa myös valinnainen tutkinnon osa 15 osp. Voiko tätä valinnaista osaa myös tunnustaa vanhasta tutkinnosta?
Vastaus: Tämä kysymys ei ole ymmärrettävässä muodossa näin. Kysyjän kannattaa ottaa yhteyttä KOSKI-palveluosoitteeseen.

Kysymys: Jos opiskelijan suorittamasta ylimääräisestä tutkinnon osasta annetaan erillinen todistus, pitääkö ko. suoritus olla erillisellä opiskeluoikeudella?
Vastaus: Ei tarvitse olla, jos on suoritettu tutkinnon suorituksen yhteydessä, mutta saa olla.

Kysymys: Valmassa kun korotetaan perusopetuksen oppimäärän arvosanoja. Mitä kautta arvosana tulisi siirtää KOSKI-palveluun? Pystyykö sen siirtämään samalta VALMA-opiskeluoikeudelta vai täytyykö jotenkin tehdä perusopetuksen opiskeluoikeus jossa korotettu arvosana siirretään?
Vastaus: Luodaan uusi perusopetuksen opiskeluoikeus, jossa päätason suorituksena on kyseisen oppiaineen (aikuisten tai nuorten opetussuunnitelman mukaisen) oppimäärän suoritus, jolle korotettu arvosana siirretään.

Kysymys: Koulutus- ja oppisopimukset siirtyvät Koskeen heti niiden kirjaamisen jälkeen. Opettajat eivät aina muista käydä kirjaamassa sopimukseen tietoa Hylätty, jos koso/opso ei olekaan toteutunut niin kuin on suunniteltu. Eikö näiden tietojen tulisi siirtyä Koskeen vasta siinä vaiheessa, kun siihen kirjataan joko Hyväksytty- tai Hylätty -tieto? Parhaassa tapauksessa opiskelijan tiedoissa näkyy esim. tammikuulle 2019 suunniteltu koso vaikka opiskelija on eronnut oppilaitoksesta joulukuussa. Tällaisen tiedon ei tulisi olla Koskessa niin kuin se olisi toteutunut.
Vastaus: Koulutussopimuksissa tai oppisopimuksissa ei ole tietoa hyväksytty tai hylätty, vaan ne ovat aikajaksotietoja. Tieto koulutussopimuksista ja oppisopimuksista pitää kirjata KOSKI-palveluun viimeistään silloin, kun sopimus alkaa. Myös ulkomailla suoritetut oppisopimukset/koulutussopimukset kirjataan koulutussopimuksien alle. Jos opiskelija katsotaan eronneeksi, ei tarvitse koulutussopimusten aikajaksotietoja käydä korjaamassa, koska opiskeluoikeuden tila on ensisijainen tieto. Jos opiskelija on päivänkään läsnä koulutussopimuksessa/oppisopimuksessa, tuodaan hänelle tieto sopimuksen aloitus- ja päättymispäivämäärästä. Jos opiskelija ei aloita suunniteltua oppisopimus-/koulutussopimusjaksoa, poistetaan ennakkoon tuotu, toteutumaton tieto KOSKI-palvelusta.

Kysymys: Miten KOSKI-palveluun siirretään tieto, jos opiskelija ei tule saamaan todistusta lisäpistekoulutuksen suorittamisesta? Päätteleekö laajuudesta vai mistä?
Vastaus: Tämä kysymys ei ole ymmärrettävässä muodossa näin. Kysyjän kannattaa ottaa yhteyttä KOSKI-palveluosoitteeseen.

Kysymys: Muistanko kuulleeni oikein, että on tulossa uudet ohjesivustot KOSKI- palveluun ja/tai eHOKS:aan? Monta vikiä, reformintuki, laki ja asetus. Selkeä yksi ohjeistuspaikka olisi tosi hyvä
Vastaus: KOSKI-palvelun wiki on sama https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Koski, mutta sivuille on tekeillä uusia kuvallisia ohjeita miltä opiskeluoikeuksien tulisi näyttää. EHOKS—palvelulla on samalla sivustolla oma wiki-sivunsa: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/eHOKS. Pyritään luomaan myös yksi sivu, josta löytyy linkit kaikkiin tarpeellisiin ohjeisiin.

Kysymys: Kun muu ammatillinen koulutus (ei tutkintoon johtava) siirretään Koskeen, miten opiskelijat kirjataan Primukseen? Meillä on tähän asti opiskelijalajina käytetty kohtaa ”lisäkoulutus” ja Tutkinto-kohdassa Opiskelu-välilehdellä on ”Muu ammatillinen koulutus”, tutkintotyyppinä on ”Ei tutkintotavoitetta”. Tutkintokoodina meillä on näillä opiskelijoilla 999900.  Nyt kun tiedot menevät Koskeen, onko tämä oikea tapa kirjata ko. tiedot?
Vastaus: Opintohallintojärjestelmään tehtäviin kirjauksiin liittyvissä kysymyksissä kannattaa olla yhteydessä opintohallintojärjestelmätoimittajaan asiakaspalveluun.

Kysymys: Pitääkö korjata opiskelijavuosiraportille väärin kertyviä päiviä vanhoista HOJKS opiskelijoista vai pystyykö rahoitusyksikkö tulkitsemaan vuosikertymät oikein opinto-oikeuden mukaan?
Vastaus: Kysymykseen vastaamisessa pitäisi tietää, miten päivät kertyvät väärin, mutta lähtökohtaisesti kaikki virheet tulee korjata, jotta ei tarvitse tulkita mitään.

Kysymys: Miten tunnustetun tutkinnonsan pitäisi näkyä oppijan tiedoissa, kun sitä katsoo KOSKI-palvelusta?
Vastaus: Tutkinnon osa tulee samaan listaan muiden tutkinnon osien kanssa eli näyttää avaamatta aivan samanlaiselta kuin muut tutkinnon osat. Laajentamalla tutkinnon osan tiedot tutkinnon osan nimen vieressä olevasta ”+”-painikkeesta, tunnustetun tutkinnon osan tiedoissa pitäisi näkyä kenttä ”Tunnustettu”. Tämän kentän alla taas pitäisi näkyä kentät ”Selite”, jossa on tunnustamiseen liittyvä todistusviite (eli kerrotaan, millä perusteella osaamista on tunnustettu) sekä kenttä ”Rahoituksen piirissä”, joka kertoo, onko tunnustettu tutkinnon osa rahoituksen piirissä vai ei (saa arvon ”kyllä” tai ”ei”).

Kysymys: Onko maahanmuuttajille suunnattuun opetukseen omaa rahoituskoodia?
Vastaus: Ei ole jos kyse on VOS-rahoituksesta.

Kysymys: Kuinka korjataan, kun kustannuskyselyssä näkyy virheellistä, Koskesta haettua suoritustietoa (joka siis toki on meiltä sinne väärin siirretty)? Meillä kyse on majoituksen tiedoista
Vastaus: Tiedot on korjattava KOSKI-palveluun, josta rahoituksen laskenta ajaa ne uudelleen kustannuskyselyn pohjaksi.

eHOKS-Kysymykset

eHOKS-wiki https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/eHOKS

• Liity postituslistalle ja tule mukaan avoimiin demoihin ja webinaareihin! Tarkempia tietoja wiki-sivulta.

Kysymys: Milloin eHoksin syöttökäyttöliittymään pääsee tutustumaan?
Vastaus: Järjestämme syöttökäyttöliittymästä toukokuun aikana demon. Tarkempi ajankohta julkaistaan wikin demojen ja webinaarien sivulla, https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Avoimet+demot%2C+webinaari+ja+muut+tilaisuudet. Olemme ajankohdasta myös erikseen yhteydessä tiedossamme oleviin oppilaitoksiin, jotka mahdollisesti tulisivat käyttämään syöttökäyttöliittymää tietojen tallentamiseen.

Kysymys: onko niin, että eHoksiin(kaan) ei tule mahdollisuutta siirtää tietoja esim. excelillä?
Vastaus: eHOKSiin siirretään tietoja tiedonsiirtorajapinnalla tai syöttökäyttöliittymän avulla. Tiedonsiirto excelillä ei ole ollut alun perin suunnitelmissa.

Kysymys: Mitä se käytännössä tarkoittaa, että opintohallintojärjestelmän toimittaja pystyy tuottamaan eHOKS mahdollisuuden vasta syksyllä? Tuleeko tästä jotain ongelmaa ja haastetta koulutuksen järjestäjille, jos niin millaisia?
Vastaus: Koulutuksen järjestäjän haaste tässä tilanteessa on saada toteutettua tietojen tallentaminen lain edellyttämään määräaikaan mennessä. Jos tiedonsiirtoon rajapinnan kautta ei ole mahdollisuutta, tietoja voi tallentaa syöttökäyttöliittymällä. Suurten opiskelijamäärien HOKS-tietojen tallentaminen syöttökäyttöliittymällä on koulutuksen järjestäjille kuitenkin haastavaa, koska syöttökäyttöliittymää ei ole alun perin tarkoitettu tähän tarkoitukseen. Opetushallitus on tietoinen tästä ongelmasta, ja pyrkii löytämään tilanteeseen ratkaisua myös yhdessä opintohallintojärjestelmätoimittajan kanssa.

Kysymys: Oppisopimus on ostettu toiselta koulutuksen järjestäjältä ja suoritukset kirjautuvat sinne - saako ehoksista haettua tietoja suorituksista omaan järjestelmään? Vai onko eHoks alussa vain yksisuuntainen?

Vastaus: eHOKS on yksisuuntainen. Tiedonsiirtoa eHOKSista koulutuksen järjestäjien paikallisiin järjestelmiin ei ole suunniteltu. Koulutuksen järjestäjä voi katsoa omien opiskelijoidensa HOKS-tietoja eHOKSissa. eHOKS ei kuitenkaan näytä todennettuja suoritustietoja, vaan ne ovat Koskessa.

KOSKI-klinikka 5.4.2019 (Yleissivistävä koulutus) - Seuraava yleissivistävän koulutuksen KOSKI-klinikka pääsiäisen jälkeen 26.4.

Kysymys: Visman ohjesivuilla on edelleen lause alakoulusta yläkouluun siirtyvän osalta: "Jos ei ole yhtenäiskoulu, oppilaan kortti tulisi kopioida seuraavalle kouluasteelle.". Onhan nyt niin, että tämä ohje on ns. vanhentunut ja kopiokortteja ei tarvitse tehdä 7. luokkalle siirtyvistä missään tapauksissa?
Vastaus: KOSKI-palvelun kannalta oppilas voi jatkaa samalla opiskeluoikeudella vaihtaessaan koulua saman koulutustoimijan sisällä. Tällöin KOSKI-palvelussa oppilaan opiskeluoikeudessa vanhan koulun nimi vaihtuu uudeksi kouluksi, mutta edellisessä koulussa suoritetut (eli KOSKI-palvelussa vahvistetut) vuosiluokkasuoritukset jäävät vanhan koulun alle. Koulun vaihtotapauksissa saman kaupungin/kunnan sisällä voi toimia myös niin, että vanhan koulun alla ollut opiskeluoikeus päätetään ”Eronnut”-tilaan, ja uusi koulu luo oppilasta varten KOSKI-palveluun uuden opiskeluoikeuden.

Kysymys: Onko tullut valtionosuudet-yksiköltä vastausta siihen tuleeko lukiosta lähtevien vaihto-opiskelijoiden tila merkitä väliaikaisesti keskeytyneeksi sen lisäksi, että heille täytetään tiedot ulkomaanjaksosta?
Vastaus: Valtionosuudet-yksiköltä on saatu seuraava vastaus: ”Vielä ainakin toistaiseksi ohje on, että koulutuksen järjestäjän tulisi tehdä (väliaikainen) keskeyttämispäätös tälle opiskelijalle siksi ajaksi, kun hän on muualla vaihto-opiskelijana. Tällöin häntä ei saa laskea mukaan rahoituksen perusteena oleviin opiskelijoihin tilastointipäivän ilmoituksessa.  Tältä poissaoloajalta hyväksi luettavat kurssit vähentävät kuitenkin rahoituksen perusteeksi ilmoitettavaa 4 vuoden enimmäisaikaa.” Eli KOSKI-palvelussa vaihtoon lähtenyt lukio-opiskelija merkitään väliaikaisesti keskeyttäneeksi.

Kysymys: Onko YTL:n kanssa jo selvitetty, milloin hakevat Koskesta valmistuneiden tiedot? 
Vastaus: YTL ei käytä KOSKI-palvelun tietoja tänä keväänä. KOSKI-palvelua hyödynnetään lukiosta valmistuvien osalta YTL:ssä aikaisintaan ensi syksynä.

Kysymys: Tilastokeskus - onko tulossa ohjeita Kosken osalta lukioiden syksyn tilastointiin liittyen?
Vastaus: Tilastokeskus on lähettänyt asiasta tiedotteen, jossa kerrotaan tiedonkeruiden siirtymisestä KOSKI-palvelun hyödyntämiseen http://tilastokeskus.fi/keruu/olvt/files/oprek19_koski_tiedote_fi.pdf. Tämän tarkempaa ohjeistusta ei sinänsä tarvita, vaan koulutuksen järjestäjän on ainoastaan huolehdittava, että opiskeluoikeus- ja suoritustiedot ovat KOSKI-palvelussa oikein.

Kysymys: Haetaanko korkeakoulujen yhteishaun suoritustiedot koskesta lukiosta hakevien osalta?
Vastaus: Korkeakouluhakua varten haetaan vain tiedot ylioppilastutkinnoista, jotka Opintopolun suoritusrekisteri saa suoraan YTR:stä. Toistaiseksi ei olla ilmoitettu, että KOSKI-palvelusta tarvittaisiin korkeakouluhakuja varten lukiosuoritusten tietoja.

Kysymys: Milloin 9. luokan päättävien kohdalle voi kirjata arv.valmistumispäivän ja valmistumispäivän? Miten toimitaan valmistumispäivän osalta lukiossa?
Vastaus: Arvioitu päättymispäivä siirtyy vain lukion opiskeluoikeuksissa, joissa se on vain opiskeluoikeuden keston lisätieto KOSKI-palvelussa. Tietoa voi käyttää esimerkiksi sen tarkistamiseen, puuttuuko joiltain oppilailta päättötodistuksen vahvistus. Valmistumispäivän ja suorituksen vahvistuksen voi kirjata silloin, kun opiskelijan arvosanat ovat selvillä. Arvioinnit tulee kirjata viimeistään 27.5. mennessä. Ohje pätee myös lukioiden opiskeluoikeuksiin.

Kysymys: Miten saadaan lisäopetuksen oppilaiden tiedot korotettujen arvosanojen osalta siirtymään oikein KOSKI-palveluun?
Vastaus: KOSKI-palveluun pitäisi tallentua tieto siitä, että kyse korotetusta arvosanasta. Jos opintohallintojärjestelmästä ei tätä tietoa voida tällä hetkellä siirtää, tallennetaan tieto arvosanasta tavallisena arvosanana. Yhteishaussa osataan kyllä ottaa huomioon parempi arvosana.

KOSKI-klinikka 29.3.2019 (Ammatillinen koulutus)

Tiedotettavaa:
Ammatillisen koulutuksen suoritustietoraportit tuotantoon huhtikuun alussa.
OPH:n eHoks edustajat ovat paikalla seuraavassa KOSKI-klinikassa 12.4.2019
Vipusen raportointivälineeseen keskittynyt KOSKI-klinikka 3.5.2019

Kysymys: Perustutkintoa suorittava opiskelija valitsee 30 osp:n laajuisen tutkinnon osan toisesta perustutkinnosta. Kyseinen tutkinnon osa on pakollinen toisessa tutkinnossa. Tämä tutkinnon osa ei voi näkyä opiskelijan todistuksessa 30 osp:n laajuisena, vaan 15 osp:n laajuisena. Millaisilla tiedoilla tällainen tutkinnon osa siirretään Koskeen? 15 osp vai 30 osp? Onko pakollinen/valinnainen tiedoilla mitään merkitystä Koskessa?
Vastaus: Pakollisuus/valinnaisuus määritellään aina suhteessa siihen mitä tutkintoa suoritetaan. Eli tässä tapauksessa tutkinnon osa on valinnainen tutkinnon osa toisesta ammatillisesta perustutkinnosta. KOSKI-palveluun ja todistukselle merkitään tiedot tutkinnon osien laajuuksista aina tosiasiallisen laajuuden mukaisesti.

Kysymys: Meillä oli yhden tutkinnon osan koulutus, ja opiskelijat suorittivat vain yhden tutkinnon osan ja koulutus loppui, eli oli pakko merkitä suoritus valmiiksi. Mutta yksi opiskelijoista suoritti osanäytön myös toisesta tutkinnon osasta. Nyt hänen kohdalla KOSKI palvelu herjaa, että valmiiksi merkityllä suorituksella on keskeneräinen osasuoritus, miten saadaan tieto siirtymään KOSKI-palveluun?
Vastaus: KOSKI-palvelulla on valmius ottaa vastaan tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista (osanäytöistä) koostuvia suorituksia, mutta integraatiot opintohallintojärjestelmistä eivät ole vielä valmistuneet. Käytännössä siis osanäyttöjen tietoja ei voi tällä hetkellä vielä viedä KOSKI-palveluun. Lisäksi esim. YTO:jen osa-alueiden suorituksia ei voi tuoda KOSKI-palveluun ja merkitä opintoja valmiiksi jos koko YTO:a ei ole suoritettu. Tämä vaatii kehitystä KOSKI-palvelun päässä. Tällä hetkellä ratkaisu on siirtää tiedot vain suoritetusta tutkinnon osasta. Sitten, kun tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuvien suoritusten siirtäminen KOSKI-palveluun onnistuu, tässä esimerkissä mainitun tapauksen voi siirtää KOSKI-palveluun kahdella eri tavalla: kahtena opiskeluoikeutena, joissa toisessa päätason suorituksen tyyppinä ”Ammatillinen tutkinnon osa/osia” ja toisessa ”Tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuva suoritus”, tai sitten yhtenä opiskeluoikeutena, jonka sisällä on kaksi edellä mainittua päätason suoritusta.

Kysymys: Milloin opiskelijan aloituspäivä tulee Kosken raporttiin mukaan?
Vastaus: Aloituspäivämäärän lisääminen raportille on työlistalla, tarkkaa päivämäärää milloin lisäys raporttiin tehdään emme voi antaa.

Kysymys: Osaako KOSKI huomioida lomajaksot erityisen tuen opiskelijatyöpäivälaskennassa? KOSKI-raportti laskee vain erityisen tuen päivät yhteen, vaikka erityisen tuen alkamis-loppumis-ajalle ajoittuu lomajakso, joka on myös kirjattu KOSKI-palveluun.
Vastaus: KOSKI-raportti ei tee (rahoitukseen, tilastointiin jne. liittyviä) päättelyitä, vaan näyttää koulutuksenjärjestäjälle sen tiedon, jonka koulutuksenjärjestäjä on siirtänyt KOSKI-palveluun. KOSKI-raporttien tehtävä on olla tarkistusraportti, jonka tietoja voi suoraan verrata oman opintohallintojärjestelmän tietoihin. Valtionosuudet-yksikkö tekee rahoituksen laskentaa varten KOSKI-palvelun tietojen pohjalta omat raporttinsa, joissa tällaista päättelyä kyllä käytetään.

Kysymys: Onko muilla ilmennyt OPH:n kustannuskyselyssä virheitä, joita ei pysty selvittämään Koskesta tai Vipusesta? Esim. ala/tutkinto, josta varmasti tiedetään, ettei järjestetä esim. vos-koulutuksena, mutta silti siitä on kertynyt OTV.tä? Miten voi korjata virheellisen tiedon, jos lähdettä ei pysty selvittämään?
Vastaus: Valtionosuudet-yksikkö on lähettänyt tiedotteen 29.3.2019 jossa avataan KOSKI-palvelun ja kustannustiedonkeruun raportin tietojen eroavaisuutta: https://www.oph.fi/rahoitus/valtionosuudet/103/0/ammatillisen_koulutuksen_taloustiedot_2018
Kustannustiedon raporttia ei kannata suoraan verrata KOSKI-raporttiin, vaan verrata ainoastaan KOSKI -raporttia oman opintohallintojärjestelmän tietoihin.

Kysymys: Kun nyt tekee korjauksia, niin ne varmasti sitten välittyvät rahoituksen perusteena oleviin lopullisiin tietoihin?
Vastaus: Kyllä ehtivät rahoituksen perusteena oleviin lopullisiin tietoihin.

Kysymys: Milloin Koski tunnistaa pilottiryhmien rahoituskoodin 11? Ja milloin se näkyy Vipusessa? Tuodaanko Koskeen rahoituskoodilla 11 ammatillisen osaamisen pilotit 2019 myös Heikkojen perustaitojen ja puutteellisten digitaitojen varassa olevien osaamisen parantaminen opiskelijavuodet?
Vastaus: KOSKI-palveluun voi tuoda jo nyt pilottiryhmien mukaisia rahoituskoodeja. Ongelmana vaikuttaa olevan se, ettei opintohallintojärjestelmä lähetä näitä koodeja. Asiasta kannattaa olla yhteydessä opintohallintojärjestelmän tukeen.  Vipuseen täytyy rakentaa uudet päättelyt rahoituskoodien näyttämiseksi, tässä saattaa mennä aikaa. Heikkojen perustaitojen ja puutteellisten digitaitojen varassa olevien osaamisen parantamiseen kohdennettuja opiskelijavuosia ei seurata erillisellä rahoituskoodilla, vaan ne kirjataan joko Valtionosuusrahoitteisen koulutuksen tai Työvoimakoulutuksen (OKM rahoitus) alle.

Kysymys: Onko jossakin KOSKI -palvelussa opiskelijan keskiarvo? Meillä tapaus: valmistuva opiskelija, joka hakee TAMKiin jatko-opintoihin, TAMK ohjeistanut, että Jos todistus ei ole valmiina 17.5., mutta kaikki tutkintoon liittyvät suoritukset on tehty ja keskiarvo Koski-palveluun merkitty, hakija voi toimittaa meille Koski-linkin suorituksiinsa 17.5. mennessä.
Vastaus: KOSKI-palvelussa on valmius vastaanottaa tieto painotetusta keskiarvosta, mutta opintohallintojärjestelmät eivät ole saaneet muutoksia valmiiksi niin että tietoa voisi vielä lähettää. Tässä kohtaa emme voi luvata, että painotettu keskiarvo näkyisi KOSKI-palvelussa opiskelijoilla 17.5.2019. Ammattikorkeakouluja on informoitu, että KOSKI-palvelusta ei vielä löydy tietoa painotetusta keskiarvosta. Yleisesti ottaen ammattikorkeakoulut ottavat sähköiset todistusvalinnat käyttöön vasta 2020.

Kysymys: Yhteiset tutkinnon osat: Lasketaanko suoritusrahoitukseen vain yhteisten tutkinnon osien suorituksista kertyneet osaamispisteet vai huomioidaanko suoritukset yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden suorituksista?
Vastaus: Asia on valtionosuudet-yksiköillä selvityksessä. Jos pykälät sallivat, niin suoritusrahoituksen pohjana on tarkoitus käyttää yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden suorituksia.

Kysymys: Kuinka vanhat ammatilliset opiskelutiedot opiskelija voi olettaa löytävänsä nyt Opintopolusta (KOSKI). Olihan niin, että valmistuneet perustutkinnot alkaen 2017 ja valmistuneet ammatti-/erikoisammattitutkinnot alkaen 2018?
Vastaus: Kyllä. Kansalaisilta tulee kyselyitä usein miksi heidän vanhat ammatilliset tutkintonsa eivät näy Oma Opintopolku-palvelussa. Koulutuksenjärjestäjillä ei ole velvollisuutta vanhoja tutkintotietoja siirtää ja olemme jo opintopolussa informoineet, että ammatilliset tutkinnot näkyvät vuodesta 2018 eteenpäin poikkeuksena ops-pohjaiset perustutkintosuoritukset, jotka näkyvät vuodesta 2017 eteenpäin.

Kysymys: Miten estetään tilanne, että opiskelijan valmistumisen jälkeen toisen oppilaitoksen kautta linkitettyihin suoritustietoihin ei tule muutoksia -> esim. aiemmin merkityt suoritukset poistuu/muuttuu, jolla on vaikutuksia suoritusrahoitukseen?
Vastaus: Tällaista tilannetta ei voida valitettavasti mitenkään estää. Voidaan tehdä raportille lisäsarake, jossa näkyisi milloin viimeksi on linkitettyä opiskeluoikeutta päivitetty. Tällöin raportin kautta voisi seurata, ettei muutoksia ole tehty jälkikäteen.

Kysymys: Voisiko Vipusen raporttia käydä joskus yhdessä läpi klinikalla, jotta ymmärrämme mistä siellä on joku tieto tai miksi sieltä puuttuu joku tieto?
Vastaus: Kyllä tällainen Vipuseen keskittynyt klinikka voidaan pitää. 3.5.2019 sovittiin päivämääräksi Vipus-klinikalle.

Kysymys: Mihin esittää Vipusen raportteihin liittyviä toiveita?
Vastaus: OKM johtaa raportoinnin kehittämistä ja on palvelun tilaaja. Myös OPH:n valtionosuudet-yksikköön voi esittää toiveita. Myös KOSKI-palvelun palveluosoitteeseen lähetetyt toiveet kyllä välitetään eteenpäin.

KOSKI-klinikka 22.3.2019 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Lukion kaksoistutkinto-opiskelijoiden valmistuminen. Miten valmistumistieto siirretään KOSKI-palveluun, kun ovat aineopiskelijoita eikä heillä tule lukion osalta tutkinto täyteen?
Vastaus: Tällä hetkellä tulee toimia niin, että jos opiskelija on suorittanut tavoitteena olleet kokonaiset oppiaineet eikä suorituksissa ole yksittäisiä kursseja jostain oppiaineesta/joistain oppiaineista, opiskeluoikeus merkitään "Valmistunut"-tilaiseksi. Jos on muuten sama tilanne, mutta suorituksissa on yksittäisiä kursseja jostain oppiaineesta/joistain oppiaineista, opiskeluoikeus merkitään "Eronnut"-tilaiseksi. KOSKI-palvelun kehityksessä jossain vaiheessa muutetaan lukion aineopintojen opiskeluoikeuden tilojen validaatioita niin, että opiskeluoikeuden voi merkitä "Valmistunut"-tilaiseksi ilman, että kaikki oppiaineet ovat valmiita.

Kysymys: Perusopetuksen oppilas vaihtaa kesken lukuvuoden saman koulutuksen järjestäjän toiseen kouluun. Jos oppilas siirrettään Primuksessa vain vaihtamalla kortti toiseen kouluun, katoaa KOSKI-pääkäyttäjältä omasta järjestelmästä tieto siitä, että oppilas on ollut koulussa A alkulukuvuoden ja koulussa B loppulukuvuoden. Olemme ratkaisseet asian niin, että kesken lukuvuoden koulua vaihtavan osalta merkitsemme oppilaan eronneeksi koulusta A ja oppilas saa uuden opiskeluoikeuden koulussa B. Mutta onko tämä nyt turhaa?
Vastaus: KOSKI-palvelun näkökulmasta saman koulutuksenjärjestäjän koulujen välillä siirtyneen oppilaan lukuvuosisuorituksen tiedot voidaan vain suoraan siirtää samalla opiskeluoikeudella uudesta oppilaitoksesta. KOSKI-palvelun versiohistoriasta löytyy tieto siitä, että oppilas on aiemmin ollut toisessa oppilaitoksessa. Jos oppilaitoksen tarvitsee säilyttää itsellään tieto siirtyneistä oppilaista järjestelmissään, eikä opintohallintojärjestelmään voi tallennuksia muuten tehdä, voidaan siirtää oppilaitoksesta myös eroamistieto ja uusi oppilaitos luo uuden opiskeluoikeuden ko. oppijalle. Tällöin uuden oppilaitoksen tulee merkitä aloittamispäiväksi oppilaan tosiasiallinen oppilaitokseen saapumispäivä eikä lukuvuoden aloituspäivää.

Kysymys: Lukion vaihtoon lähteneistä opiskelijoista vielä tarkentava kysymys: Opiskelijalle täytetään kentät Vaihto alkaa, Vaihto päättyy, Vaihdon lisätiedot, Kohdemaa ja Liikkuvuuden tyyppi. Nyt katsoin, että Koski-klinikalla on ohjeistettu täyttämään myös Tilapäisen keskeyttämisen kentät. Eikö siis riitä, että opiskelijalle siirretään Vaihto alkaa ja Vaihto päättyy -kentät, josta päivämäärät siirtyvät koskeen? Jos vielä pitää täyttää Tilapäisen keskeyttämisen kentät, niin pitää tehdä tuplatyötä. 
Vastaus: Ohjeistus on, että vaihtotietojen lisäksi opiskelijan tilaksi tulee merkitä ”väliaikaisesti keskeytynyt”. Tällöin voidaan suoraan päätellä, ettei vaihtoaika kuluta opintoaikaa. Tarkistetaan vielä valtionosuudet-yksiköltä, tuleeko läsnäolotiedot merkitä jollain mulla tavalla, jos opiskelijan vaihdon aikana suorittamia opintoja luetaan hyväksi tunnustettuina kurssisuorituksina.

Kysymys: Voiko tulevat 1. luokkalaiset siirtää Primuksesta Koskeen ennen kuin seuraava lukuvuosi alkaa vai tuleeko odottaa lukuvuoden alkamista elokuussa? 
Vastaus: Voi siirtää, aloittaville 1. luokkalaisille pitää vain muistaa merkitä oikea seuraavan lukuvuoden aloituspäivämäärä. Samoin jos oppilas ei aloitakaan koulussa eikä siirry saman koulutuksenjärjestäjän toiseen oppilaitokseen, tulee oppilaan opiskeluoikeus käydä mitätöimässä KOSKI-palvelusta lukuvuoden alkaessa.

Kysymys: Eikös ollut niin, että jos opiskelija menee toiseen lukioon yhden jakson ajaksi meiltä, niin me laitamme hänet tilapäisesti keskeytyneeksi kyseiseksi ajaksi ja vastaanottava lukio merkitsee opiskelijan ko. jakson ajaksi läsnäolevaksi aineopiskelijaksi.
Vastaus: Jos suunnitelma on että opiskelija palaa takaisin samaan lukioon, niin kyllä käytetään väliaikaisesti keskeytynyt tilaa ja toinen lukio luo samalle opiskelijalle aineopiskeluoikeuden ja merkitsee hänet läsnäolevaksi ko. välille.

Kysymys: Milloin saadaan lukioille suoritusraportit, jotta voidaan tarkistaa lukiolaisten kurssisuoritukset ennen tilastokeskuksen 06/2019 ainevalintatiedonkeruuta?
Vastaus: Tällä hetkellä ollaan työstämässä nuorten perusopetuksen raporttia, jonka jälkeen otetaan työn alle lukioiden ja aikuisten perusopetuksen raportit. Raportit tulevat tänä keväänä.

KOSKI-klinikka 15.3.2019 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Talonrakennusalan erikoisammattitutkinnossa on tutkinnon osa "Rakentamisen laaja-alainen hallinta, 60 osp", jossa ammattitaidon osaamisen voi osoittaa suoritamalla tutkinnon osia talonrakennusalan ammattitutkinnosta. Opiskelija valitsee suoritettavakseen ammattitutkinnosta tutkinnon osat "Asbestityöt, 40 osp" ja "Korjausrakentaminen, 40 osp", joiden kauttaa saa suoritettua tutkinnon osan "Rakentamisen laaja-alainen hallinta, 60 osp". Miten tämä siirretään KOSKI-palveluun?
Vastaus: Luodaan KOSKI-palveluun talonrakennusalan erikoisammattitutkinnon suorituksen sisältävän opiskeluoikeuden lisäksi toinen opiskeluoikeus, jossa on päätason suorituksen tyyppinä "Ammatillisen tutkinnon osa/osia" ja tässä koulutuksena talonrakennusalan ammattitutkinto. Tähän tutkinnon osatavoitteiseen suoritukseen siirretään osasuorituksina nuo kaksi ammattitutkinnon tutkinnon osaa oikeilla laajuuksilla. Erikoisammattitutkinnon suoritukseen siirretään sitten tutkinnon osa "Rakentamisen laaja-alainen hallinta" tunnustettuna, ei-rahoituksen piirissä olevana osasuorituksena.

Kysymys: KOSKI-tiedotteessa 11.2.2019 sanottiin seuraavaa: ”Aikaisemmasta ohjeistuksesta poiketen jatkossa pyydetään rahoitusmuototiedon lähettämistä myös lomajaksoille sekä valmistumispäivälle.” Olemme kirjanneet ainoastaan 4 viikkoa pidemmät lomajaksot eli tarkoittaako tämä nyt sitä, että kirjaamme loman kahdessa jaksossa? Esimerkiksi tähän saakka on kirjattu: "LOMA 2.7.2018 – 18.8.2018 Rahoituksella 1 VOS". Kirjataanko jatkossa kaksi jaksoa näin: "LOMA 2.7.2018 – 29.7.2018 Rahoituksella 1 VOS" ja "LOMA 30.7.2018 – 18.8.2018 Rahoituksella 6 muuta kautta rahoitettu"?
Vastaus: Ei tarvitse muuttaa kirjauksia tältä osin, vaan lähetetään yhtenäinen lomajakso, jossa on oikea rahoitusmuoto. Rahoituksen laskenta vähentää yli neljä viikkoa kestävistä lomista tarvittavat päivät.

Kysymys: Opintopolun Koski-näkymässämme on kahdella erikoisammattitutkinnon suorittaneella opiskelijalla nyt kaksi erikoisammattitutkinto-välilehteä, sekä 3- että 4 -numerolla alkavalla tutkintokoodilla. Virhe on tullut ilmeisesti siirrettäessä uudelleen jo valmistuneet tutkinnon suorittaneet Koskeen sen jälkeen, kun tutkintokoodi on korjattu. Miten tuon 3-alkuisen välilehden saa pois?
Vastaus: Tämä johtuu siitä, että ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeuksiin oli tarkoituksetta jäänyt sellainen nuorten perusopetuksen puolelle alunperin rakennettu ominaisuus, että vahvistettu päätason suoritus jäädytetään. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka vahvistettua päätason suoritusta ei tule tiedonsiirrossa mukana, sitä ei kuitenkaan poisteta. Näin, kun uudella tutkintokoodilla on tullut uusi päätason suoritus eri tutkintokoodilla kuin aikaisempi vahvistettu suoritus, KOSKI ei ole poistanut vahvistettua päätason suoritusta, vaan lisännyt sinne toisen. Tämä ominaisuus on nyt kuitenkin poistettu ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeuksista, joten näitä tuplasuorituksia ei enää synny. Vastaavasti nyt, kun siirtää tiedot vielä uudestaan 4-alkuisella koodilla, se vanha 3-alkuisella koodilla oleva päätason suoritus jyräytyy. Toinen vaihtoehto on poistaa toinen päätason suoritus käyttöliittymästä, johon on nyt lisätty mahdollisuus poistaa päätason suoritus, jos päätason suorituksia on opiskeluoikeudella enemmän kuin yksi. Tässä tapauksessa on suositeltavaa tehdä poisto tiedonsiirron kautta, sillä käyttöliittymä ei näytä koulutuskoodia, jolloin "väärän" päätason suorituksen tunnistaminen on hankalaa.

Kysymys: Voisiko Vipusen opiskelijavuosiraporttiin lisätä yhdeksi organisaatiomuuttujaksi toimipisteen kunnan ja maakunnan?
Vastaus: Tiedustellaan mahdollisuutta Vipusen opiskelijavuosiraportista vastaavilta henkilöiltä.

Kysymys: Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA) on asetuksessa määrätty arvioitavan sanallisesti. Muistelen jossakin Koskiklinikalla tulleen syksyllä ohjeen, ettei sanallisia arviointeja tule siirtää Koski-palveluun. Miten arvioinnit tulisi siirtää TELMAn osalta Koskeen? Sama kysymys liittyen mukautettuihin arviointeihin.
Vastaus: Siihen, saako KOSKI-palveluun siirtää sanallisia arviointeja, ei ole tullut vielä lopullista vastausta. Siihen asti, kunnes toisin ohjeistetaan, siirretään siis sanalliset arvioinnit niissä tapauksissa, joissa ne kuuluvat asiaan.

Kysymys: Opiskelija saa todistuksen suoritetuista tutkinnon osista. Hänen tavoitteensa on ollut koko tutkinnon suorittaminen. Mikä laitetaan opiskeluoikeuden päättymistilaksi: valmistunut vai katsotaan eronneeksi? Tästä oli annettu ohjeita tiistain rahoituskoulutuksessa?
Vastaus: Jos HOKS:in tavoitteena on edelleen koko tutkinnon suoritus, opiskeluoikeus päätetään tilaan "Katsotaan eronneeksi". Jos taas HOKS:ia päivitetään niin, että opiskelijan tavoitteeksi asetetaan (jo suoritettujen) tutkinnon osien suorittaminen, KOSKI-palveluun vaihdetaan päätason suorituksen tyypiksi "Ammatillisen tutkinnon osa/osia" ja opiskeluoikeuden päättäväksi tilaksi siirretään "Valmistunut":

KOSKI-klinikka 8.3.2019 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Opiskelija on suorittanut yo-tutkinnon ja on edelleen läsnä lukiokoulutuksessa. Onko hän lukion oppimäärän suorittaja vai aineopiskelija?
Vastaus: Opiskelijalla on edelleen opiskeluoikeus lukion oppimäärään, eli hänen tietojaan ei muuteta lukion aineopiskelijaksi.

Kysymys: Opiskelija on tullut lukioomme toisen järjestäjän lukiosta. Onko oikein kopioida suoritukset erotodistukselta vain pitääkö Koskeen välittää tieto siitä, että osaaminen on tunnustettu? Onko Koskessa nyt suorituksia tuplana kun ne edellinen lukio on siirtänyt ja meidän lukiossa siirretty uudelleen ilman tietoa että tunnustettu?
Vastaus: Toisessa oppilaitoksessa suoritetut opinnot pitää aina hyväksilukea. KOSKI-palvelussa näyttää siltä, että samat kurssit on suoritettu tuplana, jos ei ole merkitty että kyseiset opinnot ovat hyväksiluettu.

Kysymys: Miten merkitään perusopetukseen oppilas, joka on muuttanut toiseen maahan kouluun väliaikaisesti?
Vastaus: Kun oppilas muuttaa kouluun toiseen maahan, oppilas eroaa, vaikka hänen kotikuntansa pysyisi Suomessa. Oppilaalle annetaan erotodistus ja hänet merkitään KOSKI-palvelussa eronneeksi. Kun oppilas palaa kouluun, hänelle luodaan uusi opiskeluoikeus.

Kysymys: Opintohallintojärjestelmän toimittaja ohjeistaa tällä hetkellä tekemään uuden opiskeluoikeuden, mikäli oppilas eroaa koulusta ja palaa esim. parin kuukauden päästä. Miksi tässä tilanteessa ei voida jatkaa saman opiskeluoikeuden päivittämistä?
Vastaus: Hallinnollisesti katsoen oppilas on eronnut. Tällöin tieto hänen eroamisestaan pitää näkyä myös KOSKI-palvelussa. Kun hänet otetaan uudestaan opiskelijaksi, hänelle on luotava uusi opiskeluoikeus. 

Kysymys: Tilastokeskuksen ohjeen mukaan alle lukukauden poissaoleva oppilas luetaan vielä koulun oppilaaksi, tässä taas ristiriita, Kosken ja tilastokeskuksen ohjeen mukaan (perusopetus).
Vastaus: KOSKI-palveluun tuotavissa tiedoissa noudatetaan Opetushallituksen ohjeita. Jos Tilastokeskuksen tilastointitapa on ristiriidassa näiden ohjeiden kanssa, Tilastokeskuksen tulee pystyä käsittelemään tilanne tilastoja tehtäessä.

Kysymys: Miten menetellään, kun lukiosta erosi opiskelija ja siirtyi toiseen lukioon. Oli tuossa lukiossa yhden jakson, erosi sieltä ja palasi meille. Suurin osa kurssisuorituksista on siis meillä tehty. Voiko meillä suoritetut suoritukset kirjata "normisti" vai pitääkö käyttää hyväksi luettuja kurssityyppejä?
Vastaus: Tässäkin tapauksessa joudutaan siirtämään suoritetut kurssit tunnustettuna, vaikka eroaminen on lyhyt.

Kysymys: Milloin oppilaiden tiedoissa pitää näkyä erityisen tuen ja tehostetun tuen päätökset? Tällä hetkellä päätökset eivät siirry opintohallintojärjestelmästä ilman ylimääräisiä kikkoja.
Vastaus: Oppilaiden tietojen tulisi olla jatkuvasti ajantasaiset KOSKI-palvelussa. Tällä hetkellä mikään tietoja hyödyntävä viranomainen ei käytä tietoja perusasteen erityisen tuen ja tehostetun tuen päätöksistä, eli voidaan odottaa opintohallintojärjestelmään tulevaa korjausta.

Kysymys: Miten oikaistaan kutsumanimi Koskessa. VRK:sa oppilaan nimi on esim. Maija, nimi on oikein myös opintohallintojärjestelmässä, mutta Koskessa nimi onkin jotain muuta?
Vastaus: Nimen korjaamisesta VTJ:n mukaiseksi on laitettava pyyntö KOSKI-palveluosoitteeseen.

Kysymys: Teemme takautuvia siirtoja viime lukuvuodelta Koskeen, oppilaalla on opintohallintojärjestelmässä vanha lukion opetussuunnitelma ja vanha diaarinumero. Nyt kuitenkin opintohallintojärjestelmässä tilanne on se, että jos vanhan opsin siirtyvissä oppiaineissa/kursseissa on samoja koskitunnisteita kuin uudessa opsissa, niin kurssit siirtyvät uuden opsin mukaisina, ei vanhan. Onko tämä ongelma? Järjestelmäntoimittaja on luvannut selvittää ongelmaa, vielä ei ratkaisua ole tiedossa.
Vastaus: On ongelma, jos kurssit siirtyvät uuden opetussuunnitelman mukaisina, eivätkä sen opetussuunnitelman mukaisina, jota opiskelija noudattaa. Tässä tulee ottaa yhteys opintohallintojärjestelmätoimittajaan ongelman ratkaisemiseksi.

Kysymys: Kun oppilaat siirtyvät esimerkiksi esiopetuksesta tai perusopetukseen valmistavasta perusopetukseen, mitä tietoja opintohallintojärjestelmässä pitää muuttaa?
Vastaus: Kun oppilas siirtyy toiseen koulutustyyppiin/opiskeluoikeuteen, hänen vanha opiskeluoikeutensa tulee päättää ja luoda hänelle uusi opiskeluoikeus. Jos uusi opiskeluoikeus luodaan opintohallintojärjestelmässä kopioimalla vanhan opiskeluoikeuden tiedot, pitää tyhjentää KOSKI-palvelun palauttama opiskeluoikeuden oid-tunniste uudesta opiskeluoikeudesta.

Kysymys: Mitkä ovat KOSKI-palvelusta palautuvat ja oppilashallintojärjestelmään tallennettavat numerot oppilaasta? Pitääkö opintohallintojärjestelmässä huomioida nämä KOSKI-palvelusta palautuvat numerot jotenkin opiskelijan opiskeluoikeuden vaihtuessa?
Vastaus: Oppijanumero on oppijan yksilöivä tunniste, joka pysyy samana koko hänen opintouransa ajan. Oppijanumero on aina muotoa 1.2.246.562.24.xxxxxxxxxx. Jos oppijalla on hetu, oppija siirretään pelkällä henkilötunnuksella ja KOSKI-palvelu tunnistaa oppijan ja palauttaa hänelle kuuluvan oppijanumeron. Oppijanumerokenttä voi siis olla aina tyhjä, paitsi jos kyseessä on hetuton oppija. Jos oppilaalla ei ole hetua, pitää käyttää samaa oppijanumeroa kuin aiemmassa opiskeluoikeudessa.
Opiskeluoikeuden oid taas liittää kyseisen oppijan tiettyyn koulutusmuotoon ja opiskeluoikeuteen. Opiskeluoikeuden oid on aina muotoa 1.2.246.562.15.00000000000. Opiskeluoikeuden oid pitää aina tyhjentää opintohallintojärjestelmästä, kun oppilaalle luodaan uusi opiskeluoikeus.

Kysymys: Miksi opintohallintojärjestelmä Primuksessa tulee kopioida kortit, jos pelkkä opiskeluoikeuden oidin tyhjentäminen riittää vaihtamaan opiskeluoikeuden uuteen?
Vastaus: Jos vanhalle opiskeluoikeudelle tarvitsee tehdä muutoksia, on hyvä, että vanha opiskeluoikeus ja sen tiedot löytyvät opintohallintojärjestelmästä. Siksi opinto-oikeuden ”jyrääminen yli” ei ole suositeltavaa. Lisäksi, sama lähdejärjestämän id saman henkilön ja oppilaitoksen eri opiskeluoikeudessa tuottaa ongelmia siirrossa. Noudattakaa asiassa opintohallintojärjestelmän toimittajan neuvoja.

Kysymys: Aikuislukiossa henkilö suorittaa kahden eri diaarinron opintoja ja hänellä on siten kaksi opiskeluoikeutta opintohallintojärjestelmässä. Näin henkilön tietojen välitys Koskeen hankaloituu, koska opintohallintojärjestelmässä on hankala hallinnoida useampaa kuin yhtä aktiivista opiskeluoikeutta.
Vastaus: KOSKI-palvelun näkökulmasta oppijalle on tuotava useampi opiskeluoikeus, kun hän suorittaa opintoja, jotka kuuluvat eri koulutustyyppeihin. Esimerkiksi LUVA-opiskelija voi suorittaa perusasteen opintoja, LUVA-opintoja sekä lukio-opintoja. Näille kaikille pitää luoda omat opiskeluoikeutensa. Useamman aktiivisen opinto-oikeuden hallinnointiin liittyvistä ongelmista kannattaa olla yhteydessä opintohallintojärjestelmän toimittajaan.

Kysymys: Oppilaalle on luotu hetuton oppijanumero. Myöhemmin oppilas on saanut hetun. Pitikö tieto päivittä pääkäyttäjän toimesta käsin Koskeen - muuttaa syntymäaika hetuksi?
Vastaus: Kyllä, KOSKI-pääkäyttäjän on virkailijan opintopolun kautta päivitettävä oppilaan tietoihin henkilötunnus heti kun oppilaitoksella on tieto käytettävissään. Ohjeet henkilötunnuksen lisäämiseksi löytyvät wikisivuilta kohdasta ”3. Pakolliset henkilötiedot opiskeluoikeutta luotaessa”.

Kysymys: Onko väliä, että esiopetusoppilaat siirtyvät eri järjestelmästä? Siirtyvätkö esiopetuksen oppilaat ensin Vardaan ja sieltä Koskeen?
Vastaus: Ei ole väliä, kunhan eivät samat tiedot siirry tuplana molemmista järjestelmistä. Koulutuksenjärjestäjät siirtävä esiopetuksen suoraan KOSKI-palveluun, KOSKI ja Varda eivät ole suoraan yhteydessä toisiinsa.

Kysymys: Pitääkö kaikkien eskarilaisten olla siirrettynä Koskeen tämän lukuvuoden päättyessä?
Vastaus: Julkisen palvelun varhaiskasvatuksessa olevien esiopetuksen oppilaiden pitää olla siirrettynä KOSKI-palveluun keväällä 2019. Peruskoulun yhteydessä esiopetusta käyvien oppilaiden tiedot on tullut tallentaa KOSKI-palveluun jo 1.1.2018 lähtien. Yksityisten varhaiskasvatuksen järjestäjien esiopetuksessa olevien oppilaiden tiedot tulee siirtää KOSKI-palveluun 1.1.2020 lähtien. 

Kysymys: Milloin lukio-opiskelijan tietoihin merkitään pidennetty päättymispäivä?
Vastaus: Lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen, mutta opiskeluaikaa voi halutessaan lyhentää tai pidentää. Oppimäärä tulee kuitenkin suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Eli KOSKI-palveluun merkitään pidennetty päättymispäivä silloin, jos opiskelijalle myönnetään suoritusaikaan pidennystä yli neljä vuotta kestäviin opintoihin.

Kysymys: Miksi perusopetuksen vuosiluokkien välinumerot ei näy KOSKI-palvelussa?
Vastaus: Välinumerot kyllä siirtyvät KOSKI-palveluun, mutta niitä ei näytetä käyttöliittymässä. KOSKI-palveluun pitäisi siirtää vain vuosiluokkien päätösnumerot ja opintohallintojärjestelmien toimittajille olemme esittäneet pyynnön, että välitodistuksen arvosanoja ei välitettäisi KOSKI-palveluun.

Kysymys: Miksi KOSKI-palvelussa ei näy lukion keskiarvoa?
Vastaus: Lukion keskiarvoa ei siirretä KOSKI-palveluun, koska keskiarvoa ei anneta myöskään lukion päättötodistuksessa: ”Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden arvosanojen keskiarvona eikä muullakaan tavalla.”

Kysymys: Onko mahdollista saada hyvissä ajoin perusopetuksen päättävien ja valmistavien koulutuksen päättävien osalta tarkennetut ohjeet arvosanojen ja suoritusten siirtymisestä KOSKI-palveluun yhteistyössä opintohallintojärjestelmän toimittajien kanssa? Viime keväänä ohjeistukset tulivat liian myöhään.
Vastaus: Ohjeet ovat lähtökohtaisesti päivämääriä lukuun ottamatta samat kuin viime keväänä annetut ohjeet. Ohjeet kuitenkin tarkistetaan ja päivitetään niiltä osin kuin on tarpeellista. Viime vuoden ohjeet löytyvät KOSKI-palvelun wikisivuilta.

Kysymys: Suoritusrekisterissä näkyy ysien osalta valmistumispäivä 3.6. En tiedä, mistä päivä siirtyy, kun opintohallintojärjestelmästä vastaavaa päivää ei löydy?
Vastaus: Suoritusrekisterissä merkitään valmistumispäiväksi oletuksena 3.6., jos valmistumispäivää ei ole siirretty. Valmistumispäivä korjaantuu suoritusrekisteriin sitten, kun se on siirretty KOSKI-palveluun.

KOSKI-klinikka 1.3.2019 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Meillä on tutkinnon osa -koulutuksia. Miten toimitaan, kun opiskelija on tehnyt samasta tutkinnosta jo yhden tutkinnon osan ja hänelle siitä on tehty osatutkintotodistus. Seuraavaksi hän hakee toiseen tutkinnon osaan ja tekee taas yhden tutkinnon osan.
Käytetäänkö opiskelijalle samaa opiskeluoikeutta tehdäänkö aina uusi? Miten merkitään laskentataulukkoon, jos voi käyttää jo olemassa olevaa opiskeluoikeutta?
Vastaus: Opiskeluoikeudet pitäisi tuoda KOSKI-palveluun siten, kuten ne on HOKSiin kirjattu. Jos opiskelija suorittaa yhtä tutkinnon osaa, mutta HOKSia muutetaan opintojen aikana, jatketaan samalla opiskeluoikeudella. Jos tiedetään, että opiskelija suorittaa usean tutkinnon osan, mutta niiden välissä on taukoja, jatketaan samalla opiskeluoikeudella, johon merkitään tauot tilaan väliaikaisesti keskeytynyt tai läsnä oleva 0 % osa-aikaisuudella riippuen siitä mitä opiskelijan kanssa on sovittu. Jos opiskelija suorittaa suunnitelmansa mukaisesti vain yhden tutkinnon osan ja ”valmistuu”, mutta palaa myöhemmin suorittamaan toista tutkinnon osaa, opiskelijalle luodaan uusi opiskeluoikeus.

Kysymys: Viime viikolla saimme tiedotteen erikoisammattitutkintojen 3-alkuisten tutkintojen muuttamisesta 4-alkuisiksi. Nyt opiskelijat, joilla on 3- alkuinen tutkinto, ovat Kosken virhelistalla (aiemmin menivät kaikki ongelmitta Koskeen). Onko niin, että jos 3-alkuinen löytyy ePerusteista ja on siirtymäajalla, pitäisi tiedot ko. tutkintokoodilla saada siirtymään? Eli millä periaatteella Koski toimii?
Vastaus: KOSKI ei itse asiassa validoi ollenkaan tutkintokoodia ePerusteita vasten, eli virhe ei nyt johdu siitä. Tästä kannattaa laittaa viesti ja tarkemmat tuntomerkit KOSKI-palveluosoitteeseen.   

Kysymys: Ohjeistuksen mukaan valmiisiin erikoisammattitutkintoihin ei tarvitse muuttaa koodia, mutta ilmeisesti Vipusesta puuttuu opiskelijavuosia siksi, että on käytetty tuota 3-alkusita koodia. Eli korjataanko kaikki Koskeen siirretyt eat-tutkintojen tiedot huolimatta siitä, onko tutkinto valmis vai kesken?
Vastaus: Vipusen päättelylogiikkaa on korjattu, valmiiden tutkintojen tietoja ei tarvitse muuttaa. KOSKI-palvelusta kuitenkin poistetaan valmiin päätason suorituksen jäädytys ammatillisesta koulutuksesta, jotta näistä koodien korjauksista tai muista valmiiseen suoritukseen kohdistuvista korjauksista tulee helpompia koulutuksen järjestäjän kannalta.

Kysymys: Opiskelija on ollut suorittamassa vanhojen perusteiden tutkintoa mutta ei ole saanut tutkintoaan valmiiksi 3+1 vuodessa. Jos opiskelija on hakenut uudestaan sisään yhteishakua vastaavalla tavalla saadakseen uuden valtiorahoituksen, miten tämä merkataan?
Vastaus: Uudessa ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä ei enää ole tutkinnon suorittamiselle aikarajoitteita. Myös vanhoilla perusteilla opiskelevilla noudatetaan uutta 1.1.2018 voimaan astunutta lainsäädäntöä niiltä osin, kun laissa ei ole erikseen kirjattuja siirtymäsäännöksiä. Vanhoilla perusteilla opiskelevilla on aikaa suorittaa tutkintonsa siirtymäsäännöksen määräaikaan mennessä. Tämän jälkeen opiskelijan on siirryttävä uusiin perusteisiin ja opinnot hyväksi luetaan tunnustamisen kautta.

Kysmys: Näyttöjen tiedot eivät näy KOSKI-palvelussa, vaikka siirtyvät. Mistä johtuu?
Vastaus: Ongelma on opintohallintojärjestelmän merkinnöissä. Kannattaa olla yhteydessä opintohallintojärjestelmän tukeen.

Kysymys: Onko Y-tunnus koulutussopimuksissa pakollinen tieto? Onko tulossa pakolliseksi?
Vastaus: Koulutussopimuksien yhteydessä ei ole pakollista siirtää tietoa y-tunnuksista. Lähitulevaisuudessa ei ole suunnitelmia muuttaa tietoa koulutussopimusten osalta pakolliseksi.

Kysymys: Voitteko vielä vähän kerrata milloin tulee uusi/jatketaan vanhalla opiskeluoikeudella, jos opiskelija palaa suorittamaan tutkintoa, joka on jäänyt kesken?
Vastaus: Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta pätee myös vanhojen perusteiden mukaisiin opiskelijoihin. Eli noudatetaan sitä, mitä laki sanoo opiskelijan eronneeksi katsomisesta. Jos opiskelija on katsottu eronneeksi, hänen opinto-oikeutensa päätetään ja hänelle tulee luoda (voimassa olevien perusteiden mukainen) uusi opiskeluoikeus, jos hän haluaa palata suorittamaan tutkintoaan. Jos opiskeluoikeus on ollut väliaikaisesti keskeytynyt, opiskelija voi palata opiskelemaan tutkintoa samalla opiskeluoikeudella ja jatkaa vanhoilla perusteilla suorittamista tutkinnon perusteiden siirtymäajan määräaikaan asti.

Kysymys: Opiskelija on aloittanut ammattitutkinto-opinnot 2018 reformin ollessa voimassa. Uudet tutkinnon perusteet ovat tulleet voimaan 1.1.2019. Eikös ole niin, että opiskelija voi suorittaa silti tutkinnon loppuun vanhoilla perusteilla (siirtymäaika 2021), vaikka on aloittanut opinnot reformin aikaan? Kyseessä Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto, joka vaihtui 1.1.2019 Maatalousalan ammattitutkinto.
Vastaus: Siirtymäsäännökset tarkistetaan OPH:n määräyksistä. Maatalousalan ammattitutkinnon määräyksessä (OPH-2493-2018) mainitaan seuraavasti:  "Ennen 1.1.2019 tutkinnon suorittamisen aloittaneella opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnon perusteiden 18.6.2012 nro 31/011/2012, seminologin ammattitutkinnon perusteiden 22.5.2014 nro14/011/2014, mehiläistarhaajan ammattitutkinnon perusteiden 21.5.2015 nro 39/011/2015 ja viljelijän ammattitutkinnon perusteiden 1.8.2012 nro 32/011/2012 mukaisesti 31.12.2021 saakka."

Kysymys: Koskeeko vanhoilla perusteilla opiskelevia opiskelijoita uusi laki ammatillisesta koulutuksesta vai vanha laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta?
Vastaus: Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta kumottiin samana päivänä kuin laki ammatillisesta koulutuksesta tuli voimaan 1.1.2018. Kaikkien läsnäolevien opiskelijoiden kohdalla noudatetaan voimassaolevaa lakia niiltä osin, kun laissa ei ole erikseen kirjattuja siirtymäsäännöksiä.

KOSKI-klinikka 22.2.2019 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: LUVA-oppilaan tiedot eivät ole siirtyneet KOSKI-palvelusta suoritusrekisteriin, oppilas on suorittanut täydentäviä aineopintoja toisessa oppilaitoksessa. Miten varmistetaan uusien arvosanojen siirtyminen suoritusrekisteriin?
Vastaus: LUVA-opiskelijan tekemistä perusopetuksen aineopintosuorituksista tulee muodostaa erillinen opiskeluoikeus KOSKI-palveluun (sen lisäksi, että suoritetut korotukset mainitaan LUVA-suorituksessa siten kuin ne näkyvät opiskelijan LUVA-todistuksella). Aineopintosuoritus siirtyy KOSKI-palvelusta Opintopolun suoritusrekisteriin.

Kysymys: Lukion aineopiskelijat, joilla ei ole vielä suorituksia eivät siirry KOSKI-palveluun. Miten tämä vaikuttaa Migrin/Kelan päätöksiin?
Vastaus: Tämä johtuu siitä, että KOSKI-skeema vaatii vähintään yhden oppiainevalinnan, jotta aineopintojen opiskeluoikeus voidaan muodostaa. Ongelma korjataan kevään kuluessa niin, että aineopiskelijoille voidaan lähettää ”Ei tiedossa”-niminen oppiaine. Korjaus vaatii kehitystä myös opintohallintojärjestelmissä. Tavoitteena on saada korjaus tehtyä hyvissä ajoin ennen Tilastokeskuksen syksyn 2019 tiedonkeruuta. Kela ja Migri käyttävät tällä hetkellä KOSKI-palvelua vasta täydentävänä palveluna, ja viranomaisille toimitetaan liitteet kuten ennenkin kunnes viranomaiset itse toisin ohjeistavat, joten näihin päätöksiin eivät KOSKI-palvelusta puuttuvat opiskeluoikeudet tällä hetkellä vaikuta.

Kysymys: Miten opiskelijan rahoitustiedot pitää kirjata?
Vastaus: Kaikille lukio-opiskelijoille tulisi tuoda läsnäolo- sekä ”valmistunut”-jaksojen mukana rahoitustieto. Lukiossa on käytössä vain rahoitusmuodot ”Valtionosuusrahoitteinen koulutus” (koodistossa koodiarvo 1) ja ”Muuta kautta rahoitettu” (koodistossa koodiarvo 6). Karkeasti jaoteltuna valtionosuusrahoitteista koulutusta ovat lukiossa lukion ns. omat opiskelijat ja muuta kautta rahoitettuja ns. oppilaitoksen ulkopuoliset opiskelijat (esim. kaksoistutkinnon suorittajat).

Kysymys: Miten kansalainen saa tietää kuka hänen tietojaan on katsellut?
Vastaus: Kansalainen voi nähdä hänen tietoihinsa kirjautuneet viranomaisten katselukerrat ”Oma Opintopolku”-palvelusta kohdasta ”Tietojeni käyttö”. Lokeissa näkyy mistä organisaatiosta kansalaisen tietoja on katsottu, mutta ei yksittäisen virkailijan tietoja.

Kysymys: Oppilas siirtyi toisesta koulusta meille 10-luokalle. Oppilaan tiedot eivät siirtyneet suoritusrekisteriin, koska edellisen koulun lopetuspäivä oli myöhäisempi kuin meidän koululle merkitty aloituspäivä? Mistä johtuu?
Vastaus: Selvitetään asiaa yhdessä niin, että koulutuksenjärjestäjä ottaa yhteyttä sähköpostitse.

Kysymys: Oppilaalle annettiin peruskoulun erotodistus. Nyt Primuksessa merkitään eroarvosanaan ”älä siirrä koskeen”, jotta arvosana ei siirry lukuvuosiarviointina oppilaalle. Nyt kuitenkin KOSKI-palvelun välilehdelle ”Päättötodistus” tulee oppiainelistaus ilman arvosanoja. Pitääkö myös oppiainetasolle määritellä ”älä siirrä koskeen”, vai onko sillä väliä, että aineet siirtyvät ilman arvosana Koskeen esim. Peruskoulun 6 luokkalaisella?
Vastaus: Olisi hyvä ettei KOSKI-palveluun siirry ylimääräistä dataa. Eli tästä eteenpäin merkitään myös oppiainetasolle ”älä siirrä koskeen” ettei tyhjiä oppiainelistoja siirry ”Päättötodistus”-välilehdelle. Vanhoja siirtyneitä tietoja ei tarvitse lähteä muuttamaan, sillä ne eivät näy kansalaiselle. Olisi hyvä, että päättötodistustietoja ei siirrettäisi KOSKI-palveluun ennen kuin itse päättötodistus annetaan, mutta tämä kuitenkin vaatii muutoksia opintohallintojärjestelmän toimittajalta.

Kysymys: Onko tietoa, milloin OPH:lta tulee ilmoitus että 20.9 lukiolaisten tilastointitiedot otetaan KOSKI-palvelusta?
Vastaus: Tilastokeskus tiedottaa asiasta KOSKI-tiimin saamien tietojen mukaan maaliskuussa 2019.

KOSKI-klinikka 15.2.2019 (Ammatillinen koulutus)

KOSKI-klinikka 8.2.2019 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Aikuisten perusopetuksen opiskelijoiden tiedot eivät siirry edelleenkään opintohallintojärjestelmästä Koskeen, milloinkahan tämä toiminto saadaan toimimaan?
Vastaus: KOSKI pystyy vastaanottamaan aikuisten perusopetukseen liittyvät tiedonsiirrot. Kyseessä on siis opintohallintojärjestelmään tehdyistä kirjauksista johtuva ongelma. Kannattaa olla ongelmaan liittyen yhteydessä opintohallintojärjestelmätoimittajan tukeen.

Kysymys: Lisäopetuksessa 8 opiskelijaa, kaikki ovat koskessa, suoritusrekisterissä näkyy 4 opiskelijaa, 4 ei näy??
Vastaus: KOSKI/suoritusrekisteri-integraatiossa on ongelmia, jonka vuoksi kaikki lisäopetuksen opiskelijat eivät siirry KOSKI-palvelusta suoritusrekisteriin. Ongelma on tiedossa ja korjauksessa. Koulutuksen järjestäjän on nyt siis vain tärkeintä huolehtia, että lisäopetuksen opiskelijoiden tiedot ovat KOSKI-palvelussa oikein.

Kysymys: Viranomaiset hakevat tietoa Koskesta. YTL alkaa hakea valmistuneiden tiedot koskesta. Onko tähän tullut mitään tiettyä aikamäärettä, mihin päivään mennessä näiden tietojen tulisi olla koskessa?
Vastaus: Ajantasainen lista KOSKI-palvelun tietoa käyttävistä viranomaisista: KOSKI-tietojen käyttö ja säännönmukaiset luovutukset. Viranomaisten käyttöönottoaikataulut: Viranomaisten KOSKI-palvelun käyttöönottoaikataulut 2019. YTL-integraatiosta ollaan käyty vasta alustavat keskustelut, eli tekninen toteutus, prosessit sekä aikataulut ovat yksityiskohtien osalta vielä auki. Näissä konsultoidaan varmasti myös koulutuksen järjestäjiä, jotta pystytään varmistamaan se, että YTL pystyy toimimaan mahdollisimman paljon koulutuksen järjestäjien prosessien ja aikataulujen mukaisesti eikä toisin päin.

Kysymys: Koulutulokas on ilmoitettu ulkomailla olevaksi tulevaksi ensimmäiseksi lukuvuodekseen. Pitääkö tieto näkyä KOSKEssa?
Vastaus: Kyllä pitää. Oppilaan opiskeluoikeus välitetään tilalla "Väliaikaisesti keskeytynyt" (HUOM! Varmistetaan vielä juristeilta, että väliaikainen keskeytys on sallittua perusopetuksessa.) ja välitetään ulkomaanjakson alku- ja loppupäivät perusopetuksen opiskeluoikeuden lisätietojen "ulkomailla"-rakenteessa (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-10-9-10).

Kysymys: Oppilas on Aurinkorannikon koulussa koko lv:n. Siirretäänkö Koskeen läsnä + jakso ulkomailla. Kuinka monta lvtta voi olla Aurinkorannikon koulussa sekä läsnä meidän koulussa?
Vastaus: Tässä tapauksessa KOSKI-tiimin ratkaisuehdotus on, että välitetään oppilaan kotikoulussa olevan opiskeluoikeuden tilaksi "Väliaikaisesti keskeytynyt" ulkomailla olon ajaksi sekä välitetään ulkomaanjakson alku- ja loppupäivät perusopetuksen opiskeluoikeuden lisätietojen "ulkomailla"-rakenteessa (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-10-9-10). HUOM! Varmistetaan vielä juristeilta, että väliaikainen keskeytys on sallittua perusopetuksessa.

Kysymys: Kaksoistutkinnon suorittaja siis valmistuu lukio-osuuden aine-opiskelijaosuudesta - meillä on siirretty myös eronneena?
Vastaus: Tällä hetkellä tulee toimia niin, että jos opiskelija on suorittanut tavoitteena olleet kokonaiset oppiaineet eikä suorituksissa ole yksittäisiä kursseja jostain oppiaineesta/joistain oppiaineista, opiskeluoikeus merkitään "Valmistunut"-tilaiseksi. Jos on muuten sama tilanne, mutta suorituksissa on yksittäisiä kursseja jostain oppiaineesta/joistain oppiaineista, opiskeluoikeus merkitään "Eronnut"-tilaiseksi. Muutetaan jossain vaiheessa lukion aineopintojen opiskeluoikeuden tilojen validaatioita niin, että opiskeluoikeuden voi merkitä "Valmistunut"-tilaiseksi ilman, että kaikki oppiaineet ovat valmiita.

Kysymys: Nauhoitetaanko klinikat?
Vastaus: Ei nauhoiteta. Kysymykset ja vastaukset julkaistaan vain kirjallisena tällä sivulla.

Kysymys: Opiskelija on valmistunut aikuislukiosta lukiotutkinnon suorittaneena. Hän tulee "takaisin" ja haluaa opiskella yksittäisiä aineita. Siirretäänkö aineopinnot uudella opisk oik oidilla?
Vastaus: Kyllä, KOSKI-palveluun tulee siirtää nämä aineopinnot uudella aineopintojen opiskeluoikeudella (eli lukion opiskeluoikeus, jossa päätason suorituksena/suorituksina lukion oppiaineiden suorituksia).

Kysymys: Ulkomailla vaihdossa olevat lukion opiskelijat - siirretäänkö Koskeen läsnä+vaihdossa olevat päivämäärät ?
Vastaus: Ulkomailla opiskelijavaihdossa oleva lukion opiskelija ei ole läsnä vaan väliaikaisesti keskeyttänyt, eli opiskelijan opiskeluoikeus välitetään tilalla "Väliaikaisesti keskeytynyt" ja välitetään ulkomaanjakson alku- ja loppupäivät lukion opiskeluoikeuden lisätietojen "ulkomaanjaksot"-rakenteessa (https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-6-9-5)

Kysymys: Miten ulkomainen (lukio-opintojen) vaihto-opiskelija tuodaan Koskeen?
Vastaus: Ulkomainen lukion vaihto-opiskelija on lähtökohtaisesti aineopiskelija, eli tällainen opiskelija myös siirretään KOSKI-palveluun aineopiskelijana (lukion opiskeluoikeus, jossa päätason suorituksena/suorituksina lukion oppiaineiden suorituksia). Tiedot siirretään muuten ihan samalla tavalla kuin muidenkin lukion aineopiskelijoiden tapauksessa, mutta opiskeluoikeuden lisätietojen "ulkomainenVaihtoopiskelija"-kentässä siirretään lisäksi tieto siitä, että kyseessä on ulkomainen vaihto-opiskelija.

Kysymys: Sanalliset arvioinnit välittyvät edelleen Koskeen - ilmeisesti siirretään jatkossakin. Arviointitekstit kovin kirjavia.
Vastaus: Siirretään toistaiseksi sanalliset arvioinnit KOSKI-palveluun ennen kuin toisin ohjeistetaan. Asia on vielä juristeilla käsittelyssä.

Kysymys: Jos erityinen tuki puretaan niin siirretäänkö päättymispäivä Koskeen?
Vastaus: Kyllä siirretään. Ilman päättymispäivää olevat aikajaksotiedot tulkitaan jatkuneeksi opiskeluoikeuden päättymiseen asti.

Kysymys: Välitetäänkö yhteishaussa kaikki muutokset/korjaukset Kosken kautta ts. enää ei voi korjata SUREeen.
Vastaus: Kyllä, kaikki suoritustiedot kulkeutuvat suoritusrekisteriin KOSKI-palvelun kautta. Kevään 2019 toisen asteen yhteishausta alkaen koulutuksen järjestäjä ei voi enää tallentaa mitään suoraan suoritusrekisteriin.

Kysymys: Syksy 2019 - kerääkö TK lukiotiedot Koskesta?
Vastaus: Kyllä, syksystä 2019 alkaen Tilastokeskus korvaa entiset, suoraan koulutuksen järjestäjältä tehdyt tiedonkeruut KOSKI-datasta tehtävillä poiminnoilla.

Kysymys: Miten Migri hyödyntää Kosken tietoja?
Vastaus: Migri käyttää KOSKI-palvelua yhtenä tietolähteenä sekä opiskeluperusteisten oleskelulupahakemusten sekä kansalaisuushakemusten käsittelyssä.

Kysymys: Tuleeko syksyn 2019 tilastoinnista tiedote vielä kevään aikana lukioille? Ja tietoa, miltä osin Koskeen siirtyviä tietoja pitäisi vielä viilata. Samoin toivomme saavamme näihin tilastointeihin liityen raportteja koskesta, jotta voimme tarkastaa tietojen oikeellisuutta.
Vastaus: Tilastokeskus aikoo tiedottaa aiheesta alkukeväästä 2019. KOSKI-palveluun siirtyvien tietojen pitäisi olla koko ajan oikein, eli sinänsä Tilastokeskuksen tiedonkeruun ei pitäisi vaikuttaa tähän, vaan viilausta tulisi tehdä koko ajan. Myös lukiokoulutukseen liittyen on tarkoitus tuottaa tietojen tarkistusraportit. Vastaavasti Tilastokeskuksen vuoden 2018 lukiotilastojen julkistukseen olisi tarkoitus julkaista koulutuksen järjestäjäkohtaista vertailua KOSKI-datan ja Tilastokeskukselle ilmoitettujen lukujen välillä ainakin niin sanottujen ylätason lukujen (opiskelijamäärät, koko lukion oppimäärän suorittajat jne.) osalta.

KOSKI-klinikka 1.2.2019 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Milloin Koskesta otetaan vuoden 2018 lopulliset tiedot otetaan OPH:n rahoitusyksikön toimesta? Olemme taas kaksi päivää korjanneet vielä vuoden 2018 tietoja, koska muutamalle keväällä 2018 valmistuneelle ammattitutkinto-opiskelijalle (vanhat perusteet Näyttötutkinto) oli jäänyt täyttämättä Opiskelijavuositaulukko kokonaan opintohallintojärjestelmästä, tai siinä oli virheitä. Korjauksia on vielä tekemättä, pitääkö asiasta pyytää oikaisua, jos tiedot on jo otettu? Kuulimme huhuja, että vuoden 2018 osalta Koski-tiedot pitää olla kunnossa toukokuussa. Pitääkö tuo paikkansa?
Vastaus: Tällaista päivämäärää, jolloin OKM ja Opetushallituksen Valtionosuudet-yksikkö ottaa vuoden 2018 ns. lopulliset tiedot KOSKI-palvelusta, ei ole päätetty tai ilmoitettu, mutta ainakaan ennen toukokuuta 2019 ei oteta lopullisia raportteja KOSKI-datasta rahoitusta varten. Sitten, kun KOSKI-dataa käytetään rahoituksen tietopohjana, ei tarvitse pyytää oikaisuja, vaan tiedot korjataan suoraan KOSKI-palveluun. Aikaisempien vuosien tietoja voidaan korjata, mutta näillä ei ole enää rahoitusvaikutusta, jos virheet ovat johtuneet järjestäjän omasta toiminnasta. Voisi olla mahdollista, että vuoden 2017 tiedoissa olisi muista kuin järjestäjän ilmoituksista johtuva virhe, joka on vaikuttanut vuoden 2019 rahoitukseen. Oikaisuvaatimusaika vuoden 2019 rahoituksesta on vielä kesken.

Kysymys: Jos vanhoilla tutkinnon perusteilla opiskeleva sisällyttää tutkintoon tutkinnon osan uusista perusteista, tuodaanko se Koskeen osaamisen tunnustamisen rakenteen kautta? Eli tunnustetaanko, vaikka opiskelija on suorittanut tutkinnon osan saman opiskeluoikeuden sisällä?
Vastaus: Ei tuoda tunnustettuna, vaan aivan normaalisti sisällytettynä. Siirretään siis tutkinnon osan mukana "tutkinto"-rakenteessa tutkintokoodi (joka on sama kuin päätason suorituksella) ja diaarinumero (joka on eri kuin päätason suorituksella).

Kysymys: En ole saanut Koskeen siirtymään sellaisen opiskelijan tietoja, jolle en ole merkinnyt sisällyttämistä tunnustamisena. Silloin tuli virhe, että ko. tutkinnon osaa ei löydy tutkinnon perusteista, vaikka olin oikean tutkinnon merkinnytkin.
Vastaus: Tämä on opintohallintojärjestelmästä johtuva ongelma, eli opintohallintojärjestelmä ei osaa siirtää "tutkinto"-rakennetta silloin, kun sisällytettävässä tutkinnon osassa on sama tutkintokoodi kuin päätason suorituksessa. Kannattaa olla yhteydessä opintohallintojärjestelmätoimittajaan ongelman ratkaisemiseksi.

Kysymys: Tilastokeskus ottaa ensi vuoden alusta alkaen tiedot Koski-palvelusta. Onko Koskella ja Tilastokeskuksella jo selkeät sävelet eli tuotammeko jo nyt Tilastokeskuksen tarvitsemat tiedot Koskeen vai onko kerättävään tietoon odotettavissa muutoksia/lisäyksiä?
Vastaus: Mitään suurempaa tietomallin tai tiedonsiirtojen kehityksen tarvetta ei ammatillisen koulutuksen Tilastokeskus/KOSKI-integraation suhteen pitäisi olla. Jotain pieniä, toistaiseksi ennakoimattomia tietomalli- ja kirjaustapamuutoksia voidaan joutua tekemään.

Kysymys: Opiskelija opiskelee oppisopimuksella esim. ajalla 1.1.2017-30.3.2019 hän suorittaa tutkinnon 31.1.2019. Täytyykö oppisopimuksen arvioitu ajanjakso muuttaa? Miten tämän tulee näkyä koskessa? Entä opiskelijapäivien kertyminen? Täytyykö opiskeluaikojen olla samat sekä oppisopimustoimijalla että koulutuksen järjestäjällä?
Vastaus: Oppisopimus loppuu valmistumiseen, joten tällöin oppisopimuksen päättymispäivää täytyy muuttaa. Opiskelijavuosityöpäiviä kertyy luonnollisesti valmistumispäivään asti (valmistumispäivä mukaan lukien). Opiskeluaikojen (eli KOSKI-palvelussa opiskeluoikeuden tilojen) tulee olla samat sekä oppisopimustoimijalla että koulutuksen järjestäjällä.

Kysymys: Nyt herää kysymys, pitääkö myös Koulutussopimuksen aikaa mennä muuttamaan jälkikäteen, jos opiskelija suorittaakin viimeisen näytön aikaisemmin kuin Koulutussopimus päättyy?
Vastaus: Jos koulutussopimus päätetään ennen alkuperäistä päättymispäivää, niin sitten päättymispäivää muutetaan myös Koskessa.

Kysymys: Virheilmoitus Koskessa: Valmiiksi merkityllä suorituksella koulutus/381141 on keskeneräinen osasuoritus tutkinnonosat/400014?
Vastaus: Tässä on kyseessä opintohallintojärjestelmästä johtuva ongelma, eli tietyn kentän täyttämisen jälkeen järjestelmä tulkitsee tutkinnon olevan valmis, vaikka se ei sitä vielä ole. Kannattaa olla yhteydessä opintohallintojärjestelmätoimittajaan ongelman ratkaisemiseksi.

Kysymys: Kun Koskessa tarkastelee opiskelijan tietoja, niin kuuluuhan näkymän olla erilainen Reformin mukaista tutkintoa suorittavilla vs. vanhojen ops-perusteisten/näyttötutkintojen suorittajiin? Eli Reformin mukaisen tutkinnon suorittajalla vain yksilehtinen? Ja Reformin mukaisista tutkinnoista Näytöt, koulutussopimukset, oppisopimukset että tutkintokoulutus tulevat pötkönä samaan välilehteen?
Vastaus: Reformin mukaisen suorituksen pitäisi näyttää KOSKI-palvelussa eriltä kuin vanhanmallinen näyttötutkinto siinä mielessä, että reformin mukaisissa tutkinnoissa ei ole enää näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta, jolloin KOSKI-palvelussa reformin mukaisissa tutkinnoissa pitäisi näkyä vain yksi päätason suorituksen välilehti, kun taas vanhanmallisissa näyttötutkinnoissa piti näkyä KOSKI-palvelussa perustapauksessa (eli silloin, kun ei ole kyse ns. ohinäytöstä) kaksi päätason suoritusta, eli kaksi välilehteä: näyttötutkintoon valmistava koulutus ja varsinainen tutkintosuoritus. Reformin mukaisen suorituksen ja vanhan ops-pohjaisen suorituksen välillä ei taas tässä suhteessa pitäisi olla eroa KOSKI-näkymässä, eli molemmissa pitäisi näkyä vain yksi päätason suoritus (= yksi välilehti). Viimeinen kysymys on hieman epäselvä, eli tästä voisi laittaa tukipyynnön KOSKI-palveluosoitteeseen, niin on helpompi auttaa.

Kysymys: Pitääkö reformin mukaisesti tutkintoa suorittaville välittää tekstimuotoinen kuvaus suoritetusta näytöstä? Kuten aiemmin ammattiosaamisen näytöistä.
Vastaus: Kyllä pitää.

Kysymys: Kaipaisin Koskesta esimerkkinäkymiä. Että jostakin näkisi miltä erilaiset tapaukset/tiedot pitäisi siellä näyttää.
Vastaus: KOSKI-tiimin tarkoitus on tuottaa esimerkkinäkymät kaikkiin koulutusmuotoihin vuoden 2019 aikana.

Kysymys: Meillä aiheuttaa paljon manuaalista korjaamista se, että KOSKI -siirrosta tulee virhe "suoritus käyttää useampaa kuin yhtä numeerista arviointiasteikkoa" ja kun etsin läpi koko KOSKI -virheen, en löydä tekstiä arviointiasteikkoammatillinen15
Vastaus: Virhe löytyy helposti, kun ottaa KOSKI-käyttöliittymän virhesivun (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/tiedonsiirrot/virheet) "Tiedot"-sarakkeesta siirtodatan, ja etsii sieltä tutkinnon osat, joissa on siirrossa käytetty väärää arviointiasteikkoa.

Kysymys: Meillä virhelistalle nousee esim. K (kesken), joka on meidän ns. oma kirjaus.
Vastaus: Tämä johtuu siitä, että K ei ole KOSKI-palvelussa hyväksytty arvosana ammatillisen koulutuksen käyttämissä arviointiasteikoissa.

KOSKI-klinikka 25.1.2019 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: 22.12.2018 valmistunut peruskoululainen. Tiedot eivät siirry Koskeen. Koski-siirron virheilmoitus: suoritukselta perusopetuksen luokka-aste/9 puuttuu vahvistus, vaikka opiskeluoikeus on tilassa Valmistunut. Kyse vuosiluokkaan sitomattomasta oppilaasta. Valmistumiseen ja vahvistuksen päivämäärään on kokeiltu viime keväisen ohjeen perusteella erilaisia päivämääriä. Mitä voi vielä kokeilla?
Vastaus: Primus-järjestelmä ei tällä hetkellä lähetä vuosiluokkien vahvistuksia vuosiluokkiin sitomattomille oppilaille, minkä vuoksi peruskoulun oppilaan tilaa ei voi vaihtaa valmistuneeksi. KOSKI-tiimi on yhteydessä Visman kehitykseen, samoin kuin koulutuksenjärjestäjien on syytä olla yhteydessä Visman tukeen korjauksen aikataulusta.

Kysymys: Tietojen korjaaminen takautuvasti Koskeen pitäisi saada helpommaksi. On melkoista työtä palauttaa koulu takaisin edelliselle lukuvuodelle ja etsiä arkistosta opettajia, luokkia jne. sekä palauttaa oppilas takaisin aikaisemmalle luokalle. Vain sen takia, että saa edellisen vuosiluokan vahvistustiedon Koskeen.
Vastaus: Ongelma on tiedossa ja siihen pitäisi olla myös Primus-käyttöjärjestelmän osalta Vismalta tulossa korjaus.

Kysymys: Onko Koskesta saatavilla raporttia ulos jos vahvistus tieto puuttuu oppilaalta?
Vastaus: Tulevissa yleissivistävän koulutuksen raportointikokonaisuuteen pyritään saamaan toiminnallisuus, jolla puuttuvia vahvistuksia on helpompi metsästää.

Kysymys: Lukiolle olisi hyvä saada raporttia, että minkä laatuista dataa on siirtynyt. Virheiden etsiminen helpottuisi huomattavasti.
Vastaus: Perusopetukseen ja lukiokoulutukselle aiotaan toteuttaa tietojen tarkistusraportit. Aikataulua, milloin raportit saadaan koulujen käyttöön ei voida valitettavasti vielä antaa.

Kysymys: Hakeeko tilastokeskus lukioiden osalta tiedot jo syksyllä koskesta?
Vastaus: KOSKI-tiimin saamien tietojen mukaan Tilastokeskus aikoo korvat lukiotietoja koskevan tiedonkeruun KOSKI-datan hyödyntämisellä alkaen tästä (2019) syksystä.

Kysymys: Koskeeko tuo alustava Tilastokeskuksen aikataulu kaikkea Kosken tietoja vai vain lukio-opintoja?
Vastaus: KOSKI-tiimin käsityksen mukaan yleissivistävän koulutuksen osalta Tilastokeskus siirtyy KOSKI-datan käyttöön syksyllä 2019 vain lukiokoulutuksessa. Perusopetuksen osalta Tilastokeskus siirtyy KOSKI-datan käyttöön vasta syksyllä 2020.

Kysymys: Tuleeko jossain vaiheessa koostetta, mitkä viranomaiset ovat tulossa KOSKI-palvelun tietojen käyttäjiksi. Jonkinlaisen aikataulun löysinkin sivuilta, mutta onko sen taulukon lisäksi tulossa vielä lisää ja mitkä viranomaiset ylipäätään tulevat kosken tietoja? Aikataulussa on myös YTL - mitä tietoja se hakee koskesta, osaatteko jo sanoa? Olisi ilmeisesti tulossa kevään aikana tämä käyttöönotto?
Vastaus: KOSKI-palvelua tällä hetkellä käyttävät viranomaiset on listattu sivulla KOSKI-tietojen käyttö ja säännönmukaiset luovutukset. Suunnitelmissa olevia viranomaisten käyttöönottoja on listattu sivulla Viranomaisten KOSKI-palvelun käyttöönottoaikataulut 2019. YTL:n suunnitellun käyttöönoton aikataulut, tai mitä tietoja he käyttävät ei ole vielä varmentunut. Pidämme molemmat listat ajantasaisina ja ne perustuvat KOSKI-palvelun saamiin viranomaistietopyyntöihin. Taulukon lisäksi mahdollisia tulevia viranomaiskäyttäjiä ei voida etukäteen tietää, vaan niitä listataan sitä mukaa kun tiedonluovuttamispyyntöjä tulee. 

KOSKI-klinikka 18.1.2019 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Vanhoilla perusteilla opiskeleva valitsee tutkinnon osan saman tutkinnon uusista perusteista.  Säilyykö opiskelijalla myös tämän uuden osan osalta 1-3 arviointiasteikko?
Vastaus: Tämä on mahdollista, jos ennen 1.8.2018 voimassa ollut tutkinnon peruste mahdollistaa sen, että tutkintoon sisällytetään tutkinnon osa toisesta ammatillisesta tutkinnosta. Tällöin arviointiasteikko on 1-5, eli voimassa olevan perusteen mukaan arvioidaan niillä kriteereillä ja arviointiasteikolla, jotka ovat perusteissa kirjattuina, mutta asteikolla 1-5 tehty arviointi muunnetaan tutkinnon osaa sisällytettäessä asteikolle 1-3. KOSKI-palveluun siirretään vain muunnettu arvosana. Todistukseen tulee kirjata viittaus: ”Tutkinnon osa tunnustettu …….. Arvosana on muunnettu OPH:n 501-2018 määräyksen mukaisesti.”

Kysymys: Mitä läsnäoloprosenttia käytetään opiskelijan sairausloman aikana?
Vastaus: Kuten aiemmassa klinikkavastauksessa on todettu, pitkän sairauspoissaolon aikana tilaksi vaihdetaan väliaikaisesti keskeytynyt vain, jos opiskelija ilmoittaa keskeyttävänsä opinnot sairauden vuoksi (eli käytännössä niissä tapauksissa, kun opiskelija saa sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista sairauspäivärahaa). Muuten opiskelija pysyy läsnäolevana. Läsnäoloprosentti riippuu siitä, mitä opiskelijan kanssa on sovittu hänen tosiasiallisesta opiskelumäärästään.

Kysymys: Oppisopimustiedoissa työnantajalle on pakollista merkitä y-tunnus. Mitä tehdä tilanteessa, jossa ulkomaisella yrityksellä ei ole y-tunnusta?
Vastaus: Kun kyseessä on ulkomainen yritys, jolla ei ole y-tunnusta voidaan tällöin Koskeen välittää kentässä arvo 0000000-0. Suomalaisten yritysten kohdalla keksittyä y-tunnusta ei saa käyttää. 

Kysymys: Mitä opiskeluoikeuden tietoja laajennetulla oppisopimuskoulutuksen järjestämisluvalla toimiva oppisopimustoimisto siirtää KOSKI-palveluun?
Vastaus: Oppisopimustoimiston opiskeluoikeuksissa, joissa varsinaisen tutkinnon suoritteet ja arvioinnit on ostettu toiselta koulutuksenjärjestäjältä, on silti tärkeää siirtää kaikki opiskelijatyövuosilaskentaan vaikuttavat tiedot kuten opiskeluoikeuden ajantasainen tila, rahoituskoodi sekä opiskeluoikeuteen liittyvät lisätiedot.

Kysymys: Linkitetyissä opiskeluoikeuksissa kumpi koulutuksenjärjestäjä täyttää OTV taulukon?
Vastaus: Molemmat koulutuksenjärjestäjät täyttävät opiskelijatyövuosilaskentaan tarvittavat tiedot, eli KOSKI-palveluun siirrettyjen opiskeluoikeuden tilojen pitäisi molemmissa opiskelutiloissa vastata toisiaan.

Kysymys: Mitkä tiedot näytöistä siirtyvät KOSKI-palveluun ja saisiko listan, josta käy ilmi mitkä tiedot ovat pakolliset/olennaiset?
Vastaus: Näytöistä pakollisia tietoja ovat suorituspaikka (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-2-10-1),
näytön kuvaus (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-2-10-0)
sekä arviointiin liittyen arvosana (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-2-10-4-0),
arviointipäivä (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-2-10-4-1)
sekä tieto arvioinnista päättäneistä (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-2-10-4-4).
Lisäksi, jos tämä on mahdollista opintohallintojärjestelmästä, KOSKI-palveluun toivottaisiin siirrettävän näytön suoritusaika (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-2-10-2).

Kysymys: Siirretäänkö tiedot hylätyistä näytöistä KOSKI-palveluun?
Vastaus: Voi siirtää mutta ei tarvitse. Rahoituksen kannalta voi olla hyödyllistä siirtää erikoistapauksessa, jossa viimeinen ennen valmistumista tehty näyttö on ollut hylätty ja opiskelija on lopettanut opinnot valmistumatta.

Kysymys: Millä aikataululla saadaan suoriteraportti KOSKI-palvelusta?
Vastaus: Valitettavasti emme voi vieläkään antaa tarkkaa aikataulua siitä, milloin suoritustietojen tarkistusraportti saadaan tuotantovalmiiksi.

Kysymys: Mitä koulutusaloja merkitään vanhoille tutkinnoille? Esimerkiksi Kiinteistöpalvelujen pt oli tekniikan ja liikenteen ala, mutta uusi Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan pt on palveluala. Mihin koulutusalaan VALMA kuuluu?
Vastaus: KOSKI-palveluun ei välitetä opintohallintojärjestelmistä koulutusaloja vaan pelkät tutkintokoodit, joista esim. tilastokeskus tekee itse päätelmänsä. Valtionosuudet-yksikkö ohjeistaa erikseen rahoituksen keräämään kustannustietoraporttiin liittyvästä koulutusalajaottelusta.

Kysymys: Mikä voi olla syynä, kun Koski-raportti tuottaa HOJKS päiviä vuodelle 2018, vaikka HOJKS päättymispäivä on 31.12.2017?
Vastaus: Joko HOJKSille ei ole merkitty päättymispäivää tai raportin laskennassa on virhe. Tutkitaan asiaa niin että koulutuksen järjestäjä lähettää sähköpostia palveluosoitteeseen.

Kysymys: Esimerkiksi hoiva-avustajakoulutus koostuu kahden eri tutkinnon tutkinnonosista. Aiheutuuko ongelmaa, kun osaamisalavalintaa ei tehdä?
Vastaus: Siirto KOSKI-palveluun onnistuu ilman tietoa osaamisalasta, eikä sellaista tarvitse keinotekoisesti keksiä koulutukselle, jossa ei suoriteta osaamisalaa.

Kysymys: Sisällytetty tutkinnonosa toisesta tutkinnosta voi olla vain 15osp, vaikka todellinen suoritettujen osaamispisteiden määrä on suurempi. Mitä tehdä?
Vastaus: Sisällytetty tutkinnon osa siirretään KOSKI-palveluun aina tosiasiallisella laajuudella riippumatta sen laskennallisesta laajuudesta tutkintoa muodostettaessa.

Kysymys: Miksi osaamisen tunnustamisen vahvistajana Koskessa näkyy rehtori? Opettaja kuitenkin tekee tunnustamisen, niin kuin arvioinninkin, eikä arvioinnissa näy erikseen vahvistajaa.
Vastaus: Tämä johtuu siitä, että tällainen tieto on KOSKI-palveluun siirretty koulutuksen järjestäjän opintohallintojärjestelmästä. ”Tunnustettu”-rakenteessa ei ole kuitenkaan vahvistusta, joten virheellinen tieto löytyy jostain muualta (todennäköisesti arvioinnista, jossa on henkilövahvistus). Kannattaa lähettää aiheesta tukipyyntö KOSKI-palveluosoitteeseen, niin löydetään helpoiten se paikka, johon virheellinen tieto on siirretty.

Kysymys: Onko sanallisen arvioinnin siirtymiseen Koskeen tulossa muutoksia? 
Vastaus: Asiaan odotetaan linjausta OKM:n ja Opetushallituksen juristeilta. Tällä hetkellä jatketaan niin kuin ennenkin.

Kysymys: Opiskelija suorittaa tutkintoa uusilla perusteilla ja hänellä on esim. vuonna 90 suoritettu tutkinto, josta halutaan yksi tutkinnon osa osaksi suoritusta. Osaamisen ajantasaisuus on todennettu, mutta millä koodilla tämä tieto siirtyy koskeen?
Pitääkö ajantasaisuuden arvioinnista olla tietoa koskessa? Vai pitääkö katsoa minkä voimassa oleva tutkinnon perusteiden mukaan osaaminen on ajantasaista ja tehdä liitos voimassa olevien perusteiden mukaan?
Vastaus: Tietoa ajantasaisuuden ja vastaavuuden arvioinnista ei tuoda KOSKI-palveluun. KOSKI-tiimi tarkentaa opetushallituksen ammatillisen osaamisen yksikön kanssa kirjaamistavat tunnustetuille opinnoille.

Kysymys: Jatkokysymys osaamisen tunnustamisesta: opiskelija on suorittanut Matkailualan pt:a vanhojen perusteiden mukaan ja opinnoissaan silloin sisällyttänyt ko. tutkintoon tutkinnon osan Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnosta. Siirtynyt nyt 1.8.2018 suorittamaan Matkailualan pt:tä uusien perusteiden mukaan. Osaaminen tunnustetaan uusiin tutkinnon perusteisiin, mutta minkälainen todistusviite laitetaan Hotra pt:Stä sisällytettyyn tutkinnon osaan? Onko viite: Tutkinnon osa on sisällytetty vai tunnustettu Ravintola- ja catering-alan perustutkinnosta vai Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnosta?
Vastaus: Kysytään Opetushallituksen ammatillisesta yksiköstä, kumpaan tutkintoon tunnustamisen viitetiedoissa tulee viitata.

Kysymys: Miten pitää kirjata kun tutkinnon osa liitetään (eli sisällytetään) esim. at:sta perustutkintoon? Tuleeko periaatteessa samalla tavalla kuin osaamisen tunnustaminen, eli samat kirjaukset?
Vastaus: Mahdolliset viittaukset kirjataan samalla tavalla kuin normaalisti sisällytettäessä tutkinnon osaa toisesta tutkinnosta, eli tiedot mistä ja mitä tutkintoon on sisällytetty.
KOSKI-palvelussa sisällytettävä tutkinnon osa tarvitsee aina ”tutkinto”-rakenteessa (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-2-1) lähetettävän tiedon siitä, mihin tutkintoon ja perusteisiin sisällytettävä tutkinnon osa oikeasti kuuluu.

KOSKI-klinikka 11.1.2019 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Jos opiskelija on suorittanut pitkän ja lyhyen matikan kursseja, esim. tehnyt matematiikan vaihdon pitkästä lyhyeen eikä kaikille löydy vastaavuutta opsissa. Miten toimitaan näiden kurssien kanssa. Siirretäänkö se samalla tavalla aineen häntään kuten uskonnon kohdalla toimitaan.
Vastaus: Vanhassa opetussuunnitelmassa (2003) ne kurssit, joille ei löydy vastaavuutta, merkitään oppiaineen "Muut suoritukset" alle (KOSKI-tietomallissa koodiarvo "MS" koodistoviittauksella "lukionmuutopinnot"). Uudessa opetussuunnitelmassa (2015) tällaisista kursseista taas tehdään paikallisen opetussuunnitelman mukaisia syventäviä tai soveltavia kursseja, ja siirretään kurssit matematiikan oppiaineen alle.

Kysymys: Milloin teemaopinnot pystyy siirtämään KOSKI-palveluun oikein?
Vastaus: Tässä on kyse opintohallintojärjestelmäintegraation ongelmasta, eli opintohallintojärjestelmä ei pysty lähettämään "Teemaopinnot"-kokonaisuutta oppiaineena, jolla on "Suoritettu"-merkintä. Kannattaa tiedustella opintohallintojärjestelmätoimittajalta, milloin tähän on korjaus tulossa.

Kysymys: Milloin aineopiskelijat (perusopetuksen tai lukion), joilla ei ole yhtään suoritusta, pystyy siirtämään KOSKI-palveluun?
Vastaus: Tällä hetkellä KOSKI-tietomalli ei osaa ottaa vastaan sellaista aineopiskelun opiskeluoikeutta, jolla ei ole vielä yhtään ainevalintaa, sillä ainevalinnat ovat aineopinnoissa KOSKI-tietomallissa ns. päätason suorituksia, joita KOSKI-opiskeluoikeus vaatii aina vähintään yhden. Tämä vaatii varmaan sellaisen ratkaisun, että tehdään oppiainekoodistoon (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/koskioppiaineetyleissivistava/latest) "Ei tiedossa"-niminen oppiaine, jotta oppiaineettomat aineopintosuoritukset saadaan siirrettyä KOSKI-palveluun. Se, että sellaista aineopiskelun opiskeluoikeutta, jolla on jo vähintään yksi ainevalinta mutta ei kurssisuorituksia, ei voi siirtää KOSKI-palveluun (ja se, että yksikin vahvistettu kurssisuoritus vahvistaa koko aineopintosuorituksen  on taas kyseisen opintohallintojärjestelmäintegraation ongelma. Kannattaa tiedustella opintohallintojärjestelmätoimittajalta, milloin näihin opintohallintojärjestelmäintegraatiohin liittyviin ongelmiin on korjaus tulossa.

Kysymys: Siirretäänkö nuorten perusopetuksessa valinnaiset aineet yhteisinä aineina vai paikallisina aineina.
Vastaus: Jos valinnainen aine liittyy opetussuunnitelman perusteissa olevaan yhteiseen aineeseen (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/koskioppiaineetyleissivistava/latest), sitten valinnainen aine siirretään yhteisenä, koodiston mukaisena aineena niin, että oppiaineella on mukana kuvaus, josta selviää, mistä opinnoissa on ollut kyse (esim. oppiaine: Äidinkieli, kuvaus: Ilmaisutaidon kurssi). Valinnainen aine siirretään paikallisena vain, jos se on oikeasti paikallinen aine, jota ei löydy opetussuunnitelman perusteista (esim. tietotekniikka).

KOSKI-klinikka 14.12.2018 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Rahoitukseen vaikuttaa taustatieto ”vailla perusasteen jälkeistä ammatillista tutkintoa; Kyllä/Ei”. Siirtyykö kyseinen tieto Koskeen ja sitä kautta rahoituksen laskentaan?
Vastaus: Ei siirry Koskeen. Tällaisten lisätietueiden tuonti KOSKI-palveluun ei ole todennäköistä lähitulevaisuudessa, vaan rahoitus kerää tiedon erikseen.

Kysymys: Oppisopimusopiskelija vanhempainvapaalla, joten oppisopimus on keskeytyneenä (on poissa työpaikalta vanhempainvapaan takia). Hän haluaisi kuitenkin edistää opintojaan omaehtoisesti ko. vapaan aikana. Miten tällainen kirjataan järjestelmään?
Vastaus: Oppisopimusjakso merkitään päättyneeksi siihen päivään, jolloin opiskelija keskeyttää oppisopimusmuotoisen opiskelun. Sille aikavälille, kun opiskelija edistää opintojaan vanhempainvapaan aikana, hänelle siirretään KOSKI-palveluun osaamisenhankkimistapajaksoksi oppilaitosmuotoinen koulutusjakso. Opiskelija merkitaan samalle aikavälille läsnäolevaksi osa-aikaisuusprosentilla, joka kuvaa hänen tosiallista läsnäoloaan.

Kysymys: Onko jo tietoa siitä, milloin saamme suoritusraporttia Koskesta?
Vastaus: Suoritusraportti on tekeillä, mutta valitettavasti tarkkaa aikaa, milloin raportti on saatavilla, emme voi antaa. Toivottavasti viimeistään helmikuussa 2019.

Kysymys: Jos oppisopimus päättyy ennen kuin tutkintosuoritukset on päivätty/vahvistettu KOSKI-palveluun niin saadaanko suoritekertymää rahoitukseen? Vai jääkö se sen "pimentoon". Kyseessä siis oppisopimustoimisto jossa suoritteet ja tutkintotodistuksen kirjaa joku muu.
Vastaus: Opiskeluoikeus pysyy voimassa siihen asti, kunnes opiskelija päättää opintonsa. Oppisopimus näkyy erillisenä osaamisen hankkimistapana, joka voi päättyä aiemmin kuin opiskeluoikeus. Jos opiskelija joutuu odottamaan suorituksia pitkään (eli enemmän kuin muutaman viikon), opiskelija siirretään KOSKI-palveluun 0% läsnäololla. Suoritukset näkyvät linkitetyn opiskeluoikeuden kautta.  

Kysymys: Montako vuotta Tilastokeskuksen kautta vielä tilastoidaan? Missä vaiheessa Tilastokeskus siirtyy käyttämään KOSKI-palvelun tietoja? Tarvitseeko koulutuksenjärjestäjän vielä senkin jälkeen täydentää erilliskyselynä tietoja Tilastokeskukselle?
Vastaus: Tilastokeskus ei ole antanut virallista ilmoitusta, milloin se korvaa ammatillisen koulutuksen tiedonkeruut KOSKI-tiedon hyödyntämisellä, mutta tämänhetkisen tiedon mukaan tämä tapahtuisi jo syksyllä 2019.

Kysymys: Olisiko mahdollista saada sitä Kosken opv-raportin tietoa laskentoineen kaikkineen ulos ajastetustu rajapinnasta. Sen avulla voisimme kerätä tietoa päivittäin ja tehdä ennusteita sekä sortata tietoa tutkinnoittain, yksiköittäin jne. Olis Kosken laskenta käytössä, niin ei tarvitsisi kikkailla mitään omia kaavoja.
Vastaus: Periaatteessa tämä olisi mahdollista, mutta vaikuttaa niin suuritöiseltä ominaisuudelta (vs. potentiaalinen hyödyntäjien määrä), että ei varmasti ihan lähiaikoina kehitetä tällaista. Joka tapauksessa hyvä idea, eli laitetaan muistiin.

KOSKI-klinikka 07.12.2018 (Yleissivistävä koulutus)

Klinikassa ei tullut yhtään kysymystä.

KOSKI-klinikka 30.11.2018 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Tehdäänkö aina uusi opiskeluoikeuden OID oppisopimuksissa, joissa työnantaja vaihtuu ja sopimusten väliin jää aikaa? Kaksi eri oppisopimusta ja sopiumus ei jatku saumattomasti heti seuraavasta päivästä uudella työanatajalla. Kumpikaan sopimus ei siis ole keskeytyksellä.Tutkintotavoite pysyy samana.
Vastaus: Kysymys siis ilmeisesti siitä, tehdäänkö uusi opiskeluoikeus, kun opiskelijan suoritukseen kuuluu useampi kuin yksi oppisopimusjakso, jotka eivät muodosta yhtä, katkeamatonta kokonaisuutta. Näissä tapauksissa ei tarvitse tehdä uutta opiskeluoikeutta, vaan oppisopimujaksojen tiedot tuodaan saman opiskeluoikeuden alla olevan päätason suoritukseen omina osaamisen hankkimistapajaksoinaan (tietomallissa: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-9). Oppisopimusjaksojen väliin jääville päiville merkitään opiskelijalle joko 0% läsnäolojakso tai sitten oppilaitosmuotoisen koulutuksen tai koulutussopimuksellinen osaamisen hankkimistapajakso oikealla läsnäoloprosentilla riippuen siitä, opiskeleeko hän oppisopimusjaksojen väliin jäävänä aikana. Reformin myötä oppisopimuksesta on tullut vain yksi osaamisen hankkimistapa muiden joukossa, eli opiskelijalla voi olla suorituksensa aikana useita oppisopimus-, koulutussopimus- sekä oppilaitosjaksoja.

Kysymys: Miten menetellään, jos tutkinnon perusteiden suoritusaika päättyy ja opiskelija on vielä läsnä? Katkaistaanko opiskeluoikeus?
Vastaus: Jos opiskelija siirtyy suorittamaan tutkintoa uusin perustein, tällöin vanhojen perusteiden mukainen päätason suoritus vain korvataan uusien perusteiden mukaisella päätason suorituksella samassa opiskeluoikeudessa, jossa jo suoritetut osasuoritukset tunnustetaan uusien perusteiden mukaisiksi vastaavuuksien mahdollistamalla tavalla. Jos taas opiskelija lopettaa opinnot, tällöin opiskeluoikeus päätetään "katsotaan eronneeksi"-tilaan.

Kysymys: Opiskelija haluaa vaihtaa uusiin tutkinnon perusteisiin. Opiskelu on siis alkanut ennen 1.1.2018. Pitikö tehdä uusi opiskeluoikeus?
Vastaus: Ei tarvitse, vaan voidaan toimia vastaavalla tavalla kuin niissä tapauksissa, joissa opiskelu on alkanut vanhojen perusteiden mukaisena välillä 1.1.-31.7.2018, ja 1.8.2018 on vaihdettu uusiin perusteisiin, eli vanhojen perusteiden mukainen päätason suoritus korvataan uusien perusteiden mukaisella päätason suorituksella samassa opiskeluoikeudessa.

Kysymys: Onko tietoa milloin saadaan raportteja suoritetuista tutkinnoista ja tutkinnon osista?
Vastaus: Ammatillisen koulutuksen suoritustietoraportti pyritään saamaan tuotantoon alkuvuodesta 2019.

Kysymys: Jos allekirjoitettuun sopimukseen tulee muutos, esim. sopimuksen voimassaoloaika muuttuu, esim. pidentyy tai lyhenee tai sopimus raukeaa. Niin mitä muutoksia se edellyttää tehtäväksi? Korjataanko alkuperäistä sopimusta, vai poistetaanko se ja tehdään uusi sopimus? Hoksiin tälläiset tapahtuma on meillä nyt kirjattu.
Vastaus: Todennäköisesti riittää, että korjataan alkuperäistä sopimusta, eli että KOSKI-palveluun siirrettyyn koulutussopimusjaksoon muutetaan tarvittavat päivämäärätiedot. Varmistetaan asia kuitenkin vielä ammatillisen koulutuksen yksiköstä.

Kysymys: Voidaanko näyttö arvioida ja kirjata ennen kuin koulutussopimus päättyy?
Vastaus: Todennäköisesti voidaan. Varmistetaan asia kuitenkin vielä ammatillisen koulutuksen yksiköstä.

Kysymys: Ammattitutkinnon suoritetut tutkinnon osat näkyvät Koskessa hyväksyttyinä. Miten aiemmasta osaamisesta hyväksyttyjen/tunnustettujen tutkinnon osien tulee näkyä vai ei mitenkään?
Vastaus: Tunnustettujen tutkinnon osien mukana tulee siirtää "tunnustettu"-rakenteessa (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-2-7) tieto siitä, että tutkinnon osan suoritus on tunnustettu. Jos tutkinnon osa kuuluu tunnustamisesta huolimatta rahoituksen piiriin (esimerkiksi, kun tutkinnon osan suoritus on ostettu toiselta koulutuksen järjestäjältä), "tunnustettu"-rakenteessa tuodaan lisäksi tieto siitä, että tutkinnon osa kuuluu rahoituksen piiriin (tietomallissa: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-2-7-2).

Kysymys: Edellisellä kerralla on ollut keskustelua opiskelijan toisesta tutkinnosta, joka olisi omarahoitteinen, ja on vastattu, että uuden lain mukaan se ei ole mahdollista. Jos ja kun joku on kiinnostunut opiskelemaan saman aikaisesti toisen tutkinnon, miten rahoitus menee/merkitään?
Vastaus: Opiskelijalle luodaan kaksi erillistä opiskeluoikeutta, joihin molempiin tulee rahoitusmuotokoodiksi 1. Lisäksi molempiin opiskeluoikeuksiin tuodaan osa-aikaisuusjaksot sen mukaan, miten opiskelija tosiasiallisesti opiskelee. Kannattaa huomioida, että perusrahoitusta saa tässä tapauksessa vain siitä opiskeluoikeudesta, joka on alkanut aikaisemmin.

Kysymys: Osaatteko sanoa päivittyykö Vipusen raportti opiskelijavuosista edelleen?
Vastaus: Vipusen opiskelijavuosiraportin pitäisi päivittyä joka päivä tuoreella datalla. Kannattaa muistaa, että KOSKI-palvelussa oleviin tietoihin tehdyt muutokset näkyvät Vipusen raportilla kahden päivän viiveellä.

KOSKI-klinikka 23.11.2018 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Lukion katsomusaineista vielä kysymys. Jos toimimme viimeisen ohjeen mukaan, niin se tarkoittaa sitä, että kaikki katsomusaineiden kurssit (ET, UE, UO, UI jne.) siirtyvät järjestelmästä saman aineen alle. Onko tämä siis toivottava tilanne? Sain toisesta lukiosta ratkaisun, jolla he merkitsevät katsomusaineensa saman aineen KT Uskonto/Elämänkatsomustieto alle.
Vastaus: Kyllä, suoritutetut katsomusaineiden kurssit halutaan KOSKI-palvelussa ja todistuksella näkyvän sen oppiaineen/oppimäärän, jota opiskelija ns. virallisesti suorittaa.

Kysymys: Onko sanallisen arvioinnin siirtymiseen Koskeen tulossa muutos. Voiko siis useiden lauseiden sanallinen arviointi olla Koskessa vai siirretäänkö vain S tai O merkintä merkiksi suorituksesta?
Vastaus: OPH:n juristien uusi linjaus on, että mitään sanallisia arviointeja missään koulutusmuodossa ei saa siirtää KOSKI-palveluun. KOSKI-tiimi tiedottaa asiasta koulutuksen järjestäjiä, kunhan saamme juristeilta tästä kirjallisen muotoilun.

Kysymys: Jos sanallisia arviointeja ei saa enää siirtää, pitääkö koulutuksen järjestäjän poistaa jo siirretyt sanalliset arvioinnit jälkikäteen.
Vastaus: Ei tarvitse. KOSKI-tiimi pyrkii kehittämään jonkin ratkaisun, jolla jo siirretyt sanalliset arvioinnit pystytään piilottamaan/poistamaan.

Kysymys: Miten lisäopetuksen korotetut arvosanat tulisi saada näkyviin? Obeliski merkkiä ei nähdäkseni vieläkään saada siirtymään opintohallintojärjestelmästä. Eikä myöskään painotuksen ** merkintää.
Vastaus: Tässä ei voi muuta kuin odottaa, että opintohallintojärjestelmätoimittaja saa näiden tietojen siirron toimimaan.

Kysymys: Hetuttomille ei voi antaa oppijanumeroita. Milloin virhe korjataan? On ilmoitettu teille virheestä.
Vastaus: Henkilötunnuksettoman oppijan ja täten myös oppijanumeron voi kyllä luoda kuten ennenkin. Oppijanumerorekisterissä on vain tällä hetkellä bugi, jonka vuoksi oppijanumeroa ei saa luomisen jälkeen talteen näytöltä (selaimen osoiteriviltä kyllä saa). Bugi korjataan mahdollisimman pian.

KOSKI-klinikka 16.11.2018 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Opiskelija on aloittanut uuden perusteen mukaisessa perustutkinnossa. Hänelle halutaan tunnustaa tutkinnon osat vanhoista perustutkinnoista – toisen voimassaolo päättyi 31.7.2018 ja toisen voimassaolo on päättynyt 1.8.2010. Voidaanko vanhentuneen tutkinnon tietoja sisällyttää tunnustettuna, kun uusissa perusteissa ei ole samannimisiä tutkinnon osia? Jos voidaan, miten opintoviikot muunnetaan osaamispisteiksi?
Vastaus: Ammatillisen koulutuksen yksikön vastaus: Opintoja voidaan tunnustaa. Arvioijat arvioivat osaamisen ajantasaisuuden ja vastaavuuden suoritettavaan tutkintoon. 2018 päättyneissä perusteissa arviointiasteikko on eri, joten arvosana tulee muuntaa OPH:n määräyksessä (OPH-501-2019) on kuvattu muuntamisen periaatteet.  Kun muunnetaan opintoviikkoja osaamispisteiksi, verrataan osaamista suoritettavan tutkinnon muihin osiin ja niiden laajuuteen tai voimassa olevan vastaavan tutkinnon tutkinnon osaan, jos sellainen on olemassa.
KOSKI-palveluun tutkinnon osa siirretään normaalisti sisällytettynä ja tunnustettuna (ja jos tutkinnon osa on suoritettu vuoden 2018 puolella, niin sitten ”tunnustettu”-rakenteessa tuodaan myös tieto siitä, että tutkinnon osa kuuluu tunnustamisesta huolimatta rahoituksen piiriin) asiaan kuuluvine alaviitteinen ”tunnustettu”-rakenteen ”selite”-kentässä.

Kysymys: Opiskelija on aloittanut perustutkinto-opinnot elokuussa 2017 ja hän on suorittanut näytön ammatillisesta tutkinnon osasta keväällä 2018. Opiskelija siirtyy suorittamaan uutta tutkintoa elokuussa 2018 ja hänelle kirjataan osaamisen tunnustamisena edellisenä lukuvuotena suoritetut opinnot. Suoritettua tutkinnon osaa ei kuitenkaan voida tunnustaa suoraan uuteen tutkintoon, koska uudessa tutkinnossa ei ole vastaavaa tutkinnon osaa. Miten tällaisessa tapauksessa tulee toimia, jotta tuo suoritettu tutkinnon osa tulee huomioitua oppilaitoksen rahoituksessa? Tällaisia tutkintoja ovat ainakin liiketoiminnan ja sosiaali- ja terveysalan perustutkinnot.
Vastaus: Jos opiskelija jatkaa normaalisti opintojaan, tutkinnon osan suoritus kirjataan sitten kun hän on täydentänyt opintojaan vaadituilla näytöillä. Tällöin rahoituksen kannalta ainoastaan suoriterahoitus saattaa kohdentua eri vuodelle, jos uusi, täydennetty tutkinnon osa kirjataan eri vuonna suoritetuksi kuin milloin alkuperäinen tutkinnon osa on suoritettu. KOSKI-palveluun ei jää näkyville kirjauksia vanhoista tutkinnon osista. Tämä tietysti aiheuttaa ongelman, jos opiskelija keskeyttää opinnot ennen kuin hän on ehtinyt täydentää tutkinnon osaa uusilla näytöillä. Selvitetään asiaa yhdessä Valtionosuudet-yksikön kanssa.

Kysymys: Jos opiskelijalle arvioidaan koulutuksen järjestäjän toimesta (hyväksytty/ hylätty) jotain työelämäosaamista, ajoneuvon hallinta tai esim. kassatyöskentely. Tuleeko todistukseen merkintä niin, että oppilaitos on nämä arvioinut vaiko niin, että se on tehty osaamisen tunnustamisena?
Vastaus: Työkokemuksen kautta kerätty osaaminen tunnustetaan, kuten kaikki muukin osaaminen, joka ei tule opiskeluoikeuden aikana tehdyn suorituksen kautta. Työelämäosaamiseen liittyvissä tunnustamisissa tulee tunnustamisen alaviitteeksi ”Työkokemuksen kautta hankittu osaaminen”.

Kysymys: Jos opiskelija on vastaanottanut opiskelupaikan ja hänelle sen jälkeen tehty osaamisen tunnustamiset, mutta opiskelija ei koskaan aloita opintojaan, niin voidaanko rooli mitätöidä, vaikka hänelle on jo ehditty tehdä arviointeja osaamisen tunnustamisena. Vai pitääkö arvioinnit poistaa ennen mitätöintiä? Tällainen tilanne on silloin, kun tunnustamiset pyritään kirjaamaan ennen kuin opiskelu varsinaisesti alkaa.
Vastaus: Hyvä käytäntö olisi, ettei tunnustamisia tehdä ennen kuin opiskelija varsinaisesti aloittaa opinnot. Jos näin kuitenkin hallinnollisista syistä on tarpeen tehdä, voi KOSKI-palvelusta tällaisen opinto-oikeuden mitätöidä, vaikka suorituksia olisi jo viety. Eli näissä tapauksissa koko opiskeluoikeus mitätöidään, ettei opiskelijasta jää virheellistä tietoa rekisteriin.

Kysymys: Saimme juuri viime viikolla seuraavan ohjeen teiltä: Peruuttaminen on taas näitä tapauksia varten, kun opiskelija on vastaanottanut opiskelupaikan ja mahdollisesti jopa ilmoittautunut opintoihin mutta ei koskaan saavu paikalle. Eikö tämä nyt pidäkään paikkansa?
Vastaus: Viime viikolla annetusta ohjeesta poiketen ”Peruutettu”-tilaa käytetään vain, kun opiskeluoikeus perutaan opintoihin soveltumattomuuden (SORA) vuoksi. Niissä tilanteissa, kun opiskelija ei saavu paikalle paikan vastaanottamisesta ja ilmoittautumisesta huolimatta, opiskeluoikeus mitätöidään.

Kysymys: Tutkinnon osaa ”Korkeakouluopinnot” ei arvioida, mutta ei mene Koskeen, jos ei arvioida. Miten toimitaan?
Vastaus: Kyseessä on opintohallintojärjestelmästä johtuva ongelma, jonka järjestelmätoimittaja pyrkii pikaisesti korjaamaan. Kokonaisuuksille ”Korkeakouluopinnot” ja "Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja" ei tule ollenkaan kokonaisarviointia (ei edes arvosanaa ”Hyväksytty), vaan vain niiden alle tulevat osasuoritukset arvioidaan.

Kysymys: Kosken raporteista: Muistelin, että lupailitte laajennetun oppisopimuksen raporttia, jossa näkyisi onko linkitykset ok ja onko suoritusrahoituksen raportti tulossa jollain aikataululla? Entä vuoden 2019 ennusteraportti? Nythän raportti ei huomioi arvioitua valmistumispäivää?
Vastaus: Suoritustietojen tarkistusraportin tekeminen pyritään aloittamaan piakkoin. Raportin valmistumisen aikataulua on vielä mahdoton arvioida. Linkitysten tarkastusraportti toteutetaan opiskelijavuositietojen tarkistusraportin yhteyteen, kunhan saadaan ensin lisättyä tietomalliin kenttä sen tiedon välittämiseen, että koulutus on ostettu toiselta koulutustoimijalta (ilman tätä ei voida tietää, että opiskeluoikeuteen kuuluisi linkittää toinen opiskeluoikeus). Opiskelijavuositietojen tarkistusraporttia on tarkoitus käyttää siihen, että koulutuksen järjestäjä voi tarkistaa, että tiedot ovat siirtyneet oikein. Tästä syystä tiedot on raportilla näytettävä (lukuun ottamatta saraketta ”Opiskelijavuosikertymä (pv)”) niin kuin koulutuksen järjestäjä on ne siirtänyt. Näin raportille ei voi päätellä esimerkiksi arvioidun päättymispäivän perusteella spekulatiivista tietoa tulevaisuuteen. Mikäli koulutuksen järjestäjä haluaa tehdä kyseisen raportin tiedoilla jonkinlaista ennusteraporttia, tähän tarvittavat päättelyt joudutaan rakentamaan raportille itse.

Kysymys: opiskelija suorittaa kahta tutkintoa samaan aikaan. Toinen osa-aikainen VO, toinen opiskelijan itse rahoittama. Miten tuodaan Koskeen?
Vastaus: Tilannehan ei ole enää uuden lain mukaisissa perusteissa mahdollinen, sillä tutkintoja ei voi tuottaa liiketoimintana yksityisopiskelijoille, ellei kyseessä ole EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tuleva opiskelija.
Teknisesti tällaisen opiskelijan tuominen KOSKI-palveluun on kuitenkin täysin mahdollista. Opiskelijalle luodaan kaksi erillistä opiskeluoikeutta, joihin molempiin rahoitusmuotokoodiksi 1 sekä opiskelijan tosiasiallisesti suorittamien opintojen osa-aikaisuusprosentti. Kannattaa huomioida, että perusrahoitusta saa tässä tapauksessa vain siitä opiskeluoikeudesta, joka on alkanut aikaisemmin.

Kysymys: Jos tehdään opiskelijalle esim. 6 kk oppisopimus, tekeekö oppisopimustoimisto vai oppilaitos linkityksen. Poistetaanko linkitys jakson jälkeen? Miten lyhyt oppisopimus siis kirjata?
Vastaus: Saman koulutustoimijan sisällä tehdyistä suorituksista ei tarvitse KOSKI-palvelun vuoksi koskaan tehdä kahta opiskeluoikeutta, vaan tiedot voidaan välittää yhden opiskeluoikeuden sisällä, jos se vain koulutuksen järjestäjän käyttämästä järjestelmästä onnistuu. Vastaavasti, linkitystä käytetään myös toiselta koulutustoimijalta ostettujen koulutuspalveluiden osalta vain siinä tapauksessa, että alihankkija on todistuksen antava oppilaitos. Eli, jos esimerkiksi ostetaan toisen koulutustoimijan alaiselta oppilaitokselta yksi tutkinnon osa, joka tulee osaksi koulutuspalveluiden ostajan järjestämää laajempaa kokonaisuutta, opiskeluoikeuksia ei linkitetä, vaan alihankkija siirtää järjestämänsä koulutuksen tiedot omassa opiskeluoikeudessaan rahoituskoodilla 6 ja ostaja siirtää ostetun tutkinnon osan oman opiskeluoikeutensa alle tunnustettuna tutkinnon osan suorituksena.

Kysymys: Saisiko tuosta 6 muuta kautta rahoitettu - asiasta selkeän ohjeen?
Vastaus: Pyydetään tähän ohje ”Valtionosuudet”-yksiköstä.

Klinikassa ei tällä kertaa tullut yhtään kysymystä, koska samaan aikaan oli AVI:n info.

KOSKI-klinikka 2.11.2018 (Ammatillinen koulutus)  

Kysymys: Miten menetellään kun Koskessa näkyy opiskelija kahteen kertaan, oid numero on jostain syystä eri, oppilashallinnossa näkyy vain yhtenä?
Vastaus: Tästä kannattaa laittaa viestiä ja tarkemmat tuntomerkit KOSKI-palvelusosoitteeseen (koski(at)opintopolku.fi).

Kysymys: Laitoinkin viestiä lomista. Näköjään ainakin Primuksessa joutuu lomaan merkitsemään osa-aikaisuus-%:n. Muuten Kosken raportti vähentää liikaa lomapäiviä.
Vastaus: Primuksessa pitää laittaa lomalle se osa-aikaisuusprosentti, joka HOKS:issa opiskelijalla on kyseiselle ajalle. Osa-aikaisuusprosentin jättäminen tyhjäksi aiheuttaa sen, että KOSKI-palveluun siirtyy loman ajaksi osa-aikaisuuprosentiksi 0%. Rahoituksen laskennassa loman osa-aikaisuus otetaan edellisen läsnäolojakson osa-aikaisuusprosentista ainakin siihen asti, että opintohallintojärjestelmät pystyvät lähettämään osa-aikaisuusjaksot erillään opiskeluoikeuden tiloista.

Kysymys: Johtamisen erikoisammattitutkinto, tutkinnon perusteet 15/011/2011. Tutkintokoodi on ollut 337101. Nyt ePerusteissa 437101. Koski-koodistossa molemmat. Ovatko molemmat tutkintokoodit käytössä ja onko niiden käytöllä jotain eroa?
Vastaus: Erikoisammattitutkinnoissa ovat tutkintokoodit muuttuneet nelosella alkaviksi. Molemmat menevät ainakin vielä läpi, mutta on hyvä käyttää ePerusteista löytyvää koodia.

Kysymys: Onko valmistumisen % AINA 100%, riippumatta aikaisempien läsnäolojaksojen osa-aikaisuusprosentista?
Vastaus: Kyllä.

Kysymys: Viimeinen läsnäolopäivä ja valmistumispäivä on sama päivä, molemmissa 100%?
Vastaus: Kyllä, mutta tässä ei tarvitse välittää kuin "Valmistunut"-tila kyseiselle päivälle.

Kysymys: Voiko tuon tulkita niin, että Primuksessa laitetaan aina prosentit joka riville riippumatta tilanteesta. Esim. väliaikainen keskeytys ja katsotaan eronneeksi myös prosentit?
Vastaus: "Väliaikaisesti keskeytynyt"- ja "Katsotaan eronneeksi"-tiloille ei tarvitse välittää osa-aikaisuusprosenttia.

Kysymys: Tulkitseeko Koski 0%, jos Primuksessa osa-aikaisuusprosentti jätetään tyhjäksi?
Vastaus: Primus lähettää tyhjäksi jätetyn kentän tiloissa "Läsnä" ja "Loma" 0% osa-aikaisuutena.

Kysymys: Lasketaanko eropäivä mukaan rahoitukseen?
Vastaus: Eropäivää (KOSKI-palvelussa ammatillisessa koulutuksessa aina "Katsotaan eronneeksi"-tila) ei lasketa läsnäolopäiväksi rahoituksessa.

Kysymys: Miten ulkopuolelle myytyjen oppisopimuskoulutusten opiskeluoikeuden tilat tulisi merkitä Koskessa?
Vastaus: Samoin kuin missä tahansa muussa opiskeluoikeudessa. Opiskeluoikeuden tilojen tulisi vastata toisiaan päävastuullisen koulutuksen järjestäjän opiskeluoikeudessa että linkitetyssä opiskeluoikeudessa vähintään siihen asti, että linkitettävä opiskeluoikeus päättyy.

Kysymys: Huomasin, että ePerusteista ei enää löydy aikaisempien tutkintojen perusteita. Mistä saan Primukseen nyt tutkintojen osia tutkinnon osakoodeineen, jos tulee tarve esim. osaamisen tunnustamista varten?
Vastaus: Hakukentän alapuolella on ”Siirtymäajalla”- ja ”Voimassaolo päättynyt”-suodattimet, jotka valitsemalla haku etsii myös aiemmat tutkintojen perusteet.

Kysymys: Miksi Koski laskee raportille opiskelijavuositoteumaa myös rahoituskoodi 6 -opiskelijoille?
Vastaus: KOSKI-raportilla ei haluta ottaa kantaa siihen, mistä opiskeluoikeudesta koulutuksen järjestäjä saa rahoitusta. Sen vuoksi jokaiselle opiskeluoikeudelle lasketaan suuntaa antava opiskelijavuosikertymä samoilla periaatteilla. Koulutuksen järjestäjä voi omia laskelmiaan varten suodattaa raportilta rahoitukseen kuulumattomat opiskeluoikeudet hyödyntämällä esimerkiksi "Rahoitukset"- sekä "Sisältyy opiskeluoikeuteen"-sarakkeita.

Kysymys: Käytetäänkö aina rahoituskoodia 6, kun toimitaan alihankkijana oppisopimuskoulutuksissa toiselle koulutuksen järjestäjälle?
Vastaus: Kyllä.

Kysymys: Mitkä ovat saman tutkinnon sisällä tapauksia, joissa täytyy tehdä uusi opiskeluoikeus?
Vastaus: Tässä on kaksi mahdollista tapausta, joissa saman tutkinnon tulee tehdä uusi opiskeluoikeus:

1. Kun on kyseessä henkilöstökoulutus (eli koulutus muuttuu henkilöstökoulutuksesta joksikin muuksi tai toisin päin).
2. Kun oppisopimus purkautuu, eikä alkuperäinen päävastuullinen koulutuksen järjestäjä (riippumatta siitä, onko kyseessä ulkopuolelta ostettu koulutus vai ei) enää jatka koulutuksen järjestäjänä.

Kysymys: Saako käyttää omia rahoituskoodeja?
Vastaus: Ei saa käyttää muita rahoituskoodeja kuin koodistosta (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/opintojenrahoitus/latest) löytyvät.

Kysymys: Ulkopuolinen opso, jolle on jouduttu tekemään keskeytyksen (eron) kesän ajaksi ja heillä on tästä muodostunut toinen opiskeluoikeus. Meillä opiskelijalla on ollut sama kortti opintojen loppuun. Tuleeko myös meidänkin tehdä toinen kortti vai miten toteutetaan linkitys?
Vastaus: Ei tarvitse uutta opiskeluoikeutta, vaan linkitys vain siirretään uusimpaan opiskeluoikeuteen.

Kysymys: Jos te-rahalla suorittaa tutkinnon osat ja haluaa jatkaa vos-rahalla osaamisalan, niin on sama opiskeluoikeus?
Vastaus: Vastaus tähän riippuu siitä, onko opiskelija jo todettu jo valmistuneeksi (eli onko siirretty KOSKI-palveluun tila "Valmistunut") sen jälkeen, kun hän on suorittanut alun perin tavoitteena olleet tutkinnon osat. Jos on, niin "Valmistunut"-tilaista opiskeluoikeutta ei tule lähteä muuttamaan "Läsnä"-tilaiseksi jälkikäteen, vaan tehdään uusi opiskeluoikeus, johon jo suoritetut tutkinnon osat tunnustetaan. Jos taas vaihto koko tutkinnon suorittajaksi tapahtuu jo opintojen aikana (eli ennen valmistumista), niin sitten voidaan jatkaa samalla opiskeluoikeudella. 

Kysymys: Miten pitää toimia, kun opiskelijat suorittavat verkkokurssina tutkinnon osia ja kurssin toteuttajana on toinen koulutuksen järjestäjä. Pitäisikö nämä suoritustiedot viedä koskeen ns. linkityksien kautta sisältyy opiskeluoikeuteen vai viedäänkö suoritukset osaamisen tunnistamisena omasta kannasta koskeen rahoituksen piirissä?
Vastaus: Vastaus kysymykseen riippuu siitä, mikä on opiskelijan päätavoite ja kumpi koulutuksen järjestäjä antaa todistuksen päätavoitteen suorittamisesta. Molemmissa tapauksissa joka tapauksessa sekä koulutuksen tilaaja että sen toimittaja luovat KOSKI-palveluun omat opiskeluoikeutensa. Jos opiskelijan päätavoitteena on suorittaa vain kyseinen tutkinnon osa, joka ostetaan toiselta koulutuksen järjestäjältä, silloin opiskeluoikeudet linkitetään (sillä alihankkija toimii myös todistuksen antajana). Jos taas tutkinnon osa tulee osaksi laajempaa koulutusta, jonka todistuksen antaa yksittäisen tutkinnon osan tilaaja, tällöin opiskeluoikeuksia linkitetä, vaan tilaaja siirtää suoritetun tutkinnon osan tunnustettuna "rahoituksen piirissä"-tiedolla.

Kysymys: Miten vain valmistavan koulutuksen suorittaneet saa siirrettyä oikein?
Vastaus: Tapaus, jossa opiskelija on suorittanut pelkän näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen, on siirtynyt oikein, jos opiskeluoikeuden päätason suorituksissa näkyy vain välilehti "Näyttötutkintoon valmistava koulutus" ja sen alla tutkinnon osat, joihin liittyen opiskelija on osallistunut näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen. Tiedustele opintohallintojärjestelmätoimittajalta, millaiset merkinnät tämä vaatii opintohallintojärjestelmään. HUOM! 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavissa koulutuksissa ei ole enää näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta.

Kysymys: Miten merkitään kun ulkopuolinen opso on purkautunut ja opiskelija jatkaa meillä normiopiskelijana opinnot loppuun? Teemmekö oman opiskeluoikeuden, jotta me saamme loppuajan rahan?
Vastaus: Kun alunperin alihankkijana toiminut koulutuksen järjestäjä muuttuu oppisopimuksen purkamisen jälkeen uudeksi päävastuulliseksi koulutuksen järjestäjäksi, tehdään uusi opiskeluoikeus, johon edellisen opiskeluoikeuden aikana suoritetut tutkinnon osata tunnustetaan.

Kysymys: Koulutussopimukseen liittyvä kysymys: jos opiskelijalle on tehty Koulutussopimus ajalle 1.1.-31.1.2018 ja jos hän hän keskeyttää koulutuksen = eroaa 10.1.2018, niin riittääkö Koskeen, että opiskelijavuosilaskentaan merkitään eropäivä vai pitääkö Koulutussopimukseenkin mennä muuttamaan työpaikalla tapahtumisen oppimisen päättyneeksi eropäivään?
Vastaus: Riittää, että siirretään "Katsotaan eronneeksi"-tila oikealla päiväyksellä. Alkuperäisiä koulutussopimuksen tietoja ei tarvitse alkaa muuttaa KOSKI-palvelun vuoksi, jos näin ei muutenkaan toimita.

Kysymys: Missä tilanteessa on kyse rahoitusmuodosta 4 Koulutuksen ja osaamisen myynti.
Vastaus: Nykyään ei pitäisi enää olla opiskeluoikeuksia, joissa rahoituskoodi on 4.

Kysymys: Minulta meni vähän alku ohi, saanko vielä täsmentää, kirjataanko ov-taulukkoon valmistumispäivälle aina 100 % vai edellisen jakson osa-aikaisuus-%?
Vastaus: Kyllä, voi kirjata valmistumipäivälle aina 100% läsnäolon. Tämä ei sinänsä ole tarpeellista, jos opintohallintojärjestelmä ei lähetä tämän johdosta vääriä osa-aikaisuusjaksoja, sillä rahoituksen laskenta tulkitsee valmistumispäivän aina 100% läsnäolopäiväksi riippumatta sille liitetyistä osa-aikaisuusprosenteista.

Kysymys: Mitä tarkoittaa kun Kosken raportilla ov-kertymän sarakkeella S-sarake = 0 ja T-sarakkeella luku? Järjestelmässä kuitenkin läsnä ja 100%?
Vastaus: Tästä pitäisi saada esimerkki, jotta voi varmasti sanoa, mutta todennäköisesti kysessä on tilanne, että KOSKI-palvelussa opiskelijalla on kuitenkin 0% osa-aikaisuusjakso kaikille läsnäolopäiville.

Kysymys: Miten Koskessa näkyy opiskelijan tiedoissa, että hän on vaativan erityisen tuen opiskelija?
Vastaus: Tietomallissa tämä tieto on opiskeluoikeuden lisätiedoissa kuten muutkin etu- ja tukijaksot: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-11-5. Katselukäyttöliittymässä tieto löytyy vastaavasti opiskeluoikeuden lisätiedoista. Vaativan erityisen tuen jaksosta vaaditaan vähintään jakson alkupäivä. Tyhjäksi jätetty loppupäivä tulkitaan niin, että tukijakso on kestänyt opiskeluoikeuden päättymiseen saakka.

Kysymys: Voiko opiskelija käydä valman kahteen kertaan? Meillä on yksi opiskelija, joka suoritti keväällä 35 osp ja sai todistuksen. Hänet otettiin elokuussa uudelleen jatkamaan valma-opintoja.
Vastaus: Voi käydä esimerkiksi tällaisessa tapauksessa. Tällöin pitää KOSKI-palveluun syntyä kaksi erillistä opiskeluoikeutta.

Kysymys: Entä jos opiskelija on Oppisopimuksella, ja hän eroaa, pitääkö solmittuun Oppisopimusaikaan mennä merkitsemään eropäivä vai riittääkö eropäivä Läsnäolotaulukkoon?
Vastaus: Riittää, että siirretään "Katsotaan eronneeksi"-tila oikealla päiväyksellä. Alkuperäisiä oppisopimuksen tietoja ei tarvitse alkaa muuttaa KOSKI-palvelun vuoksi, jos näin ei muutenkaan toimita.

Kysymys: Excel-raportissa on Sarakkeesa O viimeisin tila onko se sama kuin tämänhetkinen tila?
Vastaus: "Viimeisin tila"-sarakkeessa näytetään opiskeluoikeuden tila raportin aikajakson lopussa, eli se ei välttämättä ole tämänhetkinen tila.

Kysymys: Onko vielä tietoa, mitä muusta koulutuksesta tullaan mahdollisesti tallentamaan ensi vuonna koskeen ja mitä tietoja niissä pitää olla?
Vastaus: Hallituksen esityksen mukaan KOSKI-palvelua laajennettaisiin niin, että lain ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) pykälän 8 mukainen muu ammatillinen koulutus tuotaisiin myös kokonaisuudessaan KOSKI-palveluun. Näiden tietojen siirtämisen mahdollistama tietomallilaajennus on vielä kehityksessä. Koulutuksen järjestäjiltä pyydetään kommentteja esitettyyn tietomalliin, kunhan siitä saadaan esittelykelpoinen versio aikaan.

Kysymys: Onko väärin jos vuonna 2017 alkaneet HOJKSit päättää 31.12.2017 ja jatkossa tehdään erityisen tuen suunnitelmat? HOJKSin ajat eivät näy Koskessa samoin kuin erityisen tuen ajat näkyvät.
Vastaus: Ei ole väärin. Tässä olisi kuitenkin hyvä tietää, mitä tarkoitetaan tuolla, että HOJKS:in päivämäärät eivät näy KOSKI-palvelussa samalla tavalla kuin erityisen tuen päivämäärät, eli tarkoitetaanko tällä sitä, että HOJKS-jaksoja ei tuoda useamman kuin yhden?

Kysymys: Ilmoitetaanko tässä suoritepäätöksen valmistelussa korttikoulutukset muuhun ammatilliseen vai ei? Menee vähän ohi Koski-aiheen.
Vastaus: Jos näitä koulutuksia on rahoitettu valtionosuudella, ne ilmoitetaan suoritepäätöksen valmistelussa.

Kysymys: Avoimen opiston opiskelijoilla ei ole opiskeluoikeutta tutkintoon, mutta he suorittavat tutkinnon osia. miten nämä siirretään koskeen? Voivat suorittaa (tutkinnon osia) eri tutkinnoista.
Vastaus: Siirretään niin, että opiskeluoikeudella yksi päätason suoritus, jolla tyyppinä ”Tutkinnon osa/osia”. Koulutuksen järjestäjä valitsee tutkinnon, johon osasuoritukset pääasiallisesti kuuluvat. Muihin tutkintoihin kuuluvat tutkinnon osat sisällytetään osaksi ko. päätason suoritusta.

Kysymys: Opiskelija on aiemmin suorittanut autoalan perustutkinnon ja suorittaa nyt vain toisen osaamisalan - miten tämä siirretään Koskeen?
Vastaus: Uusi opiskeluoikeus, jossa päätason suorituksen tyypiksi tulee "Ammatillisen tutkinnon osa/osia". Päätason suorituksen tietoihin siirretään tieto, että suoritetaan toista osaamisalaa (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-0-5), sekä suoritettava osaamisala (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-0-4). Osasuorituksiin siirretään suoritetut tutkinnon osat normaalisti.

Kysymys: Voiko opiskelija saada koko tutkinnon osaamisen tunnustamisella, saako kj tässä tapauksessa mitään rahaa jos opiskelija ei ole ollenkaan läsnä?
Vastaus: Voi saada, jos hänellä on niin paljon tunnustettavaa osaamista joko suoraan tunnustettuna tai osoittamalla työkokemuksen kautta hankitun osaamisen näytöillä. Rahoituksen kannalta tässä voisi siis olla kahdenlaisia tilanteita, joista saa valtionosuusrahoitusta:

1. Jos osaaminen arvioidaan näytöillä, jolloin syntyy jonkin/joidenkin tutkinnon osien suoritus (eli ei tunnusteta ilman näyttöä), saa osaamispisteiden kautta suorituspisteitä rahoitukseen.
2. Jos suorittajalla ei ole ennestään kyseistä tutkintoa, syntyy tutkinto rahoitukseen.

KOSKI-klinikka 26.10.2018 (Yleissivistävä koulutus)   

Kysymys: Meidän viime vuoden aikuisten perusopetuksen opiskelija on aloittanut tänä syksynä Valma-koulutusta oppilaitoksessamme. Peruskouluopinnoista hänellä on kuitenkin jäänyt pari kurssia suorittamatta ja hän aikookin tehdä opinnot loppuun tämän lukuvuoden aikana. Voidaanko pitää hänelle kaksi opinto-oikeuta aktiivisena perusopetuksesta valmistumisen saakka?
Vastaus: Oppija voi olla VALMA-koulutuksessa, vaikka perusopetuksen oppimäärä olisi vielä suorittamatta, joten voi pitää kahta opiskeluoikeutta myös KOSKI-palvelussa perusopetuksesta valmistumiseen saakka.

Kysymys: Lukion uskonnot/et -kysymys. Onko todella niin, että jos opiskelija opiskelee esim. elämänkatsomustiedon oppimäärän ja sen päälle esim. ev.lut. uskontoa, niin nämä uskonnon kurssit tulee siirtää elämänkatsomustiedon aineen alle päättötodistuksessa. Todistuksia ohjataan kurssityypeillä eikä tämä onnistu kuin manuaalisesti siirtämällä kurssit ns. "häntään". Jos tässä tapauksessa opiskelija suorittaa uskonnosta pakollisia kursseja, niin miten näiden kurssityyppien käy, siirretäänkö nekin pakollisina, vaikka opiskelijan oppimääränä on elämänkatsomustieto. Vai voiko tässä tapauksessa siirtää uskonnon kurssit muualla suoritettuihin kursseihin.
Vastaus: Kyllä, eli katsomusaineissa toisessa aineessa/oppimäärässä suoritetut kurssit tulee näkyä sen aineen/oppimäärän, jota suoritetaan, alla. Pakollisia kursseja voi suorittaa vain siinä aineessa/oppimäärässä, jonka on valinnut, eli toisesta aineesta/oppimäärästä voi suorittaa vain syventäviä ja soveltavia, ja niissä on toisen aineen/oppimäärän alla sama kurssityyppi kuin niillä muutenkin olisi.

Kysymys: Voiko perusopetuksen oppilaille saada Koskeen samanlaisen suoritustaulukon kuin lukion opiskelijoilla näkyy?
Vastaus: Ei voi, sillä nuorten perusopetuksessa ei siirretä kurssitasoa.

Kysymys: Jos viime lv:n suoritus jäi kesken niin oppilas on edelleen tilassa LÄSNÄ - nämä tulee siis poistaa. Koskeen pitäisi saada toiminto jolla useiden oppilaiden opiskeluoikeuksia voidaan poistaa - nyt erittäin hidasta poistaminen.
Vastaus: Jos oppilaalla on jäänyt koulussa/kunnassa lukuvuoden suorittaminen kesken hänen siirryttyään toiseen kouluun/kuntaan, hänen aikaisempaa opiskeluoikeuttaan ei tarvitse poistaa, vaan oppilaan opiskeluoikeus tulee päättää "Eronnut"-tilaan.

Kysymys: Esioppilaat: ennen Primuksessa esioppilaiden kortit siirrettiin normaalisti 1. vuosiluokalle, täytyykö nyt toimia jotenkin muuten vai miten tuo esiopetuksen käyminen näkyy Koskessa?
Vastaus: KOSKI-palveluun pitää syntyä perusopetuksesta uusi opiskeluoikeus. Esiopetuksen suoritukselle siirretään vahvistus (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-2-11-0-6) ja opiskeluoikeus päätetään "Valmistunut"-tilaan. Sen jälkeen Primuksessa joudutaan entisestä käytännöstä poiketen kopioimaan kortti perusopetusta varten ja alkaa päivittää perusopetuksen osalta tätä kopioitua korttia, jotta KOSKI-palveluun saadaan perusopetukselle uusi opiskeluoikeus.

Kysymys: Miksi ei voi samaa korttia käyttää (siirryttäessä esiopetuksesta perusopetukseen) ja laittaa sille esiopetuksen vahvistuksen?
Vastaus: KOSKI-palvelu luulee tällöin kortin numeron perusteella, että kyseessä on sama opiskeluoikeus ja siirto epäonnistuu, kun yritetään muuttaa opiskeluoikeuden yksilöivää tietoa (eli yritetään muuttaa esiopetuksen opiskeluoikeutta perusopetuksen opiskeluoikeudeksi).

Kysymys: Ensi vuonna siis siirretään myös varhaiskasvatuksen alainen esiopetus Koskeen. Pitääkö siis Opintopolkuun tallentaa kaikkien päiväkotien tiedot?
Vastaus: Varhaiskasvatuksen alaisen esiopetuksen tiedot tulee siirtää KOSKI-palveluun 1.1.2019 alkaen. Jotta tietojen siirto onnistuu, varhaiskasvatustoimipaikkojen tietojen tulee löytyä Opintopolun organisaatiopalvelusta ennen esiopetustietojen siirtojen aloittamista. Koulutustoimijan ei kuitenkaan tarvitse alkaa tallentaa varhaiskasvatustoimipaikkojen tietoja organisaatiopalveluun manuaalisesti, vaan toimipaikkojen tiedot siirtyvät organisaatiopalveluun Varda-järjestelmän kautta ensimmäisten Varda-siirtojen yhteydessä. Jos siis koulutustoimija saa Varda-siirrot tehtyä vasta 30.4.2019 mennessä, esiopetustietoja voi alkaa siirtää KOSKI-palveluun vasta 1.5.2019 alkaen.

Kysymys: Täytyykö väärin siirretyt tiedot korjata jälkikäteen?
Vastaus: Kyllä täytyy.

Kysymys: Miten siirretään oppija, jolla ei ole hetua?
Vastaus: Oppija, jolla ei ole hetua, tulee siirtää käyttäen oppijanumeroa. Tätä varten oppijan tiedot tulee tallentaa ensin oppijanumerorekisteriin, jonka toimenpiteen voi tehdä oppilaitoksen/koulutustoimijan KOSKI-pääkäyttäjä. Ohjeet tähän löytyvät KOSKI-palvelun yleisestä tiedonsiirto-ohjeesta (https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=71953716) kohdasta 3. Pakolliset henkilötiedot opiskeluoikeutta luotaessa → Oppijalla ei ole suomalaista henkilötunnusta.

Kysymys: Lukioiden tammikuun 20.1.2019 oph:n tilastointi: kerätäänkö sekä kosken kautta että paperilla.
Vastaus: Kerätään pelkästään paperilla, eli ei toteuteta vielä tammikuun 2019 osalta KOSKI-palvelun kautta.

Kysymys: Milloin Tilastokeskus siirtyy tekemään yleissivistävän koulutuksen tiedonkeruut Kosken kautta?
Vastaus: Tämän hetkisen tiedon mukaan lukion osalta syksyllä 2019 tehtävä tiedonkeruu toteutettaisiin KOSKI-palvelun kautta, mutta perusopetuksen osalta KOSKI-palvelusta tulisi Tilastokeskuksen tiedonkeruun ensisijainen tietolähde vasta syksyn 2020 tiedonkeruussa.

Kysymys: Kun Kosken dataa aletaan käyttää yleissivistävän koulutuksen osalta rahoituksen sekä tilastoinnin pohjalta, onko koulutuksen järjestäjällä mahdollisuutta tehdä mitään vertailuja näiden tietojen pohjalta tehtyihin tilastoihin/raportteihin?
Vastaus: KOSKI-palveluun toteutetaan tarkistusraportteja myös yleissivistävälle koulutukselle kevään 2019 aikana. Näiden raporttien ensisijainen tehtävä on tukea koulutuksen järjestäjää tietojen oikeellisuuden tarkistamisessa (vs. opintohallintojärjestelmään tallennetut tiedot), mutta niiden avulla laskettujen lukujen pitäisi toki vastata Tilastokeskuksen, rahoituksen laskennan ja muiden tiedon hyödyntäjien KOSKI-datan pohjalta julkaisemia/käyttämiä tunnuslukuja, eli näitä raportteja voi käyttää myös suuntaa antava vertailuaineistona näihin.

Kysymys: Onko sallittua että etsivän nuorisotyön työntekijä katsoo Koskesta mihin esim. 10-luokan suorittaneet ovat siirtyneet?
Vastaus: Koulutuksen järjestäjä saa hyödyntää oman organisaationsa tietoja omassa toiminnassaan esimerkiksi jakamalla KOSKI-katselijan oikeuksia oman organisaationsa tietoihin tarvittaville henkilöille, jos heidän virkansa toimittaminen edellyttää tietoihin pääsemistä. Huomioitavaa on, että kyseisessä tapauksessa etsivän nuorisotyön työntekijä näkee vain oman kuntansa/kaupunkinsa sisällä tapahtuneet siirtymiset.

Kysymys: Saako Koskessa tarkistettua miten nuo erityisen ja tehostetun tuen oppilaiden tiedot ovat siirtyneet, eli jonkunlaista tilastoa?
Vastaus: KOSKI-palveluun toteutetaan tarkistusraportteja myös yleissivistävälle koulutukselle kevään 2019 aikana, eli sitä ennen ei tällaisia tarkistusraportteja/tilastoja pysty ottamaan.

Kysymys: Olisi hyvä saada sekä opintohallintojärjestelmätoimittajalta että OPH:lta kattavat listat siitä, mitä tietoja pitäisi merkitä ja miten.
Vastaus: KOSKI-tiimi pyrkii tuottamaan viimeistään kevään 2019 aikana jokaisen koulutusmuodon osalta kuvalliset esimerkit siitä, miltä tietojen pitäisi näyttää, kun ne on siirretty oikein. Opintohallintojärjestelmätoimittajat voivat sitten pohjata tarkemman ohjeistuksensa tähän.

Kysymys: Onko SURE-käytössä 2019 yhteishaussa, eli voiko siirtää opiskelijavalintojen tarvitsemat tiedot suoraan SUREen?
Vastaus: Opintopolun suoritusrekisteriä käytetään kevään 2019 yhteishaussa niin, että tiedot siirtyvät KOSKI-palvelusta suoritusrekisteriin. Keväällä 2019 ei ole tarkoitus käyttää enää suoraa tallennusmahdollisuutta suoritusrekisteriin.

KOSKI-klinikka 19.10.2018 (Ammatillinen koulutus)    

Kysymys: Jos opiskelijalla ollut alunperin tavoitteena osatutkinnon suorittaminen ja siirtyy suorittamaan OPPISOPIMUKSELLA tutkinnon loppuun, tehdäänkö uusi opiskeluoikeus vai muutetaan alkuperäistä?
Vastaus: Jatketaan samalla opiskeluoikeudella niin, että muutetaan päätason suorituksen tyypiksi "Ammatillinen tutkinto".

Kysymys: Eli sama opiskeluoikeus myös silloin jos ei ole oppisopimusta kuvioissa, haluaa vaihtaa saman tutkinnon sisällä suorittamaan osatutkinnosta koko tutkinnon?
Vastaus: Kyllä.

Kysymys: OKM oli julkaissut omilla sivuillaan KOSKI-tietoihin liittyvän laskentataulukon opiskelijavuosikertymästä. Se ei kuitenkaan täsmännyt KOSKI-palvelusta otettuun raporttiin vaikka ajanjakso oli sama (ainakaan meidän osalta). Kumpi on oikea ja mistä ero mahtaa johtua?
Vastaus: Ministeriön raportilla oli 19.10.2018 muutamia datan käsittelyyn liittyviä puutteita, joista erot johtuivat. 31.10.2018 ministeriö julkaisee päivitetyn/korjatun raportin sekä omilla sivuillaan että Vipusessa. Koulutuksen järjestäjiä pyydetään tarkistamaan luvut päivitetystä raportista ja olemaan yhteydessä KOSKI-tiimiin ja/tai ministeriöön, jos raportin luvut tuntuvat edelleen vääriltä.

Kysymys: Huomasin suorituksia tarkistaessa, että Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnosta kaksi tutkinnon osaa näkyy Koskessa eri nimellä kuin mitä ne ePerusteissa ovat. Kyseessä on Ohjelmiston prototyypin toteuttaminen 100967 (Koskessa näkyy Ohjelmiston määrittely ja suunnittelu) ja Ohjelmiston tuotantoversion toteuttaminen 100968 (Koskessa Ohjelmiston toteuttaminen). Mistäköhän tämä johtuu?
Vastaus: Opintopolun koodistopalvelussa on kyseisillä tutkinnon osilla eri nimi kuin ePerusteissa. Selvitetään, kumpi on oikein.

Kysymys: Jos opiskelija tekee keskeytysilmoituksen pariksi viikoksi ja menee palkallisiin töihin, mitä kirjauksia hänelle on tehtävä? Onko osa-aikaisuus% 0?
Vastaus: Pidetään läsnäolevana mutta merkitään läsnäoloprosentiksi 0.

Kysymys: Onko ohjetta siihen, milloin opiskelija merkitään väliaikaisesti keskeyttäneeksi?
Vastaus: Opiskeluoikeuden tilojen selitteet löytyvät yleisestä tiedonsiirto-ohjeesta (https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=71953716) kohdasta "4. Opiskeluoikeuden tilojen selitteet koulutusmuodoittain". Eli opiskelija merkitään ammatillisessa koulutuksessa väliaikaisesti keskeyttäneeksi, kun se keskeytys toteuttaa jonkin seuraavassa kuvauksessa mainituista kriteereistä: "Opiskelijalla on oikeus väliaikaisesti keskeyttää opiskeluoikeutensa siksi ajaksi, kun hän on suorittamassa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelusta taikka saa sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista sairauspäivärahaa taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Lisäksi opiskeluoikeus voidaan opiskelijan pyynnöstä väliaikaisesti keskeyttää muusta perustellusta syystä. Väliaikaisella keskeyttämisellä tarkoitetaan tilanteita, joissa opiskelija on luvallisesti poissa koulutuksesta, opiskelija on luvatta pois koulutuksesta tai opiskelija on erotettu määräajaksi (pidätetty määräajaksi). Määräaikainen erottaminen voi olla maksimissaan 12 kuukautta (85 §), kun opiskelija on erotettu koulutuksen järjestäjän toimesta (kurinpidolliset menettelyt 85 §). Keskeyttäminen voi tulla kyseeseen myös opiskelijan omasta ilmoituksesta (Opintotukilaki 25 a)."

Kysymys: Koskessa virhe Tutkinnon osa tutkinnonosat/101100 ei löydy tutkintorakenteesta perusteelle OPH-2541-2017 - suoritustapa reformi, jota ei kuitenkaan Primuksessa. 2018 aloittanut opiskelija, jolle vaihdettu uudet tutkinnon perusteet 08/2018. Herjaa edell. perusteiden tutkinnon osasta, vaikka se ei sisälly enää opiskeluoikeuteen. Mitä pitää tehdä?
Vastaus: Vaihdettaessa uusiin, reformin mukaisiin perusteisiin vanhojen perusteiden mukaiset tutkinnon osien suoritukset tulee tunnustaa uusien perusteiden mukaiseksi. Näille tunnustetuille tutkinnon osille tulee tuoda tunnustettu-rakenteessa tieto siitä, että osasuoritus on tunnustamisesta huolimatta rahoituksen piirissä (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-2-7-2). Ilmeisesti nyt tässä tapauksessa opintohallintojärjestelmästä siirtyy kuitenkin myös ne vanhojen perusteiden mukaiset suoritukset (ja nimenomaan vanhojen perusteiden mukaisina). Kyseessä on joko opintohallintojärjestelmästä tai kirjaustavoista johtuva ongelma. Kannattaa olla tässä tapauksessa opintohallintojärjestelmätoimittajaan yhteydessä. 

Kysymys: OPHn viime viikon ammatillisen koulutuksen rahoitus seminaarissa oli seuraava kohta liittyen tunnustettuihin ja rahoituksen piirrissä oleviin: "(kuuluu ainoastaan siinä tapauksessa jos tutkinnon osa ostettu toisen koulutustoimijan alaiselta oppilaitokselta)". Kysymys: eikös ns. pakkosiirrettävät tutkinnon osat kuulu myös rahoituksen piiriin koska on suoritettu alkuvuoden aikana samassa oppilaitoksessa? Tulee arvioiduksi uusi tutkinnon osa tunnustamisen kautta ja vanha tutkinnon osa poistuu opiskelijan suorituksista.
Vastaus: Kyllä, uusiin perusteisiin siirryttäessä tunnustetut tutkinnon osat, joille on tehty tunnustaminen vanhojen perusteiden mukaisen tutkinnon osan suorituksen perusteella, kuuluvat myös rahoituksen piiriin, ja näille tulee myös siirtää "Rahoituksen piirissä"-tieto.

Kysymys: Ytoihin liittyvä huomio: vanhoissa ytoissa esim. vieraassa kielessä näkyy myös mistä vieraasta kielestä on kyse, esim. Vieraat kielet, englanti. Uusissa ytoissa lukee vain Viestintä- ja vuorovaikutus vieraalla kielellä. Pitäisikö tässäkin näkyä kieli vai ei? Jos opiskelija on lukenut vaikka englantia ja saksaa, niin Koskessa näkyy vain kaksi kertaa vieras kieli ilman tarkennuksia kielestä.
Vastaus: Tässä pitää muuttaa tietomallia niin, että reformin mukaisista kieliaineista voi välittää myös itse kielivalinnan.

Kysymys: Mistä löytyy tuo äsken kerrottu raportti, josta näkyy että tiedot on siirtynyt?
Vastaus: Koulutuksen järjestäjille KOSKI-palvelusta tarjottavat raportit löytyvät KOSKI-käyttöliitymän yläpalkista kohdasta "Raportit". Tällä hetkellä järjestelmästä saa vain ammatillisen koulutuksen opiskelijavuositietojen tarkistusraportin. Raporttia voi hyödyntää siihen, että koulutuksen järjestäjä voi verrata KOSKI-palveluun siirrettyä dataan omassa järjestelmässään olevaan dataan, etsiä mahdolliset puutteet sekä virheet ja lopulta korjata ne. Jatkossa kehitetään myös muita tarkistusraportteja koulutuksen järjestäjille.

Kysymys: Vanhojen perusteiden diaarista tunnustettu osa ei mene Koskeen. Koski ilmoittaa, että tuntematon diaari.
Vastaus: Tästä voisi laittaa lisää tuntomerkkejä KOSKI-palveluosoitteeseen (koski(at)opintopolku.fi).

Kysymys: Kuinka yhden päivän koulutus/läsnäolo kirjataan? Onko Opiskeluoikeuden tila saman tien valmistunut?
Vastaus: Kyllä, yhden päivän koulutus/läsnäolo kirjataan yhdellä opiskeluoikeuden tilarivillä "Valmistunut" (olettaen, että opiskelija on tehnyt suorituksen hyväksytysti loppuun asti). Tällöin tulee lähettää myös "Valmistunut"-tilajaksoon opintojen rahoitusmuoto. HUOM! Klinikalla neuvottiin alunperin lähettämään kaksi tilaa eli "Läsnä" ja "Valmistunut" samalle päivälle, mutta ohjeistusta muutettiin rahoituksen laskennan pyynnöstä.

Kysymys: Organisaatiomme oppilaitoksen sekä oppisopimustoimipisteen opiskelijavuositietoja ei pysty tulostamaan samalle raportille.
Vastaus: Opiskelijavuositietojen tarkistusraporttia ei voi tulostaa koulutustoimijatasolla, mutta käyttäjä voi toki yhdistää raportit itse.

Kysymys: Yhdessä kevään KOSKI-klinikassa sanottiin, että valmistumispäivä lasketaan läsnäolopäiväksi edellisen läsnäolojakson osa-aikaisuusprosentin mukaan. Meillä ei ole merkitty valmistumispäivälle osa-aikaisuusprosenttia ja Koskessa näkyy osa-aikaisuusjakso 0% alkaen valmistumispäivästä. Eli tarvitsee siis merkitä osa-aikaisuuden prosentti myös valmistumispäivälle?
Vastaus: Rahoituksen laskenta on korjannut tätä aikaisempaa KOSKI-klinikassa annettua ohjeistusta, eli valmistumispäivä lasketaan aina 100% läsnäolopäivänä opintojen osa-aikaisuudesta riippumatta, eli valmistumispäivälle ei tarvitse välittää osa-aikaisuustietoa.

Kysymys: Ministeriö pyytää ilmoittamaan 1.1.-31.10.2018 toteutuneiden opiskeijavuosien määrä muussa ammatillisessa koulutuksessa (ammatillista osaamista syventävä tai täydentävä koulutus). Meillä on järjestetty oppisopimuskoulutuksena valtionosuusrahoituksella toteutettavaa ei-tutkintoon-johtavaa koulutusta, Onko tämä juuri tätä?
Vastaus: Jos ei-tutkintoon-johtava koulutus on lain ammatillisesta koulutuksesta 8 pykälässä määriteltyä muuta ammatillista koulutusta, niin sitten on kyse juuri tästä.

Kysymys: Jos opiskelijalle tulee lomajakso 0-prosenttisen osa-aikaisuuden jälkeen, onko loma tällöin myös 0% vai laitetaanko tällöin 100%. Ottaako loman prosentin edellisestä läsnä-olosta vai edellisestä jaksosta?
Vastaus: Juuri näin, eli loman osa-aikaisuusprosentti otetaan lomaa edeltävästä läsnäolojaksosta, eli jos lomaa on edeltänyt esimerkiksi väliaikainen keskeyttäminen, niin loman osa-aikaisuusprosentti lasketaan väliaikaista keskeyttämistä edeltäneestä läsnäolojaksosta. Eli kysyjän esimerkissä lomajaksoon sovellettaisiin 0% osa-aikaisuutta.

Kysymys: Miksi oppisopimuskoulutuksen opetustoiminta eritellään rahoituksessa? Ei tunnu reformin mukaiselta. On erittäin hankalaa ellei jopa mahdotonta tietää missä vaiheessa kukakin opiskelija menee työpaikalle suorittamaan tutkinnon osan / osia ja millä tavalla (opiskelijan vapaa valinta siinä vaiheessa). Reformin mukaisesti oppisopimus on verrattavissa koulutussopimukseen. Opiskelijat samassa opetustapahtumassa luokkaopetuksessa ennen työpaikalla oloa ja jossain vaiheessa työpaikalla tapahtuvaa oppimista -> Koulutussopimus/Oppisopimus.
Vastaus: Oppisopimusta ei vielä toistaiseksi käytetä perusrahoitukseen vaikuttavana tekijänä. Sitten, jos ja kun oppisopimus tällaiseksi tekijäksi tulee, niin tällöinkään ei tarvitse oppisopimusjaksoja tietää ns. etukäteen, vaan tiedot oppisopimuksista siirretään sitten, kun niistä tiedetään (eli, kun oppisopimus on tehty).

Kysymys: Oppisopimus on päättynyt ennen kuin tutkinto on suoritettu. Tutkinnon suoritusta ei saada näkymään Koskissa. Miten näiden kanssa pitää toimia? Oppisopimuksen jatkaminen vain tuon vuoksi on usein työläs prosessi. Onko tähän tulossa jotain esim.  "nolla" aikaa päättymisestä tutkintoon. Muutoin nuo suoritetiedot jää piiloon ja miten se sitten vaikuttaa rahoitukseen.
Vastaus: Ns. ylimenevälle ajalle (eli oppisopimuksen päättymisen ja tutkinnon suorituksen valmistumisen väliselle ajalle) siirretään näissä tapauksissa läsnäolojakso osa-aikaisuusprosentilla 0%.

Kysymys: Varmistan vielä että jos opiskelija osoittaa osaamista vain näytöillä (suorittaa täten tutkinnon osia) mutta ei osallistu muuten opetukseen, niin tila on läsnä mutta osa-aikaisuus on 0%?
Vastaus: Kyllä, juuri näin.

Kysymys: Siirretäänkö Koskeen TEM-rahoitteista koulutusta? Me myydään tietopuolisen koulutuksen toiselle järjestäjälle, jolla tässä tapauksessa rahoitusmuoto on työvoimapoliittinen. Heidän mukaan tem-koulutukset ei vielä siirretä Koskeen, joten emme saaneet opiskeluoikeuden tunnisteen. Me olemme siirtäneet opiskelijat Koskeen, mutta linkitys vielä tekemättä.
Vastaus: Kaikki tutkintokoulutus siirretään KOSKI-palveluun. Näin myös tässä tapauksessa pitäisi tämän toisen järjestäjän siirtää tarvittavat tiedot KOSKI-palveluun, jotta linkitys voidaan tehdä.

Kysymys: Miten Koskessa näkyy opiskelijat, joille on kirjattu Erityisen tuen suunnitelma? Näkyykö siellä mille ajalle erkkasuunnitelma on tehty?
Vastaus: Jos erityisen tuen tiedot on siirretty oikein opiskeluoikeuden lisätietoihin, niin tukijaksosta näkyvät sekä alku- että loppupäivä. Erityinen tuki tietomallissa: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-11-4.

Kysymys: Onko TEMin rahoittama tutkintokoulutus mukana KOSKen ja OKM:n opiskelijavuosilaskennassa?
Vastaus: Kyllä on. KOSKI-palvelussa tämä koulutus tulee ilmoittaa rahoitusmuotokoodilla 2 (Työvoimakoulutus ely-keskukset ja työ- ja elinkeinotoimistot (kansallinen rahoitus) tai 3 (Työvoimakoulutus (ESR-rahoitteinen)) riippuen siitä, kummasta on kyse.

Kysymys: Onko vuoden 2017 suorituksissa merkitystä rahoituksella? Koodit esim. meillä olleet osin erilaisia kuin nykyiset.
Vastaus: Vuoden 2017 suorituksissa ei tarvitse olla rahoitusmuototietoja, eli näitä tietoja ei käytetä rahoituksen laskennassa. Muuten suoritustietojen (päätason suoritus/suoritukset ja osasuoritukset) ja opiskeluoikeuden tilatietojen tulee olla kunnossa myös vuoden 2017 suoritusten osalta.

Kysymys: Onko vuoden 2017 suorituksissa merkitystä rahoituksella? Koodit esim. meillä olleet osin erilaisia kuin nykyiset.
Vastaus: Vuoden 2017 suorituksissa ei tarvitse olla rahoitusmuototietoja, eli näitä tietoja ei käytetä rahoituksen laskennassa. Muuten suoritustietojen (päätason suoritus/suoritukset ja osasuoritukset) ja opiskeluoikeuden tilatietojen tulee olla kunnossa myös vuoden 2017 suoritusten osalta. Eli esimerkiksi 2017 valmistunut opiskelija ei saa näkyä läsnäolevana siinä opiskeluoikeudessa, josta hän on vuonna 2017 valmistunut.

KOSKI-klinikka 12.10.2018 (Yleissivistävä koulutus)   

Kysymys: Miten kaupungista/kunnasta pois muuttaneet saadaan Koskessa eronneiksi niin, etteivät muut tiedot muutu?
Vastaus: Kysymys on siis siitä, miten opintohallintojärjestelmästä saadaan "Eronnut"-tila siirtymään niin, että se ei vaikuta opiskeluoikeuden muihin tietoihin. Tässä koulutuksen järjestäjä joutuu ottamaan yhteyttä opintohallintojärjestelmätoimittajaan.

Kysymys: Miten merkitään todistukselle evlut ja ortodoksinen uskonto? Tuleeko elämänkatsomuksellinen arvosana todistukselle ja toinen uskonto muihin arvosanoihin?
Vastaus: Perusopetuksessa vuosiluokka-/päättötodistukselle tulee vain yhden katsomusaineen numero (eli sen, mitä on opiskeltu viimeisimmäksi). Lukiossa opiskelija valitsee säädösten mukaan joko uskonnon jonkin oppimäärän tai elämänkatsomustiedon ja suorittaa siitä pakolliset kurssit. Sen jälkeen hän voi valita mistä tahansa kurssitarjottimella olevista katsomusaineiden kursseista hänelle kiinnostavia syventäviä kursseja. Nämä merkitään ja arvioidaan osana hänen valitsemaansa oppimäärää (uskonto tai elämänkatsomustieto todistuksessa). Eli lukiossakin todistukselle tulee yksi katsomusaineen oppiaine/numero (= opiskelijan valitsema uskonnon oppimäärä tai elämänkatsomustieto), jonka alle merkitään kaikki ne kurssit, jotka opiskelija on suorittanut eri uskonnon oppimääristä ja/tai elämänkatsomustiedosta.

Kysymys: Onko niin että uuden OPSin mukaan ihminen voi opiskella vain yhtä katsomusaineista?
Vastaus: Ks. ylempi vastaus sekä perusopetuksen että lukiokoulutuksen osalta.

Kysymys: Opintohallintojärjestelmätoimittajan ohjeissa lukee, että oman äidinkielen koodi olisi AI, mutta OPH:lta saimme viestiä, että koodia AI ei saa viedä oman äidinkielen opetuksen osalta Koskeen. Miten siis OAI opetukseen osallistuminen viedään Koskeen?
Vastaus: KOSKI-palvelun tietomalli ei vielä mahdollista oman äidinkielen opintojen siirtämistä. Tietomallia ollaan kuitenkin kehittämässä niin, että tämä olisi mahdollista. Tiedotetaan heti sekä koulutuksen järjestäjiä että opintohallintojärjestelmätoimittajia, kun KOSKI-tietomallissa on rakenne oman äidinkielen opintojen siirtämistä varten.

Kysymys: Mitätöin opiskeluoikeuden, mutta se ei sen jälkeen siirry. Mitä teen?
Vastaus: Tässä on yritetty siirtää uutta opiskeluoikeutta mitätöidyn opiskeluoikeuden oid-tunnisteella. Tämä mitätöidyn opiskeluoikeuden oid-tunniste pitää ottaa pois opintohallintojärjestelmästä, jotta uuden opiskeluoikeuden luominen onnistuu. HUOM! Opiskeluoikeuden mitätöintiä ei tule käyttää virheiden korjaukseen, vaan vain silloin, jos opiskeluoikeuden yksilöivät tiedot on alunperin siirretty väärin (esim. siirretty väärä opiskeluoikeuden tyyppi, käytetty väärää oppijanumeroa tai hetua tai merkitty jollain muulla opiskeluoikeus, jota ei oikeasti ole olemassa).

Kysymys: Kerätäänkö lukioilta tammikuussa paperilla ja Kosken kautta tilastoinnissa käytettävät tiedot?
Vastaus: Tammikuun kotikuntakorvauskyselyssä ei käytetä ollenkaan KOSKI-palvelun tietoja, vaan se tehdään pelkästään vanhalla tavalla.

Kysymys: Voiko OPHlainen poistaa viimeisimmän päivityksen (version)?
Vastaus: Ei voi. OPH ei saa päivittää opiskeluoikeus- ja suoritustietoja, sillä koulutuksen järjestäjä on omien tietojensa rekisterinpitäjä. Eli ainoa tapa korjata virhe on tehdä uusi tiedonsiirto, jossa virheet on korjattu.

Kysymys: Miten päätetään ne 10-luokkalaiset keväällä jotka eivät saa todistusta mutta ovat suorittaneet joitakin aineita eivätkä oikein ole eronneetkaan?
Vastaus: Tämän hetkinen ohje on merkitä heille opiskeluoikeuden päättäväksi tilaksi "Eronnut", mutta varmistetaan tämä vielä yleissivistävän koulutuksen yksiköltä.

Kysymys: Onko mahdollista saada syksyn tilastoinnista vertailutietoa lukiotilastoinnista? Paperilla annetut v.s. koskesta siirretyt.
Vastaus: 20.9.2018 tilastointipäivään pohjautuvaa tiedonkeruuta ei tehty vielä KOSKI-palvelusta ollenkaan, eli se tehtiin vain paperilla. Tilastokeskus on kuitenkin parhaillaan tekemässä vertailua KOSKI-dataan arvioidakseen, kuinka realistista on siirtyminen tiedonkeruussa käyttämään pelkästään KOSKI-dataa vuoden 2019 osalta. Tilastokeskus tiedottaa päätöksestään myöhemmin.

Kysymys: Oppilas vaihdossa lukuvuoden ulkomailla. Pitääkö näkyä opiskelijan lisätiedoissa - vaikuttaako rahoitukseen?
Vastaus: Ilmeisesti tässä on kyse lukio-opetuksesta, jolloin tieto vaihto-oppilasvuodesta tulee siirtää opiskeluoikeuden lisätiedoissa "ulkomaanjaksot"-rakenteessa (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-5-10-5). Kyseessä on rahoitukseen vaikuttava tieto. Siitä, miten tieto vaikuttaa rahoitukseen, kannattaa kysyä Valtionosuudet-yksiköltä.

Kysymys: Oppilas vaihtaa koulua 6:lta 7:lle. Opiskeluoikeus vaihtunut. Pitääkö oppilas saattaa eronneeksi 6:n koululta vai voiko siellä roikkua läsnäolevana 1. opiskeluoikeudella?
Vastaus: Pitää merkitä eronneeksi, jos on koulun vaihtamisen yhteydessä luotu uusi opiskeluoikeus.

Kysymys: Opintohallintojärjestelmätoimittajan webinaarissa (lukion Koski-tiedonsiirrot) käytiin läpi opiskelijan tietoja. Opiskelijalle tulee siis merkitä eron syy (koodistosta). Yhtenä eron syynä on Valmistunut. Onko siis niin, että valmistunut opiskelija tulee merkitä myös eronneeksi?
Vastaus: Tässä on ilmeisesti tilanne, että opintohallintojärjestelmässä "eron syy" on sama asia kuin opiskeluoikeuden päättävä tila (yleissivistävässä koulutuksessa joko "Valmistunut" tai "Eronnut"). Kannattaa kuitenkin varmistaa asia vielä opintohallintojärjestelmätoimittajalta.

Kysymys: Onko joskus tarkoitus viedä henkilökuntatietoja (opettajat mm. tutkinnot) myös Koskeen?
Vastaus: Ei ole tällaista näköpiirissä.

Kysymys: Koodistohaku epäonnistui. Onko vika Kosken päässä?
Vastaus: Tästä kannattaa laittaa viestiä KOSKI-palveluosoitteeseen, niin tutkitaan tarkemmin, mistä on kyse.

Kysymys: Veimme kesällä oppilaiden tiedot Koskeen ja osa oppilaista ei syksyllä aloittanut ja näiden kortit arkistoitiin. Nyt yhden oppilaan osalta kuitenkin Koskeen menee arkistoidulta kortilta tieto vaikka ko. opiskelijalajin siirtyminen on estetty. Se ei myöskään tule virhelistalle primuksessa, mutta näkyy Koskessa tiedonsiirrossa virheenä. Miksi? Miten korjataan? Mitätöinti ei auttanut.
Vastaus: Virhelistalta voi poistaa manuaalisesti tapahtumia, eli tämän voi käydä käydä poistamassa virhelistalta. Kannattaa olla tästä myös yhteydessä opintohallintojärjestelmään, jotta järjestelmä lakkaa lähettämästä kyseisen opiskeluoikeuden tietoja.

Kysymys: Ajoittain opiskelijat luettelosta puuttuu joitakin oppilaita. Oppilaan tiedot löytyvät kuitenkin nimihaulla. Onko kiinni selaimesta?
Vastaus: Tästä kannattaa laittaa viestiä KOSKI-palveluosoitteeseen tarkoin tuntomerkein (käytetty selain, kuvankaappaus, oppijan nimi jne.), niin tutkitaan tarkemmin, mistä on kyse.

Kysymys: KOSKI ei hyväksy kahta katsomusainetta (perusopetuksessa) - niitä kuitenkin vaihdellaan paljon eli aloitetaan yhdellä ja vaihdetaan toiseen. Tulee virhe KT esiintyy useammin kuin kerran. Päteekö tämä kaikkiin pakollisiin aineisiin tätä esiintyy myös musiikissa jne.
Vastaus: Samaa pakollista ainetta ei tosiaan voi olla perusopetuksessa vuosiluokka- tai päättötodistuksella useammin kuin kerran. Tämä on mainittu opetussuunnitelman perusteissa. Vastaavasti perusopetuksen vuosiluokka- ja päättötodistukselle tulee vain yksi katsomusaineen (eli sen, jota on viimeiseksi opiskeltu) arvosana.

KOSKI-klinikka 5.10.2018 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Miksi 10 VOS ELY rahoitus ei näy Koskessa opiskelijan Tila tai Lisätiedot -osioissa? 
Vastaus: Kyseessä on opintohallintojärjestelmäintegraatioon liittyvä ongelma, eli kyseinen rahoitusmuoto ei siirry opintohallintojärjestelmästä. Kannattaa olla yhteydessä asiaan liittyen opintohallintojärjestelmätoimittajaan.

Kysymys: Vuonna 2017 aloittanut Lapsi- ja perhetyön perustutkintoa suorittava opiskelija siirtyy suorittamaan tutkintoa uusien perusteiden mukaisesti. Samalla hän valitsee Nuoriso- ja yhteisöohjauksen osaamisalaan. Vanhojen perusteiden mukaisesti kyseessä olisi tutkinnon vaihto ja opiskelijalle tulisi tehdä uusi opinto-oikeus. Uusien perusteiden mukaan kyseessä kuitenkin vain osaamisalan vaihto. Voiko siis opiskelija jatkaa samoilla oikeuksilla? 
Vastaus: Voi jatkaa samalla opiskeluoikeudella. Aina, kun siirrytään uusiin perusteisiin, tehdään asiat uusien perusteiden mukaisella tavalla.

Kysymys: Koulutuksen järjestäjällä on käytössä VOS-perusrahoituksen lisäksi VOS lisäkohdennusrahaa, esim. MAO ja Nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja osaamistarpeisiin vastaaminen. Miten nämä erotellaan Koskessa? Siirtyvät rahoituksen koodilla 1 Koskeen. 
Vastaus: Jos näkyvät rahoituksen koodilla 1 KOSKI-palvelussa, niin sitten on tiedot siirretty oikein. Ei tarvitse erotella näitä lisäkohdennusrahalla olevia koulutuksia valtionosuusrahoitteisesta koulutuksesta KOSKI-palvelussa ollenkaan.

Kysymys: Miten lasketaan ammatillisen koulutuksen majoituksen opiskelijavuodet siinä tapauksessa, että opiskelijalla on 100 %:sta eroava osa-aikaisuusprosentti? Vaikuttaako esim osa-aikaisuusprosentti 50 % myös majoitusjakson kertymään? Tulkintamme mukaan ei, mutta varmistusta kaivataan. 
Vastaus: Osa-aikaisuusprosentti vaikuttaa myös majoitusjakson sekä kaikkien muiden opiskeluoikeuden lisätiedoissa ilmoitettavien tuki- ja etujaksojen kertymiin.

Kysymys: Jos opiskelija aloittaa SORA-alalla opinnot, mutta terveystietojen tarkastamisen yhteydessä, noin 1 kk päästä todetaan, että opiskeluoikeus perutaan, miten tämä merkitään rahoituksen tietoihin? 
Vastaus: Opiskelija merkitään läsnäolevaksi siihen asti, kunnes hänen opiskeluoikeutensa on peruutettu. Opiskeluoikeuden siirretään terminaalitilaksi "Peruutettu" sille päivälle, kun opiskeluoikeuden peruuttaminen on tehty.

Kysymys: Lasketaanko eroamispäivä mukaan opiskelijavuosiin, vai vain sitä edeltävä läsnäolojakson viimeinen päivä?
Vastaus: Eropäivää ei lasketa mukaan opiskelijavuosiin.

Kysymys: Vanhoilla perusteilla opiskeleva valitsee tutkinnon osan saman tutkinnon uusista perusteista, tämä on ymmärtääkseni on mahdollista, mutta säilyykö opiskelijalla myös tämän uuden osan osalta 1-3 arviointiasteikko?
Vastaus: Tämä on tosiaan mahdollista, jos ennen 1.8.2018 voimassa ollut tutkinnon rakenne mahdollistaa sen, että tutkintoon sisällytetään tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta. Tällöin arviointiasteikko on 1-5, eli voimassa olevan perusteen mukaan arvioidaan niillä kriteereillä ja arviointiasteikolla, jotka ovat perusteissa kirjattuina, mutta asteikolla 1-5 tehty arviointi muunnetaan tutkinnon osaa sisällytettäessä asteikolle 1-3. Todistukseen tulee kirjata viittaus: ”Tutkinnon osa tunnustettu …….. Arvosana on muunnettu OPH:n 501-2018 määräyksen mukaisesti.”

Kysymys: Kun tehdään opsin vaihto vanhasta uuteen, voidaanko jättää opiskelijan tietoihin keväällä suoritetut näytöt tai kos -jaksot vai herjaako KOSKI, jos tiedoissa on jotakin kevään päivämääriä? Näitä ei kai voi sellaisenaan siirtää uusiin tutkinnon osiin?
Vastaus: On tullut ohje, että näiden alkuvuonna (1.1.-31.7.2018) suoritettujen koulutussopimus- sekä oppisopimusjaksojen tulisi näkyä KOSKI-palvelussa myös uusin perusteisiin siirryttäessä, eli nuo joutuu nyt kirjaamaan opintohallintojärjestelmään vähän väärin, eli tunnustettuun tutkinnon osaan.

Kysymys: Voiko esittää toivetta, että Koski ei ottaisi vastaan muutoksia sen jälkeen, kun opiskelijan eropäivä/valmistumispäivä on tallennettu, ellei tietojen siirtämistä ”pakoteta” Koskeen…? Onko tarkoituksen mukaista, että tietoja siirretään ikuisesti?
Vastaus: Tällaista muutoksien estämistä ei voi rakentaa KOSKI-palveluun. Jos tällainen halutaan, se pitää rakentaa opintohallintojärjestelmään, eli tästä toiveesta kannattaa olla yhteydessä opintohallintojärjestelmätoimittajaan.

Kysymys: Jos oppisopimusopiskelijan oppisopimus purkautuu, niin merkitäänkö opiskelijalle (terminaalitilaksi) katsotaan eronneeksi?
Vastaus: Jos oppisopimus purkautuu eikä opiskelija jatka opintojaan, niin sitten merkitään aina opiskeluoikeuden päättäväksi tilaksi "katsotaan eronneeksi". Jos taas opinnot jatkuvat oppisopimuksen purkauduttua, riippuu hieman tilanteesta, miten tietojen päivitystä jatketaan KOSKI-palvelussa. Ohessa ohjeet neljään erilaiseen tapaukseen:

1. Oppisopimuskoulutus tapahtuu kokonaan samassa oppilaitoksessa (eli KOSKI-palvelussa yksi opiskeluoikeus, ei linkitystä): Jatketaan samalla opiskeluoikeudella. KOSKI-palveluun tuodaan uuden oppisopimusjakson tiedot tai uuden, oppisopimusjakson korvaavan osaamisenhankkimistapajakson tiedot.
2. Opiskelija on työvoimakoulutuksessa (samassa oppilaitoksessa, eli KOSKI-palvelussa yksi opiskeluoikeus, ei linkitystä) ja käy välillä suorittamassa valtionosuusrahoitteisia oppisopimusjaksoja: Siirretään oppisopimusjaksot KOSKI-palveluun ja tuodaan oppisopimusjaksojen ajaksi läsnäolojakson rahoitusmuodoksi "Valtionosuusrahoitteinen koulutus" (eli koodiarvo 1).
3. Päävastuullinen koulutuksen järjestäjä on ostanut koulutuksen toiselta koulutustoimijalta (eli KOSKI-palvelussa kaksi opiskeluoikeutta joiden välillä linkitys). Oppisopimustyöpaikka vaihtuu, mutta alihankkija pysyy samana: Tuodaan uuden oppisopimusjjakson (mukaan lukien uuden oppisopimustyöpaikan) tiedot KOSKI-palveluun. Molemmat osapuolet jatkavat samalla opiskeluoikeudella.
4. Päävastuullinen koulutuksen järjestäjä on ostanut koulutuksen toiselta koulutustoimijalta (eli KOSKI-palvelussa kaksi opiskeluoikeutta joiden välillä linkitys). Alihankkija vaihtuu ja tilalle löytyy toinen alihankkija: Päävastuullinen koulutuksen järjestäjä jatkaa samalla opiskeluoikeudella ja tuo tarvittaessa uuden oppisopimuksen tiedot (jos joudutaan tekemään uusi oppisopimus) KOSKI-palveluun. Vanha alihankkija, jonka kanssa yhteistyö on lopetettu, merkitsee oman opiskeluoikeutensa "Katsotaan eronneeksi"-tilaiseksi mutta ei poista linkitystä. Uusi alihankkija linkittää luomansa opiskeluoikeuden päävastuullisen koulutuksen järjestäjän luomaan opiskeluoikeuteen.

KOSKI-palveluun on tulossa uusi rakenne, jossa oppisopimukselle voi merkitä tiedon, että oppisopimus on purettu ennen alkuperäistä päättymispäivää. Rakenteessa voi lisäksi siirtää tiedon siitä, onko oppisopimus purettu ennen vai jälkeen koeajan päättymisen.

Kysymys: Koulutuksen järjestäjä saa valtionosuuden, mutta tutkintokoulutus ostetaan muualta (laajennettu oppari). Pitääkö alkuperäisen opiskeluoikeusoppilaitoksen, joka saa VOS-rahoituksen siirtää myös suoritustiedot Koskeen vai riittääkö kun tutkinnon järjestäjä koulu sen tekee ja linkitykset on kunnossa? Molemmat oppilaitokset merkitsevät kuitenkin valmistumistiedon kuitenkin?
Vastaus: Päävastuullisen koulutuksen järjestäjän ei tarvitse siirtää (osa)suoritustietoja, vaan riittää, että alihankkija siirtää (osa)suoritustiedot ja että linkitys on kunnossa. Molemmat oppilaitokset merkitsevät päätason suorituksen vahvistetuksi sekä opiskeluoikeuden "Valmistunut"-tilaan. Päävastuullisella koulutuksen järjestäjällä päätason suorituksen vahvistaja voi olla joku heidän organisaationsa henkilöstöstä (ei siis tarvitse olla alihankkijan organisaatioon kuuluva varsinainen todistuksen allekirjoittaja).

Kysymys: KOSKI antaa tiedonsiirtovirheen, kun yrittää siirtää suoritusta, jossa osasuorituksen vahvistuspäivä on myöhemmin kuin "Katsotaan eronneeksi"-päivä. Voisiko tämän validoinnin poistaa, sillä osasuoritusten arvioinnit tapahtuvat usein vasta eropäivän jälkeen?
Vastaus: Ministeriöstä on tullut ohje, että osasuorituksen arviointi ei voi olla myöhemmin kuin eropäivä, jolloin tällaisissa tapauksissa joudutaan merkitsemään osasuorituksen arvioinnin tapahtuneen eropäivänä.

Kysymys: Jos HOKS- tavoite ei toteudu, niin merkitäänkö opiskelijalle katsotaan eronneeksi?
Vastaus: Kyllä.

Kysymys: Koulutuksen järjestäjä, joka saa valtionosuuden ostaa meiltä tutkintokoulutusta. Siirrämme opiskelijan Koskeen rahoituksella 6 muu. Pitääkö tutkintokoulutuksen järjestävän oppilaitoksen siirtotiedoissa näkyä, että koulutus on oppisopimusta?
Vastaus: Ei tarvitse. Tutkintokoulutuksen järjestäjän näkökulmasta koulutuksen voi katsoa olevan oppilaitosmuotoista koulutusta.

Kysymys: Katsotaan eronneeksi = oppisopimus opiskelija ei suorita / ei saa suoritettu tutkintoa ja oppisopimus päättyy. Eronnut = oppisopimus purkaantuu (esim. työsuhde purkaantuu). Onko näin?
Vastaus: Ammatillisessa koulutuksessa käytetään aina tilaa "Katsotaan eronneeksi" riippumatta siitä, onko kyse eroamisesta tai siitä, että opiskelijan katsotaan eronneen. "Eronnut"-tilaa ei käytetä ammatillisessa koulutuksessa ollenkaan. KOSKI-palveluun on tulossa uusi erillinen rakenne, jossa oppisopimukselle voi merkitä tiedon, että oppisopimus on purettu ennen alkuperäistä päättymispäivää. Rakenteessa voi lisäksi siirtää tiedon siitä, onko oppisopimus purettu ennen vai jälkeen koeajan päättymisen.

Kysymys: Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja kohtaan tarkennusta ja uskon vahvistusta: Tuleeko todistukseen siis vain tuo em. otsikkotaso ja ei lainkaan kokonaisarviointia? Opintokortilla sitten eritellään tarkemmin, mistä koostuu ja niihin osasuorituksiin tulee arviointi? Siirretäänkö nämä opintokortin osasuoritukset Koskeen?
Vastaus: Kyllä, juuri näin. KOSKI-tietomallissa kokonaisuus "Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja" on ikään kuin tutkinnon osa, jolle ei kuitenkaan tule mitään kokonaisarviointia. Sen alle tulevat sitten erilliset suoritetut opinnot ja niiden arvioinnit ikään kuin tutkinnon osaa pienempinä kokonaisuuksina.

Kysymys: Miksi osa-aikaisuus jaksot kirjautuvat koskessa Lisätiedot-kohtaan, eikö olisi selkeämpää näyttää osa-aikaisuusprosentti ja rahoitus Tila-kohdassa?
Vastaus: Osa-aikaisuus ei sinänsä ole loogisesti sidoksissa pelkästään opiskeluoikeuden tilaan. Osa-aikaisuus määritetään HOKS:issa, kun läsnäoloa ja poissaoloa (eli opiskeluoikeuden tiloja) ei määritellä etukäteen HOKS:issa.

KOSKI-klinikka 28.9.2018 (Yleissivistävä koulutus)   

Kysymys: Miten lukiosuoritukseen siirretään uskonnon oppiaine, kun opiskelija on suorittanut kursseja eri uskontojen alta.
Vastaus: Uskonto siirretään yhtenä oppiaineena (ja yhdellä arvosanalla) niin, että eri uskontojen kurssit näkyvät saman oppiaineen alla.

Kysymys: Aiotaanko peruskouluun ja lukioon liittyvä Tilastokeskuksen tiedonkeruu tehdä Koskesta 20.1.2018?
Vastaus: Tilastokeskus ei tee tammikuussa 2018 muuta tiedonkeruuta kuin valtiovarainministeriön toimeksiannosta tehtävän kotikuntakorvauskyselyn, joka tehdään edelleen vanhalla tavalla. KOSKI-palvelua aletaan käyttää yleissivistävän koulutuksen osalta tietolähteenä syksyn 2019 tiedonkeruussa.

Kysymys: Pitääkö lukiokoulutuksessa lähettää rahoitusmuototieto läsnäolojaksoille muidenkin kuin niissä tilanteissa, joissa kaksoistutkintolainen siirtyy rahoitusmuodosta "Muuta kautta rahoitettu" valtionosuusrahoitteiseen koulutukseen?
Vastaus: Vaikka suurin osa lukiokoulutuksesta on valtionosuusrahoitteista, haluttaisiin silti jokaiselle läsnäolojaksolle lukiokoulutuksessa rahoitustieto. Tämä sen vuoksi, että koulutuksen järjestäjä ottaisi aktiivisesti kantaa rahoitusmuotoon siirrossa.

Kysymys: Miten merkitään opintojen tunnustaminen aikuisten perusopetuksessa, jos opiskelija on jo suorittanut joitakin päättövaiheen opintoja vaikkapa alkuvaiheen aikana toisessa oppilaitoksessa?
Vastaus: Tällaiset opinnot siirretään normaalisti päättövaiheeseen tunnustettuina kursseina oikean oppiaineen alle.

Kysymys: Oppilas vaihtaa alakoulun 6:lta luokalta toiseen yläkouluun 7:lle. Pitääkö 6:luokan päätteeksi merkitä oppilas alakoulusta eronneeksi?
Vastaus: Ei tarvitse, jos siirrytään uuteen kouluun saman kaupungin/kunnan sisällä. Tällöin uusi koulu voi jatkaa saman opiskeluoikeuden päivittämistä. Oppilaan voi myös merkitä eronneeksi ja luoda uuden opiskeluoikeuden uuteen kouluun siirryttäessä.

Kysymys: Koulukuljetuksissa tulisi olla taulukko jossa voidaan merkitä kuljetusjaksot.
Vastaus: KOSKI-palveluun voi siirtää tällä hetkellä vain yhden kuljetusetujakson per opiskeluoikeus, jolloin siirretään aina aktiivisin tai uusin jakso. Jos kuljetusetutiedosta ei tule osa KOSKI-palvelun pysyvää datasettiä, niin pidetään toteutus tällaisena. Jos taas kuljetusetutiedosta tulee arkistoitava tieto, muutetaan toteutusta niin, että voi tuoda useita kuljetusetujaksoja per opiskeluoikeus.

Kysymys: Mistä lähtien takautuvasti tulee viedä oppilaan tukipäätökset Koskeen?
Vastaus: 1.1.2018 aktiivisina olleista päätöksistä alkaen.

Kysymys: Perusopetukseen valmistava opetus: milloin aletaan hyödyntää KOSKI-palvelua tähän liittyvässä tiedonkeruussa?
Vastaus: Suunnitelmien mukaan syksyn 2019 tiedonkeruussa, mutta Tilastokeskus ei ole tehnyt asiaan liittyen vielä sitovaa päätöstä, eli saattaa olla, että vielä syksyllä tehdään perusopetukseen (ja perusopetukseen valmistavaan opetukseen) liittyvä tiedonkeruu vielä vanhalla tavalla.

KOSKI-klinikka 21.9.2018

Kysymys: Musiikkialan opiskelijat tekevät keikkoja eri toimijoille lukuvuoden aikana. Työpaikkoja kertyy paljon. Itse keikka yrityksessä voi kestää vain esim. puoli tuntia, mutta opiskelijat valmistelevat keikkaa pitkään. Heille on tähän asti avattu koulutussopimus keksittyyn yritykseen nimeltä ”Musiikkialan yritys” ja aika on määritelty koko lukuvuodeksi. He ovat täyttäneet päiväkirjaa tehdyistä töistä. Miten nyt tulisi toimia Kosken kannalta?
Vastaus: Tässä on aina kyse KOSKI-palvelun kannalta oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta, sillä virallista koulutussopimusta ei ole.

Kysymys: Ammatillisen koulutuksen majoitustietojen kirjaamisen yksityiskohdat mietityttävät. Pitääkö opiskelija kirjata erikseen pois asuntolasta loman ajaksi? Vai riittääkö lomatieto itsessään. Entä, jos opiskelija on muutaman viikon top-jaksolla eikä sinä aikana ole asuntolassa. Kirjataanko silloinkin pois majoitusedun piiristä? Tai jos keskeyttää tilapäisesti, kirjataanko erikseen majoitusetu lopetus vai riittääkö tieto pelkästään keskeyttämisestä?
Vastaus: Majoitusjaksoa ei tarvitse KOSKI-palvelussa keskeyttää loman ajaksi, sillä loman neljän ensimmäistä viikkoa lasketaan opiskelijavuosiin samoilla kertoimilla kuin läsnäolopäivät. Jos keskeyttää tilapäisesti, riittää myös tieto keskeyttämisestä, jos majoitus jatkuu heti keskeyttämisen jälkeen. Periaatteessa majoitusta ei siis tarvitse keskeyttää, jos majoitus on oikeasti kuitenkin opiskelijan käytössä, vaikka ei siellä jonkin jakson aikana yöpyisikään. Työssäoppimisjaksoja ei enää ole olemassa, mutta tämä pätee viimeinen maininta pätee siis esimerkiksi työssäoppimisjaksot korvanneisiin koulutussopimuksiin.

Kysymys: Kaksari valmistuu ammatillisesta koulutuksesta ja siirtyy lukion aineopiskelijaksi suorittamaan yo-tutkintonsa valmiiksi. Hän suorittaa yksittäisiä lukiokursseja aineopiskelijana ja kirjoittaa yo-kokeet. Miten toimitaan opiskelijan suorittamien kurssien kanssa, jotka suoritettiin ennen siirtymistä lukion aineopiskelijaksi eli silloinhan opiskelija ei ole ollut rahoituksen piirissä. Pitääkö tällaiset kurssit merkitä hyväksiluetuiksi kursseiksi?
Vastaus: Opiskelija on koko ajan ollut lukiossa aineopiskelijana, jolloin ei tarvitse luoda hänelle uutta opiskeluoikeutta KOSKI-palveluun, vaan voidaan jatkaa vanhan opiskeluoikeuden päivitystä. Tässä vain muutetaan läsnäolotilan rahoitusmuodoksi (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/opintojenrahoitus/latest) "Valtionosuusrahoitteinen koulutus".

Kysymys: Kysymys uusien tutkinnon perusteiden arviointiasteikosta: nyt numeerinen asteikko on 1-5, mutta ytojen tutkinnon osat arvioidaan Hyväksytty-Hylätty. Kosken asteikossa 1-5 ei ole noita hyv-hyl eli käytetäänkö ytojen arvioinnissa eri asteikkoa kosken kannalta (kosken arvosana koodit)?
Vastaus: Arvosanat "Hyväksytty" ja "Hylätty" on nyt lisätty kyseisen arviointiasteikon koodistoon (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/arviointiasteikkoammatillinen15/latest).

Kysymys: Voiko peruskoulun uudessa ops:issa siirtää Koskeen useamman valinnaisen taito- ja taideaineen arvosanan päättöarvioinnissa (koskee kevättä 2020)? Vai siirtyykö Koskeen vain YKSI arvosana esim. valinnaisesta kotitaloudesta, vaikka sen alla olisi esim. 5 valinnaista kotitalouden kurssia? Vaikka näillä kursseilla ei ole mitään kytköstä toisiinsa, eli ovat irrallisia kursseja?
Vastaus: Vastaus riippuu siitä, ovatko valinnaiset taito- ja taideaineiden opinnot ovat yhteisten aineiden (KOSKI-palvelussa pakollinen, valtakunnallinen aine) valinnaisia tunteja vai valinnaisia ainesuorituksia (KOSKI-palvelussa valinnainen, valtakunnallinen aine). Jos valinnaiset taito- ja taideaineiden opinnot ovat yhteisten aineiden valinnaisia tunteja, nämä eivät näy KOSKI-palvelussa muuten kuin yhteisen aineen arvosanassa. Jos taas valinnaiset taito- ja taideaineiden opinnot ovat valinnaisia ainesuorituksia, näiden tulee näkyä Koskessa seuraavasti riippuen paikallisesta opetussuunnitelmasta:

• Jos opinnot tulkitaan erillisiksi, saman valinnaisen aineen suorituksiksi, jotka eivät muodosta kahden vuosiviikkotunnin tai sitä laajempaa kokonaisuutta, ne siirretään myös KOSKI-palveluun erillisinä valinnaisen aineen suorituksinaan. Arvosanana näillä suorituksina on aina ”Hyväksytty” (alle kahden vuosiviikkotunnin suorituksille ei anneta numeraalista arvosanaa). KOSKI-palveluun on siirrettävä näissä tapauksissa myös kuvaus siitä, mitä on opiskeltu (esimerkiksi kaksi alle kahden vuosiviikkotunnin valinnaista kuvataiteen suoritusta, joista toisessa kuvauksena "Veistokurssi" ja toisessa "Öljyvärimaalauskurssi").
• Jos paikallisesti säädetään opetussuunnitelmassa, että ko. erilliset suoritukset muodostavat yhtenäisen valinnaisainekokonaisuuden (laajuus 2 vuosiviikkotuntia tai yli), ne tuodaan KOSKI-palveluun yhtenä valinnaisaineen suorituksena, joka on arvioitu asteikolla 5-10. Kuvausta ei tässä tapauksessa tarvita.

Kysymys: Eihän vuosityöaikataulukkoon tarvitse merkitä erikseen kos- tai opso -jaksoja erikseen? Miten kirjataan, jos kos- jakso on osa-aikainen ja opiskelija käy samaan aikaan oppilaitoksessa tunneilla?
Vastaus: KOSKI-palvelun terminologialla kysymys on siis siitä, tuleeko koulutussopimus- ja oppisopimusjaksojen osa-aikaisuus olla jotain muuta kuin 100% ja pitääkö koulutussopimusjakso kirjata KOSKI-palveluun jotenkin eri tavalla riippuen siitä, käykö opiskelija samaan aikaan oppilaitoksessa tunneilla. Osa-aikaisuus ei ole sinänsä missään yhteydessä koulutussopimuksiin tai oppisopimuksiin, vaan kokonaisuus ratkaisee ja tämä määritellään HOKS:ssa. Koulutussopimustiedot siirretään aina samalla tavalla Koskeen riippumatta siitä, käydäänkö jakson aikana tunneilla vai ei, eli koulutussopimuksen ns. osa-aikaisuus ei näy KOSKI-palvelussa.

Kysymys: OPH ilmoitti eilen että tulee ottamaan vuoden 2019 rahoitustiedot KOSKI-palvelusta ja tiedot tulee olla merkittynä 1.11. virheettömästi. Milloin saadaan KOSKI-palvelusta koontia koulutuksenjärjestäjän tasolla että tietoja voisi tarkistaa / vertailla?
Vastaus: KOSKI-palveluun rakennetaan parhaillaan raportteja, joita koulutuksen järjestäjät voivat hyödyntää datan laadun valvonnassa. Ammatillisen koulutuksen osalta opiskelijavuositietojen tarkistusraporttiin pyritään samaan mukaan myös jonkinlainen suuntaa antava opiskelijavuosikertymäluku per opiskeluoikeus. Rahoituksen laskenta aikoo myös suunnitelmien mukaan jakaa KOSKI-tiedon perusteella tehdyt laskennat ja niissä käytetyt tunnusluvut koulutuksen järjestäjien kanssa.

Kysymys: Edelliseen kysymykseen liittyen, tarkastellaanko tässä vaiheessa ammatillisen koulutuksen rahoitustietojen osalta vain opiskelijavuositietoja?
Vastaus: Kyllä, rahoituksen laskenta tarkastelee 1.11. tilanteen osalta KOSKI-palvelusta vain opiskelijavuositietoja, mutta kaikkien tietojen (eli myös suoritustietojen) pitäisi olla tästä huolimatta ajan tasalla.

Kysymys: Annatteko tiedotteen silloin kun (KOSKI-palvelusta saatavat) raportit on käytettävissä?
Vastaus: Tiedotetaan sitä mukaa, kun raportteja saadaan tuotantoon.

Kysymys: Opiskelijavuosista vielä: onko pääpainopiste painottamattomissa vai painotetuissa opiskelijavuosissa?
Vastaus: Painotettuja opiskelijavuosia käytetään vain perusrahoituksen profiilikertoimen määrittelyssä.

Kysymys: Saammeko me tiedon siitä, mitä opiskelijavuosia meidän tiedoista ministeriöön välitetään?
Vastaus: KOSKI-palveluun rakennetaan parhaillaan raportteja, joita koulutuksen järjestäjät voivat hyödyntää datan laadun valvonnassa. Ammatillisen koulutuksen osalta opiskelijavuositietojen tarkistusraporttiin pyritään samaan mukaan myös jonkinlainen suuntaa antava opiskelijavuosikertymäluku per opiskeluoikeus. Rahoituksen laskenta aikoo myös suunnitelmien mukaan jakaa KOSKI-tiedon perusteella tehdyt laskennat ja niissä käytetyt tunnusluvut koulutuksen järjestäjien kanssa.

Kysymys: Näkeekö (ammatillisen koulutuksen opiskelijavuositietojen) tarkistusraportilta tiedon myös loppuvuoden ennusteesta (toteuma + ennuste + yhteensä 2018)?
Vastaus: KOSKI-palveluun rakennettavasta ammatillisen koulutuksen tarkistusraportista näkee vain tiedon arvioidusta opiskelijavuosikertymä kyseisen opiskelijan osalta raportin tulostusparametreissa määritellyn aikajakson osalta. Loppuvuoden ennuste on toivottavasti mukana rahoituksen laskennan jakamassa raportissa.

Kysymys: Koskeeko 20.9.2018 lähetetty tiedote rahoituksen osalta siis vain ammatillista puolta?
Vastaus: Koskee vain ammatillista koulutusta.

Kysymys: Saitteko jo tietoa miten ammatillisen koulutuksen väliaikaisen keskeytyksen kesto (1vko, 1kk, 2kk jne)  vaikuttaa opiskelijavuosien kertymään? Selkeää ohjetta/linjausta ei nyt ole, minkä mittaiset keskeytykset tulisi merkata opiskelijan tietoihin, sillä 4vko käsite koskeekin siis vain koulutuksenjärjestäjän lomia.
Vastaus: Väliaikainen keskeyttäminen ei kerrytä opiskelijavuosia ammatillisessa koulutuksessa. Opiskelija merkitään ammatillisessa koulutuksessa väliaikaisesti keskeyttäneeksi, kun se keskeytys toteuttaa jonkin seuraavassa kuvauksessa mainituista kriteereistä: "Opiskelijalla on oikeus väliaikaisesti keskeyttää opiskeluoikeutensa siksi ajaksi, kun hän on suorittamassa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelusta taikka saa sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista sairauspäivärahaa taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Lisäksi opiskeluoikeus voidaan opiskelijan pyynnöstä väliaikaisesti keskeyttää muusta perustellusta syystä. Väliaikaisella keskeyttämisellä tarkoitetaan tilanteita, joissa opiskelija on luvallisesti poissa koulutuksesta, opiskelija on luvatta pois koulutuksesta tai opiskelija on erotettu määräajaksi (pidätetty määräajaksi). Määräaikainen erottaminen voi olla maksimissaan 12 kuukautta (85 §), kun opiskelija on erotettu koulutuksen järjestäjän toimesta (kurinpidolliset menettelyt 85 §). Keskeyttäminen voi tulla kyseeseen myös opiskelijan omasta ilmoituksesta (Opintotukilaki 25 a)."

Kysymys: Siirtääkö väliaikainen keskeyttäminen opiskelijan arvioitua valmistumisaikaa ammatillisessa koulutuksessa? Entä opiskeluoikeusaikaa?
Vastaus: Se, siirtääkö väliaikainen keskeyttäminen opiskelijan arvioitua valmistumisaikaa, on oppilaitoksen itsensä arvioitava. Opiskeluajan käsitettä ei sinänsä enää tunneta, eli opiskelija voi periaatteessa opiskella vaikkapa ammatillista perustutkintoa 100% läsnäololla.

Kysymys: Edelliseen kysymykseen ja vastaukseen liittyen, jos ammatillisen koulutuksen opiskelijaa voi roikottaa noin pitkään, niin onko oikeampi tapa laittaa osa-aikaisuuskerroin välillä nollille kuin väkiaikainen keskeytys (jos ei ole siihen kelpaavaa syytä?
Vastaus: Osa-aikaisuusprosenttia käytetään lähtökohtaisesti vain silloin, jos opiskelijan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa on sovittu, että opiskelija opiskelee osa-aikaisesti tietyllä osa-aikaisuusprosentilla. Väliaikaista keskeyttämistä voidaan käyttää, jos opiskelija on yllä mainitulla tavalla luvallisesti tai luvatta pois koulutuksesta.

Kysymys: Tuleeko nyt määritellä Koskeen viime kesän kuukauden mittainen loma (ammatillisen koulutuksen) opiskelijoille niin, että tilana on loma ja osa-aikaisuusprosentti on 0%?
Vastaus: Lomalla on lähtökohtaisesti aina sama osa-aikaisuusprosentti kuin sitä edeltävässä tai viimeisimmässä läsnäolojaksossa. Kuukauden mittaisen loman ajaksi merkitään opiskelijan opiskeluoikeuden tilaksi "Loma", sillä jakso on pidempi kuin neljä viikkoa.

Kysymys: Mikä merkitys ammatillisen koulutuksen opiskelijan loman osa-aikaisuusprosentilla on?
Vastaus: Koska loman ensimmäiset neljä viikkoa lasketaan rahoituksen näkökulmasta läsnäolopäiviksi, lomalla tulee olla sama osa-aikaisuusprosentti kuin mitä HOKS:iin on tälle ajalle määritetty. Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että lomalla on lähtökohtaisesti aina sama osa-aikaisuusprosentti kuin sitä edeltävässä tai viimeisimmässä läsnäolojaksossa. Eli jos esimerkiksi opiskelija on läsnä 100% välillä 9.8.-31.12.2018, läsnä 60% välillä 1.1.-31.3.2019, väliaikaisesti keskeyttänyt välillä 1.4.-31.5.2019 ja lomalla välillä 1.6.-31.7.2019, hänen lomansa läsnäoloprosentiksi tulee 60%.

Kysymys: Eli siis jos ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan kesäloma on tasan 4 viikkoa tai vähemmän, niin sitä ei tarvitse siirtää näkyville Koskeen? Ja jos loma on 4 viikkoa ja 1 päivä tai pidempi, niin pitää siirtää Koskeen?
Vastaus: Kyllä, juuri näin.

Kysymys: Saadaanko koskesta jotain raporttia laajennetun oppisopimustehtävän opiskelijoista, lähinnä siitä, että onko toinen opl kiinnittänyt id:t omaan järjestelmäänsä, jotta koskessa yhdistyy oikea kj ja ostetun koulutuksen opl:n suoritukset?
Vastaus: Pyritään tekemään tähän parempia työkaluja ammatillisen koulutuksen järjestäjille. Ensimmäinen näistä on linkityssähköpostin generointi alihankkijalle KOSKI-käyttöliittymässä. Toinen on raportti, jolla voisi tarkastella, onko linkitykset tehty. Tuon raportin tekeminen on vain siinä mielessä haasteellista, että KOSKI-palvelussa ei nyt ole sellaista tietoa, että kyseiseen opiskeluoikeuteen pitäisi tulla linkitys.

Kysymys: Jos opiskelija on kesäkuussa palkkatyössä 1.-30.6. ja koulutussopimuksella alkaen heinäkuusta niin merkitäänkö palkallinen töissä oloaika 1.-30.6. läsnäoloprosentilla 0?
Vastaus: Riippuu tilanteesta. Jos opiskelija menee palkkatöihin, vaikka muuten olisi suunniteltu osaamisen hankkimista koulutuksen järjestäjän ympäristöissä, tästä seuraa jakso, joka on läsnäoloprosentilla 0% (eli kyseessä ei ole koulutuksen järjestäjän päättämä keskeytys). Jos kyseessä on opiskelijan kannalta koulutuksen järjestäjän päättämä kesäloma, jolloin hän käy palkkatöissä, tällöin kesäkuulta 4 viikkoa tulisi opiskelijavuosiin mukaan 100% (tai HOKS:ssa määritellyn osa-aikaisuusprosentin mukaisena) lomajaksona. Jos taas loma jatkuu muilla, mutta kyseinen opiskelija menee oppisopimuksella töihin, tämä merkitään 100% mukaisena läsnäolona.

Kysymys: Meillä on ollut opoilla vähän epäselvyyttä siitä, että onko Koskeen liittyvällä ammatillisen koulutuksen läsnäoloprosentilla jokin yhteys esim. Kelan vaatimaan päätoimisuuteen? Eli opojen mielestä opintoja vähintään 25 h/vko = 3 päivää/viikko (Kelan vähimmäisvaatimus päätoimisuudelle) olisi Koskessa 100 %. Mutta minun mielestäni jos opiskelija opiskelee 3 päivää viikossa, niin Koskeen siirtyisi osa-aikaisuus 60%?
Vastaus: Jos Kelalla on joku oma määritelmänsä päätoimisuudelle, he pystyvät sen päättelemään KOSKI-palveluun tallennetuista tiedoista. Ohje osa-aikaisuuden laskemiselle löytyvät ohjeesta KOSKI-palveluun tallennettavat tiedot ja tiedonsiirto / tietojen manuaalinen tallentaminen kohdasta "5. Rahoituksen tiedot koulutusmuodoittain" > "Ammatillinen koulutus" > "Opiskelijavuositiedot". Eli tässä kyseisessä tapauksessa, kun opiskellaan 3 päivää viikossa, osa-aikaisuusprosentti on 60%.

Kysymys: Pidetäänkö klinikka syyslomalla viikolla 42? Silloin olisi ammatillisen klinikka.
Vastaus: Kyllä pidetään.

Kysymys: Miten ammatillisen lisäkoulutuksen (ammattitutkinnot) läsnäolot merkitään ja siirretään Koskeen? Jos valmistavaa koulutusta on esim. 3 pv / kk (sivutoiminen), pitääkö merkitä osa-aikaisuusprosentit? Jos opiskelija tekee päätoimisesti ammattitutkintoa niin onko läsnäolo 100%? Entä ei tutkintoon johtava koulutus?
Vastaus: Jos opiskelija opiskelee päätoimisesti ammattitutkintoa, niin läsnäolo on 100%. Tiedustellaan vastausta sivutoimisen valmistavaan koulutukseen osallistumisen osalta Valtionosuudet-yksiköstä. Tutkintoon johtamaton koulutus tulee KOSKI-palveluun vasta 1.1.2019 alkaen, ja ohjeistus sen osalta tulee myöhemmin.

Kysymys: Saisiko rahoituksen porukan pitämään samanlaista klinikkaa?
Vastaus: Kutsutaan ainakin aluksi rahoituksen edustaja mukaan KOSKI-klinikkaan silloin, kun pääsee.

Kysymys: Sain eilen tiedon, että Kosken tietomallissa ei tunnisteta aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen kurssikoodeja. Onko näin? Mahdollistaako KOSKI-tietomalli, että siirretään aikuisten perusopetuksessa samaan opiskeluoikeuteen päätason suorituksiksi aikuisten perusopetuksen alkuvaihe sekä x-määrä aineopintosuorituksia?
Vastaus: KOSKI-tietomalli mahdollistaa alkuvaiheen kurssien siirtämisen alkuvaiheen oppiaineen alle. Vastaavasti KOSKI-tietomalli mahdollistaa sen, että saman aikuisten perusopetuksen opiskeluoikeuden alla on päätason suorituksina aikuisten perusopetuksen alkuvaihe sekä yksi tai useampi aineopintosuoritus. Jos tähän liittyen on ongelmia tiedonsiirroissa, olkaa yhteydessä opintohallintojärjestelmätoimittajaan.

KOSKI-klinikka 14.9.2018

Kysymys: Kuluttaako väliaikainen keskeytyminen ns. opiskeluaikaa?
Vastaus: Tällaista maksimiopiskeluaikaa ei ole enää olemassa, eli ei kuluta.

Kysymys: Onko sairaslomalla olevan opiskelijan opiskeluoikeuden tilana väliaikaisesti keskeytynyt, ja onko tässä väliä onko sairasloma pituus yli vai alle neljä viikkoa?
Vastaus: Opiskeluoikeuden tilaksi kannattaa merkitä sairasloman vuoksi väliaikaisesti keskeytynyt vain, jos opiskelija ilmoittaa, että keskeyttää opintonsa sairastumisen vuoksi ja aikoo siirtyä opintotuesta sairauspäivärahaan (käytännössä opiskelija voi nostaa opintotukea kaksi kuukautta sairauden ajan). Muut sairaspoissaolot opiskelija voi olla läsnäolevana.

Kysymys: Miten toimitaan ammatillisessa koulutuksessa 1.8. uusiin perusteisiin siirtyneiden osalta tilanteessa, jossa vanhojen perusteiden mukaista tutkinnon osaa ei voi kokonaisuudessaan tunnustaa osaksi uusien perusteiden mukaista tutkintoa?
Vastaus: Vastaus tähän riippuu aina siitä, mistä tutkinnosta on kyse (eli siitä, mitä tutkinnon rakenne mahdollistaa), jolloin epäselvissä tilanteissa joutuu pyytämään tutkinto- tai tutkinnon osakohtaiset ohjeet Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen yksiköstä.

Kysymys: Onko uusiin perusteisiin siirryttäessä jotain eroa siinä miten tunnustamisen lisätietoviite merkitään? Aikaisemmin ohjeistettu hieman hämäävästi, että "Tunnustamisen yhteydessä välitetään KOSKI-palveluun kuvaus osaamisen tunnustamisesta vastaavalla tavalla kuin muissakin tunnustamisissa tehdään, eli kirjataan ”selite”-kenttään (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-7-1) tunnustetun tutkinnon osan nimi ja tutkinnon perustemääräyksen diaarinumero ja/tai todistuksen antajan nimi ja päivämäärä." Tämä ei kuitenkaan ole se ns. normaalitapa.
Vastaus: Ei pitäisi olla, vaan viittausmerkintä pitäisi tehdä, kuten muutenkin toisesta ammatillisesta tutkinnosta tunnustettaessa (esim. "Tutkinnon osa on tunnustettu x-alan perustutkinnosta (pvm., dnro), X:n ammatti-instituutti."). Korjataan hämäävä ohjeistus.

Kysymys: Miten kokonaisuuksien "Korkeakouluopinnot" tai ”Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja” sisälle tulevien opintojen arvosanat vaikuttavat painotettuun keskiarvoon?
Vastaus: Kuten yhteisten tutkinnon osien osa-alueet, eli lasketaan ns. osa-alueittain mukaan, sillä kyseisistä opinnoista ei voi muodostaa yhtä yhtenäistä arvosanaa.

Kysymys: KOSKI-klinikalla 31.8.2018 kysyttiin, voiko KOSKI-palveluun viedä myös lyhyemmät kuin neljä viikkoa kestävät loma-ajat. Vastauksena saatiin, että "...tuodaan jatkossa lyhyemmätkin lomajaksot ammatillisessa koulutuksessa. Näissä vain pitää aina muistaa tuoda koko päivämääräpari (alku- ja loppupäivä)." Tähän liittyen jatkokysymys: Tarkoittaako tämä että pitää tuoda vai saa tuoda?
Vastaus: Tutkitaan asiaa lomajaksoista mahdollisesti kiinnostuneiden viranomaisten osalta, ja vastataan tähän kysymykseen sitten. Aihe on sen verran tärkeä, että laitetaan ohjeet myös seuraavaan mahdolliseen koulutuksen järjestäjille lähetettävään tiedotteeseen. "Loma"-tilaa voi sillä aikaa käyttää niin kuin on edellä sovittu (eli voi tuoda tai jättää tuomatta neljä viikkoa kestävät tai sitä lyhyemmät lomat). Yli neljä viikkoa kestävät lomajaksot on joka tapauksessa tuotava KOSKI-palveluun. "Loma"-tilan käytössä on myös huomioitava, että sitä käytetään vain koulutuksen järjestäjän päättämissä lomajaksoissa. Jos opiskelija ottaa ns. omaa lomaa, niin kyseessä on aina väliaikainen keskeytys.

Kysymys: Eikö lomatiedot voisi tuoda oppilaitoskohtaisen käytännön mukaan?
Vastaus: Ei voi, jos halutaan, että tieto on yhdenmukaista. Tämä koskee käytännössä koko KOSKI-palvelun tietosisältöä.

Kysymys: Miten tilapäiset keskeyttämiset (esimerkiksi omat lomat) merkitään lukiokoulutuksen osalta?
Vastaus: Opiskeluoikeuden tilaa "Loma" käytetään vain ammatillisessa koulutuksessa, eli sitä ei käytetä yleissivistävässä koulutuksessa ollenkaan. Tilapäiset keskeyttämiset merkitään yleissivistävän koulutuksen osalta opiskeluoikeuden tilalla "Väliaikaisesti keskeytynyt".

Kysymys: 7.9.2018 klinikassa sanottiin, että 1.8. uusiin perusteisiin siirtyneiden osalta suoritettujen koulutussopimus- ja oppisopimusjaksojen tulisi näkyä KOSKI-palvelussa normaalisti päätason suorituksella. Opintohallintojärjestelmässä nämä on kuitenkin kiinnitetty osasuoritukselle (eli tutkinnon osaan), ja jos kyseinen tutkinnon osa muuttuu tunnustetuksi, tuntuisi väärältä pitää nämä tiedot opintohallintojärjestelmässä tunnustetussa tutkinnon osassa. Voisiko kuitenkin ohjeistusta muuttaa niin, että koulutussopimus- ja oppisopimustietoja ennen 1.8.2018 päättyneistä jaksoista ei välitetä uusiin perusteisiin siirtyneiltä?
Vastaus: On tullut ohje, että näiden alkuvuonna (1.1.-31.7.2018) suoritettujen koulutussopimus- ja oppisopimusjaksojen tulisi näkyä KOSKI-palvelussa myös uusin perusteisiin siirryttäessä, eli nuo joutuu nyt kirjaamaan opintohallintojärjestelmään vähän väärin, eli tunnustettuun tutkinnon osaan.

Kysymys: Opiskelija on suorittanut toisessa oppilaitoksessa tutkinnon jossa yhtenä tutkinnon osana on paikallinen tutkinnonosa. Tuo tutkinnon osa tunnustettaisiin nyt meillä suoritettavaan tutkintoon. Tuodaanko se Koskeen paikallisena (vaikka ei ole meidän paikallinen tutkinnon osa)?
Vastaus: Lähtökohtana pitää olla se, että toisessa oppilaitoksessa suoritettu paikallinen tutkinnon osa on tuottanut opiskelijalle sellaista osaamista, joka vastaa jotain nykyisessä oppilaitoksessa tarjottavaa valtakunnallista tai paikallista tutkinnon osaa. Eli vastaus riippuu siitä, onko tunnistettu osaaminen sellaista, että sillä voi tunnustaa suoritetuksi jonkin oppilaitoksen kyseiseen tutkintoon tarjoaman valtakunnallisen tai paikallisen tutkinnon osan. Jos tutkinnossa on paikallinen tutkinnon osa, niin siihen voidaan tunnustaa myös toisessa oppilaitoksessa suoritettu paikallinen tutkinnon osa. Kysymyksessä on siis viimeksi mainittu tilanne, jolloin tunnustettu tutkinnon osa siirretään paikallisena tutkinnon osana.

Kysymys: Kun esim. kaksoistutkintolaisen lukio-opintojen suorituksia kirjautuu ammatilliselle puolelle, ”Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai….” otsikon alle, niin mikä on otsikon ”tutkinnon osan ryhmä”-kentän arvo? lukio-opinnon tyyppi? kun yhden aineen opinnot kootaan yhteen, mikä on tämän koonnin tyyppi?
Vastaus: Kokonaisuuden ”Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja" osalta lähetetään ohjeet myöhemmin (= kun toteutus on valmis jollain opintohallintojärjestelmätoimittajalla) koulutuksen järjestäjille lähetettävässä tiedotteessa. Tämä ohjeistus lisätään myös usein kysyttyihin kysymyksiin. Opintohallintojärjestelmätoimittajat ohjeistavat asiakkaitaan oman järjestelmänsä osalta. Kokonaisuus kuitenkin löytyy jo tietomallista: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0. Kyseinen kokonaisuus käsitellään siis tietomallissa ikään kuin tutkinnon osana, ja sen alla suoritettavat pienemmät (ja arvioitavat) kokonaisuudet ovat sitten tämän tutkinnon osan osasuorituksia. Tutkinnon osan ryhmä kyseiselle kokonaisuudelle on "Ammatilliset tutkinnon osat", eli koodistossa (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/ammatillisentutkinnonosanryhma/latest) koodiarvo "1". Lukio-opinnot tuodaan paikallisina osasuorituksina omassa haarassaan (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-2-0-0) ja tälle osasuoritukselle tulee aina suorituksen tyyppinä koodiarvo "ammatillinenlukionopintoja". Kokonaisuudelle ”Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja" (kuten ei myöskään kokonaisuudelle "Korkeakouluopinnot") ei tule kokonaisarviointia.

Kysymys: Pitääkö jatkossa erottela ammatillisen koulutuksen lisätalousrahoituksen päätökseen mukaiset tiedot (ks. https://minedu.fi/lisasuoritepaatokset sivun alareunan liitetiedostot)?
Vastaus: Ei ole ainakaan tällaista vaatimusta tullut. Tiedot erotellaan todennäköisesti tarvittaessa rahoituksen laskennassa.

KOSKI-klinikka 7.9.2018

Kysymys: Voiko vanhan tutkinnon mukaan opiskeleva opiskelija valita yhden tai useamman tutkinnon osan saman tutkinnon uusista tutkinnon perusteista, vai pitääkö siirtyä kokonaan suorittamaan tutkinto uusien perusteiden mukaan?
Vastaus: Kyllä voi, jos ennen 1.8.2018 voimassa ollut tutkinnon rakenne mahdollistaa sen, että tutkintoon sisällytetään tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta. Tällöin arviointiasteikko on 1-5, eli voimassa olevan perusteen mukaan arvioidaan niillä kriteereillä ja arviointiasteikolla, jotka ovat perusteissa kirjattuina, mutta asteikolla 1-5 tehty arviointi muunnetaan tutkinnon osaa sisällytettäessä asteikolle 1-3. Todistukseen tulee kirjata viittaus: ”Tutkinnon osa tunnustettu …….. Arvosana on muunnettu OPH:n 501-2018 määräyksen mukaisesti.”

Kysymys: 2018 alkuvuonna aloittaneet ja 1.8. uusiin tutkinnon perusteisiin siirtyneet, miten alkuvuoden aikana suoritetut koulutussopimukset sekä oppisopimukset tulisivat näkyä Koskessa?
Vastaus: Aivan normaalisti, eli alkuvuonna suoritettujen/aloitettujen koulutussopimus- ja oppisopimusjaksojen tulisi näkyä päätason suorituksen tiedoissa aivan niin kuin 1.8.2018 jälkeen suoritettujen/aloitettujen. 

Kysymys: Opiskelija on valmistunut osatutkintoon 1.6.2018 ja haluaa nyt jatkaa suorittamaan koko tutkinnon. Voiko jatkaa vanhalla opiskeluoikeudella?
Vastaus: Ei voi, vaan pitää luoda uusi opiskeluoikeus ja tunnustaa siihen osatutkinnossa suoritetut tutkinnon osat.

Kysymys: Yhteisille tutkinnon osille löytyy Koski-koodistosta kolmet eri koodit. Mitä ovat 12-alkuiset koodit?
Vastaus: Nämä on siirtymäajalla olevien tutkintojen yhteisiä tutkinnon osia. Uusien perusteiden mukaisten tutkinojen yhteiset tutkinnon osat ovat 4-alkuisia.

Kysymys: Opiskeluoikeuden "Lisätiedot"-painike ei näy katselunäkymässä? Onko se poistettu? Jos on, niin mistä näkyy onko esim. pidennetty oppivelvollisuus välitetty Koskeen?
Vastaus: Jos "Lisätiedot"-painike ei näy katselunäkymässä, tämä tarkoittaa, että opiskeluoikeudelle ei ole siirretty mitään lisätietoja.

Kysymys: Opiskelija on aloittanut perustutkinto-opinnot keväällä 2018. Hän voisi nyt suorittaa näytön. Voiko hän suorittaa näytön vanhojen perusteiden mukaan nyt syyskuussa?
Vastaus: Ei voi. Siirtymäsäännösten mukaan 1.1.2018 aloittaneet opiskelijat siirtyvät 1.8.2018 suorittamaan 1.8.2018 voimaan tulleiden perusteiden mukaista perustutkintoa, ja siksi he eivät voi suorittaa enää tutkinnon osia vanhojen perusteiden mukaisesti.

Kysymys: Miten Koskessa näkyy jos (ammatillisen koulutuksen) opiskelija on rahoitusmuodolla "Työvoimakoulutus (OKM rahoitus)"? Aiemmin tämä näkyi läsnäolojaksossa, kuten muutkin rahoitusmuodot (mutta nyt ei ilmeisesti näy).
Vastaus: Jos kyseinen rahoitusmuoto ei näy katselukäyttöliittymässä, se tarkoittaa, että tietoa ei ole tullut KOSKI-palveluun tiedonsiirron yhteydessä. Näin on aina, kun joku lähetetty tieto ei näy KOSKI-katselukäyttöliittymässä, jolloin kannattaa aina olla ensisijaisesti yhteydessä opintohallintojärjestelmätoimittajaan, joka pystyy selvittämään, miksi tieto ei siirry.

Kysymys: Meillä opiskelija, joka on aloittanut kaksoistutkintolaisena, suorittaa aineopiskelijana kursseja ja tavoitteena on suorittaa yo-tutkinto, mutta ei lukion päättötodistusta. Opiskelija on aloittanut opintonsa nuorten lukiokoulutuksen puolella v. 2016. Nyt hän on siirtynyt aikuisten lukiokoulutuksen puolelle ja nuorten puolelta on hänelle siirretty eropäivä Koskeen. Mikä aloituspäivä hänellä siirretään koskeen aikuisten lukiokoulutuksen puolella, tuo vuoden 2016 aloituspäivä vai aikuisten lukiokoulutuksen aloituspäivä elokuulta 2018?
Vastaus: Opiskelijalle tehdään uusi opiskeluoikeus, ja aloituspäiväksi laitetaan oikea päivä elokuulta 2018. Aikaisemmista opinnoista hyväksiluetut kurssit tuodaan uuteen opiskeluoikeuteen tunnustettuina.

Kysymys: Syksyn VOS-kysely. Toimittaako OPH koul.järj. raportin jossa on vertailu mitä on välitetty aiempaan tapaan ja miten tiedot ovat Koskessa?
Vastaus: KOSKI-palveluun ollaan kehittämässä raportteja, joiden avulla koulutuksen järjestäjä voi helpommin verrata KOSKI-palveluun välitettyä dataa oman opintohallintojärjestelmänsä sisältämään dataan. Vertailua tiedonkeruulla kerättyyn dataan vs. KOSKI-data ei olla suunniteltu, sillä ajatuksena on, että jos KOSKI-tiedot vastaavat opintohallintojärjestelmässä olevia tietoja, se riittää koulutuksen järjestäjän osalta. Tavoitteena on kuitenkin myös vertailla Tilastokeskuksen keräämää dataa KOSKI-datan kanssa, jolloin tässä yhteydessä voitaisiin pyrkiä myös kyseisen vertailuraportin tekemiseen.

Kysymys: Kuntamme tarjoaa (perusopetuksen oppilaille) ns. talviajan kuljetuksia neljän kuukauden ajalle. Täytyykö nämäkin siirtää Koskeen?
Vastaus: Kyllä, kaikki kuljetusetujaksot tulee siirtää opiskeluoikeuden lisätietoihin "kuljetusetu"-rakenteessa (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-9-9-13). Lähetetään toistaiseksi aina se uusin/aktiivinen kuljetusjakso.

Kysymys: Kerätäänkö kosken kautta tietoa MAO-lisäpaikoilla olevista (ammatillisen koulutuksen) opiskelijoista? Jos kerätään, niin miten tieto näkyy/pitäisi näkyä Koskessa?
Vastaus: Ei kerätä. KOSKI-palveluun välitetään vain tieto siitä, että koulutuksen rahoitusmuodosta. Jos opiskelija opiskelee VOS-perusrahoituksella tai VOS lisäkohdennusrahalla, siirretään nämä opiskelijat rahoituskoodilla 1 Koskeen. Tämän takia koulutuksen järjestäjän tulee erikseen seurata MAO-opiskelijoiden toteumaa, koska Koski-järjestelmässä sitä ei erotella.  "9 Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus" on rahoituskoodi, kun opiskelija opiskelee MAO-valtionavustuksella rahoitetussa ohjelmassa.

Kysymys: Opiskelija suorittanut vanhoilla näyttötutkintoperusteisilla perustutkinnon ja ottanut uudesta pt (1.8 jälkeen voimaan tulleesta) yhden tutkinnon osan. Koskeen siirrettäessä herjaa arviointiasteikosta. Vanhat näyttöperusteiset arvioitu 1-3 asteikolla ja uusi tutkinnon osa asteikolla 1-5. Mitä pitää tehdä?
Vastaus: Tarkastetaan vielä ammatillisen koulutuksen yksiköstä, että pitääkö uusien perusteiden mukaiset tutkinnon osat arvioida vanhojen perusteiden mukaisessakin tutkinnossa asteikolla 1-5, ja tehdään sitten sellainen korjaus tietomalliin, että eri tutkinnon osat voivat olla saman tutkinnon sisällä arvioitu eri asteikoilla.

Kysymys: Laajennetussa oppisopimuksessa näkyy Koskessa, että sekä organisaatiomme rehtori on vahvistanut suorituksen että oppilaitos josta opetus on hankittu eli esim. Varalan urheiluopisto on sen vahvistanut. Ei liene oikein, että myös meidän rehtori näkyy vahvistajana?
Vastaus: Opiskeluoikeus tarvitsee vahvistuksen, jotta opiskeluoikeus voidaan merkitä valmistuneeksi. Todistuksen antavalla oppilaitoksella suorituksen vahvistaja on aina todistuksen allekirjoittaja(t). Alihankintatapauksissa palvelun tilaajan opiskeluoikeudella suorituksen vahvistaja voi olla heidän edustajansa, eli vahvistusta voidaan tässä tapauksessa tulkita niin, että tilaaja vahvistaa tarkistaneensa vastaanotetun todistuksen tiedot.

Kysymys: Tuleviin uusiin tutkinnon osiin (Yhteisten tutkinnon osien..  sekä Korkeakouluopinnot) on luvattu ohjeistusta kun voi ottaa tuotantoon. Mihin Kosken ohje ja opintohallintojärjestelmän ohje tulevat että osaa rakentaa tämän osion oikein Primukseen?
Vastaus: KOSKI-tietomalliin liittyvä ohje lähetetään tiedotteessa, kun toteutus on valmis jollain opintohallintojärjestelmätoimittajalla. Tämä ohjeistus lisätään myös usein kysyttyihin kysymyksiin. Opintohallintojärjestelmätoimittajat ohjeistavat asiakkaitaan oman järjestelmänsä osalta.

Kysymys: Pitääkö (perusopetuksen) koulukuljetustieto siis siirtyä Koskeen? Onko tieto vaihdettava lukuvuosittain?
Vastaus: Pitää siirtyä "kuljetusetu"-rakenteessa (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-9-9-13). Alkupäivä on pakollinen tieto koulukuljetukselle, mutta päättymispäivää ei tarvitse merkitä, jos koulukuljetus jatkuu keskeytyksettä opiskeluoikeuden päättymiseen asti. Lähetetään toistaiseksi aina se uusin/aktiivinen kuljetusjakso.

Kysymys: Erikoisammattitutkinto-opiskelija, jonka valmistava koulutus on on päättynyt jo 2015, suorittikin näytön vuonna 2018 ja sai siitä osatutkintotodistuksen. Tutkinnon perusteet ovat niin vanhat ettei niihin enää löydy tutkinnon osa -koodeja. Miten siirretään Koskeen? Vai siirretäänkö ollenkaan?
Vastaus: Tässä pitäisi tietää, mistä tutkinnosta on kyse ja ovatko perusteet olleet voimassa vielä vuonna 2018, kun näyttö on tehty, eli kysymykseen ei voi antaa yleispätevää vastausta. Nämä voi aina tarkastaa olemalla yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen (koski(at)opintopolku.fi).

Kysymys: Näytöt on toinen asia, mitä täällä on huomattu, kun on käyty valmistuneiden KOSKI-tietoja läpi. Eli opiskelijoilta on puuttunut suoritettuja näyttöjä, kun on joku tieto jäänyt täällä päässä täyttämättä.
Vastaus: Kehityksessä on paraikaa suoritustietojen raportti, jonka avulla voi helpommin verrata KOSKI-palveluun siirrettyjä suoritustietoja omassa järjestelmässä olevaan dataan.

Kysymys: Viime kevään kuudesluokkalaisille, jotka kopioitiin oman kunnan yläkouluun, ei voinut laittaa eropäivää ilman että vuosiluokan vahvistus olisi hävinnyt. Nyt nämä ex-kuudesluokkalaiset näkyvät Koskessa oppilaslistassa ikään kuin edelleen läsnä alakouluilla. Pitääkö näille kaikille käydä eropäivä laittamassa? Melko työläs juttu näin jälkeenpäin...
Vastaus: Kyllä pitäisi myös näille saada eropäivä siirrettyä. Opintohallintojärjestelmätoimittaja on kehittämässä yhdessä OPH:n KOSKI-tiimin kanssa ratkaisua, jolla tämä vanhojen tietojen päivitys saataisiin helpommaksi.

Kysymys: Eikö tosiaan haittaa jos (peruskoululta) 6:lta 7:lle siirrettäessä opiskeluoikeuden tunniste on muuttunut?
Vastaus: Ei haittaa, jos kyseessä on tilanne, että jatketaan saman koulutustoimijan (eli käytännössä kaupungin/kunnan) oppilaitoksessa.

Kysymys: Kun siirrytään jatkuvaan siirtoon niin eikö versiohistoria pullistu ylenmäärin?
Vastaus: Ei pullistu, sillä uusi versio syntyy vain, kun jokin tieto opiskeluoikeudella muuttuu.

Kysymys: Voiko edelleen linkittää lukiolaisen ja ammatillisen koulun opiskeluoikeuksia?
Vastaus: Kaksoistutkintolaisilla ei tarvitse (eikä saa) linkittää lukion ja ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeuksia, sillä kyseessä ovat muodollisesti itsenäiset, toisistaan riippumattomat opiskeluoikeudet.

KOSKI-klinikka 31.8.2018

Kysymys: Merkitäänkö aineopiskelijat lukiossa valmistuneiksi?
Vastaus: KOSKI-palvelun kontekstissa opiskeluoikeuden tila "Valmistunut" tarkoittaa sitä, että oppija on saavuttanut opinnoissa tavoitteensa. Lukion aineopiskelijalla tämän on jonkin oppiaineen/joidenkin oppiaineiden oppimäärän suorittaminen. Jos tämä tavoite on saavutettu, aineopiskelijalle merkitään opiskeluoikeuden päättäväksi tilaksi "Valmistunut".

Kysymys: Kun kyseessä on myyty tietopuolinen koulutus, tuleeko siinäkin tapauksessa kirjata päätoimisuusprosentit?
Vastaus: Jos kyseessä on vain tietopuolisen koulutuksen myyminen toisen koulutustoimijan alaiselle oppilaitokselle ilman, että myyjä ottaa vastaan mitään näyttöjä tai myöntää mitään suorituksia, tietopuolisen koulutuksen myyjän ei tarvitse tuoda mitään tietoja KOSKI-palveluun.

Kysymys: Saako Koskesta 20.9. tilastopäivän jälkeen Koskesta raporttia ulos, että mitä on tilastoitunut?
Vastaus: Tilastokeskus korvaa tiedonkeruut KOSKI-datasta tehtävillä poiminnoilla vasta vuoden 2019 aikana. Tässä vaiheessa ei ole suunnitteilla muita raportteja kuin KOSKI-datan laadunvalvontaa varten tehtävät raportit koulutuksen järjestäjille. Todennäköisesti Tilastokeskus myös poimii datan KOSKI-palvelun Vipuseen siirrettävästä raporttikannasta henkilöpohjaisena, jolloin ns. raporttina niistä toimivat Tilastokeskuksen julkaisemat tilastot sekä rahoituksen laskennat käyttämät raportit.

Kysymys: Kysymys, miksi Kosken automaattisiirto yritti siirtää jo vuonna 2012 valmistuneen, arkistoidun, opiskelijan tietoja ja siitä tuli tietysti virheilmoitus? Kyseinen opiskelija oli nyt ilmoittautunut syksyn yo-kirjoituksiin täydentämään aineitaan, johtuisiko siitä? Päättelin vaan siitä, kun on myös toinen arkistoitu yo-kokelas, mutta sitä Koski ei ole yrittänytkään siirtää... Hän tulee korottamaan aikaisemmin suoritettua arvosanaa. Lähinnä kysymys on siitä, pitääkö jatkossa jotenkin reagoida Kosken kannalta, jos tulee näitä aikaisemmin valmistuneita yo-kirjoittajia? Vai mistä mahtaa johtua tuo virheilmoitus siirrossa?
Vastaus: Tämä on opintohallintojärjestelmään liittyvä kysymys, jossa kannattaa olla yhteydessä suoraan opintohallintojärjestelmätoimittajaan.

Kysymys: Jos (ammatillisen koulutuksen) aikuisopiskelija majoittuu asuntolaan useita lyhyitä jaksoja ja majoitus on hänelle maksuton, tuleeko jokaisen jakson merkata? Tarvitaanko tietoa Koskessa? Majoitushan siinä tapauksessa ei ole sisäoppilaitosmuotoinen.
Vastaus: Kyllä. Tieto tulee tuoda opiskeluoikeuden lisätietojen "majoitus"-rakenteessa (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-11-1). Sisäoppilaitosmaista majoitusta varten on oma rakenteensa (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-11-2).

Kysymys: Loma-ajoista ohjeistus on, että neljä viikkoa ylittävät lomat viedään Koskeen. Onko ok viedä myös lyhyempiä loma-aikoja, vaikka ne eivät vaikuta rahoitukseen ja onko tiedossa, että viranomaisilla olisi tarpeita nähdä Koskesta myös lyhyempiä loma-aikoja? Ainakin TE-toimisto on kiinnostunut opiskelijoiden lomista, sillä ne vaikuttavat opiskelijan saamaan tukeen.
Vastaus: Klinikassa annetun vastaus oli väärä, eli tuodaan jatkossa lyhyemmätkin lomajaksot ammatillisessa koulutuksessa. Näissä vain pitää aina muistaa tuoda koko päivämääräpari (alku- ja loppupäivä).

Kysymys: Pitäisikö koskessa näkyä oppilaan edellinen kunta/koulu?
Vastaus: Jos oppilas on muuttanut kunnasta toiseen, hänen edellisen kuntansa/koulunsa suoritustiedot eivät näy KOSKI-palvelussa uuden kunnan/koulun virkailijoille.

Kysymys: Esim. levy- ja hitsausalan ammattitutkinto, tutkinnon osa Pienahitsaus hitsausprosessilla 111, 131, 135, 136 tai 141. Tässä osa pienahitsaus hitsausprosessilla 111, 131, 135, 136 tai 141 on suoritettava kahteen kertaan käyttäen eri hitsausprosessia, ts. suoritetaan kaksi tutkinnon osaa. Todistuksessa tutkinnon osien nimiin merkitään vain sen hitsausprosessin numero, jolla näyttö on annettu, esimerkiksi pienahitsaus hitsausprosessilla 141. Opiskelijalla suoritus 135 ja 145, tulee virheilmoitus päällekäisistä suorituksista. Miten pitää toimia että menee läpi Koskeen?
Vastaus: Saman tutkinnon osan tuominen useampaan kuin yhteen kertaan on sallittua KOSKI-tietomallissa, eli ongelma on nyt opintohallintojärjestelmässä tai jossain muualla siirtodatassa. Tästä voisi laittaa esimerkin KOSKI-palveluosoitteeseen sekä olla yhteydessä opintohallintojärjestelmätoimittajaan. KOSKI-tietomalliin ei kuitenkaan voi tällä hetkellä tuoda tutkinnon osan nimeä yllä kuvatulla tavalla, eikä valtakunnalliseen tutkinnon osaan voi tuoda kuvausta, jossa voisi kertoa, mistä hitsausprosessista (tai yleisemmin, mistä erottavasta tekijästä useamman kuin yhden saman tutkinnon osan välillä) on kyse. Tämä tehdään mahdolliseksi tietomalliin ja tiedotetaan, kun joko toisen (kuin ePerusteiden) mukaisen nimen tai kuvauksen valtakunnalliselle tutkinnon osalle on KOSKI-tietomallin puitteissa mahdollista.

Kysymys: Siirretäänkö osaamisalalle pakollinen valinnainen tutkinnon osa koskeen pakollisena vai valinnaisena tutkinnon osana?
Vastaus: Siirretään valinnaisena tutkinnon osana.

Kysymys: Jos opiskelijalla on oleskelulupaprosessi kesken, niin lasketaanko hänet rahoitukseen mukaan samoin kuin muut opiskelijat ammatillisessa koulutuksessa, kun hänet on siirretty Koskeen.
Vastaus: Tähän ei osaa Valtionosuudet-yksikkö vielä vastata. Vastaus julkaistaan tässä heti, kun se saadaan.

Kysymys: Lukiossa kaksoistutkinto-opiskelija valmistuu ammatillisella puolella keväällä tai nykyään ilmeisesti pitkin vuotta. Yo-tutkinto on vielä kesken ja opiskelija jatkaa lukiossa aineopiskelijana, jotta saa yo-tutkinnon loppuun. Opiskelijan kortilla on kaksoistutkinnon aikana suoritettuja arvosanoja ja tämän valmistumisen jälkeen tulee lukion aineopiskelijana suoritettuja arvosanoja. Opiskelijalla on ollut kaksoistutkinnon aikana kentissä Syksyn rahoitusmuoto ja Kevään rahoitusmuoto kohta 6 Muuta kautta rahoitettu. Kun opiskelija vaihtaa valmistumisen jälkeen lukion opiskelijaksi, niin otamme tämän rahoituskentän pois. Aiheuttaako tämä ongelmia Kosken päässä? Pitääkö tehdä uusi opiskeluoikeus vaikka opinnot jatkuvat aineopiskelijana saman opsin puitteissa. Lukion aineopiskelijanahan rahoitus ei ole enää muuta kautta rahoitettu, kun opiskelija on valmistunut ammatilliselta puolelta. Pitääkö kaksoistutkinnon aikana suoritetut kurssit nyt merkitä "hyväksiluettu kurssi", koska tuo Syksyn ja Kevään rahoitusmuoto -kenttä tyhjennetään?
Vastaus: Tieto siitä, milloin rahoitusmuoto vaihtuu muuta kautta rahoitetusta valtionosuusrahoitteiseksi, tulee tuoda päivän tarkkuudella. Eli kun opiskelija siirtyy valtionosuusrahoitteiseksi aineopiskelijaksi, hänelle tuodaan siitä päivästä alkaen uusi läsnäolojakso, jossa rahoitusmuotona on "Valtionosuusrahoitteinen koulutus". Tiedustelkaa opintohallintojärjestelmätoimittajalta, kuinka tämä toteutetaan käyttämässänne opintohallintojärjestelmässä. Uutta opiskeluoikeutta ei tule näissä tapauksissa tehdä, jolloin hyväksilukujakaan ei tarvita.

Kysymys: Suoraan näyttöön tullut opiskelija, mitä hänen osaltaan kirjataan päätoimisuustaulukkoon?
Vastaus: Suoraan näyttöön tulleille opiskelijoille merkitään osa-aikaisuusprosentiksi 0%.

Kysymys: Kun opiskelija ottaa tutkinnon osan toisesta tutkinnosta osaksi opintojaan. Suorittaa siis opintojen aikana. Onko normaalia arviointia vai osaamisen tunnustamista?
Vastaus: Jos toisesta tutkinnosta suoritettu tutkinnon osa luetaan osaksi opiskelijan suorittamaa tutkintoa ja se on suoritettu saman oppilaitoksen alla, tutkinnon osa voidaan siirtää suoraan osaksi sitä tutkintoa, jota opiskelija on suorittamassa. Tällöin vain tarvitaan tutkinnon osan "tutkinto"-rakenteessa (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-1) tieto siitä, mihin tutkintoon tutkinnon osa oikeasti kuuluu. Jos taas tutkinnon osa ostetaan eri koulutustoimijan alaiselta oppilaitokselta, tutkinnon osan koulutuksesta, näytöistä ja arvioinneista vastaava oppilaitos tuo suoritustiedot KOSKI-palveluun omassa opiskeluoikeudessaan (suorituksen tyyppinä "Ammatillisen tutkinnon osa/osia"), jossa rahoitusmuotona (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/opintojenrahoitus/latest) on "Muuta kautta rahoitettu". Sen tutkinnon, johon suoritus hyväksiluetaan, suoritustiedoissa välitetään tieto hyväksiluetusta tutkinnon osan suorituksesta yllä mainitulla tavalla (eli välitetään "tutkinto"-rakenteessa tieto siitä, mihin tutkintoon tutkinnon osa oikeasti kuuluu) sekä tunnustamistieto alaviitteineen "Rahoituksen piirissä"-rastilla.

Kysymys: Pitääkö yllä mainitussa tapauksessa (eli kun sisällytetään tutkinnon osa toisesta tutkinnosta osaksi suoritettavaa tutkintoa) tehdä todistukseen viitetietomerkintä?
Vastaus: Kyllä tarvitaan tieto, mistä tutkinnosta tutkinnon osa on sisällytetty suoritettavaan tutkintoon, sama viittaus kuin muutoinkin: "Tutkinnon osa on tunnustettu/sisällytetty x-alan perustutkinnosta (pvm., dnro ), X:n ammatti-instituutti (ja paikka, jos on toisessa oppilaitoksessa suoritettu)."

Kysymys: Nyt lukuvuoden alussa on useampia tapauksia, jossa opiskelija vaihtelee alalta toiselle oppilaitoksen sisällä. Missä tapauksessa voidaan päivittää nykyistä opiskeluoikeutta ja missä tapauksessa pitää tehdä uusi?
Vastaus: Lähtökohtaisesti tehdään aina uusi opiskeluoikeus. Opiskelijalle merkitään aikaisempaan opiskeluoikeuteen päättäväksi tilaksi "Katsotaan eronneeksi".

Kysymys: Vanhan tutkinnon mukaan opiskeleva opiskelija valitsee tutkinnon osan toisesta tutkinnosta. Onko tuon tutkinnon osan oltava 1.8.2018 voimaan tulleen perusteen mukainen vai voiko se olla vanhan tutkinnon mukainen?
Vastaus: Valinnaisen tutkinnon osan voi ottaa siirtymäajalla olevasta tutkinnosta, jos se on aiemmin kirjattu HOKS:iin ennen 1.8.2018. Jos taas tekee valinnan 1.8.2018 jälkeen, tulee tutkinnon osan olla uusien perusteiden mukainen.

Kysymys: Meillä on tulossa koulutus, jonka aikana opiskelijan on mahdollista suorittaa kolmesta eri tutkinnosta yksi tutkinnon osa. Miten merkitsemme opiskeluoikeuden? Käytännössä vasta koulutuksen kuluessa tiedetään, mitä tutkinnon osia henkilö todella suorittaa. Ei kai tarvitse kolme opiskeluoikeutta tehdä = opiskelija 3 kertaa järjestelmässä? Voidaanko valita aluksi yksi oletustutkinto, ja tarvittaessa muuttaa se? Kyseessä on hoiva-avustajan koulutus.
Vastaus: Tästä tehdään HOKS:ssa määrittely siitä, mihin tutkintoon suoritus liittyy. Ilmeisesti hoiva-avustajan koulutuksessa pitäisi olla kyse sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (lähihoitaja) tutkinnon osan/osien suorituksesta, johon voidaan sisällyttää tutkinnon osia muista tutkinnoista.

Kysymys: Jos opiskelija suorittaa meillä vain tietopuolisen koulutuksen (myyty koulutus) ja näytöt tekee toisessa oppilaitoksessa, onko opiskelija meidän rekisterissä kuitenkin tutkintotavoitteinen? Mutta jos vastaavasti myydyn koulutuksen tutkintotavoitteinen opiskelija suorittaa meillä tutkinnon osan ja loput tutkinnon osat muualla, onko hän silloin meillä tutkinnon osan suorittava?
Vastaus: Jos kyseessä on vain tietopuolisen koulutuksen myyminen toisen koulutustoimijan alaiselle oppilaitokselle ilman, että myyjä ottaa vastaan mitään näyttöjä tai myöntää mitään suorituksia, tietopuolisen koulutuksen myyjän ei tarvitse tuoda mitään tietoja KOSKI-palveluun. Jos myyty koulutus on tutkinnon osa näyttöineen ja arviointeineen, päätason suorituksena tulee tuoda tällöin KOSKI-palveluun koodiarvo "ammatillinentutkintoosittainen" (= Ammatillisen tutkinnon osa/osia). Oppilaitoksessa, jossa varsinainen tutkinnon suoritus tapahtuu, kyseinen tutkinnon osa siirretään tunnustettuna lisätiedolla, että tunnustettu tutkinnon osa on rahoituksen piirissä.

Kysymys: Tässä mainittiin viitetietojen tulostamista todistuksen etusivulle. Onko väärin, jos tulostetaan kaikki todistukset niin, että tunnustuslisätiedot on etusivulla (teknisesti paras ratkaisu). Tarkoitan ammatillisen koulutuksen todistukset: sekä vanhat ops-perusteiset että vanhat näyttöperusteiset ja jatkossa myös uudet.
Vastaus: Kysymys ei sinänsä kuulu KOSKI-palvelun piiriin, mutta tiedustellaan asiaa ammatillisen koulutuksen yksiköstä.

Kysymys: Onko näin että (lukion) vaihto-oppilaiden siirto ei vielä onnistu?
Vastaus: Tämä ilmeisesti liittyy siihen, että lukion aineopiskelijoiden siirto ei onnistu ennen kuin heillä on edes yksi ainevalinta. Tähän kehitetään KOSKI-tietomalliin jokin ratkaisu, jolla aineopiskelijan siirto onnistuu ennen ainevalintaa. Opintohallintojärjestelmätoimittajat sitten tiedottavat asiakkaitaan, kun onnistuu opintohallintojärjestelmän kautta. Sitä ennen siirrot voi tehdä, kun ensimmäinen ainevalinta on tehty.

Kysymys: (Peruskoulun) 6selta 7:lle siirryttäessä tullut uusi opiskeluoikeuden tunniste. Onko ongelma jatkossa?
Vastaus: Ei ole, kunhan seitsemännen vuosiluokan tietojen päivitystä jatketaan uudella tunnisteella. Edelleen, kun siirrytään uuteen kouluun saman koulutustoimijan (eli käytännössä saman kaupungin/kunnan) sisällä, voidaan joko tehdä uusi opiskeluoikeus uudelle koululle tai jatkaa saman opiskeluoikeuden käyttöä.

Kysymys: Jos paikan vahvistanut opiskelija ei koskaan ilmesty kouluun, tuleeko hänen tiedot siirtää Koskeen? Opiskelija on maahanmuuttajataustainen, häneen ei saa yhteytä. Jos hänet katsotaan eronneeksi, onko eropäivä = koulutuksen aloituspäivä?
Vastaus: Ei tarvitse siirtää tällaisia tapauksia Koskeen. Jos on jo siirretty, kyseiset opiskeluoikeudet mitätöidään.

Kysymys: oppilas otettu tehostettuun tukeen edellisessä kunnassa. miten toimimme? pitääkö tehdä uusi pedagoginen arvio jossa otetaan uudelleen tehostettuun tukeen?
Vastaus: Tehostetun tuen päätökset eivät ole hallintopäätöksiä, ja uusi koulutuksen järjestäjä arvioi tuen tarpeen ja jatkumisen heille toimitettujen asiakirjojen perusteella.

KOSKI-klinikka 24.8.2018

Kysymys: Miten tehdään ammatillisessa koulutuksessa siirtyminen uusiin perusteisiin niiden opiskelijoiden osalta, jotka ovat aloittaneet opintonsa välillä 1.1.2018 - 30.7.2018 vanhojen perusteiden mukaisesti? Opiskelijoiden tiedot siirtyivät oikein vanhojen perusteiden mukaisesti, mutta tietojen päivittäminen uusien perusteiden mukaisiksi ei onnistu.
Vastaus: KOSKI-palvelussa uusiin perusteisiin siirtyminen toteutetaan siten, että päivitetään olemassa olevaa opiskeluoikeutta uusien perusteiden mukaiseksi. Vanhojen perusteiden mukaisesti suoritetut opinnot tunnustetaan osaksi uuden perusteen mukaista tutkintoa. Jos tunnustetut opinnot pitäisi laskea osaksi suoritusrahoitusta, välitetään tutkinnon osan osaamisen tunnustamisrakenteessa tieto siitä, että tutkinnon osa kuuluu tunnustamisesta huolimatta rahoituksen piiriin (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-7-2). Tunnustamisen yhteydessä välitetään KOSKI-palveluun kuvaus osaamisen tunnustamisesta vastaavalla tavalla kuin muissakin tunnustamisissa tehdään, eli kirjataan ”selite”-kenttään (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-7-1) tunnustetun tutkinnon osan alaviitetiedot (esim. "Tutkinnon osa on tunnustettu x-alan perustutkinnosta (pvm., dnro), X:n ammatti-instituutti."). Jos suoritustietojen päivittäminen uusia perusteita vastaavaksi ei onnistu opintohallintojärjestelmätoimittajan ohjein, olkaa yhteydessä opintohallintojärjestelmätoimittajaan.

Kysymys: Onko Valmistunut-tila suhteessa tavoitteeseen? Eli jos tavoitteena koko (ammatillinen) tutkinto ja saa suoritettua vain osan/osia, niin pitääkö tilaksi valita 'katsotaan eronneeksi'
Vastaus: Juuri näin, eli "Valmistunut"-tila on suhteessa opiskelijan tavoitteeseen, jolloin esimerkiksi tässä tapauksessa opiskeluoikeuden päättäväksi tilaksi tulee "Katsotaan eronneeksi".

Kysymys: Keväällä toiminut puhelinpalvelu oli hyvä tuki oppilaitoksille. Onko mitään toivoa sen jatkumisesta, esim. yksi päivä viikossa? Asioiden hoitaminen sähköpostilla on hidasta: puhuen asian saa hoidettua paljon nopeammin ja reaaliaikaisena.
Vastaus: Tällä hetkellä ei ole suunnitelmia puhelinpalvelun jatkamiselle, mutta voimme harkita asiaa jatkossa, jos näyttää siltä, että palveluosoite (koski@opintopolku.fi) sekä klinikat eivät riitä Opetushallituksen tarjoamaksi asiakaspalvelutueksi.

Kysymys: 27.6. tiedotteessa sanottiin KOSKI-palveluun lisättävän kaksi uutta tutkinnon osaa,joissa voidaan välittää valinnaisia suorituksia (ammatillinen). Onko nämä jo olemassa? Tuodaanko niiden alle jaksoina suoritukset vai miten? Mitä näissä tuodaan tunnustettujen opintojen selitteeksi?
Vastaus: Nämä ovat olemassa jo testiympäristössä, ja ne viedään tuotantoon mahdollisimman pian. Tietomallia on mahdollista tarkastella molempien osalta testiympäristössä ilman kirjautumista:

1. ”Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja”-kokonaisuus: https://koski.testiopintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0. Kokonaisuus on siis ikään kuin tutkinnon osa, jonka alle tuodaan tutkinnon osaa pienempiä kokonaisuuksia seuraavasti:
   
   1. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueet tuodaan tiedot tuon rakenteen sisällä osasuorituksina ihan normaalisti yhteisten tutkinnon osien osa-alueina: https://koski.testiopintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-2-0-2. Osasuorituksen suorituksen tyypiksi välitetään koodiarvo ”ammatillisentutkinnonosanosaalue”.
   2. Lukio-opintojen perusteella tunnustettavat osasuoritukset tuodaan paikallisina osasuorituksina omassa rakenteessaan: https://koski.testiopintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-2-0-0. Kirjausohje on se, että koulutusmoduulin tunniste voi olla mikä tahansa koulutuksen järjestäjän keksimä tunniste ja nimi sitten sama kuin sillä oppiaineella (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/koskioppiaineetyleissivistava/latest) tai kurssilla (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/lukionkurssit/latest), jonka perusteella osasuoritukset tunnustetaan. Osasuorituksen suorituksen tyypiksi välitetään koodiarvo ”ammatillinenlukionopintoja”. Asianmukaiset viittaukset ”Tutkinnon osaan on tunnustettu lukion opintoja (33/011/2003), X:n lukio” tulee välittää todistuksella näkyvissä lisätiedoissa (https://koski.testiopintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-13). Lisäksi välitetään tieto tunnustamisesta osasuorituksen sisällä olevassa ”tunnustettu”-rakenteessa: https://koski.testiopintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-2-0-0-3.
   3. Osasuoritukset, jotka lasketaan ns. muiksi jatko-opintovalmiuksia tukeviksi opinnoiksi tuodaan paikallisina osasuorituksina omassa rakenteessaan: https://koski.testiopintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-2-0-1. Koulutusmoduulin tunniste voi olla mikä tahansa koulutuksen järjestäjän keksimä tunniste, ja osasuorituksen nimeksi merkitään sama nimi, joka opinnoille merkitään todistukselle. Osasuorituksen suorituksen tyypiksi välitetään koodiarvo ”ammatillinenmuitaopintovalmiuksiatukeviaopintoja”. Tarvittaessa välitetään viittaukset ”Tutkinnon osaan todistuksella näkyvissä lisätiedoissa (https://koski.testiopintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-13) sekä tieto tunnustamisesta osasuorituksen sisällä olevassa ”tunnustettu”-rakenteessa: https://koski.testiopintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-2-0-1-3.
2. "Korkeakouluopinnot":https://koski.testiopintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-1. Periaate sama kuin yllä, eli "Korkeakouluopinnot" ovat ikään kuin tutkinnon osa, johon tuodaan paikallisia osasuorituksia (https://koski.testiopintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-1-2-0). Koulutusmoduulin tunniste voi olla mikä tahansa koulutuksen järjestäjän keksimä tunniste, ja osasuorituksen nimeksi merkitään sama nimi, joka opinnoille merkitään todistukselle. Osasuorituksen suorituksen tyypiksi välitetään koodiarvo ”ammatillinenkorkeakouluopintoja”. Välitetään viittaukset ("Tutkinnon osaan on tunnustettu korkeakouluopintoja (pvm, xx/2015), X:n korkeakoulu") todistuksella näkyvissä lisätiedoissa (https://koski.testiopintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-13) sekä tieto tunnustamisesta osasuorituksen sisällä olevassa ”tunnustettu”-rakenteessa: https://koski.testiopintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-1-2-0-3.

"Tunnustettu"-rakenteen selitteessä välitetään todistuksen alaviitetieto. Todistuksiin liittyviä viittausmalleja löytyy alta:

Molempien uusien tutkinnon osien osalta lähetetään vielä ilmoitus ja ohjeet sitten, kun niitä voi käyttää tuotannossa.

Kysymys: Kun opiskelija suorittaa (ammatillisessa koulutuksessa) toisen tutkinnon tutkinnon osan, se viedään osaamisen tunnustamisen alaviitteineen ja rahoituksen piirissä rastilla?
Vastaus: Jos toisesta tutkinnosta suoritettu tutkinnon osa luetaan osaksi opiskelijan suorittamaa tutkintoa ja se on suoritettu saman oppilaitoksen alla, tutkinnon osa voidaan siirtää suoraan osaksi sitä tutkintoa, jota opiskelija on suorittamassa. Tällöin vain tarvitaan tutkinnon osan "tutkinto"-rakenteessa (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-1) tieto siitä, mihin tutkintoon tutkinnon osa oikeasti kuuluu. Jos taas tutkinnon osa ostetaan eri koulutustoimijan alaiselta oppilaitokselta, tutkinnon osan koulutuksesta, näytöistä ja arvioinneista vastaava oppilaitos tuo suoritustiedot KOSKI-palveluun omassa opiskeluoikeudessaan (suorituksen tyyppinä "Ammatillisen tutkinnon osa/osia"), jossa rahoitusmuotona (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/opintojenrahoitus/latest) on "Muuta kautta rahoitettu". Sen tutkinnon, johon suoritus hyväksiluetaan, suoritustiedoissa välitetään tieto hyväksiluetusta tutkinnon osan suorituksesta yllä mainitulla tavalla (eli välitetään "tutkinto"-rakenteessa tieto siitä, mihin tutkintoon tutkinnon osa oikeasti kuuluu) sekä tunnustamistieto alaviitteineen "Rahoituksen piirissä"-rastilla.

Kysymys: Miksi Koskessa ei enää näy tieto siitä, että opiskelija on ollut MAO-rahoituksella?
Vastaus: Jos tieto on välitetty KOSKI-palveluun (eli opintojen rahoitusmuotona "Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus (valtionavustus)"), se myös näkyy siellä. Kyseessä siis todennäköisesti tilanne, että tieto ei tule tiedonsiirrossa mukana.

Kysymys: Missä vaiheessa Koskeen tuodaan erityisen tuen päättymispäivä? Arvioidaanko päättyminen jo suunnitelman tekovaiheessa vai päivitetäänkö päättyminen vasta sitten, kun erityinen tuki tosiasiallisesti lakkaa? Siis jos oletetaan, että erityisen tuen tarve ylipäätään loppuu ennen valmistumista.
Vastaus: Päättymispäivä siirretään KOSKI-palveluun vasta sitten, kun se varmasti tiedetään, eli päättymispäivän voi siihen asti jättää avoimeksi. Jos erityinen tuki jatkuu valmistumispäivään saakka, voidaan myös tällöin jättää päättymispäivä avoimeksi. Tällöin päätellään, että tuki on jatkunut tukijakson alkupäivästä valmistumiseen saakka.

Kysymys: Entä tutkinnon osan tunnustaminen vanhoista tutkinnon perusteista, joita ei löydy enää ePerusteista? Miten tästä tuodaan tieto KOSKI-palveluun.
Vastaus: Tällöin riittää vapaamuotoinen kuvaus tunnustamisen selitekenttään (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-7-1). Kuvauksesta tulee selvitä, millä perusteella osaamista on tunnustettu (tutkinto, perusteiden määräyksen diaarinumero (jos tiedossa), alkuperäisen tutkinnon tai tutkinnon osan suorituspäivä, oppilaitos).

Kysymys: Meillä on edelleen ongelmana lukiolla teemaopinnot ja katsomusaineista uskonto. Emme saa siirtymään niitä nykyisellä rakenteella koskeen (uskonto ei siirry, jos on lukenut kahta uskontoa). Eli Koskessa olevat tiedot eivät siis ole ajan tasalla näiltä osin. Onko tähän löytynyt ratkaisua ja onko tästä tulossa ohjeistusta?
Vastaus: Tämä on ilmeisesti puhtaasti opintohallintojärjestelmäintegraatiosta johtuva ongelma. Selvitellään opintohallintojärjestelmätoimittajan kanssa, ja opintohallintojärjestelmätoimittaja tiedottaa, kun toimii.

Kysymys: Lukion aineopiskelijat ml. vaihtoon tulleet opiskelijat eivät siirry koskeen, jos heillä ei ole suorituksia korteillaan. Pitääkö nämä tiedot saada koskeen ennen 20.9. tilastointipäivää. Vaihto-opiskelijamme eivät siis ole koskessa tilastointipäivänä, mikäli tähän ei löydy ratkaisua. Emme saa tietoja siirtymään.
Vastaus: KOSKI-palvelusta suoritettava poiminta korvaa Tilastokeskuksen tiedonkeruun vasta vuonna 2019. Tästä huolimatta tietojen pitäisi olla ajan tasalla jo nyt. Tämä kyseisen ongelma johtuu osittain opintohallintojärjestelmäintegraatiosta mutta myös siitä, että KOSKI-tietomalli ei hyväksy sellaista lukion aineopintojen opiskeluoikeutta, jossa ei ole yhtään päätason suoritusta (eli tilannetta, jossa ei vielä tiedetä, mitä ainetta tai aineita aineopiskelija opiskelee). Selvitetään asiaa yhdessä opintohallintojärjestelmätoimittajien kanssa ja mietitään, mitä tehdään tilanteessa, jossa ei vielä tiedetä, mitä ainetta aineopiskelija opiskelee (eli tuodaanko tiedot vasta siinä vaiheessa, kun tiedetään aine, vai pitääkö tietomallia/koodistoa kehittää niin, että voidaan tuoda lukion aineopiskelija, jonka ainevalintoja ei vielä tiedetä).

Kysymys: ”Huhu” kertoo, että Koskesta saisi opiskelijavuosilaskentaan liittyviä raportteja. Onko näin?
Vastaus: KOSKI-palveluun rakennetaan parhaillaan raportteja, joita koulutuksen järjestäjät voivat hyödyntää datan laadun valvonnassa. KOSKI-palveluun ei kuitenkaan ainakaan tässä vaiheessa tule varsinaisia rahoituksen laskennan raportteja kuten esimerkiksi opiskelijavuosikertymäraportti.

Kysymys: mitähän ois pitänyt tehdä viime kevään 6lk? näkyy että siirtyvät kyllä seuraavalle luokalle. nyt koskessa näkyy että ovat kahdessa koulussa.
Vastaus: Kyseessä on siis tilanne, jossa kuudesluokkalaiset ovat siirtyneet seitsemännelle vuosiluokalle saman koulutustoimijan eri oppilaitokseen. Jos näissä tapauksissa halutaan jatkaa saman opiskeluoikeuden päivittämistä, täytyy uuden koulun myös välittää vanhan opiskeluoikeuden oid-tunniste, jotta KOSKI osaa tunnistaa, että on kyse uudesta vuosiluokkasuorituksesta uudessa koulussa mutta saman opiskeluoikeuden sisällä.

Kysymys: Onko tänä syksynä ammatillisessa koulutuksessa ns. laskentapäivä? Siis jokin tietty ajankohta, jolloin koskesta katsotaan rahoitukseen vaikuttavat tiedot?
Vastaus: KOSKI-dataa käytetään suunnitelmien mukaan kalenterivuoden 2018 osalta syksyllä 2019 rahoituksen laskentaan. Syksyn 2018 osalta käytetään kalenterivuoden 2017 tietoja vertailuaineistona, jos mahdollista.

Kysymys: Miten perusopetuksen kuljetusetu tulee siirtää Koskeen? Listassa lukee, että vaaditaan alkupäivä ja loppupäivä, mutta pitääkö päivämääräparit löytyä joka lukuvuodelta vai voiko esimerkiksi koko yläkoulun ajan kestäneen kuljetusetuuden merkitä vain yhdellä päivämääräparilla?
Vastaus: Voi merkitä koko yläkoulun kestäneen kuljetusedun yhdellä päivämääräparilla. Vastaavasti, jos kuljetusetu kestää koko perusopetuksen loppuun, voi loppupäivän jättää tyhjäksi, jolloin voidaan päätellä, että kuljetusetu on loppunut perusopetuksesta valmistumiseen.

Kysymys: Opiskelija tekee keskeyttämisilmoituksen 1.5.2018 – 31.12.2018. Kuitenkin hänen viimeinen päätoiminen koulussaolopäivä (= keskeyttämispäivä) on ollut 20.4.2018.  Miten kirjataan läsnäolotieto? Vastaavasti, valmistuva opiskelija, viimeinen suoritus alkukuusta, valmistumispäivä kuun lopulla. Onko Läsnä 100% välipäivät? Onko vaikutusta eri suoritustavoilla?
Vastaus: Jos tällaiset niin sanotut välipäivät ovat vain muutamia päiviä tai korkeintaan viikkoja, niin voidaan merkitä lähtökohtaisesti läsnäolo sataprosenttiseksi. Muutetaan/tarkennetaan ohjeistusta myöhemmin, jos rahoitus kokee tämän tarpeelliseksi.

Kysymys: Oppilas jäänyt luokalle yläkoulussa ja ops vaihtunut nyt vanhasta uuteen. Mitä pitää huomioida Kosken kannalta? Diaarinumero vaihtuu, mutta pitääkö opsin vaihdos jotenkin saada Kosken puolella tietoon?
Vastaus: Vahvistettu luokalle jäämiseen johtanut suoritus tallentuu KOSKI-palveluun. Tähän tallentuu myös diaarinumero siitä perustemääräyksestä, jolla luokalle jäämiseen johtanut suoritus on tehty. Eli koulutuksen järjestäjän ei tarvitse mitään muuta kuin lähettää uusi yhdeksännen vuosiluokan suoritus vaihtuneella diaarinumerolla.

Kysymys: Onko eron syy pakollinen tieto Koskessa perusopetuksen puolella vai riittääkö pelkkä eropäivätieto?
Vastaus: Tämä on opintohallintojärjestelmäspesifi kysymys, eli kannattaa vielä varmistaa asia opintohallintojärjestelmätoimittajalta. KOSKI-palvelun kannalta on tärkeä muistaa, että perusopetuksen puolella tulee välittää erotilanteissa aina tilaksi "Eronnut", eli "Katsotaan eronneeksi"-tilaa ei käytetä perusopetuksen puolella ollenkaan. Katso tarkemmin opiskeluoikeuden tiloista eri koulutumuodoissa yleisestä tiedonsiirto-ohjeesta kohdasta "4. Opiskeluoikeuden tilojen selitteet koulutusmuodoittain".

Kysymys: Jos yhteisen tutkinnon osan kaikki osa-alueet on tunnustettu, merkitäänkö myös koko yhteinen tutkinnon osa tunnustetuksi? Miten tunnustamisen alaviite merkitään?
Vastaus: Vastaus ammatillisen koulutuksen yksiköltä: "Kyllä, silloin kun koko tutkinnon osa on tunnustettu, merkitään todistukseen tunnustaminen viitteellä, kuten Todistusmääräyksessä (OPH – 54-2018) on määrätty luvun 1.1. lopussa. Osa-alueiden tunnustaminen merkitään myös opintorekisteriin, sillä osa-alueethan voivat olla suoritettu eri kouluissa ja eri aikoina.", ja tunnustamisen alaviite "Kuten yllä määräyksen 1.1. luvun lopussa. Kuten aikaisemminkin, esim: 1) Tutkinnon osa on tunnustettu lukion opinnoista (33/011/2003), X:n lukio."

Kysymys: Valmistuva opiskelija/reformintuki-sivustolta: "Todistus annetaan ja päivämäärä kirjataan siten, että opiskelijalla on ollut mahdollisuus pyytää osaamisen arvioinnin tarkistamista ja oikaisua. Opiskelija voi pyytää arvioinnin tarkistamista 14 päivän kuluessa siitä, kun hänellä on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset ja tiedon arviointiperusteiden soveltamisesta suoritukseensa. Kirjataanko todistuksen antopäivämääräksi heti osaamisen arvioinnin jälkeinen päivä vai odotetaanko 14 vrk mahdollisen arvioinnin tarkistamista varten?
Vastaus: Odotetaan tuo 14 vuorokautta. Läsnäoloprosentti voi olla tuon 14 vuorokauden ajan 100%. Muutetaan/tarkennetaan ohjeistusta myöhemmin, jos rahoitus tai ammatillisen koulutuksen yksikkö kokee tämän tarpeelliseksi.

Kysymys: Entä jos osittain (yhteisen tutkinnon osan) osa-alueita tunnustettu, ja osa suoritettu meillä, miten tutkinnon osan tunnustaminen ja alaviite?
Vastaus: Jos vain osa yhteisen tutkinnon osan osa-alueista on tunnustettu, koko tunnustamista ei merkitä koko tutkinnon osan tasolle, vaan vain niille osa-alueille, jotka on tunnustettu. Tässäkin tutkitaan mahdollisuutta välittää alaviite "tunnustettu"-rakenteen "selite"-kentässä.

Kysymys: Onko ammatillisten perustutkintojen todistusten viittausohje jo saatavilla jossain vai vasta tulossa?
Vastaus: Viittausohje on tässä klinikkakoosteessa yllä olevassa kuvassa. Lähetetään sama ohje tekstiversiona, kun ohjeistetaan tunnustamiseen liittyvien alaviitteiden lähettämisestä "tunnustettu"-rakenteen selitekentässä.

Kysymys: (Ammatillisen koulutuksen) opiskelija eroaa ja ilmoittaa että haluaa esim. 1 kk:n päästä jatkaa saman tutkinnon suorittamista. Tuleeko uusi opiskeluoikeus vai jatketaanko samaa opiskeluoikeudella?
Vastaus: Lähtökohtaisesti tehdään aina uusi opiskeluoikeus, kun opiskelija on merkitty eronneeksi. Jos kuitenkin oppilaitos tällaisessa tilanteessa tulkitsee, että kyseessä on väliaikainen keskeytys, niin voi jatkaa vanhalla opiskeluoikeudella, ja laittaa tuolle poissaolojaksolle tilaksi "Väliaikaisesti keskeytynyt".

Kysymys: Miten tulkitaan tilanne jossa 6. luokan oppilas on siirtynyt 7. luokalle uuteen kouluun ja tieto uudesta oppilaitoksesta on viety koskeen, mutta oppilas onkin muuttanut kesän aikana pois eikä aloittanutkaan yläkoulussa täällä. Onko hän silloin eronnut jo alakoulun aikana vai viedäänkö erotieto yläkoulun osalta Koskeen ? vai pitääkö suoritukset mitätöidä Koskessa ja viedä uudelleen koskeen alakoulun osalta eropäivän kera ilman, että merkintää yläkoulusta jää oppilaan tietoihin Koskeen. (koska ei koskaan aloittanut siellä)
Vastaus: Jos on tehty uusi opiskeluoikeus yläkouluun siirryttäessä, niin tämän uuden opiskeluoikeuden voi mitätöidä. Jos taas yläkouluun siirryttäessä ollaan jatkettu vanhalla opiskeluoikeudella, niin tätä ei tarvitse mitätöidä ja siirtää uudelleen tämän asian vuoksi. Jatkossa on tulossa toiminnallisuus, jolla vuosiluokkasuorituksia voi poistaa/mitätöidä, jolloin näissä tapauksissa voi tulevaisuudessa käydä poistamassa vuosiluokan, jolla oppilas ei koskaan aloittanutkaan.

Kysymys: Jos opiskelija vaihtaa koulua saman kunnan sisällä, pitääkö opiskeluoikeuden tunniste tyhjätä, onko se vain koulukohtainen? Nyt on vain vaihdettu koulu-kentän tieto Primuksessa ja tulee herjaa uudessa koulussa, kun yritetään siirtää Koskeen.
Vastaus: Ei tarvitse, jos halutaan jatkaa saman opiskeluoikeuden päivittämistä, vaan nimenomaan tulee lähettää uuden koulun suoritustiedot samalla opiskeluoikeuden tunnisteella. Kyseinen herja johtuu siitä, että käytetään koulukohtaisia palvelukäyttäjätunnuksia, jolloin uudella koululla ei ole oikeuksia päivittää toisen koulun luomaan opiskeluoikeutta. Näissä tapauksissa, kun koulun vaihtamisen yhteydessä saman kunnan sisällä halutaan käyttää vanhaa opiskeluoikeutta, tulee luoda koulutustoimijatason palvelukäyttäjätunnus (eli palvelukäyttäjätunnus, jolla voi päivittää kunnan/kaupungin kaikkien oppilaitosten opiskeluoikeus-/ja suoritustietoja).

Kysymys: Voisiko jatkossa olla omat klinikat yleissivistävälle ja ammatilliselle koulutukselle?
Vastaus: Siirrytään syksyn aikana järjestelyyn, että klinikat ovat jatkossa vuoroviikoin yleissivistävälle koulutukselle ja ammatilliselle koulutukselle. Tiedotetaan tästä siirtymisestä myöhemmin.

KOSKI-klinikka 15.6.2018

Kysymys: Oppisopimusopiskelijoiden perustietoja hallinnoidaan oppisopimustoimistossa ja suoritustietoja taas ammattiopiston puolella, eli linkitystä käytetään myös talon sisäisten oppisopimusopiskelijoiden tapauksessa. Miten toimitaan tapauksessa, jossa oppisopimus ja täten siis opiskeluoikeus ovat päättyneet vuoden 2017 puolella, mutta tutkintotodistus annettu vuoden 2018 puolella? Kyseessä siis vanhan mallinen näyttötutkinto.
Vastaus: Tämä vastaus pätee vain tilanteisiin, kun oppisopimusopinnot järjestetään kokonaisuudessaan saman koulutustoimijan aliorganisaatioiden alla. Jos oppisopimuksen tiedot löytyvät myös tietopuolisen koulutuksen järjestäjän järjestelmästä, oppisopimustoimiston ei tarvitse luoda opiskeluoikeutta ollenkaan, eikä linkitystä täten tarvitse käyttää. Opiskeluoikeus ja suoritustiedot näyttötutkintona suoritetusta ammatillisesta tutkinnosta oppisopimustietoineen siirretään KOSKI-palveluun kokonaisuudessaan tietopuolisen koulutuksen järjestäjän opintohallintojärjestelmästä (HUOM! Näin voidaan toimia aina, kun on kyse talon sisäisistä oppisopimusopiskelijoista, eli linkitys on ns. välttämätöntä vain silloin, kun tietopuolinen koulutus ostetaan talon ulkopuolelta.). Opiskeluoikeuden päättävä "Valmistunut"-tila laitetaan tässä kyseisessä tapauksessa vuodelle 2017 samalle päivälle, kun oppisopimus on päättynyt, mutta suorituksen (= tutkinnon) vahvistus tehdään vuodelle 2018 sille päivälle, kun tutkintotodistus on annettu. Vanhan mallisessa näyttötutkinnossa KOSKI hyväksyy sen, että suorituksen vahvistus on myöhemmin kuin opiskeluoikeuden päättyminen.

Kysymys: Voiko uusien perusteiden mukaiseen "Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita opintovalmiuksia tukevia opintoja"-kategorian alle sisällyttää oppimisvalmiuksia tukevia opintoja?
Vastaus: Kyllä voi.

Kysymys: Kun ammatillisessa koulutuksessa siirrytään 1.8.2018 uusiin perusteisiin, ja suoritettu yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai ammatilliseen tutkinnon osaan kuuluvia pienempiä kokonaisuuksia (ei siis koko tutkinnon osaa), joita ei voi hyväksilukea uusien perusteiden mukaiseen tutkintoon, voidaanko nämä sisällyttää "Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita opintovalmiuksia tukevia opintoja"-kategorian alle?
Vastaus: Ammatillisen koulutuksen yksikön vastaus: "Jos opiskelija ei ole suorittanut kokonaisia tutkinnon osia, vaan ”tutkinnon osaa pienempiä kokonaisuuksia”, ne kirjataan opintorekisteriotteeseen. Siirryttäessä suorittamaan 1.8.2018 voimaan tulevien tutkinnon perusteiden mukaista tutkintoa jo hankittu osaaminen kirjataan HOKS:iin, joka myös päivitetään siirtymävaiheessa. Osaamisen hankkiminen kirjataan siis HOKS:issa niihin tutkinnon osiin tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueisiin, joiden osaamista hankittu osaaminen vastaa. Ei voida siis sanoa, mihin tiettyyn osaan hankittu osaaminen kirjataan. Opiskelija hankkii puuttuvan osaamisen, ja osaaminen arvioidaan näytössä. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen määräys (OPH-501-2018), luku 5 ja 3. kappale viittaa tähän sekä asetuksen (673/2017) 15§. Otsikon mukaisesti ”Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevat opinnot" ovat siis nimensä mukaisesti ainoastaan näitä opintoja eivät tutkinnon osia."

Kysymys: Kysyin aiemmin keväällä sitä, mitä/miten kirjaukset tehdään niille opiskelijoille, jotka ovat aloittaneet opinnot kevään 2018 aikana ja jotka siirtyvät suorittamaan uutta 1.8. voimaan tulevaa tutkintoa? Tehdäänkö ne osaamisen tunnustamisina? Miten varmistamme sen, että meille kuitenkin kertyy suorituksia kertyvät rahat OPH:sta? Onko tätä asiaa selvitetty? Asia koskee myös Tilastokeskuksen tilastointia (tammikuu 2019).
Vastaus: Aikaisemmin on päätetty, että KOSKI-palvelussa uusiin perusteisiin siirtyminen toteutetaan siten, että päivitetään olemassa olevaa opiskeluoikeutta uusien perusteiden mukaiseksi. Vanhojen perusteiden mukaisesti suoritetut opinnot tunnustetaan osaksi uuden perusteen mukaista tutkintoa. Jos tunnustetut opinnot pitäisi laskea osaksi suoritusrahoitusta, välitetään tutkinnon osan osaamisen tunnustamisrakenteessa tieto siitä, että tutkinnon osa kuuluu tunnustamisesta huolimatta rahoituksen piiriin (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-7-2). Tunnustamisen yhteydessä välitetään KOSKI-palveluun kuvaus osaamisen tunnustamisesta vastaavalla tavalla kuin muissakin tunnustamisissa tehdään, eli kirjataan ”selite”-kenttään (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-7-1) tunnustetun tutkinnon osan alaviitetiedot (esim. "Tutkinnon osa on tunnustettu x-alan perustutkinnosta (pvm., dnro), X:n ammatti-instituutti.").

Kysymys: Onko seuraavan Koski-klinikan ajankohtaa päätetty?
Vastaus: Ei ole vielä, eikä olla myöskään päätetty, jatketaanko täysin samalla tavalla. Klinikoita joka tapauksessa jatketaan, ja jatkosta tiedotetaan viimeistään elokuun alussa.

KOSKI-klinikka 8.6.2018

Kysymys: Voiko sama koulutuksen järjestäjä ilmoittaa monen eri koulutusmuodon tietoja?
Vastaus: Kyllä voi.

Kysymys: Tuodaanko aikuisten perusopetuksen tiedot oppiaine- vai kurssitasolla?
Vastaus: Aikuisten perusopetuksen oppiaineiden alle tuodaan myös suoritetut kurssit. Aikuisten perusopetuksen KOSKI-tietomalli: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#koski-oppija-schema.json. Aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen kurssikoodisto: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/aikuistenperusopetuksenalkuvaiheenkurssit2017/latest. Aikuisten perusopetuksen päättövaiheen kurssikoodisto: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/aikuistenperusopetuksenpaattovaiheenkurssit2017/latest.

Kysymys: Kun perustutkintoa suorittavan opiskelijan suoritustapa on reformin mukainen näyttö, hänen suorituksissaan ei näy Koskessa väliotsioita (Ammatilliset tutkinnon osat / Yhteiset tutkinnon osat) kuten opetussuunnitelmaperusteisilla näkyy. Pitäisikö otsikoiden näkyä?
Vastaus: Kyllä pitäisi. Olkaa yhteydessä omaan opintohallintojärjestelmätoimittajaanne, jos tutkinnon osien ryhmittely ei siirry tutkinnon osien mukana.

Kysymys: Lukiosta tunnustamisen lisätietoviitteet, onko niistä ohjeita mitä pitää lukea?
Vastaus: Lisätietoviite merkitään aina seuraavasti: "Tutkinnon osaan on tunnustettu lukion opintoja (käytetyn opetusuunnitelman perusteiden diaarinumero), X:n lukio."

Kysymys: Pitäisikö sekä koulutussopimuksesta että oppisopimuksesta siirtyä työtehtävät Koskeen?
Vastaus: Koulutussopimuksesta pitäisi. Olkaa yhteydessä omaan opintohallintojärjestelmätoimittajaanne, jos tiedot eivät siirry muiden koulutussopimuksen tietojen mukana. Oppisopimuksen tiedoissa ei tarvitse työtehtäviä.

Kysymys: Onko ammatillisessa koulutuksessa vaihtojakson ulkomaisella työpaikalla tapahtuva training agreement sama asian kuin koulutussopimus?
Vastaus: Tämä on samalla tavalla koulutussopimus kuin suomalaisessa työpaikalla tapahtuva työssäoppiminen.

Kysymys: Miten merkitään ammatillisessa koulutuksessa tilanne, jossa opiskelija on ulkomailla vaihtojakson alussa/keskellä/lopussa koulun penkillä esimerkiksi kolme viikkoa ja sen jälkeen työssäoppimisessa? Tarkemmin, tarvitseeko tuo koulutussopimuksen ulkopuolisen koulujakson myös jotenkin näkyä KOSKI-palvelussa?
Vastaus: Koko ulkomaanjakson tiedot tulee välittää opiskeluoikeuden lisätiedoissa ulkomaanjaksorakenteessa (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-11-6) ja työssäoppimisjakson tiedot erikseen koulutussopimusrakenteessa (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-11).

Kysymys: Miten tieto tutkinnon osan tunnustamisesta tuodaan KOSKI-palveluun?
Vastaus: Tieto tuodaan jokaiselle tutkinnon osalle erikseen "tunnustettu"-rakenteessa (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-11-0-3). Tunnustamistiedoissa tarvitaan minimissään selitteeseen (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-11-0-3-1) tuleva vapaamuotoinen kuvaus osaamisen tunnustamisesta.

Kysymys: Miten tuodaan valinnaisina tutkinnon osina tulevat, ns. ylimääräiset yhteisten tutkinnon osien osa-alueet, lukiokurssit ja korkeakouluopinnot?
Vastaus: Nämä suoritukset tulisi näkyä todistuksella alla esitetyllä tavalla lisätietoviitteineen. KOSKI-tietomallissa tietojen tuominen näin ei ole vielä mahdollista. Tiedotetaan sitten, kun KOSKI-tietomalli mahdollistaa tietojen tuomisen alla olevan mallin mukaisesti:

Kysymys: Mistä asti löytyvät ePerusteista ammatilliset tutkinnot?
Vastaus: Ainakin kaikki voimassa olevat ja siirtymäajalla olevat tutkinnot löytyvät.

KOSKI-klinikka 1.6.2018

Kysymys: 18.5.2018 klinikassa KOSKI-tiimi lupasi tutkia, josko ammatillisessa koulutuksessa 1.1.2018 tai sen jälkeen aloittaneiden osalta siirtymisen uusiin perusteisiin 1.8.2018 voisi toteuttaa KOSKI-palvelussa niin, että vanhoilla perusteilla aloitetuille opiskeluoikeuksille tulisi uusi terminaalitila (esim. "Vaihtanut uusiin perusteisiin") ja uusilla perusteilla jatkettaisiin sitten uudessa opiskeluoikeudessa, johon vanhan perusteen mukaiset suoritukset luettaisiin hyväksi osaamisen tunnustamisena. Mitä tälle asialle kuuluu?
Vastaus: Ehdotus herätti vastustusta opintohallintojärjestelmätoimittajien sekä toisten koulutuksen järjestäjien keskuudessa. Siirtyminen uusin perusteisiin toteutetaan KOSKI-palvelussa niin, että päivitetään olemassa olevaa opiskeluoikeutta uusien perusteiden mukaiseksi.

Kysymys: Miten toimitaan KOSKI-siirroissa sellaisen lukio-opiskelijan kohdalla, joka on suorittanut pitkän matematiikan oppimäärän mutta jolla myös lyhyen oppimäärän kursseja?
Vastaus: Jos kyseessä on sellainen harvinainen tapaus, jossa opiskelija on vaihtanut lyhyestä oppimäärästä pitkään, toimitaan kuten toisinkin päin vaihtaessa. Eli tunnustetaan lyhyen matematiikan kursseja pitkän oppimäärän joko valtakunnallisiksi tai paikallisiksi kursseiksi sikäli, kun käytettävä opetussuunnitelman peruste sen sallii. Vanhassa opetussuunnitelmassa voi myös sellaiset kurssit, joille ei löydy vastaavuutta pitkän matematiikan oppimäärästä, lisätä muiden suoritusten (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/lukionmuutopinnot/latest) alle valtakunnallisilla kurssikoodeilla. Kahta oppimäärää ei kuitenkaan voi suorittaa yhtä aikaa, eli edellä mainittu pätee vain niihin tapauksiin, kun vaihdetaan lyhyestä matematiikasta pitkään.

Kysymys: Mitä tehdään, jos aikuisten perusopetuksessa aineopiskelijat on siirretty virheellisesti oppimäärän suorittajina?
Vastaus: Nämä tulee siirtää oikein aineopiskelijoina. Opiskeluoikeutta ei kuitenkaan tarvitse mitätöidä, vaan aineopintosuoritukset voi siirtää saman opiskeluoikeuden, johon virheellinen oppimäärän suoritus on siirretty, alle. KOSKI-palveluun on tulossa toiminnallisuus, jonka avulla virheellisesti siirrettyjä päätason suorituksia voi poistaa käyttölittymän kautta. Virheellisesti siirretyt oppimäärän suoritukset voi sitten poistaa tämän toiminnallisuuden avulla. Jos opiskelija on mukana toisen asteen yhteishaussa keväällä 2018 ei voida kuitenkaan odottaa tuon toiminnallisuuden valmistumista, vaan virheellisesti siirretyn oppimäärän sisältävät opiskeluoikeudet tulee mitätöidä ja siirtää opiskelijat uudelleen aineopiskelijoina.

Kysymys: Erityinen tuki ja Hojks, ovatko Kosken kannalta kaksi eri asiaa? Esim. jos vanhat Hojksit halutaan kirjata samalla tavoin kuin 1.1.2018 jälkeen kirjatut Erityisen tuen tiedot? Vai pitääkö Koskessa näkyä että on nimenomaan Hojksattu?
Vastaus: Ovat, vaikka rahoituksen näkökulmasta nämä rinnastetaan samaksi. 1.1.2018 jälkeen käytetään erityistä tukea ja sitä ennen HOJKS:ia. Jos siis esimerkiksi HOJKS-päätös on tehty vuoden 2017 puolella, ja se jatkuu vuoden 2018 puolella, käytetään edelleen HOJKS:ia niin pitkälle kuin se jatkuu. Jos päätös on tehty 1.1.2018 tai sen jälkeen, käytetään erityistä tukea.

Kysymys: Ymmärtääkö Opintopolun suoritusrekisteri, että VALMA-suorituksen pitäisi siirtyä KOSKI-palvelusta suoritusrekisteriin, jos suoritus on merkitty KOSKI-palvelussa valmiiksi, vai päätteleekö suoritusrekisteri tämän suoritetuista osaamispisteistä?
Vastaus: Suoritusrekisteri ei katso VALMA-suorituksissa KOSKI-palvelussa olevaa suorituksen tilaa, vaan hakee sinne sellaiset VALMA-suoritukset, joissa on koulutuksen osien yhteenlaskettu osaamispistemäärä 30 osp tai enemmän.

Kysymys: Pakollinen paikallinen aine menee perusopetuksessa KOSKI-palvelussa valinnaisten puolelle. Meneekö tämä oikein, eli eikö paikallinen aine voi olla pakollinen?
Vastaus: Menee, paikallinen aine ei voi olla perusopetuksessa pakollinen.

Kysymys: Kenet pitäisi merkitä vahvistajaksi (esim. rehtori vai opettaja)? Onko vahvistaja sama tutkinnolla ja osasuorituksilla?
Vastaus: Tutkinnolle tai päätason suoritukselle pitäisi merkitä vahvistajiksi ne henkilöt, jotka allekirjoittavat todistuksen.

Kysymys: Yhteisten tutkinnon osien puitteissa suoritettuja ylimääräisiä osa-alueita käytetään ammatillisessa peruskoulutuksessa vapaasti valittaviin tutkinnon osiin. Näitä ei kuitenkaan tällä hetkellä voi siirtää KOSKI-palveluun niin, että ne yhteisten tutkintojen osa-alueet voisivat olla ns. tutkinnon osina vapaasti valittavissa tutkinnon osissa. Miten toimitaan?
Vastaus: KOSKI-tiimin käsitys on ollut se, että näistä tulisi muodostaa vapaasti valittavien tutkinnon osien alle paikallisia tutkinnon osia, mutta ilmeisesti tämä käsitys on väärä. Kysytään asiaa ammatillisen koulutuksen yksiköltä, ja toteutuksen pitäisi olla kysymyksessä mainittu toteutus, tehdään sellainen lisäys tietomalliin, että yhteisten tutkinnon osien osa-alueita voi tuoda vapaasti valittaviin tutkinnon osiin ns. tutkinnon osina vastaavasti kuin VALMA-koulutuksessa (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-4-7-0-1).

Kysymys: Koski-siirroissa Valmalaisten YTO:t ei siirry Koskeen. Alla virhe. Mistä on kyse?

KOSKI-järjestelmän palauttama virheilmoitus: Datan validointi epäonnistui. Tarkempi virhe kentässä "Koski-siirron virhe".:

{"key":"badRequest.validation.jsonSchema","message":[{"path":"opiskeluoikeudet.0.suoritukset.0.osasuoritukset.4.koulutusmoduuli.tunniste","value":{"koodiarvo":"VK","koodistoUri":"tutkinnonosat"},"error":{"message":"Koodia tutkinnonosat\/VK ei löydy koodistosta","errorType":"tuntematonKoodi"}},{"path":"opiskeluoikeudet.0.suoritukset.0.osasuoritukset.5.koulutusmoduuli.tunniste","value":{"koodiarvo":"MA","koodistoUri":"tutkinnonosat"},"error":{"message":"Koodia tutkinnonosat\/MA ei löydy koodistosta","errorType":"tuntematonKoodi"}},{"path":"opiskeluoikeudet.0.suoritukset.0.osasuoritukset.6.koulutusmoduuli.tunniste","value":{"koodiarvo":"TVT","koodistoUri":"tutkinnonosat"},"error":{"message":"Koodia tutkinnonosat\/TVT ei löydy koodistosta","errorType":"tuntematonKoodi"}},{"path":"opiskeluoikeudet.0.suoritukset.0.osasuoritukset.7.koulutusmoduuli.tunniste","value":{"koodiarvo":"TET","koodistoUri":"tutkinnonosat"},"error":{"message":"Koodia tutkinnonosat\/TET ei löydy koodistosta","errorType":"tuntematonKoodi"}},{"path":"opiskeluoikeudet.0.suoritukset.0.osasuoritukset.8.koulutusmoduuli.tunniste","value":{"koodiarvo":"ETK","koodistoUri":"tutkinnonosat"},"error":{"message":"Koodia tutkinnonosat\/ETK ei löydy koodistosta","errorType":"tuntematonKoodi"}},{"path":"opiskeluoikeudet.0.suoritukset.0.osasuoritukset.9.koulutusmoduuli.tunniste","value":{"koodiarvo":"PS","koodistoUri":"tutkinnonosat"},"error":{"message":"Koodia tutkinnonosat\/PS ei löydy koodistosta","errorType":"tuntematonKoodi"}},{"path":"opiskeluoikeudet.0.suoritukset.0.osasuoritukset.10.koulutusmoduuli.tunniste","value":{"koodiarvo":"TAK","koodistoUri":"tutkinnonosat"},"error":{"message":"Koodia tutkinnonosat\/TAK ei löydy koodistosta","errorType":"tuntematonKoodi"}},{"path":"opiskeluoikeudet.0.suoritukset.0.osasuoritukset.11.koulutusmoduuli.tunniste","value":{"koodiarvo":"YM","koodistoUri":"tutkinnonosat"},"error":{"message":"Koodia tutkinnonosat\/YM ei löydy koodistosta","errorType":"tuntematonKoodi"}}]}

Vastaus: Kyseisessä tapauksessa virhe tulee siitä, että yhteisen tutkinnon osan osa-aluetta yritetään tuoda tutkinnon osana, eli koodistoviite "koodistoUri":"tutkinnonosat" on väärin. Pitäisi olla "koodistoUri":"ammatillisenoppiaineet". Olkaa yhteydessä omaan opintohallintojärjestelmätoimittajaanne siitä, miten tiedot saa siirtymään oikein.

Kysymys: Jos Valma-koulutuksessa ollut opiskelija päätti koulutuksen esim. 30.4.2018, pitääkö hänen tila olla eronnut vai valmistunut kun hän on suorittanut 55 osp?
Vastaus: Jos koulutuksen järjestäjän tulkinnan mukaan opiskelija on valmistunut, hänet voi merkitä "Valmistunut"-tilaiseksi.

Kysymys: Jos VALMA-koulutuksen suorittajista ei saa siirrettyä tarvittavia tietoja 4.6.2018 mennessä kevään 2018 toisen asteen yhteishakua varten, miten tulee toimia?
Vastaus: KOSKI-palvelusta Opintopolun suoritusrekisteriin siirtyneitä VALMA-suorituksia voi käydä opinto-ohjaajan käyttöoikeuksin merkitsemässä valmiiksi suoraan suoritusrekisteriin. Vastaavasti VALMA-suorituksen voi lisätä opinto-ohjaajan käyttöoikeuksin suoraan suoritusrekisteriin, jos suoritusta ei olla saatu siirrettyä KOSKI-palveluun tai ei olla saatu siirrettyä suoritukseen tarvittavia tietoja, jotta se olisi siirtynyt KOSKI-palvelusta Opintopolun suoritusrekisteriin.

Kysymys: Jos vein valma-opiskelijoita Valmistuneena Koskeen, päivittyykö opiskelijan tila ja suoritustieto uudessa siirrossa? Vai onko niillä merkitystä.
Vastaus: Kyllä päivittyvät.

KOSKI-klinikka 25.5.2018

Kysymys: Tähän asti oppisopimuskoulutukseen liittyvät opiskeluoikeus- ja suoritustiedot tuodaan kahdesta eri järjestelmästä niin, että oppisopimustoimisto luo päätason opiskeluoikeuden ja tietopuolisen koulutuksen järjestäjä suoritustiedot sisältävän ja päätason suoritukseen linkitettävän opiskeluoikeuden. Mitä tehdään tällä tavalla jo luoduille opiskeluoikeus- ja suoritustiedoille sekä linkityksille, jos halutaan siirtyä siirtämään tiedot vain yhdestä (tietopuolisen koulutuksen järjestäjän) opintohallintojärjestelmästä?
Vastaus: Tässä voidaan vain mitätöidä oppisopimustoimiston luoma päätason opiskeluoikeus, viedä oppisopimuksen tiedot tietopuolisen koulutuksen järjestäjän opintohallintojärjestelmään, poistaa linkitys ja jatkaa tietojen päivittämistä pelkästään tietopuolisen koulutuksen järjestäjän opintohallintojärjestelmästä.

Kysymys: Mikä on oppiaine/kurssi-yhdistelmä, kun vanhassa opetussuunnitelman (2003) mukaisessa lukiosuorituksessa siirretään pitkän matematiikan kursseja muihin suorituksiin oppimäärää vaihdettaessa?
Vastaus: Oppiaineeksi "lukion muut opinnot"-koodistosta "Muut suoritukset" (koodiarvo: MS) ja kurssin voi tuoda valtakunnallisella kurssikoodilla ja koodistoviittauksella (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/lukionkurssitops2003nuoret/latest).

Kysymys: Kuka katsoo/voi katsoa, ovatko suoritukset siirtyneet yhteishakua varten oikein?
Vastaus: KOSKI-oikeuksilla voi katsoa suorituksia KOSKI-palvelusta. OPO-oikeuksilla voi katsoa Opintopolun suoritusrekisteristä.

Kysymys: Näkyvätkö yksilöllistetty-merkinnät oppiaineittain KOSKI-palvelussa?
Vastaus: Näkyvät. KOSKI-käyttöliittymässä yksilöllisesti opiskeltavan oppiaineen vieressä on tähti (*).

Kysymys: Onko mistään mahdollista saada raportteja, jotta voi tarkistaa, ovatko siirrot menneet oikein esimerkiksi yhteishaun kannalta?
Vastaus: KOSKI-palvelusta ei saa vielä raportteja. OPO-oikeuksilla voi käyttää yhteishakuun liittyen Opintopolun OPO-raporttia, jossa näkyy tiedot per henkilö, mutta tästä raportista ei saa esim. yksilöllistämisestä.

Kysymys: Ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeuden tiloista. Onko virhe käyttää jatkossakin eronnut-tilaa vai pitääkö aina eroamistilanteessa käyttää katsottu eronneeksi-tilaa?
Vastaus: Käytetään "Katsotaan eronneeksi"-tilaa uuden lainsäädännön mukaan 1.1.2018 lähtien ammatillisessa koulutuksessa.

Kysymys: Antaako virhelistaus kerralla vain yhden virheen vai kaikki virheet?
Vastaus: Riippuu virheestä. Sisään tulevan datan validointi suoritetaan monessa osassa (esimerkiksi jos ammatillisen koulutuksen json-skeeman validointi epäonnistuu, ei enää lähdetä validoimaan rakennetta ePerusteita vasten). Tämän vuoksi virhelistausta ei valitettavasti ole mahdollista parantaa, eli yhden virheen korjaaminen saattaa jatkossakin paljastaa vain seuraavan virheen.

Kysymys: Opintohallintojärjestelmätoimittaja on ohjeistanut, että kaksoistutkintolaisten lukion opiskeluoikeudessa päätason suoritukseksi merkitään lukion koko oppimäärä. Pitääkö tämä paikkansa?
Vastaus: Ei pidä. Kaksoistutkintolaiset tulee siirtää lukion aineopiskelijoina.

Kysymys: Valma-opiskelijoiden suoritukset tulee siirtää Koskeen 29.5. mennessä. Muuten tiedot siirtyvät hyvin, mutta jos opiskelija on suorittanut ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osien osa-alueita, niin ne eivät siirry Koskeen. Onko tälle siirtymälle luvattu tuki jo olemassa? Jos on, niin millä keinoin nuo suoritukset saadaan siirtymään? Jos ei ole, niin pitääkö nämä suoritukset siirtää paikallisina tutkinnon osina?
Vastaus: VALMA-suoritukseen on mahdollista tuoda osasuoritukseksi yhteisten tutkinnon osien osa-alueita ilman tutkinnon osaa ylätasolla: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-4-7-0-1. Tiedustele omalta opintohallintojärjestelmätoimittajaltasi, onko tämä vielä opintohallintojärjestelmässä mahdollista.

Kysymys: Näyttöperusteinen opiskelija on suorittanut valmistavan koulutuksen ja suurimman osan näytöistä 2015-2017. Valmistava koulutus loppunut v.2017 marraskuussa. Viimeisen näytön suoritus siirtyi vuoden 2018 puolelle, koska sitä ei ollut mahdollista suorittaa ennen valmistavan koulutuksen loppumista. Miten merkinnät tehdään jotta siirtyy Koskeen oikein?
Vastaus: Kun kyseessä on vanhan mallinen näyttötutkinto, suorituksen vahvistuspäivämäärä voidaan sijoittaa opiskeluoikeuden päättävän "Valmistunut"-tilajakson jälkeen. Eli suorituksen vahvistus laitetaan tässä tapauksessa sille päivämäärälle, kun tutkintotoimikunta on vuoden 2018 puolella tutkinnon vahvistanut. Opiskeluoikeuden päättävä "Valmistunut"-tila taas kirjataan marraskuun 2017 sille päivälle, jolloin opiskeluoikeus on tosiasiassa päättynyt.

Kysymys: Alla KOSKI-järjestelmän palauttama virheilmoitus. Mistä on kyse?

Datan validointi epäonnistui. Tarkempi virhe kentässä "Koski-siirron virhe".:

{"key":"badRequest.validation.jsonSchema","message":[{"path":"opiskeluoikeudet.0.suoritukset.0.osasuoritukset.4.koulutusmoduuli.tunniste","value":{"koodiarvo":"MA","koodistoUri":"tutkinnonosat"},"error":{"message":"Koodia tutkinnonosat\/MA ei löydy koodistosta","errorType":"tuntematonKoodi"}},{"path":"opiskeluoikeudet.0.suoritukset.0.osasuoritukset.6.koulutusmoduuli.tunniste","value":{"koodiarvo":"VK","koodistoUri":"tutkinnonosat"},"error":{"message":"Koodia tutkinnonosat\/VK ei löydy koodistosta","errorType":"tuntematonKoodi"}}]}

Vastaus: Kyseisessä tapauksessa virhe tulee siitä, että yhteisen tutkinnon osan osa-aluetta yritetään tuoda tutkinnon osana, eli koodistoviite "koodistoUri":"tutkinnonosat" on väärin. Pitäisi olla "koodistoUri":"ammatillisenoppiaineet".

Kysymys: Tietoja ei saa siirrettyä, vaan opintohallintojärjestelmä antaa virheilmoituksen "Opiskeluoikeusjaksoja ei löytynyt". Mitä pitää tehdä?
Vastaus: Opintohallintojärjestelmää koskevissa kysymyksissä olkaa aina yhteydessä opintohallintojärjestelmätoimittajaan.

Kysymys: Kun siirrämme Koskeen opiskelijan, josta toinen KJ on ostanut meiltä tutkintokoulutuksen (linkitys), pitääkö meidän Koskessa näkyä järjestämismuotona = Koulutuksen järjestäminen oppisopimuskoulutuksena?
Vastaus: Kyllä pitää.

Kysymys: Kun siirrämme Koskeen opiskelijan, josta toinen KJ on ostanut meiltä tutkintokoulutuksen (linkitys), pitääkö meidän Koskessa näkyä järjestämismuotona = Koulutuksen järjestäminen oppisopimuskoulutuksena?
Vastaus: Kyllä pitää.

KOSKI-klinikka 18.5.2018

Kysymys: Saavatko koulutuksen järjestäjät jatkossa raportteja oman organisaationsa osalta KOSKI-palveluun siirtyvän datan pohjalta esimerkiksi Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen liittyen?
Vastaus: Koulutuksen järjestäjille pyritään tuottamaan tulevaisuudessa ainakin joitain KOSKI-dataan pohjautuvia raportteja esimerkiksi tilastointiin ja rahoituksen laskentaan liittyen. Aikataulua näille ei vielä osata sanoa. Ehdotuksia ja toiveita voi lähettää KOSKI-palveluosoitteeseen koski(at)opintopolku.fi.

Kysymys: Ammatillisessa koulutuksessa siirrytään 1.8.2018 uusiin perusteisiin kaikkien niiden opiskelijoiden, jotka ovat aloittaneet opintonsa 1.1.2018 jälkeen. Voisiko tämän KOSKI-palvelussa toteuttaa niin, että vanhoilla perusteilla aloitetuille opiskeluoikeuksille tulisi uusi terminaalitila (esim. "Vaihtanut uusiin perusteisiin") ja uusilla perusteilla jatkettaisiin sitten uudessa opiskeluoikeudessa, johon vanhan perusteen mukaiset suoritukset luettaisiin hyväksi osaamisen tunnustamisena?
Vastaus: Tutkitaan asiaa OPH:n sisällä ja tiedotetaan sitten päätöksestä laajemmalla jakelulla.

Kysymys: Opintohallintojärjestelmistä johtuen kaikkia tietoja (esimerkiksi painotettu opetus perusopetuksen oppiaineessa, arvosanan korotus perusopetuksen lisäopetuksessa ja jotkut/kaikki lisätiedot) ei pystytä vielä siirtämään KOSKI-palveluun? Ovatko nämä kriittisiä tällä hetkellä jonkin muun toiminnon, kuten yhteishaku tai rahoituksen laskenta? Jos eivät, niin milloin ne pitää saada siirrettyä?
Vastaus: Nämä eivät ole kriittisiä yhteishaun kannalta. Lisäopetuksessa tehtyjä arvosanan korotuksia käytetään kyllä tietona yhteishaussa, mutta korotetut arvosanat pystytään päättelemään vertailemalla lisäopetuksen arvosanoja perusopetuksen päättötodistuksen arvosanoihin. Siitä, milloin opiskeluoikeuden lisätietoja käytetään esimerkiksi rahoituksen laskentaan, ei ole tietoa. Tiedot pitäisi saada KOSKI-palveluun mahdollisimman nopeasti.

Kysymys: Käyttäytymisen arviointi siirtyy sekä oikein (eli omaan "Käyttäytymisen arviointi"-rakenteeseen) että väärin (valinnaisena oppiaineena). Onko tämä paha virhe?
Vastaus: Ei ole paha virhe mutta virhe kuitenkin, eli pitää joka tapauksessa korjata. Kannattaa ensin varmistaa opintohallintojärjestelmätoimittajalta, onko järjestelmästä vai väärästä kirjaustavasta johtuva virhe.

Kysymys: Opiskeluoikeus voimassa Isäinnönnin at:ssa, jossa osallistuu tutkintokoulutukseen ja suorittaa näytöt. Samanaikaisesti suorittanut tutkinnon osan talonrakennusalan eatista. Isännöinnin at:n ops ei salli liittää tutkinnon osaa talonrakennusalan eatista. Tehdäänkö opiskelijalle kaksi opiskeluoikeutta/2 rekisterikorttia Koskeen? Työvuodet ja suoritusrahoitus kertyy isännöinnin at:sta ja pelkkä suoritusrahoitus talonrakennusalan eatin suorituksesta?
Vastaus: Tehdään kaksi opiskeluoikeutta. Isännöinnin ammattitutkinnossa suorituksen tyyppinä (https://extra.koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/suorituksentyyppi/latest) "Ammatillinen tutkinto" ja talonrakennusalan erikoisammattitutkinnon osan/osat sisältävässä opiskeluoikeudessa "Ammatillisen tutkinnon osa/osia, jos opetussuunnitelman perusteet eivät mahdollista talonrakennusalan erikoisammattitutkinnon osan/osien liittämistä suoritettavaan ammattitutkintoon. Rahoitus juuri noin, eli opiskeluvuosi- ja suoritusrahoitus isännöinnin ammattitutkinnosta ja suoritusrahoitus suoritettavasta talonrakennusalan erikoisammattitutkinnon tutkinnon osasta/osista.

Kysymys: Mistä lähtien vanhat päätökset erityisestä tuesta, tehostetusta tuesta jne. tulee siirtää Koskeen? Voiko Koskeen siirtää manuaalisesti esim. nyt 9 luokan päättävien erityisen tuen yms. tietoja jos niitä ei saa opintohallintojärjestelmästä lähetettyä?
Vastaus: 1.1.2018 tai sen jälkeen aktiivisena olleet/aktiiviseksi tulevat päätökset tulee siirtää KOSKI-palveluun. Samoja opiskeluoikeus- ja suoritustietoja ei ainakaan tällä hetkellä voi päivittää sekä tiedonsiirroilla että manuaalisesti, eli ne pitää lähettää opintohallintojärjestelmästä, jos opiskeluoikeus on luotu tiedonsiirrolla.

Kysymys: Jos tiedonsiirto lukiosta valmistuvien arvosanojen siirron osalta ei onnistu KOSKI-siirtona, onko mahdollista siirtää tiedot vanhanaikaisesti opintopolkusiirtona?
Vastaus: Voi siirtää. Kannattaa tässä kysyä lisätietoja ALPE-tiimin palveluosoitteesta virkailija(at)opintopolku.fi.

Kysymys: Miksiköhän meillä on Koskessa Tiedonsiirrot > Yhteenveto-sivulle ilmestynyt oppilaitoksen nimi tuplana? Uudella rivillä on Lähdejärjestelmä-kohta tyhjänä. Tiedonsiirtolokia selatessa kyseisellä aikaleimalla löytyy Internal Server Error.
Vastaus: Tässä tilanteessa siirtodata on ollut sen verran puutteellista, että edes lähdejärjestelmätietoa ei olla pystytty parsimaan datasta. Tällaisten virheiden ei tulisi edes päätyä virhesivulle, sillä niitä ei voi yksilöidä. Pitää korjata tämä KOSKI-palvelussa niin, että tällaisia virheitä ei enää päädy virhesivulle, ja vanhat tällaiset virheet poistetaan virhelistauksesta.

Kysymys: Ammatillinen koulutus, VALMA-opiskelu. Millä päättymissyyllä siirretään ne VALMA-opiskelijat, joilla ei täyty VALMA-koulutuksen tavoite 60 osp ja he eivät ole näin ollen valmistuneita, mutta ovat saavuttaneet ns. omat tavoitteensa koulutuksen suorittamisen suhteen?
Vastaus: Tällaisille opiskelijoille voi merkitä suorituksen valmiiksi ja opiskeluoikeuden "Valmistunut"-tilaiseksi.

Kysymys: Valmaan ja opiskelijaan tilaan liittyen vielä täältäkin jatkokysymys. Valmasta pyydettiin varmistamaan, vaikuttaako opiskelijan tila (valmistunut/eronnut) siihen, onko opiskelijalla oikeus myöhemmin täydentää valma-opintojaan? Ei ehkä täysin Koskeen liittyvä kysymys, mutta opiskelijan tilaan kuitenkin.
Vastaus: Selvitetään Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen yksiköstä. Sisältökysymyksissä voi olla aina itsekin yhteydessä Opetushallituksen substanssiyksiköihin (Ammatillisen koulutuksen osasto tai Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto).

Kysymys: Pystyykö extra-palvelusta tarkistamaan onko perusopetuksen mukautettu tieto siirtynyt - juuri päivitetty testiversio meille Kotkaan. Olisin varmistanut toimiiko yhteishaun kannalta 9-lk siirto meillä.
Vastaus: KOSKI Extra-ympäristö on edelleen pystyssä testausta varten, ja se on identtinen tuotantoympäristön kanssa. Ympäristöä voi käyttää testaukseen vapaasti, jos se opintohallintojärjestelmästä mahdollista.

Kysymys: Loma-ajan tuomisesta pyydettiin vielä tuplavarmistamaan eli nyt kesäaikaan jos opiskelija on esimerkiksi oppisopimuksessa, joka päättyy kolme viikkoa ennen koulun alkua, niin pitääkö tieto tästä kolmen viikon lomasta tuoda Koskeen? Vai tuodaanko aina ainoastaan neljä viikkoa tai pitempään kestävät lomat?
Vastaus: Ei tarvitse tässä tapauksessa ilmoittaa tuota kolmen viikon lomajaksoa, eli vain nuo neljä viikkoa tai pidempään kestävät lomajaksot tulee siirtää ammatillisessa koulutuksessa KOSKI-palveluun.

KOSKI-klinikka 11.5.2018

11.5.2018 pidettyyn klinikkaan ei tullut kysymyksiä.
 

KOSKI-klinikka 4.5.2018

Kysymys: Ammatillisen tutkinnon suoritustietoja siirrettäessä tulee virheilmoitus, kun yrittää siirtää tietoja ilman osaamisalaa tai tutkintonimikettä. Estääkö KOSKI ammatillisen tutkinnon tietojen siirtämisen ilman tietoa osaamisalasta tai tutkintonimikkeestä?
Vastaus: Ei estä. Osaamisala ja tutkintonimike eivät ole KOSKI-tietomallissa pakollisia tietoja.

Kysymys: Miten KOSKI-tietomallissa tapahtuu tutkinnon osien ryhmittely ammatillisissa perustutkinnoissa?
Vastaus: Tutkinnon osien ryhmittelyyn on oma rakenne, joka tulee siirtää aina tutkinnon osan mukana (yhteiset tutkinnon osat: https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-1-2, muut tutkinnon osat: https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-2). Tiedustele oman opintohallintojärjestelmäsi toimittajalta, miten tieto lähetetään muiden tutkinnon osan tietojen mukana KOSKI-siirroissa.

Kysymys: Yhteishakuun liittyvässä tiedotteessa sanotaan, että yhteys KOSKI-palvelun ja Opintopolun suoritusrekisterin välillä katkaistaan 4.6.2018. Pitääkö koulutuksen järjestäjän ottaa tämä jotenkin huomioon, eli esimerkiksi jättää tietoja siirtämättä KOSKI-palveluun tuon päivämäärän jälkeen johonkin päivämäärään asti?
Vastaus: Koulutuksen järjestäjän ei tarvitse tätä ottaa KOSKI-siirroissa millään tavalla huomioon, vaan KOSKI-siirtoja jatketaan normaalisti 4.6.2018 jälkeen. Koulutuksen järjestäjän tulee ottaa huomioon vain se, että tämän jälkeen mahdolliset virheenkorjaukset tehdään olemalla yhteydessä palveluosoitteeseen virkailija@opintopolku.fi. KOSKI-palvelun ja Opintopolun suoritusrekisterin välinen tiedonsiirto avataan taas hakukierroksen päätyttyä (20.9.2018).

Kysymys: Miten etenee tutkintotoimikuntarekisterissä olevien suoritustietojen siirto KOSKI-palveluun ja voisiko tästä tiedottaa esimerkiksi KOSKI-kirjautumissivulla?
Vastaus: Tätä työtä tehdään muun ohella, mutta mitään aikataulua tälle ei ole tiedossa. Näiden tietojen siirtämisestä ja näkymisestä KOSKI-palvelussa ei kannata tiedottaa ennen kuin tiedetään, että se varmasti onnistuu jollain aikataululla.

Kysymys: 23.2.2018 klinikassa KOSKI-tiimi lupasi pohtia, voisiko koulutussopimusrakenteen (https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-11) siirtää osaamisen hankkimistapojen alle (https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-9), jotta koulutussopimukset olisivat tietomallissa samalla tasolla muiden osaamisen hankkimistapojen kanssa. Onko tämä pohdinta edennyt mihinkään?
Vastaus: Todennäköisesti joudutaan toimimaan niin, että säilytetään koulutussopimusrakenne myös vanhassa paikassa, mutta lisätään vastaava rakenne myös osaamisen hankkimistapoihin. Seuraavassa rajapintaversiossa luovutaan sitten jätetään rakenne vain osaamisen hankkimistapojen alle. Asiaa täytyy kuitenkin vielä hieman selvitellä.

Kysymys: Pitääkö perusopetuksen lisäopetuksen opiskelijoilta tuoda myös päättötodistuksen tiedot, vaikka ne eivät kuuluisi KOSKI-lain piiriin?
Vastaus: Ei tarvitse.

Kysymys: Opintohallintojärjestelmästä ei ole tällä hetkellä mahdollista tuoda perusopetuksen lisäopetukseen liittyen tietoa siitä, onko jonkun oppiaineen arvosana korotus vai ei. Jos Opintopolun suoritusrekisteri pystyy tämän päättelemään oppijan aikaisemmista suorituksista. tarvitseeko tietoa tuoda ollenkaan sittenkään, kun se on mahdollista?
Vastaus: Tieto siitä, että kyseessä on arvosanan korotus, tulee tuoda KOSKI-palveluun, sillä kyseessä on todistuksella näkyvä tieto.

Kysymys: Mitä tehdään, kun siirretään opiskeluoikeus virheellisellä päätason suorituksella? Tällä hetkellä ainakaan virheellisesti mukana olevia päätason suorituksia ei voi poistaa.
Vastaus: Tässä tilanteessa joudutaan mitätöimään koko opiskeluoikeus ja tekemään siirto uudestaan oikeilla tiedoilla. Tutkitaan, voisiko esimerkiksi käyttöliittymään rakentaa toiminnallisuuden, jolla KOSKI-pääkäyttäjä voisi poistaa virheellisesti siirrettyjä/tallennettuja päätason suorituksia.

Kysymys: Mitä tehdään, kun tehostetun tuen päätös ei siirry?
Vastaus: Jos päätöksen tiedot on kirjattu opintohallintojärjestelmään oikein, eivätkä ne siitä huolimatta siirry, pitää ottaa yhteyttä omaan opintohallintojärjestelmätoimittajaan.

Kysymys: Lukion kurssisuoritusten yhteenlaskettu laajuus KOSKI-palvelussa ei vastaa opintohallintojärjestelmässä olevaa lukua. Kummassa on vika?
Vastaus: Vika on KOSKI-palvelussa, eli summaus ei ota tällä hetkellä huomioon välitettyä kurssien laajuutta. Tämä korjataan mahdolisimman pian.

Kysymys: Siirtymäsäännösten mukaan valma-opiskelijan arviointiasteikolla 1-3 arvosana on muunnettava muotoon 1-5. Onnistuuko näiden arvosanojen siirtäminen Koskeen lukuvuoden päättyessä?
Vastaus: Tämä onnistuu jo nyt. Arvosanan mukana määritellään aina käytettävä arvosana-asteikko. VALMA-koulutuksessa (kuten muissakin suoritustyypeissä ammatillisen opiskeluoikeuden alla) voidaan käyttää jo asteikkoa 1-5.

KOSKI-klinikka 27.4.2018

Kysymys: Pitääkö Koskessa olla tulevan kesän osalta tieto lomasta ennen vai jälkeen loman?
Vastaus: KOSKI-palvelussa tulee olla lähtökohtaisesti kaikkien tietojen ajantasaisia, eli lomajakson alkamispäivä tulee siirtää KOSKI-palveluun viimeistään, kun loma alkaa.

Kysymys: Täytetäänkö lomatiedot myös opiskelijoille, jotka ovat muulla rahoituksella kuin valtionosuusrahoituksella?
Vastaus: Rahoitus ei tarvitse tietoa muista kuin valtionosuusrahoitteisista opiskelijoista. Tiedon voi siirtää muillekin, mutta se ei ole pakollista.

Kysymys: Eihän lomajakso koske lukiota ja perusopetusta?
Vastaus: Ei koske.

Kysymys: Pitäisikö Koskessa näkyä jotenkin, että opiskelija on kaksoistutkintolainen?
Vastaus: Ei tarvitse.

Kysymys: Mitkä näistä ovat pakollisia siirrettäviä tietoja Koskeen perusopetuksessa: tehostettu tuki, tuen alkamispäivä, tuen päättymispäivä, erityinen tuki, tuen vaihe, erityisen tuen päätös, alkamispäivä ja päättymispäivä, erityisoppilaan opetusryhmä, opetus toiminta-alueittain, pidennetty oppivelvollisuus ja joustava perusopetus? Opintohallintojärjestelmätoimittajan mukaan pakollisia ovat vain erityisen tuen päätös ja sen alkamispäivä.
Vastaus: Kaikki nämä tulee siirtää KOSKI-palveluun niiden oppilaiden osalta, joilla on kyseisiä tietoja. Nämä kaikki tuodaan perusopetuksen opiskeluoikeuden lisätiedoissa: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-9-9.

Kysymys: Opiskeluoikeuden linkittämisestä: voinko siirtää opiskelijan tiedot Koskeen ja tehdä linkityksen jälkikäteen vai pitääkö toisen oppilaitoksen/opinto-oikeuden oid olla tiedoissa jo ensimmäisellä siirtokerralla?
Vastaus: Ideaalitilanne olisi, että tarvittavat tiedot linkityksen tekemiseen olisivat käytettävissä jo ensimmäisessä tiedonsiirrossa, mutta linkityksen voi tehdä jälkikäteen. Tärkeämpää on, että tiedot löytyvät KOSKI-palvelussa reaaliaikaisesti sillä tarkkuudella, kun niitä on mahdollista siirtää.

Kysymys: Milloin tiedetään milloin rahoitus tietoja käyttää?
Vastaus: Emme osaa tähän vastata. Heti, kun rahoituksen laskentaan (ja KOSKI-datan käyttämiseen siinä) saadaan tarkempia ohjeita ja aikatauluja, nämä välitetään heti KOSKI-pääkäyttäjille.

Kysymys: Tarkistaisin ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosien laskennasta seuraavat asiat: Jos loman osa-aikaisuusprosentti on tyhjä, huomioiko aina edellisen läsnäoloprosentin mukaan osa-aikaisuuden? Toinen kysymys on, laskeeko edellisen läsnäoloprosentin mukaan perusrahoitukseen valmistumispäivän ja eropäivän, kun valmistumispäivä esim. 2.6. ja edellinen läsnäolopäivä 1.6.?
Vastaus: Lomajakson osa-aikaisuusprosentti määrittyy sitä edeltävän läsnäolojakson mukaan. Osa-aikaisille opiskelijoille ei myöskään tarvitse ilmoittaa muita kuin yli neljä viikkoa kestävät lomajaksot. Valmistumispäivä lasketaan läsnäolopäiväksi edellisen läsnäolojakson osa-aikaisuusprosentin mukaan. Eropäivää ei lasketa ammatillisessa koulutuksessa läsnäolopäiväksi ollenkaan.

Kysymys: Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta eropäivä on myös tärkeä. Oppilas vaihtaa oppilaitosta saman koulutuksenjärjestäjän sisällä. Edellisessä koulussa eropäivä on nyt ohjeistettu olemaan viimeinen koulussa olopäivä ja seuraava opiskeluoikeuden alkupäivä uudessa koulussa. Pitääkö jatkossa eropäivä edellisestä olla sama kuin alkupäivä uudessa koulussa?
Vastaus: Alkupäivä uudessa koulussa tulee olla (aikaisintaan) eropäivää seuraava päivä.

Kysymys: Meillä perusopetuksen oppilaat ovat aina koulun oppilaita 31.7. asti, jos eivät sitä ennen eroa. Jos valmistuvat, on valmistumispäivä lukuvuoden päätöspäivä, mutta opiskeluoikeus päättyy vasta 31.7. Onko tämä nyt väärin?
Vastaus: Valmistuvilla opiskeluoikeuden päättymispäivän pitäisi olla sama kuin valmistumispäivä, eli tuota käytäntöä, että valmistuvan oppilaan opiskeluoikeus jatkuu 31.7., tulee muuttaa.

Kysymys: Jos esimerkiksi lukion tai aikuisten perusopetuksen opiskelija ei ole puoleen vuoteen suorittanut mitään ja hänet katsotaan eronneeksi, pitääkö nämä opiskeluoikeudet siirtää KOSKI-palveluun nyt käyttöönottovaiheessa jälkikäteen, kun heitä ei ole onnistuttu siirtämään aikaisemmin teknisten ongelmien vuoksi?
Vastaus: Kyllä pitää.

Kysymys: Tällä hetkellä esimerkiksi tietoa siitä, että perusopetuksen oppilas opiskelee jotain ainetta painotetussa opetuksessa, ei voi opintohallintojärjestelmästä siirtää. Mitä tällaisten tietojen kanssa tehdään?
Vastaus: Ne siirretään sitten kun tietojen siirtäminen on mahdollista.

Kysymys: Koulumme siirroissa aikuisten perusopetuksen osalta kaikki aineet (myös ne, joiden pitäisi näkyä pakollisina) näkyvät nyt valinnaisina. Onko vika kirjaustavassa, opintohallintojärjestelmässä vai KOSKI-palvelussa?
Vastaus: Tällaiset tilanteet, että tiedot näkyvät KOSKI-palvelussa vääriin johtuvat aina siitä, että kirjaustavat ovat virheelliset tai että opintohallintojärjestelmä koostaa siirtotiedoston väärin. KOSKI ottaa datan vastaan sellaisena kuin se opintohallintojärjestelmästä tulee. Eli asiassa kannattaa olla yhteydessä omaan opintohallintojärjestelmätoimittajaan.

Kysymys: Kunnassamme on tapana toimia kunnan sisäisissä koulunvaihtotapauksissa lukuvuoden päättymisen jälkeen (esimerkiksi alakoulusta yläkouluun siirtymiset), että vanhaan kouluun eropäiväksi laitetaan lukuvuoden päätöspäivä (esimerkiksi 2.6.) ja uudessa koulussa aloituspäiväksi lukuvuoden ensimmäinen päivä (esimerkiksi 1.8.). KOSKI-palvelussa opiskeluoikeuteen tulee tältä osin noin kahden kuukauden tauko. Onko tämä OK?
Vastaus: On OK, eli ei tarvitse muuttaa kirjaustapoja tältä osin.

KOSKI-klinikka 20.4.2018

Kysymys: Merkitäänkö Valma-opiskelijalle ero- vai valmistuspäivä, kun hän lopettaa opinnot ennenkuin 60 ospia on täynnä ja saa todistuksen suoritetuista koulutuksen osista? 
Vastaus: Mikäli oppija on suorittanut koulutuksen loppuun HOKSin mukaisesti, hänet merkitään KOSKI-palvelussa opiskeluoikeuden tilaan "valmistunut", vaikka perusteissa määritettyjä 60 osaamispistettä ei olisi suoritettu.

Kysymys: Opiskelija ei suorita Ruotsia lain §66 perusteella, vaan hän tekee sen tilalla jotain muuta. Kuitenkin tuohon ruotsiin tulisi kirjata ”arvosana” jotta se näkyy opintosuoritusotteessa. Millainen tuon arvosanan pitäisi olla ja miten tieto siirretään Koskeen? 
Vastaus: Tieto välitetään tutkinnon osan lisätiedoissa koodistoarvolla 'poikkeusarvioinnissa': https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/ammatillisentutkinnonosanlisatieto/latest Silloin ruotsin kielen osa-alueeseen ei voi tulla arvosanaa. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa 1 ospin verran opintoja muilta tutkinnon osan osa-alueilta, jotta tutkinnon perusteessa edellytetyt osaamispisteet täyttyvät.

Kysymys: Erityisopiskelija ei saavuta tutkinnon osan keskeisiä ammattitaitovaatimuksia. Millainen arvosana hänelle kirjataan tutkinnon osaan vai jätetäänkö arviointi kirjaamatta? Miten meidän tulisi toimia, jotta Koskessa tutkinnon osaa koskevat tiedot ovat oikein? 
Vastaus: Suoritus merkitään hylätyksi, mutta sille voi välittää suoritetut, tutkinnon osaa pienemmät kokonaisuudet KOSKI-palveluun. 

Kysymys: Perusopetuksessa: 1) 9. luokan päättävistä, viedäänkö pelkästään valmistumispäivä, ei eropäivätietoa ? 2) Voiko eropäivätietoa tuoda etukäteen Koskeen esim. valmistavan opetuksen oppilaiden osalta tai esiopetuksen oppilaiden osalta jotka jatkavat ensi syksynä perusopetuksen puolella. Eli heidän opiskeluoikeus vaihtuu. 3) Kuinka kauan Koskessa näkee katseluoikeuksilla eronneen oppilaan tiedot?
Vastaus: 1) Eropäivä välitetään mikäli oppilas eroaa (eli hän ei saa opintojaan päätökseen), tällöin se välitetään opiskeluoikeuden tilan "eronnut" mukana. Mikäli opiskelijan opiskeluoikeus valmistuu, välitetään päättymispäivä opiskeluoikeuden tilan 'valmistunut' mukana. 2) Ero- tai valmistumispäivämäärän voi tuoda palveluun etukäteen. 3) Virkailija näkee kaikki omalle opilaitokselleen KOSKI-palvelussa rekisteröidyt suoritukset. Tähän ei ole olemassa aikarajaa, vaan ne näkyvät aina.

Kysymys: Kaksoistutkinto-opiskelijat: Opiskeluoikeuksia ei tarvitse linkittää, mutta meille on nyt lukiolle tullut kyselyjä ammattiopiston puolelta, että linkitämmekö opiskeluoikeudet. 
Vastaus: Ei tarvitse tehdä linkitystä. Mikäli ammatillinen opisto saa rahoituksen opiskelijasta, lukion opiskeluoikeudelle tulee merkitä opintojen rahoitus tiedolla 'Muuta kautta rahoitettu'.

Kysymys: Lukion opiskeluoikeudella opiskelee saman opetuksen järjestäjän alla pääkoulussa ja toisessa lukiossa oppiaineita. Pitääkö tutkinto linkittää?
Vastaus: Ei linkitetä. Pääkoulu tunnustaa toisessa lukiossa suoritetut kurssisuoritukset.

Kysymys: Näkeekö Koski-pääkäyttäjä jostain oppilaiden tietot yhteishaun osalta. Vai näkyykö tieto vain koulun tasolla?
Vastaus: Näkee kyllä koulun oppilaat, mutta KOSKI-pääkäyttäjä ei näe suoritusrekisterin tietoja. KOSKI-pääkäyttäjä ei myöskään näe lukioon tai ammatillisiin oppilaitoksiin hakevien hakemuksien tilannetta.

KOSKI-klinikka 13.4.2018

Kysymys: Opiskelija siirtyy suorittamaan 1.8.2018 voimaan tulevaa tutkintoa elokuussa. Miten suorituksia koskevat ”ostut” pitää tehdä, jotta ne näkyvät oikealla tavalla Koskessa? Onko tähän tulossa erillisiä ohjeita jossakin vaiheessa?
Vastaus: KOSKI-tiimi pyytää uusiin perusteisiin siirtyvien osalta kokonaisvaltaista ohjeistusta ammatillisen koulutuksen yksiköstä. Osaamisen tunnustamisen osalta saatiin jo vastaus: "Osaamisen tunnustamiset tehdään viittauksilla kuten tähänkin asti, esim. todistusmallit 2015: 1) Tutkinnon osa on tunnustettu x- alan...". Viittausmerkinnöistä ei ole tulossa erillistä ohjetta

Kysymys: Olemme tehneet siirrot 28.2.2018 mennessä ja päivittäneet valmistuneiden ja eronneiden opiskelijoiden tietoja Koskeen. Miten usein meidän pitäisi tehdä tiedonsiirtoja muista opiskelijoista?
Vastaus: Siirrot tulee tehdä reaaliaikaisesti, eli 24 tunnin päästä siitä, kun tieto on muuttunut opintohallintojärjestelmässä, se pitäisi näkyä KOSKI-palvelussa.

Kysymys: Voiko tulevan lukuvuoden 2018-2019 oppilaistietoja jo tuoda Koskeen vai vasta kun lukuvuosi alkaa?
Vastaus: Teoriassa kyllä, mutta riippuu siitä, mahdollistaako opintohallintojärjestelmä tämän. Virheiden ja mitätöintien välttämiseksi toivotaan, että tulevaisuuteen sijoittuvien vuosiluokkasuoritusten tiedot siirretään sitten, kun tiedetään varmasti, että ne pitävät paikkansa.

Kysymys: Voiko valmistumispäivätiedon viedä vasta lukuvuoden päättymisen jälkeen esim. 4.6 vai tuleeko tiedon olla mukana 29.5. kun suoritustiedot pitää olla?
Vastaus: Valmistumispäivätiedon voi sijoittaa tulevaisuuteen, eli 29.5.2018 mennessä siirretyissä päättötodistustiedoissa voi (ja pitää) olla vahvistuspäivämääränä 4.6.2018.

Kysymys: Opiskelija suorittaa näyttötutkintona vain tutkinnon osia, ei koko tutkintoa. Pitäisikö Koskessa näkyä valmistava koulutus omana välilehtenään ja tutkinto omana välilehtenään kuten koko tutkinnon suorittajilla?
Vastaus: Pitää näkyä, jos opiskelija on osallistunut näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen.

Kysymys: Lukion ja aikuisten perusopetuksen aineopiskelijoita, joilla ei ole vielä yhtään osasuoritusta, ei ole voitu vielä siirtää KOSKI-palveluun opintohallintojärjestelmän ongelmien vuoksi. Onko tämä ongelma?
Vastaus: Tiedot tarvittaisiin mahdollisimman pian, mutta tälle ei tällä hetkellä voi mitään. Toivotaan ongelmaan pikaista ratkaisua.

Kysymys: Pitääkö nyt reformin aikana edelleen näytön yhteydessä ilmoittaa erikseen, että onko se tehty työssäoppimisen yhteydessä?
Vastaus: Ei pidä.

KOSKI-klinikka 6.4.2018 

Kysymys: Kysyin viimeeksi lukion kursseista, jotka menevät "häntään". Lupasitte tätä selvitellä, miten näiden kanssa toimitaa. Onko tullut valaistusta asiaan?
Vastaus: Jos opiskelijalla on suoritettuna kursseja, joille ei löydy vastaavuutta minkään koulussa käytettävän opetussuunnitelman oppiaineen kursseista, tällaiset kurssit siirretään KOSKI-palveluun "Muut suoritukset"-otsikon alle.

Kysymys: Mitä opiskeluoikeuden tilaa käytetään, kun henkilö ei valmistunut, mutta koulutus päättynyt?
Vastaus: Käytetään tilaa "Eronnut" tai "Katsotaan eronneeksi" riippuen siitä, kummasta on oppilaitoksen käsityksen mukaan kysymys.

Kysymys: Perusopetuksen arvosanat päättävillä pitäisi siis olla 29.5. Koskessa. Meillä lukuvuosi päättyy 2.6. Laitetaanko siis opintohallintojärjestelmään 29.5. päivänä valmistumispäivätieto 2.6. vai myöhemmin?
Vastaus: Vahvistuksen päivämäärä voidaan asettaa tulevaisuuteen, eli päättötodistusten arvosanat siirretään sillä oikealla valmistumispäivämäärällä, vaikka ne tuleekin siirtää opiskelijavalintojen vuoksi ennen varsinaista valmistumispäivää. Tarkemmat ohjeet arvosanasiirroista opiskelijavalintoja varten lähetetään myöhemmin.

Kysymys: Näkyvätkö eronnut-tilaisten perusopetuksen oppilaiden arvosanat heille heti, vaikka eronnut-tila olisi asetettu tulevaisuuteen?
Vastaus: Jos sitä suoritusta, jonka aikana oppija on eronnut, ei vahvisteta, suoritukset eivät näy.

Kysymys: Minkä mittaiset tilapäiset keskeytykset oph haluaa koski-tiedonsiirtona lukio-opiskelijoiden osalta?
Vastaus: Tähän ei ole mitään yksiselitteistä ohjeistusta. Lukio-opiskelijoiden osalta halutaan tilapäiset keskeytyksen silloin, kun lukio tekee hallinnollisen päätöksen, että opiskelija on väliaikaisesti keskeytynyt. KOSKI-tiimi selvittää, miten tilapäiset keskeytykset vaikuttavat rahoitukseen, ja tämä tieto lisätään tiedonsiirto-ohjeen (KOSKI-palveluun tallennettavat tiedot ja tiedonsiirto / tietojen manuaalinen tallentaminen) kohtaan "5. Rahoituksen tiedot koulutusmuodoittain".

Kysymys: Miten toimitaan, kun lukiolainen käy esim. yhden jakson toisessa lukiossa?
Vastaus: Jos kotilukio maksaa tästä toiselle lukiolle, silloin hänet voidaan pitää läsnäolevana kotilukiossa (rahoitusmuotona "Valtionosuusrahoitteinen koulutus"). Lukio, jossa hän on vierailevana opiskelijan tuo suoritustiedot suorituksen tyypillä "Lukion oppiaineen oppimäärä" ja läsnäolojakson rahoitusmuodolla "Muuta kautta rahoitettu". Jos suoritetut opinnot luetaan hyväksi kotilukiossa, ne tuodaan tunnustettuina opintoina siten, että niiden merkitään kuitenkin kuuluvaksi rahoituksen piiriin (ks. rahoituksenPiirissä-kenttä KOSKI-tietomallissa: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-5-11-0-1-5-0-0-3-0-2-2). Jos taas se lukio, jossa oppija on vierailevana opiskelijana saa hänestä rahoituksen, toimitaan muuten samoin kuin edellä, mutta kotilukiossa opiskelija merkitään väliaikaisesti keskeyttäneeksi, ja lukio, jossa opiskelija opiskelee vierailevana opiskelijana merkitseen läsnäolojakson rahoitusmuodoksi "Valtionosuusrahoitteinen koulutus".

Kysymys: Rahoituksesta (ammatillinen koulutus): merkkaako oppisopimuskoulutuksen tietopuolinen järjestäjä rahoituskoodiksi 6, eli  "Muuta kautta rahoitettu"?
Vastaus: Kyllä.

Kysymys: Vielä varmistus, että turvakiellossa olevien lasten osalta käytäntö on sama kuin ennen eli suoritustiedot tuodaan siinä missä muidenkin?
Vastaus: Kyllä, turvakiellollisten oppilaiden suoritustiedot tuodaan Koskeen normaalisti.

Kysymys: Toimiiko luokalle jääneiden osalta marssijärjestys niin, että ensin tuodaan luokalle jäämisen suoritustiedot Koskeen, sitten opintohallintojärjestelmässä puretaan suoritustiedot pois koska aloittaa puhtaalta pöydältä. Miten se näkyy Koskessa? Jääkö luokalle jääminen vain versiohistorian taakse tiedoksi?
Vastaus: Prosessi menee juuri yllä kuvatulla tavalla. Myös luokalle jäämiseen johtanut vuosiluokkasuoritus jää kokonaisuudessaan KOSKI-palveluun ja näytetään myös virkailijalle käyttöliittymässä. Näin, jos esimerkiksi oppija on jäänyt seitsemännellä luokalla luokalle ja suorittaa seitsemännen vuosiluokan seuraavana vuonna hyväksytysti, virkailija näkee oppijalla kaksi seitsemännen luokan suoritusta (jos siis suoritukset saman koulutuksen järjestäjän alla). Sitä, näytetäänkö luokalle jäämiseen johtanutta suoritusta kansalaiselle, ei olla vielä päätetty.

Kysymys: Vihoviimeinen varmistus siis, onko elämänkatsomuksen yhteishaun koodi ET vai KT? On vähän kahta tietoa päivästä ja kuun asennosta riippuen.
Vastaus: Elämänkatsomustiedon koodi on ET. Käyttöliittymässä uskontoa ja elämänkatsomustietoa ei erotella toisistaan.

KOSKI-klinikka 23.3.2018

Kysymys: Millä tavoin pitää yhteisten tutkinnon osien osa-alueet koodata, jotta tiedot siirtyvät Koskeen?
Vastaus: Kosken käyttämä yhteisten tutkinnon osa-alueiden käyttämä koodisto: https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/ammatillisenoppiaineet/latest 

Kysymys: Opiskelija on aloittanut opinnot elokuussa 2016. Hänellä on ollut muutamia väliaikaisia keskeytyksiä opintojensa aikana lukuvuoden 2016-2017 aikana. Tarvitseeko Koski-palvelu näitä väliaikaisen keskeytyksen tietoja esimerkiksi rahoituksen laskennassa? 
Vastaus: Tiedon voi Koskeen välittää, mutta vuosien 2016-2017 Koskeen tallennettuja poissaolotietoja ei käytetä rahoituksen laskennassa. 

Kysymys: Vielä varmistus loman merkitsemiseen: merkitäänkö yli 4 viikkoa kestävä loma kokonaisuudessaan vai vain sen ylittävä osa? Entä lyhyemmät lomajaksot, esim. hiihtoloma?
Vastaus: Yli neljä viikkoa kestävä loma tallennetaan Koskeen kokonaisuudessaan. Rahoituksen laskenta ottaa huomioon neljä viikkoa ylittävän osuuden opiskeluvuoden laskennassa. Neljää viikkoa lyhyemmät lomajaksot, kuten joulu- ja hiihtolomat, katsotaan opiskelijavuoteen kuuluvaksi ajaksi, eli niiden osalta ei "loma" opiskeluoikeuden tilaa käytetä. Tätä tilaa käytetään ainoastaan ammatilisilla opiskeluoikeuksilla.

Kysymys: Sain Koskesta seuraavan virheilmoituksen: KOSKI-järjestelmän palauttama virheilmoitus: Opiskeluoikeuden tila muuttunut lopullisen tilan (eronnut) jälkeen: {"key":"badRequest.validation.tila.tilaMuuttunutLopullisenTilanJälkeen","message":"Opiskeluoikeuden tila muuttunut lopullisen tilan (eronnut) jälkeen"} 

KOSKI-klinikka 16.3.2018

Kysymys: Onko KOSKI-palveluun mahdollista siirtää laajuudeltaan puolikkaita lukion kurssisuorituksia?
Vastaus: On. Kurssille voi välittää laajuuden omassa kentässään, esimerkiksi 0.5.

Kysymys: Siirretäänkö KOSKI-palveluun AT ja EAT tutkinnon suorittaneita ja opiskelijoita?
Vastaus: Vuoden 2017 tutkinnon suorittaneiden osalta tietojen siirto ei ole velvoittavaa. 2018 AT- tai EAT-tutkinnon suorittaneet tulee siirtää palveluun.

Kysymys: Haittaako jos kaksoistutkinto-opiskelijoiden opiskeluoikeudet linkittää?
Vastaus: Ei tarvitse linkittää, mutta oppilaitos voi halutessaan toimia näin. Jos näin toimitaan, tulee huomioida että oppilaitoksen virkailijat jonka opiskeluoikeuteen linkitys tehdään, näkevät myös linkitetyn opiskeluoikeuden. Rahoituksen kannalta oleellista on merkitä lukion opiskeluoikeuden opintojen rahoitus -tieto "Muuta kautta rahoitettu" tilanteessa jossa ammatillinen oppilaitos saa rahoituksen opiskelijasta.

Kysymys: Miten pelkät näytöt suorittavan osa-aikaisuus tulisi näkyä Koskessa?
Vastaus: Opiskelija jolla ei ole lainkaan osaamisen hankkimistarvetta, eli tekee pelkät näytöt, välitetään KOSKI-palveluun osa-aikaisuuden prosentilla nolla. Katso tarkemmin rahoituksen tiedot koulutusmuodoittain (Ammatillinen koulutus -> Opiskeluvuositiedot).

KOSKI-klinikka 9.3.2018

Kysymys: Koski-palveluun tulee sähköpostiosoite, johon tiedonsiirron virheet lähetetään. Voiko kunnassa olla näitä sähköpostiosoitteita useampia kuin yksi?
Vastaus: Voi olla. Koskeen on tulossa toiminnallisuus jossa se etsii sähköpostia seuraavasti: ensiksi oppilaitoksen KOSKI-pääkäyttäjän sähköpostia (näitä voi olla siis useita), mikäli sieltä ei löydy sähköpostiosoitetta seuraavaksi Koski hakee koulutustoimijan KOSKI-pääkäyttäjän sähköpostia, ja mikäli sieltäkään ei löydy osoitetta, lopuksi etsitään koulutustoimijan pääkäyttäjän sähköpostia.

Kysymys:  Mistä pääsen pääkäyttäjäoikeuksilla tekemään mitätöinnin tekemään. Opiskelijan kohdalle ei tule mitään lisää uusi tai muokkaus-vaihtoehtoa, eikä versiohistoria-linkin alla ole vaihtoehtoa Mitätöi opiskeluoikeus, kuten ohjeessa.
Vastaus: Jotta KOSKI-pääkäyttäjä pystyy mitätöinnin opiskeluoikeudelle tekemään, sillä ei tule olla olla lainkaan päätason suorituksen alla osasuorituksia (esim. tutkinnon osia, oppiaineita). Nämä tulee siis poistaa opiskeluoikeudelta ensin jotta mitätöinti-toiminnallisuus käyttöliittymässä aktivoituu.

Kysymys: Miksi Koski haluaa oppisopimusopiskelijoiden opintojen linkityksen yhteydessä oppilaitoksen tunniste opintopolkuun -tiedon myös yhteistyöoppilaitokselle (oppilaitokset-rekisteriin)?
Vastaus: Jotta linkitys voidaan tehdä toiseen opiskeluoikeuteen, tulee Koskeen linkittävään opiskeluoikeuteen asettaa päävastuullisen koulutuksen järjestäjän opiskeluoikeuden id ja organisaation id ("Sisältyy opiskeluoikeuteen" -rakenne). Linkitystä on kuvattu täällä: KOSKI-UKK   -> Milloin ja miten käytetään linkitystä eri organisaatioissa olevien opintosuoritusten välillä KOSKI-palvelussa? 

Kysymys: Löytykö ruotsinkielisiin tutkinnon osiin koodit jostakin?
Vastaus: Ruotsinkieliset tutkinnon osat käyttävät samoja koodeja kuin suomenkieliset.

KOSKI-klinikka 2.3.2018

Kysymys: Siirretäänkö Koskeen 2017 suoritetut osatutkinnot (perustutkinnot)?
Vastaus: Ei siirretä.

Kysymys: Näyttötutkintojen tiedot eivät taida siirtyä oikein Koskeen. Valmistavan koulutuksen sekä tutkinnon suorituksen tiedot tulevat erikseen, mutta samaan näkymään ja näytöt linkittyvät molempiin. Miten siis pitäisi näkyä Koskessa?
Vastaus: Suosituksena on, että näyttötutkintoon valmistava koulutus siirretään toisena päätason suorituksena saman opiskeluoikeuden alla kuin suoritettava/suoritettu näyttötutkinto. Näyttötutkintoon valmistava koulutus voidaan siirtää myös omassa, erillisessä opiskeluoikeudessaan.

Kysymys: Pitääkö valma ja telma opiskelijoilla olla suoritustapa tyhjä vai se uusi reformi?
Vastaus: VALMA- ja TELMA-suorituksilla ei ole KOSKI-tietomallissa ollenkaan suoritustapatietoa, joten suoritustapaa ei näille koulutustyypeille tarvitse siirtää.

Kysymys: Nyt kun tuli puheeksi tuo 28.2., niin pitääkö teille ilmoittaa erikseen, jos jotain tietoa ei saada tuohon päivään mennessä siirrettyä? Eräisiin virheisiin odotamme Visman lupaamia korjauksia.
Vastaus: Periaatteessa laissa ei ole mitään poikkeuksia, vaan pohjadata on siirrettävä kaikista lain piiriin kuuluvista koulutusmuodoista 28.2.2018 mennessä. Jos kuitenkin näyttää siltä, että tämä on mahdotonta, pyydämme tästä ilmoitukset KOSKI-palveluosoitteeseen (koski(at)opintopolku.fi). Ilmoitukseen olisi hyvä liittää arvio siitä, milloin tiedot olisivat pohjatietojen osalta kunnossa.

Kysymys: Koskahan pitää kaikki tiedot olla vimpan päälle Koskessa?
Vastaus: Takaraja oli 28.2.2018. Koulutuksen järjestäjiä pyydetään saattamaan tiedot ajan tasalle mahdollisimman nopeasti, jos ne eivät sitä jo ole. 

KOSKI-klinikka 23.2.2018

Kysymys: Koulutussopimukset ovat tällä hetkellä omana rakenteenaan (https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-11) suoraan päätason suorituksen alla ja lisäksi niistä tulee siirtää tietoa osaamisenhankkimistavoissa (https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-9). Miksi näin, sillä koulutussopimukset ovat ns. tasavertaisia muiden osaamisenhankkimistapojen kanssa, ja voisiko kaiken koulutussopimuksiin liittyvän tiedonvälityksen siirtää tietomallissa osaamisenhankkimistapojen alle?
Vastaus: Koulutussopimusten korvatessa työssäoppimisjaksot ajateltiin laittaa koulutussopimuksen tietojen välitys työssäoppimisjaksorakennetta vastaavasti suoraan päätason suorituksen alle. KOSKI-tiimi tutkii, voisiko tietomallia muuttaa pyydetyllä tavalla.

Kysymys: Opiskelija on aloittanut näyttöperusteisen perustutkinnon suorittamisen viime syksynä. Tuleeko hänen tälle keväälle kirjatuissa näytöissä ilmoittaa tieto siitä, onko näyttö tehty ”työssäoppimisen” eli koulutussopimuksen yhteydessä?
Vastaus: Ei tarvitse.

Kysymys: Valma-opiskelija on suorittanut toinen kotimainen kieli ruotsi 1 osp perustutkinnon tavoitteiden mukaisesti. Miten nämä saadaan siirtymään Koskeen? Tällä hetkellä siitä tulee virheilmoitus.
Vastaus: Tähän on tulossa korjaus pikimmiten, eli jatkossa KOSKI hyväksyy VALMA-suorituksen osasuoritukseksi yhteisen tutkinnon osan osa-alueen. Toteutus tehdään vastaavalla tavalla kuin ammatillisessa perustutkinnossa, eli tulee myös tuoda se yhteinen tutkinnon osa, johon osa-alue kuuluu, eli osa-alue tuodaan osasuorituksen osasuorituksena.

Kysymys: Nyt kun tuli puheeksi tuo 28.2., niin pitääkö teille ilmoittaa erikseen, jos jotain tietoa ei saada tuohon päivään mennessä siirrettyä? Eräisiin virheisiin odotamme Visman lupaamia korjauksia.
Vastaus: Periaatteessa laissa ei ole mitään poikkeuksia, vaan pohjadata on siirrettävä kaikista lain piiriin kuuluvista koulutusmuodoista 28.2.2018 mennessä. Jos kuitenkin näyttää siltä, että tämä on mahdotonta, pyydämme tästä ilmoitukset KOSKI-palveluosoitteeseen (koski(at)opintopolku.fi). Ilmoitukseen olisi hyvä liittää arvio siitä, milloin tiedot olisivat pohjatietojen osalta kunnossa.

Kysymys: Millä laajuudella/volyymillä pitää olla siirrot tehty tuohon aikarajaan mennessä?
Vastaus: Tiedot pitää siirtää kaikista lain piirissä olevista koulutusmuodoista ja saattaa ajan tasalle, eli 28.2.2018 mennessä KOSKI-palvelussa olevien tietojen pitäisi vastata koulutuksen järjestäjän omassa järjestelmässä olevia tietoja. 

Kysymys: Mikä on arvosanamääritys Koskeen, kun on vapautettu (erityiset opetusjärjestelyt)?
Vastaus: Perusopetuksessa jostain oppiaineesta/joistakin oppiaineista vapauttaminen pitää tuoda todistuksella näkyvissä lisätiedoissa (vuosiluokkatodistuksella: https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-9-10-0-1-11, päättötodistuksella: https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-9-10-0-0-7). Ammatillisiin tutkintoihin liittyen asiaa pitää selvittää, sillä nykyinen tietomalli ei taida mahdollistaa tiedon tuomista oikein erityisten opetusjärjestelyiden suhteen.

Kysymys: Mitä teen, jos toinen koulutuksen järjestäjä ei saa siirrettyä opiskelijoita Koskeen ennen kuun loppua emmekä saa heiltä tarvittavia tietoja opiskeluoikeuksien linkittämistä varten?
Vastaus: Linkitettävät opiskeluoikeudet ja niihin liittyvät suoritustiedot voi jo valmiiksi siirtää KOSKI-palveluun. Linkitykset voi tehdä sitten, kun on tarvittavat tiedot käytettävissä.

Kysymys: Voisiko KOSKI-siirtoihin/-tallennukseen mekanismin, joka varoittaisi, jos yritetään samalle lukuvuodelle luoda toista valtionosuusrahoitteista opiskeluoikeutta toisen asteen opinnoissa.
Vastaus: Hyvä kehitysehdotus. Tutkitaan asiaa.

KOSKI-klinikka 16.2.2018

Klinikan chat-keskustelu ladattavissa kokonaisuudessaan täältä.

Kysymys: KOSKI-palvelussa aikuisten perusopetuksessa aineiden laajuudet ovat vuosiviikkotunteina, vaikka aikuisten perusopetus on kurssimuotoista. Miten toimitaan?
Vastaus: KOSKI-tietomalliin on tulossa korjaus, että aikuisten perusopetuksen oppiaineiden laajuudet siirretään/näytetään kursseina.

Kysymys: Katsomusaineet, uskonto ja elämänkatsomustieto, miten nämä siirretään KOSKI-palveluun perusopetuksessa ja lukiossa?
Vastaus: KOSKI-koodistossa (https://extra.koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/koskioppiaineetyleissivistava/latest) uskonnon koodiarvo on KT ja elämänkatsomustiedon ET, mutta molemmat näkyvät KOSKI-palvelun käyttöliittymässä nimellä Uskonto/Elämänkatsomustieto. Perusopetuksessa siirretään vain yksi katsomuaineen suoritus riippuen siitä, mitä on viimeiseksi opiskeltu. Jos opiskelija opiskelee molempia lukiossa, uskonnon kurssit siirretään oppiaineen KT ja elämänkatsomustiedon kurssit oppiaineen ET alla. Lukion katsomusaineiden näkymistä todistuksenkaltaisella näkymällä pitää vielä miettiä niiden kehittämisen tullessa ajankohtaiseksi.

Kysymys: Mistä johtuu että opiskelija näkyy Koskessa (testiympäristö) nimellä testihenkilö?
Vastaus: Tämä tapahtuu, kun siirretään oppijoita testiympäristöön oppijanumerolla. Löytyvät lähdejärjestelmästä samalla oid-tunnuksella. HUOM! Oppijanumeron alkuosa on aina muotoa "1.2.246.562.24". Oppijanumero löytyy oppijan tietojen json-versiosta, "henkilö"-rakenteesta (esim. {"henkilö":{"oid":"1.2.246.562.24.10020962707"...).

Kysymys: Miten oppilaanohjaus siirretään KOSKI-palveluun?
Vastaus: Koulun käytännöistä riippuen oppilaanohjaus voidaan siirtää joko yhteisenä aineena, joka on koodistossa (https://extra.koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/koskioppiaineetyleissivistava/latest) koodiarvolla OP tai vaihtoehtoisesti ilmoittaa osallistumisen oppilaanohjaukseen todistuksella näkyvissä lisätiedoissa (todistuksella näkyvät lisätiedot vuosiluokan suorituksessa: https://extra.koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-9-10-0-1-11, todistuksella näkyvät lisätiedot perusopetuksen päättötodistuksella: https://extra.koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-9-10-0-0-7).

Kysymys: Meillä on ongelmana näyttötutkinto-opiskelija, joka on elokuussa 2017 saanut tutkintotodistuksen, eli tehnyt koko tutkinnon. Hän on sen jälkeen suorittanut vielä kaksi tutkinnon osaa lisää ja saanut niistä marraskuussa 2017 todistuksen tutkinnon osasta. Miten nämä pitäisi siirtyä Koskeen? En saa tiedonsiirtoa menemään läpi, koska Koski katsoo opiskelijan valmistuneen elokuussa eikä ymmärrä hänen tehneen lisää tutkinnon osia tutkintotodistuksen päiväyksen jälkeen.
Vastaus: Tällainen tapaus tulee siirtää kahtena eri opiskeluoikeutena, eli tutkintotavoitteinen koulutus omana opiskeluoikeutenaan (suorituksen tyyppi: Ammatillinen tutkinto) ja sitten nuo kaksi tutkinnon osaa omanaan (suorituksen tyyppi: Ammatillisen tutkinnon osa/osia). Vuoden 2017 osalta tutkinnon osa/osia-tyylisiä opiskeluoikeuksia/suorituksia ei tarvitse kuitenkaan siirtää.

Kysymys: Pitääkö kaksoistutkinto-opiskelijoiden opiskeluoikeudet linkittää?
Vastaus: Ei tarvitse. Kaksoistutkinto-opiskelijoiden opiskeluoikeudet tuodaan omina, itsenäisinä opiskeluoikeuksinaan. Tarkemmat ohjeet kaksois- ja kolmoistutkinto-opiskelijoiden tietojen siirtämisestä löytyy usein kysyttyjen kysymysten kohdasta "Milloin ja miten käytetään linkitystä eri organisaatioissa olevien opintosuoritusten välillä KOSKI-palvelussa?"

Kysymys: Siirtyykö työpaikalla järjestettävän koulutuksen työpaikan y-tunnus koskeen? Jos siirtyy, niin onko sovittu, mitä ulkomaisen työpaikan tunnukseksi merkitään?
Vastaus: Y-tunnusta kysytään vain oppisopimustiedon "työnantaja"-rakenteessa (https://extra.koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-9-0-2-0-0-1-0).
Y-tunnus on määrämuotoinen, eli KOSKI ei hyväksy kuin oikeanmuotoisen Y-tunnuksen. Jos kyseessä on ulkomainen yritys jolla ei ole y-tunnusta, voidaan tällöin Koskeen välittää kentässä arvo 0000000-0. Suomalaisten yritysten kohdalla keksittyä y-tunnusta ei saa käyttää. 

Kysymys: Lukiolla opiskelijoita tulee ja menee, joten aloituspäiväkin vaihtuu. Miten pitäisi täyttää tämä kenttä. Laitetaanko aina uudelleen aloituspäivä vai annetaanko olla se päivä, joka meidän lukiossamme on ensikertainen aloituspäivä?
Vastaus: Aloituspäiväksi laitetaan aina se päivä, kun oppija on aloittanut kyseisen suorituksen kyseisessä koulussa.

Kysymys: Miten lukiossa pitäisi siis keskeytykset merkitä, jos ei käytetä väliaikaisia keskeytyksiä?
Vastaus: Myös lukiossa käytetään väliaikaisia keskeytyksiä opiskeluoikeuden tilana. Opiskeluoikeuden tilojen selitteet löytyvät tiedonsiirto-ohjeen kohdasta "4. Opiskeluoikeuden tilojen selitteet koulutusmuodoittain".

Kysymys: Meillä vaihtui oppilaitoksen nimi ja rehtori 1.1.2018. 2017 valmistuneiden Koski tiedoissa näkyy tämä uusi koulu ja rehtorin nimi. Tarvitsee varmaan korjata tiedonsiirto siten että 2017 valmistuneilla näkyy silloinen nimi ja vahvistajana silloinen rehtori?
Vastaus: Kyllä, käytetään aina oikeaa vahvistajaa, vaikka kirjattaisiin tietoja takautuvasti.

Kysymys: Jos 1.1.2018 jälkeen aloittaneelle opiskelijalle pistää tutkinnon suoritustavaksi "reformi", niin tulee virheilmoitus, että suoritustapaa ei löydy tutkinnon rakenteesta. Pitäisikö Kosken hyväksyä jo nyt tuo uusi suoritustapa vai vasta elokuussa, kun uudet tutkinnon perusteet astuvat voimaan?
Vastaus: Riippumatta siitä suoritetaanko tutkinto uusien vai vanhojen perusteiden mukaisesti 1.1.2018 tai sen jälkeen aloittaneilla tutkinto suoritetaan yhdellä tavalla eli osoittamalla osaaminen näytössä. KOSKI-palveluun tämä välitetään suoritustavalla "reformi" (reformin mukainen näyttö). KOSKI tarkistaa suoritustavan perusteella tutkinnon rakenteen ePerusteista, ja koska tällä hetkellä kaikilla tutkinnoilla ei ole vielä rakenteita, voi palvelu palauttaa virheen tiedonsiirrossa. KOSKI-palveluun tehdään muutos niin että se tarkistaa vanhoista perusteista rakenteen silloin kuin uusia perusteita ei ole vielä olemassa.

Kysymys: Missä määritellään Koskeen se sähköpostiosoite, johon tiedonsiirron virheet lähetetään?
Vastaus: Tätä ei ole vielä päätetty. Toivottavasti tämä voidaan toteuttaa organisaatiopalveluun. Ratkaisua odotellessa sähköpostiosoitteen voi lähettää KOSKI-palveluosoitteeseen (koski(at)opintopolku.fi).

KOSKI-klinikka 9.2.2018

Klinikan chat-keskustelu ladattavissa kokonaisuudessaan täältä.

Kysymys: Miten opiskelijan rahoitustietojen muuttumista seurataan opiskeluaikana eli, jos esimerkiksi vaikeavammaisuuden tarkennus muuttuu tai asumisoikeus oppilaitoksen asuntolassa kesken opintojen?
Vastaus: Rahoitus antaa oman ohjeistuksensa rahoituksen laskemisesta ja tietojen merkitsemisestä. Ohjeet näiden tietojen siirtämiseen/tallentamiseen KOSKI-palveluun löytyvät tiedonsiirto-ohjeen kohdasta "5. Rahoituksen tiedot koulutusmuodoittain". Esimerkiksi tieto vaikeavammaisuudesta ja asumisoikeudesta ovat päivämääräpareja, joita voi olla samassa opiskeluoikeudessa useita. Muutokset saadaan kiinni näiden päivämäärien kautta.

Kysymys: Voiko Koskeen siirtää kaksi tutkinnon osaa toisesta perustutkinnosta? Siis kohdassa tutkinnon osa toisesta perustutkinnosta.
Vastaus: Kyllä voi. KOSKI-palvelussa ei ole rajoitettu toiseen perustutkintoon kuuluvien ammatillisten tutkintojen määrää ammatillisessa perustutkinnossa.

Kysymys: Siirretäänkö 2017 työvoimakoulutuksena suoritetut ammatilliset perustutkinnot vai vaan rahoituksen piirissä olleet?
Vastaus: Kyllä, kaikki vuonna 2017 suoritetut ammatilliset perustutkinnot siirretään.

Kysymys: Opiskelija vaihtaa oppilaitoksesta oppisopimukseen. Ilmoitetaanko Koskeen, pyydetään opiskelija id ja toimitetaan oppilaitokseen? Jatkaa siis samassa oppilaitoksessa, mutta suoritustapa muuttuu oppilaitoksesta oppisopimukseen. Meillä on ilmeisesti sama "tunnus" kuntayhtymällä, oppisopimuspalvelut eivät ole erillinen yksikkö.
Vastaus: Jos koulutustoimijalla ei ole erillistä oppisopimustoimistoa, jonka alle kyseinen opiskeluoikeus siirtyy, silloin voidaan vain päivittää kyseistä opiskeluoikeutta välittämällä osaamisenHankkimistavat-rakenteessa tieto (https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-9) tieto oppisopimuksen alkamispäivästä.

Kysymys: Teen viime vuonna näyttötutkinnosta valmistuneiden siirtoja, ja minulla on ongelma valmistavan koulutuksen Suoritettu-merkintöjen kanssa. Mistä löydän Kosken koodistot, jotka koskevat näyttötutkintona järjestetyn valmistavan koulutuksen Suoritettu-merkintöjä?
Vastaus: Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa ei merkitä koulutuksen/tutkinnon osia suoritetuiksi ollenkaan, vaan riittää vain, että päätason suoritus on vahvistettu.

Kysymys: Pitääkö kaksoistutkinto-opiskelijoiden opiskeluoikeudet linkittää?
Vastaus: Ei tarvitse. Kaksoistutkinto-opiskelijoiden opiskeluoikeudet tuodaan omina, itsenäisinä opiskeluoikeuksinaan. Tarkemmat ohjeet kaksois- ja kolmoistutkinto-opiskelijoiden tietojen siirtämisestä löytyy usein kysyttyjen kysymysten kohdasta "Milloin ja miten käytetään linkitystä eri organisaatioissa olevien opintosuoritusten välillä KOSKI-palvelussa?"

Kysymys: Oppisopimuksesta kysymys. Millä aikataululla alkuperäisen opiskeluoikeuden oppilaitoksen tiedot on siirrettävä ja missä vaiheessa pitää saada toisen oppilaitoksen tiedot? Sekä mikä on oikea tapa toimittaa oideja toiselle oppilaitokselle? Salattu s-posti, vai?
Vastaus: Määräyksen vaatimus tietojen siirtämisestä/tallentamisesta ajantasaisesti ("Tieto tulee olla rajapinnalla siirrettäessä vuorokauden kuluessa KOSKI-tietovarannossa ja käyttöliittymällä tallennettavien tietojen osalta kymmenen arkipäivän kuluessa tallennettuna KOSKI-tietovarantoon.") pätee myös tapauksiin, joissa opiskeluoikeuksia linkitetään. Opiskeluoikeuksien oideja ei tarvitse lähettää salatun yhteyden yli.

Kysymys: Varmistan vielä työvoimakoulutuksista eli nykyisistä siirretään varmaankin kaikki tutkitoa suorittavat, eikö vaan? Ja ainoastaan ne ei-tutkintotavoitteiset jätetään pois.
Vastaus: Kyllä, vain tutkintoa tai tutkinnon osaa/osia koskevat opiskeluoikeudet siirretään.

Kysymys: Voiko Extra-testiympäristöä käyttää vielä tuotantokäyttöön siirtymisen jälkeen.
Vastaus: Kyllä voi. Extra-testiympäristö pysyy käytössä toistaiseksi.

Kysymys: Siis pitääkö opiskelijalla joka suorittaa samaan aikaan ammatillista + yo-tutkintoa olla rahoitusmuotona 6? Olen käyttänyt valtionosuusarahoitteinen.
Vastaus: Kaksoistutkinnossa ammatillisilla opinnoilla pääsääntöisesti rahoitusmuotona (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/opintojenrahoitus/latest) koodiarvo 1, eli "Valtionosuusrahoitteinen koulutus", ja lukio-opinnoilla sitten tuo 6, eli "Muuta kautta rahoitettu". Tämä on luonnollisesti riippuvainen siitä, kumpi saa valtiolta koulutuksen rahoituksen.

Kysymys: Olen tänä aamuna käynyt viestien vaihtoa Kosken suuntaan ja laittanut tiketin Vismalle koskien Opiskeluoikeuden mitätöintiä, jos Koskeen siirtyy virheellinen opiskeluoikeus. Sain vastauksen, että mitätöinti pitää tehdä primuksen päässä. Tätä mahdollisuutta meille ei primuksessa tällä hetkellä ole, joten onko sellainen mahdollisuus tulossa? Ja miten toimimme siihen asti näiden virheellisten opiskeluoikeuksien kanssa, kunnes saamme primukseen tämän mahdollisuuden? Näitä tulee jatkossakin joka tapauksessa ja nyt pitäisi päästä jatkamaan testausta.
Vastaus: Opiskeluoikeuden mitätöinti tehdään KOSKI-käyttöliittymässä, ja sen voi tehdä vain KOSKI-pääkäyttäjä. Mitätöintitoiminnallisuus on kehityksessä ja käytettävissä aivan pian. Tarkemmat ohjeet ohjeen Tiedonsiirtovirheet ja niiden korjaus kohdassa "2. Virheenkorjaus KOSKI-palvelussa" (kohta "Opiskeluoikeuden yksilöivät tiedot ovat väärin").

Kysymys: Johtamisen eat tutkinnossa on diaarinumeroon tullut muutos joka ei mene koskessa läpi "tutkinnon perustetta ei löydy diaarinumerolla ...vaikka se on sinne toimikunnan käskystä pitänyt lisätä. Kyseessä muutosmääräys, jonka tulee näkyä todistuksessa.
Vastaus: Diaarinumerona käytetään aina alkuperäisen opetussuunnitelman perusteiden määräyksen diaarinumeroa. Todistuksen kaltaiset näkymät kehitetään myöhemmin, ja muutosmääräysten näkyminen todistuksella pyritään toteuttamaan tässä vaiheessa.

Kysymys: Teemaopinnot ovat valtakunnallisia syventäviä, mutta miten merkataan teemaopintojen alle tehdyt koulukohtaiset kurssien toteutukset vai merkataanko niitä lainkaan koskeen siirtyviksi? Eli siirtyykö vain tuolta syventävän arvosana ja sen alla olevat koulukohtaiset toteutukset eivät siirry?
Vastaus: Myös koulukohtaiset toteutukset siirretään paikallisina kursseina.

KOSKI-klinikka 2.2.2018

Kysymys: Siirsin opiskelijan testi-Koskeen, ja hänellä on eri sukunimi KOSKI-palvelussa kuin Primuksessa. Puhelintuessa sanottiin, että meidän Opintopolun pääkäyttäjän tulisi korjata hänen nimitietonsa Opintopolkuun. Onko todella näin?
Vastaus: Henkilötunnuksellisten oppijoiden tietoja ei lähtökohtaisesti koskaan tarvitse käydä korjaamassa oppijanumerorekisterissä, vaan taustapalvelun pitäisi korjata nimivirheet. Testiympäristössä näin ei käy, mutta siitä ei tarvitse välittää (eli siellä voi olla "väärä" nimi). Vain henkilötunnuksettomien oppijoiden tietoja tarvitsee käsitellä oppijanumerorekisterissä. Ohjeet henkilötunnuksettomien oppijoiden luomisesta ja tietojen muokkaamisesta löytyvät tiedonsiirto-ohjeen kohdasta "3. Pakolliset henkilötiedot opiskeluoikeutta luotaessa" (https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=71953716#KOSKI-palveluuntallennettavattiedotjatiedonsiirto/tietojenmanuaalinentallentaminen-henkilotiedot) ja sieltä tarkemmin osiot "Oppijalla ei ole suomalaista henkilötunnusta", "Oppija saa suomalaisen henkilötunnuksen sen jälkeen, kun hänelle on jo luotu opiskeluoikeus / opiskeluoikeuksia KOSKI-palveluun henkilötunnuksettomana", "Henkilötunnuksettoman oppijan tietojen muokkaaminen" ja "Huomataan, että oppijalla on duplikaattihenkilö tai -henkilöitä, joille kaikille on siirretty/tallennettu suorituksia".

Kysymys: Miten voi valvoa, että kaikki tiedot tulevat läpi niin kuin pitääkin, kun ei voi kaikkia suorituksia käydä yksitellen läpi ja tarkistaa? (useampi vastaava kysymys)
Vastaus: Pyritään saamaan KOSKI-palveluun joitain mekanismeja, joilla voi näitä valvoa (esim. tarkastusraportteja). Kun tulee vastaan tilanteita, joissa jokin tieto ei ole siirtynyt odotetulla tavalla KOSKI-palveluun, kannattaa ensin tarkistaa, että kyseessä on varmasti tieto, joka siirretään KOSKI-palveluun. Jos näin on, eikä tieto siirro halutulla tavalla koskeen, kannattaa sen jälkeen ottaa yhteyttä opintohallintojärjestelmätoimittajan asiakastukeen ja tarvittaessa myös KOSKI-asiakaspalveluun (koski(at)opintopolku.fi).

Kysymys: Lukion kursseihin liittyen hieman sekavaa tietoa saatu. Mikä koodi talletetaan paikallisiin soveltaviin oppiaineisiin/kursseihin. Kaikkiin SPO? Vai ei mitään?
Vastaus: Paikallisissa oppiaineissa ja kursseissa voi käyttää koulutuksen järjestäjän omia koodeja.

Kysymys: Eilen tehty KOSKI-rajapintatunnus tiedonsiirron yrityksessä tuottaa virheilmoituksen Yhteysvirhe 401 Unauthorized

[{"key":"unauthorized.loginFail","message":"Sisäänkirjautuminen käyttäjätunnuksella xxx epäonnistui."}]

Tunnus ja salasana on Primukseen kirjattu oikein ja testattu n. tunti-pari luomisen jälkeen, ilmeisesti tunnuksen luomisessa joku asia on mennyt pieleen. Onko jossain ohjeistusta tämän rajapintatunnuksen luomiseen opintopolussa?
Vastaus: Ohjeet KOSKI-palveluun liittyvään tunnusten ja käyttäjäroolien hallintaan löytyy tuolta sivulta KOSKI-palveluun liittyvä käyttäjähallinta. Jos palvelukäyttäjätunnuksella kirjautuminen tiedonsiirrossa ei onnistu, kannattaa ensin tarkistaa, että tunnus ja salasana ovat oikein, ja sen jälkeen kokeilla, onnistuuko tunnuksilla kirjautuminen Opintopolun virkailijasovellukseen ja sieltä edelleen navigointi KOSKI-käyttöliittymään.

Kysymys: Kun opiskelija opiskelee kaksoistutkintoa (yo+ammatillinen), pitääkö lukiosuoritus siirtää opiskeluoikeuksien linkityksellä vai viedäänkö me lukiokurssit paikallisina tutkinnon osina?
Vastaus: Kaksoistutkinnoissa ammatillinen tutkinto ja lukion oppiaineiden suoritukset tuodaan omissa opiskeluoikeuksissaan, joita ei linkitetä. Niiden lukio-opintojen, jotka tunnustetaan osaksi ammatillista tutkintoa, tulee näkyä tunnustettuina opintoina niissä tutkinnon osissa, joihin osaamista hyväksiluetaan. Nämä tutkinnon osat voivat olla joko opsiin kuuluvia tai paikallisia riippuen siitä, mihin tutkinnon osiin lukiokurssisuorituksia tunnustetaan. Näissä tunnustamistiedoissa pitää muistaa aina mainita, että ne kuuluvat tunnustamisesta huolimatta rahoituksen piiriin. Tarkemmat ohjeet kaksoistutkintojen siirtämisestä KOSKI-palveluun löytyvät usein kysyttyjen kysymysten kohdasta "Miten kaksois- ja kolmoistutkinnot tuodaan KOSKI-palveluun?".

Kysymys: Kun oppisopimusopiskelijan tiedot siirretään oppisopimustoimistosta, tuleeko niitä täydentää vielä tietopuolisen koulutuksen järjestäjän puolelta (esim. suoritustietojen osalta)?
Vastaus: Kyllä pitää. Oppisopimustoimisto luo ns. päätason opiskeluoikeuden, johon ei tule suoritustietoja ollenkaan, ja tietopuolisen koulutuksen järjestäjä luo oman opiskeluoikeuden suoritustietojen tallentamiseen. Tietopuolisen koulutuksen järjestäjän on linkitettävä luomansa opiskeluoikeus oppisopimustoimiston luomaan päätason opiskeluoikeuteen "sisältyy opiskeluoikeuteen"-toiminnallisuuden avulla. Ohje opiskeluoikeuksien linkityksen käyttöön löytyy usein kysyttyjen kysymysten kohdasta "Milloin ja miten käytetään linkitystä eri organisaatioissa olevien opintosuoritusten välillä KOSKI-palvelussa?". Tekninen ohjeistus kannattaa pyytää myös omalta opintohallintojärjestelmätoimittajalta.

Kysymys: Toimiiko aikuisten perusopetuksen tiedonsiirto?
Vastaus: KOSKI on valmis vastaanottamaan aikuisten perusopetuksen tiedonsiirtoja. Kannattaa olla yhteydessä omaan opintohallintojärjestelmätoimittajaan ja tiedustella, milloin siirtoa on mahdollista testata opintohallintojärjestelmästä.

Kysymys: Saadaanko perusopetuksen tiedonsiirrot kuntoon ajoissa yhteishakua varten (eli 16.2. mennessä).
Vastaus: KOSKI-palvelu on valmis vastaanottamaan tarvittavat tiedot. Jos opintohallintojärjestelmäintegraation tai tietojen kirjauksen vuoksi tuo päivämäärä tulee liian aikaisin, voi käyttää vanhaa tiedonsiirtomenetelmää suoraan Opintopolun suoritusrekisteriin. HUOM! Vanhaa tiedonsiirtoa ei tarvitse tehdä, jos tiedot siirretään KOSKI-palveluun.

Kysymys: Onko tietoa siitä, mistä uusien tutkintojen perustekoodit löytyvät? Esim. vanhan Telman ja uuden Telman perustekoodi on ilmeisesti sama ja se vaikuttaa siihen, miten koulutuksen osia voidaan hakea ePerusteista Primukseen. Nyt uusia koulutuksia osia ei löydy ePerusteista ollenkaan (eli Primuksen tiedonsiirto ei löydä uusia koulutuksen osia).
Vastaus: Perusteethan erottaa tosistaan perusteprojektin id:n perusteella. Esim. vanha TELMA löytyy tuolla id:llä https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/kooste/1376251 ja uusi tuolla https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/kooste/2910073. Perusteita tulee hakea ePerusteista tuolla perusteprojektin id:llä.

Kysymys: Onko jo tullut KOSKI-koodia arvosanalle osallistunut?
Vastaus: Kyllä. KOSKI-koodina "osallistunut"-arvosanalle on "O".

Kysymys: 2.2.2018 tehdyt testisiirrot eivät mene läpi, vaan tulee pitkä virhelistaus.
Vastaus: Johtuu Opintopolun käyttökatkosta.

Kysymys: Tarvitseeko KOSKI-palveluun siirtää tieto opiskelijan aikaisemmasta koulutuksesta (liittyy rahoitukseen)?
Vastaus: Ei tarvitse. Rahoitus pystyy jatkossa katsomaan tiedon KOSKI-palvelusta opiskelijan muista suorituksista.

Kysymys: Opiskeluoikeustiedon alkupäivämäärästä perusopetuksessa: voiko olla lukuvuoden aloitus 1.8. vuosittain vai pitääkö tarkka aloituspäivämäärä, kuten 9.8.2017 tänä vuonna?
Vastaus: Voi olla perusopetuksessa lukuvuoden aloituspäivä (1.8.) vakiona niille oppijoille, jotka eivät ole opiskeluoikeuttaan aloittaneet kesken lukuvuoden.

Kysymys: Mitä tapahtuu, jos kaikkien tietoja ei ehdi siirtämään ennen helmikuun loppua?
Vastaus: Tästä pyydetään ilmoittamaan Opetushallitukseen KOSKI-tiimille ja arvioimaan, milloin siirrot saataisiin pohjadatan osalta tehtyä.

KOSKI-klinikka 26.1.2018

Kysymys: Todistukset-kenttään kirjataan todistuslaji ja sen kenttäpariin Todistusten päiväykset-kirjataan päivämäärä, jolle todistus kirjataan. Tämä aiheuttaa virheilmoituksen:

Yhteysvirhe 400 Bad Request

[{"key":"badRequest.validation.date.suorituksenVahvistusEnnenSuorituksenOsanVahvistusta","message":"osasuoritus.vahvistus.päivä (2018-01-11) oltava sama tai aiempi kuin suoritus.vahvistus.päivä(2017-12-20)"}]

Opiskelija on siis suorittanut näytön tämän vuoden puolella (jatkaa siis näyttöjen tekemistä, vaikka valmistava koulutus onkin jo loppunut). Pitääkö Todistusten päiväykset-kentästä poistaa pvm sen jälkeen, kun todistus on tulostettu?
Vastaus: Näyttötutkintoon valmistava koulutus tuodaan erillisenä päätason suorituksena yhdessä näyttötutkintona suoritetun ammatillisen tutkinnon kanssa saman tai oman erillisen opiskeluoikeuden alle. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suorituksiin ei merkitä näyttöjen suorituksia, vaan ne tulevat varsinaisen tutkinnon suorituksen alle. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen osasuorituksia ei tarvitse vahvistaa.

Kysymys: Voiko tutkinnon osan suorituksia/tutkinto valmistua tutkintokoulutuksen päättymisen jälkeen? Tähän saakka valmistava koulutus päättynyt yleensä aiemmin kuin todistus ollut valmis.
Vastaus: KOSKI-tietomalli ei tätä salli. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen liittyen katso myös ylempi kysymys ja vastaus.

Kysymys: Koska merkitään valmistumispäivä (näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa)? Meneekö oikein, jos valmistumispäivä = tutkintotodistuksen päiväys, kun käytössä ei ole kenttää ”näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen päättymispäivä”.
Vastaus: Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa päättymispäivän tulisi olla se, joka osallistumistodistukselle merkitään koulutuksen päättymisajankohdaksi. Tieto tulee välittää päätason suorituksen kentässä päättymispäivä: https://extra.koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-2-6. Syöttökäyttöliittymässä kenttä löytyy muokkaustilassa suorituksen perustiedoista. Ks. tarkemmin KOSKI-UKK kohta "Miten merkitään näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen päättymispäivä?"

Kysymys: Mitkä rahoitukseen vaikuttavat tiedot otetaan Koskesta jo tämän vuoden ajalta?
Vastaus: Ohjeistus rahoituksen tietojen osalta löytyy tiedonsiirto-/tallennusohjeen kohdasta "5. Rahoituksen tiedot koulutusmuodoittain". Tiedot tulee viedä KOSKI-palveluun kaikkien opiskeluoikeuksien osalta.

Kysymys: Onko niin, että palvelukäyttäjärooli määritellään oppilashallintojärjestelmässä, ja sitä ei tarvitse millään muotoa määrittää Opintopolun puolella? Oliko ohje palvelukäyttäjän roolin lisäämiseen missä?
Vastaus: Koulutuksen järjestäjä hoitaa KOSKI-palveluun liittyvän käyttäjähallinnan ja tunnusten hallinnan itse Opintopolussa. Ohjeet KOSKI-palveluun liittyvään käyttäjähallintaan ja tunnusten hallintaan:  KOSKI-palveluun liittyvä käyttäjähallinta.

Kysymys: Pitääkö käyttäytymisen ja opinto-ohjauksen arvosanat siirtää Koskeen?
Vastaus: Käyttäytymisen arviointi (jos annetaan) siirretään vuosiluokkasuorituksissa omassa rakenteessaan: https://extra.koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-9-10-0-1-9. Opinto-ohjaus siirretään yhteisenä (valtakunnallisena) oppiaineena muiden valtakunnallisten aineiden tapaan.

Kysymys: Mikä koodiarvo talletetaan perusopetuksessa arvosanalle O (=osallistunut)?
Vastaus: O-arvosanan tallennus KOSKI-palveluun perusopetuksen suorituksissa ei ole vielä mahdollista, mutta lisätään välittömästi koodistoon, jotta O-arvosanan voi siirtää.

Kysymys: Valma ja Telma koulutusten uudet perusteet ovat astuneet voimaan 1.1.2018. Missä vaiheessa koulutuksen tiedot voidaan päivittää opiskelijan tietoihin? Tuleeko näistä siis mahdollisesti virheilmoituksia?
Vastaus: Uusien perusteiden mukaisia VALMA- ja TELMA-opiskeluoikeuksia ja -suorituksia voi alkaa siirtää ja päivittää saman tien.

Kysymys: Siirtyykö alakoulusta arvosanat / sanalliset arviot koskeen?
Vastaus: Kyllä siirretään.

Kysymys: Millä tasolla esim. vapaasti valittaviin tutkinnon osiin pitää pistää kuvaus osaamisesta, jos osaamista on tunnustettu tutkinnon perusteista, jotka eivät ole enää voimassa? Eli sellaisiin tutkinnon osiin, joihin ei voida laittaa viittausta ePerusteisiin ja joka siksi pitää merkitä paikalliseksi. Tai jos osaamista on tunnustettu vaikka työkokemuksesta. Voidaanko kuvaus kirjoittaa hyvin suppeasti?
Vastaus: Kyllä voidaan. Kun rakenteista tietoa osaamisen tunnustamisesta ei voi tuottaa, riittää lyhyt ja ytimekäs kuvaus siitä, millä perusteella osaamista on tunnustettu.

Kysymys: Ilmeisesti ammattitaitovaatimukset/osaamistavoitteet kooditetaan tulevaisuudessa. Tullaanko niistä siirtämään esim. suoritustietoja Koskeen?
Vastaus: Tämä tulee mietittäväksi aikaisintaan KOSKI-palvelun seuraavassa vaiheessa.

Kysymys: Esim. vapaasti valittavan tutkinnon osan osaamispisteet kerryttävät kokonaislaajuutta tilanteessa, jossa tutkinnon osa on arvioitu "kesken" (arviointia ei ole määritetty hylätyksi eikä se siirry Koskeen). Eli jollain opiskelijalla saattaa näkyä, että vapaasti valittavia tutkinnon osia on 10 osp, vaikka yksikään ei ole hyväksytysti arvioitu. Pitäisikö ”kesken” arviot merkitä hylätyiksi, jotta niiden osaamispisteet eivät näkyisi Koskessa esim. vapaasti valittavien laajuudessa?
Vastaus: Korjataan osaamispisteiden summausta niin, että "kesken"-tilaisia tutkinnon osia ei oteta mukaan summaukseen, vaikka niille olisi jo määritelty laajuus.

Kysymys: Pitääkö VALMA-opiskelijoilla näkyä valmiiksi merkityllä kesken-tilaisiksi jääneet koulutuksen osat, jos niissä on jonkin verran osaamispisteitä, vaikka tutkinnon osaa ei olisikaan kokonaisuudessaan saatu valmiiksi?
Vastaus: Valmentavan koulutuksen osat voivat vaihdella opiskelijalla pistemääriltään, ja kaikkia ei opiskelijan ole välttämätöntä edes suorittaa, kun kyse on valinnaisista osista. Eli tutkinnon osan voidaan merkitä valmiiksi eri pistemäärillä, jollakin voi olla 2 osp, jollakin 20 osp (riippuen miten perusteissa määritelty maksimipistemäärä kunkin koulutuksen osan kohdalla).

Kysymys: Liitimme tekemäämme palvelukäyttäjärooliin kaikki oppilaitoksemme, mutta pitikö kuitenkin tehdä kaikille oppilaitoksille oma palvelukäyttäjärooli?
Vastaus: Palvelukäyttäjäroolin voi antaa vain yhdelle organisaatiolle. Jos tunnukseen on liitetty useampi organisaatio, tiedonsiirto epäonnistuu. Palvelukäyttäjäroolin kyllä voi antaa joko koulutustoimija- tai oppilaitostasolle. Ks. tarkemmin KOSKI-palveluun liittyvä käyttäjähallinta, kohta "2a) KOSKI-palvelukäyttäjä".

Kysymys: Minkä verran tietoja on jo siirretty tuotantokantaan?
Vastaus: Tunnuslukuja voi seurata KOSKI-pulssi-sivustolta: https://koski.opintopolku.fi/koski/pulssi

KOSKI-klinikka 19.1.2018

Kysymys: Mitkä ovat näyttöjen osalta pakolliset kentät varsinkin jatkavien osalta?
Vastaus: Kuvaus, suorituspaikka (tyyppi ja nimi), arvosana, arviointipäivä, arvioinnista päättäneet, arviointikeskusteluun osallistuneet.

Kysymys: Jos on liitetty tutkinnon osa toisesta tutkinnosta, ei välttämättä tiedetä näytön arviointipäivää. Miten näissä tilanteissa toimitaan?
Vastaus: Jos tietoa on mahdotonta saada, voidaan merkitä tässä näytön arviointipäiväksi se päivämäärä, kun tutkinnon osa liitetään tutkintoon?

Kysymys: Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa (eli suoritustapana näyttötutkinto) ei välttämättä ole oppilaitoksessa tallennettu tietoa arvioinnista päättäneistä ja arviointikeskusteluun osallistuneista. Mitä näissä tapauksissa tehdään?
Vastaus: Jätetään arviointikeskusteluun osallistuneet ja arvioinnista päättäneet optionaalisiksi tiedoiksi arviointi-rakenteessa, kun koko tutkinnon suoritustapa on näyttötutkinto. Pitää vielä tarkistaa ammatillisen koulutuksen yksiköstä, voidaanko näin tehdä.

Kysymys: Tarvitseeko KOSKI-palveluun välittää tietoa siitä, haluaako opiskelija näyttötodistuksen?
Vastaus: Ei tarvitse.

Kysymys: Opiskelijan tutkinto pysyy samana, osaamisala vaihtuu kesken opintojen. esim. autoalan pt:ssä ihan erilaiset tutkinnon osat pakollisissa tutkinnon osissa (eli suoritettavat tutkinnon osat muuttuvat). Onko kyseessä uusi opiskeluoikeus?
Vastaus: Ei ole. Osaamisala on nykyään KOSKI-palvelussa jaksotieto, eli osaamisalan vaihto välitetään uutena osaamisalajaksona (ks. tarkemmin https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-3).

Kysymys: Onko tilapäiselle keskeytykselle joku minimiaika, joka ilmoitetaan Koskeen?
Vastaus: Ei ole.

Kysymys: Lukiomme on mukana kokeilutuntijaossa, onko näiden opiskelijoiden tietojen ilmoittamiselle erillisiä ohjeita? Vaikka opsiin määriteltiin jokaiselle oppiaineelle laskemisehto, pakolliset kurssit suoritettu, niin näille tulee virheilmoitukset, jos jokin kurssi on jäänyt kesken, vaikka reaaliaineissa ei heillä ole pakollisia kursseja.
Vastaus: Näissä tapauksissa on yleensä kyse siitä, että KOSKI-palveluun on välitetty valmiiksi merkitylle oppiaineelle (eli oppiaineelle, jolla arvosana) keskeneräisiä kursseja. Korjaus pitää tehdä lähdejärjestelmässä niin, että keskeneräisiä kurssisuorituksia ei lähetetä KOSKI-tiedonsiirrossa.

KOSKI-klinikka 12.1.2018

Kysymys: Yksikkö vaihtuu, koulutuksen järjestäjä pysyy samana eli oppilaitoksen sisällä vaihdetaan toimipistettä. Tehdäänkö uusi opiskeluoikeus, jos tutkinto pysyy samana?
Vastaus: Ei tarvitse tehdä uutta opiskeluoikeutta.

Kysymys: Puutarhatalouden perustutkinnossa voi tehdä kaksi tutkinnon osaa useampaan kertaan (Kasviryhmän tuottaminen ja Erityisviheralueiden ylläpitäminen). Näistä tulee nyt tiedonsiirtovirhe siitä, että tutkinnon osa on suorituksissa useampaan kertaan. Tuleeko tähän korjaus?
Vastaus: Tulee. Sama tutkinnon osa sallitaan saman ryhmän (jos kyseessä valinnaiset tutkinnon osat) sisällä jatkossa.

Kysymys: Uudella rahoitusmallilla rahoitetaan myös "tutkintotavoitteista työvoimakoulutusta sekä osaa ei-tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta". Siirretäänkö Koskeen myös tämä "ei tutkintotavoitteinen" joukko?
Vastaus: Ei siirretä ainakaan tässä ensimmäisessä vaiheessa.

Kysymys: Työssäoppimisen osp-määrät ovat olleet tähän mennessä pakollisia. Miten näiden kanssa toimitaan jatkossa?
Vastaus: Ammatillisen perustutkinnon osalta riippumatta siitä, mitä tutkinnon perustetta noudatetaan, kesken oleva oppisopimuskoulutus tai työssäoppimisjakso järjestetään loppuun vanhojen säännösten mukaisesti. Vuonna 2017 alkaneelle, ja vuodelle 2018 jatkuneelle työssäoppimisjaksolle annataan normaalisti osaamispisteet. Vuodesta 2018 eteenpäin käytetään koulutussopimusta riippumatta siitä, tutkinnon perustetta noudatetaan. Koulutussopimukselle ei välitetä osaamispisteitä.

Kysymys: Onko tietoa uuden KOSKI-palveluun liittyvän hallituksen esityksen aikataulusta tai sisällöstä?
Vastaus: Ei ole vielä tietoa.

Kysymys: Tullaanko ammattitaitovaatimukset/osaamistavoitteet koodittamaan? Jos tullaan, mikä on aikataulu? Sillä on suuri vaikutus siihen, millaisia ops-puita rakennamme uusille voimaan tuleville tutkinnoille.
Vastaus: On näillä näkymin vuoden 2018 aikana

Kysymys: Tilastokeskus haluaa opiskelijasta kaksi eri riviä, jos hän on suorittanut tutkinnon osan toisesta tutkinnosta. Jos opiskelijalle on täytetty tutkinto2, osaamisala2 ja tutkintonimike2 -kentät, tulee koskesta virheilmoitus. Miten tämän asian kanssa tulisi toimia?
Vastaus: KOSKI-siirrossa ei tarvitse eikä saa olla tuota toista osaamisalaa ja tutkintonimikettä, vaan vain viite siihen toiseen tutkintoon, johon tutkinnon osa kuuluu. Jos Tilastokeskukselle tehtävä tietojen siirto edellyttää erilaisia kirjauskäytäntöjä kuin KOSKI-siirto, kannattaa tehdä Tilastokeskuksen edellyttämät siirrot ennen kuin käynnistää tuotantosiirrot KOSKI-palveluun. KOSKI-palvelun myötä päästään toivottavasti jollain aikataululla eroon erillisistä tiedonsiirroista Tilastokeskukselle. Jos näitä pitää tehdä vielä jatkossa, pitää miettiä, miten erillisiä kirjauskäytäntöjä voisi vähentää/poistaa kokonaan.

Kysymys: Yritimme eilen siirtää 9.lk henkilötietoja opintopolkuun kuten ennenkin, mutta systeemi sanoi "not authoricized". Siirtolupatiedot on kunnossa. Eikös siirto pitäisi tuota kautta tehdä, vai onko meillä väärä ajatus mitä tehdä...?
Vastaus: Jos saatte KOSKI-siirrot tehtyä ennen 16.2., niin "vanhaa" perustietojen siirtoa ei tarvitse tehdä. Vanha menetelmä on kuitenkin varalta käytössä. Siihen liittyvissä ongelmissa olkaa yhteydessä palveluosoitteeseen virkailija(at)opintopolku.fi.

Kysymys: Tuleeko osa-aikaisuus% näkyviin Koskeen?
Vastaus: Kyllä. Osa-aikaisuus välitetään ammatillisissa opinnoissa opiskeluoikeuden lisätiedoissa, joissa voi välittää useita osa-aikaisuusjaksoja. Ks. tarkemmin ohjeen KOSKI-palveluun tallennettavat tiedot ja tiedonsiirto / tietojen manuaalinen tallentaminen osio "5. Rahoituksen tiedot koulutusmuodoittain" ja sieltä tarkemmin kohta "Ammatillinen koulutus" -> "Opiskeluvuositiedot".

mistä osoitteesta tämän Vipusen raportin löytää?