KOSKI-klinikat

KOSKI-klinikka 21.8.2020 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Mitä voi tehdä, jos käytössä oleva järjestelmä ei mahdollista kaikkien esiopetuksen tietomallissa olevien tietojen siirtämistä nyt, kun valtionosuusrahoituksen laskenta ja Tilastokeskus siirtyvät käyttämään KOSKI-dataa?
Vastaus: Kannattaa olla yhteydessä omaan järjestelmätoimittajaansa ja tiedustella, onko kaikkien tietojen siirron mahdollistava integraatio missä vaiheessa. Myös KOSKI-tiimi pyrkii olemaan yhteydessä järjestelmätoimittajiin tilannekuvan saamiseksi. Vaihtoehtona kannattaa miettiä, voisiko lukuvuoden 2020-21 esiopetuksen opiskeluoikeudet luoda ja niitä päivittää syöttökäyttöliittymän kautta siihen asti, kunnes järjestelmäintegraatio on valmis kaikkien tarvittavien tietojen siirtoon, jonka jälkeen syöttökäyttöliittymän kautta luodut ja päivitetyt opiskeluoikeudet voi ns. kaapata tiedonsiirrolla päivitettäviksi. Jos koulutuksen/varhaiskasvatuksen järjestäjä siirtyy käyttämään syöttökäyttöliittymää väliaikaisesti, tulee varmistaa, että vastaavat, tiedonsiirroilla luodut opiskeluoikeudet mitätöidään, jotta KOSKI-tietovarannossa ei ole samat esiopetuksen opiskeluoikeudet tuplana. Samaa harkintaa kannattaa tehdä muiden koulutusmuotojen osalta varsinkin, jos oppilas/-opiskelijamäärät ovat pienet tai tietomalli on yksinkertainen.

Kysymys: Hei, onko niin, että Aikuisten perusopetuksen opiskelijoiden tiedot eivät siirry Koskeen enne kuin heillä on suorituksia?
Vastaus: KOSKI pystyy vastaanottamaan aikuisten perusopetuksen opiskeluoikeuden ilman osasuorituksia. Jos aineopiskelijan kohdalla ei tiedetä vielä, mitä oppiaineita hän opiskelee, tulee lähettää päätason suoritukseksi "Ei tiedossa"-oppiaine (koodiarvo: XX) yleissivistävien oppiaineiden koodiston (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/koskioppiaineetyleissivistava/latest) mukaisesti. Jos siis aikuisten perusopetuksen opiskeluoikeus ei siirry KOSKI-tietovarantoon ilman osasuorituksia, kyse on joko viasta opintohallintojärjestelmän KOSKI-integraatiossa tai sitten kirjaukset opintohallintojärjestelmään on tehty väärin. Kannattaa olla asiasta yhteydessä opintohallintojärjestelmätoimittajaan.

Kysymys: Koul. järjestäjän kaikkien lukioiden xls tarkistusraportti tulee kasata lukioittain?
Vastaus: Kyllä, lukiokoulutuksen tarkistusraporttia ei voi tulostaa koulutustoimijatasolla, joten tällainen kaikki koulutustoimijan lukiot kattava raportti tulee muodostaa itse tulostamalla jokaisen lukion raportin erikseen.

Kysymys: Saako ohjeet miten esiopetuksen erkkapäätöksiä voi lisätä syöttökäyttöliittymällä kun oppilaan tiedot on siirretty Primuksesta ns koneellisesti.
Vastaus: Näin, että päivittää osan tiedoista syöttökäyttöliittymällä ja osan tiedonsiirroilla, ei voi toimia, vaan opiskeluoikeudet tulee luoda ja niitä tulee päivittää joko tiedonsiirroilla tai syöttökäyttöliittymällä. Syöttökäyttöliittymällä luodun opiskeluoikeuden voi kyllä myöhemmin ns. kaapata tiedonsiirrolla päivitettäväksi. Ks. myös tämän klinikkakoosteen ensimmäinen kysymys ja vastaus.

Kysymys: Mitkä tiedot pitää saada siirrettyä Koskeen liittyen peruskoulun erityiseen ja tehostettuun tukeen?
Vastaus: Tehostetun tuen ja erityisen tuen jaksoista tarvitaan vähintään tukijakson alkupäivä sekä erityisen tuen osalta tieto siitä, opiskeleeko oppilas toiminta-alueittain vai ei. Tukijakson loppupäivä tarvitaan vain, jos se on ennen opiskeluoikeuden päättymistä. Erityisessä tuessa tukijaksoon liittyen voi tulla muutoksia sen suhteen, opiskeleeko oppilas toiminta-alueittain vai ei. Jos esimerkiksi erityisen oppilas on aikaisemmin opiskellut normaaleja oppiaineita mutta siirtyy opiskelemaan toiminta-alueittain, tulisi edellinen erityisen tuen jaksolle (jossa "Opiskelee toiminta-alueittain = ei") merkitä loppupäivä ja siirtää uusi erityisen tuen jakso, jossa "Opiskelee toiminta-alueittain = kyllä". Tehostettu tuki ja erityinen tuki perusopetuksen tietomallissa:

• tehostettu tuki: https://opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-11-8-7
• erityinen tuki: https://opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-11-8-5

KOSKI-klinikka 14.8.2020 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Jos opiskelija on aloittanut tutkinnon suorittamisen ruotsin kielellä ja vaihtaa suorituskieltä suomeksi, niin pitääkö siitä tehdä uusi opiskeluoikeus? Entä pitääkö aiemmat suoritukset tunnustaa vai voiko arvioinnit vain siirtää vastaaviin suomenkielisiin versioihin ilman tunnustamista?  Kyseessä rerofmin mukainen perustutkinto.
Vastaus: Ei tarvita uutta opiskeluoikeutta. Päätason suorituksen suorituskieli vain vaihdetaan. Niissä ammatillisissa tutkinnon osissa, joissa suorituskieli on ollut ruotsi, kirjataan tutkinnon osan tietoihin suorituskieleksi ruotsi. Jo suoritetuista yhteisistä tutkinnon osien osa-alueista ja niiden mahdollisiin merkintätapojen muutoksiin todistusta varten, tulee olla yhteydessä OPH:n ammatillisen osaamisen yksikköön.

Kysymys: Onko eropäivä rahoitukseen oikeuttava päivä?
Vastaus: Eropäivä ei kerrytä opiskelijavuosikertymää, sillä katsotaan että eropäivänä opiskelija on jo eronnut.

Kysymys: Korkeakoulujen yhteishaku on syksyllä, milloin opiskelijavalintatiimi tiedottaa syksyn aikatauluista. Ohjauksen näkökulmasta pitäisi tietää, milloin syksyllä valmistuvien ja korkeakoulussa hakevien tietojen tulee olla Koskessa.
Vastaus: Korkeakoulutiimi tiedottaa koulutuksenjärjestäjiä seuraavalla viikolla. Viimeinen tiedonsiirtopäivä on 14.10.2020. Valmistuvien opiskelijoiden arvosanat ja tutkintojen keskiarvot tulee olla siirretty KOSKI-palveluun viimeistään 14.10.2020.

Kysymys: Aiemmin oli puhetta, että opiskelijoille olisi tulossa KOSKI-palveluun ns. kaatoluokka, johon ns. ylimääräiset, tutkintoon mahtumattoat opinnot voisi siirtää. Onko toteutuksen aikataulusta tietoa?
Vastaus: Ajatus on edelleen olemassa, mutta valitettavasti toteutusaikataulusta ei ole tällä hetkellä vielä varmuutta. Tällä hetkellä tutkintoon sisältymättömille opinnoille tulee edelleen luoda ylimääräinen, joko osatutkintotavoitteinen tai tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuvan suorituksen opiskeluoikeus. 

Kysymys: Kaatoluokka, eli ilmeisesti voi sinne voi merkitä tutkintoon sisältymättömiä ylimääräisiä tutkinnon osia tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita? Miten suoriterahoituksessa nämä kaatoluokan opinnot huomioidaan?
Vastaus: HUOM! Ei pidä sekoittaa niihin ylimääräisiin opintosuorituksiin, jotka voidaan sisällyttää ammatillisten tutkinnon osien alle luokkaan "Yhteisten tutkinnon osan osa-alueita, lukio-opintoja tai jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja". Tässä puhutaan niistä ylimääräisistä opintosuorituksista, jotka eivät tule kirjatuksi opiskelijan tutkintotodistukselle. Ylimääräiset opinnot huomioidaan suoriterahoituksessa samalla tavoin kuin ne tulevat nytkin huomioiduksi. Tällä hetkellä tutkintoon sisältymättömille opinnoille tulee luoda uusi opiskeluoikeus. Kokonaisia tutkinnon osia varten voi luoda osatutkintotavoitteisen opiskeluoikeuden, jossa kokonaan suoritetut tutkinnon osat kerryttävät suoriterahoitusta. Tutkintoon sisältymättömät yhteisten tutkinnon osien osa-alueet tai tutkinnon osaa pienemmät kokonaisuudet eivät kerrytä suoriterahoitusta. Uudistuksen tarkoitus on yksinkertaistaa koulutuksenjärjestäjien kirjaamiskäytäntöjä, jotta ylimääräisiä opiskeluoikeuksia ei tulevaisuudessa tarvitse luoda opiskeluiden aikana suoritetuille opinnoille, jotka eivät mahdu sisältymään tutkintosuoritukseen.

Kysymys: Meillä on opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon opinnot viime opiskelukauden aikana (1.8.2019-30.6.2020 välillä). Tutkinto on uudistunut 1.8.2020 ja osa opiskelijoista haluaisi siirtyä suorittamaan uutta tutkintoa. Millaisia toimenpiteitä tämä siirtyminen aiheuttaa KOSKI-palvelun näkökulmasta? Voimmeko ”lennosta” siirtää heidät uuden tutkinnon suorittajiksi vai onko heille tehtävä uusi opiskeluoikeus?
Vastaus: Jos pelkkä tutkinnon peruste vaihtuu, mutta tutkintokoodi pysyy samana, ei tarvitse luoda uutta opiskeluoikeutta, vaan olemassa olevaan opiskeluoikeuteen vaihdetaan päätason suoritukseksi uusien tutkinnon perusteiden mukainen tutkintosuoritus. Mikäli oppijalle on kertynyt osasuorituksia, nämä tunnustetaan osaksi uusien perusteiden mukaista tutkintoa osaamisen tunnustamisen ohjeistuksen mukaisesti ja siirretään uusien tutkinnon perusteiden mukaiseen tutkintosuoritukseen tunnustettuina. Tunnustetut tutkinnon osat merkitään rahoituksen piiriin kuuluviksi sen mukaan, onko niistä saatu jo suoriterahoitusta vai ei (esim. vuonna 2020 vuoden 2018 suorituksista on jo maksettu suoriterahoitus). Jos taas tutkintokoodi on vaihtunut syystä tai toisesta, vanha opiskeluoikeus tulee päättää tilaan ”Katsotaan eronneeksi”, ja opiskelijalle luodaan uusi opiskeluoikeus uudella aloituspäivämäärällä. Näissä tapauksissa tunnustettavat tutkinnon osat merkitään uudelle opiskeluoikeudelle niin, että ne eivät ole rahoituksen piirissä, sillä suoriterahoitus jo suoritetuista tutkinnon osista maksetaan edelliseltä, ”Katsotaan eronneeksi” tilaan päätetyltä opiskeluoikeudelta. Eli koska kysymyksen kuvaamassa tilanteessa tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon tutkintokoodi on vaihtunut, pitää vanha opiskeluoikeus päättää, luoda uusi ja merkitä mahdollisesti uuteen opiskeluoikeuteen tunnustettavat tutkinnon osat niin, että ne eivät ole rahoituksen piirissä.

Kysymys: Tuleeko oppilaitoksen päättämistä lomista (yli 4vko kestävät) välittää myös loma-ajan osa-aikaisuusprosentti opiskelijan opiskeluoikeuden tilatiedoissa? Näyttää siltä, että mikäli prosenttitietoa ei ole, niin KOSKI-raportin laskenta vähentää koko loman osuuden ilman 28pv "omavastuuaikaa".
Vastaus: KOSKI-raportin ei ole tarkoitus tehdä valtionosuuslaskennassa tehtäviä päättelyitä, vaan näyttää KOSKI-data sellaisena kuin koulutuksenjärjestäjä on siirtänyt. KOSKI-raportin näyttämä opiskelijavuosikertymä-sarake ei siis tee loma-aikaan kohdistuvia osa-aikaisuusprosenttia koskevia päättelyitä, kuin joita on valtionosuusrahoituksen vipunen-raportilla. KOSKI-palvelussa osa-aikaisuusprosentti on opiskeluoikeuden lisätieto, joka ei ole sidottu opiskeluoikeuden tila-tietoihin. KOSKI-palvelun näkökulmasta eri tiloille ei välitetä osa-aikaisuusprosentteja, vaan KOSKI-palveluun siirretään osa-aikaisuudet sellaisina aikajaksoina, kuinka ne on HOKS:ssa sovittu. Joissakin opintohallintojärjestelmissä kuitenkin osa-aikaisuuden lähetys on sidottu opiskeluoikeuden tila-jaksoihin.

Kysymys: Jatkoa omaan kysymykseen: mikäli loma-ajan osa-aikaisuusprosentti (100%) välitetään, niin KOSKI-raportti laskee oikein.
Vastaus: KOSKI-palvelussa osa-aikaisuusprosentti on opiskeluoikeuden lisätieto, joka ei ole sidottu opiskeluoikeuden tila-tietoihin. KOSKI-palvelun näkökulmasta eri tiloille ei välitetä osa-aikaisuusprosentteja, vaan KOSKI-palveluun siirretään osa-aikaisuudet sellaisina aikajaksoina, kuinka ne on HOKS:ssa sovittu. Joissakin opintohallintojärjestelmissä kuitenkin osa-aikaisuuden lähetys on sidottu opiskeluoikeuden tila-jaksoihin. Niin kauan, kun opintohallintojärjestelmässä osa-aikaisuus on sidottu tila-jaksoihin ja koulutuksenjärjestäjä haluaa että KOSKI-raportilla tekee loma-ajalta oikean opiskelijavuosikertymän laskennan, tulee opintohallintojärjestelmässä käyttää samaa osa-aikaisuusprosenttia tilalle ”loma” kuin edeltävälle ”läsnä”-jaksolle.

Kysymys: Mikä on viimeisin linjaus, kun opiskelija on suorittanut viimeisen näytön esim. 1.8.2020 ja saa todistuksen 15.8.2020. pitääkö tuo väli laittaa 0%?
Vastaus: Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatu viimeisin linjaus on, että opiskelijan osa-aikaisuusprosentiksi kirjataan HOKS:iin sovittu osa-aikaisuusprosentti opiskeluoikeuden aloituksesta päättymiseen. Opiskeluoikeuden osa-aikaisuusprosenttia muutetaan vain, jos opiskelijan kanssa HOKS:ssa sovitaan osa-aikaisuusprosentin muuttamisesta: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=94573743.

Kysymys: Jos lomaa edeltävä (pieni) jakso on ollut läsnä 0 %, niin onko lomajakso 0 vai 100%?
Vastaus: Valtionosuusrahoituksen päättely ottaa automaattisesti huomioon osa-aikaisuusprosentin ajanjakson, joka on ollut voimassa ennen loma-tilaa.

Kysymys: Varmistaisin, opiskelija on suorittanut meillä YTO-opinnot ammatillisena lisäkoulutuksena. Hän haluaa jatkaa perustutkintoon ja hakeutuu vos-opiskelijaksi. Pitääkö tehdä uusi opiskeluoikeus ja tunnustaa hänen tekemänsä YTO-opinnot uudelle opiskeluoikeudelle?
Vastaus: Ammatillinen lisäkoulutus on muuta ammatillista koulutusta, eikä siinä voida ”lennosta” vaihtaa tutkinto-opiskelijaksi, vaan tulee tehdä opiskelijaksi ottamispäätös. Tämän vuoksi muun ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeus tulee päättää ja luoda uusi tutkintotavoitteinen opiskeluoikeus, jolle aiemmat suoritukset tunnustetaan.

Kysymys: Opiskeluoikeudesta kysymys. Opiskelija on suorittanut tutkinnon osan josta on tehty todistus. Nyt haluaakin jatkaa koko tutkintoon. Ilmeisesti tässäkin tapauksessa on kyseessä uusi opiskeluoikeus.
Vastaus: Jos opiskelija hän on suorittanut HOKS:ssa sovitut tavoitteet ja hän on saanut osatutkintotodistuksen, tulee vanha opiskeluoikeus päättää tilaan ”valmistunut” ja luoda uusi opiskeluoikeus uudella aloituspäivämäärällä, johon aiemmat suoritukset tunnustetaan.

Kysymys: Onko Koski -raporttiin mahdollisuus saada tieto, kenellä henkilöllä on voimassa oleva turvakielto?
Vastaus: Kyllä on, lisätään kehitysjonoon.

Kysymys: eHOKSin puolella opiskelijan tutkintona näkyy Näyttötutkintoon valmistava koulutus. Tieto heijastuu Koskesta. Milloin tämä korjaantuu?
Vastaus: Asiasta kannattaa olla yhteydessä eHOKS-palveluun.

Kysymys: Miten tulisi kirjata läsnäoloprosentti sellaisille tutk.os.pien.kok. koulutuksen opiskelijoille, jotka suorittavat esim. 3 kk aikana kokonaan verkko-opintoina 1 osp yto-opintoja?
Vastaus: Läsnäoloprosentti tulisi kirjata sen mukaan mikä on arvioitu todellinen työmäärä opiskelutyöpäivissä suhteessa 3kk kestoon. Valtionosuudet-yksikkö ottaa harkintaan, tulisiko alkaa ohjeistaa tarkemmin verkko-opintojen laskennallista työmäärää suhteessa osa-aikaisuusprosenttiin.

Kysymys: Onhan se nyt niin, että ainoa suoritustapa mitä enää voi olla on Osaamisen osoittaminen näytössä (reformi,) siis uusilla opiskelijoilla?
Vastaus: Tutkinnon/tutkinnon suoritustapa on määritelty tutkinnon perusteissa. Uusissa tutkinnoissa suoritustapana on enää reformi.

Kysymys: Jos VALMA-opiskelija eroaa ja on suorittanut yhdenkin osaamispisteen koulutuksen osasta, saako hän tässä tapauksessa todistuksen suoritetuista koulutuksen osista?
Vastaus: Riippuu siitä mitä on sovittu henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmassa. Jos sovittu HOKS-tavoite täyttynyt, merkitään ”valmistunut”. Jos ei ole täyttynyt, merkitään ”katsotaan eronneeksi”. Joka tapauksessa KOSKI-palveluun siirretään koulutuksen osa sen suuruisena kuin minä opiskelija sen on suorittanut. KOSKI-palveluun siirretään kaikki suoritukset, ovat ne sitten todistukselle tai opintorekisteriotteelle kirjattuja.

Kysymys: Onko oikein, että Valma-opiskelijoiden suoritetut yhteisten tutkinnon osien osa-alueet näkyvät samalla tasolla koulutuksen osien kanssa?
Vastaus: Kyllä, yhteisten tutkinnon osien osa-alueet ovat ”saman tasoisia” koulutuksen osia kuin muut koulutuksen osat VALMA-koulutuksessa.

Kysymys: Milloin uusi todistusmääräys julkaistaan.
Vastaus: Todistusmääräys on tällä hetkellä käännettävänä ruotsin kielelle ja julkaistaan piakkoin.

Kysymys: Olen ymmärtänyt, että VALMA-opiskelijan ollessa positiivisella jatkopolulla hänet katsotaan valmistuneeksi riippumatta suoritetuista osaamispisteistä
Vastaus: KOSKI-tiimi on yhdessä VALMA-perusteiden asiantuntijan kanssa todennut, että KOSKI-palvelussa opiskeluoikeuden valmiiksi merkitseminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut HOKS:ssa sovitut tavoitteet. HOKS-tavoitetta voidaan muuttaa yhdessä opiskelijan kanssa ennen opiskeluoikeuden päättymistä. KOSKI-palveluun siirretään suoritetut koulutuksen osat sen suuruisina kuin minä ne on suoritettu. Koulutuksenjärjestäjä antaa opiskelijalle joko todistuksen suoritetuista koulutuksen osista tai opintorekisteriotteen sen mukaisesti onko opiskelija tehnyt koulutuksen osan HOKS:ssa sovitun tavoitteen laajuisena.

Kysymys: Opiskelijan sairauspoissaolojen tulkinta? Miten kauan voi olla läsnä 100 % sairaana? 
Vastaus: Osa-aikaisuusprosenttia muutetaan HOKS-keskustelun kautta. Opiskelijan sairastuessa tulee koulutuksenjärjestäjällä olla mietittynä prosessi sairauspoissaolojen käsittelyyn. Opiskelija voi hakea opiskeluoikeuden väliaikaista keskeytystä sairauden perusteella, tällöin väliaikaisesta keskeytyksestä tehdään päätös ja merkitään opiskeluoikeuden tilaksi väliaikaisesti keskeytynyt. Muussa tapauksessa sairauspoissaolon venyessä koulutuksenjärjestäjän tulisi opiskelijan kanssa yhdessä päivittää HOKS vastaamaan todellista osaamisenhankkimissuunnitelmaa. KOSKI-tiimi ei voi antaa mitään raja-arvopäiviä, kuinka monen päivän sairaspoissaolon jälkeen tällaiseen keskusteluun/ HOKS:in päivittämiseen tulee ryhtyä. Luvatonta poissaoloa koskevat omat, eronneeksi katsomiseen johtavat menettelyt.

Kysymys: Mikä olikaan tilanne osaamisalajaksojen siirrossa Koskeen?
Vastaus: Tutkintotavoitteisiin opiskeluoikeuksiin siirretään osaamisalat aikajaksoina. Aikajaksolle merkitään aloituspäiväksi se päivä, jolloin osaamisala on valittu tai opiskeluoikeuden alusta. Osaamisalajaksolle merkitään päättymispäivä vain siinä tilanteessa, että osaamisalaa on kesken opintojen vaihdettu toiseen osaamisalaan. Tällöin siirretään uusi osaamisala uudella aloituspäivämäärällä. https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/2.1.+Ammatillisten+perustutkintojen+suoritustiedot
HUOM! Osatutkintotavoitteisen opiskeluoikeuden suoritustietoihin osaamisala ja tutkintonimike merkitään näkyviin vain, jos kyseessä on opiskelija, joka on suorittanut toisen osaamisalan ja tieto osaamisalasta näkyy hänen osatutkintotodistuksellaan. Edellytyksenä toisen osaamisalan suorittamiselle on, että opiskelijalla on jo saman tutkinnon tutkintotodistus. https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/2.3.+Osatutkintotavoitteisten+opiskeluoikeuksien+suoritustiedot

Kysymys: Miten sitten toimitaan, jos opiskelijalla vaihtuu tutkintonimike, mutta osaamisaloja ei ole? Esim. uusi tieto- ja viestintätekniikan pt.
Vastaus: Opiskeluoikeudelle vaihdetaan se tutkintonimike, joka lopulta näkyy opiskelijan tutkintotodistuksella. Osaamisalaa ei näy koska sellaista ei ole.

KOSKI-klinikka 12.6.2020 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: OPH:n valtionosuudet-yksikön kirjeessä on maininta että 10.9 lähetetään tiedote VOS-laskentaan 20.9. liittyen. Mikä on jakelu ja mitähän se tulee sisältämään?  Meillä on 70 peruskoulua. On hikinen homma kasata Kosken Raportit exceleistä luokittain tiedot budjetoinnin pohjaksi. Koskesta pitää saada 20.9. tilanne kaikista kouluista konekielisenä.  
Vastaus: Valtionosuudet-yksikkö lähettää tiedotteet koulutuksenjärjestäjille. Aikataulu KOSKI-datan hyödyntämisestä Tilastokeskuksen koulutustilastoinnissa ja valtionosuusrahoituksen laskennassa julkaistaan KOSKI-wikissä, ja linkki aikatauluun lähetetään KOSKI-pääkäyttäjille. Valtionosuusrahoituksen laskenta vastaa omasta tiedotuksestaan. Perusopetuksen tarkistusraportit voi ottaa myös koulutustoimijatasolla, jolloin koulutustoimija saa kaiken tarkistamiseen tarvittavan datan tulostamalla yhdeksän raporttia.

Kysymys: Jos oppilas on vaihtanut katsomusainetta, tulee virheilmoitus, jos yrittää siirtää molempia. Voisiko tulla ilmoitus myös silloin, jos yrittää siirtää kaksi eri arvosanaa toisesta kotimaisesta kielestä. Nyt oli jäänyt huomaamatta, että joiltakin oppilailta oli siirtynyt sekä A- että B-ruotsi.
Vastaus: KOSKI-tiimi tutkii asiaa, voidaanko lisätä perusopetukseen validaatio, jossa estetään kahden eri oppimäärän siirto, jos niillä on sama kieli. Validaatiota ei tehdä pelkästään ruotsin kielelle, vaan validaatio tulisi koskemaan kaikkia kieliaineita.

Kysymys: OPH lähetti kehotuksen korjata niiden oppilaiden tietoja, joilla vuosiluokkaa ei ollut vahvistettu 1.6 mennessä. Meillä s-posti tuli vain 2 KOSKI-pääkäyttäjälle ja itse pääkäyttäjänä sain sen välikäsien kautta. Mikä on näiden kehotusten jakelu? Onko näitä tulossa lisää? Ovat tarpeellisia että koulut saadaan tietoja korjaamaan. 
Vastaus: KOSKI-tiimissä on aloittanut uusi asiakaspalvelija, jonka tehtäviin kuuluu erilaisten poimintojen ja vertailujen lähettäminen koulutuksenjärjestäjille tiedoista, joissa on havaittu mahdollisia puutteita. Viestit on lähetetty koulutustoimijan KOSKI-pääkäyttäjälle/pääkäyttäjille sen mukaan, miten tiedot on saatu virkailijan opintopolun käyttäjähallinnasta. Viestejä on lähetetty joko yksittäiselle pääkäyttäjälle tai kaikille koulutustoimijan pääkäyttäjälle. Virkailijan opintopolussa ei ole mahdollista merkitä kuka KOSKI-pääkäyttäjä olisi virallinen yhteyshenkilö mihinkin asioihin liittyen. Jos KOSKI-pääkäyttäjää ei löydy koulutustoimija-tasolta lähetetään viestit oppilaitosten KOSKI-pääkäyttäjille. Jos KOSKI-pääkäyttäjiä ei löydy lähetetään viesti koulutustoimijan vastuukäyttäjälle. KOSKI-tiimi tarkentaa tässä toimintatapaansa niin, että ko. viestit lähetetään kaikille niille KOSKI-pääkäyttäjille joilla on koulutustoimija-tasoiset pääkäyttäjät-oikeudet.

Kysymys: Kun uudet 1. luokkalaiset aloittavat opiskelunsa, onko aloituspäivä oppivelvollisuuden alkamispäivä 1.8. vai koulun alkamispäivä esim. 12.8.? Vai onko sillä väliä?
Vastaus: Käytetään lähtökohtaisesti kaikissa opiskeluoikeuksissa koulun/opiskelun todellista alkamispäivää. Esim. perusopetukseen valmistavissa opiskeluoikeuksissa tarvitaan päivätarkkuutta rahoituksen laskennassa.

Kysymys: Vuosiluokkiin sitomattomat 9. luokan oppilaat, jotka jatkavat 9. luokalla (eivät jää luokalle). Ei saa pidettyä viime lukuvuoden suorituksia vahvistettuna. Vahvistukset hävisivät heti kun laittoi takaisin primuksessa vsop merkinnän päälle. Miten näiden kanssa pitäisi toimia?
Vastaus: Opintohallintojärjestelmän toimittajalta saamamme tiedon mukaan vuosiluokan vahvistusta ei voi siirtää, jos on tieto ”vuosiluokkiin sitomaton”. Vahvistus myös häviää, jos tieto ”vuosiluokkiin sitomaton” palautetaan ennen kuin seuraavalle vuosiluokalle siirto on tehty. Tällä hetkellä on tärkeää, että vuosiluokkien vahvistukset saadaan siirrettyä eli tieto ”vuosiluokkiin sitomaton” poistetaan väliaikaisesti ja palautetaan a) kun opintohallintojärjestelmän toimittaja on korjannut asian b) kun oppilaalle on luotu seuraava vuosiluokan suoritus. Opintohallintojärjestelmän toimittajalta odotetaan tähän korjausta.

Kysymys: Miten nyt toimitaan niiden oppilaiden kanssa, jos edellisen/edellisten vuosiluokan suoritus on kesken-tilassa?
Vastaus: Kaikki edelliset vuosiluokkien suoritukset tulee näkyä KOSKI-palvelussa vahvistettuina ja vuosiluokka-arviointeineen, ellei kyseessä ole vuosiluokka, jonka kesken oppilas on vaihtanut oppilaitosta ja opiskeluoikeus on päätetty kesken lukuvuoden tilaan ”eronnut”. Opintohallintojärjestelmässä on tehtävä tietoihin tarvittavat muutokset, jotta vanhojen vuosiluokkien suoritukset voidaan siirtää vahvistettuina KOSKI-palveluun. Tukea siirtoihin tulee pyytää omalta opintohallintojärjestelmän toimittajalta tai KOSKI-tiimin palveluosoitteesta.

Kysymys: OPH:n linjauksen mukaisesti tietoa osa-aikaisesta erityisopetuksesta eikä muista tukimuodoista saa tallentaa KOSKI-palveluun. Tukimuotojen tietoa ei käytetä rahoituksenlaskennan perusteena vaan sen pääasiallinen tarvitsija on TK. Kerääkö TK siis näitä tietoja ja pitääkö tietoja edelleen tallentaa opintohallintojärjestelmään?
Vastaus: Asiaa tulee tiedustella Tilastokeskukselta. Tiedot ovat osa opetuksen järjestämiseen liittyvää tietoa ja ne tulee edelleen tallentaa opintohallintojärjestelmään. KOSKI-palvelua koskeva laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2017) tullaan avaamaan ja tässä yhteydessä voi olla, että säädetään ko. tietojen tallentamisesta KOSKI-palveluun.

Kysymys: Vanhojen tietojen korjaaminen on työlästä. Nyt jos oppilas muuttaa kesän aikana, tiedot on siirrettävä vanhasta tietokannasta. Tuotannossa olevasta Primuksesta tietoja ei voi siirtää, koska luokkasiirrot on tehty ja koulun tiedon rekisterissä on jo siirrytty uuteen lukuvuoteen. Onko tähän olemassa joku toinenkin tapa, jota en ole ymmärtänyt ja jos ei ole, onko tähän tulossa joku muutos. Nyt Koskessa roikkuu joitakin oppilaita, jotka ovat muuttaneet jo vuosi sitten ja niitä emme pysty enää itse korjaamaan. Mitä niille tehdään? Koulut eivät nimittäin itse pääse tuohon vanhaan tietokantaan. Muuttajia on satoja ja jos niitä siirtää Primuksesta, koululla pitäisi muuttaa tosi monta tietoa.
Vastaus: Päättämättä jääneet opiskeluoikeudet ja vahvistamattomat vuosiluokat tulee korjata KOSKI-palveluun. Asiasta tulee ensisijaisesti olla yhteydessä omaan opintohallintojärjestelmän toimittajaan ja kysyä ohjeet kuinka vanhoja tietoja voidaan takautuvasti korjata ja onko heillä kehitteillä tapoja, joilla tietoja olisi mahdollista korjata helpommin.

Kysymys: Ehdot saavaa ei siirretä luokalle jääneenä elleivät ehdot jää suorittamatta?
Vastaus: Juuri näin. Ehdot saavan oppilaan vuosiluokka vahvistetaan vasta sen päivän merkinnöillä, jolloin tiedetään tulevatko ehdot suoritetuiksi vai eivät ja vahvistuksen mukana siirretään tieto, siirretäänkö oppilas seuraavalle luokalle vai jätetäänkö hänet luokalle. Siihen asti oppilaan vuosiluokka näkyy KOSKI-palvelussa tilassa ”suoritus kesken”.

Kysymys: Onko tietoa, miten suoraan Koskeen tietoja tallentavat hoitavat paperitodistukset oppilaille?
Vastaus: KOSKI-tiimillä ei ole tietoa miten käsin tallentavat oppilaitokset kirjoittavat todistuksia.

Kysymys: KOSKI-palvelussa pitää olla ”Pidennetty oppivelvollisuus” aikajakso JA ”muu kuin vaikeimmin kehitysvammainen” tai ”vaikeimmin kehitysvammainen” (31.128,04 €/vuosi ja 19.422,33 €/vuosi). Pitääkö näillä oppilailla olla Koskessa lisäksi olla erityisopetuksen päätöksen aikavälistä (osa näistä erkkapäätöksistä ei ole siirtynyt Koskeen koska ”täppä puuttunut”) 
Vastaus: Jos oppilaalla on erityisen tuen päätös ja siihen liittyvä erityisen tuen jakso, tulee tiedoissa näkyä myös erityisen tuen jakso.

Kysymys: Pitääkö toiminta-alueittain oppilaalta siirtää ops nimi muodossa toiminta-alue?
Vastaus: OPS ja siihen liittyvät ominaisuudet ovat opintohallintojärjestelmäkohtaisia kysymyksiä. KOSKi-palveluun siirrettäessä toiminta-alueittain opiskelevien oppilaitten tietoja tulee tieto toiminta-alueesta opiskeluoikeuden lisätietoihin osana erityisen tuen jakso-tietoa ja siirtää vuosiluokan suorituksiksi toiminta-alueet ja niiden arvioinnit. Toiminta-alueet tulee olla määritelty niin, että niissä käytetään valtakunnallista KOSKI-koodistoa: https://virkailija.opintopolku.fi/koodisto-ui/html/koodisto/perusopetuksentoimintaalue/1   Yleiset KOSKI-ohjeet miltä toiminta-alueittain suoritetun vuosiluokan tietojen tulee näyttää KOSKI-palvelussa: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Vuosiluokkien+1.-8.+tiedot --> "Vuosiluokan tiedot lukuvuoden päättyessä" --> Toiminta-alueittain suoritetun vuosiluokan tiedot  

Kysymys: Koskessa oppilas näkyy tilassa eronnut. Kuitenkin oppilaan kohdalla virheilmoitus suoritus.alkamispäivä (2019-08-08) oltava sama tai aiempi kuin suoritus.vahvistus.päivä(2019-06-02) Voidaanko virheilmoitus jättää huomiotta?
Vastaus: Ei voida automaattisesti jättää huomiotta. Ensin tulee KOSKI-palvelusta tarkistaa, että oppilaan tiedoissa ei ole tapahtunut muutoksia, joiden myötä tiedot olisivat muuttuneet väärin. Jos tiedot ovat oikein eikä niitä tarvitse enää päivittää (päättynyt opiskeluoikeus), tulee opintohallintojärjestelmästä varmistaa, että oppilaan tietoja ei enää siirretä KOSKI-palveluun. Tämän jälkeen turhan virheilmoituksen voi poistaa KOSKI-palvelusta välilehdeltä ”tiedonsiirrot” ja ”virheet” aivan oikean puolimmaisesta sarakkeissa. Jos virhelistalle nousee vanhoja opiskeluoikeuksia, jotka ovat päättyneet ennen KOSKI-palvelun käyttöönottoa (1.1.2018) tulee varmistaa että tiedonsiirron pohjalta ei ole luotu KOSKI-palveluun uutta opiskeluoikeutta ja tämän jälkeen opintohallintojärjestelmästä varmistaa, että oppilaan tietoja ei enää siirretä KOSKI-palveluun. Turhan virheilmoituksen voi poistaa KOSKI-palvelusta välilehdeltä ”tiedonsiirrot” ja ”virheet” aivan oikean puolimmaisesta sarakkeissa. Jos opintohallintojärjestelmästä tulee tiedonsiirtolistalle opiskeluoikeuksia, joita ei ole tarkoitus siirtää KOSKI-palveluun, tulee asiasta olla yhteydessä omaan opintohallintojärjestelmän toimittajaan.

Kysymys: Miltä OPH:ssa näyttää tuleva 20.9 valtionosuus-laskenta noin yleisesti? Missä erityisesti haasteita tiedon laadussa?
Vastaus: KOSKI-tiimi ja valtionosuudet yksikkö julkaisevat vertailuraportteja ja poimintoja KOSKI-palvelusta vielä kesän ja alkusyksyn 2020 aikana. Vertailuraportit julkaistaan sivulla: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=85036904. Lisäksi koulutuksenjärjestäjille lähetetään suoria oppilaslistoja sellaisista opiskeluoikeuksista, joihin liittyy merkittäviä virheitä (mm. päällekkäisiä läsnäolevia opiskeluoikeuksia, vahvistamattomia vanhoja vuosiluokkia). Tämän lisäksi KOSKI-palvelu luo koulutuksenjärjestäjille rahoituksen poimintaa vastaavat raportit KOSKI-palveluun josta koulutuksenjärjestäjä voi itse verrata tilannetta KOSKI-tietovarannossa ja sen vaikutusta rahoituksen laskentaan. Haasteita tiedon laadussa on sekä yleisesti aktiivisissa opiskeluoikeuksissa (päättämättömiä opiskeluoikeuksia) sekä tiettyjen painokertoimeen vaikuttavien lisätietojen kattavuudessa.

Kysymys: Voisiko tähän saada linkin tiedotteeseen?
Vastaus: Osoitteesta löytyy tiedonkeruuta koskeva tiedote https://www.oph.fi/fi/palvelut/valtionosuusjarjestelman-tiedonkeruut

Kysymys: Oppilas on voinut jäädä keskeneräiseksi viime vuonna ja me emme pysty sitä tietoja enää Korjaamaan.
Vastaus: Tieto tulee korjata. Oman opintohallintojärjestelmän tulee mahdollistaa vanhojen tietojen korjaus. Jos mikään muu ei auta, opiskeluoikeus mitätöidään KOSKI-palvelusta ja koulutuksenjärjestäjä luo käsin KOSKI-palveluun vastaavan opiskeluoikeuden korjatuin tiedoin. Tämä on kuitenkin huomattavasti työläämpää kuin opintohallintojärjestelmästä käsin tietojen korjaaminen.

Kysymys: Tilanne 20.9 otetaan 1.10 eli jos oppilas aloittanut 21.9 niin tieto viedään vasta 1.10 jälkeen Koskeen?
Vastaus: Tietojen muutoksia tai tietojen viemistä ei viivytetä. KOSKI-palvelusta pystytään ottamaan jälkikäteen 20.9. tilanne jälkikäteen. Esim. uusi oppilas aloittaa 21.9.2020: KOSKI-palveluun siirretään tieto heti kun oppilas aloittaa, ensimmäisen ”Läsnä” tilan päivä 21.9.2020, jolloin kun KOSKI-palvelusta otetaan poiminta 1.10.2020 (samalla tavoin kuin KOSKI-palvelusta koulutuksen järjestäjä ottaa raportin) johon päiväksi valitaan 20.9.2020 oppilas ei tule poimintaan mukaan, koska ei ole läsnä vielä päivänä 20.9.2020.

Kysymys: Milloin Kela näkee uudet lukio-opiskelijat, näkeekö virkailija jos aloituspäivä on 13.8. opiskeluoikeuden vasta tuolloin?
Vastaus: Kela näkee opiskeluoikeudet heti kun ne KOSKI-palveluun siirretään. Jos opiskeluoikeuksia siirretään ennen kuin opiskeluoikeus alkaa, Kelan virkailijat ne näkevät.

Kysymys: Vieläkö uusi lukiolainen lähettää opiskelun läsnäolotodistuksia Kelaan vai miten tämä menee?
Vastaus: Asiaa tulee tiedustella Kelasta. Kela vastaa opiskelijoiden/oppilaitosten ohjeistamisesta mitä liitteitä Kelan etuisuuksia haettaessa tarvitaan.

Kysymys: Tarvitseeko Kela lukiolaisten tietoja jo kesällä?
Vastaus: KOSKI-tiimin ohje on, että KOSKI-palveluun ei tule tuottaa spekulatiivista tietoa, jos ei tosiasiallisesti vielä tiedetä aloittaako opiskelija vai ei. Vältetään sitä, että KOSKI-palvelusta tarvitsisi jälkikäteen mitätöidä opiskeluoikeuksia siksi, että opiskelija ei koskaan aloittanutkaan opintojaan. KOSKI-tiimi on tämän asian Kelalle kertonut ja Kela on asiasta tietoinen. Kela saa myös opiskelijavalintarekisterin tiedot. On Kelan tehtävä ohjeistaa uutta opiskelijaa/oppilaitoksia mitä dokumentteja etuisuuksia hakiessa tulee Kelaan toimittaa.

KOSKI-klinikka 5.6.2020 (Ammatillinen koulutus)

Tiedotettavaa: KOSKI-tiedonsiirtoihin/-tallennukseen ollaan lisämässä syksyn 2020 aikana ainakin kaksi uutta ammatilliseen koulutukseen liittyvää ominaisuutta. Ensimmäinen on se, että lisätään mahdollisuus siirtää tutkintosuoritukseen sisältymättömät osasuoritukset samaan päätason suoritukseen tutkintosuorituksen kanssa otsikon "Tutkintoon sisältymättömät suoritukset" alle. Toinen on se, että aletaan validoida sitä, että ops- ja reformityyppisiin suorituksiin siirretään ammatilliseen tutkinnon osaan aina näytön tiedot silloin, jos tutkinnon osa ei ole tunnustettu. Samalla aletaan vaatia näyttöihin tiettyjen tietojen (arviointipäivä, arvosana, arvioinnista päättäneet ja suorituspaikka) siirto sellaisista näytöistä, joiden arviointipäivä on 1.8.2020 tai sen jälkeen. Näille muutoksille ei ole vielä tarkempaa aikataulua.

Kysymys: Mites tuo "ylimääräisten" opintojen siirtäminen omaan kaatoluokkaansa koskessa jottei tarvitsisi tehdä uutta opiskeluoikeutta istuu sitten todistuksiin?
Vastaus: Tämä ei vaikuta ainakaan toistaiseksi millään tavalla opiskelijalle annettavaan todistukseen, vaan muutos tehdään ensisijaisesti sitä varten, jotta päästään eroon kahden opiskeluoikeuden luomisesta tilanteessa, jossa opiskelijalla on tutkintoon sisältymättömiä suorituksia.

Kysymys: (liittyen yllä olevaan kysymykseen tutkintoon sisältymättömistä suorituksista) mites sitten tuo ops määrä ja keskiarvo todistukseen toteutuu? Meneekö hankalaksi?
Vastaus: Ei pitäisi mennä, sillä tutkintoon sisältymättömät suoritukset voi katergorisesti jättää keskiarvon laskennasta pois.

Kysymys: Asiahan ei teille kuulu, mutta tiedättekö onko tulossa uutta todistusmääräystä? Sitähän lupailtiin aiemmin keväällä.
Vastaus: On tulossa ja pitäisi elokuun 2020 alusta astua voimaan.

Kysymys: On varmaan kysytty monta kertaa, mutta on mennyt ohi... Eikö Koski ole kiinnostunut siitä, jos keskiarvo sisältää mukautettuja arvosanoja? Todistuksiin viite tulee, mutta ei taida siirtyä Koskeen..
Vastaus: Lisätään tämä tieto tietomalliin syksyn 2020 aikana.

Kysymys: Korkeakoulujen yhteishaku on myös syksyllä, milloin syksyllä valmistuvien ja korkeakouluhaussa hakevien tiedot tulee olla Koskessa.
Vastaus: Opiskelijavalintatiimi tiedottaa syksyn yhteishaun aikatauluista alkusyksystä 2020.

Kysymys: meillä ainakin yksi opiskelija (valmistunut 2017) hylättiin todistusvalinnassa, koska keskiarvo 0. Hakija ei ollut mukana oppilaitokelle toimitetussa  OPH:n lisatassa. Ja keskiarvojahan ei pitänyt 2017 valmistuville lisätä?
Vastaus: Vuonna 2017 valmistuneilla ei ole ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistuksessa painotettua keskiarvoa, joten sitä ei tarvitse myöskään KOSKI-tietovarannossa oleviin suoritustietoihin siirtää. Jos hakija ei ollut mukana koulutuksen järjestäjälle toimitetussa Excel-tiedostossa, hän on merkinnyt hakulomakkeelle väärin oppilaitoksen, josta hän on valmistunut ammatilliseen tutkintoon. KOSKI-tietovarannossa olevien tietojen tulisi olla kuitenkin oikein jokaisen opiskeluoikeuden osalta riippumatta siitä, tuleeko opiskeluoikeuden tietoihin liittyen tarkistuspyyntö vai ei. Jos kyseisen hakijan opiskeluoikeus- ja suoritustiedoissa on virheitä/puutteita, ne tulee korjata välittömästi. Hakijan kannattaa itsensä olla tällaisissa tapauksissa yhteydessä siihen korkeakouluun, johon on hakenut.

Kysymys: Voiko keskiarvoa vielä tässä vaiheessa korjata valintaan?
Vastaus: Jos oppijalla on ammatillisen tutkinnon suoritustiedoissaan väärä painotettu keskiarvo, tämä tulee korjata riippumatta siitä, vaikuttaako se enää korkeakouluvalintoihin. Hakijan kannattaa itsensä olla tällaisissa tapauksissa yhteydessä siihen korkeakouluun, johon on hakenut.

Kysymys: Pitääkö ihan oikeasti laittaa läsnä 0 %, jos todistuksen antopäivän ja opiskelijan viimeisen suorituksen välille jää aikaa esim. 1-2 pv?
Vastaus: Tämä oli alun perin valtionosuudet-yksiköstä saatu linjaus. OKM ja valtionosuudet-yksikkö ovat kuitenkin tarkistaneet ohjetta ja osa-aikaisuusprosenttia ei muuteta opiskelijan viimeisen suorituksen ja todistuksen antopäivämäärän väliselle ajalle 0%, vaan osa-aikaisuusprosentti säilyy samana, joka HOKS:iin on kirjattu. Ohje osa-aikaisuusprosentin käytöstä: 1.2. Ammatillisten opiskeluoikeuksien lisätiedot (rahoitukseen ja tilastointiin vaikuttavat tiedot)

Kysymys: vielä tarkennus tuohon keskiarvon korjaukseen, valmistuneen opiskelijan keskiarvo on oikeasti hieman alempi kuin todistukseen kirjoitettu. Oliko tähän oph:lta ohjeistus, että todistus kirjoitetaan uudestaan vain silloin kun keskiarvo nousee?
Vastaus: Korjaus tulee tehdä, vaikka keskiarvo laskisi.

Kysymys: Onko koski-klinikan kysymyksistä koostettu muistio yhtä kuin koski-ohjeet?
Vastaus: Ei ole. KOSKI-klinikan muistiot ovat vastauksia koulutuksen järjestäjien kysymyksiin, jotka koskevat monesti tulkintaongelmia liittyen itse ohjeistukseen. KOSKI-klinikan vastaukset ja ohjeet eivät luonnollisesti saa olla ristiriidassa keskenään. Varsinaiset ohjeet liittyen siihen, miltä kukin ammatillisen opiskeluoikeuden tieto näyttää oikein siirrettynä löytyvät KOSKI-wikistä tämän linkin takaa: Ammatillisten opiskeluoikeuksien tiedot KOSKI-palvelussa.

Kysymys: Meillä on nippu 2017 valmistuneita (AT & EAT), joita koulutuksen antanut oppilaitos ei ole linkittänyt. Sovittiin aiemmin keväällä, että tiedot mitätöidään Koskesta (työlistalla, ei ole vielä tehty siis…). Jos opiskelija itse alkaa ihmetellä mihin tiedot ovat hävinneet, niin onko hänen tehtävä pyyntö päivittää tiedot Koskeen olemalla yhteydessä molempiin oppilaitoksiin?
Vastaus: Vuonna 2017 valmistuneita ammatti- tai erikoisammattitutkintoja ei tarvitse siirtää KOSKI-tietovarantoon varsinkaan, jos tietoja ei voida siirtää oikein, edes oppijan omasta pyynnöstä. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista siirretään opiskeluoikeus- ja suoritustiedot vain niistä opiskeluoikeuksista, jotka ovat olleet aktiivisena 1.1.2018 tai sen jälkeen. Vanhempiakin tietoja saa siirtää, mutta niissä on saman datan laatuvaatimukset kuin kaikessa muussakin KOSKI-tietovarantoon siirrettävässä datassa.

Kysymys: Mikä on tilanne tutkinnon osien suoritusten keskiarvon siirtymisestä koskeen?
Vastaus: Tieto "tutkinnon osa/osia"-tyyppisen päätason suorituksen painotetun keskiarvon siirtämistä varten lisätään KOSKI-tietomalliin syksyn 2020 aikana.

Kysymys: Kehittäkää sitä, että tutkintotodistukset voisi tulostaa Koskesta tai eHoksista. Tulisi kaikille ka:t oikein ja jne. samalaiset.
Vastaus: Tämä on varmasti KOSKI-kehityksen yksi pitkän tähtäimen visioista, että todistukset tulostettaisiin KOSKI-tietovarannosta.

KOSKI-klinikka 29.5.2020 (Yleissivistävä koulutus)

Tiedotettavaa:

4.6.2020 OPH:n juristeilta saamamme linjauksen mukaisesti tietoa erityisen tuen toteutuspaikasta, osa-aikaisesta erityisopetuksesta eikä muistakaan tukimuodoista saa tallentaa KOSKI-palveluun. Tukimuotojen tietoa ei käytetä rahoituksenlaskennan perusteena vaan sen pääasiallinen tarvitsija on Tilastokeskus. KOSKI-palvelulla ei ole omassa lainsäädännössään oikeutta tallentaa rekisteriin vain Tilastokeskusta varten tietoja.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opiskeluoikeuksiin on KOSKI-tietomallissa mahdollistettu tilan ”loma”-tallentaminen. Tilaa loma-aletaan kirjata perusopetukseen valmistavien opetuksen opiskeluoikeuksille Opetushallituksen myöhemmin ohjeistamalla tavalla. Loma-tilan tallennus on edellytys perusopetukseen valmistavan koulutuksen toteutuneiden läsnäolokuukausien laskemiseksi rahoituksenlaskentaa varten KOSKI-palvelusta. Opintohallintojärjestelmätoimittajien tulee mahdollistaa loma-tilan siirtäminen opintohallintojärjestelmästä perusopetukseen valmistavan opetuksen opiskeluoikeuksille.

Kysymys: Tehdäänkö tuo perusopetukseen valmistavan muutos 1.8.2020 alkaen, mistä lähtien koulutuksenjärjestäjän tulisi tallentaa tila-loma opiskeluoikeuksille?
Vastaus: Odotetaan tähän OKM:n ja valtionosuuslaskennan rahoituksen ohjeita.

Kysymys: Kenen vastuulla on tallentaa ja siirtää kotiopetusoppilaan arvosanat Koskeen - voidaanko vuosiluokka vahvistaa ilman arvosanoja?
Vastaus: Kotiopetusoppilaan opiskeluoikeuden luo se oppilaitos, jossa tutkiva opettaja on. Erityisen tutkinnon arvosanat KOSKI-palveluun tallentaa se oppilaitos, josta erityisen tutkinnon mukaiset todistukset annetaan - yleensä samasta oppilaitoksesta jossa tutkiva opettaja on. Kotiopetusoppilas ei suorita perusopetusta vuosiluokittain, vaan suorittaa oppiaineita erityisessä tutkinnossa. Oppiaineita voi suorittaa vuosiluokkien oppimäärien mukaisesti ja oppiaineitten oppimääriä voi suorittaa missä järjestyksessä tahansa. Kotiopetusoppilaan KOSKI-näkymässä ei tule näkyä vuosiluokkia eikä niitä tarvitse vahvistaa, ellei oppilas suorita vuosiluokan mukaisia oppiaineita erityisessä tutkinnossa ja haluaa todistuksen ko. vuosiluokan oppiaineitten suorituksesta erityisessä tutkinnossa. KOSKI-tiimi on yhdessä OPH:n perusopetusryhmän kanssa luomassa tarkennettuja ohjeita kotiopetusoppilaitten tietojen tallentamisesta KOSKI-palveluun.

Kysymys: Vaikuttaako sureen siirretty yhteiskuntaopin arvosana ammatilliseen haussa? Valtakunnallinen valinnainen yhteiskuntaoppi, vaikuttaako se?
Vastaus: Ammatillisen yhteishaun peruskoulupohjaisissa valinnoissa huomioon otettavat oppiaineet on lueteltu sivulla: https://opintopolku.fi/wp/ammatillinen-koulutus/ammatillisen-koulutuksen-valintaperusteet-yhteishaussa/valintaperusteet-peruskoulupohjaisiin-ammatillisiin-perustutkintoihin-2/ Yhteiseen aineeseen liittyvä numeroin arvioitu valinnainen aine voi vaikuttaa keskiarvon laskentaan vaikuttamalla yhteisen aineen arvosanaan: ” Jos sinulla on arvosana useammasta samaan yhteiseen oppiaineeseen kuuluvasta vähintään kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineesta, lasketaan valinnassa ensin niiden keskiarvo. Pisteesi yleisestä koulumenestyksestä lasketaan siis yhteisen aineen arvosanan ja siihen kuuluvan valinnaisaineen keskiarvosta tai valinnaisaineiden keskiarvosta.”

Kysymys: Koululta tuli tieto, että eilen eivät tiedot siirtynee Koskesta sureen.
Vastaus: KOSKI-sure yhteydessä on ollut hitautta arvosanojen siirron aikana viikolla 22. Numerot ovat kyllä siirtyneet mutta viivettä on joissain tilanteissa ollut jopa vuorokausi.

Kysymys: LUVA-opiskelijalla kasassa vain 14 kurssia - siirretäänkö tilaan eronnut?
Vastaus: Lukiokoulutukseen valmentavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteet: ”Opiskelija on suorittanut lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen silloin, kun hän on suorittanut aineryhmien tai oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen vähimmäiskurssimäärä 25 kurssia täyttyy.” Pitää merkitä eronneeksi jos 25 kurssia ei ole täynnä.

Kysymys: Mihin tieto osa-aikaisesta erityisopetuksesta pitää merkitä, jotta tieto siirtyy Koskeen?
Vastaus: 4.6.2020 OPH:n juristeilta saamamme linjauksen mukaisesti tietoa osa-aikaisesta erityisopetuksesta eikä muistakaan tukimuodoista saa tallentaa KOSKI-palveluun. Tukimuotojen tietoa ei käytetä rahoituksenlaskennan perusteena vaan sen pääasiallinen tarvitsija on Tilastokeskus. KOSKI-palvelulla ei ole omassa lainsäädännössään oikeutta tallentaa rekisteriin vain Tilastokeskusta varten tietoja.

Kysymys: Onko Koski-raportti jo kunnossa, sehän on ollut rikki?
Vastaus: KOSKI-raportti ei generoitunut oikein yön aikana 25.5. eikä 26.5. vaan raportin tuottaminen päättyi virheeseen eikä koulutuksenjärjestäjillä ollut käytettävissä päivitettyä raporttia. KOSKI-tiimi on tästä hyvin pahoillaan ja olemme kehittämässä raporteista seuraavaa, reaaliaikaisesti päivittyvää versiota. Tällöin koulutuksenjärjestäjän ei tarvitsisi odotella seuraavaan päivään nähdäkseen siirtämiään tietoja raportilla.

Kysymys: Onko tiedonsiirroissa tapahtunut joku muutos? Meille ilmestyi tänään yhtäkkiä lähes 15 000 virhettä.
Vastaus: Monta tuhatta virhettä kerrallaan viittaa yhteysvirheeseen ja siihen että koko tiedonsiirto on epäonnistunut. KOSKI-palvelun palvelimet ovat olleet erityisen kovan kuormituksen alla toukokuun puolivälistä lähtien, johtuen valintoja varten tehtävistä siirroista ja tiedon hauista. KOSKI-tiimi tutkii asiaa ja KOSKI-palvelua kehitetään niin että myös kevään huippukuormien aikana tiedonsiirrot toimivat. Jos ilmestyy valtava virhelistaus kannattaa yrittää tiedonsiirtoa uudestaan/odottaa uutta automaattisiirtoa. Jos tiedonsiirto ei ola toimimaan on oltava yhteydessä KOSKI-tiimin palveluosoitteeseen sekä omaan opintohallintojärjestelmän toimittajaan.

Kysymys: Mistä johtuu valmistavan opetuksen oppilaan virheilmoitus KOSKI-järjestelmän palauttama virheilmoitus: Valmiiksi merkityllä suorituksella koulutus/999905 on keskeneräinen osasuoritus 27371 (Englanti (A1-oppimäärä))?
Vastaus: Virhe viittaa siihen, että yritetään lähettää päättötodistusta tai vuosiluokkatodistusta, jolla on arvioimaton oppiaine. Oppiaineen arvosana tulee tarkistaa että se on varmasti merkitty oikein. Jos oppilas on vapautettu ko. oppiaineen opiskelusta tulee opintohallintojärjestelmässä merkitä, että oppiainetta ei siirretä KOSKI-palveluun.

Kysymys: Opintohallintojärjestelmän toimittajalla on ongelmia vuosiluokkiin sitomattoman oppilaan vuosiluokan vahvistuksessa - täytynee vahvistaa ilman ”vuosiluokkiin sitomaton” merkintää?
Vastaus: Opintohallintojärjestelmän toimittajalta saamamme tiedon mukaan vuosiluokan vahvistusta ei voi siirtää jos on tieto ”vuosiluokkiin sitomaton”. Vahvistus myös häviää, jos tieto ”vuosiluokkiin sitomaton” palautetaan ennen kuin seuraavalle vuosiluokalle siirto on tehty. Tällä hetkellä on tärkeää että vuosiluokkien vahvistukset saadaan siirrettyä eli tieto ”vuosiluokkiin sitomaton” poistetaan väliaikaisesti ja palautetaan a) kun opintohallintojärjestelmän toimittaja on korjannut asian b) kun oppilaalle on luotu seuraava vuosiluokan suoritus. Opintohallintojärjestelmän toimittajalta odotetaan tähän korjausta.

Kysymys: Otetaanko Koskesta mitään tilastotietoa / rahoitustietoa välillä toukokuu - elokuu 2020, jossa pitäisi näkyä tieto vuosiluokkiin sitomattomasta opetuksesta. Annetulla ohjeella tuo tieto ei nyt sitten näy Koskessa ennenkuin täppä on uudelleen lisätty.
Vastaus: KOSKI-palvelusta ei oteta perusopetuksesta tilastokeskuksen tai rahoituksen aineistoa kesällä, mutta nämä eivät ole ainoita KOSKI-palvelun tietojen hyödyntäjiä. KOSKI-palveluun tehdään jatkuvasti erilaisia tietopalvelu- ja poimintapyyntöjä ja tietoja hyödyntävät useat eri muun viranomaiset. KOSKI-palvelun tietojen tulisi olla jatkuvasti kunnossa ja opintohallintojärjestelmien tulee mahdollistaa tietojen siirtäminen oikein.

Kysymys: Pitääkö 1-8 vuosiluokkiin sitomattoman oppilaan vuosiluokka vahvistaa ja vuosiluokkatodistus näkyä Koskessa - meillä on kouluja jossa oppilaat koko ajan vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa?
Vastaus: Tulee vahvistaa ja näyttää KOSKI-palvelussa. Peruopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti myös vuosiluokkiin sitomattomille oppilaille annetaan vuosiluokkatodistukset ja heidät siirretään lukuvuoden lopuksi seuraavalle vuosiluokalle, vaikka he suorittavat vuosiluokkien oppimääriä omaan tahtiinsa. KOSKI-palveluun siirretään vuosiluokan todistukselle ne arvioinnit, jotka hänen vuosiluokkatodistuksellaan sinä keväänä näkyvät. Vuosiluokan tietoja ei jälkikäteen täydennetä.

Kysymys: kun vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa oleva oppilas on 9 luokalla ja suorittaa loppu perusopetusta esim. 2,5 vuotta niin ei tehdä mitään "merkintöjä" esim. vuosiluokan vahvistusta tms lukuvuoden päättyessä, oppilaalle tulostetaan kuitenkin joka lukuvuoden päättyessä lukuvuositodistus:
Vastaus: 1.-8. vuosiluokilla vuosiluokkiin sitomattoman oppilaan vuosiluokat vahvistetaan ja hänet siirretään seuraavalle vuosiluokalle. 9. vuosiluokan kohdalla oppilas on vuosiluokalla 9. tilassa ”kesken” ja hänen tietoihinsa ei siirretä kesken olevan 9. vuosiluokan tietoja tai vahvistusta vaikka hän keväisin saa lukuvuositodistuksen. Opetussuunnitelman perusteet: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/7004416 ”Yhdeksännellä vuosiluokalla oleva oppilas luetaan tämän vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai eroaa koulusta.”

Kysymys: Eli jos oppilas opiskelee vuoden aikana esim 1- ja 2-luokan suoritukset, siirretäänkö vain 2. luokka?
Vastaus: Kysytään sisältöasiantuntijoilta annetaanko mistä vuosiluokasta todistus.

Kysymys: Pitäisikö vsop:n suoritukset ylipäätään vahvistaa aina keväällä lukuvuoden päätteeksi vaiko vasta, kun viimeinenkin ko. vuoden suoritus on tehty?
Vastaus: Peruopetuksen opetussuunnitelman perusteet: ”Oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas saa lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen kyseisenä lukuvuonna hyväksytysti suorittamistaan opinnoista ja siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä opinnoissaan eteenpäin”. Lukuvuositodistukselle ja KOSKI-palveluun siirretään ko. lukuvuonna tehdyt opinnot ja niiden arvioinnit. Lukuvuositodistusta eikä KOSKI-palvelun tietoja täydennetä jälkikäteen.

Kysymys: Jos oppilas tekee lukuvuoden aikana kaksivuosiluokkaa esim 8 ja 9 lk voiko olla että koski siirrossa ei siirry tämä 8 lk suoritus ellei vuosiluokkaa vahvisteta välillä ennen päättötodistusta? oppilas tavallaan hyppää yhden vuosiluokan yli eli tekee 8 vuodessa perusopetuksen päättötodistuksen.
Vastaus: Kysytään sisältöasiantuntijalta miten todistus annetaan.

Kysymys: Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan valtionosuusrahoitus on joko muille kuin vaikeimmin kehitysvammaisille järjestetty opetus 18 000 € / v tai vaikeimmin kehitysvammaisille järjestetty opetus 30 000 € / v ?
Vastaus: Kyllä. KOSKI-palvelussa pitää olla merkitty molemmat lisätiedot ”Pidennetty oppivelvollisuus” aikajakso sekä joko ”muu kuin vaikeimmin kehitysvammainen” tai ”vaikeimmin kehitysvammainen”. Perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden perusrahoituksen (6-15-vuotiaiden valtionvarainministeriön rahoitus ja 6-16-vuotiaiden kotikunta-korvaukset sekä 5-vuotiaiden esiopetusoppilaiden ja yli 16-vuotiaiden opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus) lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää rahoitusta opetuksen järjestäjälle. Vuonna 2020 vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden yksikköhinta on 31.128,04 euroa oppilasta kohti ja muiden kuin vaikeimmin kehitysvammaisten vammaisoppilaiden yksikköhinta on 19.422,33 euroa. Yksityisen opetuksen järjestäjän arvonlisäverolliset 4,07 %:lla korotetut yksikköhinnat ovat vastaavasti 32.394,96 ja 20.212,82 euroa oppilasta kohti.

Kysymys: Eikö perusopetukseen valmistavasta valmistuvalla sallita numeroarviointia, kun menee aina virheeseen? s- arvosana kelpaa kyllä
Vastaus: Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainitaan arvioinnista seuraavaa: ”Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa ei käytetä numeerista arviointia.” https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/pvalmistava/1541511/tekstikappale/1542094

Kysymys: Meillä on perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaita, jotka saavat myös oman äidinkielen opetusta, josta siis annetaan sanallinen tai numeroarviointi.
Vastaus: Oman äidinkielen täydentävää opetusta ei vielä siirretä KOSKI-palveluun. Oman äidinkielen täydentävä opetus aletaan siirtää KOSKI-palveluun syyslukukaudesta 2020 alkaen.

Kysymys: Muodostetaanko VOS-aineisto 20.9 tilanteesta - takautuvasti 1.10 – OPH:n valtionosuudet-yksikön kirja aiheuttanut "hämminkiä"?
Vastaus: Kyllä. Poiminta tehdään 1.10.2020 päivän 20.9.2020 tiedoista. KOSKI-palvelussa pystytään palaamaan historiatietoihin takautuvasti. Esim. koulutuksenjärjestäjä voi ottaa joltakin menneeltä päivältä raportin ja nähdä sen päivän mukaiset tiedot. Poimintapäivä 1.10.2020 on päätetty sen perusteella, että KOSKI-määräyksen mukaan muuttuneet tiedot pitää siirtää KOSKI-palveluun vuorokauden kuluessa kun tieto on muuttunut kun käytetään siirtävää opintohallintojärjestelmää ja 10 vuorokauden kuluessa kun tiedot tallennetaan käsin.

Kysymys: Tilastokeskuksen tietoja on voinut korjata tilastokeskuksen sovellukseen 10.10. saakka, enääkö ei voi?
Vastaus: Rahoituksen laskentaa varten tarvittavia tietoja ei enää hankita Tilastokeskuksen kautta vaan suoraan KOSKI-palvelusta. Rahoituksen laskentaa varten tiedot tulee olla oikein KOSKI-palvelussa 1.10.2020.

Kysymys: Eli korjaukset 20.9 jälkeen ei huomioida?
Vastaus: Huomioidaan. Tietojen tulee olla KOSKI-palvelussa oikein 1.10.2020 mennessä.

Kysymys: Saisiko vielä kertauksena tiedon siitä mistä tuo OPH:n kirje VOS-aineistoista päivämäärineen löytyy?
Vastaus: Lähetetty koulutuksenjärjestäjien viralliseen sähköpostiosoitteeseen eli yleensä kirjaamoon. Tiedote ei vielä ole Opetushallituksen sivuilla, mutta tulossa sivulle: https://www.oph.fi/fi/valtionosuudet

Kysymys: Voisiko tämä kirje olla Opintopolussa tiedotteena me KOSKI-pääkäyttäjät saamme sen pitkällä viiveellä? Julkaisu opintopolussa olisi toivottavaa!
Vastaus: KOSKI-tiimi ja valtionosuudet-yksikkö keskustelee tiedottamiseen liittyvistä asioista ja siitä voidaanko vastaavat tiedotteet julkaista myös opintopolun virkailijan etusivulla.

Kysymys: Kaikki tiedotus tilastoinnista, joka tehdään Koskesta olisi hyvä olla myös Opintopolussa.
Vastaus: Kiitos palautteesta, otetaan tämä asia mietintään.

Kysymys: Kun kirjettä ei ole vielä näkynyt, aikooko Opetushallitus kysyä vielä jotain tietoja erikseen, vai poimiiko kaiken Koskesta?
Vastaus: Opetushallituksen erillisessä syksyn perustietokyselyssä kysytään kunnallisilta esi- ja perusopetuksen järjestäjiltä:
Perusopetuslain mukaiseen aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvien oppilaiden määrät 20.9.2020, Perusopetuslain mukaisessa aamu- ja iltapäivätoiminnassa annettujen eli toteutuneiden ohjaustuntien määrät syyslukukaudella 2019 ja kevätlukukaudella 2020
Esi- ja perusopetuksen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen kartoitus kuntien osalta 20.9.2020
Sekä kunnallisilta esi- ja perusopetuksen järjestäjiltä ja perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämisluvan saaneilta esi- ja perusopetuksen järjestäjiltä:
Perusopetukseen valmistava opetus, toteutuneet läsnäolokuukaudet ajalta 1.8.– 31.12.2019
Perusopetukseen valmistava opetus, toteutuneet läsnäolokuukaudet ajalta 1.1.– 31.7.2020

KOSKI-klinikka 22.5.2020 (Ammatillinen koulutus)

Tiedotettavaa:
Majoitus-tietojen merkitseminen KOSKI-palveluun poikkeusolojen loppuessa:  https://minedu.fi/koronavirus-ja-varautuminen ”Poikkeusolojen aikana on ohjeistettu, että koulutuksen järjestäjän ei tarvitse keskeyttää rahoituksen perusteena käytettävää majoitusjaksoa KOSKI-palvelussa, jos asuntolassa asuminen on keskeytynyt 16.3.2020 tai sen jälkeen poikkeusoloihin liittyvien suositusten vuoksi. Majoitusjakso kirjataan kuitenkin normaalisti päättyneeksi valmistumisen tai opiskelun pysyvän tai väliaikaisen keskeyttämisen vuoksi. Edellä mainittuja periaatteita noudatetaan 31.5.2020 saakka. Tämän jälkeen eli 1.6.2020 lukien noudatetaan normaalia kirjaamiskäytäntöä, eli majoitusjakso kirjataan päättyneeksi, jos opiskelijan asuminen asuntolassa on päättynyt tai keskeytynyt koronatilanteen vuoksi.”

Rahoituksen kustannusryhmän määräytymisen sääntöjä Vipus-tilastoraporttien perusteella tulleista kyselyistä:
Perusrahoituksen laskennassa tutkinnonosa/osia koulutuksessa kustannusryhmä määräytyy säännöllä: ”Jos opiskelijan tavoitteena on suorittaa vain tutkinnon osa tai osia, tutkintokoulutuksen opiskelijavuoden kustannusryhmä määräytyy sen tutkinnon mukaisesti, johon tutkinnon osa tai osat tutkinnon perusteiden mukaisesti kuuluvat. Jos tutkinnon osat kuuluvat eri kustannusryhmiin tai tutkinnon osa voi tutkinnon perusteiden mukaisesti kuulua useaan tutkintoon, jotka kuuluvat eri kustannusryhmiin, tutkintokoulutuksen opiskelijavuosien kustannusryhmä määräytyy tutkinnon osien alimman kustannusryhmän mukaisesti, kuitenkin aina vähintään kustannusryhmän 2 mukaisesti”. Käytännössä tämä tarkoittaa tilanteessa, jossa tutkinnonosa/osia koulutuksessa suoritetaan esim 4 kustannusryhmään kuuluvan osaamisalan tutkinnonosia ja 2 kustannusryhmään kuuluvan tutkinnonosia, opiskelijavuosien laskennassa kustannusryhmäksi muodostuu alin eli kustannusryhmä 2.

Suoritusrahoituksen laskennassa rahoitus määräytyy tutkinnonosittain säännöllä: ”Tutkintojen ja tutkinnon osien kustannusryhmän määräytyminen:Tutkinnon osan kustannusryhmä määräytyy sen tutkinnon mukaisesti, johon tutkinnon osa tutkinnon perusteiden mukaisesti kuuluu. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 13 §:n 2 momentissa tarkoitetut yhteiset tutkinnon osat kuuluvat kuitenkin kustannusryhmään 1. Jos tutkinnon osa voi tutkinnon perusteiden mukaisesti kuulua useaan tutkintoon, jotka kuuluvat eri kustannusryhmiin, tutkinnon osan kustannusryhmä määräytyy sen tutkinnon mukaisesti, jota opiskelija suorittaa. Jos opiskelijan tavoitteena on suorittaa vain tutkinnon osa tai osia, tässä momentissa tarkoitettu tutkinnon osa kuuluu kustannusryhmään 1.” Käytännössä tämä tarkoittaa tilanteessa, jossa tutkinnonosa/osia koulutuksessa suoritetaan tutkinnonosa, joka kuuluu  esim 4  ja 2 kustannusryhmiin kuuluviin tutkintoihin, tutkinnon osan kustannusryhmäksi muodostuu 1  kustannusryhmä.

Kysymys: Jos oppisopimus keskeytyy ja opiskelija on esim. 1kk ajan oppilaitosvaltainen opiskelija, niin miten keskytyksen tulisi näkyä Koskessa? Tai lähinnä että näkyykö se vain oppisopimuksen purkautumisena, vaikka 1kk jälkeen jatkaisi uudelleen samassa paikassa?
Vastaus: KOSKI-palveluun eri osaamisenhankkimiset siirretään vain aikajaksoina, jolloin kyseistä osaamista hankitaan tiettynä aikajaksona tietyllä tavalla. Osaamisenhankkimistapoihin siirrettävät aikajaksot eivät ole sopimusjaksoja, vaan jaksoja, jolloin opiskelija tosiasiallisesti hankkii osaamista kyseisellä tavalla. KOSKI-palveluun voi ja pitää siis syntyä kaksi erillistä jaksoa samasta oppisopimuksesta, jos kyseinen oppisopimus keskeytyy tietyksi ajaksi ja opiskelija palaa myöhemmin hankkimaan osaamista saman oppisopimuksen puitteissa. Tietoa oppisopimuksen purkamisesta ei kirjata osaamisenhankkimistapaan koska kyse ei ole oppisopimuksen purkamisesta tässä tapauksessa. Osaamisenhankkimistapajakso vain päätetään ”normaalisti” ja luodaan uusi kun opiskelija palaa hankkimaan osaamista oppisopimuksessa.

Kysymys: Voisitteko kertoa Valviran muutoksesta ja sieltä tulleesta kirjeestä.
Vastaus: Valvira on aloittanut KOSKI-tietovarannon käytön. KOSKI-tietovarannon käyttöönoton myötä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (lähihoitaja) ja hierojan/hieronnan ammattitutkinnon suorittaneet voivat nyt hakea kyseisen ammattinimikkeen rekisteriin merkitsemistä itse Valviran sähköisessä asioinnissa. Tämän käyttöönoton myötä Valvira tiedotti oppilaitoksille, että KOSKI-palveluun ei saa siirtää valmistuneita tutkintoja etukäteen. Tämä tieto on virheellinen ja johtuu siitä, ettei KOSKI-tiimi ole onnistuneesti viestinyt Valviralle erityisesti tämän kevään myötä tapahtunutta toimintatapojen muutosta. AMK-todistusvalintojen toteuttamiseksi koulutuksenjärjestäjät velvoitettiin siirtämään valmistumistiedot etukäteen KOSKI-palveluun. Valmistuneen tutkinnon siirtäminen KOSKI-palveluun kuitenkin edellyttää aina, että kaikki tutkintoon edellytettävät suoritukset ovat arvioituja ja opiskelija on tosiasiassa saamassa tutkintotodistuksen. Yleensä siis KOSKI-palveluun tiedonsiirtämisen ja varsinaisen tutkintotodistuksen saamisen väli ei tulisi olla kovin pitkä, koska koulutuksenjärjestäjän tulisi mahdollisimman pikaisesti antaa opiskelijalle tutkintotodistus siitä hetkestä, kun viimeinen tutkinnon suorituksen edellyttämä suoritus on arvioitu. 

Kysymys: Muutama kysymys myös noista osaamisaloista; Pitääkö kaikille osaamisaloille siirtää aikajaksot Koskeen? Esim. jos opiskelija suorittaa vain yhden osaamisalan eikä vaihda sitä, eikä osaamisala ole "erillisrahoitteinen", riittääkö että pelkkä osaamisala ja opiskeluoikeuden voimassaoloaika näkyy vai pitääkö erikseen näkyä myös se osaamisalan alkamispv? Ja sitten että tarvitseeko osaamisalaa siirtää, jos osatutkintotavoitteinen suorittaa vain esim. valinnaisen tutkinnon osan, joka ei suoraan kuulu mihinkään osaamisalaan?
Vastaus: Kaikille koko tutkintoa suorittaville opiskeluoikeuksille tulee merkata osaamisalan mukaiset aikajaksot KOSKI-palveluun, siinäkin tapauksessa, että opiskelija ei vaihda osaamisalaa. Tällöin osaamisalan aikajakson alkupäiväksi merkitään opiskeluoikeuden alkamispäivä ja päättymispäivää ei tarvitse merkata. Osaamisalan aikajakso päätetään vain, jos opiskelija vaihtaa osaamisalaa saman tutkinnon sisällä. Tällöin aikaisempi osaamisalan aikajakso päätetään ja luodaan uusi osaamisalajakso uudella alkupäivämäärällä. Osatutkintotavoitteisille opiskeluoikeuksille osaamisalaa ei siirretä, ellei kyseessä ole opiskelija, joka suorittaa toista osaamisalaa jo suoritetun tutkinnon päälle. Tällöin toinen osaamisala näkyy todistuksella ja silloin sen tulee näkyä myös KOSKI-palvelussa.

Kysymys: Mistä alkaen jaksokohtaiset osaamisalat kirjataan takautuvasti?
Vastaus: Vuoden 2019 alusta aktiivisina olleet opiskeluoikeuksille.

Kysymys: Mistä johtuu, että jopa syksyllä 2019 aloittaneilla ammattitutkinto-opiskelijoilla näkyy eHOKS:ssa (ilmeisesti suoraan Koskesta siirtyneenä) näyttötutkintoon valmistava koulutus, eikä kasvatus ja ohjausalan ammattitutkinto ja oikea suuntautumisala?
Vastaus: KOSKI-palveluun on tällöin siirtynyt virheellisesti tutkintosuorituksen yhteyteen toinen päätason suoritus ”näyttötutkintoon valmistava koulutus”. 1.1.2018 jälkeen aloittaneilla tällaista välilehteä ei tulisi enää KOSKI-palveluun siirtää/siellä näkyä. Koulutuksenjärjestäjän tulee tarkistaa merkinnät omasta opintohallintojärjestelmästä, ettei sieltä siirry näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta ja korjata tieto uudella tiedonsiirrolla.

Kysymys: Vielä tuosta näyttötutkintoon valmistavasta koulutuksesta. Meillä ainakin kävi niin, että yhdellä opiskelijalla näkyi virheellistesti Koskessa näyttötutkintoon valmistava koulutus, joka korjattiin, mutta eHOKSissa näkyy edelleen näyttötutkintoon valmistava. 
Vastaus: Asiasta kannattaa olla yhteydessä eHOKS-tiimiin jos tieto ei automaattisesti korjaannu eHOKS:ssa sen jälkeen kun tieto on ensin korjattu KOSKI-palveluun.

KOSKI-klinikka 15.5.2020 (Yleissivistävä koulutus)

KOSKI-klinikka 8.5.2020 (Ammatillinen koulutus)

AMK-hakijalistat:

Kysymys: Korkeakouluvalintojen lähettämissä amk-hakijalistoissa oli myös meiltä valmistuneita joilla ei ole todistuksellaan keskiarvoja, koska ovat ennen vuotta 2017 valmistuneita, osatutkinnon suorittaneita, at/eat tai näyttöperusteisen perustutkinnon suorittaneita, tai jopa henkilöitä, jotka eivät ole meidän oppilaitoksessamme koskaan olleet opiskelemassa. Mitä näiden kanssa pitää tehdä?
Vastaus: Listojen tiedot perustuvat hakijan antamiin tietoihin. Hakija on tällöin ilmoittanut valmistumisvuotensa/pohjakoulutuksensa/oppilaitoksensa väärin. Koulutuksenjärjestäjällä ei ole velvollisuutta siirtää/tallentaa ennen vuotta 2017 valmistuneita ops-perustutkintoja tai ennen vuotta 2018 valmistuneita näyttötutkintoja KOSKI-palveluun. Korkeakoulut saattavat kysyä näistä hakijoista myöhemmin, eli lista kannattaa pitää tallessa mutta erikseen ei tarvitse näistä minnekään ilmoittaa.

Kysymys: Miten voimme luottaa siihen, että kaikki omat opiskelijamme tulee siirrettyä ja merkattua oikein 15.5. mennessä AMK-hakuun liittyen, jos esim. Sakkyn opiskelija on ilmoittanut valmistuvansa Saskyltä? Eikö sitä saisi automatisoitua, että opintopolku tarjoaisi tiedon, että olet Sakkyn opiskelija?
Vastaus: On hakijan vastuulla ilmoittaa oikeat tiedot hakulomakkeella. Lähtökohtana on, että koulutuksenjärjestäjä huolehtii siitä, että tiedot siirretään oikein kaikille tänä keväänä valmistuville ja korjaa aiemmin valmistuneiden opiskelijoiden tietoja oman aikataulunsa mukaan niille valmistuneille, jotka eivät olleet ilmoitettujen amk-hakijoiden joukossa. Kaikkien valmistuneiden tietojen tulisi olla KOSKI-palvelussa oikein riippumatta siitä ovatko he mukana AMK-haussa vai eivät. Periaatteessa hakulomakkeella olisi mahdollista alkaa hyödyntämään KOSKI-palvelun tietoja pohjatietona, mutta tämä edellyttäisi hakulomakkeen kirjautumistavan muutosta. Tällä hetkellä hakulomakkeen täyttäminen ei edellytä vahvaa tunnistautumista, kun taas KOSKI-palvelun tietojen näyttäminen edellyttää vahvaa tunnistautumista. Pohjatietoa voitaisiin tarjota myös vain 2017 ja sitä myöhemmin valmistuneille/opiskeleville.

KOSKI-kirjaaminen ja uudet validaatiot:

Kysymys: Tuleeko keskiarvon olla oikein Koskessa 15.5.? Olin ilmeisesti ymmärtänyt väärin, että aikaa on 1.6. asti.
Vastaus: Jotta hakija voi olla mukana amk-todistusvalinnassa, opiskelijan tulee olla a) suorittanut kaikki tutkintoon vaadittavat suoritukset 15.5.2020 mennessä b) kaikkien suoritusten tulee olla arvioitu 15.5.2020 mennessä c) opiskelijan painotettu keskiarvo pitää olla laskettu 15.5.2020 mennessä. Tiedot pitää olla siirrettynä 15.5.2020 iltaan mennessä KOSKI-palveluun. Tiedonsiirrossa valmistumispäiväksi voi olla merkitty koulutuksenjärjestäjän todistuksenkirjoittamisprosessin mukainen valmistumispäivä, kunhan se on viimeistään 1.6.2020. Opiskelija, joka valmistuu myöhemmin voi olla mukana amk pääsykoevalinnassa.

Kysymys: Miten opiskelijan suorittamissa opinnoissa tulee Koskessa näkyä ryhmästä toiseen siirretyt osoitetut opinnot? Kyseessä siis ennen vuotta 2018 voimaan tulleet tutkinnon perusteet.
Esim. kun ammatillisista tutkinnon osista osoitetaan tutkinnon osia vapaasti valittaviin opintoihin (todistuksessa viite otsikossa ammatilliset tutkinnon osat), eli Koskeen on siirtynyt suorituksia ryhmään ammatilliset tutkinnon osat 120 osp ja vapaasti valittavat opinnot 25 ospia. Tai vapaasti valittavista opinnoista osoitetaan ammatillisten tutkinnon osan alle (todistuksessa viite otsikossa Vapaasti valittavat opinnot) eli Koskeen on siirtynyt suorituksia ryhmään. Ammatilliset tutkinnon osat 145 ospia ja vapaasti valittavia ei ole lainkaan, edes otsikkotasolla. Nyt ei viitteet näy Koskessa näiden ym. osalta ja pitääkö niiden näkyä? Vai riittääkö vain osaamispisteiden summatieto kunkin ryhmän alla.
Vastaus: Jos viite näkyy todistuksella sen pitää näkyä myös KOSKI-palvelussa kohdassa ”todistuksella näkyvät lisätiedot”. Todistusviite täytyy omassa opintohallintojärjestelmässä kirjata sellaiseen kohtaan, että se KOSKI-palveluun siirtyy.

Kysymys: Kun opiskelijan yksilöllisesti suoritettujen tutkinnon osien laajuus ylittää 180 osp (perustutkinto), niin pitääkö Koski-palvelussa näkyä tämä tekstinä kohdassa Todistuksella näkyvät lisätiedot vai riittääkö se, että tutkinnon kokonaisosaamispistemäärä näkyy suoritettujen tutkinnon osien yhteydessä?
Vastaus: Kokonaan tutkinnon laajuuden ylittävät ylimääräiset tutkinnon osat tulee merkitä erilliselle opiskeluoikeudelle. Jos tutkinnon osien suoritusten tosiasiallinen laajuus joiltain osin ylittää 180osp (sisällytetyn tutkinnon osan osaamispisteiden laskennallinen laajuus on eri kuin tutkinnon osan suorituksen tosiasiallinen laajuus sekä tutkinnon osat, joista osa osaamispisteistä sisältyy vielä vaadittavaan 180osp tutkintosuoritukseen), ei tarvitse tästä erikseen merkitä tietoa KOSKI-palveluun. Tieto sisällytetyn tutkinnon osan laskennallisesta laajuudesta tulee näkyä tutkinnon osan lisätiedoissa kohdassa ”muut lisätiedot” tai tunnustamisviitteessä.

Kysymys: KOSKI-tiimi loi uuden koneellisen validaation, jossa valmistuneen perustutkinnon yhteisten tutkinnon osien laajuuksien tulee olla vähintään 35 osp. Tarkoittaako tämä, että yhteisen tutkinnon osien osa-alueet saavat ylittää 35osp yhteislaajuuden?
Vastaus: Ei tarkoita. KOSKI ei vain koneellisesti valvo, jos on merkitty yli 35osp. Ylimenevät tutkinnon osien osa-alueet tulee edelleen siirtää ammatillisiin tutkinnon osiin otsikon Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita jne. alle. Paras tapa olisi siirtää esim. jokin valinnainen 1 ospin laajuinen osa-alue tässä tilanteessa yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja -tutkinnon osaan. On tärkeää, että tutkintotodistukseen merkityt yhteiset tutkinnon osat ovat kansallisesti vertailukelpoisia.  Toisena vaihtoehtona on se, että koulutuksen järjestäjä antaa ylimääräisestä yhteisen tutkinnon osan valinnaisen osa-alueen suorittamisesta erillisen opintosuoritusotteen tai vastaavan, mikä tarkoittaa KOSKI-palveluun luotavaa uutta opiskeluoikeutta, jossa päätason suorituksena on ”tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuva suoritus”.

Kysymys: Tarkoittaako uusi validaatio sitä, että 35 osp ylittäviä osaamispisteitä ei tarvitse välttämättä siirtää Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita jne. -otsikon alle?
Vastaus: Ei tarkoita. KOSKI ei vain koneellisesti valvo, jos on merkitty yli 35osp. Ylimenevät tutkinnon osien osa-alueet tulee edelleen siirtää ammatillisiin tutkinnon osiin otsikon Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita jne. alle. Toisena vaihtoehtona on se, että koulutuksen järjestäjä antaa ylimääräisestä yhteisen tutkinnon osan valinnaisen osa-alueen suorittamisesta erillisen opintosuoritusotteen tai vastaavan, mikä tarkoittaa KOSKI-palveluun luotavaa uutta opiskeluoikeutta, jossa päätason suorituksena on ”tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuva suoritus”.

Kysymys: Kun opiskelijan rakenteelle tulee Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja -otsikko ja sen alle koulutusosiot, niin kuuluuko otsikon alla olevien osioiden näkyä todistuksella, kun tuo pitkä otsikko katsotaan tutkinnon osaksi? Ja, koska se on tutkinnon osa ja arvioidaan hyväksyttynä, niin kuuluuko alla olevia laskea mukaan keskiarvoon ollenkaan?
Vastaus: Kyseessä on vain otsikkotaso, jolla ei ole arviointia. Varsinaisten opintojen laajuuksineen ja arvosanoineen tulee näkyä todistuksella, että KOSKI-palvelussa. Otsikkotaso itsessään ei siis ole ammatillinen tutkinnon osa, vaan varsinaiset opinnot sen alla ovat. KOSKI-palveluun otsikkotaso kuitenkin joudutaan siirtämään ”tutkinnon osana” jotta siirto tulee oikein. KOSKI-ohjeet: Reformin mukaisten ammatillisten perustutkintojen osasuoritukset - tutkinnon osat#tutkinnonosat-Yhteistentutkinnonosienosa-alueita,lukio-opintojataimuitajatko-opintovalmiuksiatukeviaopintoja

Kysymys: Samaa yhteisten tutkinnon osien osa-aluetta voi olla ops-perusteisilla kolmessa kohdassa: Esim. valinnaista äidinkieltä voi olla viestintä ja vuorovaikutusosaamisessa, sosiaalisessa ja kulttuurisessa osaamisessa ja jos vielä 35 osp ytoissa täyttyy sitä voi olla vielä kaatoluokassa. Jos validaatio kohta estää saman osa-alueen käytön moneen kertaan, miten näiden kanssa pitäisi toimia?
Vastaus: KOSKI-palveluun lisättävä validaatio ei estä saman osa-alueen siirtämistä samalle opiskeluoikeudelle useampaan kertaan vaan pelkästään saman yhteisen tutkinnon osan siirtämisen useampaan kertaan samalle opiskeluoikeudelle. 

Keskiarvon laskenta ja todistusten korjaaminen:

Kysymys: Onko tarkoitus, että kaikki reformin aikana lasketut keskiarvot (sekä vanhojen perusteiden että reformin mukaisesti opiskelevien) lasketaan nyt uudelleen vai ei? Aina on laskettu sen hetkisen ohjeistuksen mukaan
Vastaus: Mikäli jälkeenpäin huomataan, että annetuissa todistuksissa on kirjoitus- tai laskuvirheitä, niin tässä tilanteessa toimitaan hallintolain (434/2003, 51 § 1 mom) mukaisesti:

Viranomaisen on korjattava päätöksessään oleva ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu niihin verrattava selvä virhe.

Koulutuksen järjestäjä antaa uuden todistuksen aiemmin annetun tilalle. Uuteen todistuksen Lisätietoja-kohtaan voidaan merkitä lause: Tämä x-alan perustutkinnon (osaamisala ja/tai tutkintonimike) tutkintotodistus korvaa aiemmin (pp.kk.vvvv) annetun tutkintotodistuksen.

Kysymys: Aiemmin valmistuneet: Milloin Koskeen ilmoitetaan korkeakouluhakijan muuttunut painotettu keskiarvo? Vain aiemmasta nouseva keskiarvo? Pitääkö todistus tehdä uudelleen, jos keskiarvo muuttuu?
Vastaus: Vastaus edellä. Muuttuneen keskiarvon ilmoittamisen edellytyksenä on se, että opiskelijalle on annettu uusi tutkintotodistus ja tiedot on viety Koski-tietovarantoon.

Kysymys: Voiko KOSKI-palvelussa olla eri keskiarvo kuin annetussa todistuksessa?
Vastaus: Ei. KOSKI-palvelussa näkyvän keskiarvon tulee olla sama kuin todistuksella.

Kysymys: Muutetaanko laskevat keskiarvot? Aiemman on tullut infoa, että vain nousevat oikaistaan. Aiemmin jossain on sanottu, että jos keskiarvo laskisi, ratkaistaan asia opiskelijan eduksi, eikä laiteta pienempää keskiarvoa takautuvasti.
Vastaus: Vastaus edellä.

Kysymys: Opiskelija on valmistunut vuonna 2018 vanhoista perusteista, hän on suorittanut kaksi osaamisalaa ja kaksi tutkintonimikettä. Tiedot näkyvät Koskessa samassa opiskeluoikeudessa. Todistus on tehty 2018 voimassa olleen todistusmääräyksen mukaan. Miten lasketaan hänen keskiarvonsa nyt? Hänellä on suoritettuna 220 osp johtuen siitä, että hän on suorittanut kaksi osaamisalaa. Todistusohjeen mukaisesti hänelle on tehty tuolloin (2018) yksi todistus, jossa keskiarvo on ollut osaamispistein painotettu keskiarvo (jakajana 220 osp). Opiskelija on hakenut korkeakouluhaussa.
Vastaus:  Todistus on todennäköisesti laadittu virheellisesti, mikäli tutkintotodistus sisältää tutkinnon osia esimerkiksi 180 osp+40 osp laajuisena tai vastaavana. 220 ospin laajuinen tutkintotodistus on mahdollinen vain tilanteessa 170 osp + 50 osp tai vastaava. Tämä perustuu lakiin ammatillisesta koulutuksesta (531/2017, 50 § ja 57 §). Mikäli kyseessä on ensimmäisen vaihtoehdon mukainen tutkintotodistus, koulutuksen järjestäjän on annettava tilalle oikein laadittu tutkintotodistus (180 osp) ja todistus suoritetuista tutkinnon osista (40 osp). Tutkintotodistus tuottaa jatko-opintokelpoisuuden ja keskiarvo lasketaan siihen 180 ospin laajuuden mukaisena.

Kysymys: Nykyinen todistusmääräyshän oli voimassa jo vuoden 2018 alusta alkaen. Mutta näitä todistusmalleja ei ole, eli ollaan fiksattu vanhoja todistusmalleja uuden määräyksen mukaisesti. Määräyksessä ei ole mainintaa OSP-laskennasta siten kuin se nykyään esitetään. Mistä saamme ohjeet, kuinka vanhat OPS-perusteiset tutkintojen todistukset muuttuivat 2018 todistusmääräyksen myötä ja miten keskiarvo lasketaan?
Vastaus:  Keskiarvon merkitsemisestä annettavaan ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista säädetään ammatillisen koulutuksen asetuksessa (673/2017, 14 §) ja Opetushallituksen todistusmääräyksessä (OPH-54-2018). Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017, 60 §) mukaan Opetushallitus määrää todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävistä tiedoista. Opetushallitus ei em. lain mukaan määrää todistusmalleista. Opetushallituksen todistusmääräys (OPH-54-2018) on uudistettavana. Opetushallitus ohjeistaa keskiarvon laskennasta Ammatillisen koulutuksen verkkosivuilla olevalla UKK-palstalla ja webinaarissa 15.5.2020. Webinaarin aineisto ja tallenne ovat myöhemmin saatavilla Opetushallituksen verkkosivuilla.

Kysymys: Mistä löytyvät edellisen todistuswebinaarin materiaalit?
Vastaus: 14.2.2020 todistuswebinaarin materiaali on poistettu toukokuun alussa, koska seuraava webinaari järjestetään 15.5.2020. Helmikuun webinaarin aineisto ja tallenne olivat verkossa saatavilla 2,5 kuukauden ajan.

Kysymys: Olisiko mahdollista, että myös todistuksiin liittyvät asiat informoitaisiin virkailijan työpöydän kautta?
Vastaus: Ammatillisen koulutuksessa annettaviin todistuksiin liittyvät ohjeet ja vastaukset kysymyksiin löytyvät seuraavista osoitteista:

https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/osaamisen-arviointi-ammatillisessa-koulutuksessa

https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya?sector%5BAmmatillinen%20koulutus%5D=Ammatillinen%20koulutus

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/selaus/kooste/ammatillinenkoulutus?hakutyyppi=oppaat

Kysymys: Tällä hetkellä kaikki ohjeet ja mallit todistuksiin liittyen koskevat lähinnä reformin mukaisia todistuksia. ops-perusteisiin todistuksiin joudutaan soveltamaan uusia ja vanhoja ohjeita todella paljon. Saataisiinko selkeät soveltamisohjeet?
Vastaus: Opetushallituksen todistusmääräystä OPH-54-2018 ja ohjeistusta ollaan uusimassa.

Kysymys: Ohjeita ja linjauksia on alettu saada vasta vuonna 2019-2020 mutta todistuksia on kirjattu 1.1.2018 lähtien. Miten paljon koulutuksenjärjestäjien tulee korjata takautuvasti annettuja todistuksia?
Vastaus:  Mikäli jälkeenpäin huomataan, että annetuissa todistuksissa on kirjoitus- tai laskuvirheitä, niin tässä tilanteessa toimitaan hallintolain (434/2003, 51 § 1 mom) mukaisesti:

Viranomaisen on korjattava päätöksessään oleva ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu niihin verrattava selvä virhe.

Koulutuksen järjestäjä antaa uuden todistuksen aiemmin annetun tilalle. Uuteen todistuksen Lisätietoja-kohtaan voidaan merkitä lause: Tämä x-alan perustutkinnon (osaamisala ja/tai tutkintonimike) tutkintotodistus korvaa aiemmin (pp.kk.vvvv) annetun tutkintotodistuksen.

Kysymys: Pointtiko on, että 2018 alkaen keskiarvo on pitänyt laskea 180 osp mukaan, vaikka yksilöllinen laajuus olisi ollut suurempi? Ja että vähennys tapahtuu opiskelijalle matalimmista arvosanoista?
Vastaus: Siirtymävaiheen ammatillisten perustutkinnon perusteisiin sisältyy valinnainen tutkinnon osa: tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat. Koulutuksen järjestäjä antaa näistä tutkinnon osista erillisen todistuksen suoritetuista tutkinnon osista. Tutkintotodistus annetaan 180 opsin laajuisena. Yksilöllinen laajuus voi olla suurempi ainoastaan tilanteessa 175 osp + 15 osp tai vastaava. Tässä esimerkin mukaisessa tilanteessa vähennys tehdään siitä pakollisesta tai valinnaisesta tutkinnon osan tai yhteisen tutkinnon osan osa-alueen laajuudesta, jonka arvosana on matalin.

Kysymys: Mihin koulutuksen järjestäjä vetoaa, kun kirjoittaa uutta todistusta? Uutta määräystä ei ole tullut, eikä virallista uutta ohjeistusta, joka olisi tavoittanut kaikki koulutuksen järjestäjät. Jos opiskelijalle pitäisi kertoa, että todistus on tehty uudestaan, koska ____? 
Vastaus: Mikäli jälkeenpäin huomataan, että annetuissa todistuksissa on kirjoitus- tai laskuvirheitä, niin tässä tilanteessa toimitaan hallintolain (434/2003, 51 § 1 mom) mukaisesti:

Viranomaisen on korjattava päätöksessään oleva ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu niihin verrattava selvä virhe

Koulutuksen järjestäjä antaa uuden todistuksen aiemmin annetun tilalle. Uuteen todistuksen Lisätietoja-kohtaan voidaan merkitä lause: Tämä x-alan perustutkinnon (osaamisala ja/tai tutkintonimike) tutkintotodistus korvaa aiemmin (pp.kk.vvvv) annetun tutkintotodistuksen.

Kysymys: Onko muita virallisia ohjeita/määräyksiä tullut kuin 11.1.2018 "todistusmääräys"?
Vastaus: Ammatillisessa koulutuksessa annettavista todistuksista säädetään ammatillisen koulutuksen laissa (531/2017, 57-60 §:t), ammatillisen koulutuksen asetuksessa (673/2017, 14 § ja 15 §) ja Opetushallituksen todistusmääräyksessä OPH-54-2018.

Ammatillisen koulutuksessa annettaviin todistuksiin liittyvät ohjeet ja vastaukset kysymyksiin löytyvät seuraavista osoitteista:

https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/osaamisen-arviointi-ammatillisessa-koulutuksessa

https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya?sector%5BAmmatillinen%20koulutus%5D=Ammatillinen%20koulutus

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/selaus/kooste/ammatillinenkoulutus?hakutyyppi=oppaat

Kysymys: Saako jakaja olla myös pienempi kuin 180 osp? Esim. jos ops-perusteisessa tutkinnossa vapaasti valittavat ovat arvosteltu hyväksytty arviolla tai tutkintoon on sisällytetty tutkinnon osa ammattitutkinnosta/erikoisammattitutkinnosta?
Vastaus: Jakaja on sen mukainen mutta enintään 180 osp kuinka paljon todistuksella on numeraalisesti arvioituja tutkinnon osia/osa-alueita.  Mikäli todistukseen sisältyy tutkinnon osia, jotka on arvioitu hyväksytty -arvosanalla, niin tämän tutkinnon osan laajuus vähennetään tutkinnon laajuudesta (180 osp) ennen osaamispistein painotetun keskiarvon laskemista.

Esimerkki 1: Opiskelija valitsee suoritettavan ammatillisen perustutkinnon valinnaiseksi tutkinnon osaksi ammattitutkinnon osan kohtaan tutkinnon osa toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta (5-15 osp). Opiskelija ja koulutuksen järjestäjä sopivat henkilökohtaistamisessa, että tämän ammattitutkinnon tutkinnon osan laajuus on 10 osp suoritettavassa tutkinnossa (laskennallinen laajuus). Tässä tilanteessa osaamispistein painotettu keskiarvo lasketaan 170 ospin mukaan. Todistukseen merkitään ammattitutkinnon tutkinnon osan laajuus tutkinnon perusteiden mukaisena (todellinen laajuus). Todistuksen lisätietoja -kohtaan lisätään viitetieto: Tutkinnon osan laskennallinen laajuus suoritettavassa tutkinnossa on 10 osp.

Esimerkki 2. Opiskelija suorittaa siirtymäajalla olevaa ammatillista perustutkintoa, jonka tutkinnon perusteet on hyväksytty vuonna 2017 tai aiemmin. Opiskelija valitsee suoritettavan ammatillisen perustutkinnon valinnaiseksi tutkinnon osaksi: vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp). Opiskelija suorittaa yhden vapaasti valittavan tutkinnon osan, jonka laajuus on 10 osp. Koulutuksen järjestäjän päätöksellä tämä tutkinnon osa arvioidaan hyväksytty/hylätty -asteikolla. Tässä tilanteessa osaamispistein painotettu keskiarvo lasketaan 170 ospin mukaan.

Kysymys: Miten toimitaan, jos 180osp ylittyy mutta huonoimmat arvosanat ovat jakautuneet useisiin pieniin osa-alueisiin, mistä vähennetään? Esim. jos tutkinnon suoritettu laajuus on 185osp ja huonoimmat arvosanat ovat esim. osa-alueissa, joiden laajuudet ovat arvosanalla 1 3osp ja arvosanalla 2 4osp?
Vastaus:  Tällöin tarvittava vähennys tehdään useasta yhteisen tutkinnon osan pakollisesta tai valinnaisesta osa-alueesta.  

Kysymys: Edelliseen ytojen vähentämiseen liittyen, eikös ne ytot pitänyt siirtää sinne ammatillisiin tutkinnon osiin tai toiselle opiskeluoikeudelle, jos ammatilliset tukinnon osat ovat täynnä? tarkoititko vähentämisellä painokertoimen muutosta vai?
Vastaus: Yli 35 osp siirretään ammatillisiin valinnaisiin tutkinnon osiin Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja -tutkinnon osaan tai erilliselle opiskeluoikeudelle, jos 25osp on tässäkin täynnä. Aiemmissa kysymyksissä vähentämisellä tarkoitetaan painotetun keskiarvon laskentaan käytettäviä suorituksia ja niiden arvosanoja. Jos opiskelija suorittaa yhteisiä tutkinnon osia enemmän kuin 35 osp ja suorituksia ei voi sisällyttää yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja -tutkinnon osaan, niin nämä yhteisten tutkinnon osien valinnaiset osa-alueet merkitään opiskelijalle annettavaan opintosuoritusotteeseen tai vastaavaan eikä niitä huomioida keskiarvon laskennassa, mikä tarkoittaa KOSKI-palvelussa erillisen opiskeluoikeuden luomista jossa päätason suorituksena on ”tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuva suoritus”.

Kysymys: Tuleeko yhteisen tutkinnon osaan viitteen "Suoritettavan tutkinnon muodostumisessa tämän tutkinnon osan laskennallinen laajuus on x osaamispistettä."?
Vastaus: Ei, koska tutkintotodistukseen merkittävä, yhteisten tutkinnon osien laajuus on 35 osp.

Kysymys: Miksi keskiarvon laskennan ohjeet sallivat arvosanan vähentämisen mistä tahansa tutkinnon osasta tai osa-alueesta? Olisi yksinkertaisempaa vähentää yli menevä ammatillinen ammatillisesta eikä ytoista. Iso työ vähentää esim. 10 ospia yksitellen huonoista ytojen 1 osp laajuuksista tai oikeudenmukaista vähentää ylimääräiset osp:t siten, kun ne ovat syntyneet: jos on suoritettu yhteiset tutkinnon osia enemmän kuin 35 osp, ne vähennetään niistä ja vastaavasti jos ammatilliset tutkinnon osat ylittää 145 vähennys tehtäisiin niistä.
Vastaus:  Opetushallitus ohjeistaa, että vähennys tehdään siitä pakollisesta tai valinnaisesta tutkinnon osan tai yhteisen tutkinnon osan osa-alueen laajuudesta, jonka arvosana on matalin. On tärkeää, että 1) kaikki koulutuksen järjestäjät laskevat keskiarvon samalla tavalla, 2) keskiarvot ovat valtakunnallisesti vertailukelpoisia ja 3) keskiarvon laskenta on automatisoitavissa opintohallintojärjestelmässä.

Kysymys: Missähän nämä keskiarvon laskennan pelisäännöt olisivat kirjallisesti kuvattuna? Tarvitaan selkeät ohjeet ja laskentakaavat keskiarvon laskentaan ja opiskelijalle tulee olla läpinäkyvää, miten hänen keskiarvonsa muodostuu.
Vastaus: Ammatillisessa koulutuksessa annettavista todistuksista säädetään ammatillisen koulutuksen laissa (531/2017, 57-60 §:t), ammatillisen koulutuksen asetuksessa (673/2017, 14 § ja 15 §) ja Opetushallituksen todistusmääräyksessä OPH-54-2018.

Ammatillisen koulutuksessa annettaviin todistuksiin liittyvät ohjeet ja vastaukset kysymyksiin löytyvät seuraavista osoitteista:

https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/osaamisen-arviointi-ammatillisessa-koulutuksessa

https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya?sector%5BAmmatillinen%20koulutus%5D=Ammatillinen%20koulutus

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/selaus/kooste/ammatillinenkoulutus?hakutyyppi=oppaat

Ammatillisen perustutkinnon muodostuminen, suoritettujen valinnaisten tutkinnon osien ja valinnaisten yhteisten tutkinnon osien laajuudet ja annetut arvosanat vaihtelevat. Opetushallitus on uusimassa todistusmääräystä ja todistuksen antamista koskevaa ohjeistustaan. Suurin osa kysymyksistä koskee keskiarvon laskemista tilanteessa, jossa suoritettujen tutkinnon osien laajuus on muu kuin 180 osp, esimerkiksi 175 osp + 20 osp. Opetushallitus ohjeistaa, että vähennys tehdään siitä pakollisesta tai valinnaisesta tutkinnon osan tai yhteisen tutkinnon osan osa-alueen laajuudesta, jonka arvosana on matalin. On tärkeää, että 1) kaikki koulutuksen järjestäjät laskevat keskiarvon samalla tavalla, 2) keskiarvot ovat valtakunnallisesti vertailukelpoisia ja 3) keskiarvon laskenta on automatisoitavissa opintohallintojärjestelmässä.

Kysymys: Mitenhän joskus vuosien päästä enää tiedetään, miten keskiarvo on tullut (jos joku kysyy), kun on tehty vähennyksiä ym. ja mahdollisesti henkilöt vaihtuneet. pitääkö keskiarvon laskennassa käytetyt osaamispistemäärät per tutkinnon osa tai yton osa-alue jotenkin dokumentoida? Ts. pitääkö todistuksen saajalla olla oikeus tietää jälkikäteen, miten keskiarvo on laskettu?
Vastaus: Todistus annetaan aina voimassa olevan lainsäädännön ja muiden säädösten mukaisena. Viittaus lainsäädäntöön, tutkintorakenneasetukseen ja tutkinnon perusteisiin, minkä mukaan tutkinto tai tutkinnon osat on suoritettu, merkitään annettavaan todistukseen.

Kysymys: Miten sitten ops-perusteisilla, joilla voi olla tunnustettuja ytoja paljon ylimääräisiä, jotka on nyt siirretty ammatillisiin tutkinnon osiin. Tuntuisi hullulta siirtää huonommin arvioituja pakollisia tutkinnon osia kaatoluokkaan. Mieluummin siirretään valinnaisia yto-osa-alueita.
Vastaus: Keskiarvon laskentaa varten ei siirretä osa-alueita ammatillisiin tutkinnon osiin. Keskiarvon laskennassa ei ole väliä sillä onko keskiarvon laskennasta pois jätettävä huonoimman arvosanan saanut osa-alue yhteisissä tutkinnon osissa vai siirretty ammatillisiin tutkinnon osiin, jos se on ylimenevä osa-alue.

Kysymys: Miksi keskiarvoa ei voida laskea koskessa sinne siirretyistä arvioinneista?
Vastaus: Keskiarvo kuuluu todistukselle merkittäviin tietoihin ja koulutuksen järjestäjän on laskettava keskiarvo. KOSKI ei tee laskentaa tai päättelyä keskiarvosta.

Kysymys: Voisiko todistusasioista saisi koko päivän koulutuksen esimerkein?
Vastaus: Koulutuspäivän järjestämistä syksyllä 2020 on pohdittu Opetushallituksessa. Koulutukselle näyttäisi olevan selkeä tarve. Koulutus järjestettäisiin työpajatyyppisenä, mikä edellyttäisi nykyisten kokoontumisrajoitusten poistamista.

Kysymys: Jos uusia todistuksia tehdään korjatuilla keskiarvioilla, pitääkö valmistuneelta saada vanha todistus pois ennen uuden luovutusta?
Vastaus: Ei tarvitse pyytää takaisin. Koulutuksen järjestäjä antaa uuden todistuksen aiemmin annetun tilalle. Uuteen todistuksen Lisätietoja-kohtaan voidaan merkitä lause: Tämä x-alan perustutkinnon (osaamisala ja/tai tutkintonimike) tutkintotodistus korvaa aiemmin (pp.kk.vvvv) annetun tutkintotodistuksen.

Kysymys: Jos ka laskettaisiin ihan oikeilla osp-laajuuksilla ilman erillisiä painotuksia, kaikki tämä olisi huomattavasti selkeämpää. Miksi pitää käyttää jakajana 180osp?
Vastaus:  Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017, 10 § 2 mom) mukaan ammatillisten perustutkintojen laajuus on 180 osaamispistettä. Opetushallitus ohjeistaa, että vähennys tehdään siitä pakollisesta tai valinnaisesta tutkinnon osan tai yhteisen tutkinnon osan osa-alueen laajuudesta, jonka arvosana on matalin. On tärkeää, että 1) kaikki koulutuksen järjestäjät laskevat keskiarvon samalla tavalla, 2) keskiarvot ovat valtakunnallisesti vertailukelpoisia ja 3) keskiarvon laskenta on automatisoitavissa opintohallintojärjestelmässä.

Kysymys: Ennen amk-haussa oli merkitystä vain ytojen arvosanoilla, niin nyt kun keskiarvo lasketaan näiden ohjeiden mukaan, voi yto:n huonot arvosanat yhtäkkiä osin "korvata" ammatillisen arvosanalla
Vastaus: AMK-valinnoissa otetaan edelleen keskiarvon lisäksi huomioon yhteisten tutkinnon osien ja osa-alueiden arvosanat. Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (673/2017, 14 § 1 mom) mukaan Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 57 §:n 1 momentissa tarkoitettu tutkintotodistus ja todistus suoritetuista tutkinnon osista sisältävät suoritetut tutkinnon osat sekä niiden osaamispisteet ja arvosanat sekä tutkinnon osien ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden arvosanojen painotetun keskiarvon

Kysymys: Miten toimitaan todistuksen allekirjoituksen suhteen, jos todistusta joudutaan korjaamaan? Henkilöt ovat vaihtuneet oppilaitoksissa, jolloin nykyinen allekirjoittaja ei ole sama kuin alkuperäinen vahvistaja / allekirjoittaja.  Allekirjoittavat ovat ne, jotka nyt ovat niitä ja päiväys täytyy olla se päivä, jolloin nyt kirjoitetaan, mutta koskessa täytyy olla alkuperäinen valmistumispäivä.
Vastaus: KOSKI-palvelussa vahvistus- ja valmistumispäivien tulee olla opiskelijan tosiasiallisen opiskeluoikeuden mukaisia. KOSKI-palvelussa suorituksen vahvistuspäivä tulee pitää ennallaan valmistumispäivän mukaisena, vaikka todistusta ja KOSKI-palvelussa olevia tietoja joudutaan korjaamaan, koska vahvistuspäivää käytetään useisiin eri päättelyihin opiskeluoikeuden päättymisestä. Koulutuksen järjestäjä päättää, kuka tai ketkä henkilöt allekirjoittavat todistuksen. Henkilön ei tarvitse olla sama kuin alkuperäisessä todistuksessa. Todistus päivätään allekirjoituspäivälle.

Kysymys: Opiskelijoille tasapuolisinta olisi, jos keskiarvon laskenta jätettäisi kaikkien osalta valintojen tehtäväksi
Vastaus: Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (673/2017, 14 § 1 mom) mukaan Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 57 §:n 1 momentissa tarkoitettu tutkintotodistus ja todistus suoritetuista tutkinnon osista sisältävät suoritetut tutkinnon osat sekä niiden osaamispisteet ja arvosanat sekä tutkinnon osien ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden arvosanojen painotetun keskiarvon. Keskiarvo kuuluu koulutuksen järjestäjän todistukselle kirjaamiin asioihin. Ammattikorkeakoulut päättävät erikseen valintaperusteista.

Kysymys: Tuleeko 1.1.2018 jälkeen valmistuneiden ops-perusteisten tutkintojen yhteiset tutkinnon osat vielä arvioida numeerisesti (1-3) vai arvosanalla hyväksytty/hylätty?
Vastaus:  Vastaus kirjattu 14.5.2020:  Kaikkien niiden opiskelijoiden, jotka suorittavat ammatillista perustutkintoa vuonna 2017 tai sitä ennen voimaan tulleiden tutkinnon perusteiden mukaisesti, yhteiset tutkinnon osat arvioidaan 1-3 -arviointiasteikolla. Lain ammatillisesta koulutuksesta siirtymäsäännöksien mukaan: Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (673/2017) 25 §:n 1 momentin mukaan poiketen siitä, mitä 11 §:n 1 momentissa säädetään, niiden opiskelijoiden, jotka ovat aloittaneet ammatillisen perustutkinnon suorittamisen ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998) tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) nojalla määrättyjen tutkinnon perusteiden mukaisesti, osaaminen arvioidaan käyttäen ennen tämän asetuksen voimaantuloa voimassa olevaa osaamisen arviointiasteikkoa.

Kysymys: 15.5 webinaari on täynnä. voisiko hommata lisää paikkoja? olen todistuswebinaarin ilmoittautumisen aukeamista kytännyt, mutta en juuri oikealla hetkellä näköjään bongannut! nyt on kyse niin tärkeästä asiasta, että toinen webinaari meille 15.5. ulos jääneille tai ainakin tallenne webinaarista?
Vastaus:  Webinaari on täynnä, eikä siihen voi enää ilmoittautua. Webinaarin aineisto ja tallenne ovat myöhemmin kaikkien saatavilla osoitteessa https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/osaamisen-arviointi-ammatillisessa-koulutuksessa

Kysymys: En ole saanut tietoa koko todistuswebinaarista, koska se siis on?
Vastaus: Todistuswebinaari järjestetään 15.5.2020 klo 9-10. Opetushallituksen järjestämät ammatillisen koulutuksen tapahtumat julkaistaan osoitteessa https://www.oph.fi/fi/tapahtumakalenteri?sector%5BAmmatillinen%20koulutus%5D=Ammatillinen%20koulutus. Kannattaa seurata OPH/Ammatillisen koulutuksen tapahtumakalenteria säännöllisesti.

Kysymys: Ei ole tarkoituksenmukaista, ettei todistuswebinaareihin pääse mukaan kaikki koulutuksen järjestäjät. Viime todistuswebinaaria ei myöskään julkaistu nauhoitteena, eli edes jälkikäteen sitä ei päässyt näkemään. Diat julkaistiin, mutta ei niissä kaikkea ollut.
Vastaus: Kiitokset palautteestanne. Opetushallituksen Ammatillinen osaaminen -yksikkö pyrkii ottamaan palautteenne huomioon toiminnassaan. 14.2.2020 järjestetyn todistuswebinaarin tallenne (linkki) oli kaikkien saatavilla 2,5 kuukauden ajan osoitteessa https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/osaamisen-arviointi-ammatillisessa-koulutuksessa. 15.5.2020 webinaarin tallenne ja materiaalit tullaan julkaisemaan samalla sivulla.

Kysymys: Vi tar gärna, när vi får infon om medeltalen också på svenska.
Vastaus: Todistuswebinaarien esitykset (14.2.2020 ja 15.5.2020) on julkaistu/julkaistaan myös ruotsinkielisinä.

KOSKI-klinikka 24.4.2020 (Yleissivistävä koulutus)

Tiedotettavaa:

Aikuisten perusopetuksen osalta on nyt koulutuksenjärjestäjille julkaistu KOSKI-palvelun oma lukio-opetusta vastaava vertailuraportti Kaikki aikuisten perusopetusta KOSKI-palveluun siirtäneet koulutuksenjärjestäjät voivat ladata raporttia KOSKI-palvelun käyttöliittymästä osoitteesta: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/raportit
Lisäksi uudistetut aikuisten perusopetuksen KOSKI-ohjeet julkaistu KOSKI-palvelun wikisivulla: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Aikuisten+perusopetuksen+opiskeluoikeuksien+tiedot
Aikuisten perusopetuksen KOSKI-tiedonsiirtoihin ja raporttien käyttöön liittyen pidetään webinaari tiistaina 28.4. klo 9.30-12. Linkki webinaariin ja webinaarin tallenteet webinaarin jälkeen löytyvät osoitteesta: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Koulutukset+ja+tilaisuudet

Lisäksi sekä OPH:n valtionosuudet-yksikkö että tilastokeskus ovat tehneet uusia vertailuja KOSKI-datan ja koulutuksenjärjestäjien tiedonkeruissa ilmoittamien tietojen pohjalta. Kaikki julkaistut vertailuraportit löytyvät osoitteesta: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=85036904 Koulutuksenjärjestäjiä pyydetään perehtymään vertailuraportteihin sekä tekemään tarvittavia korjauksia KOSKI-kirjauksissaan tai olemaan yhteydessä osoitteeseen koski(at)opintopolku.fi, jos raporteilla on suuria erotuksia, joiden syy ei löydy vertaamalla KOSKI-palvelun tietoja oman opintohallintojärjestelmän tietoihin.

Kysymys: Aikuisten perusopetuksen webinaari 28.4. klo 9.30? Onko tästä tullut tiedote? Missä linkki?
Vastaus: Webinaareista tiedotetaan opintopolun virkailijan työpöydällä, josta lähtee sähköposti sekä KOSKI-pääkäyttäjille että nyt myös KOSKI-katselijoille. Virkailija on saattanut itse valita, että ei vastaanota sähköposteja virkailijan työpöydän tiedotteista. Webinaarien aikataulut, linkit tuleviin webinaareihin sekä edellisten webinaarien koosteet löytyvät kaikki sivulta: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Koulutukset+ja+tilaisuudet

Kysymys: Koska perusopetuksen valmistavan opetuksen opiskeluoikeuden oppilaat saa Kosken raportille?
Vastaus: KOSKI-tiimillä on tällä hetkellä useita raportteja työstettävänään, perusopetukseen valmistavan opetuksen raporttia ei valitettavasti saada aikaiseksi tänä keväänä.

Kysymys: Lähettääkö OPH yhteishaun lukuvuoden päättämisohjetta (Koski) ja jos niin milloin? Mennäänkö entisin ohjein? 
Vastaus: Viime vuoden ohje löytyy sivulta: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=83099752 Viime vuoden ohje käydään läpi yhdessä opiskelijavalintojen kanssa ja siitä lähetetään päivitetty versio. Isoja muutoksia ohjeeseen ei todennäköisesti ole tulossa, eli sitä voi nyt jo käyttää ohjeena. Toki perusopetuksen päättötodistus on nyt uuden opetussuunnitelman mukainen ja oppiaineet ja arvosanat tulee siirtää uuden opetussuunnitelman mukaisina kaikille oppilaille.

Kysymys: Oppilaan perusopetusta ei ole valmistettu Koskeen koska oppilas virheessä tiedonsiirrossa. Miten hänen hakemuksensa käsitellään yhteishaussa?
Vastaus: Toisen asteen opiskelijavalinnan ainoa toimintavaihtoehto on se, että oppilas ja hänen tietonsa ovat KOSKI-palvelussa. Virhe siis pitää saada korjattua ja tiedonsiirto toimimaan. Jos tarvitaan apua virheen selvityksessä, voi olla yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen.

Kysymys: Onko LUVA opiskelijoille tulossa jokin lisätieto annettavaksi Koskeen vielä tämän kevään yhteishaussa?
Vastaus: KOSKI-palvelun LUVA-tietomalliin ei ole tulossa tänä keväänä muutoksia. 

Kysymys: Meillä 3 LUVA-opiskelijaa joiden kohdalla KOSKI-virhe 
Osasuoritus (oppiaineetluva/LVAIK,oppiaineaidinkielijakirjallisuus/AI7) esiintyy useammin kuin kerran:
{ "key":"badRequest.validation.rakenne.duplikaattiOsasuoritus", "message":"Osasuoritus (oppiaineetluva\/LVAIK,oppiaineaidinkielijakirjallisuus\/AI7) esiintyy useammin kuin kerran"
} liittyen äidinkielen opintoihin. Näistä ei ilmeisesti ennen ole tullut virheilmoitusta sillä he voivat tehdä luvan ja lukion kursseja samasta aineesta. Onko tähän tullut jokin muutos vai mistä on kyse?
Vastaus: Virheilmoitus muodostuu siitä että LUVA-oppiainetta ”äidinkieli ja kirjallisuus” oppiainekoodi ”LVAIK” koitetaan lähettää tiedonsiirrossa kahteen kertaan. Oppilaalla voi olla vain yksi LUVA-äidinkieli- ja kirjallisuus-oppiaine. Lukion ops:n mukaiset äidinkielen opinnot tulisi oppiainekoodilla ”AI”-joka on lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppiainekoodi. Yleensä jos on epäselvyyttä mistä virhe johtuu, kannattaa olla yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen, jotta asiantuntijat voivat tutkia mitä tiedonsiirrossa koitetaan lähettää mikä aiheuttaa virheilmoituksen.

Kysymys: Ainakin pääkaupunkiseudulla perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaat pysyvät nyt koronan vuoksi  vanhoissa ryhmissään, eivätkä siirry perusopetukseen. Onko rahoitukseen luvassa mitään muutoksia? Poimitaanko tieto päätöksestä, joka voi olla enintään vuoden mittainen, vai läsnäolotiedoista?
Vastaus: Asia on opetus- ja kulttuuriministeriössä pohdittavana.

Kysymys: Koskessa on 1193 lukion aineopiskelijaa (läsnä) joilla kullakin 1-n kurssisuoritusta. Satunnaisotannalla kaikilla suoritetuilla kursseilla tieto ”muuta kautta rahoitettu” Miksi nämä eivät näy valtionosuudet-yksikön OPHn vertailuraportilla?
Vastaus: Valtionosuudet-yksikön tuottamalle lukion kurssisuoritusten vertailuraportille on poimittu vain ne kurssit, joista koulutuksenjärjestäjät olisivat saamassa valtionosuusrahoitusta. Tässä kohtaa siis jos opiskelijan läsnä-tilan yhteyteen on merkitty muuta kautta rahoitusta, kurssit eivät kerrytä valtionosuusrahoitusta, jolloin niitä ei ole otettu huomioon OPH:n valtionosuudet-yksikön tuottamalla raportilla.

Kysymys: Kosken vuosiluokkaraportilla on vielä sarakeotsikot vammainen ja vaikeasti vammainen korjaatteko ne vastaamaan nykyisiä termejä, jotta eivät aiheuta sekaannusta tietojen tarkistuksessa.
Vastaus: Tietomallissa on tosiaan käytetty näitä termejä ja ne on sittemmin korjattu käyttöliittymässä perusopetuksen osalta kuntoon muodossa ”muu kuin vaikeimmin kehitysvammainen” ja ”vaikeimmin kehitysvammainen”. Korjataan vastaavat termit raportille.

Kysymys: Miksi vammaisopetuksen termeihin on lisätty tuo kehitysvammainen, meillä asiantuntijat kovasti sitä ihmettelivät. Kertaisitteko vielä, ketkä merkitään vammaisiksi, ketkä vaikeimmin vammaisiksi?
Vastaus: Termit ”muu kuin vaikeimmin kehitysvammainen” ja ”vaikeimmin kehitysvammainen” tulevat suoraan rahoituslaista. KOSKI- ohjeiden sivulla on kerrottu mihin tietokentät "muu kuin vaikeimmin kehitysvammainen" ja "vaikeimmin kehitysvammainen" perustuvat ja milloin ne merkitään: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=94573288

Kysymys: Mistä tilanteesta vertailu on lukion valtionosuuksien OPH-raportti tehty?
Vastaus: Vertailuraporteissa kerrotaan aina minkä päivän tilannetta ne kuvaavat.

 Kysymys: Voitteko vielä tarkentaa aikuisten perusopetuksen ja lukion aineopiskelijoiden rahoituksen. Milloin valtionosuusrahoitteista ja milloin ei?
Vastaus: Aikuisten perusopetuksen ja lukion aikuisten oppimäärän mukaan opiskelevista aineopiskelijoista maksetaan kurssikertymän mukaista valtionosuusrahoitusta, ellei opiskelijalla ole jossakin toisessa oppilaitoksessa aiemmin alkanut opiskeluoikeus (esim. VALMA, lukion oppimäärä, aikuisten perusopetuksen oppimäärä, ammatillinen opiskeluoikeus). Valtionosuusrahoitusta maksetaan vain yhdestä opiskeluoikeudesta kerrallaan. Koulutuksenjärjestäjä voi merkitä läsnä-tilan yhteyteen rahoitusmuodoksi ”muuta kautta rahoitettu” jos tietää, että opiskelija opiskelee toisessa oppilaitoksessa ja ei siten kuulu valtionosuusrahoituksen piiriin. Aina koulutuksenjärjestäjä ei tätä kuitenkaan voi tietää. Tällöin koulutuksenjärjestäjä käyttää rahoitusmuotoa ”valtionosuusrahoitteinen”, mutta opiskelijalla voi olla toinen aiemmin alkanut opiskeluoikeus KOSKI-palvelusta. Tällöin valtionosuusrahoitus pudottaa opiskelijan pois valtionosuusrahoituksen laskennasta automaattisesti. Tätä varten koulutuksenjärjestäjille on kehitteillä raportti, josta he voivat tarkistaa niitä opiskeluoikeuksia, joilla on KOSKI-palvelussa toinen päällekkäinen opiskeluoikeus. 
Lukion aineopiskelijoiden valtionosuusrahoituksesta vielä seuraavat ehdot: Nuorten oppimäärän mukaisesti opiskeleva aineopiskelija ei voi saada valtionosuusrahoitusta. Myöskään aikuisten oppimäärän aineopiskelija, joka on aiemmin suorittanut lukion päättötodistuksen tai käyttänyt 4 vuoden opiskeluaikansa lukion koko oppimäärän opiskelijana ei voi enää myöhemmin olla valtionosuusrahoitteinen aineopiskelija.

Kysymys: Tiedoksi että kaikkia aiemmin tehtyjä (voimassa syksy 2020) erityisen tuen ja tehostetun tuen päätöksiä ei ole siirtynyt Koskeen koska joissakin täppä opintohallintojärjestelmästä puuttuu – opintohallintojärjestelmä ei ole antanut virheilmoitusta. Laajempi ongelma – lähettääkö OPH tästä kehotetta?
Vastaus: Erityisen ja tehostetun tuen päätökset ovat sellaisia tietoja, joista KOSKI-tiimi ei voi tietää milloin oppilaalla pitäisi sellaisia olla ja milloin ei, joten tällaisesta asiasta on siis hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta lähettää mitään kehotetta. Datan laadun tarkkailuun ja vertailuun julkaistaan siksi vertailuraportteja ja KOSKI-palvelusta on ladattavissa raportteja, joilla koulutuksenjärjestäjät voivat verrata omissa opintohallintojärjestelmissä oleviin tietoihin. Koulutuksenjärjestäjiä pyydetään/kehotetaan itse etsimään eroja raporteilta ja korjaamaan KOSKI-datassa havaitut puutteet.

Kysymys: Väliaikaisesti keskeytynyt tila ei siirry tällä hetkellä opintohallintojärjestelmästä Koskeen perusopetuksen puolella, milloin tieto jälleen mahdollisesti siirtyy?
Vastaus: KOSKI-tiimi ei ole tietoinen siitä, ettei väliaikainen keskeytys tällä hetkellä siirtyisi

Kysymys: Erityisopetuspäätös: Erityisryhmä: OPH:n tietoluettelossa maininta: tietoa tästä ei tarvitse jatkossa välittää. Tieto opetuspaikasta välitetään tämän koodiston mukaisesti?
Vastaus: Erityisen tuen jaksossa on kaksi tietorakennetta. Vanhentunut tietorakenne on ”erityisryhmässä”-rakenne, jota ei pitäisi lähettää KOSKI-palveluun. Sen sijaan erityisopetuksen toteutuspaikka, jossa koodistoviitteen avulla kerrotaan millä osuudella oppilas opiskelee erityisryhmässä/yleisopetuksen ryhmässä tulee siirtää erityisen tuen jakson yhteydessä KOSKI-palveluun. Erityisopetuksen toteutuspaikka on tietorakenteessa kohdassa https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-11-8-5-0-4 ja siinä käytetään koodistoa https://virkailija.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/erityisopetuksentoteutuspaikka/latest.

Kysymys: Yhteishakuun liittyen. Osa perusopetuksen pitkistä valinnaisista voi olla paikallisia kursseja. Visman ohjeiden mukaan niihin ei kuitenkaan merkitä yhteishaun ainetta ja yhteiset/valinnaiset -merkintää. Silloinhan ne eivät vaikuta lainkaan. En ymmärrä. Esimerkki:  Koulukohtainen pitkä ilmaisutaiton kurssi, 2 vvt, eikö sen pitäisi vaikuttaa yhteishaussa. Jos siihen ei laiteta yhteishaun merkintöjä, se ei vaikuta, eikö sen pitäisi?
Vastaus: Koulutuksenjärjestäjä määrittelee itse opetussuunnitelmassa, kuuluuko jokin valinnainen yhteiseen aineeseen vai ei. Tässä tapauksessa ”ilmaisutaito” voi olla koulutuksenjärjestäjän määrittelemänä yhteisen oppiaineen ”äidinkieli ja kirjallisuus” valinnainen kurssi. Tällöin KOSKI-palveluun siirretään valinnaisiin oppiaineisiin oppiaine ”äidinkieli ja kirjallisuus” ja kuvauksessa on lisäkuvauksena esim. ”ilmaisutaito”. Tällöin 2 vuosiviikkotuntia tai yli menevät valinnaiset aineet arvioidaan numeroin ja ne vaikuttavat toisen asteen yhteishaussa. ”Ilmaisutaito” voi olla myös koulutuksenjärjestäjän määrittelemänä oma paikallinen oppiaineensa, joka ei liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen. Tällöin KOSKI-palveluun siirretään valinnaisiin oppiaineisiin paikallinen oppiaine ”ilmaisutaito”. Paikalliset oppiaineet eivät vaikuta toisen asteen yhteishakuun. Asia riippuu siis siitä, miten koulutuksenjärjestäjä on määritellyt valinnaiset kurssit ja oppiaineet omassa opetussuunnitelmassaan.

Kysymys: Milloin tiedetään, käytetäänkö Kosken lukion päättötodistuksia korkeakouluhaussa.
Vastaus: Korkeakouluhauissa ei käytetä lukion päättötodistuksia vaan ylioppilastutkinnon arvosanoja, jotka saadaan suoraan ylioppilastutkintorekisteristä. KOSKI-tiimillä ei ole tietoja korkeakoulujen valintakriteereiden muuttumisesta, jos pääsykokeita ei voida järjestää.

Kysymys: Perusopetuksessa kesken lukuvuoden aloittaneiden kohdalla Primuksessa ongelma - en tiedä milloin korjaantuu, mutta nyt aloituspäivä on väärä oppilailla. Vismalta tullut tieto: ”Jos perusopetuksen oppilas on aloittanut koulussa kesken lukuvuoden, tiedonsiirto Koskeen antaa nyt seuraavan virheilmoituksen:  KOSKI-järjestelmän palauttama virheilmoitus: opiskeluoikeus.alkamispäivä (VVVV-KK-PP) oltava sama tai aiempi kuin päätasonSuoritus.alkamispäivä (VVVV-KK-PP). Virheilmoitus johtuu siitä, että päätason suorituksen alkamispäiväksi siirretään Koulun tiedot -rekisteristä lukuvuoden alkamispäivä, joka on siis aikaisempi kuin kesken lukuvuotta aloittaneen oppilaan opiskeluoikeuden alkamispäivä kyseissä koulussa. Aikaisemmin tämä on mennyt Koskeen läpi, mutta nyt tiedonsiirtovalidaatiota on tarkennettu, jolloin siirto jää virheeseen. Pyrimme muuttamaan tiedonsiirron määrityksiä Primuksessa mahdollisimman pian, mutta toistaiseksi oppilaan tiedot saa siirtymään Koskeen siten, että oppilaan kortille merkitään todellinen aloituspäivä Aloituspäivä-kenttään ja lukuvuoden alkamispäivä Kouluuntulopäivä-kenttään. Primus lukee Kouluuntulopäivä-kentän ensin, jolloin siinä oleva päivämäärä siirtyy Koskeen. Koskessa tulee siis toistaiseksi näkymään väärä opiskeluoikeuden alkamispäivä näiden kesken lukuvuotta aloittaneiden oppilaiden kohdalla.”
Vastaus: Yllä olevaa Visman antamaa ohjetta ei saa noudattaa. Uusi validaatio meni tuotantoon ennen aikojaan ja se on nyt poistettu tuotannosta, kunnes Visma saa perusopetuksen vuosiluokan aloituspäivämäärätiedon siirtymään oikein. Virheilmoitusta ei siis pitäisi enää tulla ja tietoja voi siirtää ilman muutoksia merkintöihin. KOSKI-tietovarantoon, ei saa siirtää tahallaan vääriä tietoja esim. aloituspäivämäärästä. Opiskeluoikeuden aloituspäivämäärän tulee olla se, jolloin oppilas on tosiasiallisesti aloittanut opiskeluoikeuden. Uuden validaation tarkoituksena on se, että opiskeluoikeuden alkamispäivän (ensimmäinen läsnä- tai väliaikaisesti keskeytynyt-tila) on aikaisempi tai sama päivämäärä kuin päätason suorituksella näkyvä alkamispäivämäärä. Perusopetuksessa tämä tarkoittaa vuosiluokan aloituspäivämäärää. Nykyinen ongelma koskee oppilaita, jotka aloittavat tietyllä vuosiluokalla kesken lukuvuoden. Vuosiluokan aloituspäiväksi pitäisi pystyä merkitsemään tosiasiallinen opiskeluoikeuden alkamispäivä eikä yleistä lukuvuoden aloituspäivämäärää. Visma on priorisoinut korjauksen niin, että uusi validaatio saataisiin käyttöön, mutta aikataulusta ei ole tarkempaa tietoa.

Kysymys: Tilapäisesti keskeytyneet siirtyy Koskeen perusopetuksessa. Aloituspäivä näkyy, mutta ei päättymispäivä?
Vastaus: KOSKI-palvelussa tila-jaksolle siirretään vain aloituspäivä. Tietyn tilan lopettaa uusi tila-jakso uudella aloituspäivämäärällä. Tästä tehdään päättely, että edellinen jakso on päättynyt uutta tilaa edeltävänä päivänä.  Eli KOSKI-palvelussa väliaikaisesti-keskeytynyt tilan alku ja loppuminen näkyy seuraavasti:
9.12.2019 Läsnä
19.9.2019 Väliaikaisesti keskeytynyt
12.8.2019 Läsnä
Uusi läsnä-tila tarkoittaa esimerkissä, että väliaikainen keskeytyminen on päättynyt 8.12.2019 ja opiskelija on palannut läsnäolevaksi 9.12.2019.

Kysymys: Perusopetuksen 20.9. tilastoinnissa on aika monta kielitilastoa. Mistä nuo tiedot on tarkoitus ottaa, jos oppilaalla ei ole vielä suoritustietoja?
Vastaus: KOSKI-tiimi ohjeistaa tällä hetkellä, että vuosiluokalle ei tuoda tietoja kuin vasta lukuvuoden päättyessä ja oppiaineiden ollessa arvioituja. Kielivalintoja ei siis voida tämän ohjeistuksen mukaan toimimalla toteuttaa KOSKI-tiedoista. KOSKI-tiimin tulee keskustella asiasta Tilastokeskuksen kanssa ja katsoa miten asian suhteen pitää edetä.

Kysymys: Voiko 9. luokan päättäville syöttää jo arvioidun valmistumispäivän? En muista siirtyykö se Koskeen.
Vastaus: KOSKI-skeemassa ei ole perusopetuksen päättötodistukselle arvioitua päättymispäivämäärää.

Kysymys: Saako laittaa jo valmistumispäivän ja vahvistustiedot?
Vastaus: Saa laittaa, jos on aivan 100 % varmaa, että oppilas valmistuu ja oppiaineille on tehty päättöarviointi. Perusopetuksessa suorituksen vahvistus ja arvioinnit näkyvät kansalaiselle vasta valmistumispäivän jälkeen.

Kysymys: Miten menikään vahvistuksen peruuttaminen, jos pitää vielä jotenkin korjata?
Vastaus: Jos esim. yksittäisen oppiaineen tietoja pitää korjata, ei vahvistusta tarvitse peruuttaa. Tietoihin korjataan korjattavat tiedot, ja lähetetään uudelleen edelleen vahvistettuna. Jos oppilas ei valmistukaan, tulee vahvistus ja valmistumispäivä poistaa ja lähettää korjatut tiedot uudelleen ilman näitä tietoja.

Kysymys: Tilapäisen keskeyttämisen alkupäivä ei siirry, juuri kokeilin tiedonsiirtoa yhden oppilaan kohdalla. Oppilaalle on merkitty ulkomailla alkaen 8.3.2019 ja tilapäisen keskeyttämisen alkupäivä 7.3.2019. Voisiko johtua päivämäärämerkinnöistä, ettei siirry?
Vastaus: Kysyjän tulee olla yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen, jotta voidaan tutkia tarkemmin tiedonsiirrossa lähetettävää tietosisältöä.

KOSKI-klinikka 17.4.2020 (Ammatillinen koulutus)

Tiedotettavaa:

OPH:n korkeakoulutiimi on lähettämässä pe 17.4. tai seuraavan ensi viikon alussa ammattikouluille listat niistä hakijoista, jotka ovat ilmoittaneet hakevansa ammatillisen perustutkinnon pohjalta ja osallistuvat ammattikorkeakoulujen todistusvalintoihin. Ammattikouluille lähetettävät listat perustuvat hakijoiden omiin ilmoituksiin siitä, mistä oppilaitoksesta he ovat valmistuneet. Oppilaitosten tulee tarkistaa kyseisten henkilöiden tiedot KOSKI-palvelusta. Tiedoista tulee tarkistaa että kaikki opiskelijan suorittamat tutkinnon osat ja osa-alueet on siirretty oikeine arviointi- ja laajuustietoinen.  

OKM tehnyt linjauksen KOSKI-palveluun kirjattavien majoitusjaksojen osalta nyt kun koronan takia on majoitustiloja suljettu. Kysymys ja vastaus löytyvät sivulta https://minedu.fi/koronavirus-ja-varautuminen, josta löytyy muutenkin paljon kysymyksiä ja vastauksia koulutuksenjärjestäjille. 
”tuleeko KOSKI-palveluun kirjattava majoitusjakso keskeyttää?  Koulutuksen järjestäjän ei tarvitse keskeyttää rahoituksen perusteena käytettävää majoitusjaksoa KOSKI-palvelussa, jos asuntolassa asuminen on keskeytynyt 16.3.2020 tai sen jälkeen poikkeusoloihin liittyvien suositusten vuoksi. Majoitusjakso kirjataan kuitenkin normaalisti päättyneeksi valmistumisen tai opiskelun pysyvän tai väliaikaisen keskeyttämisen vuoksi.” Tähän KOSKI-tiimi voisi lisätä myös että jos opiskelija ilmoittaa jostain muusta syystä ettei tarvitse enää majoituspaikkaa niin silloin majoitusjakso on myös päätettävä.

Kysymys: Listan piti tulla viimeistään tänään, siirtyykö se eteenpäin? Kenelle lista tulee?
Vastaus: Saattaa viivästyä ensi viikon alkuun. Lista lähetetään KOSKI-pääkäyttäjille.

Kysymys: Työ- ja elinkeinotoimistolta on tullut ohjeistus, jonka mukaan opiskelijan opintoja voidaan tarvittaessa jaksottaa, jos opinnot eivät voi edetä korona-tilanteen vuoksi. Merkitäänkö tällainen jaksotus kosken näkökulmasta väliaikaisena keskeytyksenä vai 0 % läsnäolona? 
Vastaus: Riippuu siitä mitä opiskelijan itsensä kanssa on toimittu. Tilan väliaikainen keskeytys merkitseminen edellyttää aina, että opiskelija hakee ja koulutuksenjärjestäjä hänelle harkintansa mukaan myöntää väliaikaista keskeytystä opintoihin. 0 % läsnäolo merkitään siinä tapauksessa, että ei ole haettu ja myönnetty väliaikaista keskeytystä vaan opiskelijan kanssa on vain HOKS:ssa sovittu, että osaamista ei jollain jaksolla hankita ollenkaan, merkitään tilan ”läsnä” yhteyteen 0% läsnäolo.

Kysymys: 2017 valmistuneiden perustutkinto opiskelijoiden keskiarvot oli laskettu valmiiksi raportille?
Vastaus: Ei selvinnyt mistä raportista puhuttiin. 2017 valmistuneille perustutkinto-opiskelijoille koulutuksenjärjestäjä ei laske keskiarvoa, sillä sitä ei ole vielä 2017 ollut todistusmääräyksellä. AMK-valintoja varten korkeakouluvalinnat laskee 2017 valmistuneille keskiarvon hakua varten, mutta keskiarvon laskenta poikkeaa 2018 ja eteenpäin valmistuneiden todistuksen keskiarvonlaskennasta.

Kysymys: Tuleeko painotettu keskiarvo siirtää Koskeen sellaisen opiskelijan kohdalla, joka saa todistuksen suoritetuista tutkinnon osista? Tällä hetkellä siitä tulee virheilmoitus.
Vastaus: KOSKI-palvelun skeemassa ei tällä hetkellä ole mahdollista siirtää osatutkintotavoitteiselle opiskelijalle painotettua keskiarvoa. Tällä hetkellä KOSKI-tiimi on arvioinut, että osatutkintotavoitteisten opiskeluoikeuksien painotetulla keskiarvolla on käyttötarkoituksia. Tällä hetkellä valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta (673/2017) määrää, että painotettu keskiarvo kirjataan myös osatutkintotodistuksille, mutta keskiarvon merkintä osatutkintotavoitteisille opiskeluoikeuksille on tällä hetkellä selvitettävänä OPH:n todistusasiantuntijoilla ja OKM:llä.

Kysymys: Opiskelijan HOKSiin tehdään muutoksia; osaamisala muuttuu toiseksi, koko ajan kyseessä siis sama opiskeluoikeus. Opiskelija on kerennyt suorittamaan tutkinnon osia ensin valitusta osaamisalasta, muttei kuitenkaan niin paljon, että tutkinnon muodostumiseen vaaditut tutkinnon osat olisi täyttyneet. Kun opiskelija suorittaa uuteen osaamisalaan vaaditut tutkinnon osat, niin mitä tehdään ns. ylimääräisille aiemman osaamisalan tutkinnon osille, koska nämä ylittävät tutkinnon muodostumiseen vaadittavat tutkinnon osat? Pitääkö pilkkoa eri opiskeluoikeudelle? vain toinen opiskeluoikeus siirretään eHOKS-palveluun? Seurataanko sitä, että eHOKSiin ei ole tullut HOKSeja opiskeluoikeuksia vastaavia määriä?
Vastaus: Ylimääräiset tutkinnon osat, jotka eivät sisälly tutkinnon suoritukseen, siirretään KOSKI-palveluun erillisenä osatutkintotavoitteisena opiskeluoikeutena. HOKS:iahan voidaan päivittää ja muuttaa ja tulisikin päivittää opintojen edetessä. eHOKS-kysymyksiin vastaa eHOKS-tiimi.

Kysymys: Opiskelija haluaa poistaa todistuksestaan kokonaan tutkinnon osan, on suorittanut ylimääräisen tutkinnon osan, joten periaatteessa siirto toiselle opiskeluoikeudelle olisi mahdollista. Tämä tutkinnon osa ei ole kuitenkaan viimeiseksi suoritettu, joten voiko näin toimia?
Vastaus: Siitä, voidaanko opiskelijan kanssa sopia mitä tutkinnon osia tutkintotodistukselle kirjataan ja mitkä sitten kirjataan erilliselle osatutkintotodistukselle, tulee kysyä ammatillisen osaamisen yksiköltä. KOSKI-palveluun tehdään opiskeluoikeus/oikeudet sen mukaan miten todistukset kirjoitetaan.

Kysymys: Mutta voiko suoritettuja tutkinnon osia poistaa kokonaan?
Vastaus: Ei voi. Suoritus on suoritus ja sen tulee näkyä KOSKI-palvelussa jollain tavoin. Paitsi hylättyjä suorituksia ei kirjata KOSKI-palveluun.

Kysymys: Kosken ohjeissa luki ammattitutkinnon osalta että jos osaamista tunnustetaan perustutkinnosta, ja arvosanaa on "tarvinnut" muuntaa (numeraalisesta hyv-hyl), täytyy silloin merkata tieto muuttuneesta arviointiasteikosta. Jos kyse sisällyttämisestä, "täytyy" arvosana muuntaa. Osaatteko sanoa siis mistä riippuu osaamisen tunnustamisen yhteydessä, että tarvitseeko arvosanaa muuntaa vai ei? Onko koulutuksenjärjestäjän päätettävissä vai miten?
Vastaus: HUOM! Vastausta korjattu 21.4.2020 Ammattitutkinnossa ja erikoisammattitutkinnossa tutkinnon osat kirjataan tutkintotodistukselle arviointiasteikolla hyväksytty/hylätty. Jos tutkintoon tunnustetaan esim. aiemmin suoritetuista opinnoista voi olla, että arvosanaa tarvitsee muuntaa. Tällöin tunnustamisen viitetietoihin tulee merkintä arvosanan muuntamisesta. Jos tutkinnon perusteet sallivat tutkinnon osan ammatillisesta perustutkinnosta ja opiskelijan tutkintoon sisällytetään tutkinnon osan ammatillisesta perustutkinnosta niin että opiskelija suorittaa kyseisen tutkinnon osan samassa oppilaitoksessa samanaikaisesti ammattitutkinnon/eat tutkinnon kanssa, tulee tutkinnon osa kuitenkin arvioida aina alkuperäisellä arviointiasteikolla. Tutkintotodistukselle merkitään kuitenkin arviointi asteikolla hyv/hyl. KOSKI-tiimi on tähän asti ohjeistanut että tilanteissa, joissa sisällytettävä tutkinnon osa suoritetaan samassa oppilaitoksessa samanaikaisesti, voidaan tutkinnon osa merkitä suoraan suoritettavan tutkintotavoitteisen opiskeluoikeuden alle näytön tietoineen. Tällöin kuitenkaan ei jää koneluettavaa tietoa alkuperäisestä arvosanasta. KOSKI-tiimi pohtii ratkaisuja, miten näissä tilanteissa tutkinnon osa tulisi palveluun siirtää, sillä ei koulutuksenjärjestäjiä ei tässä tilanteessa haluttaisi velvoittaa tekemään toista opiskeluoikeutta yksittäisen tutkinnon osan suorituksen takia, joka kuitenkin lopulta päätyy samalle tutkintotodistukselle.

Kysymys: Voisiko kerrata miksi keskiarvot eivät siirry?
Vastaus: Keskiarvojen siirtäminen on mahdollista sekä ops- että reformin mukaisiin ammatillisiin perustutkintoihin. Osatutkintotavoitteisille opiskeluoikeuksille ei voi siirtää tällä hetkellä keskiarvoa.

Kysymys: Voidaanko muun ammatillisen koulutuksen osalta kirjata myös itsenäisen opiskelun tehtäviä rahoitukseen oikeuttaviin päiviin?
Vastaus: Tulkinnanvarainen kysymys, johon ei ole selkeää kyllä/ei vastausta. Itsenäinen opiskelu ei ole lähtökohtaisesti koulutuksen järjestäjän eri oppimisympäristöissä järjestämää tavoitteellista ja ohjattua opiskelua. Laskentaperusteasetus 682/2017 määrittelee asian seuraavasti:                  Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 b §:n 2 momentissa tarkoitettua opiskelupäiviä vastaavaa osuutta määriteltäessä säännönmukaiseen opiskeluviikkoon katsotaan kuuluvaksi viisi opiskelupäivää. Mainitussa momentissa tarkoitetuksi opiskelupäiväksi luetaan kuuluvaksi sellainen päivä, jonka aikana opiskelija osallistuu henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman tai ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 8 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa muutoin sovitun mukaisesti: 1) koulutuksen järjestäjän eri oppimisympäristöissä järjestämään tavoitteelliseen ja ohjattuun opiskeluun; tai 2) työpaikalla järjestettävään koulutukseen, joka perustuu oppisopimukseen tai koulutussopimukseen.

Kysymys: Tässä tuli sanottua, että opiskeluoikeuksia tehdään niin paljon kuin annetaan todistuksia. Meillä kuitenkin aina annetaan erillinen osatutkintotodistus valinnaisesta ammatillisesta tutkinnon osasta, jos se on valittu toisesta tutkinnosta. Tässä tapauksessa samalla opiskeluoikeudella opiskelevalle annetaan 2 todistusta ilman, että tehdään uusi opiskeluoikeus. Vai onko väärin antaa erillinen osatutkintotodistus vastaavissa tapauksissa? Jos toisesta tutkinnosta valitun tutk. osan arviointiasteikko ei ole sama kuin suoritettavan tutkinnon asteikko, olemme kirjanneet osatutkintotodistukseen tutkinnon osan alkuperäinen asteikko ja tutkintotodistukseen muuntaneet se vastaamaan tutkinnon asteikkoa. Onkohan toimittu oikein?
Vastaus: KOSKI-tiimi ei voi vastata asiaan todistusten puolesta, vaan asiaa tulee kysyä ammatillisen osaamisen yksiköstä. KOSKI-tiimin ohje on, että yhdelle opiskeluoikeudelle kirjataan kaikki samaan tutkintoon kuuluvat samassa oppilaitoksessa suoritetut opinnot. Eli jos opiskelijan tutkintosuoritukseen kuuluu sisällytetty tutkinnon osa toisesta tutkinnosta, jonka opiskelija suorittaa samassa oppilaitoksessa samanaikaisesti muiden suoritusten kanssa, voi se näkyä suoraan tutkintotavoitteisella opiskeluoikeudella. Tällöin tutkinnon osan tiedoissa pitää olla mm. näytön tiedot kuten muissakin suoritetuissa tutkinnon osissa. Ei kuitenkaan ole väärin jos opiskelijalla on kaksi eri opiskeluoikeutta ja sisällytetty tutkinnon osa näkyy tutkinnon opiskeluoikeudella tunnustettuna. Tämä tuottaa kuitenkin koulutuksenjärjestäjälle ylimääräistä hallinnoitavaa, jonka takia KOSKI-tiimi suosittelee että näissä tilanteissa asia hoidetaan yhdellä opiskeluoikeudella.

Kysymys: Jos tästä syystä tehdään kaksi eri opiskeluoikeutta, voiko opiskeluajan päivämäärät mennä päällekkäin?
Vastaus: Kahden opiskeluoikeuden päivämäärät saavat aina mennä päällekkäin. Mitään estettä päällekkäisille opiskeluoikeuksille ei ole. Valtionosuusrahoituksen opiskelijavuosikertymän mukaista perusrahoitusta kuitenkin maksetaan vain yhden, aiemmin alkaneen opiskeluoikeuden mukaan.

Kysymys: Onko tietoa, miten amk tarkistaa Koskeen siirretyt keskiarvot? Opiskelijan todistuksesta? Siinä ei tosin näy miten ka on laskettu.
Vastaus: AMK valinnoissa luotetaan KOSKI-palvelusta saataviin tietoihin. Opiskelijoiden, jotka ovat valmistuneet ammatillisista perustutkinnoista 2017 jälkeen ei ole tarvinnut liittää hakemukselleen paperista todistusta.

Kysymys: Keskiarvon laskentaohje on koko ajan muuttunut ja sen takia on jouduttu muutamia todistuksia tekemään perästä päin uudestaan. Kirjavien ohjeitten takia lasketaan keskiarvo tällä hetkellä jokaisen koulutuksenjärjestäjän oman johdonmukaisuuden mukaan.  Nyt on keskiarvoja viilattu suuntaan ja toiseen niin paljon, että joutuisi kirjoittamaan satoja todistuksia uudelleen, jos KOSKI-palveluun kirjattavan keskiarvon ja tutkintotodistukselle kirjatun keskiarvon laskentasäännöt poikkeavat toisistaan.
Vastaus: Asiaa käsitellään 8.5. KOSKI-klinikassa.

Kysymys: Miksi 2017 valmistuneille keskiarvo voidaan laskea Kosken tiedoista mutta sen jälkeen valmistuneille ei?
Vastaus: 2017 valmistuneilla ei ole keskiarvoa tutkintotodistuksellaan, täytyy korkeakoulujen todistusvalintojen poikkeuksellisesti suorittaa keskiarvon laskenta valintoja varten. Korkeakouluvalinnat käyttävät 2017 keskiarvon laskentaan eri logiikkaa kuin jolla keskiarvo lasketaan todistukselle. Esim. 2017 valmistuneissa tutkinnoissa keskiarvo lasketaan koko suoritetun laajuuden mukaisesti, eikä 180 osp mukaan jaettuna, koska valinnoissa ei ole tietoa mitkä opintopisteet tulisi jättää pois laskennasta.

Kysymys: Miten silloin tehdään vähennys, jos pitäisi vähentää esim. 5 osp, mutta alimmista arvoisanoista ei voi yhteensä vähentää sitä 5? Otetaanko sitten 1 osp yhdestä, 2 toisesta ja kolmannesta esim. 3 pistettä neljästä? 
Vastaus: Keskiarvon laskentasääntöihin liittyen tulee kääntyä ammatillisen osaamisen yksikön puoleen.

Kysymys: Miksi KOSKI ei voi laskea keskiarvoa?
Vastaus: KOSKI-palvelun on tarkoitus näyttää tietoja sellaisina kuin koulutuksenjärjestäjät siirtävät. KOSKI-palveluun ei ole tarkoitus tehdä sellaisia päättelyitä, joiden pitäisi tapahtua koulutuksenjärjestäjien omassa opintohallintojärjestelmässä ja jotka tulevat opiskelijan tutkintotodistukselle.  

Kysymys: Voisiko Ammatillisen osaamisen todistusasiantuntijan pyytää seuraavaan klinikkaan vastaamaan nimenomaan todistuksiin liittyviin kysymyksiin, kun tuo 15.5. todistuswebinaarikin on ihan lian myöhään ainakin meille toimijoille?
Vastaus: Ammatillisen osaamisen yksikön todistusasiantuntija osallistuu 8.5. järjestettävään KOSKI-klinikkaan. 

Kysymys: Minulla on mennyt tuo 15.5 webinaari ohi. Olisiko mahdollista saada tuohon linkkiä?
Vastaus: Ammatillisen osaamisen yksikön todistuswebinaari: https://www.oph.fi/fi/tapahtumat/2020/todistukset-ammatillisessa-koulutuksessa-webinaari-0

Kysymys: Onko tulossa apuja siihen, että voitaisiin päästä jäljille niistä opiskeluoikeuksista mitkä hylätään Vipusen opiskelijavuosilaskennassa?  
Vastaus: Kyllä. Raportti niistä opiskeluoikeuksista, joilla on muita päällekkäisiä opiskeluoikeuksia, tuotetaan KOSKI-palveluun. Raportti julkaistaan vasta ensi syksynä.

KOSKI-klinikka 3.4.2020 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: onko lukiowebinaarin tallenne jo jossain saatavissa
Vastaus: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Koulutukset+ja+tilaisuudet

Kysymys:  Milloin aikuisten perusopetuksen webinaari järjestetään?
Vastaus: 28.4.2020 klo 9.30-12.00

Kysymys: Märskyn opiskelijat lähtevät maakuntaan vuodeksi toiseen lukioon. Vastaanottava lukio on pyytänyt aina opiskelijan eroamaan Märskystä, jotta saavat lukuvuoden rahoituksen opiskelijan kohdalla. Sitten opiskelija palaa maakuntakoulun erotodistuksen kanssa Märskyyn ja Märsky joutuu ottamaan opiskelijan uutena opiskelijana OPH:n ohjeiden mukaisesti: eronnut palaa->luodaan uusi opiskeluoikeus. Opiskelijat menevät pelaamaan jääkiekkoa yms. urheilulajeja maakuntaan ja siksi joutuvat muuttamaan lukiota. KYSYMYS Olisiko tähän mahdollista käyttää vaihto-oppilastapaa? Jos Märsky voisi laittaa opiskelijan vaihto-oppilaaksi tai muuksi lajiksi ja rahoitus olisi poissa eikä saa rahoitusta, joten maakunta saisi ihan normaalisti rahoituksen, mutta ei tarvitsisi tehdä erotodistusta Märskystä.
Vastaus: Märsky voi merkitä väliaikaisesti keskeytyneeksi, kun on koko vuoden toisessa koulussa

Kysymys: oliko tilastokeskuksen tekemä vertailu tuolla samassa aiemmin mainitussa paikassa?
Vastaus: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=85036904

Kysymys: "Ohjeistusta vuosiluokkiin sitomattoman opiskelijan vuosiluokkatodistuksien merkintätavoista tarkennetaan myöhemmin." Käytännössä siis milloin ja mikä vaikutus Koskeen nähden ?
Vastaus: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=94573288#Nuortenperusopetuksenlis%C3%A4tiedot(rahoituksenlaskentaanjatilastointiinvaikuttavattiedot)-Vuosiluokkiinsitomatonopetus

Kysymys: Siirretty vahingossa lukiolaisen suoritukset kahteen kertaan (vanhasta ops muutettu ns uudeksi). Miten korjataan - poistetaanko op oikeus ja siirretään uudestaan vai luetaanko hyväksi toisteiset suoritukset?
Vastaus: Samalla opiskeluoikeudella voi ops:n muuttaa

Kysymys: Koronan vuoksi valmistavan opiskelijoita ei nyt siirretä perusopetukseen, vaan he pysyvät omissa ryhmissään. Rahoitukseen ei liene kuitenkaan tulossa muutoksia? Miten siis Koskeen?
Vastaus: Sen mukaisesti miten tosiasiallisesti he ovat valmistavassa opetuksessa. 

Kysymys: Entä jos valmistavan opetuksen oppilas ei kerennyt aloittamaan koko opetusta, mutta tieto aloituspäivästä on siirretty koskeen. Voiko aloituspäivän muuttaa tulevaisuuteen ?
Vastaus: kyllä voi, ensimmäinen läsnä-tila on silloin kuin oppilas aloittaa valmistavan opetuksen

Kysymys: Lukioiden päättötodistuksia lähetetään postitse. Tiedottaako OPH että "todistus" on saataville Koskesta ja edelleen lähetettävissä vain hoidammeko täältä KASKOsta tiedottamisen ?
Vastaus: Helpompi on jos te tiedotatte asian lukiolaisille.

Kysymys: Milloin tehdään seuraavan lukioiden ainevalinnat tilasto ?
Vastaus: Kesäkuussa otetaan tilasto lukion ainevalinnoista

Kysymys: sama juttu varmaan perusopetuksen päättötodistuksien kanssa kuin lukioiden?
Vastaus: kyllä

Kysymys: Onko nyt varmaa, että päättötodistukset tulee lähettää postitse? Onko jossakin jo ohjeistus tuohon? Kirjattuna kirjeenä? Minä päivänä viimeistään oltava perillä?
Vastaus: Kannattaa seurata Opetushallituksen sivuja

Kysymys: Milloin 9. luokkalaisten tietojen pitää viimeistään olla Koskessa, että yhteishaussa kaikki ok?
Vastaus: 26.5.2020 pitää olla perusopetuksen, lisäopetuksen ja valmistavien koulutusten tiedot Koskessa

Kysymys: Mihin saakka voi tehdä korjauksia?
Vastaus: Opetuksen/koulutuksen järjestäjien on tallennettava, jos hakija ei tule saamaan perusopetuksen päättötodistusta tai todistusta lisäopetuksen tai muun lisäpistekoulutuksen suorittamisesta) KOSKI-palveluun viimeistään 1.6.2020

Kysymys: Moi! Perusopetuksen Koski-webinaarin kysymyksissä ja vastauksissa oli pari asiaa, joita itsekin olen pohdiskellut, koskien oppilaan koulun vaihtamista saman kunnan sisällä.
Visman mukaan kouluilla tulee olla koko kunnan kattavat Koski-tunnukset Primuksessa, jotta uusi koulu saa siirrettyä saman opiskeluoikeuden alkuperäiseltä koululta oman koulunsa alle. Meillä on koulukohtaiset Koski-tunnukset eikä saman opiskeluoikeuden siirto näin ollen onnistu. Olen kouluastetta vaihtaessa merkinnyt alakoulun opiskeluoikeuden eronneeksi ja tehnyt yläkoululle uuden opiskeluoikeuden. Samoin jos oppilas on siirtynyt ”omasta” alakoulustani johonkin toiseen saman kunnan alakouluun. Kaikki ao koulut ovat eri oppilaitoksia.
Voinko edelleen menetellä näin vaikka suositellaan tuota saman opiskeluoikeuden siirtoa? Onko opiskeluoikeuden oid:n pyyhkiminen pois sallittua? Tällä tavoin ilmeisesti siirto koulujen välillä onnistuisi samalla opiskeluoikeudella. 
Vastaus: Voitte tehdä edelleen näin, että merkitsette aiemman koulun opiskeluoiekuden eronneeksi ja luotte uuteen kouluun uuden opiskeluoikeuden. Opiskeluoikeuden oid:n pois pyyhkiminen johtaa nimenomaan siihen että koski-palveluun luodaan uusi opiskeluoikeus. Tässä asiassa kannattaa olla hyvin tarkkana.

KOSKI-klinikka 27.3.2020 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Aiheuttaako nykyinen koronatilanne, etäopetukseen siirtyminen ja asuntoloiden tyhjentyminen jotain muutoksia koski-kirjauksiin? Tuleeko näistä jotain yhteisiä ohjeita tai linjauksia?
Vastaus: KOSKI-palveluun kirjattavien tietojen tulisi vastata tosiasiallista tilannetta opiskelijan koulutuksessa. Jos opiskelija on ollut oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa ja oppilaitosmuotoista osaamisen hankkimista järjestetään esim. etäopetuksen kautta, ei tietoihin tarvitse tehdä muutoksia. Jos oppisopimus tai koulutussopimus keskeytyy tai päättyy ja opiskelija siirtyy takaisin oppilaitosmuotoiseen koulutukseen, tulee oppisopimusjakso tai koulutussopimusjakso merkitä KOSKI-palveluun päättyneeksi. Jos opiskelija hankkii tällä välin osaamista oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa, KOSKI-palveluun kirjataan tuolle jaksolle sen mukainen läsnäoloprosentti, jonka mukaan opiskelija hankkii tuona aikana osaamista.  Uusi oppisopimus/koulutussopimusjakso kirjataan uudella alkupäivämäärällä, jos opiskelija palaa takaisin työpaikalle. Kysymykseen asuntoloista odotetaan vastausta OPH:n juristeilta/rahoituksenlaskennan asiantuntijoilta.

Kysymys: Jos TE-toimisto lopettaa opiskelijoiden koulutuksen, koska opiskelijat eivät voi mennä työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen eivätkä suorittaa suunniteltua näyttöä. Opiskelijoilla on ollut tavoitteena osatutkinnon suorittaminen ja osa on suorittanut esim. yhden tutkinnon osan, mutta ei kaikkia HOKSissa suunniteltuja. Onko tällainen opiskelija valmistunut vai eronnut?
Vastaus: Jos opiskelija ei ole ehtinyt suorittaa kaikkia hänen HOKS:ssa sovittuja tavoitteita, päätetään opiskelijan opiskeluoikeus tilaan ”katsotaan eronneeksi”.

Kysymys: Kun opiskelija on hankkinut osaamisensa, niin pitääkö opiskelijan osa-aikaisuusprosentti määrittää nollaan? Eli jos esim. viimeinen suoritus kirjataan 27.3.2020 ja todistus kirjoitetaan päivälle: 31.3.2020, niin pitääkö 28.3.-30.3.2020 väli asettaa nollaprosentilla ja 31.3.2020 100 %, koska valmistumispäivä voidaan kirjata 100 %:lla. Vai voidaanko ajatella, että läsnäoloprosentti pidetään opiskeluoikeuden päättymiseen asti samana, mikäli tutkintotodistus kirjataan esim. 14 vrk:n sisällä viimeisestä arvioinnista?
Vastaus: Valmistumispäivälle ei tarvitse erikseen kirjata osa-aikaisuusprosenttia, rahoituksenlaskenta ottaa valmistumispäivän automaattisesti huomioon 100 % rahoitusosuudella. HUOM! Ohjetta päivitetty 24.6.2020 Aiemman OKM:n ja valtionosuudet-yksikön linjauksen mukaisesti osa-aikaisuusprosentti tuli muuttaa 0% jos opiskelijan opiskeluoikeus jatkuu viimeisen näytön jälkeen. OKM on tarkistanut ohjettaan ja linjausta on muutettu seuraavasti: Opiskelijan osa-aikaisuusprosentti määrittyy HOKS:ssa sovitun mukaisesti opiskeluoikeuden loppuun asti eikä sitä muuteta viimeisen suorituksen ja todistuksen kirjoittamispäivän väliseksi ajaksi.

Kysymys: Lähetetäänkö koskeen tällaista tapausta: opiskelija on laajennetussa oppisopimuksessa ja koulutus on ostettu yksityiseltä oppilaitokselta. Hänet on kuitenkin kirjattu myös opson lisäksi (opsolla eri järjestelmä) omaan oppilaitokseen, jossa hän ei suorita mitään opintoja, mutta saa ohjausta ja on tehty erityisen tuen suunnitelma.
Vastaus: Tiedot erityisen tuen päätöksestä ja muut lisätiedot tulee aina löytyä siltä opiskeluoikeudelta, joka on ”pääopiskeluoikeus” jotta ne tulevat huomioiduksi rahoituksen laskennassa. Eli laajennetussa oppisopimuksessa ns. kuoriopiskeluoikeudessa, johon hankintana koulutuksen järjestävä oppilaitos linkittää oman opiskeluoikeutensa. Koulutuksenjärjestäjän merkitsemä kolmas opiskeluoikeus on turha ja tulee mitätöidä sillä siihen ei kerry mitään suoritteita. Koulutuksenjärjestäjän pitää saada oma opintohallintojärjestelmänsä toimimaan niin, että opiskeluoikeuden lisätiedot näkyvät laajennetun oppisopimuksen opiskeluoikeudella.

Kysymys: Toissapäiväisessä KOSKI-webinaarissa kerrottiin, että osa-aikaisuusprosentin tulee lomajaksolla olla sama kuin edeltävällä läsnäolojaksolla, kyselin sielläkin että miksi näin mutta siihen ei vastattu. Siis ymmärsinkö nyt oikein, että jos on ollut läsnä 80%, sitä seuraavan lomankin pitää olla 80%?
Vastaus: Osa-aikaisuusprosentin tulee noudattaa sitä, mitä HOKS:ssa on sovittu, riippumatta läsnä- ja lomajaksoista. KOSKI-palvelussa läsnäoloprosentti on itsenäinen aikajaksotietonsa, joka ei ole suoraan kytköksissä opiskeluoikeuden tiloihin. Joissain opintohallintojärjestelmissä tilat ja osa-aikaisuusprosentit on kuitenkin kytketty toisiinsa. Rahoituksen laskennassa osa-aikaisuusprosentti loma-ajalta otetaan huomioon samana kuin se on ollut sitä edeltävänä viimeisenä läsnäolopäivänä. Tämän päättelyn rahoituksenlaskenta kyllä pystyy rakentamaan riippumatta siitä, merkitseekö koulutuksenjärjestäjä loma-ajan osa-aikaisuusprosentiksi minkä. Jos koulutuksenjärjestäjän omassa järjestelmässä osa-aikaisuustieto on kytketty läsnäolotietoihin, voi koulutuksenjärjestäjän oman opiskelijavuosilaskennan seurannan kannalta olla helpompaa, jos lomajaksoilla käytetään samaa osa-aikaisuusprosenttia kuin edellisellä läsnä-jaksolla.

Kysymys: Pitääkö asuntolassa asuvat asukkaat kirjata pois etäopetuksen ajaksi, mikä johtuu Koronasta eli päättää asumisen tieto? Kysymys on rahoitukselle. Tiedämme tilanteen vain 13.4. asti tällä hetkellä, majoituspaikat on varattu kaikille, joilla on oikeus niihin ja tarvitsevat niitä lähiopetuksen aikana. 
Vastaus: Kysymys on tällä hetkellä ratkaistavana rahoituksenlaskennan asiantuntijoilla ja juristeilla.

Kysymys: Kun koulutussopimus nyt koronan vuoksi keskeytynyt, muutetaanko koulutussopimuksen päättymispäiväksi keskeytyspäivä?
Vastaus: Kyllä. Koulutussopimusjaksot ja oppisopimusjaksot pitää KOSKI-palvelussa päättää, jos opiskelija ei tosiasiallisesti ole hankkimassa osaamista työpaikalla. KOSKI-palveluun luodaan uusi koulutussopimusjakso/oppisopimusjakso siitä päivästä alkaen kun opiskelija palaa työpaikalle.

Kysymys: Osaamisen tunnustamiskoulutuksessa tällä viikolla on ohjeistettu, että ammattitutkintoon sisällytetty perustutkinnon osa pitää arvioida HYV. Koulutuksessa kysyttiin näin: Entä jos opiskelija tekee sen pt:n osan nyt tämän tutkinnon aikana? Ei saa siis mitään erillistä todistusta, jossa olisi numeerinen arvosana? Vastaus: Tässä tilanteessa koulutuksen järjestäjä voi antaa todistuksen suoritetuista tutkinnon osista opiskelijan pyynnöstä. Suoritustiedot tallennetaan aina Koski-tietovarantoon, josta ne ovat saatavilla ilman paperista todistustakin. Mitä tämä tarkoittaa Kosken kannalta, ilmeisesti suositellaan toisen opiskeluoikeuden perustamista rinnalle, jne.?
Vastaus: HUOM! Vastausta korjattu 21.4.2020. Ammattitutkinnossa ja erikoisammattitutkinnossa tutkinnon osat kirjataan tutkintotodistukselle arviointiasteikolla hyväksytty/hylätty. Jos tutkintoon tunnustetaan esim. aiemmin suoritetuista opinnoista voi olla, että arvosanaa tarvitsee muuntaa. Tällöin tunnustamisen viitetietoihin tulee merkintä arvosanan muuntamisesta. Jos tutkinnon perusteet sallivat tutkinnon osan ammatillisesta perustutkinnosta ja opiskelijan tutkintoon sisällytetään tutkinnon osan ammatillisesta perustutkinnosta niin että opiskelija suorittaa kyseisen tutkinnon osan samassa oppilaitoksessa samanaikaisesti ammattitutkinnon/eat tutkinnon kanssa, tulee tutkinnon osa kuitenkin arvioida aina alkuperäisellä arviointiasteikolla. Tutkintotodistukselle merkitään kuitenkin arviointi asteikolla hyv/hyl. KOSKI-tiimi on tähän asti ohjeistanut että tilanteissa, joissa sisällytettävä tutkinnon osa suoritetaan samassa oppilaitoksessa samanaikaisesti, voidaan tutkinnon osa merkitä suoraan suoritettavan tutkintotavoitteisen opiskeluoikeuden alle näytön tietoineen. Tällöin kuitenkaan ei jää koneluettavaa tietoa alkuperäisestä arvosanasta. KOSKI-tiimi pohtii ratkaisuja, miten näissä tilanteissa tutkinnon osa tulisi palveluun siirtää, sillä ei koulutuksenjärjestäjiä ei tässä tilanteessa haluttaisi velvoittaa tekemään toista opiskeluoikeutta yksittäisen tutkinnon osan suorituksen takia, joka kuitenkin lopulta päätyy samalle tutkintotodistukselle. Aiemmin KOSKI-tiimi ohjeisti merkitsemään alkuperäisen arvioinnin lisätiedolla "muutos arviointiasteikossa". "Muutos arviointiasteikossa" ei kuitenkaan ole tarkoitettu tätä varten, vaan siinä on kyse vanhan ops-perusteisten tutkintojen vapaavalintaisten tutkinnon osien arviointiasteikon muuttamisesta koulutuksenjärjestäjän päätöksellä. "muutos arviointiasteikossa" lisätietoa siis EI pidä käyttää tällaisissa tilanteissa. 

Kysymys: Jos perustutkinnon osa on "pakollinen valinnainen", arvioidaan se pt:n kriteerein, mutta mihin tallennetaan numeerinen arvosana, jos arviointi pitää kirjata "hyväksytty"? 
Vastaus: Tutkinnon osan lisätietoihin. Sisältöyksiköltä kannattaa vielä tarkistaa, arvioidaanko tässä tilanteessa suoritusta ollenkaan numeroarvosanoin, jos tutkinnon osa perustutkinnosta suoritetaan suoraan osaksi ammattitutkintoa tai erikoisammattitutkintoa.

Kysymys: Pitääkö tämä arvosanamuunnos tehdä myös valinnaisiin tutkinnon osiin kohdassa "Tutkinnon osa ammatillisesta pt:sta"?
Vastaus: Vastausta korjattu 23.4. Jos perustutkintoa suorittava opiskelija suorittaa/hänen opintoihinsa tunnustetaan sisällyttämällä tutkinnon osan ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta osaksi omaa tutkintoaan, arvioidaan ko. tutkinnon osa edelleen vain arvosanalla ”hyväksytty/hylätty”. Jos opiskelija on ammattitutkinnon/erikoisammattitutkinnon opiskelija joka suorittaa/hänen opintoihinsa tunnustetaan sisällyttämällä ammatillinen tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, tulee tutkintotodistukselle arvosana kirjata pelkästään asteikolla "hyväksytty/hylätty". Jos tunnustetaan aiempia tai muualla suoritettuja opintoja näkyy tukinnon osassa tunnustamisviite jossa on maininta alkuperäisestä arvosanasta. Jos opiskelija on suorittanut kyseisen tutkinnon osan samanaikaisesti samassa oppilaitoksessa tutkintosuorituksensa kanssa, voidaan KOSKI-tiimin ohjeiden mukaan tutkinnon osa merkitä suoraan opiskelijan opiskeluoikeudelle ilman tunnustamisviitettä. Tällöin arvosanana näkyy kuitenkin suoraan ammattitutkinnon todistukselle päätyvä arvosana hyväksytty/hylätty. KOSKI-tiimi miettii vaihtoehtoja, kuinka alkuperäinen tutkinnon osan arvosana tulisi tässä tapauksessa merkitä tutkinnon osan tietoihin.

Kysymys: Onko todistusmääräyksen uusimisen aikataulusta tietoa?
Vastaus: KOSKI-tiimillä ei ole tietoa todistusmääräyksestä. Ammatillisen osaamisen yksikkö vastaa todistusmääräyksistä.

Kysymys: Opiskelijan annetaan suorittaa yksi tutkinnon osa ja se ylittää perustutkinnon 180 osp määrän. Miten tällainen uusi opiskeluoikeus perustetaan eli mitä asioita tulee ottaa huomioon: onko ylimääräinen tutkinnon osa vos-rahoitteista koulutusta, kirjataanko siitä opiskelijavuosia, tuleeko siihen laatia hoks joka hyväksytään ensikertainen hyväksyntä –kirjauksella ja siirretään eHOKS-palveluun, tuleeko siihen laatia mahdollinen vaativan erityisen tuen suunnitelma… saisiko tähän tarkat ohjeet?
Vastaus: Jos yksikään osaamispiste ylimääräisestä ammatillisesta tutkinnon osasta ei mahdu opiskelijan tutkintoon, tulee sitä varten luoda uusi opiskeluoikeus. Uusi opiskeluoikeus vastaa sitä tilannetta, kun opiskelijalle annetaan tutkintotodistuksesta erillinen, ylimääräinen todistus suoritetuista tutkinnon osista. Opiskeluoikeuden alkamis- ja päättymispäivämäärien tulee vastata niitä päiviä, milloin opiskelija on aloittanut ja päättänyt kyseisen tutkinnon osan suorittamisen. Valtionosuusrahoitteista opiskelijavuosikertymää kertyy vain, jos opiskelijalla ei ole toista samanaikaista valtionosuusrahoitteista opiskeluoikeutta, eli tutkintoon tähtäävä opiskeluoikeus päättyy osatutkintotavoitteista opiskeluoikeutta ennen tai sen aikana. Suoritusrahoitusta kertyy normaalisti kun opiskeluoikeuden rahoitusmuodoksi on merkitty ”valtionosuusrahoitteinen”. HOKS- ja eHOKS-kysymystä kannattaa tiedustella eHOKS-tiimiltä. Jos ko. tutkinnon osaa suorittaessaan opiskelija tarvitsee erityistä tukea, tulee erityisen tuen tietojen näkyä myös toisella opiskeluoikeudella.

Kysymys: Huomasin, että meillä on annettu todistuksia ammattitutkinnosta sellaisina, että niissä pt: n osassa on numeerinen arviointi. Pitääkö todistukset tehdä uudelleen?
Vastaus: Kysymys tulee esittää ammatillisen osaamisen yksikölle.

Kysymys: Ethän tarkoittanut sitä, että ytoja ei voi siirtää yli 35 ospia? Opiskelijalle voidaan tunnustaa esim. 34 osp, sen jälkeen valitaan tarjolla olevista toteutuksista, joiden laajuudet voi olla yli 1 osp.
Vastaus: Reformin mukaiseen ammatilliseen perustutkintoon voi kulua tutkintotodistuksella vain tasan 35 osp yhteisiä tutkinnon osien osa-alueita. Loput ylimääräiset osaamispisteet tulisi kirjata ammatillisen tutkinnonosan ”Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja” alle, johon voi kuulua 1-25 osp.

Kysymys: Kuka määrittelee mikä yto-aine on se ylimääräinen, joka siirretään ammatillisen tutkinnon osan alle?
Vastaus: Asiaa kannattaa tiedustella ammatillisen osaamisen yksiköstä. Asia tulee todennäköisesti sopia HOKS:ssa, jonka koulutuksenjärjestäjä tekee yhdessä opiskelijan kanssa.

Kysymys: Milloin todistukset voidaan tulostaa Koskesta?
Vastaus: KOSKI-palvelussa näkyvät opintosuoritustiedot eivät ole täysin vastaavia kuin tutkintotodistuksen tiedot. KOSKI-palveluun on suunnitteilla pdf-pankki, johon koulutuksenjärjestäjä voi tallentaa kopion varsinaisesta tutkintotodistuksesta.

Kysymys: Oliko ammatillisille koski-koulutusta huhtikuussa? En nyt muista, onko tästä jo tullut tarkempaa tietoa.
Vastaus: KOSKI-webinaari ammatillisista tutkintokoulutuksista pidettiin 25.3.2020. Webinaarin tallenne ja materiaalit löytyvät osoitteesta: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Koulutukset+ja+tilaisuudet.
keskiviikkona 1.4.2020 klo 9.30 järjestetään muun ammatillisen koulutuksen webinaari. Valmentavien koulutusten webinaari järjestetään myöhemmin keväällä.

Kysymys: Keskiarvolaskennasta puheenollen, siitä tarvittaisiin kipeästi tasan yksi ohje, joka ei jätä tulkinnanvaraa ja tavoittaa kaikki koulutuksenjärjestäjät.
Vastaus: Ohjetta tulee pyytää ammatillisen osaamisen yksiköltä.

KOSKI-klinikka 20.3.2020 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Milloin saadaan aikuisten perusopetuksen raportti?
Vastaus: Aikuisten perusopetuksen raportti on tällä hetkellä oppilaitostestaajien testattavana. Sen jälkeen, kun saadaan heiltä viimeiset kehitysehdotukset ja ne toteutettua, raportit laitetaan kaikille koulutuksen järjestäjille tuotantoon.

Kysymys: Milloin saamme uuden 20.1. tilastoinnin lukioiden vertailuraportin? Johon on korjattu mm. aineopiskelijoiden kurssisuoritusten määrät
Vastaus: Pyritään tuottamaan uusi vertailuaineisto mahdollisimman pian yhteistyössä valtionosuusrahoituksen laskennan kanssa ja tiedotetaan koulutuksen järjestäjiä heti, kun aineisto saadaan julkaistua.

Kysymys: Lukio-webinaarissa esittelitte erilaisia mahdollisuuksia suodattaa tietoja ja etsiä siten virheitä. Kuuntelimme yhdessä lukiosihteereiden kanssa ja palaute oli se, ettei hommaan ole aikaa eikä osaamista. Onko tähän kehitteillä mitään apuja, valmiita hakuja, näkymiä ym.?
Vastaus: Tarkoitus olisi tuottaa jossain vaiheessa koulutuksen järjestäjille omiin tietoihinsa jonkinlainen analytiikkanäkymä, jonka avulla koulutuksen järjestäjä pystyisi tuottamaan itselleen siirtämästään datasta lukuja haluammillaan parametreilla ja tulostamaan sitten näiden lukujen takana olevat opiskeluoikeudet Exceliin niin, jotta datan laatua voisi tarkkailla on hieman helpommin kuin Excel-raportin kautta.

Kysymys: Tuleeko jossain vaiheessa lukion aineopiskelijoiden tiedonsiirtoon korjaus siten, että aineopiskelijan tiedot näkyisivät yhdellä sivulla ja raporteilla yhdellä rivillä. Tuottaa harmaita hiuksia käydä joka riviä läpi ja antaa myös väärää informaatiota virheiden/suoritusten osalta.
Vastaus: Ei varmaankaan ihan lähiaikoina olla muuttamassa aineopiskelijoiden tietomalliratkaisua, mutta se on kyllä ollut harkinnassa jo KOSKI-käyttöönoton alusta asti. Voidaan kuitenkin yrittää, josko olisi mahdollista saada nuo raportille yhdelle riville jollain aikavälillä.

Kysymys: Viereikkäin vertailu on hyvä, mutta opintohallintojärjestelmän ja Kosken pitäisi aakkostaa sukunimet samalla tavalla, nyt näin ei ole. Tästä olemme lähettäneet teille viestin monta kuukautta sitten. Opintohallintojärjestelmä aakkostaa luettelojärjestyksen eri tavalla kuin excel.
Vastaus: Excelin tekemään aakkostukseen emme voi vaikuttaa. Kannattaa tehdä tehdä vertailua aina oppijanumeron ja opiskeluoikeuden oid-tunnisteen perusteella.

Kysymys: Peruskoulunkin puolella ohjeistetaan, että jos oppilas muuttaa pois ja palaa takaisin, hänelle pitäisi tehdä uusi opiskeluoikeus. Onko se ihan välttämätöntä, jos oppilas on edelleen on peruskoulun oppilas?
Vastaus: Kyllä. Jos oppilas on muuttanut toiselle paikkakunnalle, käynyt koulua siellä ja tullut sitten takaisin, hänelle pitää luoda KOSKI-palveluun uusi opiskeluoikeus.

Kysymys: Kun oppilas siirtyy valmistavasta perusopetukseen, hänelle pitää tehdä uusi opiskeluoikeus eli opintohallintojärjestelmään uusi kortti. Tekijöitä on paljon ja kortit ovat joskus menneet sekaisin. Onko ongelma, jos siirtymävaiheessa poistaisi oppilaan Koskesta, siirtäisi valmistavan uudella kortilla ja jatkaisi perusopetusta vanhalla kortilla. Onko tässä joku sudenkuoppa, jota en huomaa?
Vastaus: Jos on joku muu tapa tehdä uusi opiskeluoikeus perusopetuksen suorittamista KOSKI-tietovarantoon, kannattaa tehdä niin, vaikka se olisikin työläämpää. Jos kuitenkin koulutuksen järjestäjä haluaa toimia yllä kuvatulla tavalla, tämä tulee testata testiympäristössä, eikä se saa vaikuttaa niin, että tiedot eivät olisi jatkuvasti ajan tasalla.

Kysymys: Ensimmäiset päättötodistukset tänä keväänä uuden opsin mukaan. Jännittää. Etenkin noi valinnaiset. Miten voisi testata jo nyt, että oikeasti menee läpi. Epäilen, että kun numerot lopullisesti toukokuussa annetaan, tuleekin virheilmoituksia.
Vastaus: Uusien perusteiden mukaisten lukion päättötodistuksien tietojen siirtämistä pitäisi voida testata Extra-ympäristössä, vaikka se ei olekaan enää päivittynyt uusilla ominaisuuksilla tammikuun 2020 jälkeen. Jos testataan tuotantodatalla Extra-ympäristössä, täytyy muistaa olla lähettämättä tuotannossa olevaa oppijanumeroa ja opiskeluoikeuden oid-tunnistetta. Jos testataan testidatalla, Extra-ympäristössä voi käyttää kaikenlaisia oikeanmuotoisia testihenkilötunnuksia. Testaukseen ja testiympäristöön liittyvissä kysymyksissä voi normaaliin tapaan olla yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen. Tuotantoympäristössä ei saa testata testidatalla.

Kysymys: Oliko niin että extraan siirrettäessä pitää tyhjentää hetu? Jokin tunnistekenttä ei mene läpi extraan siirrossa siis.
Vastaus: Hetua ei tarvitse tyhjentää, mutta oppijanumero ja opiskeluoikeuden oid tulee tyhjentää.

Kysymys: Saako sen extran tyhjennettyä jos joutuu testaamaan? Meillä oli jotain ongelmaa tiedonsiirroissa kun järjestelmä vaihtui.
Vastaus: Extraa ei sinänsä tarvitse tyhjentää, vaikka siellä olisi huonolaatuista vanhaa testidataa.

Kysymys: En ole onnistunut saamaan testiopiskelijan korttia siirtymään extraan.
Vastaus: Tästä kannattaa olla yhteydessä KOSKI-palveluosoitteseen, jos siirto lähtee KOSKI-tietovarantoon, mutta tuottaa virheen KOSKI-palvelun validoinnissa. Jos taas opintohallintojärjestelmän validaatiot torppaavat siirron, kannattaa olla yhteydessä opintohallintojärjestelmätoimittajan neuvontaan.

Kysymys: Onko aikuisten perusopetuksen webinaarin ajankohta jo tiedossa? entä IB-lukio?
Vastaus: Ei ole vielä tiedossa, mutta molemmat järjestetään keväällä 2020. Näistä tiedotetaan koulutuksen järjestäjiä hyvissä ajoin.

KOSKI-klinikka 13.3.2020 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Kun perustutkinto-opiskelijalle tuodaan kaksi opiskeluoikeutta 180 osp:n ylittymisen vuoksi, niin laitetaanko molempiin opiskeluoikeuksiin samat aloitus- ja päättymispäivät?
Vastaus: Toisen, ylimääräisen opiskeluoikeuden alkamispäivällä ei ole sinänsä väliä, kunhan se ei ole ennen varsinaisen, tutkintotavoitteisen opiskeluoikeuden alkamispäivää. Ylimääräisen opiskeluoikeuden aloituspäivän tulisi olla sen mukainen, milloin ylimääräiselle opiskeluoikeudelle kirjatun tutkinnon osan suorittaminen on alkanut ja päättymispäivä silloin kun ylimääräisen tutkinnon osan suoritus on päättynyt.

Kysymys: Mitkä tiedot Koskesta siirtyvät eHOKS-palveluun? Meillä näkyy ammattitutkinto-opiskelijoiden kohdalla eHOKS-palvelussa tieto Näyttötutkintoon valmistava koulutus ja eHOKS-palvelusta sanoivat, että tieto heijastuu Koski-palvelusta ja se korjataan sinne. Olen korjannut tiedot Koskeen, mutta tieto ei korjaannu eHOKS-palveluun. 
Vastaus: Kyseessä on todennäköisesti KOSKI-palvelun ja sitä kautta eHOKS-palvelun ongelma, jossa KOSKI näyttää sen päätason suorituksen ensimmäisenä eli ”pääsuorituksena” jonka opintohallintojärjestelmä lähettää ensimmäisenä. KOSKI-tiimin pitää tutkia kuinka asia voitaisiin korjata. eHOKS:iin KOSKI-palvelusta siirtyviä tietoja ovat ainakin tutkinnon ja opiskeluoikeuden perustiedot (tutkintokoodi, diaarinumero, suoritustapa, opiskeluoikeuden oid, opiskeluoikeuden alkamispäivämäärä). eHOKS-tiimiltä kannattaa kysyä asiasta lisätietoja.

Kysymys: Miten 1.1.2018 jälkeen valmistuneille perustutkintolaisille saa keskiarvon siirtymään Koskeen, jos suoritustapa on ollut vielä esimerkiksi näyttöperusteinen/opetussuunnitelmaperusteinen tai suoritukset laskettu opintoviikkoina? Kosken schemassa keskiarvo siirtyy vain, jos suoritustapa on reformi ja suoritukset lasketaan opintopisteinä. 
Vastaus: KOSKI-palvelun skeema sallii sekä reformin mukaisille että OPS-perusteisille tutkinnoille keskiarvon siirtäminen. Osa opintohallintojärjestelmistä ei vielä pysty siirtämään keskiarvoa ops-perusteisille tutkinnoille, eli tässä pitää odottaa opintohallintojärjestelmän toimittajalta korjaustoimenpiteitä. Painotettu keskiarvo lasketaan todistusmääräyksen mukaan ammatillisille perustutkinnoille, joiden suoritustapana on opetussuunnitelmaperusteinen tai reformi ja jotka ovat valmistuneet 1.1.2018 eteenpäin. Näyttötutkintoperusteisille ammatillisille perustutkinnoille ei lasketa painotettua keskiarvoa. Ammatillisessa koulutuksessa opintoviikot vaihtuvat osaamispisteiksi 1.8.2015 ja muutos tulee voimaan kaikilla opiskelijoilla, sekä jatkavilla että uusilla aloittavilla. Eli ei enää pitäisi kellään opiskelijalla olla opintoviikkoja.

Kysymys: Eli opetussuunnitelmaperusteisille pitää vaihtaa suoritustavaksi tuo reformi, jotta siirtyy?
Vastaus: Suoritustapaa ei missään nimessä tule vaihtaa, ellei opiskelija ole itse siirtynyt suorittamaan tutkintoa uusien perusteiden mukaisesti. Tällöin vaihtuu koko suoritettavan tutkinnon sisältö, diaarinumero ja suoritustapa. Suoritustavan tulee aina vastata tutkinnon diaarinumeron mukaisia sallittuja suoritustapoja. Ennen reformin voimaantuloa voimassaolleiden tutkinnon perusteiden suoritustavat ovat opetussuunnitelmaperusteinen tai näyttötutkinto. Reformin voimaantulon jälkeen voimaan tulleiden tutkinnon perusteiden suoritustapa on aina ”reformin mukainen näyttö”

Kysymys: Onko tarkoitus, että näissä uusissa tutkinnon perusteissa olevat ammattitaitovaatimusten koodit jatkossa siirtyvät jollain tavoin koskeen tai e-hoksille?
Vastaus: ks. aikaisempi vastaus klinikkakoosteista.

Kysymys: Jos opiskelija, jonka on katsottu eronneeksi (ns. kadonnut opiskelija), ottaa yhteytä ja haluaa suorittaa opinnot loppuun, hänelle tulee tehdä uusi opiskeluoikeus ja tunnustaa edelliset opinnot. Tämä on työlästä, erityisesti jos kyseiset opinnot ovat olleet loppusuoralla. Onko Kosken kannalta mahdoton ajatus, että erotiedon vastaavassa tapauksessa voisi poistaa ja viedä opinnot loppuun samalla kortilla? Meillä tällä hetkellä on tapaus, jolloin opiskelijaa on katsottu eronneeksi n. viikko sitten, kun ei reagoinut yhteydenottoihin, mutta viimeinen posti oli sittenkin tullut perille.  
Vastaus: Kirjauksien oikaisua ei voi tehdä siksi, että jonkin asian kirjaaminen on työlästä. Poikkeukselliset opintopolut aiheuttavat enemmän kirjaamistyötä. Koulutuksenjärjestäjä voi käyttää harkintaa tilanteissa, joissa eronneeksi katsomisen jälkeen esimerkiksi ilmenee, ettei opiskelija ole saanut postitse saapuvia yhteydenottoja. Eronneeksi katsominen on hallinnollinen päätös, josta opiskelija voi valittaa. Tällöin jossain tapauksissa eronnut-tila voidaan KOSKI-palvelusta poistaa, jos päätös eronneeksi katsomisesta perutaan. Lähtökohtaisesti tilan ”katsotaan eronneeksi” merkitsemiseksi jälkeen KOSKI-palveluun on luotava uusi opiskeluoikeus, jos opiskelija myöhemmin palaa opiskelemaan.

Kysymys: Tämä liippaa enemmän eHOKSia, mutta kysyn kuitenkin. Tein siirtoja eHOKS-palveluun tiistaina ja kaikki siirtyi hienosti. Keskiviikkona kaikille siirretyille alkoi tulla seuraavia virheilmoituksia: ”Koodistoa osaamisentodentamisenprosessi ei löytynyt Opintopolun koodisto -palvelusta. Koodistoa urasuunnitelma ei löytynyt Opintopolun koodisto –palvelusta. Onkohan Opintopolun koodisto-palvelussa jotain ”vikaa”? Mahtaako teillä olla tästä jotain tietoa?”
Vastaus: eHOKS-palvelussa ollut virheilmoitus liittyy koodistopalvelun uuteen caller-id vaatimukseen. Asiasta kannattaa olla yhteydessä eHOKS-palveluun.

Kysymys: Päivittyykö Vipusen 2019 raportti opiskelijavuosista normaalisti? Näyttäisi että tiedot eivät ole viime aikoina päivittyneet.
Vastaus: Kyllä pitäisi päivittyä normaalisti. KOSKI-tiimi vielä varmistaa asiaa Vipusen kehitystiimiltä.

Kysymys: Entä kun opiskelija tekee oppisopimuksella 2 tutkinnon osaa, siirtyy heti oppisopimuksen jälkeen pariksi kuukaudeksi oppilaitosmuotoiseen koulutukseen (mm. kesäksi keskenjääneitä etäopintoja tekemään) ja sitten taas syksyksi uuteen oppisopimukseen tekemään loput 2 tutkinnon osaa at.sta. Onko joka vaiheessa oma opinto-oikeusnumero ja tunnustetaanko keväällä suoritetut tutkinnon osat syksyllä tutkintoon...vai pysyykö sama opinto-oikeus ja suorituksen koko ajan, kun samassa oppilaitoksessa ollaan.
Vastaus: Reformin jälkeisessä ajassa ”oppisopimus” ei ole yhtä kuin opiskeluoikeus. Oppisopimus on vain yksi tapa hankkia osaamista opiskeluoikeuden aikana. Pelkän oppisopimuksen siis päättyessä ei tarvitse opiskeluoikeutta päättää ja tutkinnon osien suoritukset kertyvät saman opiskeluoikeuden alle, jos kyse on koko ajan saman tutkinnon opiskeluoikeudesta. Oppisopimustietojen siirtämiseksi KOSKI-palveluun opiskeluoikeuden perustietoihin siirretään ”oppisopimuksellinen osaamisenhankkimistapa” tietylle aikajaksolle. Aikajaksolla on oppisopimuksen päättymispäivän mukainen päättymispäivä. Tämän jälkeen opiskeluoikeuden perustietoihin voidaan siirtää erillinen aikajakso ”oppilaitosmuotoinen osaamisenhankkimistapa”. Joka tapauksessa opiskeluoikeuden oletetaan tapahtuneen oppilaitosmuotoisena sillä aikavälillä, kun muita osaamisenhankkimistapoja ei opiskeluoikeudelle ole siirretty, opiskeluoikeuden tila on ”läsnä” ja läsnäoloprosentti onsen mukainen kon HOKS:ssa on sovittu. Kun uusi oppisopimus alkaa, siirretään KOSKI-palveluun uusi oppisopimuksellinen osaamisenhankkimistapajakso. Katso lisätietoja KOSKI-ohjeista.

Kysymys: Siitä 14 vrk valitusajasta viimeisen näytön ja todistuksen antopäivämäärän välissä. Koskessa joskus ohjeistettu, että se aika on läsnä 100%. Juuri parhaillaan oppisopimuksen seminaarissa Riikka Vacker sanoo, että se on läsnä 0%. Kumpi on oikein?
Vastaus: OKM:n rahoituksen laskenta on tarkistanut ohjetta ja uusi ohje annettu 24.6.2020. Osa-aikaisuusprosentti on opiskeluoikeuden loppuun saakka sen mukainen, mitä opiskelijan HOKS:ssa on sovittu. Ajantasainen osa-aikaisuusohje löytyy KOSKI-palvelun ohjeista: 1.2. Ammatillisten opiskeluoikeuksien lisätiedot (rahoitukseen ja tilastointiin vaikuttavat tiedot)

Kysymys: Entä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa?  Kaikki opiskelijat eivät voi saada viimeistä tutkinnon osaansa valmiiksi päivälleen yhtä aikaa. Osaamisen osoittaminen tehdään työssä ja opiskelijaryhmä palaa opistolle vielä tuon työpaikalla tapahtuvan jakson jälkeen. Eikö tätä aikaa enää katsota rahoitukseen oikeuttavaksi? Olisi aika outo opiskelijaryhmän kannalta
Vastaus: Uuden ohjeistuksen mukaisesti osa-aikaisuusprosentiksi merkitään se osa-aikaisuus, josta opiskelijan kanssa HOKS:ssa on sovittu.

Kysymys: Ennen vuotta 2018 sai tehdä oppisopimuksia, joissa sai suorittaa tutkinnon osia eri tutkinnoista, eli kahta tutkintoa yhtä aikaa. Mitenköhän nämä pitäisi siirtää Koskeen?
Vastaus: KOSKI-palveluun tulee luoda kaksi eri opiskeluoikeutta jos toisesta tutkinnosta luettavia tutkinnon osia ei voida sisällyttää toiseen tutkintosuoritukseen. Tällöin kannattaa kiinnittää huomiota opiskeluoikeuksien aloituspäivämääriin ja siihen, kumpi on opiskelijan ”pääopiskeluoikeus”, jolta valtionosuusrahoitus maksetaan. Oppisopimusjakso voidaan koulutuksenjärjestäjän harkinnan mukaan kirjata joko molemmille opiskeluoikeuksille tai vain ”pääopiskeluoikeudelle”.

Kysymys: Meillä opetetaan ammatillista koulutusta sekä (aikuisten) perusopetusta, mutta miksi raporteilla saan haettua tietoja vain ammatillisesta koulutuksesta? Pitäisikö perusopetuksesta saada myös raportteja vai ei?
Vastaus: Aikuisten perusopetuksen raportit ovat vasta tekeillä ja siksi niitä ei vielä voi ladata KOSKI-palvelusta. Aikuisten perusopetuksen raportit on tarkoitus julkaista vielä kevään aikana.

Kysymys: Onko vuoden 2020 opiskelijavuosiraportteja saatavilla Koskesta?
Vastaus: Vuoden 2020 opiskelijavuosilaskenta on katsottavissa vuoden 2019 ”liveraportilta”. 2020 vuoden saa näkyviin raportilta ”muuttujat” oikeassa laidassa olevasta ruudukosta (Pivot). Vipusen raportista vetämällä Aikamuuttajan ”Tilastovuosi” suodattimeen, saa vaihdettua tilastovuoden. 

Kysymys: mistä OKM sivuilta löytää ne Vipusen linkit?
Vastaus: https://minedu.fi/ammatillinen-koulutus/paatosten-valmisteluraportit ja live-seurantaraportti: https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Koski%20opiskelijavuodet%202019.xlsb

Kysymys: Aiemmin ohjeistettiin, että todistusta ei saa antaa kuin aikaisintaan 14 vrk valitusajan jälkeen. Ammatillisen osaamisen yksikössä on nyt ilmeisesti linjattu toisin. Nythän olemme reilun kaksi vuotta kirjannut näin, joten pitäisikö nämä kaikki kirjaukset nyt korjata?
Vastaus: Ei tarvitse alkaa tehdä jälkikäteisiä korjauksia.

Kysymys: Vielä yksi skenaario todistusaikataulusta. Opiskelija suorittaa viimeisen näytön 12.5., mutta sopimus työpaikalla oppimisesta on tehty toukokuun loppuun. Saako tuolloin opiskelija olla 100 % toukokuun loppuun?
Vastaus: KOSKI-tiimi ei voi vastata tähän kysymykseen. KOSKI-tiimi tukee koulutuksenjärjestäjiä teknisissä KOSKI-siirtoihin liittyvissä kysymyksissä eikä voi vastata kuinka ammatillisen koulutuksen lakia ja asetuksia tulee todistusta antaessa tulkita. Kysyjän kannattaa olla yhteydessä Ammatillisen osaamisen yksikköön tai Opetus- ja kulttuuriministeriöön.

Kysymys: Onko aikataulutietoa, milloin Koski-raporttiin tulee tietoa hylätyistä opiskeluoikeuksista? 
Vastaus: Syksyllä 2020.

Kysymys: Ammatillisen osaamisen yksiköstä on linjattu että oppisopimus päättyy kun todistus on saatu, olemme tulkinneet että tod.pvämäärästä 14 vrk päättyy myös oppisopimus. 
Vastaus: Näin varmasti on. Oppisopimus voi olla voimassa vain niin kauan, kun opiskeluoikeus on voimassa.

Kysymys: Sopimus tehdään myös yrityksen kanssa, joka on varautunut siihen, että opiskelija on siellä sopimusjakson ajan.
Vastaus: Asiasta kannattaa kääntyä Ammatillisen osaamisen yksikön puoleen.

Kysymys: Muu ammatillinen koulutus ja tutk.os.pienemmät: onko valtionosuusrahoitusta aina vai missä tilanteissa?
Vastaus: KOSKI-tiimin tämän hetkisen tulkinnan mukaan palveluun siirretään vain sellainen muu ammatillinen koulutus, joka on joko valtionosuusrahoitteista tai toisen ammatillisen koulutuksenjärjestäjän hankkimaa (opiskeluoikeuden linkitys). Vain siinä tapauksessa, että on kyse linkitetyistä opiskeluoikeuksista, on rahoitusmuoto muuta kautta rahoitettu. KOSKI-palveluun ei siirretä sellaista koulutusta, joka on muulla tavoin koulutuksenjärjestäjän muuta kautta rahoitettua eli koulutuksenjärjestäjän liiketoimintaa (yrityksille myytävää koulutusta, te- tai ely-keskuksille myytävää koulutusta, koulutusta, josta opiskelijalta itseltään peritään enemmän kuin 50% koulutuksen kustannuksista). Tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuvien suoritusten opiskeluoikeudet eivät ole muuta ammatillista koulutusta vaan yksi tavoite tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Ne ovat lähtökohtaisesti esim. ammatillisen osaamisen piloteilla rahoitettua (oma rahoituskoodi) tai esim. yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden korotuksia (muuta kautta rahoitettu, koska korotuksia ei rahoiteta valtionosuuksilla).

Kysymys: Tuodaanko muuna ammatillisena koulutuksena ollenkaan esim. korttikoulutuksia, jos opiskelija suorittaa vain kokeen, mutta ei osallistu koulutukseen.
Vastaus: Jos koulutuksenjärjestäjä katsoo, että kyse on valtionosuusrahoitteista muusta ammatillisesta koulutusta. Tällöin esim. opiskelijalta perittävät maksut ovat enintään 50% koulutuksenjärjestäjän kustannuksista. Pelkkä kokeeseen osallistuminen ei myöskään ole osaamisen hankkimista (vrt. näytöt tutkintotavoitteisessa koulutuksessa) eli opiskeluoikeus siirretään tällöin KOSKI-palveluun 0% läsnäololla. Onko ammatillinen koulutuksenjärjestäjä myöskään taho, joka myöntää opiskelijalle suoritteen kortin suorittamisesta? Jos koulutuksenjärjestäjä järjestää vain päivän kestäviä muun ammatillisen koulutuksen koulutuksia, KOSKI-palveluun tuodaan vain 1 päivän kestävä koulutus, jossa tila on suoraan ”valmistunut”.

Kysymys: Jos toinen koulutuksen järjestäjä ostaa meiltä oppisopimuskoulutuksen opinnot ja osaamisen osoittamisen, näitä opiskelijoitako ei siirretä koskeen meidän oppilaitoksessamme?
Vastaus: Kyllä siirretään. Ammatillisen oppilaitoksen/oppisopimustoimiston hankkima koulutus siirretään myös myyvästä oppilaitoksesta KOSKI-palveluun. Jos kyse on koko tutkinnon ostamisesta toiselta koulutuksenjärjestäjältä laajennettuun oppisopimuskoulutukseen perustuen, opiskeluoikeudet linkitetään. Jos toinen ammatillinen oppilaitos ostaa yksittäisiä tutkinnon osien/osa-alueiden/tutkinnon osaa pienempien kokonaisuuksien suorituksia/muuta ammatillista koulutusta, opiskeluoikeuksia ei linkitetä mutta myyvä ammatillinen oppilaitos siirtää opiskeluoikeuden joka tapauksessa KOSKI-palveluun. Myyvän ammatillisen oppilaitoksen opiskeluoikeuksissa rahoitusmuotona on aina ”muuta kautta rahoitettu”.

Kysymys: Voisiko tuota OPH:n UKK-palstalla (https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya) olevaa vastausta täsmentää: Kirjataanko todistuksen antopäivämääräksi heti osaamisen arvioinnin jälkeinen päivä vai odotetaanko 14 vrk mahdollisen arvioinnin tarkistamista varten? ”Arviointi ja todistukset - Ammatillinen koulutus: Todistus annetaan ja päivämäärä kirjataan siten, että opiskelijalla on ollut mahdollisuus pyytää osaamisen arvioinnin tarkistamista ja oikaisua. Opiskelija voi pyytää arvioinnin tarkistamista 14 päivän kuluessa siitä, kun hänellä on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset ja tiedon arviointiperusteiden soveltamisesta suoritukseensa.”
Vastaus: KOSKI-tiimi vie viestiä ammatillisen osaamiseen yksikköön. Koulutuksenjärjestäjien kannattaa myös itse olla suoraan yhteydessä yksikköön.

Kysymys: Koulutuksenjärjestäjillä on yleisesti käytössä todistuksen päivääminen 14 vrk viimeisen arviointipäätöksen jälkeen. Jos ohjeistusta/linjausta on nyt muutettu tästä pitäisi tiedottaa koulutuksenjärjestäjiä laajemmin niin että tieto kulkee kaikille koulutuksenjärjestäjille. 
Vastaus: Kysymys kannattaa esittää suoraan ammatillisen osaamisen yksikölle. Ammatillisen koulutuksen yksikön pitämässä todistuswebinaarissa 14.2.2020 todistuksen kirjaamispäivästä todettiin seuraavasti: Kun opiskelija saavuttaa tavoitteeksi asetetun tutkinnon, niin opiskeluoikeus päättyy samalla. Koulutuksen järjestäjän on mietittävä todistuksen antamisprosessi kokonaisuutena viimeisestä arviointikeskustelusta. Käytännössä ei ole suositeltavaa, että tutkintotodistus päivättäisiin viimeisen arviointikeskustelun päivämäärälle. Prosessissa on huomioitava mm.: Opintorekisteriotteen laatiminen ja tarkistaminen sekä annettavan todistuksen laatiminen, tarkistaminen, allekirjoittaminen, mahdollinen leima, opiskelijalle antaminen, kopion säilyttäminen. 

KOSKI-klinikka 6.3.2020 (Yleissivistävä koulutus)

Tiedotettavaa:

KOSKI-tietomalliin on perusopetuksen opiskeluoikeuksille ja lukion opiskeluoikeuksille lisätty uusi oma rakenteensa oppilaan/opiskelijan täydentäville oman äidinkielen opinnoille. KOSKI-tiimi tiedottaa koulutuksenjärjestäjiä asiasta ensi viikolla. Koulutuksenjärjestäjien odotetaan alkavan siirtää täydentäviä oman äidinkielen opintoja opiskeluoikeuksiin syyslukukaudesta 2020 eteenpäin.

Rahoituksenlaskennan viimeisin 20.1.2020 tilanteen mukainen lukio-vertailu julkaistu sivulla: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=85036904

Kysymys: Onko lukioiden vertailuaineiston osalta mahdollista saada poiminnassa mukana olevien opiskelijoiden nimet, koska emme pysty ilman niitä korjaamaan aineistossa näkyviä virheitä? Meidän omassa aineistossamme ei ole omien tarkastusten mukaan virheitä mutta lukumäärissä on heittoja, joihin emme pääse käsiksi ilman että saamme tiedon poiminnassa mukana olevien nimiä. Tai oppijanumerot edes?
Vastaus: Kysyjän kannattaa olla yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen, jos eroavan lukumäärän syytä ei saada selville KOSKI-raportteja käyttämällä.

Kysymys: Vuosiluokkiin sitomaton oppilas valmistuu peruskoulusta. Miten Koskessa pitää näkyä 9-luokan suoritus?
Vastaus: 9. vuosiluokan suoritus näkyy tismalleen samanlaisena kuin tavalliseen tapaan peruskoulunsa päättävillä oppilailla. 9. vuosiluokan välilehdellä ei siis näy arviointeja, vaan arvioinnit näkyvät vain päättötodistuksella. 9. vuosiluokan vahvistuspäiväksi merkitään sama päivä kuin päättötodistuksen vahvistuspäiväksi sekä valmistumispäiväksi.

Kysymys: Mitä toimenpiteitä täytyy tehdä, jos koulu jostain syystä ei ole siirtänyt 9. luokkalaisia ajoissa koskeen? Yhteishakua ajatellen.
Vastaus: Koulutuksenjärjestäjän tulee siirtää 9. luokkalaisten oppiainetiedot yksilöllistämistietoineen KOSKI-palveluun välittömästi. Tämän jälkeen koulutuksenjärjestäjän tulee olla yhteydessä palveluosoitteeseen virkailija(at)opintopolku.fi, jotta oppilaan hakemus voidaan linkittää KOSKI-palveluun siirrettyihin tietoihin.

Kysymys: Osalla lukioita on vaikeuksia korjata useammasta matematiikan oppiaineesta aiheutuvia virheitä. Onko tietoa, milloin tehdään seuraava lukion ainevalinnat-tilasto?
Vastaus: KOSKI-palveluun saa siirtää kerrallaan vain yhden matematiikan oppimäärän mukaisia opintoja. Kun opiskelija valitsee matematiikan oppimäärän ensimmäisen yhteisen kurssin jälkeen, tulee ensimmäinen kurssi siirtää heti osaksi valittua matematiikan oppimäärää. Jos opiskelija vaihtaa matematiikan oppimäärää, tulee hänen toisessa oppimäärässä suorittamansa kurssit siirtää uuden oppimäärän kursseiksi lukion opetussuunnitelman perusteiden ohjeiden mukaisesti. Siirto tulee tehdä mitä pikimmiten. Virheilmoitus tarkoittaa, että KOSKI-palveluun ei siirry mitään opiskeluoikeuteen liittyviä muuttuneita tietoja eli virhe matematiikan oppimäärässä estää esimerkiksi muuttuneen tila-tiedon välittämisen KOSKI-palveluun. Tämän takia virheen korjaamisessa ei ole hyväksyttävää venyttää virheen korjaamista siihen asti, kunnes ainevalintojen poimintoja otetaan KOSKI-palvelusta.

Kysymys: Näkyykö Koskessa esiopetus onko koulu vai varhaiskasvatustoimipaikka - ilmeisesti uusi tieto välitettäväksi Koskeen?
Vastaus: KOSKI-palveluun ei tarvitse erikseen välittää tietoa onko kyseessä oppilaitos vai varhaiskasvatustoimipaikka. Tiedonsiirrossa välitetään tunnisteena oppilaitoksen/varhaiskasvatustoimipaikan oid, josta KOSKI tunnistaa Opintopolun organisaatiopalvelun tiedoista onko kyse oppilaitoksesta vai varhaiskasvatustoimipaikasta. Koulutuksenjärjestäjä löytää tarvitsemansa oppilaitosten ja varhaiskasvatustoimipaikkojen oid:t organisaatiopalvelusta. Lisää tietoa organisaatio-oid:sta https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=94578842.

Kysymys: Milloin aikuisten perusopetuksen kurssien suoritukseen on tullut rahoitustieto pakollisena - meiltä ilmeisesti siirtynyt suorituksia ilman rahoitustietoa?
Vastaus: Rahoitusmuoto-tiedon siirtäminen tila-tiedon yhteydessä myös aikuisten perusopetuksen opiskeluoikeuksille muuttui pakolliseksi tammikuun lopussa. Tällöin kaikille läsnäoleville opiskelijoille tulee korjata rahoitusmuoto myös aikaisempiin eikä vain viimeisimpään rahoitukseen vaikuttaviin opiskeluoikeuden tila-tietoihin (läsnä & valmistunut).

Kysymys: Kuinka pitkälle taaksepäin pitää tietoja korjata? Pitääkö tiedot korjata myös opiskeluoikeutensa päättäneille opiskelijoille?
Vastaus: KOSKI-tiimi tarkentaa valtionosuudet-yksikön kanssa mistä alkaen vanhojen opiskeluoikeuksien tila-tietoihin tulee korjata rahoitusmuoto.

Kysymys: Jos oppilaan opetussuunnitelma vaihtuu toiminta-alue opetuksesta normaaliin yleisopetukseen, pitääkö meidän luoda oppilaalle uusi opiskeluoikeus, vai voidaanko vaihtaa ops samaan opiskeluoikeuteen? Vastaus: KOSKI-palveluun ei luoda oppilaalle uutta opiskeluoikeutta oppilaan vaihtaessa toiminta-alueittain opetuksesta oppiaineittain tapahtuvaan opetukseen tai toisinpäin. Aiemmin vahvistetuilla vuosiluokan suorituksilla näkyy vanha vuosiluokan todistus, jossa arvioinnit näkyvät joko toiminta-alueittain tai oppiaineittain. Sen vuosiluokan vuosiluokkasuoritukselle jolloin muutos tapahtuu kirjataan arvioinnit oppiaineittain tai toiminta-alueittain sen mukaan millainen vuosiluokkatodistus oppilaalle sinä vuonna annetaan. Opiskeluoikeuden lisätiedoissa tulee näkyä erityisen tuen päätösjakso sille ajalle lisätietoineen ”opiskelee toiminta-alueittain: kyllä” kun oppilas on opiskellut toiminta-alueittain. Erityisen tuen jakso pitää päättää ja luoda mahdollinen uusi päätösjakso lisätiedolla ”opiskelee toiminta-alueittain: ei” jos oppilas on lopettanut toiminta-alueittain opiskelun mutta saa edelleen erityistä tukea. Jos opintohallintojärjestelmässä oppilaan tietoihin ei saada yhdistettyä sekä toiminta-alueittain tapahtunutta opetusta ja oppiaineittain tapahtunutta opetusta, tulee huolehtia siitä, että vaikka tietoja monistettaisiin, jatketaan KOSKI-palvelussa saman opiskeluoikeuden päivittämistä niin, että alkuperäiset tiedot säilyvät KOSKI-palvelussa.

Kysymys: Peruskoulun 2 oppilasta eivät sitten joululoman päättymisen ole ilmestyneet kouluun - tietoa ei ole miksi eivät. Erotetaanko heidät vai jäädäänkö odottelemaan ja kuinka kauan mitä tapahtuu eli merkitään toistaiseksi väliaikaisesti keskeytyneiksi?
Vastaus: KOSKI-tiimi ei pysty vastaamaan koulutuksenjärjestäjän hallinnollisiin päätöksiin liittyviin kysymyksiin. Kysymys tulee esittää OPH:n perusopetus- ja varhaiskasvatusyksikön asiantuntijoille kuinka tällaisessa tilanteessa tulisi toimia.

Kysymys: Meillä taitaa olla virheellinen ohjeistus, kun kotiopetukseen siirtyvät neuvotaan merkitsemään eronneiksi. Eikös nämä oppilaat siirretä Koskeen läsnä tarkenteella kotiopetus?
Vastaus: Kotiopetusoppilaiden tulee näkyä tilassa ”läsnä” siinä koulussa, jossa oppilaalla on tutkiva opettaja/koulutuksenjärjestäjän määräämässä koulussa. Opiskeluoikeuden lisätiedoissa tulee näkyä kotiopetusjakso(t) päivämäärineen.

Kysymys: Onko millaista tietoa puuttuvien koski-raporttien valmistumisajasta? Kaipailen siis aikuisten perusopetuksen ja perusopetukseen valmistavan opetuksen raportteja.
Vastaus: Aikuisten perusopetuksen raportti on kehityksessä ja julkistetaan piakkoin. Perusopetukseen valmistavan opetuksen raportti menee kehitykseen kevään aikana.

Kysymys: Oliko niin, että esiopetuksen oppilaat merkitään eronneiksi, kun siirtyvät 1. vuosiluokalle?
Vastaus: Jos esiopetuksen oppilas päättää esiopetuksen opiskeluoikeuden siirtyäkseen perusopetukseen, esiopetuksen suoritus vahvistetaan ja opiskeluoikeus päätetään tilaan ”valmistunut”. Jos oppilas päättää esiopetuksen muusta syystä kuin siirtyäkseen perusopetukseen, esim. vaihtaa esiopetuksen suorituspaikkaa kesken, merkitään vanha opiskeluoikeus tilaan ”eronnut”.

Kysymys: Oliko noissa perusopetuksen raporteissa sisällä pidennetyn oppivelvollisuuden esiopetuksen oppilaat, vai mistä ne sai raportille?
Vastaus: Esiopetuksen oppilaat löytyvät esiopetus-raportilta.

Kysymys: Pitäisikö minun kuntatason pääkäyttäjänä siis saada raportille koulussa olevat esioppilaat? KOSKI-palvelu ei näytä minulle esiopetus-raporttia. 
Vastaus: KOSKI-palvelussa on tässä kohtaa ilmeisesti jonkinlainen bugi, jossa kuntatason pääkäyttäjä ei näe kyseistä raporttia. Kysyjän kannattaa olla yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen. 

KOSKI-klinikka 28.2.2020 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Jos opiskelija on suorittanut kaikki tutkinnon osat ja hänelle laitetaan vahvistuspäiväksi 1.6.2020 (jolloin saa todistuksen) tai aikaisempi päivämäärä esim. 14.5 viedyssä koskisiirrossa vahvistus pv on 1.6.2020. Onko tämä opiskelija mukana todistusvalinnoissa? Suorituspäiväksi silloin tulee 1.6.2020.
Vastaus: Kyllä on mukana

Kysymys: Meille tuli raportti sähköpostiin otsikolla KOSKI-tietovarannossa havaitut virheet yhteisissä tutkinnon osissa. Onko raportti ja tiedot otettu milloin, osaa virheistä en löytänyt meidän puolen järjestelmästä
Vastaus: Raportti on otettu viikolla 8. Jos et löydä virheitä, niin voit laittaa viestiä meille osoitteeseen koski@opintopolku.fi, niin katsotaan tarkemmin raportissa mainittuja virheitä.

Kysymys: Meillä tulee KOSKI-siirroissa virhe, jos opiskelijan väliaikaiselle keskeytykselle ei ole merkitty rahoitusta. KOSKI-tiedotteen mukaan rahoitus vaaditaan vain tiloille "läsnä", "loma" ja "valmistunut". Onko tämä opintohallintojärjestelmästä johtuva virheilmoitus vai Koskesta?
Vastaus: Kannattaa kysyä opintohallinto-ohjelman toimittajalta, että lähettääkö väliaikaisen keskeytyksen päättymispäivän jälkeiselle ”Läsnä” -tilalle rahoitusmuodon?

Kysymys: Eikö amk-todistusvalintawebinaarissa sanottu, että jos opiskelija valmistuu 1.6.2020, niin hän ei ole mukana todistusvalinnassa, vaikka tiedot olisi Koskessa 15.5. mennessä? Minulle ainakin jäi se käsitys, että pitää nimenomaan valmistua viimeistään 15.5.2020
Vastaus: Todistusvalinnassa ovat mukana keväällä 2020 valmistuvat hakijat, joiden tarvittavat suoritustiedot sekä tutkintosuorituksen (KOSKI-tietovarannossa ns. päätason suoritus) vahvistuspäivämäärä ovat siirrettynä/tallennettuna KOSKI-tietovarantoon 15.5.2020 mennessä. Näitä suoritustietoja ovat seuraavat: Osasuoritusten arvosanat:
Perustutkinnon painotettu keskiarvo
Koko tutkintosuorituksen (KOSKI-tietovarannossa ns. päätason suoritus) vahvistus. Vahvistuspäivämääräksi asetettu viimeistään 1.6.2020

Huom!
Jos vahvistustietoa ei ole KOSKI-tietovarannossa 15.5.2020 hakija ei ole mukana todistusvalinnassa.
Jos opiskelijan näyttö on vasta 15.5. jälkeen ei hakija ole mukana todistusvalinnassa. 

Kysymys: Onko joku raja sille, kuinka pitkän väliaikaisen keskeytyksen voi opiskelijalle merkitä?
Vastaus: Keskeytykselle ei ole mitään aikaa. Se on oppilaitoksen päätettävissä.

Kysymys: Onkohan joku ammatillisen koulutuksen järjestäjä jo onnistunut saamaan keskiarvon näkyviin Koskeen? Olisi kiva tietää miten ja missä se siellä näkyisi.
Vastaus: Ohje missä painotettu keskiarvo löytyy on alla olevassa linkissä kohdassa: Suorituksen perustiedot opiskeluoikeuden valmistuessa https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/2.1.+Ammatillisten+perustutkintojen+suoritustiedot

Kysymys: Todistuswebinaarissa sanottiin, että todistukseen suoritetuista osista merkitään myös painotettu keskiarvo. Pitääkö tämä keskiarvo tuoda Koskeen? Scheemassa ei mielestäni tätä ole.
Vastaus: Osatutkintotavoitteiseen opiskeluoikeuteen ei voi siirtää scheman mukaan painotettua keskiarvoa.

Kysymys: Tällä hetkellä KOSKI-rajapinnasta ei saa laskettuja / pääteltyjä tietoja esim. opiskelijavuoteen kuuluvien päivien summaa. Onko ajatusta että sellaisen tiedon joskus rajapinnan kautta saisi ulos?
Vastaus: Ei ole suunnitelmissa sellaista rajapintaa

Kysymys: Pitääkö duplikaattien yhdistämisestä pistää viestiä teille vai voinko vain muuttaa oppijalle oppijanumeron? Meillä on nyt yksi opiskelija, joka on luotu ilman hetua ja olemme myöhemmin saanut hänen hetun tietoon. En kuitenkaan pysty hetua lisäämään, sillä oppija löytyy jo Oppijanumerorekisteristä hetullaan.
Vastaus: Laita viestiä osoitteeseen koski@opintopolku.fi niin poistamme henkilötunnuksettomasta oppijanumerosta yksilöinnin, niin duplikaatin linkitys onnistuu. Yritämme mahdollistaa tulevaisuudessa KOSKI-pääkäyttäjän oikeuteen yksilöinnin purkamisen.

Kysymys: Kun ainoana koski-asioita oppilaitkosessa hoitanut oppilaitoksessa henkilö äkillisesti vaihtuu, mistä uuden/uusien hlöiden kannattaa aloittaa, jotta hommat saadaan hoitumaan
Vastaus: KOSKI ABC-koulutus https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Koulutukset+ja+tilaisuudet
KOSKI-käyttäjäohjeet: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=68736469

Kysymys: Onko vipuseen jo julkaistu 2020 opiskelijavuosia?
Vastaus: Ei ole vielä julkaistu

Kysymys: miksi viesti Koski-tietovarannossa havaittu virhe -otsikolla ei tullut suoraan Koski-pääkäyttäjille, vaan koulutusorganisaation yleiseen osoitteeseen? Tuohan on juuri sellaista viestintää, joka pitäisi ehdottomasti tulla suoraan kohdennetusti pääkäyttäjille (etenkin kun sisältää arkaluontoista tietoa)
Vastaus: olemme lähettäneet sen yhdelle KOSKI-pääkäyttäjälle, mutta tulevaisuudessa voimme lähettää sen kaikille.

Kysymys: Lomajakson kirjaamisohje on päivittynyt pari viikkoa sitten. Jatkossa kaikista lomajaksoista tulee välittää tieto. Mistä alkaen näin tulisi toimia (menneisyyteen) ja kirjataanko esim. 3pv:n mittaiset lomajaksot?
Vastaus: Kirjausohjeisiin oli ennen aikaista tietoa. Voi olla, että tulevaisuudessa muuttuu kirjausohjeet, mutta nyt mennään edelleen vanhojen mukaan, korjataan ohjeet.

Kysymys: meillä toisen koulutuksen järjestäjän ostama oppisopimuslainen, Primuksessa näkyy vaikka mitä Koski-virheilmoituksia hänen kohdallaan. Olen verrannut hänen tietojaan muihin vastaavien opiskelijoiden tietoihin, ei merkittävää eroa. Onko mahdollista että virheiden syy onkin hänen päävastuullisen koulutuksen järjestäjän tallentamissa tiedoissa, vaikka "koski-herja" näkyykin meillä?
Vastaus: ei ole mahdollista

Kysymys: Emme pääse muuttamaan Koski-palvelussa (Opintopolussa) organisaatiomme tietoja kohdasta Koski-virheilmoitusten sähköpostiosoitetta, jotka olemme jos kertaalleen sinne muuttaneet. Miten tämä onnistuu?
Vastaus: Jos ette pääse muokaamaan niitä Koulutustoimijan vastuukäyttäjän oikeuksilla, niin laittakaan  viestiä meille koski@opintopolku.fi osoitteeseen.

Kysymys: Tulevaisuudessa, toivottavasti pian saamme toiminnon että voimme siirtää koskeen tietoja toimipistetasolla. Nyt olemme siirrot tehneet oppilaitos tasolla. Mitä tulee ottaa huomioon kun tällainen muutos mahdollisesti saadaan?
Vastaus: Toimipistetasolle pystyy jo suoritukset siirtämään, mutta opiskeluoikeus on aina oltava oppilaitostasolla, joten käyttäjätunnukset pitävät olla myös oppilaitostasoiset.

Kysymys: Keskiarvon laskentaan liittyen vielä: jos mukana mukautettujan tutkinnon osia, niin näkyykö tähän liittyvä lisätieto KOSKI-palvelussa / pitäisikö näkyä? En ole vielä tutkinut asiaa niin tietää tarkastella
Vastaus: mukauttaminen näkyy tutkinnon osan tasolla

KOSKI-klinikka 21.2.2020 (Yleissivistävä koulutus)

Tiedotettavaa:

KOSKI-tiimi on pitänyt helmikuussa yleissivistävän koulutuksia ja koulutusten tallenteet ja materiaalit löytyvät osoitteesta: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Koulutukset+ja+tilaisuudet

Koulutuksenjärjestäjille lähetettiin laaja tiedote 18.2.2020: tiedotteet löytyvät myös KOSKI-palvelun wikisivulta: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/KOSKI-tiedotteet

Kysymys: Lukiokoulutuksesta lähetettiin korjauspyyntöjä lukioille - onko perusopetuksesta tulossa vastaavaa?
Vastaus: Vertailuraportteja tuotetaan jatkuvasti myös perusopetukselle ja ne julkaistaan osoitteessa https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=85036904. Suosittelemme koulutuksenjärjestäjiä perehtymään vertailuraportteihin, tulostamaan KOSKI-palvelun omia raportteja ja vertaamaan niissä näkyviä tietoja omiin opintohallintojärjestelmiinsä ja tekemään oma-aloitteisesti korjauksia. Suoria korjauspyyntöjä lähetetään siinä vaiheessa, kun tilastokeskus alkaa hyödyntää KOSKI-palvelua perusopetuksen tilastointia varten.

Kysymys: Ilmoititte n. 18.2. uusista Kosken tiedoista esim luva-opinnoissa. Oletteko suoraan olleet yhteydessä opintohallintojärjestelmien toimittajiin asiassa?
Vastaus: KOSKI-tiimi on jatkuvassa yhteydessä ja tiedottaa kaikkia opintohallintojärjestelmän toimittajia KOSKI-tietomallissa tapahtuvista muutoksista.

Kysymys: Aikuislukiossa voi olla aineopiskelija, joka suorittaa sekä perusopetuksen että lukion kursseja. Hänellä on kaksi opiskeluoikeutta. Ovatko tämän opiskelijan aineopiskeluna suoritetut kurssit sekä perusopetuksen että lukion puolelta mahdollista laskea mukaan laskennallisiin vos-rahoitteisiin kursseihin? Eli voidaanko molemmat opiskeluoikeudet merkitä vos-rahoitteisiksi?
Vastaus: Ei voida. Opiskelija voi olla valtionosuusrahoituksen perusteena vain yhdestä, ensimmäisenä alkaneesta opiskeluoikeudesta. Tätä säätelee Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki 1705/2009 48§ 4 mom. Toinen, myöhemmin alkanut opiskeluoikeus pitää siis merkitä rahoitusmuodolla ”muuta kautta rahoitettu”.

Kysymys: Vain toisesta siis voi merkitä vos-rahoitteiseksi, vaikka tämä aineopiskelija on samassa koulussa (opinnot suoritettaan samassa aikuislukiossa)?
Vastaus: Opiskelija voi saada valtionosuusrahoitusta vain yhdestä opiskeluoikeudesta kerrallaan riippumatta siitä tapahtuuko opiskelu samassa vai eri oppilaitoksessa.

Kysymys: Siirtyvätkö nuo kaikki OPH:n uusissa ohjeissa mainitut tiedot nyt opintohallintojärjestelmistä Koskeen? Emme ole ehtineet käydä kaikkia läpi, mutta emme haluaisi taas ryöppyä uusia virheilmoituksia, jos tietoja aletaan täyttää.
Vastaus: Asiaa kannattaa tiedustella omalta opintohallintojärjestelmän toimittajalta. Virheilmoituksia uusista tietomallin lisäyksistä ei pitäisi aiheutua. Virheilmoituksia syntyy yleensä vain, kun tiedonsiirtoon tehdään validaation kiristyksiä. Viimeisimmän tiedotteen mukaisista uusista asioista edellytys rahoitusmuodosta lukion ja aikuisten perusopetuksen opiskeluoikeuksissa aiheuttaa virheilmoituksia.

Kysymys: Lukio-paikan vastaanottanut- aloittanut keskeytyksellä. Aloittaa oikeasti opinnot vasta 1.8.2020 meidän lukiossa. Rahoitus ok, mutta nyt ei mene läpi, virhe KOSKI-järjestelmän palauttama virheilmoitus: Opiskeluoikeuden tilalta lasna puuttuu rahoitusmuoto, - silti nuo tiedot ovat ok, meidän mielestämme.
Vastaus: Kysyjän kannattaa olla yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen jotta voidaan tarkistaa mitä tietoja tiedonsiirto lähettää.

Kysymys: Miten merkitään erityisopetuksen toteutuspaikka? Nyt Koskeen pyydetään toisenlaista jaottelua kuin aikaisemmin Tilastokeskus on kysynyt. Toteutuspaikkatietona aikaisemmin ollut: 1-20% yleisopetuksessa, 21-50% yleisopetuksessa. 51-99% yleisopetuksessa, kokonaan erityisryhmässä, kokonaan yleisopetuksessa. Tällaiset tiedot annettiin 20.9.2019 tilastokeskukselle.
Vastaus: KOSKI-palvelun käyttöönoton myötä Tilastokeskus on ilmoittanut itse haluavansa siirtyä uuteen jaotteluun ja sen mukaan KOSKI-palveluun on rakennettu uusi koodisto: https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/erityisopetuksentoteutuspaikka/latest. Opintohallintojärjestelmien pitää varmistaa, että tiedonsiirrot onnistuvat uuden koodiston mukaisesti. HUOM! 4.6.2020 OPH:n juristien linjauksen mukaisesti KOSKI-palveluun ei kerätä tietoa erityisopetuksen toteutuspaikasta, sillä Lakiin valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä ei kuulu pelkästää Tilastokeskusta varten kerättävät tiedot.

Kysymys: Mistä löytyy alussa mainittu kurssikertymä -simulaation aikuisten perusopetukselle?
Vastaus: Kaikki vertailuraportit julkaistaan osoitteessa: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=85036904 ja sieltä kyseinen raportti: Simulaatio: Aikuisten perusopetuksen kurssisuoritukset ja rahoituksen laskenta 3.2.2019:

Kysymys: Voiko ulkomainen vaihto-opiskelija olla LUVA-opiskelija?
Vastaus: KOSKI-tiimi selvittää asiaa.

KOSKI-klinikka 7.2.2020 (Yleissivistävä koulutus)

Tiedotettavaa:

KOSKI-tiimi järjestää webinaareja yleissivistävän koulutuksen puolella helmi- ja maaliskuussa. Webinaarien aikataulut löytyvät wikin ajankohtaista-sivulta Aikataulut yleissivistävän webinaareihin: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Ajankohtaiset ja webinaarien materiaalit ja tallenteet julkaistaan jälkikäteen wikin koulutukset ja tilaisuudet-osiossa https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Koulutukset+ja+tilaisuudet.

Lukioiden erityistehtävien koodisto on uusittu: Käytössä olevat uudet koodiarvot ja käytöstä poistuneet koodiarvot löytyvät koodistosta ”Erityinen koulutustehtävä” https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/erityinenkoulutustehtava/latest. Opiskeluoikeuksia ei voi enää päivittää vanhoilla, käytöstä poistuneilla koodiarvoilla vaan päivitykset tulee tehdä uusien koodiarvojen mukaisesti.

KOSKI-tiimi on vienyt tuotantoon uuden validaation, jonka myötä lukion opiskeluoikeuksien ja aikuisten perusopetuksen opiskeluoikeuksien tilojen ”läsnä” ja ”valmistunut” yhteydessä on pakollista siirtää tieto rahoitumuodoista.

Päivitetyt lukio-ohjeet KOSKI-palvelun wikissä: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Lukion+opiskeluoikeuksien+tiedot+KOSKI-palvelussa
Päivitetyt Perusopetuksen ohjeet: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Perusopetuksen+suoritustiedot

Julkaistut vertailuraportit, viimeisimpänä Valtionosuus-yksikön tuottamat vertailuraportti aikuisten perusopetuksen rahoituksenlaskentaan vuodelta 2019: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=85036904  ja sivulta: Simulaatio: Aikuisten perusopetuksen kurssisuoritukset ja rahoituksen laskenta 3.2.2019: 

Kysymys: Vielä viime viikolla sanottiin, että esim. lukioon valmistaville ja aikuisten perusopetuksen opiskelijoille voi halutessaan laittaa rahoitustiedon. Tämä on siis muuttunut?
Vastaus: Aikuisten perusopetuksen validaatio siirtyi tuotantoon aiottua aiemmin, mutta lähtökohta on ollut että tieto rahoitusmuodosta on pakollinen osa KOSKI-palveluun siirrettävää tietosisältöä myös LUVA:n ja aikuisten perusopetuksen opiskeluoikeuksissa.

Kysymys: Osaatteko sanoa koska saadaan tarkennuksia tuossa lukion ohjeessa mainittuun opiskeluoikeuteen "Opiskelija suoritttaa osan opinnoistaan toisessa suomalaisessa yhteistyölukiossa"? Koskisiko tämä ohjeistus esimerkiksi ns. vaihtourheilijoita? 
Vastaus: Jotta lukion opiskeluoikeuksien valtionosuusrahoitus kohdentuu oikein sille lukiolle, jonka kuuluu saada valtionosuusrahoitusta, kotimaisen lukion vaihtojakson aikana opiskelijan opiskeluoikeus näkyy edelleen ”läsnä” kotilukiossa. Vaihtolukio luo opiskelijalle aineopiskelijan opiskeluoikeuden rahoitusmuodolla ”muuta kautta rahoitettu”. Kotilukio hyväksilukee suoritetut kurssit osaksi omaa suoritustaan opiskelijan palatessa oppilaitokseen.

Kysymys: Mistä näen, tai mikä on esiopetuksen Yhteishaun koulutaso, koulukoodi ja oppilaitoksen tunniste Opintopolkuun. Esiopetus on meillä varhaiskasvatuksen alla ja oppilaat eivät vielä ole siirtyneet Koskeen.
Vastaus: ”Yhteishaun koulutaso” ei ole KOSKI-palvelun käyttämä termi. Oppilaitoksen tunnisteen voi tarkistaa virkailijan opintopolusta organisaatiopalvelusta, kunhan varhaiskasvatuksen toimipaikat on ensin luotu Vardaan. Oppilaitoksen/varhaiskasvatuksen toimipaikan tunniste on aina muotoa 1.2.246.562.10.XXXXXXXXXX.

Kysymys: Opiskelija on eronnut esim. 4.2.2020 eli jakson päättymisen ja koeviikon jälkeen. Opiskelija aloittaa uudessa lukiossa 5.2.2020 uuden jakson alkaessa. Eropäivä on siirretty koskeen. Edellisen jakson arvioinnit kuitenkin pannaan toimeen primuksessa 27.2.2020 eli eropäivän jälkeen kortille tulee vielä suorituksia primukseen ja koskeen. Olen testannut, että pystyn siirtämään nämä arvosanat koskeen eropäiväkortille myös eropäivän jälkeen. Arviointipäivät ovat ennen eropäivää, mutta ne siirretään Koskeen vasta eropäivän jälkeen. Onko tämä toimintatapa ok? Tämä tilanne on jaksojen vaihtuessa aika monessa lukiossa.
Vastaus: Kyllä on, KOSKI-palveluun siirretään ne suoritukset, jotka opiskelija on todellisuudessa suorittanut, vaikka arviointipäivä olisi eropäivän jälkeen. Tällöin tietysti pitää vain varmistaa, että opiskelijan tiedot siirtyvät edelleen KOSKI-palveluun, vaikka hänet on jo merkitty eronneeksi.

Kysymys: Onko yksityisten päiväkotien eskareiden Koski-siirroista jotakin infoa. Eskarit ovat meillä Primuksessa, mutta ei ole tietoa, miten ne saadaan siirtymään Koskeen.
Vastaus: Yksityiset päiväkodit siirtävät vain ne esiopetuksen opiskeluoikeudet KOSKI-palveluun, joista maksetaan suoraa valtionosuusrahoitusta yksityiselle varhaiskasvatustoimijalle. Varhaiskasvatuksen toimipaikat on ensin luotu Vardassa. Tämän jälkeen olkaa yhteydessä KOSKI-tiimin palveluosoitteeseen, josta myönnetään tarvittavat KOSKI-pääkäyttäjäoikeudet sekä katsotaan kuntoon tarvittavat palvelukäyttäjätunnukset järjestelmää varten.

Kysymys: Mitä seuraavaksi on kehitteillä? Voisiko jotenkin toimia yhteistyössä. Nyt me annamme oppilaitoksille ohjeita, jotka joudumme seuraavalla viikolla perumaan, mutta uusia ohjeita ei ole antaa tilalle.
Vastaus: KOSKI-tiimi ryhtyy julkaisemaan wikisivuilla säännöllisesti kehityslistalla olevia asioita läpinäkyvyyden parantamiseksi. Valitettavasti joihinkin ohjeisiin tulee muutoksia myös sisältöasiantuntijoiden uusien linjausten myötä tai jos havaitaan muutostarpeita esim. rahoituksenlaskennan tietojen oikeinlaskemiseksi.

Kysymys: Miten saan organisaatioon suljetun esiopetuspaikan takaisin?
Vastaus: Varhaiskasvatuksen toimipaikkojen hallinnointi tehdään Varda-järjestelmässä.

Kysymys: Yhteishaku on alkamassa. Jos oppilas muuttaa, minkä päivämäärän jälkeen hakemus ei enää siirry oikeaan kouluun?
Vastaus: Sen päivän jälkeen, kun hakemus on jätetty. Jos oppilas vaihtaa koulua hakemuksen jättämisen jälkeen, tulee asiasta olla yhteydessä opintopolun neuvontaan / virkailijan opintopolun palveluosoitteeseen. 

Kysymys: Toiveena olisi yksinkertaisemmat tavat korjata tietoja takautuvasti Koskeen opintohallintojärjestelmästä käsin. Nyt opintohallintojärjestelmässä on aivan liian monta kohtaa mitä pitää käydä muuttamassa, täyttämässä, poistamassa ennen kuin tieto on oikein Koskessa vaikka ihan vain eropäivän viemiseksi takautuvasti jos oppilas on jo arkistoitu. Järkevää olisi, että virheen voisi korjata suoraan Koskeen. Tuo korjauspyyntöhän saattaa tulla vaikka 10 vuoden päästä, kun opiskelija ensimmäisen kerran kirjautuu Koskeen.
Vastaus: KOSKI-palvelun tiedonsiirtomalli on rakennettu niin, että opintohallintojärjestelmästä siirtyvä tieto päivittää kaiken KOSKI-palvelussa näkyvän tiedon. Tämän vuoksi KOSKI-palvelussa ei ole mahdollistettu tiedon korjaamista käsin sellaisiin opiskeluoikeuksiin, jotka on siirretty opintohallintojärjestelmästä käsin. Seuraava siirto opintohallintojärjestelmästä käsin pyyhkii käsin tehdyt muutokset. KOSKI-tiimi selvittää olisiko mahdollista jossain erityistilanteissa esimerkiksi voida merkitä opiskeluoikeus päättyneeksi suoraan KOSKI-palveluun. Mittavaa tietojen korjausta käyttöliittymästä käsin ei kuitenkaan voida mahdollistaa. Siksi KOSKI-tietojen tarkistamista on tärkeää tehdä jatkuvasti, jotta ei tulisi 10 vuoden päästä pyyntöjä korjata vääriä tietoja.

Kysymys: Oppilaiden koulukuljetustiedot ovat yksirivisissä alkamis- ja päättymispäivä kentissä. Miten Koskeen saadaan tieto useammasta kuljetusjaksosta, joiden välissä on kuljetuksetonta aikaa. Nyt kirjaamme Primukseen uudet päivämäärät vanhojen päälle.
Vastaus: KOSKI-palveluun tallennetaan vain viimeisin tai aktiivinen tieto kuljetusetu-jaksosta. Tieto on tiedonhyödyntäjille tarpeellista vain viimeisimmän/aktiivisen jakson näkökulmasta. Siksi kuljetusetu-tietoon riittää edellisen tiedon korvaaminen uusimmalla tiedolla sen sijaan, että opiskeluoikeuteen siirrettäisiin useita eri aikajaksoja.

Kysymys: Peruskoulun 20.9. tilastoinnin tietojen siirrossa on ollut vielä puutteita (esim. vammaisopetus, erityisopetuksen ryhmä), miten nämä etenevät Kosken ja opintohallintojärjestelmän toimittajien päässä?
Vastaus: KOSKI-palvelussa on valmius ottaa vastaan tiedot tilastoinnin ja rahoituksenlaskentaa varten. Suunnitteilla on muutoksia lisätiedon ”Tukimuodot” siirtämisestä opiskeluoikeuden lisätiedoista vuosiluokkakohtaiseksi lisätiedoksi.

Kysymys: Eli kenelle merkitään ja mitä vammaisopetuksen osalta?
Vastaus: KOSKI-palveluun opiskeluoikeuden tietoihin lisätään tieto ”Vaikeasti kehitysvammainen” tai ”muu kuin vaikeasti kehitysvammainen”, siinä tapauksessa, jos oppilas on näille erityisryhmille tarkoitetussa opetuksessa. Tarkemmat ohjeet KOSKI-palveluun siirrettävistä rahoituksenlaskennan tarvitsemista lisätiedoista: Nuorten perusopetuksen opiskeluoikeuksien lisätiedot: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=94573288

KOSKI-klinikka 31.1.2020 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Siirtyykö keskiarvo jo oikein Koskeen?
Vastaus: KOSKI-palvelussa ollut bugi, joka esti keskiarvon siirtämisen oikein, on korjattu. Kannattaa varmistaa omalta opintohallintojärjestelmätoimittajalta, että lähdejärjestelmästä voi siirtää keskiarvon oikein.

Kysymys: Opiskelija suorittaa Liikunnan ja valmennuksen ammattitutkinnon, valmennuksen osaamisala, Valmentaja koko tutkinnon. Tämän lisäksi hän suorittaa Liikunnan ja valmennuksen ammattitutkinnosta, Liikunnan osaamisalasta yhden tutkinnon osan Yksilöllinen liikunnan ohjaaminen, 30 osp. Ammatillisen osaamisen yksikön todistusohje: Opiskelijalle annetaan tässä tilanteessa liikunnan ja valmennuksen ammattitutkinnon (valmennuksen osaamisala, valmentaja) tutkintotodistus sekä todistus suoritetuista tutkinnon osista: liikunnan ja valmennuksen ammattitutkinto. Tähän todistukseen merkitään ainoastaan yksilöllinen liikunnan ohjaaminen (30 osp) tutkinnon osa. Tutkinnon nimen perään otsikkoon ei tule laajuutta, eikä todistukseen merkitä osaamisalaa eikä tutkintonimikettä. Onhan hänellä kaksi erillistä opiskeluoikeutta Koskessa?
Vastaus: Kyllä, kaksi opiskeluoikeutta, joista toisessa koko tutkinnon suoritus ja toisessa tuo "tutkinnon osa/osia"-tavoitteinen suoritus päätason suorituksena.

Kysymys: Pitikö 2017 VALMA-valmistuneet olla koskessa ja jos piti, miten heidän tietojaan saisi korjattua? KOSKI-ei enää hyväksy vanhan opsin VALMAlaisia koskeen ollenkaan. Jos ei, poistetaanko kaikki valmalaiset koskesta, jotka ovat saaneet todistuksen 2017. Muistelen, että heidät siirrettiin alunperin yhteishakua varten
Vastaus: VALMA-opiskeluoikeudet tulee olla KOSKI-tietovarannossa vasta 1.1.2018 ja siitä eteenpäin aktiivisten opiskeluoikeuksien osalta. Sitäkin vanhempia VALMA-opiskeluoikeus- ja -suoritustietoja voi siirtää KOSKI-tietovarantoon, mutta se edellyttää, että ne voi siirtää oikein (kannattaa ottaa huomioon, että KOSKI-tietomalli ei välttämättä tue kaikissa koulutusmuodoissa vanhanmallisten suoritusten siirtämistä oikein). Jos näin ei voi tehdä, niin sitten nämä opiskeluoikeudet voi mitätöidä KOSKI-tietovarannosta.

Kysymys: Mihin tulee tieto Kosken webinaareista, laitatteko tiedotetta ihan sähköpostilla vai esim. Koski-klinikan kysymys-vastaus-sivulle?
Vastaus: Webinaareista tiedotetaan kaikkia KOSKI-pääkäyttäjiä sekä koulutustoimijan vastuukäyttäjiä. Lisäksi webinaariaikatauluista laitetaan tiedote "KOSKI-tiedotukset"-sähköpostilistalle, jonne voi liittyä osoitteesta https://postit.opintopolku.fi/sympa/subscribe/koski-tiedotukset. Aikataulut löytyvät myös tämän KOSKI-wikin "Ajankohtaiset"-osiosta (linkki: Ajankohtaiset). Keväälle suunnitellun ammatillisen koulutuksen webinaarin ajankohtaa ei olla vielä sovittu.

Kysymys: Juteltiin aiemmin tutkinnon osan koodeista, jotka ovat vaihtuneet 1.1.2020 (jokunen taisi olla jo aiemmin). Oliko nyt niin, että tutkinnon osan koodit vaihdetaan myös 2019 koodin mukaisesti suorittaneille takautuvasti?
Vastaus: Koodeja ei tarvitse vaihtaa kuin niihin opiskeluoikeuksiin, jotka jatkuvat 1.1.2020 puolelle, tai siinä tapauksessa, jos ennen 1.1.2020 päättynyttä opiskeluoikeutta, jossa on osasuorituksina kyseisiä tutkinnon osia, joudutaan päivittämään esimerkiksi virheen korjauksen vuoksi.

Kysymys: Jos oppisopimusopiskelijan oppisopimus meillä keskeytyksellä, voiko opiskella toisessa oppilaitoksessa oppisopimuksella meille ilmoitetun keskeytyksen ajan, kunhan ei ole päällekkäisyyttä (hakeutuu/hakeutunut itse toiseen oppilaitokseen)?
Vastaus: Opiskelija voi opiskella kahdessa paikassa yhtä aikaa. Lisäksi oppisopimuksen keskeytyminenhän ei välttämättä tarkoita opiskeluoikeuden väliaikaista keskeyttämistä, vaan opiskelu voi jatkua koulutussopimuksella ja/tai oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa. Rahoituksen näkökulmasta suoritusrahoituksen ja vaikuttavuusrahoituksen saavat molemmat koulutuksen järjestäjät riippumatta siitä, onko opiskelu päällekkäistä, peräkkäistä vai limittäistä. Opiskelijavuosien kautta laskettavan perusrahoituksen saa aina se koulutuksen järjestäjä, jonka koulutuksessa opiskelu on alkanut aikaisemmin. Jos opiskelija keskeyttää opintonsa väliaikaisesti siinä valtionosuusrahoitteisessa koulutuksessa, joka on alkanut aikaisemmin, toinen koulutuksen järjestäjä saa perusrahoituksen väliaikaisen keskeytyksen ajalta.

Kysymys: Miten toimitaan, jos opiskelijalle tehty hoksi viime vuoden puolella, mutta opintojen aloitus viipyy. Hoksauksen yhteydessä kirjattu myös osaamisen tunnustaminen silloisella päivämäärällä. Emme vielä siirtäneet tietojaan Koskeen eikä eHoksiin. Onko se oikein? Tuleeko siitä joku ristiriita, että tunnustetut suoritukset päivätty ennen opintojen alkua ja jopa eri vuonna?
Vastaus: Opiskeluoikeus pitäisi siirtää KOSKI-tietovarantoon siitä päivästä lähtien, kun koulutuksenjärjestäjä on päättänyt että opiskeluoikeus alkaa. Laki ammatillisesta koulutuksesta 96 § Opiskeluoikeus: "Opiskelijan opiskeluoikeus alkaa koulutuksen järjestäjän päättämänä ajankohtana." Opiskeluoikeus voi alkaa tilalla väliaikaisesti keskeytynyt jos opiskelija hakee heti opintojen alkuun väliaikaista keskeytymistä. Koulutuksenjärjestäjän omissa prosesseissa pitää määritellä kuinka opiskelijan kanssa tehty HOKS ja opiskeluoikeuden aloituspäivämäärä ovat suhteessa toisiinsa. Lähtökohtaisesti jos opiskelijalle on jo tehty HOKS sekä osaamisen tunnustamisia, se tarkoittaa, että hänen opiskeluoikeutensa on jo alkanut. Jos hän ei ole vielä aloittanut opintojaan, hänet tulee joko siirtää läsnäolevaksi 0% läsnäololla tai aloittaa opiskeluoikeus väliaikaisella keskeytyksellä riippuen siitä, kummasta on kyse.

Kysymys: Oliko helmikuun koski-koulutuksiin tulossa myös ammatilliselle tilaisuus?
Vastaus: Keväälle 2020 suunnitellun ammatillisen koulutuksen KOSKI-webinaarin ajankohtaa ei ole vielä päätetty. Tästä tiedotetaan myöhemmin ammatillisen koulutuksen järjestäjien KOSKI-pääkäyttäjiä.

Kysymys: Jäi vaivaamaan aloituksen siirtäjät. Jos opinto-oikeus on, mutta ei ole hoksattu, niin aloituspäivä tulevaisuuteen Läsnä -merkinnällä? Jos on hoksattu, niin vain siinä tapauksessa väliaikainen keskeytys?
Vastaus: Opiskeluoikeus siirretään alkaneeksi siitä päivästä lähtien kuin se on tosiasiallisesti alkanut riippumatta siitä, onko HOKS tehty vai ei. Vastaavasti se, onko opintojensa aloittamista lykkäävä opiskelija nollaprosenttisesti läsnäoleva vai väliaikaisesti keskeyttänyt ei riipu siitä, onko HOKS tehty vai ei, vaan siitä, kummasta on tosiasiassa kyse. Väliaikaiseen keskeyttämiseen vaaditaan aina koulutuksen järjestäjän päätös (ja yleensä opiskelijan oma aloite opintojen keskeyttämiseen esimerkiksi armeijan tai vanhempainvapaan vuoksi).

Kysymys: Onko 2019 vuoden suoritetut tutkinnot ja tutkinnon osat -raportti Vipusessa?
Vastaus: Ei ole vielä tuotannossa. Tiedotetaan sitten, kun löytyy myös tuotannosta.

Kysymys: Mistä löytyy linkit noihin 14.2. webinaareihin?
Vastaus: Ammatillisen koulutuksen yksikön webinaari ammatillisen koulutuksen todistuksista klo 9-10: https://www.oph.fi/fi/tapahtumat/2020/todistukset-ammatillisessa-koulutuksessa-webinaari. Todistuvalintoihin liittyvä webinaari klo 10-12: https://connect.funet.fi/opintopolku.

Kysymys: Uudet tutkinnot astuvat voimaan 1.8.2020. Niissä on ammattitaitovaatimuksille omat koodit. Onko näillä koodeilla joku vaikutus siihen, miten tiedot pitäisi kirjata esim. opintohallintojärjestelmään? Siis siirretäänkö tietoja jatkossa ammattitaitovaatimuksittain Koskeen?
Vastaus: Ei olla vielä mietitty ollenkaan, miten hankittu osaaminen voitaisiin esittää KOSKI-tietovarannossa koodattujen ammatitaitovaatimusten kautta, eli ainakaan 1.8.2020 ei pitäisi tulla tähän liittyen mitään kirjaustapamuutoksia liittyen lähdejärjestelmään tai KOSKI-tietovarantoon.

KOSKI-klinikka 24.1.2020 (Yleissivistävä koulutus)

Tiedotettavaa:

OPH:n juristit ovat linjanneet, että KOSKI-tiimi voi tuottaa koulutuksenjärjestäjille raportteihin tiedon, kuinka paljon lukion opiskelijalla jäljellä rahoitettavia opiskelijavuosia KOSKI-datan mukaan. Koulutuksenjärjestäjille voidaan myös tuottaa raportti, josta koulutuksenjärjestäjät voi tarkistaa oman opiskeluoikeuksiensa kanssa mahdollisia päällekkäisiä opiskeluoikeuksia muissa oppilaitoksissa, jotka voivat vaikuttaa valtionosuusrahoitukseen. Raporttien kehitykselle ei ole vielä aikataulua

Esiopetus – yksityiset varhaiskasvatuksen järjestäjät voivat alkaa tallentaa esiopetuksen oppilaita KOSKI-palveluun. Ostopalveluna tai palvelusetelillä järjestettävän esiopetuksen siirtää aina kaupunki/kunta. Tämä on mahdollistettu tietomallissa, mutta vaatii järjestelmätoimittajilta kehitystyötä.

Valtionosuudet-yksikkö on tuottanut vertailuraportteka, jossa on vertailtu 16.9.2019 koulutuksenjärjestäjien ilmoittamia tietoja KOSKI-palvelussa näkyviin tietoihin. Vertailut on tehty Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta. Vertailuraportit löytyvät osoitteesta: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=85036904 KOSKI-palvelun tulisi vastata Rahoituksenlaskennan tiedonkeruussa ilmoitettuja tietoja ja koulutuksenjärjestäjiltä edellytetään toimenpiteitä tietojen korjaamiseksi KOSKI-palvelussa.

Kysymys: Perusopetuksen osalta 1.-9. luokat. Mikä on tilapäisen keskeytyksen aikaraja, kun se tulee ilmoittaa Koskeen. Esim. oppilas on ulkomailla kuukauden?
Vastaus: Laki perusopetuksesta ei tunne väliaikaista keskeyttämistä, mutta sitä on ohjeistettu käyttämään silloin, kun oppilaan vanhemmat ilmoittavat/hakevat väliaikaista keskeyttämistä tai oppilas on erotettu määräajaksi. Väliaikaisella keskeyttämisellä ei tarkoiteta lyhyitä lomajaksoja. KOSKI-tiimi selvittää, jos tarkempaa linjausta aikarajasta on mahdollista saada.

Kysymys: Mikä on lukiokoulutuksen osalta tilapäisen keskeyttämisen alaraja siis?
Vastaus: Lukiolaki sanoo väliaikaisesta keskeyttämisestä: 23 § Opiskeluoikeus "Opiskelijalla on oikeus väliaikaisesti keskeyttää opiskeluoikeutensa siksi ajaksi, jonka hän on suorittamassa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelusta taikka saa sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista sairauspäivärahaa taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Lisäksi opiskeluoikeus voidaan opiskelijan pyynnöstä väliaikaisesti keskeyttää muusta perustellusta syystä. Koulutuksen järjestäjä päättää lisäajan myöntämisestä ja opiskeluoikeuden väliaikaisesta keskeyttämisestä opiskelijan hakemuksesta. "
Koulutuksenjärjestäjä tekee siis päätöksen väliaikaisesta keskeyttämisestä opiskelijan hakemuksesta, lisäksi määräaikainen erottaminen merkitään väliaikaiseksi keskeyttämiseksi. Mitään varsinaista aikarajaa ei voida lain puitteissa antaa.

Kysymys: Milloin keskeyttämisen pituus vaikuttaa opiskelijan opintojen kestoon ja opiskelijasta saatavaan valtionosuusrahoitukseen?
Vastaus: Tällä hetkellä lukion opiskelija voi olla valtionosuusrahoituksen laskennan perusteena 8 kertaa tilastointipäivien 20.9. ja 20.1. aikaan. Jos nyt keskeyttäminen ei kohdistu kyseisille tilastointipäiville, sitä ei oteta huomioon. Kun tulevaisuudessa siirrytään käyttämään KOSKI-palvelun tietoja, tulee läsnäolopäivien seurannasta jatkuvaa.

Kysymys: Mihin mennessä tänä keväänä on oltava lukion päättötodistustiedot siirretty? Tämähän ilmeisesti aikaistui.
Vastaus: Toisen asteen yhteishakua varten tulee 9. luokan päättötodistuksen arvosanatiedot sekä lukion päättötodistuksen arvosanatiedot olla siirretty KOSKI-palveluun 26.5.2019 mennessä. Korkeakouluhauissa käytetään vain ylioppilastodistuksen, ei lukion päättötodistuksen tietoja.

Kysymys: Hyväksi lukemisesta lukiossa: meillä on kaupungin kaikissa lukioissa sama ops-puu. Jos opiskelija vaihtaa kaupungin sisällä lukiota, pitääkö aikaisemmat suoritukset erikseen hyväksi lukea?
Vastaus: Jos opiskelija vaihtaa lukiossa oppilaitosta tai opiskelija vaihtaa esim. aineopiskelijasta oppimäärän opiskelijaksi, tulee toinen opiskeluoikeus aina päättää ja luoda opiskelijalle uusi opiskeluoikeus. Uuteen opiskeluoikeuteen hyväksi luetaan/tunnustetaan aiemmin suoritetut kurssit.

Kysymys: Miten siinä tapauksessa, kun saman lukion jo aikaisemmin eronneeksi merkitty palaa jatkamaan samoja aineopintoja?
Vastaus: Jos oppilas on eronnut, hänelle pitää luoda uusi opiskeluoikeus. Toki koulutuksenjärjestäjä voi käyttää harkintaa, jos esim. eroamisen ja takaisin palaamisen välillä on aikaa viikko.

Kysymys: Miten sama asia on peruskoulussa? Olen aiemmin saanut ohjeen, että peruskoulussa voidaan opiskella samalla opintooikeudella vaikka koulu vaihtuukin kunnan sisällä?
Vastaus: Perusopetuksessa saman kunnan sisällä koulun vaihtuessa voidaan jatkaa samalla opiskeluoikeudella, sillä perusopetuksessa jokaiselle vuosiluokkasuoritukselle säilyy tieto siitä, missä koulussa oppilas on kyseisellä vuosiluokalla ollut.

Kysymys: Jos Peppi-järjestelmässä voi korkeakouluopiskelijalla olla samalla kortilla monta eri opiskeluoikeutta, miksi ei lukiossa voi olla samalla tavalla?
Vastaus: Kehitysehdotuksia kannattaa antaa oman järjestelmätoimittajan suuntaan. Korkeakoulujen järjestelmissä mahdollistettu useampi opiskeluoikeus ei varmaankaan ole suoraan sovellettavissa perus- ja toisen asteen opiskeluoikeuksiin. Esimerkiksi lukioissa tapahtuu opiskelijaksi ottaminen oppilaitoksittain. Oppilaaksi ottaminen on hallintopäätös. Opiskelija ei vain ”vaihda” koulua, vaan hänet otetaan opiskelijaksi toiseen oppilaitokseen. Silloin KOSKI-palvelun näkökulmasta opiskelijalle pitää luoda uusi opiskeluoikeus. Vanhojen opiskeluoikeuksien tiedot pitäisi löytyä aina sen oppilaitoksen rekistereistä, joka kys. opiskeluoikeuden tiedoista vastaa. Oppilaitos on vastuussa tietojen korjauksesta, jos niissä ilmenee jälkikäteen virheitä. Virheen etsintä ja korjaus saattaa muodostua hyvin hankalaksi, jos useita opiskeluoikeuksia yhdistetään samoihin tietoihin oppilashallintojärjestelmässä. 

Kysymys: Miten valmistavan opetuksen oppilaan suoritukset vahvistetaan, jos opiskeluoikeuden tyyppi vaihtuu kesken lukuvuoden perusopetuksen puolelle? Nyt ne jäävät kesken tilaan Koskeen. 
Vastaus: Jos oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, hänen valmistavan opetuksen opiskeluoikeutensa vahvistetaan ja hänet merkitään valmistuneeksi. Todistukseen merkitään perusopetukseen valmistavan opetuksen laajuus, opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö. Todistuksessa kuvataan oppilaan edistymistä valmistavan opetuksen aikana. Samat tiedot siirretään KOSKI-palveluun. Jos oppilas lopettaa opinnot ja siirtyy valmistavaan opetukseen muualle tai ei tiedetä mihin oppilas jatkaa, merkitään opiskeluoikeus eronneeksi.

Kysymys: Pitääkö IB-opiskelijan opiskeluhistoriassa näkyä pre-vuosi omana opiskeluoikeutenaan ja varsinainen IB-opiskelu omanaan?
Vastaus: Ei pidä olla. IB-opiskeluoikeuteen tuodaan kaksi päätason suoritusta, joista toinen on pre-ib ja toinen ib-tutkinto.

Kysymys: Eikös valmistavien rahoitus tule läsnäolokuukausien mukaan, suoritukset eivät vaikuta. Eropäivä pitäisi siis merkitä, jos jää kesken?
Vastaus: Kyllä. Perusopetukseen valmistavassa rahoitus lasketaan 30 kalenteripäivältä ja rahoitusta voi saada enintään 9 kuukauden ajalta. Suoritukset eivät vaikuta rahoitukseen, mutta oppilaan osallistumistodistukselle merkityt tiedot pitää siirtää myös KOSKI-palveluun. Jos oppilas lopettaa perusopetukseen valmistavan opetuksen muusta syystä kuin siirtymisestä perusopetukseen, merkitään opiskeluoikeus eronneeksi.

Kysymys: Onko aikuisten perusopetuksen raportti jo valmis?
Vastaus: Valitettavasti ei ole. Esiopetuksen tietomallin muutokset sekä kiireelliset korjaukset ovat vieneet kehitysjonosta aikaa. Aikuisten perusopetuksen raportti on tulossa työn alle seuraavaksi.

Kysymys: Aikuislukioissa saa aineopiskelijoiden kurssisuoritusten mukaan laskennallista vos-rahaa (jos opiskelijalla ei ole lukion päättötodistusta tai hän ei opiskele samaan aikaan muualla toisen asteen koulutuksessa vos-rahoitteisena). Voiko sellaisen opiskelijan, joka on jo käyttänyt lukioaikansa, mutta suorittaa nyt puuttuvia kursseja yliaikaisena muuta kautta rahoitettuna (hänellä ei siten vielä ole lukion päättötodistusta), nämä kurssisuoritukset laskea näihin vos-rahoitteisiin kursseihin? 
Vastaus: Ei voi. Jos 4 vuotta on täynnä, ei voi saada vos-rahoitusta enää lukion aineopiskelijanakaan.

Kysymys: Onko lukiolle tullut joku uusi validaatio koski siirroissa, kun meille tuli virhe kun siirsin syksyn valmistunutta opiskelijaa koskeen ja tuli koski virhe, että musiikista puuttuu suoritus, kun oli MU2 kurssi (pakollinen) suorittamatta. Kuvataiteessa ja musiikissahan suoritetaan yhteensä 3 pakollista kurssia. Katsoin että viime keväänä tälläiset opiskelijat olivat menneet läpi koskeen.
Vastaus: Ei ole kyse uudesta validaatiosta. Kysyjän kannattaa olla yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen. Todennäköisesti virhe johtuu siitä, että valmistuneelle opiskeluoikeudelle yritetään siirtää arvioimatonta kurssia tai arvioimatonta oppiainetta.

Kysymys: Eronnut lukiosta kesken ja tulee takaisin lukion opiskelijaksi, 4 vuotta ei ole täynnä. Pitääkö tehdä uusi opiskelijakortti samaan lukioon?
Vastaus: Kyllä, jos opiskelijan edellinen opiskeluoikeus on päätetty eronneeksi tilaan, tulee tehdä uusi opiskeluoikeus. Jos eronneeksi merkinnän ja takaisin opiskelemaan paluun välillä on hyvin lyhyt ajanjakso, voidaan tästä säännöstä poiketa.

Kysymys: Tai ehkä hän oli 2 vuotta tilapäisesti keskeytyneenä?
Vastaus: Tilapäisesti keskeytyneeksi merkitseminen edellyttää, että opiskelijalle on tehty hänen hakemuksensa perusteella päätös tilapäisestä keskeyttämisestä tai päätös määräaikaisesta erottamisesta. Jälkikäteen ei voi mennä soveltamaan opiskelijalle tilapäistä keskeytysjaksoa.

Kysymys: Rahoitustieto tulee pakolliseksi 27.1. alkaen. Pitääkö opintohallintojärjestelmään tehdä jokin päivitys vai onko näin, ettei Koski ota vastaan opiskelijoiden tietoja, joilta rahoitustieto puuttuu?
Vastaus: Opintohallintojärjestelmiin ei tarvita päivityksiä tai muutoksia vaan oppilaitosten pitää päivittää omia kirjaustapojaan. KOSKI-palvelu palauttaa virheen jos lukion ja aikuisten perusopetuksen opiskeluoikeuksien tilojen ”läsnä” ja ”valmistunut” yhteydestä puuttuu tieto rahoitusmuodosta.

Kysymys: Mistä aikuislukio saa tiedon jo käytetystä opiskeluoikeudesta? Monissa erotodistuksissa ei näy opintojen aloituspäivää. Mikäli opiskelija on ollut läsnä myös jossain toisessa lukiossa, emme myöskään tiedä kauanko on käyttänyt valtiorahoitteista opiskeluoikeutta tuolloin. Opintoja voi olla suoritettuna ennen vuotta 2018. Opiskelija on voinut suorittaa kursseja aiemmin myös aineopiskelijana. Toimimmeko tällä hetkellä opiskelijan ilmoittaman tiedon perusteella?
Vastaus: Tällä hetkellä toimitaan opiskelijan itse ilmoittaman tiedon pohjalta tai tiedustelemalla suoraan toisista oppilaitoksista. Tulevaisuudessa tieto saadaan KOSKI-palvelusta vuodesta 2018 eteenpäin voimassaolleista opiskeluoikeuksista.  

Kysymys: Miten koulutuksenjärjestäjä näkee Koskesta, onko opiskelija opiskellut jossain muualla?
Vastaus: Tällä hetkellä ei voi nähdä. Tulevaisuudessa tätä varten tuotetaan raportti, jossa jäljellä olevaan opintoaikaan on huomioitu aiemmat KOSKI-palvelusta löytyvät opiskeluoikeuden tyypiltään vastaavat opiskeluoikeudet.

KOSKI-klinikka 17.1.2020 (Ammatillinen koulutus)

Tiedotettavaa:

KOSKI-tiimi ottaa käyttöön uuden validaation, jossa tiedonsiirroissa on pakollista lähettää rahoitusmuoto-tieto tilajaksojen läsnä, loma ja valmistunut yhteydessä. Joiltakin ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä puuttuu edelleen rahoitusmuodon tiedot opiskeluoikeuden tilojen yhteydestä. Koulutuksenjärjestäjä voi tarkistaa kuinka suurelta osin omista opiskeluoikeuksista tieto rahoitusmuodosta puuttuu Vipusen Rahoitusperusteraporteilta: painotetut opiskelijavuodet valitsemalla suodattimeksi ”Rahoitusmuoto: Tieto puuttuu”. 2018 opiskelijavuodet Vipusessa https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Koski%20opiskelijavuodet.xlsb
2019 opiskelijavuodet Vipusessa: https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Koski%20opiskelijavuodet%202019.xlsb

KOSKI-tiimi on saanut vihreää valoa laillisilta asiantuntijoilta kehittää koulutuksenjärjestäjille raportteja, joista selviävät opiskeluoikeudet, joilla on päällekkäisiä rahoitukseen vaikuttavia opiskeluoikeuksia KOSKI-palvelussa. Raporttien kehittäminen aloitetaan myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Tiedonsiirtoihin on nyt mahdollistettu painotetun keskiarvon siirtäminen myös 1.1.2018 jälkeen valmistuneille opetussuunnitelmaperusteisille tutkinnoille.

Osatutkintotavoitteisen opiskeluoikeuden valmiiksi merkitsemisen validaatiota muutetaan. Muutoksen jälkeen osatutkintotavoitteisen opiskeluoikeuden voi merkitä valmiiksi, kunhan sillä on vähintään yksi suoritettu tutkinnon osa. Myös yhteisen tutkinnon osa on riittävä.

Kysymykset:

Kysymys: Saisiko linkin, mistä löytyy: Vuoden 2020 painottamattomat ja painotetut opiskelijavuodet sekä profiilikerroin (reaaliaikaisesti päivittyvä) -raportti Vipusessa?
Vastaus: Vuoden 2020 opiskelijavuosiraporttia ei ole vielä julkaistu Vipusessa. Lisätään linkki, kun raportti on julkaistu.

Kysymys: Miten karkauspäivää pitäisi opiskelijavuosilaskennassa käsitellä, kun rahoituslaissa opiskelijavuodella tarkoitetaan 365:tä päivää. Kerryttääkö vuonna 2020 yksi päivä himpan verran vähemmän (1/365=0,0027397 à 1/366=0,0027322) vai esim. poistetaanko laskennasta 29.2.2020 tai päättyykö opiskelijavuosi jo 30.12.2020?
Vastaus: Karkauspäivää ei tarvitse käsitellä millään tavalla vaan kaikki kalenteripäivät lasketaan opiskelijavuosiin.

Kysymys: Meillä on yksi opiskelija, jolla on väliaikainen hetu (loppuosaa alkaa numerolla 9). Pitääkö hänet lisätä Opintopolkuun ensin käsin ja lisätä hetu sitten, kun hän on saanut oikean hetun?
Vastaus: KOSKI-palvelu ei hyväksy väliaikaisia hetuja, vaan KOSKI-pääkäyttäjän tulee virkailijan opintopolussa luoda opiskelijalle oppijanumero, jolla siirto opintohallintojärjestelmästä tehdään. Kun opiskelija saa pysyvän henkilötunnuksen, KOSKI-pääkäyttäjän tulee käydä henkilötunnus tallentamassa opiskelijan tietoihin virkailijan käyttöliittymässä. Ohjeet oppijanumeron luontiin: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=71953716 ”3. Pakolliset henkilötiedot opiskeluoikeutta luotaessa à Oppijalla ei ole suomalaista henkilötunnusta”

Kysymys: Aiemmassa KOSKI-klinikassa oli viestiä, että uusi tavoite Tutkinnon osaa pienimpien kokonaisuuksien suoritus olisi luokkaan Muu ammatillinen koulutus. Mikäli koulutuksenjärjestäjälle ei ole järjestämislupaa tähän oikeasti muuhun ammatilliseen koulutukseen niin pystyykö kyseistä tavoitetta edes käyttämään ammatillisessa tutkinnossa oleville opiskelijoille, jotka saavat suoritettua vain esim. YTO-osa-alueita tai osaamista tutkinnon osan sisältä (esim. joitakin ammattitaitovaatimuksia). Tällöin opiskelija ei saa tutkinnon osaa/osia, ja perinteiseen tapaan tulisi katsoa eronneeksi, mutta käytännössä opiskelijan HOKSin tavoite voi olla noinkin pieni ja tällöin olisi tavoitteellinen valmistuminen.
Vastaus: Tutkinnon osaa pienempien kokonaisuuksien suoritus ei ole sama asia kuin muu ammatillinen koulutus. Tutkinnon osaa pienempien kokonaisuuksien suoritus on tutkintotavoitteista koulutusta, jonka alle kirjataan mm. yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden korotukset. Yhteisten tutkinnon osa-alueiden korotuksista ei saa valtionosuusrahoitusta, eli rahoitusmuotona tulee olla ”muuta kautta rahoitettu”. Muun ammatillisen koulutuksen suorituksen alle voi myös yhteisiä tutkinnon osien osa-alueita suorittaa. Tällöin ne ovat osa koulutuksenjärjestäjän suunnittelemaa muun ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta, eivät korotuksia.

Kysymys: Opiskelija on suorittanut hoiva-avustajan "tutkinnon" eli yhden tutkinnon osan sosiaali- ja terveysalan ptsta ja yhden tutkinnon osan puhtaus- ja kiinteistöalan ptsta ja valmistunut 30.12.2019. Nyt hän jatkaa oppisopimuksella samalla työnantajalla koko Sote-tutkinnon loppuun. Voiko jatkaa "hoiva-avustajan" opiskeluoikeudelle eli samalle kortille Primuksessa, niin että muuttaa tavoitteen? Ja saako 30.12.2019 ja oppisopimuksen alkamisen välisen ajan kirjata 0-rivillä?
Vastaus: Koska opiskelija on ehtinyt valmistua, ei voida jatkaa samalla opiskeluoikeudella vaan tulee luoda uusi opiskeluoikeus. Jos opiskelijan tavoite vaihtuu kesken opintojen, silloin voidaan jatkaa samalla opiskeluoikeudella.

Kysymys: Mikäli VALMA tai TELMA opiskelija suorittaa tutkinnon osia osana VALMA/TELMA opintoja, ja hänelle kirjataan näistä tutkinnon osien suorituksesta erillinen opinto-oikeus, niin tuleeko tämä tutkinnon osien suoritus linkittää VALMA/TELMA-opinto-oikeuteen (Sisältyy opinto-oikeuteen)?
Vastaus: Erillisiä opiskeluoikeuksia ei linkitetä, suoritettu tutkinnon osa kirjataan VALMA-opiskeluoikeuteen tunnustettuna VALMA-koulutuksen osan suorituksena.  

Kysymys: Voiko Valma/Telma suorituksissa tuoda myös ytojen tutkinnon osa-alueita vai vain tutkinnon osia? 
Vastaus: KOSKI-tietomalli mahdollistaa yhteisten tutkinnon osa-alueiden siirtämisen VALMA-opiskeluoikeuksiin, ei TELMA-opiskeluoikeuksiin. Opintohallintojärjestelmän toimittajien kanssa pitää käydä läpi onko siirtovalmiutta vielä olemassa.

Kysymys: Tarkennan /varmistan vielä: Siis ytojen osa-alueethan ei siirry Valmassa Koskeen samalta opiskeluoikeudelta, mutta tuleeko tämäkin päivityksen myötä kuntoon vai vain tutkinnon osien siirto?
Vastaus: Asia käytävä läpi vielä KOSKI-tiimissä sisäisesti ja yhdessä opintohallintojärjestelmän toimittajan kanssa.

Kysymys: Voiko aiemmin toisessa tutkinnossa suoritetun paikallisen tutkinnon osan tunnustaa nyt suoritettavaan tutkintoon kohtaan tutkinnon osa toisesta tutkinnosta?
Vastaus: Kyllä voi, jos voimassaolevista tutkinnon valtakunnallisista perusteista tai sen paikallisesta toteutuksesta löytyy sellainen tutkinnon osa, jonka osaamistavoitteet voidaan katsoa saavutetuksi kyseisen toisessa tutkinnossa suoritetun paikallisen tutkinnon osan suorituksen kautta. Epäselvissä tapauksissa kannattaa olla yhteydessä OPH:n ammatillisen koulutuksen yksikköön.

Kysymys: Kun perustutkinto-opiskelija ottaa tutkinnon osan ammattitutkinnosta, pitääkö ammattitutkinnosta siirtää vielä erikseen oma opiskeluoikeutensa vai riittääkö, että tutkinnon osa on sisällytettynä perustutkinnossa?
Vastaus: Jos tutkinnon peruste sallii sisällyttämisen toisesta tutkinnosta, riittää että samssa oppilaitoksessa samaan aikaan muiden opintojen kanssa suoritettu tutkinnon osa näkyy perustutkinnon opiskeluoikeudella. Jos tutkinnon osa ammattitutkinnosta suoritetaan ”ylimääräisenä” tutkinnon osana, jota ei sisällytetä perustutkinnon 180osp pistemäärään, luodaan tutkinnon osaan kirjaamista varten uusi osatutkintotavoitteinen opiskeluoikeus.

Kysymys: Sisällytetään osaksi tutkintoa; viittaa osaamisen tunnustamiseen, kun otetaan esim. at:Sta tutkinnon osa pt:hen. Mikäli tutkinnon määräytymissääntö sallii, niin ei ole kyse "sisällyttämisestä".
Vastaus: HUOM! Vastausta korjattu 20.4.2020. Sisällyttäminen on yksi tapa tehdä tunnustamista. Sisällytettäessä ei tehdä tunnustamispäätöstä, eli opintojen katsotaan olevan ajantasaisia sellaisenaan. Ammatillisen osaamisen yksikkö antaa ohjeet millaisia opintoja voidaan suoraan sisällyttää ja milloin pitää tehdä arviointi ajantasaisuudesta ja vastaavuudesta. Myös sisällytetyillä opinnoilla on tunnustamisviite ja tunnustamisviitteen tulee näkyä KOSKI-palvelussa. Poikkeuksena on tällä hetkellä ne sisällytettävät opinnot, joita opiskelija suorittaa samassa oppilaitoksessa samanaikaisesti tutkinnon suorituksen kanssa eli käytännössä "tutkinnon osa toisesta tutkinnosta". KOSKI-tiimi ohjeistaa, että näissä tilanteissa kyseinen tutkinnon osa voi näkyä suoraan yhtenä osasuorituksena tutkinto-opiskeluoikeuden sisällä, eikä sitä varten tarvitse tehdä erillistä opiskeluoikeutta ja sitten tehdä tunnustettua tutkinnon osaa varsinaiselle tutkinto-opiskeluoikeudelle. Tämä on KOSKI-palvelussa toimiva tapa, jossa tällä hetkellä ainoastaan ongelmia aiheutuu kun ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon sisällytetään tutkinnon osa perustutkinnosta. Perustutkintoon kuuluvan tutkinnon osan alkuperäinen arvosana tulee näkyä myös KOSKI-palvelussa, mutta suoraan tutkintoon kirjatteassa tutkinnon osan arviointi on hyväksytty/hylätty. KOSKI-tiimi selvittää tällä hetkellä, miten asia ratkaistaan tietomallissa.  Epäselvissä tilanteissa tunnustamisesta kannattaa olla yhteydessä OPH:n Ammatillisen osaamisen yksikköön. Osaamisen tunnustamisesta OPH:n sivuilla: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/osaamisen-arviointi-ammatillisessa-koulutuksessa

Kysymys: Voiko samalla opiskeluoikeudella suorittaa kahdesta tutkinnosta tutkinnon osia, vaikka kumpaankaan tutkintoon ei voi niin paljon sisällyttää? Vai tehdäänkö kaksi opiskeluoikeutta?
Vastaus: Yhdelle opiskeluoikeudelle voi tuoda kaikki opiskelijan suorittamat opinnot, mutta KOSKI-tiimi suosittelee suoritusten jakamista eri opiskeluoikeuksiin sen mukaan, miten niistä annetaan todistuksia opiskelijalle. Suositeltavaa on, että tutkintotavoitteiselta opiskeluoikeudelta löytyvät ne osasuoritukset, jotka kuuluvat tutkintosuoritukseen ja näkyvät myös opiskelijan tutkintotodistuksella. Ylimenevät osasuoritukset, joista opiskelijalle annetaan esim. osatutkintotodistus näkyvät toisella opiskeluoikeudella.

Kysymys: Ammatillisen osaamisen yksiköltä on saatu linjaus, että yhdellä opiskeluoikeudella saa suorittaa niin paljon osaamispisteitä kuin opiskelijan kanssa on HOKS:ssa suunniteltu. Toisaalta sanotaan, että tutkinnon suoritus ei saa ylittää esim. 180 osp kuin vaikkapa 5 osp. Miten koulutuksenjärjestäjän nämä linjaukset tulisi ymmärtää ja miten ne vaikuttavat KOSKI-kirjauksiin?
Vastaus: Opiskelija otetaan opiskelijaksi oppilaitokseen, jolloin hänellä on lain mukainen opiskeluoikeus oppilaitoksessa. Koulutuksen järjestäjä ja opiskelija sopivat yhdessä henkilökohtaistamisessa tavoitteena olevan ammatillisen tutkinnon, tutkinnon osan tai tutkinnon osien suorittamisesta. Tutkinto on suoritettu, kun tutkinnon perusteiden mukaan kaikki tutkinnon muodostumiseksi vaadittavat osat on suoritettu hyväksytysti. Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijalle tutkintotodistus, kun tutkinnon perusteiden mukaan kaikki tutkinnon muodostumiseksi vaadittavat osat on suoritettu hyväksytysti. Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osp. Suoritettujen tutkinnon osien laajuus ei tarvitse täsmätä tämän laajuuden kanssa. Esimerkiksi tilanteessa, jossa opiskelija on suorittanut kaikki yhteiset tutkinnon osat (35 osp) ja ammatillisia tutkinnon osia 140 osp, niin koko tutkinnon laajuudesta puuttuu 5 osp. Tässä tilanteessa opiskelijan tulee suorittaa yhden valinnaisen tutkinnon osan. Jos valittu tutkinnon osa on esimerkiksi 20 osp, niin tällöin tutkintotodistukseen merkittävien, suoritettujen tutkinnon osien kokonaislaajuudeksi tulee 195 osp. Opiskelija voi samalla opiskeluoikeudella ja samaan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan kirjattuna myös suorittaa ylimääräisiä tutkinnon osia, esim. 180 osp + 20 osp. Tässä tilanteessa koulutuksen järjestäjä antaa opiskelijalle ensin 180 ospin laajuisen tutkintotodistuksen ja myöhemmin 20 ospin laajuisen todistuksen suoritetuista tutkinnon osista. Opintorekisteriote annetaan opiskelijalle, jos hän suorittaa ylimääräisenä yhteisten tutkinnon osien valinnaisia osaamistavoitteita.
KOSKI-palveluun tallennettava opiskeluoikeus on tekninen esitystapa opiskelijan opiskeluoikeudesta ja siihen liittyvistä suorituksista, joka joissain tilanteissa suositellaan pilkkomaan useampaan opiskeluoikeuteen KOSKI-palvelussa. Pilkkomista suositellaan silloin kun opiskelijalle annetaan yllämainituin periaattein tutkintotodistuksesta erillinen todistus suoritetuista tutkinnon osista tai opintorekisteriote. Tällöin yhdellä opiskeluoikeudella näkyvät samat suoritukset kuin tutkintotodistuksella ja toisella opiskeluoikeudella ne suoritukset, joista on annettu erillinen osatutkintotodistus tai opintorekisteriote. Näin KOSKI-palveluun tallennettava osasuoritusten sisältö on selkeimmillään mm. opiskelijalle itselleen sekä muita tiedonhyödyntäjiä varten.  Em. periaatteita sovelletaan myös ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen suorittamiseen.

Kysymys: Jos luodaan kaksi opiskeluoikeutta, luodaanko myös kaksi eHOKSia?
Vastaus: Tätä asiaa täytyy kysyä eHOKS-tiimiltä.

Kysymys: Jos opiskelijalle kertyy yhdelle opiskeluoikeudelle esim. 360 ospin suoritus, saadaanko kaikesta suorituksesta suoriterahoitus?
Vastaus: Rahoitukseen luettaviin osaamispisteisiin luetaan kalenterivuosittain tutkintokoulutuksessa suoritetut tutkinnonosien osaamispisteet. Koulutuksen järjestäjän kalenterivuosittaisessa rahoitusperusteessa rajoitetaan tutkinnonosien osaamispisteiden maksimimääräksi 120 osaamispistettä/ koulutuksen järjestäjän tavoitteellista opiskelijavuotta kohden. Esim jos vuodelle 2020 koulutuksen järjestäjälle OKM:n myöntämä tavoitteellisten opiskelijavuosien kokonaismäärä on 1000 opiskelijavuotta, koulutuksen järjestäjän rahoituksen perusteeksi hyväksyttyjen tutkinnonosien osaamispisteiden maksimimäärä on 120 x 1000= 120.000 osaamispistettä.

Kysymys: Tuleeko painotettu keskiarvo kevään aikana näkyviin Koskeen per opiskelija?
Vastaus: Painotettu keskiarvo näkyy KOSKI-palvelussa, jos painotettu keskiarvo on opintohallintojärjestelmästä siirretty.

Kysymys: Kertauksena vielä: kenelle kaikille pitikään viedä painotettu keskiarvo? 1.1.2018 jälkeen valmistuneille, myös ops-perusteisille valmistuneille? 
Vastaus: Oppilaitosten tulee laskea ja siirtää painotettu keskiarvo kaikille 1.1.2018 jälkeen valmistuneille, jotka ovat suorittaneet ammatillisen perustutkinnon joko ops-perusteisena tai reformin jälkeen voimaan tulleiden perusteiden mukaisesti.

Kysymys: Todistukseen keskiarvo lasketaan kahden desimaalin tarkkuudella, mutta olen ymmärtänyt, että koskeen se siirtyy vain yhden desimaalin tarkkuudella. Miksi näin? Ja vain koko tutkinnon suorittaneille?
Vastaus: KOSKI-palvelu ottaa vastaan keskiarvon kahden desimaalin tarkkuudella. Tietomallin kuvauksessa oli aiemmin tältä osin virhe, joka on korjattu. Painotettu keskiarvo siirretään vain niille, jotka ovat valmistuneet ammatilliseen perustutkintosta (ops- tai reformi).

Kysymys: Painotettu keskiarvo ei siirry KOSKI-palveluun oikein. KOSKI-palvelussa näkyy pyöristetty keskiarvo.
Vastaus: Kysyjiä pyydetään olemaan yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen, jotta oppijanumeroesimerkkien kautta saadaan selvitettyä, onko virhe KOSKI-palvelussa vai opintohallintojärjestelmän lähettämässä tiedonsiirrossa.

KOSKI-klinikka 10.1.2020 (Yleissivistävä koulutus)

Tiedotettavaa:

Tilastokeskus työskentelee edelleen viime syksyn 20.9. tilastointipäivän aineiston parissa. Tilastointipäivän tiedoista tehdään vielä kolmas otanta, josta koulutuksenjärjestäjille julkaistaan uusi vertailu. Vertailun julkaisusta tiedotetaan yleisesti ja niihin koulutuksenjärjestäjiin, joilta löytyy erityistä korjattavaa aineistosta ollaan erikseen yhteydessä.

KOSKI-tiimi valmistelee tiukennuksia lukion ja aikuisten perusopetuksen opiskeluoikeuksien tiedonsiirtoihin. Opiskeluoikeuden tilojen ”läsnä” ja ”valmistunut” tulee jatkossa pakolliseksi välittää myös koulutuksen rahoitusmuoto. Rahoitusmuodot ovat joko ”valtionosuusrahoitteinen koulutus (koodi 1) tai ”muuta kautta rahoitettu (koodi 6).

Koulutuksenjärjestäjien nykyisin käytössä olevaa testiympäristöä ei enää päivitetä. Uudet KOSKI-tietomalliin tehtävät päivitykset eivät siis tule testiympäristöön testattavaksi. KOSKI-tiimi valmistelee uutta testiympäristöä, johon koulutuksenjärjestäjät voivat siirtyä testaamaan.

KOSKI-tiimi on julkaissut joulukuussa Nuorten perusopetuksen KOSKI-ohjeet: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=78158662 ja Lukiokoulutuksen KOSKI-ohjeet (lukion oppimäärä ja lukion aineopiskelijat): https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Lukion+opiskeluoikeuksien+tiedot+KOSKI-palvelussa
Toivomme koulutuksenjärjestäjiltä erityisesti sisältöön liittyvää palautetta ohjeista.

Kysymys: Tiedotteenne 18.12.2019. Merkitseekö sitä, että peruskoulut eivät enää syksyllä 2020 erikseen toimita oppilasmäärätietoja TK:lle vaan tiedot otetaan Koskesta?
Vastaus: Kyllä merkitsee. Tilastokeskus siirtyy käyttämään myös perusopetuksessa KOSKI-dataa syksystä 2020 eteenpäin. Peruskoulujen on hyvä alkaa jo nyt käymään läpi KOSKI-dataansa raporttien avulla. Esimerkiksi useissa tapauksissa oppilaita näkyy läsnä samaan aikaan kahdessa oppilaitoksessa. Oppilaita ei siis ole merkitty eronneiksi heidän siirryttyään seuraavaan oppilaitokseen. Samoin oppilailta puuttuu vuosiluokkien vahvistuksia, jolloin vanhat vuosiluokat ja niiden todistukset eivät näy KOSKI-palvelussa.

Kysymys: Eronneet ovat haaste, kun siirtyneet yksityisiin kouluihin. Kehotettu erottamaan myös Koskeen - kehotetaan jälleen uudelleen.
Vastaus: Kysyjä varmaankin viittaa tilanteeseen, jossa opiskelija vaihtaa koulua eri koulutustoimijan välillä. Näissä tilanteissa, kun opiskelija siirtyy koulusta toiseen kahden eri koulutustoimijan välillä (kunnalta yksityiseen tai kunnasta toiseen) pitää vanha opiskeluoikeus aina päättää tilaan ”eronnut”. Koulutustoimijan sisällä oppilaitosta vaihtaessa voidaan jatkaa samalla opiskeluoikeudella. Silloin kuitenkin pitää noudattaa erityistä huolellisuutta opiskeluoikeuden siirtovaiheessa, jotta vanhaan oppilaitokseen ei jää toista opiskeluoikeutta läsnäolevaksi, vaan uuden koulun tiedot tulevat näkyviin vanhaan opiskeluoikeuteen. Katso lisää ohjeita KOSKI-tiimin wikistä ”Opiskeluoikeuden tiedot oppilaan erotessa tai vaihtaessa koulua”.

Kysymys: Lukioiden 20.1. oph:n tilasto, otetaanko nyt koskesta vai ilmoitetaanko edelleen vanhaan malliin?
Vastaus: Opetushallituksen rahoituksenlaskenta kerää 20.1.2020 tiedot vielä vanhalla mallilla.

Kysymys: Kunnilla on kyllä velvollisuus seurata oppivelvollisuutta. Eli periaatteessa meidän pitäisi tietää missä oppilaat ovat, ainakin kirjoilla...Tietysti on myös kotiopetuksessa olevia.
Vastaus: KOSKI-palvelua on jatkossa tarkoitus kehittää niin, että kunnat voivat hyödyntää palvelua myös oppivelvollisuuden valvonnassa. Pilottiprojektia tähän liittyen on käynnistetty Helsingin kaupungin kanssa.

Kysymys: Koska tulee kolmas versio lukiotilastosta?
Vastaus: KOSKI-tiimi toimittaa uuden poiminnan tilastokeskukselle tammikuun puolivälissä, jonka jälkeen Tilastokeskus palauttaa aineiston KOSKI-tiimille.

Kysymys: Milloin Koski-Sure yhteys avataan?
Vastaus: KOSKI-sure yhteys on alustavasti avattu, mutta yhteyteen tehdään vielä joitain muutoksia.

Kysymys: Mainitsitte perusopetuksen raportit, onko lähiaikoina tulossa vastaavat aikuisten perusopetuksen osalta? Ja onko myös aikuisten perusopetuksen osalta syksyn TK-tilastot ohi?
Vastaus: Aikuisten perusopetuksen raportit ovat olleet kehityslistan kärjessä, mutta valitettavasti eivät ehtineet toteutukseen syksyllä 2019. Aikuisten perusopetuksen raportit on tarkoitus julkaista mahdollisimman pian keväällä 2020.

Kysymys: Uskonto/katsomusaine - joulukuussa tuli tieto, että tämä tieto tulee siirtää koskeen. Olemme tehneet muutoksen perusopetuksen ja lukion osalta. Perusopetuksen osalta pääkäyttäjä näkee ohjeen mukaan nämä tiedot nyt koskesta, mutta lukion osalta tietoa ei näy edelleenkään. Onko meidän asetuksissamme ongelma vai puuttuuko tuo edelleen lukioiden asetuksesta kosketa.
Vastaus: Kysyjän kannattaa olla yhteydessä KOSKI-tiimin palveluosoitteeseen, jotta voidaan selvittää onko ongelma tiedonsiirrossa (tieto ei lukioiden kohdalla jostain syystä siirry) vai KOSKI-käyttöliittymässä.

Kysymys: Onko tässä vaiheessa jotakin tietoa, miten LOPS21 tulee vaikuttamaan KOSKI-siirtoihin?
Vastaus: LOPS21 tulee edellyttämään uutta tietomallia KOSKI-palveluun. Tietomalli suunnitellaan yhteistyössä Opetushallituksen yleissivistävän yksikön sisältöasiantuntijoiden sekä opintohallintojärjestelmän toimittajien kanssa.

Kysymys: Pitäisikö kaikki erityisen tuen päätökset, myös tarkistukset, joissa ei ole tullut muutosta aikaisempaan päätökseen, näkyä erikseen koskessa. Pohdin miten niitä tulisi kirjata Primuksen hakemuksiin ja päätöksiin, kun nyt tarkistuksia on kirjattu ensimmäisen päätöksen yhteyteen.
Vastaus: Vaikka tietomallin mukaan KOSKI-palveluun siirretään tiedot erityisen tuen päätöksistä ja tehostetun tuen päätöksistä, tarkoittaa tämä käytännössä toteutuneita erityisen tuen ja tehostetun tuen jaksoja, jolloin oppilas on saanut joko erityistä tai tehostettua tukea. Jos tuki jatkuu muuttumattomana tarkistuksen jälkeen, ei KOSKI-palveluun tarvitse siirtää uutta aikajaksoa. Jos tuen järjestämisessä tapahtuu muutoksia, esimerkiksi erityisen opetuksen toteutuspaikan järjestämisessä tapahtuu muutoksia (ks. koodit toteutuspaikasta https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/erityisopetuksentoteutuspaikka/latest), tulee KOSKI-palveluun siirtää uusi aikajakso vanhan tiedon lisäksi. Joissain opintohallintojärjestelmissä näin siirtäminen ei tällä hetkellä vielä onnistu.

Kysymys: Vaaditaanko rahoitusmuotoa aikuisten perusopetuksessa?
Vastaus: Kyllä, tullaan vaatimaan. Rahoitusmuotokoodit ovat joko 1 valtionosuusrahoitteinen tai 6 muuta kautta rahoitettu. Jos aikuisten perusopetusta järjestetään ostopalvelutoimintana esim.  VALMA- ja TELMA-koulutusten yhteydessä, tulee käyttää rahoitusmuotoa 6.

Kysymys: Oletteko tehneet/teettekö jo opintohallintojärjestelmien toimittajien kanssa yhteistyötä LOPS21 osalta, ettei tarvitse tiedonsiirtoja varten tehdä yhtä isoa korjailutyötä kuin aiemmin?
Vastaus: Kyllä tullaan tekemään tiivistä yhteistyötä. Toivottavasti LOPS21 kohdalla tiedonsiirrot sujuvat jo helpommin, kun päästään puhtaalta pöydältä ohjeistamaan kirjaustavat.

Kysymys: Saadaanko lukioille tarkkoja ohjeita rahoitusmuodon merkitsemisestä? Vai onko ne jo jossakin saatavilla?
Vastaus: KOSKI-tiimi ohjeistaa mitkä rahoitusmuotokoodit ovat käytössä ja milloin kyseisiä koodeja tulee käyttää. Lukion rahoitusmuodon käytöstä KOSKI-ohje: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=94572300.  Opintohallintojärjestelmän toimittajat ohjeistavat miten rahoitusmuodot merkitään omassa opintohallintojärjestelmässä.

KOSKI-klinikka 20.12.2019 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: AMK-todistusvalinta huolettaa hiukkasen. Voitteko kertoa siitä jotain? Onko keskiarvojen laskenta kokonaan koulutuksen järjestäjän vastuulla vai onko siinä jotain muuta tarkastelua?
Vastaus: Koulutuksen järjestäjien on siirrettävä keskiarvot 1.1.2018 jälkeen valmistuneille perustutkinnon opiskelijoille, joiden suoritustapana on ollut ops tai reformi

Kysymys: Oliko siitä jo puhe miten korkeakouluhaku ottaa yto tutkinnon osien arvosanat korkeakouluhausssa?
Vastaus: 1.8.2018 voimaan tulleissa perustutkintotodistuksissa yhteiset tutkinnon osat arvioidaan hyväksytty/hylätty -asteikolla. Yhteisen tutkinnon osan osa-alueet arvioidaan numeerisesti.  Näiden perusteella lasketaan arvosana yhteisen tutkinnon osan osa-alueista. 14.2.2020 järjestetään webinaari Ammatillisista arvosanoista korkeakoulun todistusvalinnassa.

Kysymys: Saadaanko milloin raporttia tms. työkalua Koskeen, jolla voisi metsästää hylättyjen opiskelijavuosien opiskelijoita? Eli päällekkäiset opiskeluoikeudet jne.
Vastaus: Nyt saimme luvan alkaa tekemään sellaisen raportin

Kysymys: Opiskelija vaihtoi osaamisalaa kesken opintojen (toimitilahuoltajasta kodinhuoltajaksi). Hän on suorittanut myös edellisen osaamisalan pakolliset tutkinnon osat eli hän saa todistuksen molemmista osaamisaloista. Tämä tuli ilmi jostain kumman syystä vasta nyt (valmistuminen tammikuussa 2020). Pystynkö tekemään toisen opiskeluoikeuden ja siirtämään toisen osaamisalan opinnot siihen jälkikäteen vai kuinka pitäisi menetellä? Todistuksen tekeminen olisi näin yksinkertaisempaa.  
Vastaus: Kyllä pystyy toisen osaamisalan siirtämään toiseen opiskeluoikeuteen

Kysymys: Muu ammatillinen koulutus, jos järjestetään korttikoulutuksia (EA, tulityö) valtionosuusrahoituksella, niin eikö nekin tule siirtää Koskeen? Varmistan vain, kun joku muisteli että täällä olisi joskus sanottu, että korttikoulutuksia ei siirretä.  :)
Vastaus: Kyllä, jos järjestetään VOS-rahoituksella

Kysymys: Muu ammatillinen koulutus, jos järjestetään korttikoulutuksia (EA, tulityö)   -> Onko rahoituksella merkitystä jos siirretään?
Vastaus: Maksullisena palvelutoimintana järjestettävää koulutusta ei tallenneta muuna ammatillisena koulutuksena. Lain ammatillisesta koulutuksesta mukaisesti tutkintoja tai koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi

Kysymys: kertaatteko miten Koski käsittelee toisen osaamisalan suorittajat? onko kiinnostunut asiasta? kone -ja metallialan koneistajat tulee usein tekemään toista erikoistumista myöhemmin. Nyt tutkinto on kone- ja tuotantotekniikka ja eri tutkintokoodi. Tehdäänkö koko tutkinto osittain tunnustaen entisestä vai vain osaamisalan opinnot ja tuleeko siis eri tutkintokoodista mitään ristiriitaa...?
Vastaus: Riippuu mitä opiskelijan kanssa HOKS:ssa on sovittu. Opiskelija ei voi saada samasta tutkinnosta kahteen kertaan tutkintotodistusta. Jos opiskelija suorittaa pelkät toiseen osaamisalaan vaadittavat tutkinnon osat, siirretään KOSKi-palveluun osatutkintotavoitteinen opiskeluoikeus. Jos opiskelija haluaa tutkintotodistuksen uudesta tutkinnosta, tulee hänen suorittaa koko tutkintoon vaadittavat kaikki tutkinnon osat. Lisätietoja toisen osaamisalan suorittamisesta ja todistusten merkintätavoista tulee kysyä ammatillisen osaamisen yksiköstä.

Kysymys: Näistä ylimääräisistä tutkinnon osista vielä, eroa ei varmaan tee onko perus-, vai ammatti/erikoisammattitutkinto, että kuinka ne kirjataan ja siirretään Koskeen?
Vastaus: Tutkinto on suoritettu, kun tutkinnon perusteiden mukaan kaikki tutkinnon muodostumiseksi vaadittavat osat on suoritettu hyväksytysti.

Kysymys: Siirtyykö jossain vaiheessa Koskeen tieto siitä laajuudesta, joka hydönnetään tutkinnon muodostumisessa, jos tunnustetaan / suoritetaan ammatilliseen valinnaiseen 5-15 osp tutkinnon osa, esim. Asiakaspalvelu 30 osp, ja tästä käytetään keskiarvon laskennassa ja tutkinnon muodostumisessa se 15 osp... ottaako jostain kentästä tuon Koskeen joskus? Vastaus: Ei ole toistaiseksi vielä tietoa vielä

Kysymys: mikä on se "oikea" keskiarvo
Vastaus: Tämän linkin https://www.oph.fi/fi/tapahtumat/2019/todistukseen-merkittavat-tiedot-ja-viittaukset-seka-koski-palveluun-siirrettavat liitteenä olevassa PowerPoint esityksessä on ohjeet keskiarvon laskemiseen.

KOSKI-klinikka 13.12.2019 (Yleissivistävä koulutus)

Tiedotettavaa: KOSKI-tiimi on julkaissut lukiokoulutuksen (lukion oppimäärä ja lukion aineopiskelijat) sekä nuorten perusopetuksen tarkistusohjeet. Ohjeissa kuvataan, miltä opiskeluoikeuden tulee näyttää, silloin kun se on siirretty oikein. Ohjeet löytyvät lukion osalta seuraavasta linkistä: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Lukion+opiskeluoikeuksien+tiedot+KOSKI-palvelussa ja nuorten perusopetuksen osalta: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Perusopetuksen+suoritustiedot Muiden opiskeluoikeuksien kirjoitustyötä tehdään parhaillaan, samoin kuin yleisen ohjeen kirjoittamista KOSKI-käyttöliittymän käyttöön.

KOSKI-tiimi lähettää viikolla 51 uuden määräyksen, joka koskee pääasiassa varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja liittyy esiopetustietojen siirtämiseen KOSKI-palveluun.

Kysymys: Läsnäolotaulukkoa on käytetty meillä tilastointia varten aikuisten perusopetuksessa. Opiskelijoilla näkyy Koskessa vääriä aloituspäiviä ja useita läsnäoloja. Opiskelijahallintojärjestelmän toimittaja ei ole muuttanut määrittelyitä. Kuinka suurta vahinkoa tämä voi aiheuttaa opiskelijoille, joiden tiedot ovat väärin Koskessa?
Vastaus: Tietojen tulisi olla KOSKI-palvelussa oikein, asiasta pitää olla yhteydessä opintohallintojärjestelmän toimittajaan asian kuntoon saattamiseksi. Pääasia on, että opiskelijalla näkyy voimassa oleva opiskeluoikeus.

Kysymys: Lukioilta pyydettiin korjauksia 13.12. mennessä. Minkälaista palautetta ja milloin saadaan?
Vastaus: Uusi poiminta tilastokeskusta varten otetaan viikolla 51. Todennäköisesti tilastokeskuksen palaute saadaan vasta tammikuun puolella.

Kysymys: Kysyisin näin valtionosuudet-yksikön rahoituslaskennan näkökulmasta, joko rahoitusmuoto on Koski-siirtoihin pakotettu tieto?
Vastaus: Lukiokoulutuksissa rahoitusmuoto-tiedon välittäminen tila-tiedon yhteydessä muutetaan pakolliseksi tammikuun aikana. Koulutuksenjärjestäjille tiedotetaan etukäteen kentän muuttumisesta pakolliseksi.

Kysymys: Miten kaksoistutkinto-opiskelijoiden suoritukset lasketaan Koskessa, kun pääasiallinen koulutuksenjärjestäjä on ammatillinen oppilaitokset ja suoritukset tallentaa lukio?
Vastaus: Molemmat oppilaitokset luovat omat opiskeluoikeutensa, joiden välille ei tehdä linkitystä. Lukio luo oppiaineen oppimäärän opiskeluoikeuden (aineopiskelija), jonka rahoitusmuotona on muuta kautta rahoitettu. Lukio merkitsee omat suorituksensa omaan opiskeluoikeuteensa ja toimittaa suoritustiedot ammatilliseen oppilaitokseen perinteisin menetelmin. Ammatillinen oppilaitos tunnustaa opinnot osaksi omaa opiskeluoikeuttaan ja merkitsee tunnustettuihin opintoihin tiedon ”kuuluu rahoituksen piiriin”. Näin rahoituksenlaskenta osaa kohdistaa lukiossa suoritetut kurssit oikein ammatillisen koulutuksen suoritusrahoitukseen.

Kysymys: Koska saadaan raportti, lukio päällekkäiset hylätyt rahoitukset, jotta voimme tarkistaa mikä lukio on mahdollisesti tehnyt siirrot virheellisesti.
Vastaus: Raportti on mahdollinen teknisesti, mutta asia on juristeilla edelleen selvityksessä.

Kysymys: Aikuisten perusopetuksessa opiskelevat siirretään nyt Koskeen, vaikka heillä ei olisi vielä yhtään suoritusta. Tarvitseeko tieto päivittää myös arkistoiduille opiskelijoille, joille ei ole tullut yhtään suorituksia ennen opintojen päättymistä? Eli tarvitseeko heidät siirtää Koskeen jälkikäteen?
Vastaus: Jos opiskelijat ovat olleet läsnä 1.1.2018 jälkeen, niin kyllä heidän opiskeluoikeutensa pitäisi näkyä KOSKI-palvelussa. Toki opiskeluoikeudet pitää siirtää niin, että näkyvät eronnut-tilaisina.

Kysymys: Jos aineopiskelijaksi tullut haluaa jatkaa opintojaan tutkinnon suorittajaksi: voiko jatkaa opinto-oikeudella vai tuleeko muodostaa uusi oid? 
Vastaus: Aineopiskelijan opiskeluoikeus päätetään tilaan eronnut/valmistunut riippuen siitä onko opiskelija suorittanut jonkun oppiaineen koko oppimäärän ja hänelle luodaan uusi lukion oppimäärän opiskeluoikeus. Lukion oppimäärän opiskeluoikeudelle hyväksi luetaan aiemmat aineopintojen aikana suoritetut kurssit.

Kysymys: Olen uusi tällä lukiopuolella, joten peruskysymys: onko lukiossa sama päättymistila kuin ammatillisella, eli termi on Katsotaan eronneeksi?
Vastaus: Ei. Lukiopuolella terminaalitilana Valmistunut-tilan lisäksi käytetään vain tilaa ”Eronnut”, vaikka koulutuksenjärjestäjä tekisi päätöksen opiskeluoikeuden menettämisestä. Lukiolaki ei tunne tilaa ”katsotaan eronneeksi”. Ohjeet eri tiloihin lukioissa löytyvät sivulta: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=94572300  

Kysymys: Jos kaksoistutkinnon suorittaja on saanut kaksoistutkinnon valmiiksi ja haluaa suorittaa myös lukion oppimäärän (tavoittelee kolmoistutkintoa), niin lukion oppimäärä suoritetaan uudella opinto-oikeudella, rahoitus VOS?  
Vastaus: Kyllä. Opiskelijan aineopiskelun opiskeluoikeus on merkitty rahoituksella ”muuta kautta rahoitettu” ja päätetään. Opiskelijalle luodaan uusi oppimäärän opiskeluoikeus, jolle merkitään rahoitusmuodoksi ”valtionosuusrahoitteinen koulutus”. Opiskeluoikeudelle hyväksi luetaan aiemmat, suoritukset aineopiskeluoikeudesta. Ammatillisen tutkinnon suorittaminen ei vaikuta lukion opiskeluoikeuden valtionosuusrahoitukseen, opiskelijalla on oikeus saada 4 vuotta valtionosuusrahoitusta lukion oppimäärän opintoihin.

Kysymys: Mistä tietää, kuinka paljon opiskelijan vos-rahoitusaikaa on käytetty, jos opiskelija vaihtaa toisesta oppilaitoksesta, josta opinnot hyväksi luetaan erotodistukselta? Joskus vain eropäivä näkyy, ei aloituspäivää. 
Vastaus: Tällä hetkellä koulutuksenjärjestäjä ei voi tätä tietää, muuta kuin tiedustelemalla edellisestä oppilaitoksesta tai opiskelijalta itseltään. KOSKI-tiimi selvittää onko raporteille mahdollista tehdä laskentaa jäljellä olevasta valtionosuusrahoituksen määrästä, mutta tällöinkin laskenta olisi vain suuntaa antava. Lisäksi asiaan pitää saada OPH:n juristeilta linjaus, voidaanko tällaista opiskelijakohtaista tietoa koulutuksenjärjestäjälle kertoa.

Kysymys: Jos lukion opiskelija tulee meille aineopiskelijaksi suorittamaan yhden kurssin (rahoitus 6) ja suorittaa jotain. Varsinainen lukio hyväksi lukee meillä tehdyn suorituksen? Kun tulee meille myöhemmin suorittamaan tutkintoa, pitääkö meidän tutkintokortilla olla oma hyväksiluku vai toisen lukion hyväksiluku?
Vastaus: Hyväksiluku pitää tehdä, mutta hyväksiluvun lisätietoviitteeseen ei ole merkittävää merkitsettekö hyväksiluvun teidän omasta aiemmasta suorituksesta vai toisen lukion suoritteesta.

Kysymys: Jos aineopiskelija on tullut suorittamaan kaksi pitkän matematiikan kurssia ja päättää sen jälkeen opiskelun, merkitäänkö opiskeluoikeuden tilaksi valmistunut vai eronnut? Tässä tapauksessa siis opintosuunnitelmana oli nuo kaksi kurssia.
Vastaus: Kyllä, merkitään tilaan eronnut. Aineopiskelussa opiskeluoikeus voidaan merkitä tilaan ”valmistunut” siinä tapauksessa, että opiskelijalla on vähintään yksi kokonainen oppiaineen oppimäärä suoritettuna.

Kysymys: Kuinka kauan aineopiskelija saa olla aineopiskelijana läsnä?
Vastaus: Aineopiskelijan opiskeluoikeudelle ei ole säädettyä enimmäisaikaa. Toki oletuksena on, että aineopiskelun aikana kertyy opintosuorituksia ja opiskelija on tosiasiallisesti läsnä opinnoissa. ”Opiskeluoikeutensa menettää myös sellainen opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta ja on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja. (Lukiolaki 24 §)”. Opiskeluoikeus ei voi siis roikkua läsnäolevana, jos opiskelijaa ei ole aikoihin näkynyt oppilaitoksessa. Oppilaitoksen pitää itse määrittää, milloin tehdään päätös siitä, että opiskelija menettää opiskelupaikkansa.

Kysymys: Jos lukion aineopiskelija merkitään eronneeksi ja hän palaa opiskelemaan, hänelle pitää luoda uusi opiskeluoikeus?
Vastaus: Kyllä. KOSKI-palveluun jää näkyviin vanha eronnut-tilaan merkitty opiskeluoikeus ja lukio luo uuden opiskeluoikeuden.

Kysymys: Jos opiskelija tulee korottamaan yo-arvosanoja eikä ole ollut aiemmin opiskelijana, miten merkitään?
Vastaus: Jos opiskelija tulee korottamaan pelkkää ylioppilastutkintoa, opiskeluoikeutta ei pidä siirtää KOSKI-palveluun. KOSKI-palveluun siirretään vain ne opiskeluoikeudet, joissa opiskelija tulee suorittamaan lukion opintoja.

Kysymys: Eikö jossain vaiheessa sovittu, että samassa lukiossa eri opsia lukevan kursseja ei tarvitse hyväksi lukea, vaan voi kopioida uudelle opinto-oikeuden kortille?
Vastaus: Opiskeluoikeudessa tapahtuneet merkittävät muutokset tulisi näkyä KOSKI-palvelussa tiedon hyödynnettävyyttä varten. Siksi lukion aineopintojen/lukion oppimäärän opintojen välillä vaihtamisesta sekä lukion oppimäärän (nuorten ops/aikuisten ops) vaihtamisesta pitää jäädä pysyvä jälki KOSKI-palveluun. Siksi molemmissa tilanteissa vanha opiskeluoikeus tulee päättää ja opiskelijalle luoda uusi opiskeluoikeus. Vanhat suoritetut kurssit tulisi aina hyväksilukea uudelle opiskeluoikeudelle, jotta kursseja ei tulkita kahteen kertaan suoritetuiksi. Kysyjä viittaa varmaankin siihen, että opiskelija on samassa lukiossa samanaikaisesti sekä oppimäärän suorittajana (päivälukio) että suorittaa kursseja saman oppilaitoksen iltalukiossa. Näissä tilanteissa opiskelijalla saa olla vain yksi opiskeluoikeus, johon kaikki suoritukset kirjataan, jos se on opintohallintojärjestelmässä mahdollista. Opiskelijalla voi olla näissä tilanteissa kaksi erillistäkin opiskeluoikeutta, mutta tällöin suoritetut kurssit tulee hyväksi lukea oppimäärän opiskeluoikeuteen.

KOSKI-KELA-klinikka 29.11.2019 (Ammatillinen koulutus)

KOSKI-KELA-klinikan esitykset ja tallenteet katsottavissa https://laatikko.oph.fi/s/xfADK5AWtg6ngr3

Kysymys: Aloittavalta opiskelijalta pyydettävästä liitepyynnöstä: Miten määritellään "ensimmäisen vuoden opiskelija", kun jatkuvassa haussa opiskelija voi aloittaa milloin vain?  Eli alkaako toinen vuosi, kun 365 päivää opintojen alusta on kulunut vai miten?
Vastaus: Ohje liittää hyväksymisilmoitus koskee aloittavia opiskelijoita, joiden opiskeluoikeus ei välttämättä näy KOSKI-palvelussa. Kelan piti kuitenkin jollain tavalla muotoilla hakemuslomakkeeseen pyyntö liitteestä. Opiskelijan, joka on ollut useita kuukausia läsnä oppilaitoksessa ja hänen tietonsa varmasti löytyvät KOSKI-palvelusta (opiskelijalle itselleen ne näkyvät Oma Opintopolussa), ei tarvitse liittää hakemukseensa todistusta opiskeluoikeudesta. Kelan käsittelijät käyvät kuitenkin tarkistamassa löytyykö opiskeluoikeus KOSKI-palvelusta, vaikka liitettä ei olisi hakemuksen yhteydessä.

Kysymys: Eikö Kela enää halua oma-aloitteisesti oppilaitoksista lähetettyjä OT5-valvontailmoituksia?
Vastaus: Oppilaitokset saavat tällä hetkellä kaksi kertaa vuodessa listaukset opintotukea saavista oppilaista, joista pyydetään tekemään valvontailmoitus, jos opinnot eivät ole edenneet. Oppilaitosten ei tarvitse oma-aloitteisesti valvontailmoituksia lähettää, mutta kyllä myös oma-aloitteisesti lähetetyt edistymisen seurannan ilmoitukset käsitellään, jos opiskelija saa opintotukea. Riski on, että Kela saa turhia ilmoituksia ja tämä aiheuttaa turhaa työtä, jos valvontailmoituksen lähettäjä ei tiedä, saako opiskelija opintotukea. Koulumatkatukea varten valvontailmoitus tulee lähettää, jos opiskelijalla ei ole päivittäisiä koulumatkoja yli kahteen viikkoon.

Kysymys: Miten Kela kontrolloi tai automaattisesti päättelee opintojen edistymistä, mikäli opiskelijalla on kesken laajoja ammatillisia tutkinnon osia ja joista ei kerry ns. osasuorituksia? Tutkinnon osan arviointi on vasta lopussa ja vasta silloin opinnot vasta näkyvät KOSKI-palvelussa.
Vastaus: Tällä hetkellä Kela tutkii opintojen edistymistä vain oppilaitosten OT5-valvontailmoitusten pohjalta. Se, miten toisen asteen opinnoissa määritellään riittävä opintojen edistyminen automaattista päättelyä varten, on tällä hetkellä selvitettävänä. Opiskelija voi selvittää opintojen edistymistä oppilaitokselta pyydettävältä todistuksella, josta käy ilmi mitä opintoja hän on opiskellut vaikkei suoritusmerkintöjä ole vielä kertynyt.

Kysymys: Miten opiskelijan tukeen tms. vaikuttaa, onko hän eronnut vai katsottu eronneeksi?
Vastaus: Laki ammatillisesta koulutuksesta ei tunne ”eronnut” käsitettä, vaan opiskelijat katsotaan eronneiksi riippumatta siitä, ovatko he itse ilmoittaneet eroamisestaan. Kela käsittelee sekä ”eronnut” että ”katsotaan eronneeksi”-tilaiset samalla tavalla. Opintotuki lakkautetaan kaikissa opintojen keskeytymistilanteissa samalla 18 päivän säännöllä joko keskeytyskuukauden tai seuraavan kuukauden alusta.

Kysymys: Näkeekö KELA jollain tapaa Koskesta aloituksen peruuttaneet eli paikan vastaanottaneet, mutta sen myöhemmin peruneet tai sellaiset, jotka eivät koskaan ole paikalle ilmaantuneet? Me oppilaitoksessa emme ainakaan näe enää, kun tieto opiskeluoikeuden mitätöinnistä on kirjattu Koskeen. Näistä tuli kyselynä nimilista tässä syksyllä.
Kysymys: Kela ei näe mitätöityjä opiskeluoikeuksia KOSKI-palvelusta. Kela hakee tiedot opintotuen saajista KOSKI-palvelusta ja niistä opiskelijoista, jotka saavat opintotukea, mutta eivät löydy KOSKI-palvelusta kootaan listat. Palautumattomien opiskelijoiden listat käydään jatkossa mahdollisesti läpi neljä kertaa vuodessa. Opiskelijalle lähetetään selvityspyyntö opiskeluoikeuden puuttumisesta, jos hän on listalla. Syksyllä 2019 listalla olevien opiskelijoiden opiskeluoikeus saatettiin varmistaa koululta ennen kuin opiskelijalle lähetetiin selvityspyyntö. Jatkossa luotetaan KOSKI-tiedon ajantasaisuuteen eikä asiaa varmisteta erikseen koululta.

Kysymys: Tarvitseeko koulun/opiskelijan enää toimittaa paperista opintorekisteriotetta Kelaan? Jos tarvitsee niin milloin?
Vastaus: Paperista opintorekisteriotetta ei tarvitse toimittaa, jos opiskeluoikeus ja sen alaiset osasuoritukset näkyvät oikein KOSKI-palvelussa. Kela voi pyytää opiskelijalta lisäselvitystä tapauskohtaisesti.

Kysymys: Riittääkö opiskelijan oma ilmoitus sähköisen palvelun kautta? Eli omien sivujen kautta?
Vastaus: Kyllä riittää. Opiskelija voi myös lähettää viestin viestipalvelun kautta, jos häntä mietityttää miten toimia. Muutoksista on helppo ilmoittaa sähköisessä asiointipalvelussa olevalla opintotuen muutosilmoituksella.

Kysymys: Varmistan vielä eli koulutussopimuspaikan toimipisteen osoitetieto ei näy Koskessa Kelalle tai ainakaan ole koulumatkatuen seurannassa Kelalle oleellinen tieto?
Vastaus: Kelan koulumatkatuen osalta KOSKI-palvelun toimipaikkatietoa ei voida tällä hetkellä hyödyntää, vaan asia käsitellään opiskelijan hakemukseen kirjaamien tietojen perusteella. Tällä hetkellä koulutussopimusten ja oppisopimusten työpaikan tiedot siirtyvät yleensä opintohallintojärjestelmästä sopimuksen tiedoista KOSKI-palveluun. KOSKI-tiimi on ohjeistanut oppilaitoksia kirjaamaan työpaikan tiedot sen mukaan, missä opiskelija todellisuudessa oppisopimusta/koulutussopimustaan suorittaa. Tietoa varsinaisesta työssäoppimispaikasta käyttävät myös muut tiedonhyödyntäjät kuin vain Kela. Joissain tapauksissa koulutussopimusta saatetaan toteuttaa useissa eri toimipisteissä. Tällaista tietoa ei ole mahdollista kirjata KOSKI-palveluun

Kysymys: Aiheuttaa hankaluuksia kuntoutusrahan saajille, jos opintojen edistymisen seurantaa tehdään KOSKI-järjestelmään kirjautuneiden suoritusten perusteella. Isoista kokonaisuuksista tulee ne OSPit myöhään merkittynä.
Vastaus: Kela pyytää opiskelijalta selvityksen opintojen etenemisestä ennen päätösten tekemistä. Selvityspyyntöön vastatessaan opiskelija voi selvittää kuinka opinnot ovat edenneet, vaikkei virallisia opintosuorituksia ole vielä rekisteriin kertynyt.

Kysymys: Jos opiskelija on poissa, vaikka hänen HOKSin mukaisesti tulisi olla opinnoissa, milloin hänelle tulisi merkitä väliaikainen keskeytys opinto-oikeuden tilaksi?
Vastaus: Väliaikaisen keskeytyksen määritelmä lukee laissa ammatillisesta koulutuksesta (531/2017): 96 § Opiskeluoikeus -- Opiskelijalla on oikeus väliaikaisesti keskeyttää opiskeluoikeutensa siksi ajaksi, kun hän on suorittamassa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelusta taikka saa sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista sairauspäivärahaa taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Lisäksi opiskeluoikeus voidaan opiskelijan pyynnöstä väliaikaisesti keskeyttää muusta perustellusta syystä.” Opiskelijan opiskeluoikeuden väliaikainen keskeytys lähtee aina liikkeelle siitä, että opiskelija itse ilmoittaa väliaikaisesti keskeyttävänsä opinnot tai häntä koskevat kurinpidolliset menettelyt (määräaikainen erottaminen).

Kysymys: Opiskelijan tulee ilmoittaa koulumatkatuen muutoksista, mutta jos koulutussopimus koskee vain yhtä päivää viikossa, ei muutosta tule. Silti opiskelijan pitää tehdä koulumatkatuen muutos/tarkistusilmoitus?
Vastaus: Lähtökohta on, että opiskelijat itse tekisivät ilmoituksen/uuden hakemuksen Kelalle ennen koulutussopimusjakson alkua tai heti kun matkan muutos on tiedossa. Myös silloin, jos koulutussopimus koskee vain yhtä päivää viikossa. Tällöin opiskelijoille lähetetyt turhat KOSKI-tietoon perustuvat selvityspyynnöt vähenevät. KOSKI-palvelusta ei ole saatavilla päiväkohtaista tietoa siitä, millä osuudella opiskelija on läsnä oppilaitoksessa ja millä työpaikalla. KOSKI-palvelun tietoja käytetään ensisijaisesti koulumatkatuen seurantaan, mutta edellytyksenä on, että opiskelijat itse tekevät koulumatkatukeen liittyvät muutoshakemukset ennen koulutussopimusjaksojen alkamista.

Kysymys: Tähän ehkä jo vastattiinkin, mutta meni ohi: tarvitseeko opintotukihakemuksen liitteeksi enää laittaa missään tilanteessa O50 -lomaketta? Vai riittääkö läsnäolotodistus?
Vastaus: Aloittavilta opiskelijoilta pyydetään opiskelupaikan hyväksymisilmoitusta. Lähtökohtaisesti läsnäolotodistusta ei tarvitse liittää opintotukihakemuksen liitteeksi, jos tieto KOSKI-palvelusta löytyy. Joskus opiskelijoilta voidaan pyytää tarkempaa opiskelusuunnitelmaa esimerkiksi kesätukea, taikka lisäaikaa haettaessa. Joissain tilanteissa, erityisesti ammattitutkinnoissa ja erikoisammattitutkinnoissa Kela saattaa pyytää OT6-lomakkeen opintojen päätoimisuuden ja tukiajan arvioimiseksi.

Kysymys: Eikö kuntoutusrahan saajankin kohdalla selvitys tulisi lähettää vain niille, joista teille tulee tieto siitä, että opinnot eivät edisty HOKSin mukaan?
Vastaus: Jos asiakkaan opiskelua tuetaan kuntoutusetuuksilla, Kela seuraa opintojen etenemistä KOSKI-palvelusta saatavien tietojen perusteella. Tarvittaessa asiakkaalta pyydetään lisäselvitystä, jos KOSKI-palvelusta ei saada riittäviä tietoja.

Kysymys: Kenelle Kela lähettää listan opintotuen saajista? Rehtori?
Vastaus: Seurantaluettelot lähetetään oppilaitoksen osoitteeseen, joka saadaan pääsääntöisesti OPH:n Opintopolku.fi –palvelusta. Seurantaluettelot voidaan lähettää joko päätoimispisteen tai sivutoimipisteen osoitteeseen oppilaitoksen ilmoituksen mukaan. Jos oppilaitos haluaa, että käytetään Opintopolusta poikkeavaa osoitetta, asiasta voi ilmoittaa sähköpostitse itainenvp_opintotuki(at)kela.fi.

Kysymys: Tarkistan vielä, että väliaikaista keskeytystäkö ei merkitä, jos opinnot eivät etene? Äitiyslomalla olijoille ym. merkataan?
Vastaus: Opiskelijan läsnäolo muutetaan väliaikaisesti keskeytyneeksi vain, jos opiskelija itse ilmoittaa keskeyttävänsä/hakee keskeytystä tai opiskelija on erotettu määräaikaisesti. Ks. aikaisempi kysymys.

Kysymys: Miten opiskelijan sairauslomat pitäisi merkitä oikein Koskeen? Ei tiedetä mitä rahoitusta opiskelija saa sairausloman aikana.
Vastaus: Jos opiskelija itse ilmoittaa väliaikaisesta keskeytyksestä, hänen opiskeluoikeuden tilansa merkitään väliaikaisesti keskeyttäneeksi. Muussa tapauksessa hänelle pidemmissä poissaolotapauksissa merkitään 0 % läsnäolo, koska poissaolo vaikuttaa ammatillisen koulutuksen rahoituksenlaskentaan. Läsnäoloprosentti ei vaikuta siihen, miten Kela tietoja käsittelee. Kela käsittelee KOSKI-palvelusta vain väliaikaisen keskeyttämisen kautta tulevaa tietoa. Jos opiskelija saa sairauspäivärahaa, Kela katkaisee opintotuen sairauspäivärahan saantiin perustuen, vaikka opiskelija näkyisikin KOSKI-palvelussa läsnä-tilassa.

KOSKI-KELA-klinikka 29.11.2019 (Yleissivistävä koulutus)

KOSKI-KELA-klinikan esitykset ja tallenteet katsottavissa https://laatikko.oph.fi/s/xfADK5AWtg6ngr3

Kysymys: Meidän kunnassa lukion opiskelijoille kunta maksaa kaikki oppimateriaalit ja opiskelijoilla on mahdollisuus vuokrata asunto edullisempaan hintaan. Pitääkö näistä jotenkin ilmoittaa Koskeen?
Vastaus: Tällaista tietoa ei siirretä KOSKI-palveluun. Kela maksaa oppimateriaalilisää riippumatta siitä, onko kunnalla jokin oma käytäntö materiaalien korvaamiseen.

Kysymys: Jos lukion ykkösluokkalainen hakee ensimmäistä opintotukea vasta tammikuun 2020 jälkeen, pitääkö koulun edelleen antaa opiskelutodistus?
Vastaus: Ohje liittää hyväksymisilmoitus koskee aloittavia opiskelijoita, joiden opiskeluoikeus ei välttämättä näy KOSKI-palvelussa. Kelan piti kuitenkin jollain tavalla muotoilla hakemuslomakkeeseen pyyntö liitteestä. Opiskelijan, joka on ollut useita kuukausia läsnä oppilaitoksessa ja hänen tietonsa varmasti löytyvät KOSKI-palvelusta (opiskelijalle itselleen ne näkyvät Oma Opintopolussa), ei tarvitse liittää hakemukseensa todistusta opiskeluoikeudesta. Kelan käsittelijät käyvät kuitenkin tarkistamassa löytyykö opiskeluoikeus KOSKI-palvelusta, vaikka liitettä ei olisi hakemuksen yhteydessä.

Kysymys: Milloin käytetään väliaikaisesti keskeytynyt -tilaa?
Vastaus: Väliaikaisesti-keskeytynyt tilan käyttöä säätelee Lukiolaki (714/2018) 23 § ”Opiskeluoikeus -- Opiskelijalla on oikeus väliaikaisesti keskeyttää opiskeluoikeutensa siksi ajaksi, jonka hän on suorittamassa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelusta taikka saa sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista sairauspäivärahaa taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Lisäksi opiskeluoikeus voidaan opiskelijan pyynnöstä väliaikaisesti keskeyttää muusta perustellusta syystä. Koulutuksen järjestäjä päättää lisäajan myöntämisestä ja opiskeluoikeuden väliaikaisesta keskeyttämisestä opiskelijan hakemuksesta.”
Eli väliaikaisesti keskeytynyt-tilaa käytetään vain silloin kun opiskelija itse hakee väliaikaista keskeyttämistä tai opiskelijaa koskevat kurinpidolliset menettelyt (määräaikainen erottaminen).

Kysymys: Käytämmekö väliaikaisesti keskeytynyt -tilaa, jos opiskelija on lääkärintodistuksen vuoksi esim. 6 vkoa sairaslomalla?
Vastaus: Vain jos opiskelija hakee opintojen väliaikaista keskeyttämistä. Jos opiskelija hakee Kelan sairauspäivärahaa ko. ajalle, Kela katkaisee opintotuen sairauspäivärahan saantiin perustuen, vaikka opiskelija näkyisikin KOSKI-palvelussa läsnä-tilassa. Opiskelijan etujen mukaista on, että opiskelija hakee sairauspäivärahaa, jotta opintotukikuukausia säästyy varsinaiseen opiskeluun.

Kysymys: Virallinen keskeytystieto saadaan siis KOSKI-palvelusta?
Vastaus: Kyllä.

Kysymys: Koulumme on muuttamassa takaisin vanhaan kouluun väistötilasta. Opiskelijat ovat maininneet tämän matkatukihakemuksissa, toivottavasti Kela on nämä huomioinut, ettei tarvitse tehdä uusia matkatukihakemuksia kevään osalta.
Vastaus: Jos koulumatkatuki on myönnetty syksyllä, opiskelijoiden kannattaa perehtyä saamaansa päätökseen ja selvittää, onko matkan muutos jo huomioitu päätöksessä. Jos matkan muutosta ei ole huomioitu, tulee opiskelijan jättää tarkistushakemus oppilaitokseen.

Kysymys: Pitääkö neljässä vuodessa lukion suorittavan opiskelijan edelleen lähettää opiskelutodistus paperisena?
Vastaus: Kyllä. Neljättä vuotta opiskelevien lukiolaisten opintotuki perustuu opintojen suunnitelmatietoon, eli mitä opintoja opiskelija aikoo vielä suorittaa ja ovatko suoritukset päätoimista opiskelua. Suunnitelmatietoa ei saada KOSKI-palvelun kautta.

Kysymys: Opintotuki: mitä tarkoittaa hyväksymisilmoitus?
Vastaus: Opintopolusta opiskelijan saama opiskelupaikan vastaanottoilmoitus tai oppilaitoksen opiskelijalle lähettämä ilmoitus opiskelijaksi hyväksymisestä.

Kysymys: Voisiko vielä pähkinänkuoressa kerrata milloin tarvitaan paperinen opiskelutodistus liitteeksi? matkatukihakemukseen aina paperinen koulun opiskelutodistus liitteeksi. Opintotuessa vain ykkösten ensimmäisten viikkojen aikana?
Vastaus: Aikuisten perusopetuksen tukioikeus voidaan aina ratkaista vain OT6-lomakkeen perusteella. Koulutus räätälöidään jokaiselle opiskelijalle taustaosaamisensa perusteella, joten Kela voi arvioida opintojen päätoimisuuden ja tukiajan keston vain henkilökohtaisen suunnitelman mukaan. Opiskeluoikeustodistusta ei tarvita lukiokoulutuksessa liitteeksi silloin, jos tiedot löytyvät KOSKI-palvelusta. Myöskään matkatukihakemukseen ei tarvita liitteitä vaan oppilaitoksen tulee täyttää hakemuksen sivu 3. Jos lukiolainen hakee tukea kesäajalle, tarvitaan kesäopintoja järjestävältä oppilaitokselta todistus kesäajalle suunnitelluista opinnoista. Lisäksi 4. tai 5. vuoden hakemuksen liitteeksi tarvitaan opiskelusuunnitelma, kuten aiemmin on todettu.

KOSKI-klinikka 22.11.2019 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Onko kevään 20.1. tilastoinnista tulossa ohjetta ennen joulua lukioille? Ottaako oph nämä tiedot koskesta vai vieläkö täytämme täällä lomakkeita.
Vastaus: Rahoituksenlaskennan käyttämät tiedot kerätään vielä tammikuun osalta erillisellä lomakkeella. Ohjeistus tulee tammikuussa.

Kysymys: Lukion 4. vuoden opiskelijat, joilla yo-tutkinto kasassa, mutta lukiokursseja puuttuu, siirretäänkö opiskeluoikeudet Koskeen siis aineopiskelijoina (opiskelijalaji)?
Vastaus: Lukion oppimäärän suorittajan opiskeluoikeuden tyyppiä ei vaihdeta aineopiskelijaksi, jos opiskelijan tavoitteena on edelleen lukion päättötodistuksen suorittaminen. Tilastokeskus on aiemmin pyytänyt ko. opiskelijat ilmoittamaan aineopiskelijoina, mutta KOSKI-palvelussa heillä säilyy sama opiskeluoikeus (lukion oppimäärä) kuin aiemminkin.

Kysymys: Miten menetellään, kun jaksonvaihtaja on suorittanut kurssin, jota ei ole oman lukion opsissa (hyväksiluku)?
Vastaus: Asiaa täytyy tiedustella lukiokoulutuksen sisältöasiantuntijoilta. Todennäköisesti kurssi kirjataan paikallisena soveltavana kurssina ko. oppiaineeseen tai muiden suoritusten alle.

Kysymys: Kaksoistutkintoa suorittavat opiskelijat: Ovat saaneet yo-tutkinnon valmiiksi, mutta ovat suorittaneet vain joitain kursseja tai aineiden oppimääriä lukiossa. Onko edelleen ohje sama, että heille viedään eropäivä koskeen ja annetaan erotodistus. Vai onko ohjeeseen tullut muutoksia?
Vastaus: Jos aineopiskelija on suorittanut vähintään yhden oppiaineen koko pakollisen oppimäärän, voidaan opiskelija merkitä valmistuneeksi.

Kysymys: Jos kaksoistutkintoa suorittavilla ei ole lainkaan valmiita oppiaineita, vaan pelkästään yksittäisiä kursseja - silloin eropäivä ja erotodistus?
Vastaus: Jos aineopiskelijalla on vain yksittäisiä kurssisuorituksia, merkitään opiskeluoikeuden päättyessä hänen tilansa eronneeksi. Opetushallituksen lukiokoulutuksen sisältöasiantuntijat ohjeistavat millaisia todistuksia lukion aineopiskelijoille annetaan.

Kysymys: Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku 2020. Opintopolussa on tieto, että todistusvalintojen osalta valintatulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään 27.5.2020.
Onko tähän tulossa lukioille uutta ohjetta, muuttuvatko valmistuvien suoritusten aikataulut tämän vuoksi? Todistusvalinnan kautta valitut saavat siis tiedon jatko-opiskelupaikastaan jo ennen kuin ylioppilasjuhlat pidetään.
Vastaus: Korkeakoulujen valinnoissa otetaan ylioppilastutkintotodistuksen arvosanat huomioon, ei lukion päättötodistuksen arvosanoja. Jos KOSKI-tietojen korjaamistapoihin on tulossa muutoksia (esim. tieto valmistumisesta pitää kirjata aiemmin kuin aiemmin), asiasta tiedotetaan keväällä.

Kysymys: Käytämmekö ensi keväänäkin opiskelijatietojärjestelmään lukion päättötodistus pvm ja valmistumispäivänä lakkiasipäivää? Silloin koskeen vahvistuu myös ylioppilastodistus valmistunut, sitä ennen on suoritus kesken? Vai pitäisikö päivämäärä valmistunut olla jo toukokuun 3. päivä, jolloin tiedot ylioppilastutkintolautakunnalle lähtevät lukioista, että päättötodistus on kunnossa ja yo-todistus saa tulla.
Vastaus: Valmistumispäivä ei muutu, vaan valmistumispäiväksi merkitään kuten aiemminkin lakkiaispäivä. Suunnitteilla on, että Ylioppilastutkintolautakunta alkaisi saamaan KOSKI-palvelun kautta tiedon siitä, onko oppilas saamassa lukion päättötodistuksen. Tällä hetkellä tällaista kehittämistyötä ei ole vielä KOSKI-palvelussa edes aloitettu. Toistaiseksi Ylioppilastutkintolautakunta saa siis edelleen lukioilta suoraan tiedon siitä, saako opiskelija lukion päättötodistusta vai ei.

Kysymys: Palaan vielä tähän lukion tilastointiin. Tilastokeskuksen tilastoon ei ole (heidän ohjeensa mukaan) voinut ilmoittaa varsinaisiksi opiskelijoita, joilla on joko yo-tutkinto valmis (mutta lukion kurssit kesken) tai lukion kurssit valmiit (vaikka yo-tutkinto on kesken).
Vastaus: KOSKI-palveluun kirjataan normaaleina oppimäärän suorittajina ne opiskelijat, joilla lukion oppimäärän suoritus on kesken, vaikka yo-tutkinto olisikin valmis. Niillä opiskelijoilla, joilla lukion oppimäärä on valmis ja saavat lukion päättötodistuksen vaikkei yo-tutkinto tulisikaan valmiiksi, tulee opiskeluoikeus merkitä tilaan valmistunut. Tilastokeskuksen tehtävä on tehdä vertailut ylioppilastutkintorekisterin ja lukion opiskeluoikeuksien välillä, jos Tilastokeskuksella on oma logiikkansa mitkä opiskelijat lasketaan lukion oppimäärän suorittajiin.

Kysymys: Jos lukion kurssit ovat valmiit päättötodistuksen saamiseksi (mutta yo-tutkinto kesken, eli opiskelija reputtanut jossakin aineessa) ja lukioaika käytetty, onhan opiskelija silloin edelleen varsinainen opiskelija ja vain rahoitustiedoksi muuttuu 'Muuta kautta rahoitettu'?
Vastaus: Opiskelija merkataan valmistuneeksi sen jälkeen, kun hän on suorittanut lukion oppimäärän ja saa lukion päättötodistuksen (vaikka ei saisi ylioppilastutkintotodistusta).

Kysymys: Voiko opiskelija olla vos-rahoitteisena, jos lukioaikaa on jäljellä eikä opiskelija vielä halua ottaa päättötodistusta ulos (haluaa sen yhtä aikaa yo-tutkinnon kanssa)?
Vastaus: Opiskelijan pitää olla suorittamassa lukion opintoja. Todistuksen odotteluaika ei ole valtionosuusrahoitteista koulutusaikaa.

Kysymys: Perusopetukseen merkittävästä vammaisuus-tiedosta: tieto on mielestäni terveystieto, jota ei saisi oppilasrekisterissä pitää. Miten vammaisuustiedot vastaavat rahoitustietoja? Onko kyse pidennetystä oppivelvollisuudesta ja toiminta-alueittain opetuksesta?
Vastaus: KOSKI-palvelua säätelee Laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2017). Laissa säädetään KOSKI-palveluun tallennettavaksi: "7 § Perusopetusta koskevat tiedot [..] 4) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa tarkoitetun rahoituksen laskentaperusteena olevat opetuksen järjestämistä koskevat tiedot."
Laissa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (29.12.2009/1705) perusopetuksen rahoitukseen vaikuttaviksi tiedoiksi on säädetty myös "perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa ja 26 a §:n 2 momentissa tarkoitettujen pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien vaikeimmin kehitysvammaisten ja muiden pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden esi- ja perusopetuksesta aiheutuviin lisäkustannuksiin; (29.12.2016/1486)"
Kyseisen lain 29 §:ssa (29.12.2016/1486) luetellaan esi- ja perusopetuksen yksikköhinnat seuraavasti:
Pidennetty oppivelvollisuus, viisivuotiaille järjestettävä esiopetus --> Opiskeluoikeuden lisätiedoista tulee löytyä "pidennetty oppivelvollisuus"                         
Pidennetyn oppivelvollisuuden lisärahoitus, vaikeimmin kehitysvammaiset --> Opiskeluoikeuden lisätiedoista tulee löytyä "pidennetty oppivelvollisuus" & "Vaikeimmin kehitysvammainen "
Pidennetyn oppivelvollisuuden lisärahoitus, muut kuin vaikeimmin kehitysvammaiset --> Opiskeluoikeuden lisätiedoista tulee löytyä "pidennetty oppivelvollisuus" ja ”muu kuin vaikeimmin kehitysvammainen” (tällä hetkellä kentässä saattaa lukea vielä vammainen).
Tietojen perusteella Opetushallituksen valtionosuudet-yksikön rahoituksenlaskenta kohdistaa koulutuksenjärjestäjälle kuuluvan korkeammat kertoimet opetuksesta aiheutuvista kuluista.
Kyseiset tiedot (samoin kuin erityisen tuen päätökset sekä pidennetty oppivelvollisuus) ovat erityisiä henkilötietoja ja terveystietoja, jolloin niihin on rajattu pääsy vain tiedosta vastaavilla henkilöillä, tai niillä tietoja hyödyntävillä viranomaisilla, joilla on omaan lakiinsa kirjattu oikeus nähdä kyseisiä erityisiä henkilötietoja. Rahoitukseen vaikuttavat tiedot eivät ole pysyvästi KOSKI-palveluun tallennettavia tietoja, vaan ne tuhotaan sen jälkeen, kun tiedot ovat käyneet rahoituksen laskennan ja tarkastamisen kannalta tarpeettomiksi.
KOSKI-käyttöoikeuksilla opintopolussa toimivat koulutuksenjärjestäjän edustajat vastaavat tietojen oikeellisuudesta KOSKI-palvelussa, jolloin oppilaitoksen/koulutuksenjärjestäjän KOSKI-käyttäjillä on oikeus ko. tietoja käsitellä.

Kysymys: Saisiko määritelmän vammaisuuksista, miten se vaikuttaa rahoitukseen?
Vastaus: Vammaisuuteen liittyvät kentät täytetään vain, jos kyseisellä oppilaalla on erityisen tuen päätös + pidennetty oppivelvollisuus. Pidennetyn oppivelvollisuuden hallinnollisen päätöksen perusteen (lääkärinlausunto) pohjalta oppilaalle merkitään joko "vaikeimmin kehitysvammainen" tai "muu kuin vaikeimmin kehitysvammainen". Pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään hallintopäätös, jota säätelee Hallintolaki. Pidennetystä oppivelvollisuudesta ja sen järjestämisestä löytyy tietoa Opetushallituksen sivuilla: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/pidennetty-oppivelvollisuus Esi- ja perusopetuksen rahoituksen hinnat ja viittaukset rahoituslakiin löytyvät Opetushallituksen julkaisusta osoitteesta  https://vos.oph.fi/rap/vos/v19/v05yk6y19.pdf

 Kysymys: Näkeekö kansalainen itse tämän tiedon KOSKI-palvelun kautta, että hänelle on määritelty vammaisuus alku- ja päättymispäivämäärällä?
Vastaus: Ei näe. Oma Opintopolku-palvelun kautta näkee vain tiedon opiskeluoikeudesta ja opintosuorituksista. Kansalainen voi pyytää erikseen Opetushallitusta toimittamaan kaikki häntä koskevat rekisteritiedot: https://www.oph.fi/fi/palvelut/tiedonluovutuksen-kaytannot-ja-tietopyynnot kohta ”Omien rekisteritietojen tarkastaminen”.

Kysymys: Haluaisin vielä vastaavuudet mitkä tiedot aikaisemmin luettiin vammaisuuksiin. Tänä vuonnakin ilmoitettiin Tilastokeskukseen toiminta-alueittain opetuksessa olevat ja pidennetyssä oppivelvollisuudessa ja 9v-oppivelvollisuudessa olevat erityisen tuen oppilaat. Ei mitään vammaisuustietoja.
Vastaus: Tilastokeskuksen tiedonkeruussa ”Oppilaitostason oppilaat ja opiskelijat”, jota käytetään valtionosuusrahoituksen laskentaan, kohdassa F5.1. täytettiin oppilasmäärät vuosiluokittain seuraaville kategorioille:
”Oppilaat, joilla tehostetun tuen oppimissuunnitelma” → KOSKI-palvelussa opiskeluoikeuden lisätietoihin on siirretty tieto kenttään tehostetun tuen päätökset (aikajakso, joka on voimassa tilastointipäivänä).
”Erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat, ei pidennetty oppivelvollisuus” → KOSKI-palvelussa oppilaan opiskeluoikeuden lisätietoihin on siirretty tieto kenttään erityisen tuen päätökset (aikajakso, joka on voimassa tilastointipäivänä).
”Erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat, pidennetty oppivelvollisuus - vaikeimmin kehitysvammaiset” → KOSKI-palvelussa opiskeluoikeuden lisätietoihin on siirretty tiedot kenttiin erityisen tuen päätökset (aikajakso), pidennetty oppivelvollisuus (aikajakso) ja vaikeimmin kehitysvammainen (aikajakso).
”Erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat, pidennetty oppivelvollisuus - muut kuin vaikeimmin kehitysvammaiset” → KOSKI-palvelussa opiskeluoikeuden lisätietoihin on siirretty tiedot kenttiin erityisen tuen päätökset (aikajakso), pidennetty oppivelvollisuus (aikajakso) ja muu kuin vaikeimmin kehitysvammainen (aikajakso)
”Oppilaat, joilla ei ole tehostetun tuen oppimissuunnitelmaa tai erityisen tuen päätöstä” → KOSKI-palvelussa opiskeluoikeuden lisätiedoista ei löydy voimassaolevia aikajaksotietoja tietokentille tehostetun tuen päätökset ja erityisen tuen päätökset.

Kysymys: Mihin Primuksessa merkitään vammaisuus, jotta tieto siirtyy Koskeen?
Vastaus: Opintohallintojärjestelmän toimittajan tuki vastaa näihin kysymyksiin.

KOSKI-klinikka 15.11.2019 (Ammatillinen koulutus) 

Teemana klinikassa oli muu ammatillinen koulutus & tutkinnon osaa pienempien kokonaisuuksien suoritus. Klinikassa esitetty powerpoint-esitys ladattavissa 
tästä (esikatselu ei toimi, lataa tiedosto): Muu ammatillinen koulutus ja tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksita koostuva suoritus 15.11.pptx

Kysymys: Kun suoriterahaa ei tule näistä koulutuluksista, niin pitääkö laajennetussa oppisopimuksessa myös sen oppilaitoksen, jolta ostetaan tietopuolista siirtää opiskeluoikeuden tiedot KOSKI-palveluun?
Vastaus: Linkitysten ainoa tarkoitus ei ole rahoituksen näkökulma, vaan myös miten opiskelijalle hänen opiskeluoikeutensa näkyvät. Jos kahden ammatillisen koulutuksenjärjestäjän välillä on samanlainen järjestely kuin laajennetussa oppisopimuksessa, niin kyllä molempien pitää luoda opiskeluoikeus ja linkittää opiskeluoikeudet. Tätä ei kuitenkaan pidä sekoittaa siihen, jos koulutuksenjärjestäjä hankkii tietopuolista koulutusta sellaiselta taholta, jolla ei ole ammatillista koulutuksenjärjestämislupaa (esim. kansalaisjärjestöltä). Tällöin ostava ammatillisen koulutuksen järjestäjä luo opiskeluoikeuden ja merkitsee esim. todistuksella näkyviin lisätietoihin mikä taho on koulutusta järjestänyt. Linkitystä ei tässä tapauksessa käytetä.

Kysymys: Eli muu ammatillinen koulutus siirretään aina paikallisena koulutuksena?
Vastaus: Tällä hetkellä kyllä, paitsi jos kyseessä on ammatilliseen tehtävään valmistava koulutus (Liikennelentäjä, lennonjohtaja, kaupunkiraideliikenteen kuljettaja). Tulevaisuudessa muu ammatillinen koulutus on toivottavasti osa Opintopolun tarjontapalvelua, jolloin koulutukselle saataisiin käyttöön valtakunnallisia koodistoja. 

Kysymys: Onko tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuvan suorituksen skeemaa korjattu, koska viime yönä on poistunut koski -virheistä?
Vastaus: Kyllä, tutkinnon osaa pienemmät kokonaisuudet voi nyt tuoda keskeneräisinä ilman osasuorituksia. Valmiiksi merkitseminen edellyttää, että suorituksella on vähintään yksi valmis osasuoritus.

Kysymys: Pitäisikö muussa ammatillisessa koulutuksessa aina määritellä, mitä tutkintoa koulutus täydentää? Ja tarkoittaako se, että opiskelijalta pitää löytyä suoritettuna se tutkinto, jota koulutus täydentää?
Vastaus: Ei ole palkollista määritellä, eikä pidä löytyä tutkintoa. Lain määritelmähän on ammatillista osaamista syventävä tai täydentävä koulutus. Ajatuksena on, että kenttään voi tuoda tietoa, jos kyse on tietyn tutkinnon lisäkoulutuksesta.

Kysymys: Kertaatteko vielä, mitä eroa on muu ammatillinen ja tutkinnon osaa pienemmät kokonaisuudet. Meillä esim. asiakaspalvelu parin päivän koulutus, jota opetetaan Liiketoiminnan perustutkinnossa. Kumpaa tämä on?
Vastaus: Koulutuksenjärjestäjän pitää tietää itse kumpana koulutusmuotona koulutusta järjestetään. Onko kyse tutkintotavoitteisesta koulutuksesta (tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuva suoritus), jolloin koulutukseen pätevät tutkintotavoitteisen koulutuksen säännökset esim. opiskelijaksi ottamisesta, HOKS:in tekemisestä ja asetukset maksullisuudesta. Tällöin valtionosuusrahoitus määräytyy tutkintokoulutuksen mukaisesti. Jos koulutus on muuta ammatillista koulutusta, siihen pätevät säännökset muusta ammatillisesta koulutuksesta, eli esim. opiskelijan kanssa ei tehdä HOKS:ia ja opiskelijalta mahdollisesti perittävien maksujen suuruudet eroavat tutkintokoulutuksesta.

Kysymys: Ovatko pilottikoulutuksen AINA tätä tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuvaa koulutusta?
Vastaus: OKM:n 2018 lisäsuoritepäätöksellä, johon ammatillisen osaamisen pilotit 2018-2019 perustuvat, sanotaan pilottien voivan koostua ammatillisista tutkinnon osista, tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista ja muusta ammatillisesta koulutuksesta. Pilotti-rahoituksella opiskelevalla opiskelijalla voi siis olla myös esim. osatutkinnon opiskeluoikeus.

Kysymys: Varmistan vielä, onko yto:n osa-alueen korottaminen aina uusi opiskeluoikeus vai miten?
Vastaus: Jos opiskelija on jo valmistunut ja saanut tutkintotodistuksen, pitää korotukselle tehdä uusi opiskeluoikeus (tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuva suoritus). Jos korottaa ennen tutkintotodistuksen kirjoittamista, korotetulla suorituksella korvataan aiemmin kirjattu osasuoritus alkuperäisellä opiskeluoikeudella.

Kysymys: Entä jos opiskelija on suorittanut tutkinnon vanhoilla perusteilla ja osallistuu nyt uuden opsin mukaiseen yton osa-alueeseen korottaakseen sitä, niin millainen lisätietoviite kirjoitetaan? Entä jos korottaja ei ole tehnyt tutkintoa meillä? Onko lisätietoviite pakollinen/tarpeellinen?
Vastaus: Esimerkissä annettu lisätietoviite ei ole pakollinen.

Kysymys: Sertifikaatit, oliko näihin yhteisiä koodeja koskeen? EA1, EA2 jne?
Vastaus: Sertifikaattien ja valtakunnallisten korttikoulutusten koodittamisen selvitys on meneillään. Vielä ei ole käytössä yhteisiä koodeja.

Kysymys: Arvioinnista vielä: käytetäänkö nykyisiä tutkinnoissa käytettyjä asteikkoja, vai voiko olla järjestäjän oma?
Vastaus: Muussa ammatillisessa koulutuksessa ei ole virallisia arviointiasteikkoja, vaan koulutuksenjärjestäjä itse päättää mitä arviointiasteikkoa käytetään. Koulutuksenjärjestäjien tulee kuitenkin ilmoittaa KOSKI-palveluosoitteeseen, jos käytetään muita arviointiasteikkoja kuin ammatillisen koulutuksen arviointiasteikkoja, jotta ko. asteikot lisätään sallittujen asteikkojen joukkoon.

Kysymys: Koskessa ei näy, mitä asteikkoa käytetään?
Vastaus: Asia on tiedossa ja KOSKI-palvelun kehitysjonossa. Tulossa näkyviin kyllä.

Kysymys: Jos opiskelijalla ei ole henkilötunnusta (hakemus jätetty). Miten kauan odotetaan, ennen kuin tehdään yksilöinti koskessa?
Vastaus: Oppijanumeroa luodessa oppijanumero yksilöidään heti. Kun opiskelija saa hetun, KOSKI-pääkäyttäjän tulee Opintopolun oppijanumeropalvelussa ensin purkaa yksilöinti ja sitten lisätä oppijan tietoihin henkilötunnus. Ohjeet oppijanumeron luontiin ja yksilöintiin sekä henkilötunnuksen lisäämiseen oppijan tietoihin: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=71953716 ”3. Pakolliset henkilötiedot opiskeluoikeutta luotaessa”.

Kysymys: Jotkut eivät halua antaa henkilötunnusta, vaikka sitä erikseen pyydetään. 
Vastaus: Muun ammatillisen koulutuksen tietojen tallentaminen KOSKI-palveluun on lainsäädännön mukaisesti pakollista ja tietojen tallentamiseen tarvitaan henkilön yksilöivä tunniste eli henkilötunnus.

Kysymys: Olen ollut sellaisessa käsityksessä, että tutkinnon osaa pienemmät kokonaisuudet liittyvät aina pilotteihin, mutta näin ei kai siis olekaan? Olen tulkinnut, että vain piloteissa nämä ovat VOS-rahoitteisia. Varainhoitovuoden aikana jaettavaksi jätetyn perusrahoituksen sekä lisätalousarvion perusteella jaettavan rahoituksen hakeminen -kirjeen perusteella olen tulkinnut näin.
Vastaus: Valtionosuudet yksikön asiantuntija antaa asiaan vastauksen.

Kysymys: Ovatko yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden korotukset tai tutkinnon osien korotukset valtionosuusrahoitteisia?
Vastaus: Eivät ole. Opiskelijalta voidaan periä korotuksesta syntyviä kustannuksia. KOSKI-palveluun korotuksen opiskeluoikeuden rahoitusmuodoksi merkitään ”muuta kautta rahoitettu”.

Kysymys: Jos tulee opiskelemaan pelkän yhteisen tutkinnon osan osa-alueen, onko silloin valtionosuusrahoitteista? Jos siis kyseessä ei ole korotus.
Vastaus: Jos tulee opiskelemaan osa-aluetta niin periaatteessa voi olla vos-rahoitteista. Rahoitus riippuu tässä tapauksessa siitä, onko opiskelijalla muita päällekkäisiä opiskeluoikeuksia. Tutkinnon osaa pienempien kokonaisuuksien suorituksesta ei saa suoriterahoitusta.

Kysymys: Miksi Vipusessa ei nyt näy vuoden 2019 opiskelijavuosia?
Vastaus: Vuoden 2019 opiskelijavuodet näkyvät https://minedu.fi/ammatillinen-koulutus/paatosten-valmisteluraportit ja Vuoden 2019 "live-raportti" https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Koski%20opiskelijavuodet%202019.xlsb

KOSKI-klinikka 08.11.2019 (Yleissivistävä koulutus)

Tiedotettavaa: Samassa paikassa, missä on perusopetuksen Tilastokeskuksen tekemät vertailuraportit vuodelta 2018 on myös Valtionosuusrahoituksen vertailut/raportit ajankohdalta 16.9.2019. https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=85036904 Valtionosuusrahoituksen yksikkö on tehnyt huomioita raporttiin. Raportissa kerrotaan mm. se, että vertailun tekemisen aikaan 16.9. tiedot rahoitusta saavista erityisopiskelijoista (vaikeasti vammaiset, vammaiset) tai esim. sisäoppilaitosmuotoisesti majoitetuista oppilaista puuttuivat lähes kaikilta tai niitä ei ollut järjestelmistä siirretty. Nämä tiedot on tärkeää saada siirtymään, ennen kuin valtionosuudet-yksikkö voi siirtyä käyttämään KOSKI-tietoja rahoituksenlaskennan pohjana.

Kysymys: Lukion vertailussa ihmetytti, että jos opiskelijamäärä viime vuodesta on noussut, niin prosenttiosuus oli yli -50 % jos nousu on ollut 13 opiskelijaa.  Ilomantsin lukio. Mielestäni suhdeluku ei ole tosiaan oikein.
Vastaus: Lukion oppilasmäärän vertailuprosentti näyttää olevan laskettu kaavalla: (TK.n opiskelijat 2018 - Koski opiskelijat 2019) / TK:n opiskelijat 2018

Kysymys: Opiskelija opiskelee lukio1, lukio2(aineopintoja) ja lukio3. Onko oikein että opiskeluoikeuden oid pysyy samana vai pitääkö viedä eroaminen lukio1:Stä, ja 2:Sta. Lukio kuitenkin tekee erotodistuksia.
Vastaus: Jokaisella lukiolla kannattaa lähtökohtaisesti näkyä oma opiskeluoikeutensa KOSKI-palvelussa. Jos käytetään samaa opiskeluoikeuden oid:ta, toisen lukion tieto pyyhkii edellisen lukion tallentamat tiedot. Jos lukio tekee opiskelijalle erotodistuksen, tällöin myös opiskelijan opiskeluoikeus päätetään tilaan eronnut. Viimeisin oppilaitos hyväksi lukee/tunnustaa muissa lukioissa suoritetut kurssit omaan opiskeluoikeuteensa.

Kysymys: Opsissa mainitaan: ”..eri aineissa ja aineryhmissä suoritettavat…lukiodiplomit sekä ne taideopintokurssit…Taiteiden väliset kurssit” Miksi näistä on tehty kurssirakenne (Visman antama koodaus), että nämä molemmat kurssityypit ovat ”lukion valinnainen aine” tulostuu todistukseen ikään kuin oppiaineena? Opsissa olevassa nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijakotaulukossa on pakollisten ja syventävien aineiden lisäksi vain Teemaopinnot aineena. Luettelossa ei ole Lukiodiplomit eikä Taiteiden väliset opinnot –oppiainetta. Lukiomme on sijoittanut lukiodiplomit sekä taiteiden väliset kurssit musiikin, liikunnan sekä kuvataiteen soveltaviksi kursseiksi. Onko siis väärin, että päättötodistuksessa näistä ei muodostu omaa oppiaineriviä? (KOSKI-näkymässä tulostuu ilmeisesti automaattisesti omaksi aineeksi.)
Vastaus: KOSKI-tiimi selvittää asiaa yleissivistävän koulutuksen yksikön sisältöasiantuntijoiden kanssa.

Kysymys: Tilastokeskuksen vertailuraportista: Oulun aikuislukiolle oli laitettu kaikki opiskelijat lukio-opiskelijaksi eli oppimäärä määrä väärin lukiolaisten osalta 2019 tässä lienee tilastokeskuksella tulkintaongelma.
Vastaus: Kysyjän kannattaa olla asiasta yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen. Opiskelijoiden päätason suorituksen tyyppiä tulee todennäköisesti korjata niin, että lukion päättötodistusta tavoittelevat opiskelijat ovat lukion oppimäärän opiskelijoina ja aineopiskelijoilla tulisi olla ”lukion oppiaineen oppimäärä” päätason suorituksena.

Kysymys: Oppilashuollon järjestelmä AURA tarvitsee perustiedot opiskelijoista. Haluasimme saada ne jatkossa Koskesta eikä enää Primuksesta. Miten voisi edetä - Exceliin ei Koskesta saa kaikkia 50 000 + 9000 opiskelijaa?
Vastaus: Koulutuksenjärjestäjälle on GET/koski/api/oppija-rajapinta, josta KOSKI-palveluun syötetyt tiedot koulutustoimijan opiskelijoista on mahdollista hakea esim. suorituksen tyypeittäin. Rajapinta ei ole optimoitu massahakua varten. Tiedot on tietysti ensin pitänyt syöttää KOSKI-palveluun. Rajapinnat on kuvattu osoitteessa: https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/rajapinnat/oppilashallintojarjestelmat

Kysymys: Opintohallintojärjestelmässä on siirrytty käyttämään läsnäolotaulukkoa, jossa täytetään tiedot joka lukukaudelle. Tämän myötä KOSKI-palveluun tulee pitkä lista läsnäoloja vaikka opiskeluoikeuden tilassa ei tapahdu muutoksia. Kuinka tietojen pitäisi KOSKI-palvelun puolesta näkyä?
Vastaus: Tila-kohtaan tulevat tiedot koostuvat kolmesta tiedosta. Läsnäolo-tilasta, ko. tilan aloituspäivämäärästä ja kyseisen tilan rahoitusmuodosta. Perusopetuksen ja toisen asteen opiskeluoikeuksissa ei ole tarpeellista välittää tila-tietoa useaan kertaan, vaan vain silloin jos tilassa tai rahoitusmuodossa tapahtuu muutoksia. Opintohallintojärjestelmän toimittaja on tietoinen asiasta ja korjaus on työn alla, jotta KOSKI-palveluun tietoa siirtyy vain silloin kun tiloissa tapahtuu muutos.

Kysymys: Me olemme käyttäneet tätä taulukkoa valtionavunlaskentapäivän tarkistushakuihin ym. eli täytyykö nyt muuttaa koko taulukon käyttö? ja pitääkö vanhoilta oppilailta lähteä jotenkin tätä korjaamaan?
Vastaus: Ei tarvitse korjata vanhoja kenttiä eikä muuttaa kirjaamiskäytäntöjä. Opintohallintojärjestelmän toimittaja muuttaa määrittelyitä, milloin tietoa läsnäolotaulukosta siirretään KOSKI-palveluun.

Kysymys: Opintohallintojärjestelmän toimittajalta tuli ohjeet tehostetun tuen ja erityisen tuen oppilaiden tietojen viemisestä Koskeen. Erityisen tuen oppilaalle voi erityisoppilaan ryhmä -kohtaan valita vain erityisopetuksessa tai integroitu. Eikö enää tarvita niitä prosenttiosuuksia, joita aiemmin on kysytty? Siis kuinka monta prosenttia yleis- tai erityisopetuksessa.
Vastaus: KOSKI-palvelun erityisen tuen toteutuspaikan koodisto on uusittu, ja eroaa tilastokeskuksen aiemmin käyttämästä jaottelusta, joka nykyisin löytyy myös opintohallintojärjestelmästä. Opintohallintojärjestelmän toimittaja ei ole lähtenyt toteuttamaan siirtämistä sillä uutta koodistoa ei vielä löydy opintohallintojärjestelmästä. Tilastokeskus siirtyy käyttämään KOSKI-palvelusta löytyvää koodistoa erityisopetuksen toteutuspaikkaa merkitessä. 

Kysymys: Kun on jaksovaihtaja yhden jakson toisessa lukiossa, niin onko tällöin muuta kautta rahoitettu (palaan kotilukioon jaksovaihdon jälkeen).
Vastaus: Rahoitus lasketaan 20.9. tilanteen mukaisesti, joten jos ko. oppija on kyseisellä hetkellä jaksovaihdossa, jää varsinaiselta lukiolta rahoitus tässä tilanteessa saamatta. KOSKI-tiimin täytyy keskustella rahoituksenlaskennan kanssa, miten tällaiset jaksonvaihtajat voidaan ottaa huomioon rahoituksenlaskennan päättelyissä ja tarkentaa kirjaamisohjetta.

Kysymys: Miksi ei voi kehittää näitä opiskeluoikeuksien muutoksia siten, että tehtäisiin kenttä, jolla vahvistettaisiin eri opiskeluoikeudet, samalla tavalla kuin vuosiluokkavahvistukset tehdään (esim. esiopetuksesta perusopetukseen siirryttäessä). Pienissä kunnissa se ei ole niin iso ongelma kuin suurissa kunnissa, joissa oppilasmäärät ovat suuria. Nythän joudutaan esim. esioppilaat kopioimaan perusopetuksen oppilaaksi, että saadaan uusi opiskeluoikeus. Oppilas/opiskelija vaihtuvuus todella iso ja oppilaat menevät edes takaisin, eli yhdellä oppilaalla voi olla todella monta opiskeluoikeutta. Asiaa pitäisi kehittää niin, että oppilaitosten ei tarvitsisi tehdä ylimääräistä työtä asian suhteen ja opiskeluoikeuksia ei muodostuisi arkistoon yhden opiskelijan osalta turhan paljoa.
Vastaus: KOSKI-palvelu vaatii, että opiskelijalle muodostuu jokaiselle opiskeluoikeuden tyypille oma opiskeluoikeus, koska esimerkiksi eri opiskeluoikeuden tyypeille lasketaan valtionosuusrahoitus eri tavalla. Samoin jos opiskelija on eronnut ja palaa takaisin oppilaitokseen, tulee hänellä näkyä KOSKI-palvelussa, että edellinen opiskeluoikeus on päättynyt ja uusi alkanut. Myös mahdollisten tietojen korjaamistarpeen näkökulmasta vanhojen tietojen löytyminen opintohallintojärjestelmästä helpottaa tietojen jälkikäteen korjaamista. Jos tiedot on hävitetty/muutettu, on hyvin vaikea lähteä korjaamaan väärin siirrettyjä tietoja. KOSKI-palvelussa opiskeluoikeuden päivittäminen on sidottu opiskeluoikeuden oid-tunnisteeseen. Opintohallintojärjestelmän toimittajaan kannattaa olla yhteydessä tällaisissa kehitysehdotuksissa.

Kysymys: Onko OPH:lta tulossa muistutusta, että Koskessa pitää olla tiedot oikein? Milloin saadaan viesti, että näitä käytetään valtionosuuslaskentaan. Vaikeuksia saada kaikkia kouluja/lukioita korjaamaan tietoja!
Vastaus: KOSKI-tiimi muistuttaa jatkuvasti tiedotteissaan, että tietojen tulee olla oikein ja ajantasaisesti siirretty KOSKI-palveluun. Velvollisuus tietojen siirtämisestä oikein ei ole vain rahoituksenlaskentaa varten, vaan tietoja käytetään jo nyt jatkuvasti. Esimerkiksi perusopetuksen päättötodistuksen tietoja käytetään toisen asteen yhteisvalinnoissa, perusopetuksen ja toisen asteen tietoja käytetään Kelan eri etuuksien käsittelyssä ja Maahanmuuttovirasto käyttää perusopetuksen päättötodistuksen tietoja sekä toisen asteen opiskeluoikeuksien tietoja. KOSKI-datasta tehdään jatkuvasti Opetushallinnon sisällä poimintoja ja tietoja käytetään erilaisiin tilastoihin. Valtionosuudet-yksikkö tekee parhaillaan vertailuja KOSKI-datan sisällöstä ja ilmoittaa milloin valtionosuusrahoituksen laskenta suoritetaan KOSKI-datan pohjalta.

Kysymys: Kysymys lukion matematiikan oppimääristä. Onko näin, että käsin täytyy opsia vaihtamalla siirtää lukion oppilas uudestaan, kun tiedetään, lukeeko hän lyhyttä vai pitkää matematiikkaa?
Vastaus: Lukion opiskelijalla voi siirtyä KOSKI-palveluun kerrallaan vain yksi matematiikan oppimäärä. Matematiikan ensimmäinen yhteinen kurssi tulee siirtää valitun oppimäärän osaksi silloin kun tiedetään, kumpaa oppimäärää opiskelija alkaa suorittaa. Samat toimenpiteet kuin on tehty aiemmin ennen lukion päättötodistuksen antamista, nyt siirrot täytyy tehdä oppimäärän valitsemisvaiheessa.

Kysymys: Voisiko saada yhteenvedon siitä, miten Migri käyttää KOSKI-palvelun tietoja. Missä kerrotaan mitä tietoja kukin viranomainen käyttää?
Vastaus: Yleissivistävässä koulutuksen osalta maahanmuuttovirasto käyttää tietoja pääasiassa kansalaisuushakemuksien yhteydessä. KOSKI-palvelusta siis katsotaan, onko henkilö suorittanut perusopetuksen päättötodistuksen tai lukion päättötodistuksen jommallakummalla kotimaisella kielellä. KOSKI-tiimi työstää wikiin koostesivua, josta selviäisi yleisellä tasolla mitä tietoja kukin tiedonhyödyntäjä käyttää.

Kysymys: Tehostetun ja erityisen tuen ohjeet saatiin vasta nyt. Miten tehdään 1.1.2018 - syksy 2019 lähteneiden oppilaiden osalta, miten heille saadaan nämä merkinnät kuntoon, vai voidaanko ne unohtaa?
Vastaus: Kyseessä ovat rahoituslaskennan lisätiedot, jotka eivät ole osa KOSKI-palveluun pysyvästi tallennettavaa tietoa. Jos oppilaiden tiedot ovat muilta osin oikein, erityisen tuen ja tehostetun tuen tietoja ei tarvitse jälkikäteen korjata keväällä 2019 tai aiemmin päättäneille/eronneille oppilaille. Syyslukukaudesta 2019 eteenpäin olisi hyvä korjata tiedot, jotta esim. vertailuraporteille saadaan mahdollisimman oikeat luvut.

Kysymys: Kertauksena kysyisin vielä, mitkä tarkistusraportit ovat valmiina? Lukio? Perusopetus? Esiopetus? Perusopetukseen valmistava opetus? Aikuisten perusopetus?
Vastaus: Tällä hetkellä yleissivistävän puolella on valmiina vasta lukion ja perusopetuksen raportit. Seuraavaksi tehdään yleissivistävän puolella aikuisten perusopetuksen raportti, mutta sitä ennen työn alla on ammatillisen koulutuksen raportteja.

Kysymys: Mistä löytyy Tilastokeskuksen ja KOSKI-palvelun perusopetuksen vertailuraportti? Sitä ei ole tullut sähköpostin kautta.
Vastaus: Vuoden 2019 Tilastokeskukselta ei ole vielä saatu tilastoja, vertailuraportti tuotetaan, kun tilastokeskus sen toimittaa. Kaikki vertailuaineistot julkaistaan osoitteessa: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=85036904

Kysymys: Onko ollut mitään puhetta siitä, että 31.12. kotikuntatilastot otettaisiin suoraan Koskesta?
Vastaus: Kysymykseen vastattu edellisessä KOSKI-klinikassa. Tilastosta vastaavan tahon eli tässä tapauksessa Valtiovarainministeriön/Tilastokeskuksen tulisi tehdä päätös, että ko. tilasto aletaan ottaa KOSKI-palvelusta.

Kysymys: OPH:lta on ymmärtääkseni tulossa yhteinen todistuspohjamalli perusopetukseen valmistavasta opetuksesta? Voisiko tähän asti KOSKEN validaation pakotetuista osasuorituksista poistaa? Nyt siellä ei ole mitään yhteistä määrettä millaisia suoritusten tulisi olla ja jokainen kunta on keksinyt itse, millaisia suorituksia on merkitty. Me joudumme esimerkiksi tällä hetkellä erottamaan jokaisen perusopetuksen valmistavaan opetukseen osallistuvan sillä suorituksia ei merkitä.
Vastaus: KOSKI-palvelun validaatiota ei tässä tilanteessa pureta, sillä perusopetukseen valmistavan opetussuunnitelman mukaisesti todistuksella tulee olla tiedot minkä oppiaineiden opetukseen on osallistuttu. Opiskelijoita ei tule merkitä tilaan eronnut, vaan opintohallintojärjestelmän suorituksiin kirjata oppiaineet ja niille osallistumistieto, jonka jälkeen opiskeluoikeuden voi merkitä valmistuneeksi.

Kysymys: Hei, laitoin OPH/Koski-palveluosoitteeseen 5.11. viestin. Vastaatteko kysymyksiini sähköpostini perusteella vai otanko yhteyttä jollain muulla tavalla?
Vastaus: KOSKI-palveluosoitteessa on tällä hetkellä ruuhkaa ja vastaamme kysymyksiin mahdollisimman pian.

Kysymys: Tein tukipyynnön tässä koskien perusopetuksen päättötodistusta. Oppilaan huoltaja pyytänyt valinnaisen saksan arvosanaksi hyväksytty. Nyt jää kiinni tarkistuksessa, ei mene läpi. Tähän on kaiketi tulossa korjaus? Oliko se niin, että jatkossa huoltaja ei voi tuota enää pyytää. Onko Koskeen ennakoitu jo tuo asia?
Vastaus: KOSKI-palveluun on tehty ennakoivasti validaatioita vuoden 2020 perusopetuksen päättötodistusta varten, jotka estävät tiedonsiirron. Kyseinen validaatio puretaan KOSKI-palvelusta. KOSKI-tiimi ei ole saanut yksiselitteistä linjausta Opetushallituksen sisältöasiantuntijoilta, onko uuden opetussuunnitelman perusteiden mukaan jatkossa mahdollista pyytää valinnaisen yli 2vkt laajuudeltaan olevan kielioppiaineen arvioinnin muuttamista hyväksytyksi.

KOSKI-klinikka 01.11.2019 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Pitääkö tieto paikkansa eli mikäli opiskelijan tavoitteena on tutkinnon osien suorittaminen, niin kaikki hänen suorittamansa tutkinnon osat kuuluvat kustannusryhmä 1 alle vaikka ns. oikea kustannusryhmä olisi 4?
Vastaus: Ei pidä. Kyse poikkeustapauksesta. Valtionosuudet-yksikkö täydentää vastausta.

Kysymys: Muu ammatillinen koulutus & 3 tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuva suoritus. Onko totta, että koski -siirto tehdään vasta kun ko. koulutus on suoritettu? Koulutus voi kestää jopa koko lukuvuoden ja ko. suorittajille ei kerry opiskelijatyövuosia ennen kuin arvosana on laitettu. 
Vastaus: Muu ammatillinen koulutus ja tutkinnon osaa pienemmät kokonaisuudet ovat eri päätason suorituksia. Muuta ammatillista koulutusta voi siirtää KOSKI-palveluun keskeneräisenä. Suunnitteluvirhe KOSKI-palvelun tietomallissa estää tällä hetkellä tutkinnon osaa pienempien kokonaisuuksien siirtämisen ennen kuin ko. suorituksella on vähintään yksi osasuoritus. KOSKI-tiimi korjaa validaatiota niin, että vasta alkaneen opiskeluoikeuden voi siirtää ilman osasuoritusta.

Kysymys: Opiskelijamme haluaa siirtyä puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinnon sisällä osaamisalasta toiseen (hän vaihtaisi kodinhuoltajan osaamisalasta toimitilahuoltajan osaamisalaan). Hänellä on kuitenkin suoritettuna kodinhuoltajan osaamisalasta Kotisiivouspalvelujen tuottaminen –tutkinnon osa, jota ei saada liitettyä hänen tutkintoonsa, jos hän vaihtaa toimitilahuoltajan osaamisalaan. Tuleeko meidän kirjoittaa tässä vaiheessa opiskelijalle todistus suoritetuista tutkinnon osista ja aloittaa uudella opiskeluoikeudella toimitilahuoltajan osaamisalan opinnot? Vai tulevatko suoritukset läpi Koskeen, vaikka opiskelija olisi suorittanut kahden osaamisalan opintoja? 
Vastaus: KOSKI-palveluun siirretään lähtökohtaisesti osaamisalat aikajaksotietona, joilla osaamisalatiedon lisäksi alku- ja loppupäivä. Tällä hetkellä KOSKI ei kuitenkaan pakota tuomaan aikajaksoa, minkä vuoksi se monen koulutuksenjärjestäjän tiedoista puuttuu. Aiemmin suoritettava osaamisala siis merkitään päättyneeksi ja tuodaan listaan uusi osaamisala uudella aloituspäivällä.  Teknisesti ottaen KOSKI-palvelu ei myöskään estä, etteikö samaan tutkintosuoritukseen voitaisi kirjata sekä aiemmin suoritetut tutkinnon osat sekä uudet tutkinnon osat. Kysymys on enemmän sisältökysymys siitä, mitä ja miten kyseiset suoritukset on sallittua kirjata todistukselle ja sitä tulisi kysyä Ammatillisen osaamisen yksikön sisältöasiantuntijalta. Katso myös aikaisemman klinikan vastaus, silloin kun opiskelija suorittaa ja saa todistuksen kahdesta eri osaamisalasta.

Kysymys: Osaamisalojen kustannusryhmiä ei ole kuin muutama, mutta miten tuo aikajakso ajatellaan? jos hakeutuu suoraan tiettyä osaamisalaa suorittamaan ja tekee koko tutkinnon, niin alkaako tutkinnon aloittamispäivästä, vai mistä?
Vastaus: Kyllä, opiskeluoikeuden aloituspäivästä jotta rahoituksenlaskenta osuu oikealle ajalle.

Kysymys: Onko tästä Kosken "jäädytyksestä" tullut tuoreempaa viestiä kuin tämä (https://minedu.fi/ammatillinen-koulutus/paatosten-valmisteluraportit), jotenkin odotimme, että oppilaitoksille olisi tullut vielä erillinen ilmoitus että nyt tiedot on otettu ts. sama mitä Juho nyt tuossa alussa ilmoitti. Olisi siis hyvä olla joku virallinen viesti jota oppilaitoksessa laittaa tiedoksi.
Vastaus: Valtionosuudet yksikkö on ilmoittanut ko. päivästä koulutuksenjärjestäjiä etukäteen. Otetaan toive viestinnän laajentamisesta huomioon jatkossa.

Kysymys: Meiltä keväällä valmistunut opiskelija palasi korottamaan yhteisen tutkinnon osan osa-alueen arvosanaa (matematiikan). Miten tämä matematiikan korotus nyt siirtyy koskeen? Opiskelija valmistui vanhoilla perusteilla, joten korotus tehdään nyt sitten uusilla tutkinnon perusteilla.
Vastaus: Asiasta on kysytty Ammatillisen osaamisen yksiköstä. Arvosanan korottaminen tehdään voimassa olevien tutkinnon perusteiden pohjalta. Korottaminen tehdään tietyn osa-alueen kohdalla.  Opiskelijalle ei kirjoiteta uutta tutkintotodistusta, vaan hän saa vanhan tutkintotodistuksensa lisäksi tulosteen opintosuoritusrekisteriotteesta, jossa näkyy vain tämä osa-alueen korotus. KOSKI-palveluun siirrettäessä tämä tarkoittaa, että jo valmistuneelle opiskelijalle tulee luoda uusi ammatillinen opiskeluoikeus, jonka suorituksen päätaso on ”Tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuva suoritus”. Tämän opiskeluoikeuden alle kirjataan tuo kyseinen osa-alueen korotus. Korotettu ammatillinen tutkinnon osa kirjataan uudella opiskeluoikeudella, jonka suorituksen tyyppi on ”tutkinnon osa/osia”.

Kysymys: Arvosanojen korottamisesta ja siitä tehtävästä todistuksesta ei ole selkeitä ohjeita missään. Olisi hyvä olla. Ytojen osa-alueiden korotukset lisääntynevät huomattavasti korkeakouluvalinnan muuttuessa.
Vastaus: Ammatillisen osaamisen yksiköltä saadun ohjeistuksen mukaan tutkintotodistuksessa näkyy yhteisten tutkinnon osien kohdalla hyväksytty-arvosana ja opintosuoritusrekisteriotteella osa-aluekohtaiset numeeriset arvosanat. Yhteisen tutkinnon osan osa-alueen korotuksesta ei tehdä uutta todistusta, vaan tulostetaan opintosuoritusrekisteriote.

Kysymys: Tutkinnon osaa pienempien kokonaisuuksien suorittamisesta: minkälaisiin "paketteihin" nämä tulisi saada, voivatko olla myös ammatillisia opintoja vai oli tässä oletus että ovat vain YTOjen osa-alueita?
Vastaus: Tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuvaan suoritukseen voi tuoda joko ammatillisten tutkinnon osien osaa pienempiä kokonaisuuksia tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita.

Kysymys: Jatkokysymys tutkinnon osaa pienemmistä suorituksista: onko vielä ajatus vireillä, että tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset "koodataan" ja niistä saisi koottua tutkinnon osaa pienempiä suorituksia? Esimerkiksi tilanne, jossa opiskelija suorittaa osaamista tutkinnon osan sisältä, mutta ei koko tutkinnon osaa. Näistä yksittäisistä ammattitaitovaatimuksista ei ole laadittu mitään virallista opintoa (ainakaan vielä).

Vastaus: Ammatillisen osaamisen yksikkö työstää tällä hetkellä uusia tutkintojen perusteita joihinkin tutkintoihin. Tämän työn yhteydessä on tarkoitus koodata ammattitaitovaatimukset. KOSKI-tiimillä ei ole tietoa ulottuuko tämä myös nykyisten tutkintojen perusteisiin. Tähän kuitenkin kannattaa koulutuksenjärjestäjien ja opintohallintojärjestelmien toimittajien alkaa varautua, että jossain vaiheessa tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksista tulee koodattuja.

Kysymys: Confluencesta ohjeita etsiessä osui silmiin Loma-jakson osa-aikaisuusprosentti. Miksi sen tulee olla sama kuin edeltäneellä läsnäolojaksolla eikä 100 % lomalla? 
Vastaus: Läsnäolotieto ja osa-aikaisuusjaksot ovat toisistaan erillistä informaatiota. Osa-aikaisuudesta päätetään opiskelijan HOKS:issa ja osa-aikaisuus voi vaihdella riippumatta läsnäolojaksoista. Tila-tiedot (läsnä, loma, väliaikaisesti keskeytynyt, katsotaan eronneeksi, valmistunut) eivät ole HOKS-tietoa, vaan tietoa siitä onko opiskelija opiskelemassa vai kenties jotain muuta. Jos opiskelijan HOKS:issa on sovittu opiskelijan suorittavan opintoja 60% läsnäololla, ei tämä tieto voi yhtäkkiä lomalla muuttua 100 % osa-aikaisuudeksi. Lomajaksolla noudatetaan samaa osa-aikaisuusprosenttia kuin mitä HOKS:issa on sovittu opiskelijan opintojen suorittamiselle.

Kysymys: Ehtisikö joku vastaamaan mun tiistaina lähettämään sähköpostiin liittyen vanhoista tutkinnon perusteista uusiin perusteisiin siirtyvään ammattitutkintolaiseen? Opiskelija haluaa säilyttää vanhankin opiskeluoikeuden, johon tehty vain ns. "valmistavaa koulutusta".
Vastaus: Opiskelija joko suorittaa tutkintonsa siirtymäajan puitteissa vanhojen tutkinnon perusteiden mukaisesti loppuun, tai siirtyy suorittamaan tutkintoa uusien perusteiden mukaisesti. KOSKI-palvelua käyttöönotettaessa OKM linjasi, että näkyviin KOSKI-palveluun tulee vain se opiskeluoikeus, jonka opiskelija lopulta suorittaa. Vanha opiskeluoikeus siis jyrätään yli reformin mukaisella opiskeluoikeudella. Kahta opiskeluoikeutta opiskelijalla ei voi tässä tilanteessa olla.  https://minedu.fi/documents/1410845/4297550/siirtymasaannokset16102017.pdf/52052d7e-f43c-490d-b6c0-b8eee2769a33/siirtymasaannokset16102017.pdf.pdf

Kysymys: Lasketaanko lomien pituuksia (esim. 1vko mittaisia) yhteen esim. vuosi / lukuvuositasolla vai ovatko aina yksittäisiä rahoituksen laskennan kannalta?
Vastaus: Vain yhtämittaisesti yli 28 päivää kestävät lomajaksot vaikuttavat rahoituksen laskentaan. Eri mittaisia lomajaksoja ei lasketa yhteen.

Kysymys: Meiltä hylättiin vielä eilen v. 2018 opiskelijavuosia. Onko mitään keinoa jäljittää näitä opiskelijoita? Nähdäänkö tulevaisuudessa mistään, onko opiskelijalla opiskeluoikeus toisessa oppilaitoksessa?
Vastaus: Vipusen tilastoon perehtymällä voi kaivaa kys. opiskelijavuosien tutkinnot ja lähteä asiaa sitä kautta selvittämään. Tulevaisuudessa KOSKI-tiimi haluaa tuottaa koulutuksenjärjestäjille raporttia, josta selviäisi millä oppijoilla on samanaikainen opiskeluoikeus toisessa oppilaitoksessa. Asia on kuitenkin edelleen juristien selvityksessä.

Kysymys: Koulunkäynnin ohjaus at oppisopimuksena, mutta työnantajalla ei ole tarjota työtä kesällä. Confluencesta löytyi vastaus, että opiskelija merkitään joko nollaprosenttisesti läsnäolevaksi tai lomalla olevaksi (jos kyseessä yli neljän viikon mittainen yhtäjaksoinen loma) riippuen siitä, kummasta koulutuksen järjestäjä katsoo olevan kyse. Pitääkö edelleen paikkaansa? Kela vie tuet, vaikka oppisopimus on voimassa?
Vastaus: KOSKI-palveluun kirjatessa noudatetaan annettuja ohjeita, tietoja ei kirjata Kelaa varten mitenkään eri tavalla. Jos opiskelija ei kyseisessä tilanteessa ole läsnä oppisopimuksessa eikä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa, ohje pätee hänen tietojensa kirjaamiseen.

Kysymys: Linkityksistä: Swaggerista on mahdollista tarkistella oppilaitosoideja, mutta joillakin oppilaitoksilla niitä on useita. Varmaan ainoa mahdollisuus osua oikeaan on se, että oppilaitos-oid:n saa oppilaitokselta opiskeluoikeuden oid:n kanssa?
Vastaus: Kyllä, luotettavinta on pyytää oppilaitos-oid samalla kun pyydätte opiskeluoikeuden oid:n. Oppilaitos-oid:t on mahdollista hakea organisaatiopalvelusta, mutta organisaatiopalvelun oid:t eivät välttämättä ole aina yksiselitteisiä. KOSKI-tiimin kehityslistalla on ajatus, että linkityksen tiedot voisi lähettää KOSKI-palvelun kautta. Vielä emme ole ehtineet tällaisen ominaisuuden kehittämiseen. Erään koulutuksenjärjestäjän neuvo on lisätä laajennetun oppisopimuksen sopimukseen tarvittavat oid:t.

Kysymys: Olisiko KOSKI-klinikat mahdollista tallentaa? Sen Kela-Koski-klinikka olisi hyvä saada tallenteena, saisko millään? Ei pääse kukaan meiltä linjoille tuolloin.
Vastaus: Tavallisia KOSKI-klinikoita ei tallenneta, sillä moniin kysymyksiin tulee tarkennuksia vasta kun kysytään asiaa sisältöasiantuntijoilta. Kysymykset ja vastaukset julkaistaan klinikkakoosteissa. KELA-KOSKI-klinikka ja muut teemaklinikat tallennetaan.

KOSKI-klinikka 25.10.2019 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Osaavatko valtionosuusrahoituksen edustajat kertoa syksyn tilastoinnin väliaikatietoja? Tuleeko lukiokoulutuksesta raporttia?
Vastaus: Valtionosuudet-yksikkö saa perusopetuksen ja perusopetukseen valmistavan osalta aineiston tilastokeskukselta marraskuun loppupuolella. Raportti julkaistaan osoitteessa: KOSKI-data - vertailuaineistoja ja tiedonhyödyntäjien raportteja 

Kysymys: Opiskelija siirtyy lukion oppimäärän opiskelijasta lukion aineopiskelijaksi. Millaiset opiskeluoikeudet hänellä pitää näkyä KOSKI-palvelussa? Pitääkö aiempi lukion oppimäärän opiskeluoikeus mitätöidä?
Vastaus: Lukion oppimäärän opiskeluoikeus merkitään eronneeksi ja hänelle luodaan uusi opiskeluoikeus, jossa päätason suorituksena on lukion oppiaineen oppimäärä. Vanhaa lukion oppimäärän opiskeluoikeutta ei tässä tapauksessa saa mitätöidä. Vanhan opiskeluoikeuden kurssisuoritukset hyväksiluetaan uudelle opiskeluoikeudelle.

Kysymys: Opiskelija on kaksoistutkinnon opiskelija. Olemme siirtäneet hänelle lukion oppimäärän opiskeluoikeuden KOSKI-palveluun. Ilmeisesti opiskelijan kuitenkin pitäisi näkyä KOSKI-palvelussa lukion aineopiskelijana. Miten korjaamme tilanteen? 
Vastaus: Jos opiskelija ei tavoittele lukion päättötodistusta, lukion oppimäärän opiskeluoikeus tulee mitätöidä KOSKI-palvelusta. Mitätöinnin jälkeen opintohallintojärjestelmästä tulee tyhjentää kenttä, johon KOSKI-palvelu on palauttanut mitätöidyn opiskeluoikeuden OID:n. Tämän jälkeen opiskelijan tietoja korjataan opintohallintojärjestelmässä ja siirretään uudestaan niin, että hänelle luodaan opiskeluoikeus, jossa päätason suoritus on lukion oppiaineen oppimäärä. Tila-tiedon yhteyteen merkitään rahoitusmuodoksi muuta kautta rahoitettu.

Kysymys: Kysymys 9.luokkalaisten käyttäytymisen arvioinnista: Voiko 9.luokkalaisille jättää käyttäytymisen arvioinnin kokonaan tekemättä oppilashallintojärjestelmään? Sillä, jos 9. luokan väli- ja päättötodistuksiin ei tulosteta arviota oppilaan käyttäytymisestä, eikä käyttäytymisen arvosanaa siirretä Koskeen. Niin onko tuota käyttäytymisen arviointia edes pakollista tehdä 9.luokkalaisille? Vai tuleeko käyttäytymisen arvioinnin näkyä kuitenkin oppilashallintojärjestelmässä 9.luokan oppilaalle ja oppilaan huoltajille, vaikka sitä ei todistukseen tulosteta?
Vastaus: Käyttäytymisen arviointia ei tarvitse siirtää KOSKI-palveluun 9. vuosiluokalle.

Kysymys: Käyttäytymisestä tulee ymmärtääkseni kuitenkin antaa pyydettäessä päättötodistukseen liite oppilaalle, jos hän tätä pyytää.
Vastaus: Jos oppilas pyytää käyttäytymisen arviointia, arvioinnin voi siirtää 9. vuosiluokan välilehdelle. Käyttäytymisen arviointia ei tule päättötodistus-välilehdelle.

Kysymys: Kelaan liittyen pitäisi löytyä opiskeluoikeuden tila. Löytyykö näihin joku KOSKI-palvelun kooditus? 
Vastaus: Kelaa varten ei ole käytössä mitään erillisiä opiskeluoikeuden tila-tietoja, vaan opiskeluoikeuden tilat tulee kirjata KOSKI-palveluun kuten laki lukiokoulutuksesta koulutuksesta säätää. Opiskeluoikeuden tiloja yleissivistävässä koulutuksessa ovat läsnä, väliaikaisesti keskeytynyt, eronnut ja valmistunut. Tila-tiedot tuodaan listana, jossa jokaiselle muuttuvalla tilalle siirretään alkupäivämäärä sekä tieto rahoitusmuodosta.

Kysymys: Onko perusopetuksen kuljetusedun alku- ja päättymispäivä tiedot ns. yksi rivistä tietoa vai voidaanko KOSKEEN siirtää useampi kuljetusedun jakso?
Vastaus: Tällä hetkellä KOSKI-palveluun voi tuoda vain yhden jaksotiedon kuljetusedulle. https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-11-8-17 Eli tieto korvataan aina ajankohtaisella tiedolla.

Kysymys: Eli kuljetusetutieto voi muuttua vuosittain koskessa. Otetaan siis erikseen raportti irti koskesta?
Vastaus: Tällä hetkellä perusopetuksen KOSKI-tietoa käyttävät tahot tekevät poimintansa KOSKI-palvelusta niin, että tietoa ei tarvita takautuvasti. Jos koulutuksenjärjestäjä tarvitsee myöhemmin käyttää tietoja aiemmista kuljetuseduista, tulee koulutuksenjärjestäjän ottaa ko. ajankohtana itselleen raportti talteen. Vanhat kuljetusedun tiedot näkyvät opiskeluoikeuden versiohistoriassa KOSKI-palvelun virkailijan käyttöliittymässä. KOSKI-tiimi selvittää tulisiko kuljetustieto muuttaa listaksi, jossa säilyvät tiedot aiemmista ajanjaksoista.

Kysymys: Missä vaiheessa mainostetaan opiskelijoille KOSKI-tietojen tarkistamista? Sijaiseksi tullut tuntiopettaja (yliopisto-opiskelija) ihmetteli, kun pyysin ottamaan työsopimusta varten KOSKI-palvelusta opintosuoritusotteensa.
Vastaus: Opetushallituksella on ollut keväällä 2019 kampanja Oma Opintopolku-palvelusta ja tietoisuutta pyritään jatkuvasti levittämään. Lisääntyvien käyttötapojen mukana myös kansalaisten keskuudessa Oma Opintopolku-palvelu saa näkyvyyttä.

Kysymys: Onko jo tarkkoja ohjeita, kuinka voidaan siirtää esiopetusikäiset perusopetukseen valmistavassa opetuksessa olevat, joille ei kerry suorituksia?
Vastaus: Asia on varmistettu Opetushallituksen sisältöasiantuntijoilta. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa ei voida myöntää todistusta, jolle ei ole tehty kirjauksia osallistumisesta oppiaineiden opetukseen. Sen takia myöskään KOSKI-palvelussa ei voida merkitä perusopetukseen valmistavan opetuksen opiskeluoikeutta valmistuneeksi, jos suorituksia ei kerry. Opiskeluoikeudella tulee olla samat merkinnät kuin oppilaalle annettavalla todistuksella. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainitaan todistuksesta seuraavaa: ”Todistukseen merkitään perusopetukseen valmistavan opetuksen laajuus, opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö. Todistuksessa kuvataan oppilaan edistymistä valmistavan opetuksen aikana.” Samat tiedot pitäisi näkyä myös KOSKI-palveluun siirrettäessä. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opiskeluoikeuteen siis kirjataan opiskellut oppiaineet, niiden laajuus sekä arviointina käytetään joko ”S”(hyväksytty) tai ”O” osallistunut, jonka lisäksi siirretään sanallinen kuvaus edistymisestä.

Kysymys: Mikä oli syynä muuttaa niin että matematiikan kahdesta oppimäärästä ei voi siirtää suorituksia lukion opiskeluoikeudelle - oliko kenties tilastollinen - kysyn syystä, että voin vastata lukiosihteereille.
Vastaus: Opetussuunnitelman perusteiden mukaan opiskelija ei voi opiskella kahta eri oppimäärää samanaikaisesti. Opiskelijan suorittamat kurssit tulee aina kirjata yhdelle oppimäärälle. Vastaavuudet löytyvät oppimäärän oppiaineen perusteista https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/lukio/1372910/oppiaine/1379879. Myös läsnäolevien opiskelijoiden ainevalintoja ja suorituksia pitää pystyä tarkastelemaan niin, että voidaan selkeästi nähdä kumpaa oppimäärää opiskelija suorittaa.

Kysymys: Erityisen tuen jaksoon halutaan tieto erityisopetuksen toteutuspaikasta. Opintohallintojärjestelmässä tieto erityisen tuen aikajaksosta siirtyy päätökset-kohdasta. Toteutuspaikka kuitenkin voi muuttua lukuvuosittain, mutta uutta erityisen tuen päätöstä ei tässä tilanteessa tehdä. Onko toteutuspaikka tällainen rahoituksen tarvitsema kohta, että vain 20.9. tieto tarvitaan? Silloin tieto ei voi periaatteessa tulla päätöksestä koska tehtyä päätöstä ei saa muuttaa. 
Vastaus: KOSKI-palvelussa oleva tieto erityisestä tuesta on tieto käytännön toteutuksesta, jossa oppilaalle on järjestetty erityistä tukea tiettynä ajanjaksona. KOSKI-palveluun pitäisi tuoda siis lista erityisen tuen jaksoja, jos tieto toetutuspaikasta vaihtuu. Kun tieto toteutuspaikasta vaihtuu, vanha jakso päätetään päättymispäivällä ja aloitetaan uusi jakso uudella toteutuspaikka-tiedolla.  Opintohallintojärjestelmässä, josta tiedot siirretään KOSKI-palveluun, tiedot ilmeisesti sijaitsevat useassa eri paikassa, jolloin tieto toteutuspaikan vaihdosta ei nyt välity KOSKI-palveluun. Asia tulee selvittää oman opintohallintojärjestelmän toimittajan kanssa.

Kysymys: Tilastokeskuksen järjestäjätason kysely. Mistä on tarkoitus ensi vuonna ottaa iltapäivätoiminnan tiedot?
Vastaus: KOSKI-palveluun ei tallenneta tietoa iltapäivätoiminnasta. Rahoituksenlaskenta toteuttaa tilastokeskuksen kanssa näistä tiedoista erillisen kyselyn.

Kysymys: Voidaanko jatkossa vuoden alussa tehtävät perusopetuksen oppilaiden kotikuntakyselyt tehdä KOSKI-palvelun ja väestötietojärjestelmän avulla?
Vastaus: Teoriassa kyllä. Aloite kyselyiden toteuttamiseksi KOSKI-palvelusta pitää tulla kyselystä vastaavalta taholta. Valtionvarainministeriö on vastuussa kotikuntakyselyistä.

Kysymys: Järjestäjätason kyselyn perusopetukseen valmistavan opetuksen läsnäolokuukaudet otetaan siis KOSKI-palvelusta?
Vastaus: Kyllä perusopetukseen valmistavan opetuksen läsnäolokuukaudet on tarkoitus hakea syksyllä 2020 KOSKI-palvelusta. 

Kysymys: Järjestäjätason kyselyssä ensi syksynä kysytään siis tämän syksyn ja kevään 20 tietoja?
Vastaus: Jos järjestäjätason kyselyllä viitataan Tilastokeskuksen kyselyyn, niin läsnäolokuukausia ei siis kysytä enää siinä, vaan haetan KOSKI-palvelusta. Vuoden 2021 ennakolliseen rahoitukseen vaikuttaa vuoden 2019 toteuma eli ensi syksynä vuoden 2019 loppuosa haetaan KOSKI-palvelun tiedoista ja alkuosa on ilmoitettu tämän syksyn Tilastokeskuksen tilastointipäivän kyselyssä. Käytännössähän voidaan ensi syksynä hakea KOSKI-palvelusta samalla koko vuoden 2019 toteuma eli koko vuoden toteumaa ei tarvitse enää hakea kahdessa osassa. Ja koska KOSKI-palvelun tiedot tulee joka tapauksessa olla oikein koko ajan ja perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitus ei perustu tietyn tilastointipäivän tilanteeseen, niin läsnäolokuukausiahan ei myöskään tarvitse hakea tiettynä tilastointipäivänä. Koska vuoden 2020 toteuma vaikuttaa vasta vuoden 2022 rahoitukseen, niin kevään 2020 tietoja ei välttämättä tarvitse hakea jo syksyllä, mutta jos tuotamme perustietoraportit rahoituksen sivuille ja raportointia ei muuteta, niin varmasti haetaan tuo kevään 2020 toteuma samalla kertaa, kun loppuvuoden 2019 tiedot.

KOSKI-klinikka 18.10.2019 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Olemme merkinneet erityisen tuen suunnitelmaan alkamis- ja päättymispäivän. Jos opiskelija eroaa opinnoista / valmistuu suunniteltua aikaisemmin / vaihtaa tutkintoa oppilaitoksen sisällä, tarvitseeko erityisen tuen päättymispäivä korjata tuen opiskeluoikeuden päättymispäivälle?
Vastaus: Ei tarvitse. Terminaalitilan voidaan katsoa katkaisevan myös opiskeluoikeuden lisätiedoissa olevan aikajakson.

Kysymys: Eli periaatteessa päättymispäivää eri tarvitse merkitä suunnitelmaan?
Vastaus: Ei tarvitse, jos lisätieto kestää opiskeluoikeuden loppuun saakka. Lisätieto, jolla ei ole päättymispäivää tulkitaan niin, että se on jatkuvasti voimassa, kunnes opiskeluoikeus päättyy.

Kysymys: Entäpä jos opiskelijalla on väliaikainen keskeytys?
Vastaus: Tässäkään lisätiedoissa olevaa aikajaksoa ei tarvitse keinotekoisesti katkaista, jos kyseinen tuki- tai etuusmuoto ei oikeasti katkea, vaan jatkuu heti keskeyttämisen jälkeen. Väliaikainen keskeyttäminen tarkoittaa, että opiskelijaa ei katsota läsnäolevaksi, ja vain läsnäolevalle opiskelijalle kohdistetaan esimerkiksi opiskelijavuosilaskennassa opiskeluoikeuden lisätiedoista löytyviä etuus- ja tukipäiviä.

Kysymys: Koski raportit-excelillä näkyy majoituksen opiskelijavuosia 36. Vipusen raportilla niitä on kuitenkin vain 10. Mistä tämä saattaisi johtua? 2018 vuoden tiedoista kyse eikä raporttien tilannepäivän ero selitä tätä.
Vastaus: KOSKI-palvelun raportilla majoituskertymä lasketaan yksinkertaistetusti majoitusaikajakson tiedoista ilman vähennyksiä lomajaksoista tai väliaikaisista keskeytyksistä. Vipunen laskee raportilleen majoitukseen vain läsnäolopäivät sekä läsnäolopäiviksi laskettavat lomapäivät (= opiskelijavuosikertymään laskettavat päivät).

Kysymys: Onko KOSKI-palvelun ja Vipusen raporttien tilannepäivässä vuorokauden ero?
Vastaus: Jos Vipunen käyttää viimeisintä sinne siirrettyä KOSKI-raporttikannan dumppia, niin sitten KOSKI-raporttien ja Vipusen raporttien pitäisi käyttää saman päivän versiota raporttikannasta, jolloin eroa ei ole.

Kysymys: Jos oppisopimukseen liittyy väliaikainen keskeytys, niin eikö oppisopimuksen oppilastyöpäivien kertymä jatku? Näin ainakin Koski-raportissa on ollut aiemmin.
Vastaus: KOSKI-raportti laskee oppisopimuspäivät riippumatta opiskeluoikeuden tiloista. Jos siis oppisopimusta ei katkaista väliaikaisen keskeyttämisen ajalle, KOSKI-raportti laskee oppisopimuspäiviä myös väliaikaisen keskeyttämisen ajalle.

Kysymys: Eli Vipusen rahoitusraportti huomioi keskeytyksen?
Vastaus: Kyllä, väliaikainen keskeyttäminen ei kerrytä Vipusen raportilla minkäänlaisia opiskelijavuosityöpäiviä. Myös KOSKI-palvelun opiskelijavuosiraportilla oleva opiskelijavuosityöpäivälaskenta huomioi väliaikaiset keskeyttämiset, eli vähentää väliaikaisen keskeyttämisen päivät opiskelijavuosityöpäivistä.

Kysymys: Meillä oli puhetta hylätyistä opiskelijavuosista ja siihen liittyen tuli toive, että voisiko Koskesta tulla ilmoitus, jos opiskelijalla on päällekkäinen opiskeluoikeus? Meillä se aiheuttaa kovasti harmitusta, että Kosken raportit täsmäävät meidän omien tietojen kanssa, mutta Vipusessa opiskelijavuosien määrä on eri hylättyjen opiskelijavuosien vuoksi eikä niiden määrää voi yhtään ennustaa.
Vastaus: KOSKI-tiimi pyrkii selvittämään, josko koulutuksen järjestäjille voisi tuottaa raportin, josta näkee, jos jollain opiskelijalla on päällekkäinen, potentiaalisesti opiskelijavuosilaskentaan vaikuttava opiskeluoikeus jonkun toisen koulutuksen järjestäjän alaisuudessa.

Kysymys: Jos opiskelijalla on voimassa oleva erityisen tuen suunnitelma ja hän suorittaa tietyllä ajanjaksolla pääasiassa opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja, niin painotetaanko noita opva-jakson opiskelijavuosia myös erityisen tuen korotuskertoimilla? 
Vastaus: Kyllä.

Kysymys: Olemme saaneet OKM:sta ohjeen, että opiskelijan on mahdollista suorittaa "ylimääräisiä" tutkinnon osia/osaamisaloja samassa opiskeluoikeudessa, jos HOKSissa näin sovitaan. Eli laajuus olisi yli 180 osp ja osaamisaloja enemmän kuin yksi. Onko tällainen Kosken kannalta ihan ok vai meneekö jokin "rikki"?
Vastaus: Opiskelijaksi ottamisen ja opiskeluoikeuden hallinnollisesta näkökulmasta näin varmasti voidaan tehdä. KOSKI-palveluun tietojen kirjaamiseksi kuitenkin KOSKI-tiimi suosittelee luomaan opiskelijalle kaksi erillistä KOSKI-opiskeluoikeutta, vaikka tosiasiassa on kyse samasta opiskeluoikeudesta. KOSKI-palveluun siirrettävät tiedot pohjautuvat pitkälti siihen periaatteeseen, millaisen todistuksen opiskelija oppilaitoksesta saa. Tutkintotodistukselle harvoin kirjataan ylimääräisiä tutkinnon osia ja osaamisaloja, vaan niistä tehdään erillinen osatutkintotodistus. Tämän periaatteen mukaan tiedot siirretään myös KOSKI-palveluun, niin että tutkintotavoitteisesta opiskelusta syntyy KOSKI-palveluun oma opiskeluoikeutensa ja tutkinnon osa/osa-tavoitteisesta opiskelusta omansa. Tutkinto-opiskeluoikeuden suoritukset voivat kyllä ylittää 180 osp.

Kysymys: Eli onko lopputulema "ylimääräisten" tutkinnon osien suorittamista se, että kaikki yli 180 osp ylittävät laitetaan eri opiskeluoikeuteen? 
Vastaus: Ei näin yksiselitteisesti. Jos ”ylimääräiset” tutkinnon osat tulevat osaksi opiskelijan tutkintotodistusta, niin sitten ne siirretään myös KOSKI-palveluun tutkintosuorituksen sisällä. Jos niistä taas annetaan oma todistuksensa, niin sitten siirretään myös KOSKI-palveluun oman, erillisen opiskeluoikeuden alle.

Kysymys: Opiskelijalla on hetkellisesti kaksi päällekkäistä opiskeluoikeutta. Olemme kirjanneet aiemmin alkaneelle opiskeluoikeudelle osa-aikaisuuden 0 % siitä alkaen, kun uudempi opiskeluoikeus on alkanut. Kuinka rahoituslaskenta huomioi tällaisen tilanteen?
Vastaus: Huonosti, sillä rahoitus kohdistuu ensin alkaneeseen opiskeluoikeuteen ja jos siinä on 0%, niin ette saa rahoitusta kummastakaan opiskeluoikeudesta. Jos ensimmäinen merkitään väliaikaisesti keskeytyneeksi, niin sitten rahoitus kohdistuu toiseen opiskeluoikeuteen.

Kysymys: Opiskelijalle, jolla on tavoitteena tutkinnon osan tai osien suorittaminen, on viety Korkeakouluopinnot tai Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja- otsikoiden alle osaamisen tunnustamisia, tulee Koski-siirrossa virheilmoitus. Korjausta ei vielä ilmeisesti ole tehty?
Vastaus: Ei ole. Ilmoitamme koulutuksen järjestäjille sekä opintohallintojärjestelmätoimittajille, kun kokonaisuuksia ”Korkeakouluopinnot” ja ”Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita opiskeluvalmiuksia” voi siirtää myös tyyppiä ”tutkinnon osa/osia” olevan päätason suorituksen alle.

Kysymys: Jos opiskelijalla on tavoite tutkinnon osa/osien suorittaminen ja hän haluaakin suorittaa koko tutkinnon, voiko tavoitteen muuttaa samalle opiskeluoikeudelle?
Vastaus: Kyllä voi muuttaa, jos tutkinto pysyy samana.

Kysymys: Viime klinikalla sanottiin, että kaksoistutkintolaisten osalta oli tullut jotain virheellisiä hylkäyksiä Vipusen hylätyt opiskelijavuodet-raportille. Onko tämä korjattu vai vieläkö näitä näkyy luvuissa?
Vastaus: Kyllä on korjattu. Kyse oli ns. kolmoistutkinnon suorittajista, joilla on tavoitteena lukion oppimäärä ja rahoitustietona ”muuta kautta rahoitettu”.

Kysymys: Meillä on hylätyissä opiskelijavuosissa melko paljon sellaisia, joilla on toinen opiskeluoikeus lukiossa. Ilmeisesti kyseessä on meidän kaksoistutkintolaisia ja lukio ei ole siirtänyt opiskeluoikeutta oikein. Mikä onkaan se tieto, millä lukion tulisi kertoa, että kyseessä on meidän opiskeluoikeus? Rahoitus vai linkitys vai molemmat?
Vastaus: Jos opiskelija ei suorita lukiossa koko lukion oppimäärää, niin heillä pitäisi olla lukion aineopiskelijan opiskeluoikeus, jossa on läsnäolojaksojen rahoitusmuotona ”muuta kautta rahoitettu”. Vipusen raportin päättely osaa kuitenkin ottaa huomioon, että jos päällekkäinen opiskeluoikeus on lukion aineopiskelua, niin ammatillisesta opiskeluoikeudesta tulevia opiskeluvuosia ei hylätä. Vipusen päättely hylkää opiskelijavuosilaskennasta ainoastaan sellaiset opiskeluoikeudet, joilla on päällekkäin lukion oppimäärän suorittamiseen johtava opiskeluoikeus, jonka läsnäolojaksot on merkitty valtionosuusrahoitteisiksi ja joka ovat alkanut aikaisemmin tai samana päivänä kuin opiskelijavuosilaskennassa hylätty ammatillinen opiskeluoikeus.

Kysymys: Voisiko lukioita tiedottaa yleisesti näistä kirjauksista koskien kaksoistutkintolaisia?
Vastaus: Olemme ohjeistaneet lukioita siitä, kuinka kaksoistutkintolaisten opiskeluoikeus- ja suoritustiedot tulee siirtää KOSKI-palveluun lukio-opintojen osalta. Ammatilliset oppilaitokset voivat myös itse olla yhteydessä yhteistyölukioihin ja pyytää heitä tarkistamaan KOSKI-palveluun siirrettyjen lukiolaisten opiskeluoikeudet, jos he olettavat niissä olevan virheitä.

Kysymys: Mikä täppä tulee toisen osaamisalan suorittajalle?
Vastaus: Toinen osaamisala ilmoitetaan rakenteessa ”Toinen osaamisala”: https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-0-5.  

Kysymys: Kun on kyse toisesta oppilaitoksesta ostetusta oppisopimuskoulutuksesta ja me olemme koulutuksen järjestäjä, niin miten vaikuttaa rahoitukseen, kun Koskessa ei näy yhteistyöoppilaitoksen vahvistusta valmistumiselle (meidän puolesta vahvistettu)? Entä jos toisen oppilaitoksen ilmoittamat päivämäärät eroavat meidän ilmoittamista päivämääristä Koskessa?
Vastaus: Molemmat opiskeluoikeudet tulee olla vahvistettuina ja valmistuneina. Myös päivämäärien tulisi täsmätä, ellei ole perusteltua syytä sille miksi päivämäärät eroavat. Valmistuneiden tutkintojen suoritustiedot lasketaan linkitetyissä opiskeluoikeuksissa myyjän opiskeluoikeudesta ja opiskelijavuositiedot ostajan opiskeluoikeuden tiedoista.

Kysymys: Jos opiskelijalle merkataan opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja jakso opintoihin, niin miten otv kirjaukset tulee tehdä sille ajalle ja voiko olla päällekkäin normaaliopintojen kanssa?
Vastaus: Opiskelija voi suorittaa tutkinnon osia tai tutkinnon osan osa-alueita samalla, kun hänellä on meneillään opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen jakso. Suoritusrahoituksessa otetaan huomioon suoritukset riippumatta siitä, onko ne suoritettu opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen jakson aikana.

Kysymys: Voihan opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja suorittaa tutkinnon osan suorittajatkin?
Vastaus: Kyllä voi.

Kysymys: Miten etenee tutkintotoimikuntarekisterissä olevien 2018 alkuvuoden tutkintosuoritusten siirto KOSKI-palveluun, joita oppilaitokset eivät ole siirtäneet itse Koskeen.
Vastaus: Vuonna 2018 valmistuneet pitää oppilaitoksien siirtää itse KOSKI-palveluun.

Kysymys: Teknisen suunnittelu pt:n vanhojen perusteiden tutkinnon osien nimissä on outouksia Koskessa. ePerusteissa ja Primuksessa on esimerkiksi "Tilasuunnitelmien tuottaminen", mutta Koskessa opiskelijalla näkyy "Tilasuunnittelu", jota ei perusteista (80/011/2014) löydy. Koodit ovat meillä Primuksessa oikein, eli samat kuin ePerusteissa. Tätä ei tarvitse juuri nyt selvitellä, mutta josko tsekkaisitte jossain vaiheessa? Vastaus: Opetushallituksen ylläpitämässä koodistossa on tutkinnon osalla väärä nimi. Muutetaan tutkinnon osan nimi oikeaksi. Vastaavista vääristä tutkinnon osien nimistä kannattaa raportoida KOSKI-palvelun palveluosoitteeseen.

Kysymys: Talotekniikan opsit on myös sekaisin. Talotekniikasta on kaksi opsia samalla diarinumerolla, antaa koskivihreen "ei kuulu opsin rakenteeseen".
Vastaus: Kysyjän kannattaa olla asiasta yhteydessä KOSKI-palvelun palveluosoitteeseen.

Kysymys: Oppilaitokset käyttävä KOSKI-raporttia omiin tarkoituksiin, esim. tietovarastoon. KOSKI-raportin Oppisopimus (pv)-sarake on myös merkityksellinen tieto opso-tietojen seurannassa. Mikäli ko. sarakkeessa ei huomioida opson keskeytystä, niin olisiko mahdollista saada uusi sarake, joka huomioisi myös oppisopimuksen keskeytysajan?  
Vastaus: Sarakkeessa näytetään oppisopimuspäivät niin kuin siirretty KOSKI-palveluun. Oppisopimuksen keskeyttäminen tulisi näkyä KOSKI-palvelussa niin, että oppisopimus päätetään siihen päivään, kun se on keskeytetty. Tällöin raportin laskenta pystyy ottamaan keskeytyksen huomioon.

Kysymys: Muut oppilaitokset ostavat ytoja tai näytöt meiltä, milloin linkitämme opiskeluoikeudet ja milloin emme?
Vastaus: Opiskeluoikeudet tulisi linkittää vain silloin, kun päätason suoritus (koko tutkinto tai tutkinnon/osa-tyyppinen suoritus) ostetaan toiselta koulutuksen järjestäjältä. Muistisääntönä on siis se, linkitys tehdään silloin, kun myyvä oppilaitos kirjoittaa opiskelijalle tutkintotodistuksen. Jos oppilaitos ostaa toiselta vain tietyt osat tutkinnosta, jotka sitten tunnustetaan osaksi oppilaitoksen itse järjestämää tutkintokoulutusta, linkitystä ei käytetä. Tällöin ostava oppilaitos tunnustaa toisessa oppilaitoksessa suoritetut opinnot osaksi omaa opiskeluoikeutta lisätiedolla ”rahoituksen piirissä:kyllä”. Myyvä oppilaitos on velvollinen myös siirtämään opiskeluoikeuden KOSKI-palveluun, vaikka opiskeluoikeuksia ei linkitetä. Myyvä oppilaitos luo osatutkintotavoitteisen opiskeluoikeuden, johon siirretään suoritustiedot. Myyvällä oppilaitoksella opiskeluoikeuden läsnäolojaksojen rahoitusmuotona on ”muuta kautta rahoitettu”.

KOSKI-klinikka 14.10. (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Milloin saadaan käyttöön tämän syksyn Tilastokeskuksen vertailuraportti – myös lukioiden oppilasmäärien vastaava vertailu tarvitaan.
Vastaus: Perusopetuksen vertailuraportti tulee nähtäville KOSKI-palvelun wikisivuille. Tarkkaa aikataulua siitä, milloin raportti on käytettävissä emme voi antaa vaan asia riippuu Tilastokeskuksesta. Lukioiden osalta vastaavaa vertailuraporttia ei ole tulossa, vaan sivuille laitetaan esille KOSKI-palvelun tuottama Tilastokeskukselle toimitettu tilasto. Vertailuraportit ja toimitettu aineisto tulevat nähtäväksi sivulle ”KOSKI-data - vertailuaineistoja ja tiedonhyödyntäjien raportteja” https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=85036904.

Kysymys: Onko KOSKI-palvelun päässä muutettu validaatioita, kun meillä menee nyt todella paljon virheitä perusopetuksen puolella S-arvosanoista ja lukiolla MA-aineesta? Onko muitakin muutoksia tehty?
Vastaus: KOSKI-palveluun lisättiin perusopetuksen päättötodistukselle validaatio, jossa päättötodistuksella ei sallita arvosanaa ”S” tai ”O” muulloin kuin yksilöllistetyille oppiaineille, valinnaisille aineille, joiden laajuus on alle 2 vkt, sekä opinto-ohjaukselle. Kyseinen validaatio kuitenkin tällä hetkellä estää tiedonsiirrot myös vahvistamattomilta päättötodistuksilta. Validaatiota korjataan niin, että virheilmoitus tulee vasta kun päättötodistus vahvistetaan. Validaation korjaus tulee tuotantoon tällä viikolla. KOSKI-tiimi pahoittelee koulutuksenjärjestäjille tästä aiheutunutta ylimääräistä vaivaa.
Lukion puolella lisättiin validaatio, jossa samalle opiskeluoikeudelle ei voi siirtää kuin yhtä matematiikan oppimäärää kerrallaan. Heti kun opiskelija on suorittanut yhden matematiikan lyhyen tai pitkän oppimäärän kurssin, matematiikan yhteisen opintokokonaisuuden kurssi tulee siirtää osaksi valittua oppimäärää. Oppimäärää vaihdettaessa suoritetut toisen oppimäärän kurssit tulee siirtää osaksi uutta valittua oppimäärä noudattaen lukion opetussuunnitelman perusteiden ohjeita: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/lukio/1372910/oppiaine/1379879

Kysymys: Näistä muutoksista olisi hienoa saada etukäteen tietoa, jotta pystyisimme kertomaan niistä käyttäjille eikä tarvitsisi turhilla kyselyillä tukipalvelua työllistää.
Vastaus: Palautteen antaja on aivan oikeassa ja KOSKI-tiimi lupaa parantaa etukäteisviestintää ennen uusien validaatioiden käyttöönottoa.

Kysymys: Meillä on tapana antaa 7.- 9. -luokkalalaisten oppilaanohjauksen kursseille S-arvosana, vaikka sitä ei todistukseen tulostetakkaan. Tuleeko validaation korjauksenkin jälkeen tästä tulee edelleen virheilmoitus ja pitääkö oppilaanohjauksen arvosanoja siis enää siirtää KOSKI-palveluun?
Vastaus: Opinto-ohjauksen kanssa oppilaitokset voivat toimia kuten aiemminkin on ohjeistettu. Joko opinto-ohjaus siirretään pakollisena oppiaineena arvosanalla S tai O (validaatiosääntö ottaa tämän poikkeuksen huomioon) tai tieto osallistumisesta opinto-ohjaukseen kirjataan todistuksella näkyviin lisätietoihin.

Kysymys: Tuleeko lukioilla rahoitustieto-kenttiin samanlainen muutos eli kentän tulee olla täytettynä ennen kuin tieto siirtyy koskeen? Onko aikataulusta tietoa?
Vastaus: Lukioiden osalta tila-tiedon yhteydessä lähetettävä rahoitusmuoto-tieto muuttuu pakolliseksi sen jälkeen, kun tilastokeskuksen poiminta on toteutettu tänä syksynä. Uusi validaatio otetaan käyttöön marraskuun aikana ja koulutuksenjärjestäjille tiedotetaan asiasta.

Kysymys: Pitääkö esiopetusikäisten valmo-opetuksessa (perusopetukseen valmistava), siirtää oppilaan opiskeluoikeudelle suorituksia, jotta opiskeluoikeuden voi merkitä valmiiksi? Meillä ei tule suorituksia valmo-esioppilailla.
Vastaus: KOSKI-tiimi selvittää asiaa yhdessä OPH:n sisältöasiantuntijoiden kanssa.

Kysymys: Mitä kuntaliitoksessa pitää huomioida Kosken kannalta? (Primukset yhdistyvät myös vuodenvaihteessa).
Vastaus: Kuntaliitoksia, oppilaitosten fuusioita tai oppilaitosten lakkauttamista koskevissa kysymyksissä kannattaa olla suoraan yhteydessä KOSKI-palvelun palveluosoitteeseen.

Kysymys: Olisiko mahdollista saada johonkin viesti, jossa näkyisi kaikki syksyn Koski-klinikoiden päivämäärät ja linkki. Vai onko sellainen jossain jo julkaistu?
Vastaus: KOSKI-klinikan linkki näkyy klinikan wikisivulla ja tulevat päivämäärät julkaistaan tästä lähtien noin kuukausi ennakkoon KOSKI-klinikoiden wikisivulla.

Kysymys: Varmistaisin vielä, että korjautuuko ensi yön aikana myös O arvosanan siirtyminen? Valinnaisaineiden keskeyttäneelle laitetaan O. Numeroarvosanaa näissä ei tule.
Vastaus: Korjautuu. Arvosana ”O” on sallittu päättötodistuksella keskeytetyille valinnaisaineille, joiden yhteislaajuus on vähemmän kuin 2 vkt. Ohjeet valinnaisaineiden arviointiin päättötodistuksella perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/430061

Kysymys: Tilintarkastajat lähtevät kohta liikkeelle, onko heillä omat tunnukset Koskeen? He tarkastavat jokaisen koulun tilastotiedot, oppilasmäärät ym. Tietysti myös kuntatason tiedot tarkastetaan.
Vastaus: KOSKI-tiimille ei ole saapunut tiedusteluja tilintarkastajien oikeuksista KOSKI-palveluun. On koulutustoimijan omassa harkinnassa, keille myönnetään KOSKI-palveluun katseluoikeudet. Kaikille koulutusmuodoille ei löydy tällä hetkellä vielä raportteja KOSKI-palvelusta. Tilintarkastusta varten toimitettavien dokumenttien kanssa kannattaa menetellä samalla tavoin kuin aiempina vuosina on toimittu.

Kysymys: Onko lukion pakko ottaa käyttöön arvosanojen laskentasäännöt, jotta aine ei nouse suoritetuksi Koskeen ennen aikojaan vai haittaako se, kun tilanne korjautuu kuitenkin ajan myötä? Nyt yhdestäkin kurssista (paitsi paikallisesta) nousee tilaan valmis. 
Vastaus: KOSKI-tiimi toivoo, etteivät koulutustoimijat siirtäisi oppiaineita vahvistettuina ja arvosanoineen, ennen kuin oppiaine on todellisuudessa valmis. Kuitenkaan arvosanojen laskentasääntöjä ei voida pakottaa, sillä laskentasäännöt eivät toimi sellaisissa opiskeluoikeuksissa, joihin vaikuttavat mm. tuntijakokokeilu tai erityisen koulutustehtävän oppilaitoksissa. Oppilaitosten kannattaa olla asiasta yhteydessä opintohallintojärjestelmän toimittajiin, jotta oppiaineen arviointia ei siirtyisi ennen kuin varsinainen oppiaine on valmis.

KOSKI-klinikka 4.10. (Ammatillinen koulutus)

Tiedotettavaa: Rahoitusperusteraportilla uusi "hylätyt opiskelijavuodet"-tilasto. 

Rahoitusperusteraporttien linkit sivulla https://minedu.fi/ammatillinen-koulutus/paatosten-valmisteluraportit
Rahoitusperusteraportilla  https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Koski%20opiskelijavuodet.xlsb  oletusvalinnoiksi suodattimiin on tehty valinnat, joita rahoituksen perusteena käytetään ja rahoituksen perusteeksi hyväksytään. Koulutuksen järjestäjän Koski-palvelusta löytyviä opiskeluoikeuksia opiskelijavuosilaskennassa hylätään rahoituksen perusteesta seuraavilla syillä:

- samanaikainen voimassa oleva opiskeluoikeus toisessa ammatillisessa koulutuksessa, kun toinen ammatillinen koulutus on aloitettu aikaisemmin kuin järjestäjän Koski-palveluun tallentama
- samanaikainen voimassa oleva opiskeluoikeus lukiossa, kun lukiokoulutus on aloitettu aikaisemmin kuin järjestäjän Koski-palveluun tallentama
- samanaikainen voimassa oleva opiskeluoikeus perusopetuksen lisäopetuksessa, kun perusopetuksen lisäopetus on aloitettu aikaisemmin kuin järjestäjän Koski-palveluun tallentama
- kun koulutuksen järjestäjän Koski-palveluun tallentama opiskeluoikeus sisältyy toiseen opiskeluoikeuteen (ns. linkitys koulutuksen hankkijan opiskeluoikeuteen)
- koulutuksen järjestäjän päättämien yhtäjaksoisten loma-aikojen neljä viikkoa ylittävä osa.

Hylättyjen opiskeluoikeuksien päättelyssä tarkistetaan vieläm toimiiko hylkäysperuste rahoitusmuodon osalta oikein.  Ainakin samanaikaisen lukiokoulutuksen takia tällä hetkellä (4.10) raportilla hylätään liikaa kaksoistutkintoa suorittavia opiskelijavuosia (kun kyseessä on koulutuksen hankinta). 

Kysymys: Voisitteko käydä läpi, miten Muun ammatillisen koulutuksen suoritukset tulisi näkyä KOSKI-palvelussa?
Vastaus: KOSKI-palveluun muu ammatillinen koulutus siirretään hyvin pitkälti koulutuksenjärjestäjän paikallisilla tiedoilla. Koulutuksen päätason suorituksen nimen tulisi kuvata sitä, millaista koulutusta/kurssia on järjestetty. Koulutukselle on pakollista tuoda kuvaus, jossa kuvataan se, millaista osaamista koulutus tuottaa. Koulutuksen laajuus merkitään pääasiassa koulutuksen kestona. Muun ammatillisen koulutuksen rahoitus lasketaan samoin kuin tutkintotavoitteisessa, eli läsnäolojaksoksi tulkittavista tilajaksoista (läsnä, lomajakson 28 ensimmäistä päivää sekä valmistunut) ja osa-aikaisuusprosenteista. Koulutuksenjärjestäjä joutuu siis laskemaan koulutukselle osa-aikaisuusprosentin, jos kyseessä on pidempiaikainen koulutus, jolla yksittäisiä läsnäolopäiviä/tunteja. Muulle ammatilliselle koulutukselle siirretään tiedot oppisopimuksista ja koulutussopimuksista, jos sellaisia on solmittu. Muulle ammatilliselle koulutukselle ei ole pakollista tallentaa osasuorituksia. Muulle ammatilliselle koulutukselle voi tuoda osasuorituksiksi muun ammatillisen koulutuksen paikallisen osasuorituksen, ammatillista tutkinnon osaa pienemmän kokonaisuuden ja yhteisen tutkinnon osan osa-alueen suoritukset. Osasuoritus pitää arvioida vähintään arvosanalla hyväksytty. Arviointiasteikko on vapaa ja arviointiasteikkoja voidaan koulutuksenjärjestäjien tarpeiden mukaan. Osasuorituksille voi tallentaa näyttöjä. Ks. yleisesti kysyttyjä kysymyksiä muusta ammatillisesta koulutuksesta: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Muu+ammatillinen+koulutus+UKK

Kysymys: Milloin opiskelijalle voidaan käyttää Läsnä 0% - kirjausta? Ja katkaiseeko seuraava kirjaus aina sen?
Vastaus: Esim. kun opiskelija suorittaa pelkkiä näyttöjä, kun opiskelija on jostain muusta syystä poissa kuin omalla ilmoituksella olevalla väliaikaisella keskeytyksellä tai opiskelija on palkallisessa työssä, josta ei ole solmittu oppisopimusta/koulutussopimusta eikä suorita samaan aikaan opintoja. HUOM! KOSKI-tietomallissa osa-aikaisuus ja läsnäolo ovat toisistaan riippumattomia tietoja. Osa-aikaisuusprosentti tallennetaan aikajakso-tietona opiskeluoikeuden lisätietoihin.

Kysymys: Edellisessä KOSKI-klinikassa selvisi, että pilottikoulutuksilla on oma rahoituskoodi. Se oli mennyt minulta ohi, mutta nyt on korjattu opiskelijoille. Meillä pilottikoulutuksen opiskelijoilla on tavoitteena suorittaa tutkinnon osia tieto- ja viestintätekniikan pt:Sta. Pitääkö rahoitus vaihtaa VOS:iin vuoden vaihteen jälkeen, jos opiskelija ei saa tutkinnon osia suoritettua vuoden loppuun mennessä tai jos opiskelija haluaakin suorittaa koko tutkinnon (tällöin hän tekee pilottikoulutukseen kuuluvat tutkinnon osat vuoden loppuun mennessä ja loput tutkinnon osat ensi vuonna)?
Vastaus: Pilottikoulutuksiin varattua lisäsuoritepäätöksen rahoitusta (koodit 11 ja 12) voidaan käyttää koulutuksessa, joka koostuu tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista, tutkinnon osista ja ammatillista osaamista syventävästä ja täydentävästä koulutusta. Pilottirahoitus ei ole tarkoitettu koko tutkintoon tähtäävään koulutukseen. Pilottirahoitus on tarkoitettu käytettäväksi vuosien 2018 ja 2019 aikana, eikä sitä ole varattu vuodelle 2020. Opiskelija siirtyy siis tavallisen VOS-rahoituksen piiriin, jos ei ole saanut tavoitekoulutustaan valmiiksi ennen vuoden vaihdetta, eli 1.1.2020 lähtien tällaisille jatkuville opiskeluoikeuksille tulee lähettää uusi läsnäolojakso, jossa rahoitusmuotona on ”Valtionosuusrahoitteinen koulutus”.

Kysymys: Jos opiskelija suorittaa tutkinnon osan oppisopimus -koulutuksena, mutta ei suorita näyttöä. Onko muuta ammatillista koulutusta?
Vastaus: Tutkintotavoitteinen koulutus ja muu ammatillinen koulutus eli ammatillista osaamista syventävä ja täydentävä koulutus ovat lähtökohtaisesti eri asioita. Jos opiskelija on otettu tutkintotavoitteiseen koulutukseen, jossa hänelle on kirjattu tavoitteeksi tutkinnon osan suorittaminen ei kyseessä silloin ole muu ammatillinen koulutus. Jos opiskelijan tavoitteeksi on merkitty tutkinnon osa ja hän ei suorita näyttöjä, häntä ei voi merkitä valmistuneeksi. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa koulutus voi olla suunniteltu tähtäämään vain tiettyjen tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten suoritukseen, jolloin koulutuksen tavoitteeksi/päätason suoritukseksi KOSKI-palvelussa kirjataan ”Tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuva suoritus”. Opiskelija voi osallistua myös muuhun ammatilliseen koulutukseen. Muussa ammatillisessa koulutuksessa ei ole samanlaista opiskelijaksi ottamisen menettelyä kuin tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ja muussa ammatillisessa koulutuksessa ei tehdä yleensä henkilökohtaista osaamisen kehittämisen suunnitelmaa. Tässä tapauksessa siis opiskeluoikeus, jossa päätason suorituksen tyyppi (eli opiskelun tavoite) on ”Ammatillisen tutkinnon osa/osia”, päätetään ”Katsotaan eronneeksi”-tilaan.

Kysymys: Viime kerralla puhuimme näyttöperusteisista koulutuksista, joiden siirtoa oli kiristetty. Meillä on tällä viikolla juuri nämä virheet lisääntyneet. Onko muilla samaa ongelmaa? Viime klinikalla kerrottiin, että näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa pitää olla ainakin yksi osa suoritus. Ei auta Koskeen ”läpimenossa” meillä. Oliko tähän siirto ongelmaan tulossa joku ratkaisu, koska meillä on viime vuoden opiskelujaksoissa ollut korjaamista, joita emme voi tehdä tästä siirto ongelmasta johtuen. Saattanee vaikuttaa rahoitukseen, ellei korjauksia voida tehdä.
Vastaus: Validaation kiristys toteutettiin kaikkiin opiskeluoikeustyyppeihin paitsi muuhun ammatilliseen koulutukseen, esiopetukseen ja sellaisiin opiskeluoikeuksiin, joihin on linkitetty toinen opiskeluoikeus. Oletuksena oli, että vanhat jo valmistuneet näyttötutkinnot ovat olleet oikein kirjattuina KOSKI-palveluun. Asiasta on tullut palautetta, ja otetaan heti ensi viikon alusta työn alle validaatioon tehtävät muutokset, jotta näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suorituksen voi siirtää KOSKI-palveluun ilman osasuorituksia.

Kysymys: Suoritustiedot raportti tutkinnon osille: opiskelijalle näyttää Valmiiden ammatillisten tutkinnon osien lukumäärä 8, mutta vain 3 näyttöä sisältyy noihin. 5 tutkinnon osaa on merkattu vain Hyväksytty kuittauksella. Onko vika meidän kirjaustavoissa?
Vastaus: Vika on siinä, että KOSKI-palveluun ei ole siirretty kaikista tutkinnon osista näyttöjen tietoja. Kannattaa olla tällaisissa tapauksissa yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen ja liittää pyyntöön esimerkkioppijan oppijanumero.

Kysymys: Mitä osa-aikaisuusprosenttia käytetään Loma-jaksolla?
Vastaus: Samaa kuin edeltäneellä läsnäolojaksolla. HUOM! KOSKI-tietomallissa osa-aikaisuus ja läsnäolo ovat toisistaan riippumattomia tietoja.

Kysymys: Oppisopimus ja väliaikainen keskeytys: Väliaikainen keskeytys ei keskeytä KOSKI-raportilla oppisopimusotp-kertymää eli pitääkö oppisopimus "katkaista" väliaikaisen keskeytyksen ajalle?
Vastaus: Ei tarvitse katkaista oppisopimusta väliaikaisen keskeyttämisen ajalle, jos näin ei tehdä ns. oikeasti.

Kysymys: Koski-raportilla on osa-aikaisuus keskimäärin %, millainen vaikutus sillä on rahoitukseen?
Vastaus: Osa-aikaisuus keskimäärin sarake laskee koko vuoden keskimääräisen läsnäoloprosentin, kun kaikki läsnäolotilat ja osa-aikaisuusprosentit lasketaan yhteen. Koulutuksenjärjestäjä voi käyttää tätä apuna tarkastellessaan opiskelijavuosikertymää. Keskimääräinen osa-aikaisuusprosentti vaikuttaa siis välillisesti rahoitukseen.

Kysymys: Opiskelija on suorittanut meillä vain näytöt. Hänen "opiskeluajan" osa-aikaisuus% on 0, mutta Koski-raportilla hänellä on opiskelupäiviä 121. Onko merkinnät oikein?
Vastaus: Todennäköisesti ei. Kannattaa olla tällaisissa tapauksissa yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen ja liittää pyyntöön esimerkkioppijan oppijanumero.

Kysymys: Miten rahoituksessa otetaan huomioon, jos opiskelija kirjoittaakin ylioppilaaksi? Me ei kuitenkaan merkitä hänen suorituksekseen kuin YTO-aineet 35 osp ja valinnaiset 25 osp. Jos/kun yo-tutkintoon kuuluu enemmän kursseja, niin kuka niistä kursseista saa rahat jos lukion rahoitus on "muuta kautta rahoitettu"?
Vastaus: Ammatillisen koulutuksen rahoituksessa ei oteta huomioon lukio-opinnoista kuin ne, jotka sisällytetään osaksi ammatillisen tutkinnon suoritusta.

Kysymys: KOSKI-palvelun Suoritusraportilla näkyy sarake Valmiiden vapaavalintaisten tutkinnon osien lukumäärä, mutta ei tunnustettujen lukumäärää? Ammatillisten ja yhteisten tutkinnon osien kohdalla näkyy valmiit ja tunnustetut erikseen. Onko Vipusessa laskettu pois tunnustetut vapaasti valittavat tutkinnon osat?
Vastaus: KOSKI-palvelun suoritustietoraportti on rakennettu ensi sijassa reformin mukaisten suoritusten näkökulmasta, joten sinne on jäänyt vanhojen perusteiden mukaisten suoritusten osalta tällaisia puutteita. Näitä ei todennäköisesti ehditä korjata vuoden 2019 aikana.

Kysymys: Koski raportilla näyttäisi olevan ei rahoituksen piirissä olevia vapaasti valittavia tutkinnon osia. Ainakin käyttöliittymässä näkyvät ei rahoituksen piirissä olevina.
Vastaus: Kannattaa olla tällaisissa tapauksissa yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen ja liittää pyyntöön esimerkkioppijan oppijanumero. Tässä voi olla kyseessä myös raportin päättelyissä oleva virhe.

KOSKI-klinikka 27.9.2019 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Onko tietoa, milloin erityinen koulutustehtävä tieto siirtyisi oppilashallintojärjestelmästä?
Vastaus: Tätä pitää kysyä opintohallintojärjestelmän toimittajalta. KOSKI-palvelun käyttämään koodistoon tulee tehdä vielä tähän liittyen muutoksia, jotta tiedot voi siirtää oikein.

Kysymys: Tuleeko Koskessa näkyä, jos lukion opiskelija on vapautettu jonkin aineen oppimäärän suorittamisesta?
Vastaus: Onko tämä sellainen tieto, joka näkyy todistuksella näkyvissä lisätiedoissa? Jos on, niin sitten se tulee siirtää todistuksella näkyviin lisätietoihin vapaana tekstinä: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-7-10-0-1-6.

Kysymys: Kuinka siirretään KOSKI-palveluun jos opiskelija on esim. urheilun vuoksi ulkomailla ja opiskelee eLukiossa lukion kursseja, laitettu nyt vaihdossa olevaksi mutta onko varinaisesti vaihdossa.
Vastaus: Siirretään opiskeluoikeuden lisätietoihin normaalisti tieto ulkomaanjaksosta (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-7-9-5) mutta ei merkitä opiskeluoikeutta väliaikaisesti keskeytyneeksi ulkomaanjakson ajaksi.

Kysymys: Jos esim. lukioon tulossa ollut oppilas ei aloitakaan opiskelua ko. koulussa, miten ilmoitetaan, jotta Koski menisi oikein. Ei huoli "peruutuspäiväksi" samaa päivää kuin aloituspäiväksi oli merkitty.
Vastaus: Jos opiskelija ei saavu lainkaan vastaanottamaansa opiskelupaikkaan eikä siten ole läsnä opiskelupaikassa yhtään päivää, hänen opiskeluoikeutensa mitätöidään KOSKI-palvelun käyttöliittymässä tai lähettämällä opintohallintojärjestelmän kautta opiskeluoikeuden päättäväksi tilaksi ”Mitätöity”.

Kysymys: Entä jos oppilas on siis ottanut opiskelupaikan vastaan, mutta aloittaa vaihdolla?
Vastaus: Opiskeluoikeus voidaan aloittaa myös opiskeluoikeuden tilalla ”Väliaikaisesti keskeytynyt”, jolloin siirretään opiskeluoikeuteen samat ulkomaanjaksotiedot kuin normaalistikin vaihto-opiskelussa.

Kysymys: Miten koskeen saataisiin yksinkertaisemmat raportit tietojen tarkistamiseen. Tarvitaan excel siirto missä on läsnäolevien opiskelijoiden ryhmä ja nimitieto. Nyt koskessa oleva listaus tuottaa joillekin lukioille haasteita sen käsittelyssä.
Vastaus: KOSKI-tiimin prioriteettina on ensin tuottaa raportit kaikille eri opiskeluoikeuksille. Nyt raportit on tuotettu vasta ammatillisen, perusopetuksen oppimäärän ja lukioiden opiskeluoikeuksille. Ennen kuin raportit on tuotettu muillekin opiskeluoikeuksille, ei voida lähteä tuottamaan uusia raportteja. Nykyinen lukiotietojen raportti toimii myös yllä mainittuun tarkoitukseen. KOSKI-tiimi järjestää raportteihin liittyen webinaareja syksyllä 2019 tai keväällä 2020.

Kysymys: Ajatus jatkokehityksestä: Käyttäjä voisi valita tuon ison raportin lisäksi toisen vaihtoehtoisen reaportin, jonne voisi valita muutaman kentän isolta raportilta, jotka yksinkertaiseen raporttiin haluavat.
Vastaus: Kehitysehdotus otetaan talteen jatkokehitystä ajatellen.

Kysymys: Millä aikataululla raportti päivittyy, jos teen muutoksen?
Vastaus: KOSKI-palvelusta ladattava raportti päivittyy päivän viiveellä siirrosta KOSKI-palveluun. Eli jos muutokset siirretään manuaalisesti saman tien KOSKI-palveluun, ne näkyvät raportilla seuraavana päivänä. Automaattiset siirrot tapahtuvat opintohallintojärjestelmistä pitkin vuorokautta, jolloin muutos saattaa raportilla näkyä vasta muutoksen tekemisestä kahden päivän päästä, jos siirto on lähtenyt vasta puolenyön jälkeen.

Kysymys: Peruskoulun puolella ei ole saatavissa listaa koko oppilaitoksen oppilaista vaan excelit täytyy ottaa vuosiluokka kerrallaan. Kuntapääkäyttäjän näkökulmasta todella hidasta koulu kerrallaan ja vuositaso kerrallaan. Edes koko kunta yksi vuositaso kerrallaan?
Vastaus: Koko koulutustoimijatasoisesti on kyllä mahdollista tulostaa vuosiluokka-raportti. Excelin ja raporttikannan suorituskyky tulee vastaan, jos otetaan raportti koko koulutustoimijatasolta kaikilta vuosiluokilta, eli tällä hetkellä tuollaista raporttia ei voida toteuttaa.

Kysymys: Aikuisten perusopetuksen oppilailla on edelleen Koski-siirroissa virhe "suoritukset puuttuvat". Miten se pitäisi korjata?
Vastaus: Tämä on opintohallintojärjestelmästä tuleva virhe. Korjaus on ilmeisesti tulossa lähiaikoina, jotta vasta aloittaneet aikuisten perusopetuksen oppilaat siirtyisivät KOSKI-palveluun ilman yhtään kurssisuoritusta.

Kysymys: Meillä on muutama opiskelija, jotka ovat olleet ensin lukion opiskelijoita mutta siirtyneet parin lukiovuoden opiskelun jälkeen ammatilliseen opiskelemaan kaksoistutkintoa, onko lukio edelleen tässä tilanteessa se ensisijainen oppilaitos? Opiskelijat jatkavat lukion päättötodistuksen suorittamista ja ammattikoulu ei korvaa meille mitään opiskelijan opintoja.
Vastaus: Opiskelijat siis tosiasiallisesti ovat suorittamassa ”kolmoistutkintoa”, eli sekä lukion päättötodistusta, ylioppilastutkintoa että ammatillista tutkintoa. Tässä tilanteessa, kun opiskelija ei siirry aineopiskelijaksi, hän jatkaa samalla opiskeluoikeudella ja lukio saa opiskelijasta valtionosuusrahoitusta sillä lukion opiskeluoikeus on ensin aloitettu opiskeluoikeus.

KOSKI-klinikka 20.9.2019 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Koski ilmoittaa "Oppijaa ei ole yksilöity. Tee yksilöinti oppijanumerorekisterissä." Tarkoittaako tämä ettei opiskelijan kaikkia tietoja löydy VTJ:Stä ja täydennän esim. kotiosoitetiedot?
Vastaus: Henkilötunnuksettoman oppijan voi yksilöidä KOSKI-pääkäyttäjän oikeuksilla, mutta henkilötunnuksellinen oppija pitää yksilöidä Opetushallituksessa. Jos siis henkilötunnuksellinen oppija on jäänyt yksilöitämättömäksi, tulee ottaa yhteyttä KOSKI-palveluosoitteeseen. Henkilötunnuksellisen oppijan ensimmäisessä siirrossa voi kestää jonkun aikaa, että automaattinen yksilöinti menee läpi.
 
Kysymys: Opintohallintojärjestelmätoimittaja on rakentamassa tiedonsiirtoa tutkinnon osaa pienempien kokonaisuuksien suorittamisesta. Opiskelijan tavoitteeksi on tulossa uusi vaihtoehto: tutkinnon osaa pienempien kokonaisuuksien suoritus. Voiko opiskelija tällöin valmistua (merkata terminaalitila valmistuneeksi)? Nythän opiskelijaa ei voi katsoa valmistuneeksi jos yhtään tutkinnon osaa ei ole suoritettu.
Vastaus: Kyllä voi. Kun päätason suorituksena on tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuva suoritus, riittää, että suoritukselta löytyy yksi vahvistettu (= arvioitu) osasuoritus.
 
Kysymys: Tarkoitetaanko tällä edellisellä kysymyksellä ammatillisia tutkinnon osia?
Vastaus: Edellisessä kysymyksessä puhuttiin suorituksesta, jossa ei suoriteta yhtä kokonaista tutkinnon osaa, vaan vain osa/osia tutkinnon osasta/osista. Tällaiselle suoritukselle on nyt KOSKI-tietomallissa oma päätason suorituksen haaransa: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-5.
 
Kysymys: 3.5.2019 klinikalla kysyttiin, että maksetaanko yhteisissä tutkinnon osissa rahaa kokonaisten tutkinnon osien vai tutkinnon osa-alueiden suorituksista, ja vastaus oli, että maksetaan kokonaisista tutkinnon osista. Onko tämä todellakin näin?
Vastaus: Kyllä, suoritusrahoitusta maksetaan kokonaisista tutkinnon osan suorituksista, oli sitten kyseessä ammatillinen tutkinnon osa tai yhteinen tutkinnon osa.
 
Kysymys: Viime viikolla tuli pääkäyttäjille tarkistuspyyntöjä Kosken tiedoista. Yksi niistä oli maininta VALMA-opiskelijasta, jonka päättösyy pitäisi olla viestin mukaan "katsotaan eronneeksi". Meidän mielestä koskessa oleva terminaalitila eronnut on oikein. Meillä ei ole ollut käytössä tilana katsotaan eronneeksi. Pitäisikö se ottaa sittenkin käyttöön? Lopputulos on sama eli ei enää opiskele.
Vastaus: Ammatillisessa koulutuksessa opiskeluoikeus päätetään aina tilaan ”Katsotaan eronneeksi”, jos opiskelija ei saavuta HOKSissa määriteltyä tavoitettaan. Tämä tulee ammatillisen koulutuksen laista. ”Katsotaan eronneeksi”-tilasta ei voi siis päätellä muuta kuin sen, että opiskelija on lopettanut kyseiset opinnot saamatta niitä valmiiksi. Tilasta ei siis voi päätellä mitään esimerkiksi siitä syystä, miksi opinnot ovat päättyneet.
 
Kysymys: Mitä muutoksia on tehty Koskessa, sillä nykyisin tulee virheilmoitus, jos opiskelija on suorittanut tutkinnon näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena ja hänellä ei ole valmistavan koulutuksen tiedoissa suorituksia.
Vastaus: KOSKI-tiedonsiirtoihin on lisätty tarkistus, jossa valmistuneessa opiskeluoikeudessa päätason suorituksella pitää olla vähintään yksi arvioitu osasuoritus, jos päätason suoritus ei ole tyyppiä ”Muun ammatillisen koulutuksen suoritus” tai ”Esiopetuksen suoritus” tai opiskeluoikeuteen ei ole linkitetty toista opiskeluoikeutta.
 
Kysymys: Kela otta nyt koulutussopimusten tietoja KOSKI-datasta. Onko suunnitteilla, että KOSKI-tietoihin tulisi tarkempaa päivämäärädataa koulutussopimuksen päivistä? Jos on pitkä koulutussopimus ja sopimuksessa on kuvattu että työpaikalla ollaan vaikka vain maanantaisin, niin KOSKI-data eikä siten Kela myöskään tätä tietoa saa. Tämä lisää oppilaitosten ja opiskelijan byrokratiaa.
Vastaus: KOSKI-tiimin tulkinnan mukaan KOSKI-lainsäädäntö ei salli tietojen keräämistä erikseen Kelaa varten, vaan Kela saa käyttää KOSKI-palvelusta tietoja, joita sinne tallennetaan lain puitteissa. Näin siis KOSKI-tietomalliin ei kuulu koulutussopimuksiin liittyvä tarkempi päivämäärädata. eHOKSiin tällainen tieto saattaisi olla mahdollista lisätä, sillä eHOKS on tietovaranto, johon tallennetaan koulutuksen järjestämiseen liittyvää tietoa, mutta tästä pitäisi keskustella eHOKS-tiimin kanssa.
 
Kysymys: Opiskelija on suorittanut tutkinnon (vanhan mallisena) näyttötutkintona, on voinut tulla suoraan tutkintotilaisuuksiin, eikä välttämättä ole osallistunut valmistavaan koulutukseen.
Vastaus: Siinä tapauksessa ei siirretä ollenkaan näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta KOSKI-palveluun. Näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta ei ole muutenkaan ollut olemassa 1.1.2018 alkaen, joten sen jälkeen alkaneissa opiskeluoikeuksissa ei pitäisi olla näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta mukana ollenkaan.
 
Kysymys: Mitä tarkoitatte osasuorituksilla? Voitteko täsmentää? Jos on suorittanut kaikki tutkinnon osat, niin ei siinä mitään osasuorituksia ole...?  
Vastaus: Tämä on KOSKI-tietomallin sanastoa eli ammatillisessa koulutuksessa osasuorituksella tarkoitetaan ammatillista tutkinnon osaa, yhteistä tutkinnon osaa, yhteisen tutkinnon osan osa-aluetta tai ammatillista tutkinnon osaa pienempää kokonaisuutta. Osasuoritukset ovat KOSKI-terminologiassa siis niitä osia, joista päätason suoritus (tutkinto tai koulutus) koostuvat.
 
Kysymys: Saako KOSKI-datan jonkun rajapinnan kautta suoraan ulos?
Vastaus: Kyllä saa. Opintohallintojärjestelmien ja koulutuksen järjestäjien rajapintakuvaukset löytyvät osoitteesta https://virkailija.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/rajapinnat/oppilashallintojarjestelmat. Oppijoiden tietojen hakemiseen voi käyttää esimerkiksi rajapintaa GET/koski/api/oppija. Kyseistä rajapintaa joudutaan ehkä vielä hieman parantamaan, jotta se toimisi koulutuksen järjestäjän kannalta optimaalisesti.
 
Kysymys: Kevennykseksi yksinkertaisempi kysymys. Tämän kaltaista on kysytty ennenkin, mutta varmistaisin vielä, kun tapaus hieman eri. Opiskelija siirtyy meidän oppilaitoksessa tutkintokoulutuksesta kokeilemaan Valma-koulutusta. Saako hänellä kokeilun ajaksi olla voimassa kaksi opiskeluoikeutta, jos tutkintokoulutukseen on kirjattu keskeytys?
Vastaus: Kyllä saa olla.
 
Kysymys: Opiskelija aloittanut meillä VOS-rahoituksella, nyt siirtymässä oppisopimusopiskelijaksi. Jos tekee yhden tai useamman tutkinnon osan oppisopimuksella, mutta toisen oppilaitoksen kautta rahoituksella 6 muu oppisopimus, voiko jatkaa alkuperäisellä opiskeluoikeudella (= samalla Primuksen kortilla)?
Vastaus: Oppisopimusopiskelija voi myös olla VOS-rahoitteinen, ja oppisopimus on nykyisin vain yksi osaamisen hankkimistapa muiden joukossa. Tässä kuitenkin on ilmeisesti siis sellainen tilanne, että opiskelija suorittaa opinnot loppuun kysyjän oppilaitoksessa, mutta suorittaa puuttuvat tutkinnon osat jossain muussa oppilaitoksessa, ja siellä näihin tutkinnon osiin liittyen hankintaan osaaminen oppisopimuksella. Tässä voidaan jatkaa samalla opiskeluoikeudella ja rahoitusmuotokin pysyy samana (”Valtionosuusrahoitteinen koulutus”), mutta opiskelija on loppuajan (tai sen ajan, kun hän suorittaa puuttuvia tutkinnon osia toisessa oppilaitoksessa) nollalla prosentilla läsnä. Oppilaitos, jossa opiskelija suorittaa puuttuvat tutkinnon osat, tekee KOSKI-palveluun oman opiskeluoikeutensa, jossa päätason suorituksen tyyppi (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/suorituksentyyppi/latest) on ”Ammatillisen tutkinnon osa/osia” ja rahoitusmuotona on ”Muuta kautta rahoitettu”, mutta opiskeluoikeuksia ei linkitetä. Toisessa oppilaitoksessa suoritetut puuttuvat tutkinnon osat sitten tunnustetaan osaksi opiskelijan tutkintosuoritusta kysyjän oppilaitoksessa ja tunnustetuille tutkinnon osille merkitään, että ne ovat rahoituksen piirissä.
 
Kysymys: Nyt pakko varmistaa. Onko kuitenkin niin, että jos rahoitus vaihtuu 6 à 1, tehdään uusi opiskeluoikeus? Tilanne siis, kun toisen järjestäjän ostama koulutus päättyy ja opiskelija jatkaa meillä VOS-rahoitteisena?
Vastaus: Kyllä. Tässä tapauksessa tulee luoda uusi opiskeluoikeus, sillä päävastuullinen koulutuksen järjestäjä vaihtuu. Päätyneessä opiskeluoikeudessa suoritetut osasuoritukset tunnustetaan osaksi uuden opiskeluoikeuden alla olevaa päätason suoritusta.
 
Kysymys: Miksi Vipusen rahoitusmuodoissa näkyy Nuorten aikuisten osaamisohjelman suorituksia vuodelle 2019?
Vastaus: Raportilla näkyy ko. rahoitusmuoto, jos koulutuksen järjestäjä on käyttänyt sitä opiskeluoikeuksissaan vuonna 2019 joko virheellisesti tai oikein. Periaatteessa tuo voi olla oikein, jos joku tällainen koulutus on jatkunut vielä vuoden 2019 puolelle.
 
Kysymys: Milloin Pilotit tulevat näkymään Vipuseen?
Vastaus: Pitäisi jo näkyä.
 
Kysymys: Kun opiskelijoita aloittanut elokuussa VOS-rahoituksella ja tiedossa, että 1.10. alkaen siirtyvät oppisopimusopiskelijoiksi, voiko tiedon merkata läsnäoloon jo nyt etukäteen vai vasta sitten, kun sopimukset on päivätty.
Vastaus: Oppisopimus osaamisen hankkimistapana ei tarkoita, etteikö opiskelu voisi olla VOS-rahoitteista. Tässä tapauksessa siis jostain syystä rahoitusmuoto vaihtuu samalla, kun opiskelija aloittaa kyseisen oppisopimusjakson. KOSKI-palveluun ei mielellään oteta ns. spekulatiivista tai tulevaisuuteen sijoittuvaa tietoa (jos ei näin ole erikseen ohjeistettu, kuten esimerkiksi perusopetuksen päättävien osalta), mutta näin lähitulevaisuuteen sijoittuvia tietoja voi kyllä siirtää.

KOSKI-klinikka 13.9.2019 (Yleissivistävä koulutus)

13.9.2019 Pidetty KOSKI-klinikalla keskityttiin lukiokoulutuksen tietoihin siitä näkökulmasta, miltä oikein siirretyt lukiokoulutuksen tiedot näyttävät KOSKI-palvelussa. Voit katsoa klinikan tallenteen tästä linkistä. Vastaukset klinikalla esitettyihin kysymyksiin löytyvät alta. Klinikan aiheeseen liittyen valtionosuusrahoitus on tuottanut KOSKI-datan pohjalta raportin Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät ja suoritukset valtionosuusrahoituksen näkökulmasta 12.9.2019, johon tuotettu valtionosuusrahoituksen laskennan käyttämiä tunnuslukuja lukiokoulutuksen opiskelijamääristä ja suorituksista lukiokoulutuksen valtionosuusrahoituksen näkökulmasta 11.9.2019 tilanteen (eli KOSKI-raporttikannassa 12.9.2019 tilanne) mukaan.

Kysymys: Miten siirretään opiskelijat ilman suorituksia? Tarkoitan aineopiskelijoita.
Vastaus: Aineopiskelijalle, jolla on jo ainevalinta/-valinnat tehtynä tulee siirtää KOSKI-palveluun aineopiskelun opiskeluoikeuden päätason suorituksiksi se oppiaine/ne oppiaineet, jota/joita opiskelija suorittaa. Ensimmäinen kurssisuoritus/ensimmäiset kurssisuoritukset siirretään sitten, kun ne ovat valmiit. Jos taas opiskelijalla ei ole vielä ainevalintoja tehtynä, tulisi KOSKI-palveluun lähettää päätason suoritukseksi oppiainekoodiston (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/koskioppiaineetyleissivistava/latest) mukaista oppiainetta "Ei tiedossa" (koodiarvo: XX) siihen asti, että ensimmäinen oppiainevalinta on tehty. Opintohallintojärjestelmätoimittajia on pyydetty toteuttamaan "Ei tiedossa"-oppiaineen siirtämisen järjestelmästään niin, että sitä lähetetään automaattisesti sellaiselle opiskelijalle, jolla ei ole oppiainevalintoja, ja että kyseisen oppiaineen lähettäminen lakkaa automaattisesti heti, kun ensimmäinen oppiainevalinta on tehty. Näin koulutuksen järjestäjän ei itse tarvitsisi välittää "Ei tiedossa"-oppiaineen lähettämisestä ollenkaan. 

Kysymys: Miten rahoitustieto lisätään läsnäolotiedon perään?
Vastaus: Kannattaa kysyä omalta opintohallinto-ohjelman toimittajalta, miten rahoitusmuoto kirjataan oikein omassa järjestelmässä, jotta se siirtyy oikein KOSKI-palvelussa olevaan lukion opiskeluoikeuteen.

Kysymys: Miten merkitään ulkomailta tulleet vaihto-opiskelijat?
Vastaus: Aineopiskelijana ja rahoitusmuotona (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/opintojenrahoitus/latest) "Valtionosuusrahoitteinen koulutus" (koodiarvo: 1), jos vaihto-opiskelija on lukuvuoden Suomessa.

Kysymys: Eli enää ei voi hakea lisäaikaa neljän vuoden jälkeen?
Vastaus: Opiskelija voi hakea koulutuksen järjestäjältä lisäaikaa opintoihin neljän vuoden jälkeenkin, mutta valtionosuusrahoitusta ei tällaisesta opiskelijasta enää makseta.

Kysymys: Miten Koski laskee aineopiskelijoiden kurssit (aikuislukio), joista saa valtionosuudet, jos opiskelija on arkistoitu?
Vastaus: KOSKI-palvelu ei keskustele opintohallintojärjestelmän kanssa muuten kuin niin, että opintohallintojärjestelmästä siirretään tietoja KOSKI-palveluun. KOSKI ei myöskään laske valtionosuusrahoitusta, vaan tämän tekee valtionosuusrahoituksen laskenta omilla järjestelmillään hyödyntäen KOSKI-palvelussa olevaa dataa. Jos opintohallintojärjestelmässä arkistoidaan päättyneiden opiskeluoikeuksien tiedot ja arkistointi tarkoittaa sitä, että järjestelmä ei enää siirrä opiskeluoikeuden tietoja KOSKI-palveluun, opiskelijan opiskeluoikeus- ja suoritustiedot pitää siirtää KOSKI-palveluun (ja tarkistaan, että ne ovat siirtyneet oikein) ennen kuin arkistointi tehdä opintohallintojärjestelmässä.

Kysymys: Mikä opiskeluoikeuden tila tulee, kun opiskelija menee armeijaan?
Vastaus: Opiskeluoikeus merkitään väliaikaisesti keskeytyneeksi. 

Kysymys: Missä Koskesta pääsee tuollaiselle lisätieto-näkymään?
Vastaus: Jos opiskeluoikeudella on jotain lisätietoja, niin silloin "Lisätiedot"-linkki näkyy käyttöliittymässä opiskeluoikeuden tilajaksojen alapuolella. Muussa tapauksessa sitä ei näy ollenkaan.

Kysymys: Keneltä voisi varmistella, että millä tasolla tuota ”syy alle 18-vuotiaana aloitettuun opiskeluun aikuisten lukiokoulutuksessa” tulee kirjata?
Vastaus: Kannattaa tiedustella tätä OPH:n lukiokoulutuksen asiantuntijoilta. KOSKI-palvelussa kyseisen tiedon siirtäminen ei ainakaan tällä hetkellä ole pakollista, jos tämä ei ole opiskelijan todistuksella näkyvä tieto.

Kysymys: Meillä on vaihto-opiskelija ulkomailla ja Koskessa näkyy väliaikaisesti keskeytynyt, mutta ei näy lisätietokenttää, jossa pitäisi näkyä jakson aika ja maa. Miksi?
Vastaus: KOSKI-tietomalli vaatii jokaisesta tietojoukosta kaikkien pakollisten kenttien tiedot, jotta ne siirtyvät KOSKI-palveluun. Pakollisia tietoja ovat maa, alkupäivä ja ulkomaanjakson kuvaus.

Kysymys: Merkitäänkö myös Espanjan Aurinkorannikon suomalaisessa lukiossa opiskelu ulkomaan jaksoksi? Ja kirjataanko ihan normaalina vaihto-opiskeluna ulkomailla?
Vastaus: Kyllä merkitään. Kuvaukseen voi merkitä esimerkiksi ”Opiskelu Aurinkorannikon suomalaisessa lukiossa”.

Kysymys: Ulkomaiset vaihto-opiskelijat merkitään aineopiskelijoiksi. Merkitäänkö heille silti valtionosuusrahoitus, jos ovat koko lukuvuoden opiskelijoina?
Vastaus: Kyllä, ulkomaisille vaihto-opiskelijoille merkitään läsnäolojaksojen rahoitusmuodoksi "Valtionosuusrahoitteinen koulutus", jos he ovat opiskelijoina koko lukuvuoden. Sitä lyhyemmälle vaihto-opiskelulle merkitään rahoitusmuodoksi "Muuta kautta rahoitettu".

Kysymys: Meillä aikuislinjalla on ”yliaikaisia” tutkinto-opiskelijoita (opinnot kestäneet yli 4 v). Miten merkitsen heidän statuksensa?
Vastaus: Jos koulutuksen järjestäjä on myöntänyt opintojen suorittamiseen lisäaikaa, niin sitten merkitään opiskeluoikeuden lisätietoihin, että opiskelijalla on pidennetty päättymispäivä. Jos koulutuksen järjestäjä ei ole myöntänyt lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen, mutta opiskelija suorittaa opinnot loppuun omalla kustannuksellaan, merkitään opiskeluoikeuden lisätietoihin, että kyseessä on yksityisopiskelija. Molemmissa tapauksissa siitä hetkestä asti, kun opiskeluaika ylittää neljä vuotta, merkitään rahoitusmuodoksi "Muuta kautta rahoitettu". Kummassakaan tapauksessa ei tarvitse muuttaa oppimäärän suorittajaa aineopiskelijaksi.

Kysymys: Vaikuttavatko Koskeen merkityt tiedot valtionosuuteen vai menevätkö tiedot edelleen tilastokeskuksen kautta?
Vastaus: Syksyllä tulee vielä erillinen kysely valtionosuusyksiköltä, jossa tiedot valtionosuusrahoituksen määrittämiseksi kerätään entiseen tapaan. Lukiokoulutuksen valtionosuusrahoituksen laskennassa on tarkoitus siirtyä KOSKI-tietojen käyttöön vuonna 2020.

Kysymys: Entä jos on toisessa oppilaitoksessa kotimaassa, miten poissaolo merkitään?
Vastaus: Jos opiskelija on palaamassa omaan oppilaitokseen, niin merkitään väliaikaisesti keskeytyneeksi.

Kysymys: Meillä aineopiskelija ei siirry, jos hänellä ei ole yhtään suoritusta. Pitäisikö kuitenkin siirtyä?
Vastaus: Kyllä pitäisi, mutta tällä hetkellä ei taida vielä onnistua opintohallintojärjestelmistä.

Kysymys: Mistä aina tiedämme/näemme meille toisesta lukiosta siirtyneen opiskelijan lukion aloituspäivän tai vuoden?
Vastaus: Sitä ei näy vielä mistään, mutta selvittelemme lakimiesten kanssa mahdollisuutta, jotta oppilaitokset saisivat näkymään opiskelijan kuluttaman lukio-opiskeluajan. Opiskelija kuitenkin pystyy itse jakamaan Omaopintopolku.fi-palvelusta linkillä aiemmat suorituksensa opiskeluoikeuden tilajaksoineen, joista opiskelijan kuluttama lukio-opiskeluaika on pääteltävissä, jos voidaan olettaa, että opiskelijan kaikki opiskeluoikeudet löytyvät KOSKI-palvelusta.

Kysymys: Miten toimitaan opiskelijoiden kanssa, jotka ovat jo valmistuneet lukiosta. He haluavat tulla myöhemmin aineopiskelijoiksi suorittamaan yksittäisiä kursseja. Voihan heidät merkitä aineopiskelijoiksi ja rahoitustieto 1. Valtionosuusrahoitteinen koulutus?
Vastaus. Jo valmistunut opiskelija ei voi saada valtionosuusrahoitusta, eli heille merkitään läsnäolojaksojen (ja mahdollisen valmistumispäivän) rahoitusmuodoksi "Muuta kautta rahoitettu".

Kysymys: Kaksoistutkintoa suorittavien näkyminen koskessa? Eli opiskelevat lukiokursseja aineopiskelijoina?
Vastaus: Kyllä. Lisäksi rahoitusmuoto on ”Muuta kautta rahoitettu”, jos ja kun ammatilliset opinnot ovat alkaneet lukio-opintoja aikaisemmin.

Kysymys: Miten toimitaan opiskelijoiden kanssa, jotka ovat jo valmistuneet ammatillisesta. He haluavat tulla myöhemmin aineopiskelijoiksi suorittamaan yksittäisiä kursseja. Voihan heidät merkitä aineopiskelijoiksi ja rahoitustieto 1. Valtionosuusrahoitteinen koulutus?
Vastaus: Jos lukion aineopintojen suorituksen aikaan ei ole muualla rahoituksen perusteena, aineopinnot voivat olla valtionosuusrahoitteisia.

Kysymys: Tuleeko lukiolaisen ryhmä tieto jatkossa koskeen, koska nythän se ei lukiolaisen kohdalla siirry?
Vastaus: KOSKI-tietomallissa on kenttä opetusryhmätiedon merkitsemiselle (tietomallissa esimerkiksi lukion oppimäärän suorittajalla: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-7-10-0-1-8). Jos tieto ryhmästä ei siirry KOSKI-palveluun, kannattaa tiedustella asiaa opintohallintojärjestelmätoimittajalta.

Kysymys: Onko tullut selkeää ohjetta, miten toimitaan esim. kaksareiden kanssa, jotka ovat saaneet yo-tutkinnon valmiiksi ja ovat suorittaneet tavoitteidensa ja suunnitelmansa mukaisesti opinnot valmiiksi, mutta eivät suorita oppimäärää valmiiksi. Onko ohje edelleen Eropäivä ja erotodistus vai voiko merkitä valmistuneeksi?
Vastaus: Aineopiskelijan opiskeluoikeuden voi päättää "Valmistunut"-tilaan, jos opiskelija on suorittanut yhdestäkin oppiaineesta lukion oppimäärän.

Kysymys: Tämä asia vaatisi kyllä näköjään enemmän aikaa. Esimerkiksi se miten lasketaan lukion keskeneräisiä opintoja suorittamaan tulevan jäljellä oleva vos-rahoitteinen opiskeluaika? Jos opiskelija on esim. ollut jo neljä vuotta päivälukiossa vos-rahoitteisena, mutta häneltä puuttuu useita pakollisia kursseja , niin mikä on se jäljellä oleva vos-rahoitteinen aika?
Vastaus: Neljän vuoden jälkeen opiskelija ei voi olla valtionosuusrahoitteista lukiokoulutuksessa oli sitten kyse oppimäärän suorittamisesta tai aineopiskelusta. Se, miten valtionosuusrahoituksen laskenta määrittää opiskeluajan kulumisen KOSKI-tiedoista läsnäolojaksojen perusteella, on vielä epäselvää.

Kysymys: Eikö kahden tutkinnon suorittajat nyt merkitä valmistuneiksi, jos heillä on yhdenkin oppiaineen oppimäärä tullut valmiiksi? Ja muuten eronneiksi?
Vastaus: Kyllä.

Kysymys: Olettehan huomioineet Valtakunnallisen tuntijakokeilun näissä koodistoissa. Niissähän poiketaan pakollisista kursseista. Näkyykö virheenä koskessa? Miten saamme tiedon opiskelijan tietoihin, että opiskelija on opiskellut opintonsa Valtakunnallisen tuntijakokokeilun mukaan eli aineet, jotka näkyvät tähdellä pakollisten kohdalla ovat oikein opiskelijan tiedoissa.
Vastaus: Tämä on huomioitu KOSKI-tietomallissa niin, että minkä tahansa lukion oppiaineen voi siirtää KOSKI-palveluun pakollisena tai valinnaisena ja minkä tahansa koodistossa (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/lukionkurssit/latest) olevan kurssin pakollisena, syventävänä tai soveltavana. Tiedon siitä, että opiskelija on suorittanut lukio-opinnot tuntijakokeilun mukaan voi siirtää tekstinä todistuksella näkyviin lisätietoihin (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-7-10-0-1-6), mutta mitään muuta merkintää tuntijakokokeilun mukaan suorittamisesta ei KOSKI-palvelussa ole.

Kysymys: Voiko tämän webinaarin kuunnella uudelleen myöhemmin?
Vastaus: Kyllä voi, Linkki tallenteeseen löytyy tämän klinikkakoosteen alusta.

Kysymys: Onko ongelma, jos MAY1-suoritus siirtyy ensin kaikille oppilaitoksen opiskelijoille MAA-oppimäärän alle eli MAY:lla ei ole omaa oppimäärää?
Vastaus: Ei ole ongelma. Toki oikeampi tapa olisi siirtää se ensin oppimäärän MAY alle, jos opiskelija ei ole vielä valinnut matematiikan oppimäärää.

Kysymys: Ohjeet ovat todella puutteelliset.
Vastaus: KOSKI-tiimissä on tekeillä uudet ohjeet, joissa pyritään esittämään, miten tiedot näkyvät oikein siirrettyinä. Nämä pyritään saamaan valmiiksi loppuvuoden 2019 aikana. Aiheeseen liittyen pyritään myös järjestämään uusia webinaareja, joissa esitellään myös tarkistusraportteja tarkemmin.

Kysymys: Otetaan uudestaan eli jos opiskelija on opiskellut A-ranskan kaikki kurssit ja opiskelee sen lisäksi yhden B-ranskan kurssin niin tämä kurssi sijoitetaan A-ranskan alle paikallisena soveltavan kurssina?
Vastaus: Opiskelija voi opiskella myös toisen oppimäärän kursseja oppimäärää vaihtamatta. Tällöin kyseessä olevat kurssit voidaan lukea opiskelijan varsinaisen oppimäärän syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.

Kysymys: Kun on aikaisempina vuosina siirretty pitkän matematiikan kursseja Muihin suorituksiin, niin ei kai niitä vanhoja enää tarvitse siirtää lyhyen matematiikan kursseiksi, vaikka opiskelija on vielä koulussa (olisi aikamoinen urakka)? Nyt toki siirretään tasoa vaihdettaessa lyhyeen matematiikkaan.
Vastaus: Lukion opetussuunnitelman perusteissa 2015 lukee näin: Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen kursseja luetaan hyväksi seuraavasti: MAA2 -> MAB2, MAA3 -> MAB3, MAA6 -> MAB7 ja MAA8 -> MAB4 ja MAA10 -> MAB5. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän paikallisia syventäviä tai paikallisia soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Eli kaikkien vuoden 2015 opetussuunnitelman perusteiden mukaan opiskelevien toisessa oppimäärässä suorittamat kurssit, joille ei ole perusteissa määriteltyä vastaavuutta, pitäisi siirtää suoritetun oppimäärän paikallisiksi syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi paikallisessa opetussuunitelmassa päätettävällä tavalla.

Kysymys: Jos opiskelija on lukenut UE1 kurssin ja täytettyään 18 eroaa kirkosta ja haluaa lukea ET2 kurssin, siirretäänkö UE1 kurssi ET1 kurssiksi?
Vastaus: Sen katsomusaineen, jonka oppimäärän opiskelija suorittaa kokonaan, ensimmäinen kurssi merkitään pakolliseksi. Jos UE1-kurssi vastaa ET1-kurssia, niin sitten sen voi muuttaa ET1-kurssiksi. Jos ei, niin sitten UE1-kurssi siirretään elämänkatsomustiedon oppiaineen UE1-kurssina, mutta syventävänä tai soveltavana paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla.

Kysymys: Varmaan ei tarvitse siirtää sellaisia aineopiskelijoita, jotka ovat toisen kunnan lukion opiskelijoita ja vaan suorittavat verkko-opintoina, vaikka ortodoksista uskontoa?
Vastaus: Kyllä pitää nämäkin siirtää. Rahoitusmuotona läsnäolojaksoissa (ja mahdollisessa valmistumispäivässä) on "Muuta kautta rahoitettu".

Kysymys: Jos aineopiskelijalle merkitään jokin oppiaine valmiiksi, voiko hän kuitenkin myöhemmin tehdä kyseisen aineen kursseja? Monet opiskelijat palaavat vuosien jälkeen.
Vastaus: Tehdään uusi opiskeluoikeus, jos aikaisempi opiskeluoikeus on jo päättynyt.

Kysymys: Aineopiskelijat - opinnot voi päättää valmistunut tilaan. Tähän asti on ohjeistettu, että kun aineopiskelija päättää opintonsa meillä eikä saa kuin yksittäisiä kursseja suoritettua, hänet merkitään eronneeksi. Onko ohje muuttunut nyt taas?
Vastaus: Valmistuneeksi voi merkitä, jos saa suoritettua jonkin oppiaineen koko oppimäärän eli saanut todistuksen oppimäärän suorituksesta. Jos opiskelija saa valmiiksi vain yksittäisiä kursseja eikä yhtään kokonaista oppiainetta, niin sitten hänet opiskeluoikeus päätetään "Eronnut"-tilaan.

Kysymys: Raportista: tuleeko tähän palikka, jolla saa myös IB-opiskelijat rapsalle. nyt tulee vaan lukion oppimäärää suorittavat.
Vastaus: IB-opiskeluoikeuksille tulee myöhemmin oma raporttinsa. Valmistumisajankohtaa emme uskalla vielä luvata.

Kysymys: Kohdistuuko siis tilastokeskuksen poiminta kuitenkin 20.9. päivään eikä 22.10. päivään?
Vastaus: Kyllä kohdistuu 20.9 päivään, vaikka poiminta otetaan myöhemmin.

Kysymys: Miten tuota tarkistusraporttia voi hyödyntää? Testasin, että löytyy yli 1600 riviä, vaikka ko. päivänä opiskelijoita on vain n. 1000. Outoa?
Vastaus: Aineopiskelijoilla jokaisesta oppiaineesta tulee oma rivinsä (eli jokainen päätason suoritus muodostaa raportille oman rivinsä). Aineopiskelijat saa suodatettua pois sarakkeen P avulla.

Kysymys: Onko tähän raportin tarkasteluun tulossa vielä jotain erillistä koulutusta/webinaaaria? Muistaakseni jossain vaiheessa jotain sellaisesta kerrottiin.
Vastaus: Pidämme myöhemmin uusia webinaareja tästä aiheesta.

Kysymys: Miten saa excel tiedostosta salasanan kyselyn pois?
Vastaus: Salasanan saa poistettua Excelin "Tiedostot"-valikosta.

KOSKI-klinikka 6.9.2019 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Jos toisen koulutuksen järjestäjän opiskelija tulee meille suorittamaan yhden tutkinnon osan, niin oliko niin, että me kirjaamme siitä oman opiskeluoikeuden, jota ei yhdistetä toisen koulutuksen järjestäjän opiskeluoikeuteen? Ja he sitten kirjaavat meiltä saadun todistuksen perusteella tunnustamisen.
Vastaus: Kyllä. Jos koulutuksenjärjestäjältä on ostettu vain tietyn tutkinnon osan suoritus, joka sisällytetään osaksi ostavan koulutuksen järjestäjän oppilaitoksessa suoritettavaa tutkintoa, opiskeluoikeuksia ei tarvitse linkittää. Myyvä koulutuksenjärjestäjä käyttää opiskeluoikeudessa rahoitustietoa ”muuta kautta rahoitettu”. Ostava koulutuksenjärjestäjä kirjaa tutkinnon osan omiin tietoihinsa tunnustettuna ja tiedolla ”kuuluu rahoituksen piiriin”.

Kysymys: Kosken tutkinnon osien suoriteraportissa eivät näy laajennetun oppisopimuksen suoritukset? Miten niitä on järkevä tarkastella? 
Vastaus: Asiasta kannattaa olla yhteydessä KOSKI-palvelun palveluosoitteeseen.

Kysymys: Meiltä ostetun tietopuolisen koulutuksen opiskelijan valmistuminen on päivätty elokuulle. Koulutuksen järjestäjä toivoo, että valmistuminen olisi kirjattu heinäkuun loppuun mennessä, jolloin opiskelijan oppisopimus loppui. Onko valmistumisajankohdalla vaikutusta koulutusjärjestäjän rahoitukseen? Opiskelija on ollut meillä kirjoilla rahoituskoodilla 6 opintojen loppuun saakka. Valmistumisen viivästyksellä oli ymmärtääkseni joku perusteltu syy vaikka näytöt kyllä oli suoritettu heinäkuun loppuun mennessä.
Vastaus: Oppisopimuksen päättymispäivämäärä ei ole sama asia kuin valmistumispäivämäärä. Opiskeluoikeus merkitään valmistuneeksi sille päivämäärälle, joka on hänen tutkintotodistukseensa merkitty valmistumispäivämääräksi.

Kysymys: Jos opiskelija ohjataan/tulee suoraan näyttöön, niin tällöin läsnä = 0 %. Saisiko kuitenkin laitaa myös näissä tapauksissa viimeisestä näyttöpäivästä läsnä = 100 % (14 vrk), kunnes todistus annetaan?
Vastaus: Ei voi. Läsnä ollaan vain, kun hankitaan osaamista. Näyttöjen suorittamisen jälkeen tapahtuva todistuksen odottaminen ei ole osaamisen hankkimista koulutuksessa.

Kysymys: Opiskelija saa koulumatkatukea opintojen aikana ja hänelle tehdään 3 kuukauden yhtämittainen koulutussopimus. Kela katkaissut oikeuden koulumatkatukeen koulutussopimuksen ajaksi, koska työpaikka kodin lähellä. Ko. koulutussopimusjaksoon sisältyy kuitenkin 3 viikon YTO-jakso oppilaitoksessa, jona aikana opiskelija olisi oikeutettu koulumatkatukeen. Pitääkö em. koulutussopimus jaksottaa 2 eri sopimukseen vai voiko keskeytysjakson kirjata itse sopimukseen?
Vastaus: KOSKI-palveluun koulutussopimukset ja oppisopimukset siirretään aikajaksotietoina alkamis- ja päättymispäivämäärineen. Koulutussopimusjaksoja voidaan kirjata useampina aikajaksoina, jos tämä on tarpeellista. Aikajaksojen välissä oleva aika voidaan tulkita niin, että opiskelija on ollut oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa. Se, miten opintohallintojärjestelmään merkityt väliaikaiset keskeytysjaksot siirtyvät KOSKI-palveluun opintohallintojärjestelmästä, pitää tiedustella opintohallintojärjestelmän toimittajalta. Tällaisten keskeyttämisjaksojen lisäksi koulutussopimus- ja oppisopimusjaksoihin voi aina kuulua myös oppilaitoksessa opiskelua työssäoppimisen ohella. KOSKI-palveluun ei voida tallentaa tarkkaa päiväkohtaista tietoa siitä, millä osuudella oppilas on läsnä oppilaitoksessa ja millä koulutussopimus/työssäoppimispaikassa, vaan tällaisista järjestelyistä jos ne vaikuttavat opiskelijan tukiin tulee toimittaa erikseen hakemus Kelalle.

Kysymys: Siirtyykö opintohallintojärjestelmään kirjattu koulutussopimuksen tai oppisopimuksen väliaikainen keskeytystieto KOSKI-palveluun ja sitä kautta Kelalle?
Vastaus: KOSKI-palvelussa ei ole tarkkaa tietoa mistä kaikista kentistä opintohallintojärjestelmä kokoaa KOSKI-palveluun lähetettävän aikajaksotiedon. KOSKI-palvelun tietomallissa ei ole erillistä tietoa koulutussopimuksen/oppisopimuksen väliaikaiselle keskeyttämiselle. Keskeyttämistiedon siis pitäisi tällä hetkellä muodostaa KOSKI-palveluun siirtyvälle aikajaksotiedolle loppupäivämäärä ja samalla alkupäivämäärä uudelle koulutussopimus/oppisopimusjaksolle. Näin opintohallintojärjestelmässä kuitenkaan tuskin tapahtuu. Asiaa voidaan miettiä yhdessä opintohallintojärjestelmän toimittajien kanssa.

Kysymys: Kun koulutussopimukseen liitetään työpaikka, jossa todelliset työkohteet ovat ympäri maakuntaa, niin miten Kela voi tulkita oikeuden koulumatkatukeen? Sopimuksessa työpaikan osoite on se päätoimipaikan osoite, ei se yksittäisen esim. rakennustyömaan osoite jonne opiskelija päivittäin kulkee.
Vastaus: KOSKI-palveluun kirjataan työssäoppimispaikan nimi, jonka tulisi kuvastaa sitä paikkaa, jossa työssäoppiminen pääasiallisesti tehdään. KOSKI-palveluun ei voida tallentaa yksityiskohtaista tietoa siitä, jos työssäoppimisjaksoa suoritetaan useissa eri toimipaikoissa. Kelalle tulee tehdä uusi koulumatkatukihakemus työssäoppimisjakson ajalta, aivan kuten ennen KOSKI-palvelun käyttöönottoa on tehty. Uudella hakemuksella voi hakija selventää missä toimipaikoissa työssäoppiminen tapahtuu ja millä aikajaksoilla. https://www.kela.fi/koulumatkatuki-nain-haet.

Kysymys: Koulutussopimus voi olla myös esim. 1 päivä viikossa pidemmän ajan. Silloin Kelan tulkinnat menee metsään. Meillekin opiskelijoille tullut selvityspyyntöjä, lisää turhaa byrokratiaa ja hallinnointia. 
Vastaus: Opintojen kokoaikaisuudeksi on määritelty tapahtuvaksi 5 päivää ja 35 tuntia viikossa, oppisopimuksessa 25 tuntia viikossa. KOSKI-palveluun tallennetaan tieto opinnoista tällä periaatteella.
Koulutussopimuksen aikaisesta koulumatkatuesta on ennen KOSKI-palvelun käyttöönottoa tullut tehdä uusi koulumatkatukihakemus. KOSKI-palvelun käyttöönotto ei tätä käytäntöä poista. Kela saa nyt KOSKI-palvelun kautta tiedon, että opiskelijalla on alkamassa koulutussopimusjakso, mutta opiskelijan tulee edelleen toimittaa kelalle uusi hakemus/muutosilmoitus. Kaikista sellaisista säännöllisistä matkoista, jotka vaikuttavat opiskelijan Kelalta maksamaan koulumatkatukeen, tulee opiskelijan mainita Kelalle tekemällään hakemuksella.

Kysymys: Mutta näitä tilanteita on, että voi olla osan viikkoa töissä ja osan viikkoa koulussa. Pitäisikö koulutussopimuksiin pystyä kirjaamaan tarkat päivät, jolloin opiskelija on työpaikalla?
Vastaus: KOSKI-palveluun kirjataan aikajaksotietona tieto siitä minkä osaamisenhankkimistavan mukaisessa koulutuksessa opiskelija on päätoimisesti kyseisenä aikajaksona. Tällaista päiväkohtaista tietoa ei tallenneta KOSKI-palveluun. Kelaa varten tulee täyttää uusi koulumatkatukihakemus kuten aiemminkin, johon voi selventää opiskelijan vaihtelevaa läsnäoloa oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikassa.

Kysymys: Voisi olla hyvä, jos Koskeen siirtyisi tällaisissa tapauksissa koulutussopimukseen liittyvä lisäselvitys, jonka voisi koulutussopimusta laadittaessa kirjata sopimukselle.
Vastaus: KOSKI-palveluun tallennetaan ne tietosisällöt, jotka mainitaan Laissa valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2017). Kelalle tehtävät lisäselvitykset eivät kuulu lain mainitsemaan tietosisältöön.

Kysymys: Ilmeisesti mitään valtakunnallista linjausta väliaikaisen keskeytyksen tulkinnasta ei ole tehty eli koulutuksenjärjestäjä voi itse "määritellä" milloin keskeytys merkataan. Aiemmin oli puhetta opintotukeen liittyen 2kk aikaikkunasta. Eli opiskeluoikeuden tilaan liittyen, joka taas toimii opiskelijavuosien laskennan perusteena. Kela taas haluaa tietoja myös lyhyemmistä keskeytyksistä esim. Kelan valvontailmoitus.
Vastaus: KOSKI-palvelussa väliaikaista keskeytystä käytetään vain silloin, kun opiskelija itse ilmoittaa keskeyttävänsä opinnot väliaikaisesti. Muussa poissaolossa hänelle voidaan merkitä läsnäoloprosentiksi 0%. Kela on vastuussa selventämään oppilaitoksille, missä tilanteissa oppilaitoksien tulee edelleen tehdä valvontailmoitukset.

Kysymys: Mitä tietoja KELA nyt KOSKI-palvelusta ottaa ja käyttää ja tulkitsee?
Vastaus: Kelalla on laajat pääsyoikeudet KOSKI-palvelun sisältöön. Kela käyttää aktiivisesti läsnäolotietoja, lisätietoihin tuotuja aikajaksotietoja, oppisopimus- ja koulutussopimusten aikajaksotietoja sekä osasuoritustietoja opintojen edistymisen seurantaan.

Kysymys: Voisiko jossain olla listaus siitä, mitä eri tietoja KOSKI-palvelusta luovutetaan eri tahoille: KELA, Tilastokeskus, joku muu?
Vastaus: Tällaista tietojen listausta voidaan tarkentaa sivulle ”KOSKI-tietojen käyttö ja säännönmukaiset luovutukset” https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=75671724
Esimerkiksi Tilastokeskus ja rahoituksen laskenta hyödyntävät pitkälti koko KOSKI-tietosisältöä, samoin Kelalla ja Migrillä on laaja pääsyoikeus KOSKI-tietoihin.

Kysymys: Voisiko KOSKI-klinikkaan paikalle saada esim. jonkun henkilön KELAsta vastaamaan miten he käyttävät Koskessa olevia tietoja? Tämä on meille uusi asia (se, että he katsovat tietoja koskesta) ja varmaan menee oma aikansa, enne kuin opimme kirjaamaan tiedot eri rekistereihin siten, että ne toimivat hyvin myös Kelan virkailijoille.
Vastaus: KOSKI-klinikalla saatua palautetta viedään eteenpäin Kelalle ja käydään heidän kanssaan läpi, olisiko mahdollista pitää yhteinen tilaisuus. KOSKI-palveluun kirjattava tietosisältö ei kuitenkaan riipu siitä, miten Kela tietoja tulkitsee. KOSKI-tiimi ohjeistaa tietosisällön tallennusta niin, että tietoja voidaan käyttää sekä rahoituksen laskentaan, tilastointiin, eri viranomaisten tietojen hyödyntämiseen, että opiskelijoiden itsensä käyttöön. Tässä tapauksessa KOSKI-tiimin on keskusteltava enemmän Kelan kanssa, jotta KOSKI-palveluun kirjatut tiedot tulevat oikein tulkituiksi enemmän kuin että koulutuksenjärjestäjien olisi syytä muuttaa kirjaamiskäytäntöjään.

KOSKI-klinikka 30.8. (Yleissivistävä)

Kysymys: Mitä tietoja tulisi siirtyä tilastopäivänä (20.9.2019) perusopetuksen oppilashallinto-ohjelmasta Koskeen? Vai annetaanko kaikki tiedot edelleen perinteisesti tiedonkeruulomakkeella? 
Vastaus: Perusopetuksen osalta Tilastokeskus siirtyy käyttämään KOSKI-palvelun tietoja vuonna 2020. KOSKI-palvelun tulee tilastointipäivistä huolimatta pitää jatkuvasti kunnossa.

Kysymys: Peruskoulun tilastotiedot pitäisi kai kuitenkin saada jo Koskeenkin, koska ainakin viime vuonna Tilastokeskuksesta tuli noottia, kun lukioiden tiedot eivät olleet kunnossa, vaikka tiedonkeruu ei virallisesti ollutkaan alkanut. Saadaanko aiheesta vertailuaineistoa?
Vastaus: Kaikki KOSKI-datan hyödyntäjien KOSKI-datan pohjalta tekemät vertailuaineistot ja muut raportit julkaistaan jatkossa KOSKI-palvelun wikissä olevalla uudella sivulla ”KOSKI-data - vertailuaineistoja ja tiedonhyödyntäjien raportteja” (https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=85036904). Perusopetuksen osalta sieltä löytyy tällä hetkellä vain yksi raportti ”Nuorten perusopetuksen oppilaat oppilaitoksittain 20.9.2018”. Rahoituksen laskenta on luvannut tuottaa syyskuussa raportin perusopetuksesta joidenkin rahoituksessa käytettävien tilastolukujen osalta jonkin syyskuun 2019 päivän tilanteesta (eli ikään kuin, jos KOSKI-dataa käytettäisiin sen päivän tilanteen osalta perusopetuksen rahoituksen laskennassa).

Kysymys: Onko lukioiden osalta annettu tarkempia ohjeita tilastointiin?
Vastaus: Ei ole erityisiä tarkempia ohjeita, vaan tietojen tulee olla ajantasaisesti ja oikein KOSKI-palvelussa. Tilastokeskus ottaa aineiston jossain vaiheessa lokakuuta 2019. KOSKI-palvelussa pystytään rekonstruoimaan tilastointipäivä 20.9. Tämä tarkoittaa, että jos tilastokeskuksen vertailussa havaitaan virheitä, oppilaitoksiin ollaan yhteydessä ja tietoja voidaan korjata vielä varsinaisen tilastointipäivänkin jälkeen. Tietojen tarkistukseen kannattaa käyttää KOSKI-palvelusta löytyviä raportteja ja vertailla raportin tietoja oppilaitoksen opintohallintojärjestelmän tietoihin. Tähän liittyen 13.9.2019 klo 9.30-10.30 pidettävässä KOSKI-klinikassa keskitytään siihen, miten oikein siirrettyjen lukiokoulutuksen tietojen tulisi näkyä KOSKI-palvelussa ja miten KOSKI-raporttikäyttöliittymästä (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/raportit) löytyvää tarkistusraporttia voi käyttää tietojen tarkistamiseen.

Kysymys: Opintohallintojärjestelmässä erityisoppilaan opetuksen toteutuspaikka ei vastaa KOSKI-palvelun käyttämiä toteutuspaikkoja. Mitä erityisopetuksen järjestämispaikan yhteydessä ilmoitettava osa-aikaisuus tarkoittaa? Onko tästä ohjetta?
Vastaus: KOSKI-palvelussa erityisopetuksen toteutuspaikka merkitään osaksi erityisen tuen päätöksien tietoja. KOSKI-palvelussa käytetään erityisopetuksen toteutuspaikan merkinnässä seuraavaa koodistoa: https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/erityisopetuksentoteutuspaikka/latest
Muutos on tehty jo vuoden 2018 keväällä. Erityisopetuksen järjestämispaikan yhteydessä samassa koodissa ilmoitetaan osa-aikaisuus, joka on koulutuksen järjestäjän arvio siitä, kuinka suuri osa erityisen tuen piirissä olevan oppijan opetuksesta tapahtuu yleisopetuksen ryhmissä. Osa-aikaisuutta ei siis merkitä erikseen vaan toteutuspaikka ja osa-aikaisuus tulevat samasta koodistosta.

Kysymys: Lasketaanko yksilöllistettyjen oppiaineitten määrät suorituksista?
Vastaus: Kyllä. Tieto yksilöllistämisestä merkitään KOSKI-palvelussa jokaiselle oppiaineelle erikseen, joista sitten lasketaan yksilöllistettyjen oppiaineitten määrät.

Kysymys: Mistä rahoituksen laskennan tiedot otetaan KOSKI-palvelussa? Näkyvätkö tiedot KOSKI-palvelussa? Eli onko opintohallintojärjestelmässä joku tietty kenttä (esim. opintojen rahoitus) joka tulee olla täytetty?
Vastaus: Rahoituksen laskennassa käytetään ensisijaisesti opiskeluoikeuden tila-tietoja. Tieto opintojen rahoituksesta siirretään lukiokoulutuksessa tila-tiedon yhteydessä KOSKI-palveluun. Nuorten perusopetuksessa rahoitusmuototietoa ei tarvitse siirtää, vaan kaikki opiskelu on lähtökohtaisesti valtionosuusrahoitteista. Tila-tietojen lisäksi käytetään opiskeluoikeuden lisätietoja. Useimmat lisätiedot ovat aikajaksotietoja, joilla on alku- ja loppupäivämäärä. Tiedot näkyvät virkailijan käyttöliittymässä KOSKI-palvelussa. Opintohallintojärjestelmän toimittajalta tulee pyytää ohjeet, mitkä tiedot opintohallintojärjestelmästä tulee olla täytetty, jotta kaikki rahoituksen tarvitsemat tiedot siirtyvät KOSKI-palveluun.

Kysymys: Miten saadaan aikuisten perusopetuksen tai lukion aineopiskelijoiden määrät Koskeen 20.9. tilastoitua, kun tiedot eivät siirry, jos ei ole suorituksia, eikä niitä yleensä 20.9. vielä ole.
Vastaus: Opintohallintojärjestelmän toimittaja, jota ongelma koskee, on luvannut kehityksessään korjata asian 20.9. mennessä.

Kysymys: Mitä tarkoittaa, kun sanottiin että lukioissa läsnäolotiedot pitää merkitä jaksoittain?
Vastaus: KOSKI-palvelun yhteydessä kun puhutaan jaksoista puhutaan mistä tahansa ajanjaksosta, jolla on alku- ja loppupäivämäärä (esimerkiksi sisäoppilaitosmaisen majoituksen jakso). Jaksot eivät siis ole sidottuja lukukausiin tai lukioiden opsin mukaisiin opiskelujaksoihin. Opintohallintojärjestelmä yleensä lähettää opiskelijan läsnäolotietoja jostain taulukosta, joka saattaa perustua esimerkiksi lukukausiin. KOSKI-palvelu ei tarvitse läsnäolotietojen päivityksiä muulloin, kun jos läsnäolotieto muuttuu (esim. väliaikainen keskeytys, eroaminen, valmistuminen) ja silloin jos opiskelijan rahoitustieto muuttuu. KOSKI-palvelu ei välitä lukukausista tai lukion jaksotiedoista, eikä niitä tallenneta KOSKI-palveluun.

Kysymys: Olen uusi KOSKI-palvelun käyttäjä ja pohdin, miten kotiopetuksessa olevien tiedot tulisi olla merkitty?
Vastaus: Kotiopetuksessa olevan oppilaan tiedot pitää tallentaa muuten aivan samoin, kun koulussa läsnä olevan oppilaan, paitsi lisätietoihin tuodaan ”kotiopetusjakso” aloituspäivämäärällä ja mahdollisesti lopetuspäivämäärällä. Kotiopetuksessa olevan oppilaan tiedot siirtää se koulu, josta kotiopetuksesta olevan oppilaan valvova opettaja on.

Kysymys: Miten siirtyy rahoitukseen vaikuttava tieto oppilaan vammaisuudesta? Mistä vammaisoppilaan tieto siirretään opintohallintojärjestelmästä?
Vastaus: Tieto vammaisuudesta siirtyy ajanjaksotietona opiskeluoikeuden lisätietoihin ”vammainen” tai ”vaikeasti vammainen”. Tiedolla pitää olla alkupäivämäärä, mutta loppupäivämäärän voi jättää avoimeksi, jos vammaisuus tai vaikeasti vammaisuus jatkuu opiskeluoikeuden loppuun saakka. Ohjeet siihen, mistä kentistä tiedot siirtyvät opintohallintojärjestelmästä saa opintohallintojärjestelmän toimittajalta.

Kysymys: Syksyn tilastointipäivät sekä ylioppilaskirjoitukset aiheuttavat paljon työtä kouluilla. Siksi näiden ohjeiden olisi hyvä tulla aika paljon aikaisemmin. Jatkossa olisi hyvä huomioida tämä.
Vastaus: Tässä palautteen antaja on aivan oikeassa. Ohjeet valitettavasti ovat viivästyneet. Tänä syksynä pyrimme tuottamaan selkeät ja kattavat ohjeet siitä, miten tietojen KOSKI-palvelussa pitäisi näkyä. Tilastointipäivien työtä toivottavasti helpottaa se, että kyseisen päivän tiedot voidaan KOSKI-palvelusta hakea jälkikäteen ja päivien tietoja voidaan korjata. Lähtökohtana tulee kuitenkin olla se, että KOSKI-palveluun siirretyt tiedot ovat jatkuvasti oikein, eivät vain tilastopäivien koittaessa.

Kysymys: Mistä aineistosta lukioiden ainevalintatilastot otettiin, onko sillä merkitystä, milloin me esim. muutamme opiskelijan opiskelijalajin sellaiseksi, että tiedot eivät enää siirry Koskeen?
Vastaus: Otanta poimittiin KOSKI-palvelusta elokuun alussa. Jo valmistuneet opiskelijat voi merkitä jo sellaisiksi, että ko. opiskelijat eivät siirry enää KOSKI-palveluun. Opiskelijoiden tietojen tulee olla opintohallintojärjestelmässä sellaisessa muodossa, että ne voidaan ottaa esiin, korjata ja siirtää niissä tilanteissa, jos havaitaan ko. opiskelijoiden tiedoissa virheitä. Opiskelijoita ei siis tarvitse roikottaa aktiivisten siirtyvien listalla, sillä heidän tietonsa eivät enää päivity, ellei tiedoissa jotain muuteta.

Kysymys: Mistä tietää, että koski on 100 % kunnossa?
Vastaus: Käyttämällä säännöllisesti KOSKI-palvelusta tulostettavia raportteja opiskelijoiden tilojen ja suoritusten seurantaan ja vertaamalla tietoja omassa opintohallintojärjestelmässä olevaan tietoon.

Kysymys: Miten merkitään ulkomailla olevat oppilaat, pitääkö heillä olla sekä ulkomailla alkaen että tilapäinen keskeytys?
Vastaus: Lukiossa siirretään opiskelijan opiskeluoikeuden lisätietoihin tieto ”ulkomaanjakso” alku- ja loppupäivämäärineen, kohdemaa ja kuvaus ulkomaanjakson syystä/sisällöstä. Tämän lisäksi opiskelijan tilaksi merkitään ”väliaikaisesti keskeyttänyt” sille ajanjaksolle, jonka opiskelija on ulkomailla. Perusopetuksen oppilaalle siirretään myös ulkomaanjakso, ja hänen opiskeluoikeutensa merkitään joko väliaikaisesti keskeytyneeksi (jos kotikoulu jää edelleen Suomeen ja se on kyseinen koulu) tai eronneeksi (jos oppilas muuttaa pysyvästi ulkomaille, eikä hänelle jää kotikuntaa Suomeen).

Kysymys: Tuleeko kaikkia jo valmistuneita ja eronneita opiskelijoita pitää opintohallintojärjestelmässä edelleen siirtyvinä kunnes on varmistettu, että tiedot ovat oikein KOSKI-palvelussa?
Vastaus: Ei tule. Kun lukuvuosi päättyy, on hyvä tarkistaa, että kaikki valmistuneet on merkitty valmistuneiksi ja että heiltä löytyvät tiedoistaan tarvittavat arviointitiedot. Myös kun opiskelija eroaa, voi hänen tietojensa siirtämisen jälkeen varmistaa, että hänen tiedoissaan näkyy tila eronnut. Opiskeluoikeutensa lopettaneiden opiskelijoiden tiedot tulee pitää opintohallintojärjestelmässä niin, että ne voidaan ottaa esiin, korjata ja uudelleen siirtää, mutta niitä ei tarvitse pitää jatkuvasti siirtyvissä tiedoissa.

Kysymys: Miten käsitellään lukion opiskelijaa, joka on käyttänyt jo vos-rahoituksen aikansa lukiossa? Voiko olla edelleen varsinaisena ns. yliaikaisena, vai pitääkö hänelle tehdä uusi opiskeluoikeus aineopiskelijana?
Vastaus: Jos opiskelija jatkaa tosiasiallisesti lukion oppimäärän suoritusta, hänen päätason suorituksensa ei muutu lukion oppimäärästä aineopiskeluun. Opiskelijan opiskeluoikeus säilytetään samana, hänen lisätietoihinsa tallennetaan ”pidennetty päättymispäivä” ja opiskeluoikeudelle tuodaan uusi läsnä-tila, jossa rahoitusmuodoksi on vaihdettu ”muuta kautta rahoitettu”. Rahoituksen laskentaa ohjeistetaan käyttämään tätä tietoa, jotta he pystyvät tunnistamaan datasta ns. yliaikaiset opiskelijat.

Kysymys: Jos opintohallintojärjestelmässä ei vielä ole kaikkia kosken tarvitsemia kenttiä / siirtyviä tietoja, pitäisikö meidän käydä KOSKI-palvelun puolella täydentämässä niitä? Toivottavasti ei ja ohjelmat yhteensopivia siihen mennessä, kun tiedot otetaan suoraan KOSKI-palvelusta.
Vastaus: KOSKI-palvelu ei salli opiskeluoikeuden tietojen päivittämistä integraation kautta ja manuaalista muokkaamista yhtä aikaa. Virheet tulee aina korjata ensisijaisesti opintohallintojärjestelmässä ja siirtää KOSKI-palveluun. Tilanteessa, jossa tietoja ei voida siirtää joudutaan vain odottamaan opintohallintojärjestelmän toimittajan korjauksia. Joissain poikkeustapauksissa, kun opiskelijalle tarvitsee luoda useampi opiskeluoikeus, osa opiskeluoikeuksista voidaan erikseen luoda KOSKI-palveluun.

Kysymys: Näihin KOSKI-palveluun menevien tietojen merkitsemiseen ja raporttien tulkitsemiseen ja seuraamiseen tarvittaisiin kyllä perusteellista koulutusta (jossa olisi myös opintohallintojärjestelmän toimittajien henkilöitä mukana). Onko sellaista tulossa lähiaikoina (ehkä jo tiedotettukin, mutta en ollut ihan alusta alkaen mukana)?
Vastaus: KOSKI-tiimi työstää parhaillaan ohjeita ja suunnittelee webinaareja syksylle. Ensimmäinen tällainen tilaisuus järjestetään seuraavan yleissivistävän koulutuksen klinikan yhteydessä 13.9.2019 lukiokoulutuksen osalta. Opintohallintojärjestelmän toimittajien suunnitelmista kannattaa suoraan kysyä heiltä.

KOSKI-klinikka 23.8.2019 (Ammatillinen koulutus)

Tiedotettavaa: Kesän aikana tehty joitakin muutoksia liittyen tiedonsiirtoihin. Muutokset eivät välttämättä näy koulutuksen järjestäjälle uusina kenttinä tai kirjaustapoina opintohallintojärjestelmässä eivätkä skeematasolla KOSKI-tietomallissa, vaan siinä, että tietynlaiset vajavaisin tiedoin lähetetyt siirrot pysähtyvät KOSKI-palvelussa virheeseen. Yksi tällaisista ammatilliseen koulutukseen liittyvissä muutoksista on se, että KOSKI estää nyt opiskeluoikeuden merkitsemisen ”Valmistunut”-tilaan sekä päätason suorituksen vahvistamisen, jos päätason suorituksella ei ole yhtään vahvistettua osasuoritusta, jos opiskeluoikeus ole ei linkitetty tai päätason suorituksen tyyppi (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/suorituksentyyppi/latest) ole ” Muun ammatillisen koulutuksen suoritus”.

Vipusen uudessa ammatilliset ”Tutkinnot ja tutkinnon osat”-raportin (https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Koski%20tutkinnot%20ja%20tutkinnon%20osat.xlsb) raportti ilmeisesti laskee vähemmän tutkintoja kuin mitä todellisuudessa on valmistunut. Asiaa tutkitaan yhdessä rahoituksen laskennan kanssa.

Valtionosuudet-yksikkö ja OKM ottavat KOSKI-datasta loka-marraskuun vaihteessa kopion, jota käytetään rahoituksen laskennan perusteena vuoden 2018 suoritusten ja opiskelijavuosien pohjalta laskettavassa rahoituksessa. Valtionosuudet-yksikkö ja OKM tiedottavat aiheeseen liittyvistä aikatauluista tarkemmin.

Työelämätoimikunnat ovat tekemässä analyysia Koski-datasta. Heidän analyysinsä pohjalta on jo huomautettu, ettei näyttöjen tietoja ole aina siirretty, vaikka ne tulisi siirtää. Wikisivu, jossa valmistuneet analyysit ym. vertailuraportit julkaistaan, löytyy osoitteesta: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=85036904.

Syyskuussa on tulossa pidempi tiedote uusista asioista sekä myös muistinvirkistystä vanhoista asioista, jotka pitää ottaa huomioon KOSKI-tiedonsiirroissa.

Kysymys: Opiskelija on saanut meille opiskeluoikeuden ja aloittanut opinnot. Hän haluaa kokeilla opiskelua toisessa oppilaitoksessa ja sovitaan, että on tervetullut palaamaan takaisin meille. Opiskelija ”kirjautuu” toiseen oppilaitokseen, jossa on kaksi päivää, jonka jälkeen palaa takaisin meille. Onko käytännössä ok, että opiskeluoikeutta jatketaan ja merkintään opiskelujaksoihin väliaikainen keskeytys ajaksi, jolloin oli toisessa oppilaitoksessa (käytännössä oli pois 3 arkipäivää)? Emme tiedä varmaksi, onko opiskelijaa siirretty Koskeen toisessa oppilaitoksessa, mutta omat siirrot näillä merkinnöillä onnistuivat. 
Vastaus: Juuri näin voi toimia.

Kysymys: Opiskelija on suorittanut yhden ylimääräisen tutkinnon osan, josta hän saa erillisen todistuksen. Aikaisemmassa Koski-klinikassa sanottiin, että Kosken kannalta ei ole merkitystä siirretäänkö ylimääräinen tutkinnon osa samalla opiskeluoikeudella vai erillisellä.
Vastaus: Jos ylimääräisestä tutkinnon osasta annetaan erillinen todistus, eikä siitä kirjata varsinaiselle tutkintotodistukselle merkintää, myös KOSKI-palveluun tehdään kyseisen tutkinnon osan suoritukselle erillinen opiskeluoikeus. Jos ylimääräisenä suoritettu tutkinnon osa kirjataan tutkintotodistukselle, se siirretään KOSKI-palveluun koko tutkinnon suorituksen alle yhtenä suoritettuna tutkinnon osana muiden joukossa.

Kysymys: Miten samalle tai erilliselle opiskeluoikeudelle siirretty ylimääräinen tutkinnon osa vaikuttaa keskiarvoon? Tutkintotodistukselle tulee keskiarvo muista kuin tästä ylimääräisestä tutkinnon osasta, mutta mitä keskiarvoa esim. ammattikorkeakoulut käyttävät ensi keväänä? Onko se meidän opintohallintojärjestelmästä Koskeen siirtämä keskiarvo vai laskeeko Koski sen?
Vastaus: Todistusvalinnoissa käytetään koulutuksen järjestäjän siirtämää painotettua keskiarvoa, jota ei siis lasketa KOSKI-palvelussa. Ammatillisessa perustutkinnossa painotettu keskiarvo lasketaan tutkinnon laajuuden (180 osp) mukaan. Tutkintotodistukselle ja täten myös KOSKI-palveluun kirjataan kaikki suoritetut opinnot, jos 180 osaamispistettä ylittävistä opinnoista ei kirjoiteta erikseen todistusta (jolloin myös KOSKI-palveluun pitäisi syntyä ylimääräisten tutkinnon osien suorituksesta/suorituksista oma opiskeluoikeus, ks. edellinen kysymys). Tilanteessa, jossa joku tutkinnon osa sisältyy osittain 180 osaamispisteen laajuiseen perustutkintosuoritukseen, koulutuksen järjestäjän tulee sisällyttää tämä tutkinnon osa keskiarvoon tällä laskennallisella laajuudella mutta ilmoittaa todistuksella sekä KOSKI-palveluun suoritetun tutkinnon osa tosiasiallinen laajuus. Jos opiskelijalla on useita tällaisia suorituksia, jotka voisivat potentiaalisesti sisältyä osittain 180 osaamispisteen laajuiseen tutkintosuoritukseen, koulutuksen järjestäjä valitsee sen tutkinnon osan, joka sisällytetään tutkintoon ja täten painotettuun keskiarvoon laskennallisella laajuudella.

Kysymys: Saako siis tutkintotodistukseen kirjoittaa 180 osp ylimenevän tutkinnon osan? Ettei tarvitse erikseen tehdä todistusta suoritetusta tutkinnon osasta?
Vastaus: Tutkintotodistuksella saa olla enemmän suoritettuja opintoja kuin 180 osaamispistettä, mutta vain 180 osaamispisteestä lasketaan keskiarvo. Eli koulutuksen järjestäjän tulee määrittää ne osaamispisteet, joista painotettu keskiarvo lasketaan. Esimerkiksi, jos opiskelijalla on suoritettuna 178 osaamispistettä, ja hän suorittaa 3 osaamispisteen laajuisen kokonaisuuden saadakseen 180 osaamispistettä täyteen, hänen suoritettujen opintojen kokonaislaajuutensa on tällöin 181 osaamispistettä, mutta 180 osaamispistettä täydentänyt 3 osaamispisteen laajuinen tutkinnon osa lasketaan keskiarvoon vain 2 osaamispisteen laajuisena. Todistuksella ja KOSKI-palveluun ilmoitetaan kuitenkin suoritetun tutkinnon osan tosiasiallinen laajuus. Ks. myös ylemmät kysymykset aiheeseen liittyen.

Kysymys: Kysymys keskiarvon laskemisesta. Opiskelijalla on 170 osp kasassa ja viimeinen suoritettava ammatillinen valinnainen tutkinnon osa on 40 osp. Näin pisteet yht 210 osp. Vaikuttaako tutkinnon osien suorittamisen järjestys siihen, mistä ka lasketaan vai päättääkö koulutuksen järjestäjä sen itse? 
Vastaus: Vastausta tarkennettu 29.4.2020. Ammatillisen osaamisen yksikön ohjeiden mukaan ylimääräisten opintopisteiden vähennys tehdään siitä/niistä osasuorituksista, joiden arvosana on heikoin. Vähennys keskiarvon laskennassa voidaan tehdä mistä tahansa pakollisesta tai valinnaisesta ammatillisen tutkinnon osan tai yhteisen tutkinnon osan osa-alueen laajuudesta, jolle on annettu numeerinen arvosana.vähennys keskiarvon laskennassa voidaan tehdä mistä tahansa pakollisesta tai valinnaisesta ammatillisen tutkinnon osan tai yhteisen tutkinnon osan osa-alueen laajuudesta, jolle on annettu numeerinen arvosana. Vanha ohje:  Koulutuksen järjestäjä päättää itse.  Tutkintoon kuuluvat pakolliset suoritukset on toki laskettava keskiarvoon koko laajuudessaan, mutta muuten koulutuksen järjestäjä voi päättää, mikä tutkinnon osa ns. ylittää 180 osaamispisteen ja lasketaan keskiarvoon vain osittain. 

Kysymys: Mistä löytyy selkeä ohje, missä tapauksessa täytyy tehdä todistus suoritetuista tutkinnon osasta ja milloin saa näkyä tutkintotodistuksessa?
Vastaus: Selkein ohje on, että tutkintotodistukselle ei voi tulla mitään, mitä tutkinnon peruste ei salli. Mitä tahansa, jonka tutkinnon perusteet sallivat, voi siis olla todistuksella, mutta vain 180 osaamispistettä muodostavat ko. tutkintosuorituksen ja keskiarvo lasketaan vain 180 osaamispisteen mukaan. Ks. myös ylemmät kysymykset aiheeseen liittyen.

Kysymys: Mutta miten siinä tapauksessa, että opiskelijalla on jo 180 osp täynnä, mutta hän haluaa tehdä vielä yhden ylimääräisen tutkinnon osan, niin kirjoitetaanko näistä kaksi todistusta vai yksi?
Vastaus: Lain mukaan tutkintotodistus annetaan, kun opiskelijalla on vaaditut tutkinnon perusteiden mukaan kaikki tutkinnon muodostumiseksi vaadittavat osat on suoritettu hyväksytysti. Eli ylimääräisistä tutkinnon osista annetaan erillinen todistus, ja KOSKI-tietovarantoon tulee kaksi opiskeluoikeutta.

Kysymys: Opiskelija vaihtaa tutkintoa saman oppilaitoksen sisällä. Tuleeko hänen uuden tutkinnon aloituspäivän olla aikaisintaan seuraava päivä sen jälkeen, kun hänet on katsottu eronneeksi edellisestä tutkinnosta, vaikka käytännössä hänen koulunkäynnissä ei ole ollut taukoa?
Vastaus: Uuden tutkinnon aloituspäivän ei tarvitse olla seuraava päivä, vaan se voi olla sama päivä, jolloin opiskelija eroaa toisesta, toiseen tutkintoon johtaneesta opiskeluoikeudesta.

Kysymys: Opiskelija on suorittanut meillä pelkät näytöt eli hän ei ole osallistunut koulutukseen. Tiedot tutkinnon suorittamisesta siirtyvät KOSKI-palveluun ”hienosti” eli ei tule virheilmoitusta. Nämä suoritetut tutkinnon osat eivät kuitenkaan siirtyneetkään Koskeen. Huomasimme tämän ns. vahingossa, koska tästä ei tullut virheilmoitusta. Miten nämä suoritetut tutkinnon osat saadaan siirrettyä Koskeen?
Vastaus: On kysyttävä opintohallintojärjestelmän toimittajalta, miksi tutkinnon osat eivät siirry.

Kysymys: Voiko opiskelijalla samanaikaisesti olla voimassa sekä perusopetuksen että ammattitutkinnon opiskeluoikeus?
Vastaus: Voi olla. Koulutuksenjärjestäjän tulee huolehtia siitä, että oman oppilaitoksen osalta opiskelijan tiedot siirtyvät KOSKI-palveluun oikein. Tarkemmat ohjeet siitä, miten tällaiset tilanteet tulkitaan rahoituksen kannalta, kannattaa pyytää Valtionosuudet-yksiköstä.

Kysymys: Miten se vaikuttaa perusrahoituksen laskentaan, onko yksi vai kaksi opinto-oikeutta?
Vastaus: Vain yhdestä ammatillisesta opiskeluoikeudesta saa perusrahoituksen. Jos opiskelijalla on kaksi ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeutta, niin perusrahoituksen saa siitä opiskeluoikeudesta, joka on alkanut aikaisemmin. KOSKI-palveluun pyritään tulevaisuudessa kehittämään raportti, jolla koulutuksen järjestäjä pystyy hakemaan sellaiset opiskelijat, joilla on potentiaalisesti muualla sellainen opiskeluoikeus, joka vaikuttaa koulutuksen järjestäjän perusrahoitukseen. Monimutkaisempien yhdistelmien (ammatillinen opiskeluoikeus ja jonkin muun tyyppinen päällekkäinen opiskeluoikeus) tulkinta rahoituksen kannalta kannattaa varmistaa Valtionosuudet-yksiköltä.

Kysymys: Lähes valmis pt opiskelija on hakeutunut itse jatko-opintoihin tähtäävään erityislukioon. Pitääkö perustutkintoon tehdä väliaikainen keskeytys vai läsnä 0 % niiltä jaksoilta, kun on lukiossa?
Vastaus: 0% läsnäolo siltä ajalta, kun opiskelija ei opiskele ammatillisessa oppilaitoksessa, ellei opiskelija itse ilmoita väliaikaisesta keskeyttämisestä.

Kysymys: Huomasin juuri, että meillä on kaksi hlötunnuksetonta opiskelijaa, joista toisen tiedot oli siirtynyt automaattisesti Koskeen, mutta toisen ei. Miksi toinen siirtyi ja toinen ei?
Vastaus: Todennäköisesti tämä johtuu siitä, että toisella on opintohallintojärjestelmään valmiiksi kirjattuna oppijanumero tai toisella ei. Jos opiskelija on henkilötunnukseton, hänen tietonsa siirretään oppijanumerolla. Jos koulutuksenjärjestäjällä ei ole tiedossaan oppijanumeroa, KOSKI-pääkäyttäjän tulee luoda oppijanumero virkailijan opintopolussa, jossa samalla tarkistetaan, onko henkilöllä jo olemassa oleva oppijanumero. Tämän jälkeen luotu oppijanumero siirretään käsin opintohallintojärjestelmään, jonka jälkeen siirto onnistuu. Tarkemmat ohjeet henkilötunnuksettoman oppijan luomisesta oppijanumerorekisteriin löytyvät yleisen tiedonsiirto-ohjeen (https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=71953716) kohdasta ”3. Pakolliset henkilötiedot opiskeluoikeutta luotaessa → Oppijalla ei ole suomalaista henkilötunnusta”.

Kysymys: Missä vaiheessa on Koski näkymät?
Vastaus: Ammatillisen koulutuksen osalta KOSKI-näkymät ovat vielä työn alla. Toivottavasti saamme näkymät syksyn aikana käyttöön.

Kysymys: Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot. Kertyykö rahoitus opintohallintojärjestelmän erillisistä kentistä? 
Vastaus: KOSKI-palvelussa opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot näkyvät opiskeluoikeuden lisätiedoissa aikajaksotietona. Jos opiskelijalla on kirjattu opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja opintohallintojärjestelmään, kannattaa KOSKI-palvelussa käydä opiskelijan tiedoista tarkistamassa, että tieto on siirtynyt oikein. KOSKI-palvelussa opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen jaksot eivät siis sinänsä liity tilatietoihin (eli opiskeluoikeuden tilan ja rahoitusmuodon muodostamaan kombinaatioon), eikä näiden välillä ole mitään tarkistuksia. Rahoituksen laskennassa kyseisen ajanjakson rahoitettavat läsnäolo- tai lomapäivät saavat perusrahoitusta opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen kertoimen mukaan.

KOSKI-klinikka 16.8.2019 (Yleissivistävä koulutus)

Tiedotettavaa: Oppiainevalinnat-aineisto toimitettu Tilastokeskukselle – joillain oppilaitoksilla puutteita tiedoissaan. Näihin oppilaitoksiin ollaan yhteydessä sitten kun Tilastokeskuksen vertailu valmistuu. Kesän aikana olemme työstäneet malliohjeita siitä, miltä tietojen pitäisi näyttä silloin kun tiedot on siirretty oikein. Näiden esittelemisen yhteyteen suunnittelemme syksylle webinaareja tietojen oikein näkymisestä KOSKI-palvelussa sekä koulutuksenjärjestäjille tarjolla olevista raporteista.

Kysymys: Milloin KOSKI-tietoja aletaan hyödyntämään Tilastokeskuksessa sekä valtionosuuksien laskennassa?
Vastaus: Tilastokeskuksen 20.9. toteutettava Lukiokoulutuksen opiskelijat-tiedonkeruu otetaan tänä syksynä suoraan KOSKI-palvelusta. Tilastokeskuksen Järjestäjä- ja oppilaitostason oppilaat ja opiskelijat-tiedonkeruu kerätään edelleen tilastokeskuksen lomakkeella, jolla kysytään myös lukioiden oppilasmääriä koskevia tietoja.  http://tilastokeskus.fi/keruu/jaop/index.html

Kysymys: Mitä lukiolaisia koskevia tietoja Tilastokeskus poimii KOSKI-palvelusta syyskuussa?
Vastaus: Tilastokeskus poimii samat tiedot kuin mitä se on aiemmin poiminut Lukiokoulutuksen opiskelijat-tiedonkeruussa. http://tilastokeskus.fi/keruu/luop/index.html

 Kysymys: Vuosiluokkiin sitomattomille opiskelijoille merkitään osaan oppiaineista arvosana ”kesken”. Vuosiluokan päättyessä oppilaat eivät siirry KOSKI-palveluun, koska heillä on osa oppiaineista merkitty vielä tilaan ”kesken”. Voisiko KOSKI-palvelua muuttaa niin että hyväksyy arvosanan ”kesken”?
Vastaus: Vuosiluokkiin sitomattomien oppilaiden vuosiluokkatodistukset vahvistetaan ja heidät siirretään seuraavalle vuosiluokalle siihen asti, kunnes oppilaat käyvät 9. vuosiluokkaa. KOSKI-palveluun siirrettävän vuosiluokkatodistuksen tulee sisältää samat tiedot kuin oppilaalle vuosiluokan päätteeksi annettavan todistuksen. Kesken olevat oppiaineiden suoritukset eivät todistuksella näy. Tämän takia ei voida muuttaa KOSKI-palvelun sallimia arvoja niin, että kesken olevia oppiaineita voisi siirtää vahvistetulle vuosiluokalle.

Kysymys: Opintohallintojärjestelmään on tehty sellaisia muutoksia, joiden vuoksi vaihdosta palaavat oppilaat eivät siirry KOSKI-palveluun. Opintohallintojärjestelmä yrittää lähettää kahta läsnä-tilaa samalle päivälle.
Vastaus: Ongelma on tiedossa ja olemme siitä yhteydessä opintohallintojärjestelmän toimittajaan. Ongelman kiertämiseksi väliaikainen keskeyttäminen merkitään päättymään päivää aikaisemmin kuin lukukauden päättymispäivä (31.7. sijasta merkitään 30.7.)

Kysymys: Tuleeko oppilaille kirjata lukuvuoden 2019-2020 aloituspäiväksi 1.8.? vai kun koulu alkaa, meillä 12.8.?
Vastaus: Voi kirjata joko lukuvuoden virallisen aloituspäivän tai kouluuntulopäivän 12.8.

Kysymys: Miten valmistuneet lukiolaiset, jotka tulevat korottamaan ylioppilaskokeen arvosanoja tulisi merkitä?
Vastaus: Jos jo valmistunut oppilas tulee korottamaan pelkästään ylioppilaskoetta, eikä suorita mitään lisäkursseja lukiossa, hänelle ei luoda uutta opiskeluoikeutta KOSKI-palveluun. Opintohallintojärjestelmään oppija tulee siis merkitä niin, että hänen tietonsa eivät siirry tiedonsiirroissa. KOSKI saa tiedot ylioppilaskokeista suoraan ylioppilastutkintorekisteristä. Jos oppilas palaa suorittamaan ylimääräisiä kursseja, hänelle luodaan aineopiskeluoikeus ja sen tulee siirtyä KOSKI-palveluun.

Kysymys: Lukion aineopetuksen ja aikuisten perusopetuksen opiskelijat eivät siirry opintohallintojärjestelmästä KOSKI-palveluun ilman, että heillä on jokin kurssisuoritus valmiina. Miten asia ratkaistaan tulevaa tilastointipäivää varten?
Vastaus: KOSKI-palvelussa olemme lisänneet yleissivistäviin oppiaineisiin ”Ei tiedossa”-oppiaineen (KOODI XX), johon voi luoda paikallisen kurssin (ei tiedossa) ja arvioida sen. Tämä oppiaine ja kurssi tulee tällöin muistaa poistaa oppilaan tiedoista, kun ensimmäiset oikeat kurssisuoritukset syntyvät. Tarkoitus on, että koulun ei tarvitsisi tällaista ylimääräistä oppiainetta oppijan tietoihin lisätä, vaan että opintohallintojärjestelmätoimittajat toteuttavat tähän ratkaisun, joka kulkee tiedonsiirroissa automaattisesti. Odotamme tähän opintohallintojärjestelmän toimittajilta ratkaisuja.

Kysymys: Opintohallintojärjestelmä ei kykene siirtämään luokalle jääneen 9. luokkalaisen lukuvuoden vahvistusta
Vastaus: Ongelma on tiedossa ja esitetään pyyntöä opintohallintojärjestelmän toimittajalle korjata asia.

Kysymys: Mitä tarkoittaa Koskessa väliaikaisesti keskeytynyt? Missä koulussa oppilas on virallisesti kirjoilla silloin, jos tila on väliaikaisesti keskeytynyt?
Vastaus: Väliaikaista keskeytymistä sovelletaan nuorten perusopetuksessa vain silloin, jos oppilas muuttaa ulkomaille niin, että kotikunta ja kotikoulu jäävät suomeen ja hänen tiedetään palaavan. Lukiossa ja aikuisten perusopetuksessa väliaikaiselle keskeytykselle on useampia syitä (vaihtojakso ulkomailla, keskeytyminen sairauden, vanhempainvapaan tai asevelvollisuuden vuoksi keskeytyneet opinnot).

Kysymys: Siirretäänkö ulkomailla lukuvuoden opiskelevat eronnut tilassa Koskeen? Onko tästä "virallista" ohjetta?
Vastaus: Asiaan on saatu virallinen ohjeistus peruskoulun oppilaiden kohdalla: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/peruskoulun-oppilaan-opiskelu-ulkomailla 
”Ulkomaille muuttavan oppivelvollisen poissaolon merkitseminen Koski-järjestelmään”:
”Kun oppilas on muuttanut ulkomaille ja pysyvä asuinpaikka jää Suomeen, oppilaalle merkitään perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon eli Koskeen opiskeluoikeuden tilaksi Väliaikaisesti keskeytynyt. Tämä merkintä tehdään myös siinä tapauksessa, että oppilas on eronnut koulusta määräajaksi. Lisätiedot-kohtaan merkitään Ulkomailla ja ajankohta, jolloin ulkomailla oleskelu on alkanut. Oppilaan palatessa kouluun opiskeluoikeuden tilaksi merkistään Läsnä ja lisätietoihin ulkomailla oleskelun päättymisen päivämäärä. Jos oppilas muuttaa pysyvästi ulkomaille, niin silloin opiskeluoikeuden tilaksi merkitään Eronnut.
Jos oppilas on muuttanut ulkomaille ennen perusopetuksen ensimmäisen vuosiluokan alkua ja hänelle jää pysyvä asuinpaikka Suomeen, opiskeluoikeuden ensimmäiseksi tilaksi merkitään Väliaikaisesti keskeytynyt. Lisätiedot-kohtaan merkitään Ulkomailla ja ajankohta, jolloin oppilas olisi aloittanut ensimmäisellä vuosiluokalla.”

Kysymys: Mitä merkitään niille aikuisten perusopetuksen oppilaille, joita ei ole näkynyt vielä tänä lukuvuonna, ovat aloittaneet viime lukuvuonna. Laitetaanko siis katsotaan eronneeksi?
Vastaus: Nuorten perusopetuksessa ei tunneta tilaa ”katsotaan eronneeksi”. Aikuisten perusopetuksessa ”Opiskelija voidaan katsoa eronneeksi, jos hän pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta ja jos on ilmeistä, että opiskelija ei suorita opintojaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628 46 §. Eronneeksi katsominen on koulutuksenjärjestäjän omassa harkinnassa oleva hallinnollinen päätös, jossa harkinta tulee tehdä tapauskohtaisesti.

Kysymys: Milloin KELA saa yhteydet lukiolaisten KOSKI-tietoihin? Korvaako KELA-KOSKI yhteys käytäntöjä lukioissa?
Vastaus: Kelan opintoetuuksien, työttömyysturvaetuuksien, perustoimeentulotuen, koululaiseläkkeiden ja kuntoutusetuuksien virkailijoilla on ollut oikeus päästä katselemaan KOSKI-palvelun opintotietoja 1.2.2019 alkaen. Kela otti KOSKI-palvelujen tietojen massahakurajapinnan käyttöönsä 20.5. Kela ohjeistaa oppilaitoksia suoraan sitten kun KOSKI-palvelun käyttöönotto on edennyt niin pitkälle, että Kela muuttaa omia käytäntöjään.

Kysymys: Miten lukiot merkitsevät jaksonvaihtajat KOSKI-palveluun, eli jos opiskelija siirtyy esimerkiksi yhden jakson ajaksi toiseen lukioon?
Vastaus: Jos tiedetään, että opiskelija on palaamassa takaisin, lähtevä opiskelija merkitään väliaikaisesti keskeyttäneeksi ja siirretään tieto KOSKI-palveluun. Vastaanottava lukio taas luo opiskelijalle aineopiskeluoikeuden KOSKI-palveluun. Opiskelija ei voi olla kahdessa lukiossa varsinaisena opiskelijana eli oppimäärän suorittajana samaan aikaan. Kun opiskelija palaa takaisin alkuperäiseen oppilaitokseen, oppilaitos merkitsee hänen toisessa oppilaitoksessaan suorittamansa kurssit omaan opiskeluoikeuteensa hyväksiluettuina suorituksina.

Kysymys: Kaikki peruskoulut eivät vieläkään saaneet vahvistettua kaikkia vuosiluokkien suorituksia. Voiko kansalainen vaatia jälkikäteen korjausta eli vuosiluokan vahvistusta?
Vastaus: Kyllä voi, KOSKI-palveluun siirtyvien tietojen pitää olla oikein. Velvollisuutta siirtää ennen 2018 voimassa olevia vuosiluokkia tai opiskeluoikeuksia ei ole, mutta kaiken KOSKI-palvelussa olevan tiedon tulee olla oikein.

Kysymys: Milloin huoltajille on tulossa näkymä Koskeen?
Vastaus: Vuoden 2019 loppuun mennessä.

KOSKI-/eHOKS-klinikka 14.6.2019 (Ammatillinen koulutus) 

Kysymys: Palveleeko KOSKI-palvelun sähköposti (koski@opintopolku.fi) koko kesän 2019?
Vastaus: Pyritään palvelemaan koko kesä, joku henkilö on paikalla.

Kysymys: Onko KOSKI-palveluun avautumassa rajapintaa (vai onko jo?) jolla koulutuksenjärjestäjä saisi omia KOSKI-tietoja ulos?
Vastaus: Periaatteessa olemassa on jo rajapinta, jolla omia KOSKI-tietoja saa ulos, mutta rajapinnassa ei ole hakuparametriä oppilaitokselle/koulutuksen järjestäjälle. Jos rajapintaa haluaa hyödyntää, kannattaa olla toistaiseksi yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen, mutta rajapinta vaatisi hieman jatkokehitystä koulutuksen järjestäjien tarpeisiin.

Kysymys: Mistä tulevat tai mistä saadaan eHOKS-tunnukset koulutuksenjärjestäjälle/oppilaitokselle?
Vastaus: Tunnukset tulevat niille järjestäjille, jotka tulevat tietoja siirtämään. Pääkäyttäjätunnuksia voi kysyä eHOKS-vastuukäyttäjältä. Lisää tietoa käyttöoikeuksista löytyy: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=83100282.

Kysymys: Pitääkö oppimisvalmiusopinnoista näkyä opiskelijalla myös suoritustietoja, kun opiskelijan oppimisvalmiusopinnoista näkyy tieto KOSKI-palvelussa?
Vastaus: Vain siinä tapauksessa, jos opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen jakson aikana syntyy ammatillisen tutkinnon osan tai yhteisen tutkinnon osan osa-alueen suorituksia.

Kysymys: Mikä on KOSKI-näkymien tilanne ja milloin on mahdollista nähdä, miltä erilaisten tietojen tulisi KOSKI-palvelussa näyttää?
Vastaus: Suunnitelmissa on saada nämä valmiiksi syksyn 2019 aikana ja pitää aiheeseen liittyen ainakin yksi webinaari.

Kysymys: On epäselvyyttä siitä, milloin kyseessä on uusi tutkinto ja milloin kyseessä on sama tutkinto päivitetyillä tutkinnon perusteilla. Esim. kun opiskelija tulee täydentämään valmista tutkintoaan Kone- ja metallialan perustutkinto (50/011/2014, 13.11.2014) tutkinnolla Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto (OPH-2541–2017, 20.12.2017), 1) onko kyseessä sama tutkinto vai uusi tutkinto (eri tutkintokoodit) ja 2) onko kyseessä toisen osaamisalan suoritus vai tutkinnon osien suoritus? Tieto vaikuttaa mm. todistukseen tulevaan viitteeseen. Esimerkiksi liiketaloudella/liiketoiminnalla on sama koodi muutoksen jälkeen. Miksi näin joidenkin alojen osalta?
Vastaus: Kyseisessä tapauksessa ainakin nimi on muuttunut, joten olettaa voisi, että kyseessä on eri tutkinto. Parhaiten muutokset tietää (varsinkin sisällön muutokset) alan asiantuntija eli henkilö, joka on määrännyt perusteet ja nimi löytyy tutkinnon perusteen määräyskirjeestä ePerusteista. Jos edellisiä tutkinnon perusteita ei ole kumottu, vaan niihin on tehty muutoksia, niin silloin kyseessä on aina sama tutkinto.

Kysymys: Miten tulisi merkitä oppisopimuksella opiskelevien kasvatus- ja ohjausalan ammattitukinnon / koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnon opiskelijat, joille työnantajalla ei ole tarjota työtä kesällä – keskeytys, loma vai tehdäänkö kaksi sopimusta ja kaksi opiskeluoikeutta? Sekä miten Kela tulkitsee oppisopimusjakson, kun katsoo että opiskelija on oppisopimuksessa koko ajan?
Vastaus: Opiskelija merkitään joko nollaprosenttisesti läsnäolevaksi tai lomalla olevaksi (jos kyseessä yli neljän viikon mittainen yhtäjaksoinen loma) riippuen siitä, kummasta koulutuksen järjestäjä katsoo olevan kyse. Opiskelijalla on oikeus 4 viikon lomaan 365 päivän eli vuoden aikana. Emme tiedä, miten Kela haluaa tulkita kyseisen tilanteen opintososiaalisten etuuksin käsittelyn näkökulmasta, mutta KOSKI-tiimi auttaa Kelaa tulkitsemaan dataa haluamallaan tavalla. Oppisopimuksen päättymispäivää ei tällaisessa tilanteessa tarvitse muuttaa, jos määräaikaisen työsopimuksen päättymispäivä ei muutu.

Kysymys: Onko KOSKI-palvelun kannalta jotain estettä antaa opiskelijalle osatutkintotodistus kesken opintojen, kun opiskelijan tavoite todellisuudessa on koko tutkinnon suorittaminen?
Vastaus: Ei ole KOSKI-palvelun kannalta estettä. Osatutkintotodistus ei vain näy KOSKI-palvelussa, eli KOSKI-palveluun ei tule syntyä kahta opiskeluoikeutta, joissa toisessa on päätason suorituksen tyyppinä tutkinnon osa/osia ja toisessa koko tutkinnon suoritus.

Kysymys: KOSKI-tiedoissa ja Vipusen tiedoissa oli tapahtunut muutoksia ja raportti näyttää nyt erilaisia painotustietoja kuin aiemmin. Onko mahdollista saada lisätietoa siitä, millaisia muutoksia raporteille on tehty?
Vastaus: Vipusen raportille on lisätty uusi kustannusryhmä (muu koulutus), joka on laitettu oletusnäkymään. Jos haluaa saada tutkintokoulutuksen rahoitettavat opiskelijavuodet, joutuu ensin suodattamaan tämän kustannusryhmän pois. Laskentakaavoihin ei ole tullut muutoksia, ja painottamattomat opiskeluvuodet lasketaan raportilla samalla tavoin kuin ennenkin. Tiedustellaan Vipusen raportin ylläpidosta, josko tämän kustannusryhmän voisi jättää raportin oletusnäkymästä pois.

Kysymys: Kuuluuko raportin muu koulutus -ryhmä johonkin jatkokoulutusryhmään? Meillä ei ole muuta koulutusta eikä se näy myöskään raportilla. Jos raporteilla tapahtuu muutoksia, olisiko asiasta mahdollista saada tiedotetta?
Vastaus: Selvitetään, mitä tuo ”muu koulutus”-kustannusryhmä pitää sisällään. Vipusen ammatillisen koulutuksen rahoitusraportit ovat vielä kehittyvä palvelu, joten pyydetään rahoituksen laskentaa ja raportin ylläpitoa tiedottamaan raporteille tulevista muutoksista sitten, kun raporteille on jokin julkinen aloitussivu.

Kysymys: Mitä muu koulutus pitää sisällään?
Vastaus: Selvitetään, mitä tuo ”muu koulutus”-kustannusryhmä pitää sisällään. Todennäköisesti lain ammatillisen koulutuksesta (11.8.2017/531) 8 § mukaista ammatillista koulutusta, johon liittyvistä KOSKI-siirroista on olemassa KOSKI-wikissä oma ”Usein kysytyt kysymykset”-osio: Muu ammatillinen koulutus UKK.

Kysymys: Amispalaute ja siihen liittyvien kyselylinkkien jakaminen automaattisesti eHOKS:n kautta. Joko nyt on tiedossa, millä aikasyklillä tiedot koulutuksen järjestäjän järjestelmästä päivittyvät eHOKSiin? Kyselyn vastaamisen näkökulmasta viive on pahasta ja vastaaminen unohtuu tosi helposti opiskelijalta, koska on havaittu, että sähköposti ei ole nuorten pääasiallinen viestintäkanava. Kyselyihin vastaamisen prosentit ovat rahoituksen perusteena, joten olisi tärkeää, että kyselyn linkki tavoittaa kyseisen henkilön. Onko eHOKS:ssa kohta puhelinnumerolle eli lähteekö kyselystä tieto myös opiskelijan puhelinnumeroon?
Vastaus: Se, kuinka tiedot päivittyvät eHOKS-palveluun ja millaiset toimittamisvalmiudet ovat, kannattaa tiedustella järjestelmän toimittajan puolesta. eHOKS:n ja OPH:n näkökulmasta on mahdollisuus ottaa tietoa vastaan osina tai suurempina kokonaisuuksina. eHOKS:n tietoluettelossa ei kerätä tietoa opiskelijan puhelinnumerosta. Käyttöliittymän puolella on jatkokehityksessä se, että opiskelijalla olisi omissa tiedoissa linkki amispalautteeseen. Palaute viedään eteenpäin OPH:n eHOKS-toteutukseen.

Kysymys: Mikä on eHOKS-syöttökäyttöliittymän toimivuuden tilanne tällä hetkellä? Saadaanko alusta kuntoon ennen juhannusta ja pidetäänkö edelleen kiinni siitä takarajasta, että 1.7.2019 tiedot ovat järjestelmässä ja jokaisesta opiskelijasta on syötetty neljä tietoa?Vastaus: Yritämme saada palvelun käyttöön perustietojen (4 kpl) osalta sekä rajapintasiirrossa että manuaalisessa syöttökäyttöliittymässä. Tällä hetkellä odotamme päätöstä käyttöönotosta ja tiedotamme heti, kun päätös on tehty ja saamme tietää tarkemmasta aikataulusta.

Kysymys: Opiskelija, joka tulee pelkkään näyttöön, on läsnäoloprosentilla 0, ettei kerrytä opiskelijavuosia. Miksi Koski-raportilla näyttäisi, että valmistumispäivästä tulee 1 päivä vaikka merkitty 0% opintohallintojärjestelmään? Saako opiskelija, jonka ei kuulu kerryttää opiskelijavuosia, kerryttää niitä siis valmistumispäivän verran?
Vastaus: Valmistumispäivä on aina 100 % riippumatta opiskeluoikeuden osa-aikaisuusjaksoista. Valmistumispäivä siis aina kerryttää valtionosuusrahoitteisessa koulutuksessa yhden kokonaisen opiskelijavuosipäivän.

Kysymys: Onko niin, että kun opiskeluvalmiuksia tukevista opinnoista kirjataan aloitus- ja päättymispäivämäärä, niin riittää, että sillä ajanjaksolla näitä opintoja on keskimääräisesti yli 50 %? Eli ei tarvitse merkitä esim. päivä- tai viikkokohtaisesti?
Vastaus: Ei tarvitse merkitä päivä-/viikkokohtaisesti, eli jos opiskelijavalmiuksia tukevia opintoja suoritetaan viikon tai sitä pidempään kestävällä jaksolla yli 50 prosenttisesti, niin kaikki tällaiset jaksot siirretään opiskeluoikeuden lisätietoihin (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-11-11) alku- ja loppupäivämäärineen.

Kysymys: Kun opiskelijalle tehdään HOKSiin ns. suora siirto, onko tämäkin osaamisen tunnustamista vai onko osaamisen tunnustaminen vasta sitten, kun arvioijat tekevät tunnistamisen ja tunnustamisen? Eli pitääkö opintohallintojärjestelmään (Primus) täyttää suora siirto osaamisen tunnustamiseksi vai voiko sen liittää suoraan ops-puuhun suoritukseksi ja onko tuo suorituspäivämäärä alkuperäinen todistuksessa oleva pvm vai tunnistamisen pvm? Pitääkö siis suoraan tunnustettu olla samasta tutkinnosta, eikö muita tutkintoja/osia voi valinnaisiin suoraan siirtää ammattitutkinnossa ja erikoisammattitutkinnossa?
Vastaus: eHOKSiin tunnistettu ja tunnustettu tutkinnon osa ilmoitetaan aiemmin hankittuna osaamisena riippumatta siitä, millä tavalla tunnustaminen tehdään (suoraan, arvioijien kautta vai näytön kautta). Omalta järjestelmätoimittajalta kannattaa tarvittaessa varmistaa, mihin aiemmin hankittu osaaminen pitäisi merkitä opintohallintojärjestelmässä, että tieto siitä siirtyy eHOKSiin aiemmin hankittuna osaamisena.
KOSKI-palvelussa kaikki tunnustamiset näkyvät samalla tavalla riippumatta tunnustamisen muodosta. Eli tutkinnon osaan siirretään tunnustamisen selite (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-2-7), eli tunnustamiseen liittyvä todistuksen alaviite, sekä tieto siitä, jos osasuoritus on rahoituksen piirissä tunnustamisesta huolimatta (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-2-7-2). Tunnustetun suorituksen arviointi-/suorituspäiväksi (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-2-4-0-1) merkitään se päivä, jolloin suoritus on tunnustettu. Kysymykseen siitä, mitä voidaan (suoraan) tunnustaa ei voi vastata yleisesti, vaan se riippuu suoritettavasta tutkinnosta ja sen rakenteesta. Tunnustamiseen liittyvä yleinen määräys löytyy osoitteesta: http://www.oph.fi/download/190377_Maarays_OPH-501-2018_OSTU.pdf.

Kysymys: Onko sisällytetty sama kuin suora siirto ja voiko sisällytetyn opinnon hyväksyä esim. opintosihteeri vai pitääkö arvioijien tunnustaa se?
Vastaus: Asetuksen 10 §:n 1 momentissa, jossa määrätään osaamisen tunnustamisesta, on käsitteenä sisällyttäminen eli voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaan suoritetut tutkinnon osat/ytojen osa-alueet voidaan sisällyttää osaksi tutkintoa, siten kuin tutkinnon muodostumisessa määrätään, tutkinnon perusteissa mahdollistetaan ja HOKSissa sovitaan. Osaamisen tunnustaminen on koulutuksen järjestäjän vastuulla ja koulutuksen järjestäjän tulee noudattaa lakia, asetusta ja OPH:n määräystä. KOSKI-tiimi ei pysty sanomaan, kenen koulutuksen järjestäjän edustajan pitää tehdä tunnustaminen. Ohjeita tähän kannattaa katsoa osaamisen tunnustamiseen liittyvästä määräyksestä (http://www.oph.fi/download/190377_Maarays_OPH-501-2018_OSTU.pdf) ja tarvittaessa olla yhteydessä Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen yksikköön.

Kysymys: Vanhoilla perusteilla opiskelevan tutkintoonhan voi sisällyttää tutkinnon osia uusista perusteista, mutta onko tässä jotain rajaa, että kuinka paljon?
Vastaus: Kysymykseen siitä, mitä voidaan sisällyttää ja kuinka paljon ei voi vastata yleisesti, vaan se riippuu suoritettavasta tutkinnosta ja sen rakenteesta.

Kysymys: Miten ja milloin muun ammatillisen koulutuksen siirto KOSKI-palveluun tapahtuu?
Vastaus: Voi tehdä nyt jo, jos opintohallintojärjestelmä sen sallii. KOSKI-palvelussa on valmius ottaa muun ammatillisen koulutuksen tiedonsiirtoja vastaan. Kannattaa kysyä omalta järjestelmätoimittajalta aikataulua siitä, milloin siirtoja on mahdollista alkaa tehdä.

KOSKI-klinikka 7.6.2019 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Ottaako OPH rahoituksen tiedot lukioiden osalta KOSKI-palvelusta syksyllä 2019?
Vastaus: Rahoituksen laskenta on tehnyt vertailuja, mutta tällä hetkellä puuttuu lisätiedoista yksi tieto, joka on saatava sinne ennen kuin rahoitustietoja voidaan ottaa. Maanantaina 10.6.2019 esitellään, mitä on KOSKI-datasta tehty, jonka jälkeen tehdään päätöksiä siitä, millä arvoilla KOSKI-dataa hyödynnetään ja minkä vuosien osalta. Aineopiskelijoiden osalta on havaittu suuria eroja. Tällä hetkellä odotamme vertailuja, jotka voidaan välittää myös koulutuksen järjestäjille. Raporteista ilmoitetaan, kun ne ovat käytettävissä. Lukioraportit esimerkiksi ovat todennäköisesti jo ensi viikolla saatavilla. Tilastokeskuksen/OPH:n esimerkki raportista jaetaan koulutuksen järjestäjille, jota voi käyttää vertailussa.

Kysymys: Onko toimitettavien lukiotietojen osalta tulossa tarkempia ohjeita?
Vastaus: OPH:n KOSKI-ohjeita kehitetään, joiden pohjalta myös Visman ohjeita voidaan jatkokehittää. Visma päivittää Visma Communityyn lukion osalta ohjeet. Perusopetuksta koskevia ohjeita ja käyttövinkkejä löytyy jo Communitysta osoitteesta https://community.visma.com/t5/InSchool-Peruskoulut/tkb-p/FI_IN_Perus_knowledge.

Kysymys: Tarvitseeko koulutuksen järjestäjän ilmoittaa vanhemmille, että koulunsa aloittavan lapsen esiopetustiedot ovat KOSKI-palvelussa?
Vastaus: Selvitetään pitääkö järjestäjän ilmoittaa vanhemmille, että koulunsa aloittavien oppilaiden esiopetustiedot ovat KOSKI-palvelussa (vedoten EU:n tietosuoja-asetukseen) ja lisätään tieto myöhemmin.

Kysymys: Pääsevätkö vanhemmat katsomaan lapsen tietoja Opintopolussa, jos lapsella ei ole mitään sähköisen tunnistautumisen tapaa?
Vastaus: Vanhemmat eivät vielä pääse katselemaan lapsen KOSKI-tietoja Opintopolussa. Syksyllä on todennäköisesti tulossa toiminnallisuus, jolla huoltaja voi päästä katselemaan lapsen tietoja. Tällä hetkellä vain oppija itse pääsee katselemaan tietojaan vahvalla tunnistautumisella.

Kysymys: Missä on tieto siitä, millä selaimilla ja niiden versioilla on pääsy Opintopolkuun?
Vastaus: Opintopolun tuetut laitteet ja selaimet löytyvät osoitteesta: https://opintopolku.fi/wp/opintopolku/tietoa-palvelusta/tuetut-laitteet-ja-selaimet/. Mm. Internet Explorer -selainta ei enää tueta.

Kysymys: Milloin käyttäjältä vaaditaan uudelleen vahva tunnistus, kun järjestelmä vaatii tauon jälkeen vahvaa tunnistautumista?
Vastaus: Vahvaa tunnistautumista KOSKI-palveluun vaaditaan käyttäjältä vain kerran. Osalle uusista käyttäjistä (tietyltä ajalta) KOSKI-palvelu on vaatinut uudelleen vahvaa tunnistautumista tietyn aikajakson sisällä. Tämä on ollut sisäinen virhe.

Kysymys: Kuinka kesken 9. luokan eronnut oppilas näkyy KOSKI-palvelussa?
Vastaus: Jos oppilas eroaa kesken 9. luokan, opiskeluoikeuden tilaksi tulee KOSKI-palvelussa eronnut (oppilas siirretään eronneena) ja vuosiluokkasuoritus jää kesken siitä koulusta eli vuosiluokkaa ei vahvisteta.

Kysymys: Milloin lukion ainevalinnat -tilasto otetaan KOSKI-palvelusta?
Vastaus: Tilastokeskuksen on yhdessä OPH:n kanssa tarkoitus kesäkuussa luoda lukion ainevalinnat -tilasto KOSKI-palvelun kannasta. Lukioraportti on tällä hetkellä kehitteillä ja testauksella kolmella koulutuksen järjestäjällä. Koulutuksen järjestäjien testaushavaintojen pohjalta tehdään tarkastusraportti jaettavaksi koulutuksen järjestäjille viikolla 24. Tiedon suhteen näyttää olevan joitakin puutteita, mutta Tilastokeskus luo tilaston olemassa olevilla tiedoilla. Maanantaina 10.6. otetaan KOSKI-palvelusta tietopoiminta ja mietitään, onko tämän jälkeen toistamiseen tarvetta. Tulloin katsottava data ei välttämättä ole se, mitä raportilla lopullisesti käytetään. Tarkempi poiminta toivotaan tehtävän myöhemmin. Tarkastusraportit löytyvät ammatillisen koulutuksen ja peruskoulutuksen osalta. Aikuisten perusopetuksen tiedot ovat tulossa myöhemmin.

Kysymys: Kuinka lukion jaksovaihtajan vaihtojakso ja kurssit ilmoitetaan KOSKI-palvelussa?
Vastaus: Lukion jaksovaihtaja viedään läsnäolevaksi toiseen lukioon ja kun palaa vaihtojaksolta, kurssit hyväksiluetaan omaan lukioon. Oppijan omassa lukiossa läsnäolo on tällöin väliaikaisesti keskeytynyt vaihtojakson ajalta.

Kysymys: Miksi alakoulun sanalliset arvioinnit eivät siirry KOSKI-palveluun vaan suorituksista siirtyy vain S-merkintä?
Vastaus: KOSKI-palvelussa alakoululaisella S-merkinnällä tehty suoritus riittää, mutta sanallinen arviointi saa myös olla. Jos sanallisen arvioinnin haluaa siirtää KOSKI-palveluun, on tämä järjestelmäkohtainen toiminnallisuus. Primuksen osalta kannattaa tarkistaa, että arviointi siirtyy arviointikirjalta opiskelijan OPS-puuhun eli että tieto on määritelty siirtyväksi tiedoksi Koulun tiedot -rekisterissä. Jos tämä muutos ei siirrä tietoja KOSKI-palveluun, on laitettava erillinen tukipyyntö Vismalle.

Kysymys: Onko esiopetuksen tietoja päiväkodeista jo lähetetty ja milloin tietojen siirto on aloitettu?
Vastaus: Esiopetuslaisten tietoja on voinut toimittaa vuoden 2019 alusta, mutta tietoja ei voida lähettää ennen kuin varhaiskasvatuksen toimijat on siirretty Vardaan. Yksityisten toimijoiden osalta tiedonsiirto käynnistyy vuonna 2020. Muista opintohallintojärjestelmistä kuten Primuksesta tietoja on jo voinut tulla, mutta varhaiskasvatuksen omista tietojärjestelmistä siirrot ovat vielä olleet vähäisiä. Tämän vuoden osalta toivotaan, että varhaiskasvatuksen esiopetuksen tiedot toimitettaisiin mahdollisimman pian 2019 aktiivisina olleiden esiopetuslaisten osalta.

Kysymys: Onko KOSKI-palveluun olemassa käyttöoikeus, jolla näkee vain esiopetuksen oppilaat? Tällä hetkellä KOSKI-katselija näkee kaikki oppilaat.
Vastaus: On jo olemassa käyttöoikeus KOSKI-katselija-esiopetus. Tämä rooli voidaan välittää ja sillä näkee esiopetuksen oikeuksien tiedot. Tällä hetkellä esiopetuksen osalta on olemassa vain katselijarooli.

Kysymys: Voidaanko tulevien KOSKI-klinikoiden päivämäärät ilmoittaa UKK-sivuille etukäteen koko kaudeksi?
Vastaus: Voidaan ainakin alustavasti ilmoittaa. KOSKI-klinikat jatkuvat 16.8.2019 yleissivistävän koulutuksen osalta. Tehdään mahdollisesti myös kalenteri.

KOSKI-klinikka 24.5.2019 (Yleissivistävä)

Tiedotettavaa: Perusopetuksen raportit löytyvät nyt KOSKI-palvelusta: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/raportit  Raportit voi tulostaa vuosiluokittain joko oppilaitos- tai koulutustoimijatasoisesti.

Kysymys: Kosken raportissa sanotaan, että tarkista pakollisten oppiaineiden arvosana- ja oppimääräsarakkeet lopullisesta raportista. Mitä tämä lopullinen raportti tarkoittaa? Raportin ohjeissa eli kun avaa excelin, niin siellä Ohjeet välilehdellä
Vastaus: Kyseessä vahingossa raportille jäänyttä kehitysdokumentaatiota, josta koulutuksen järjestäjän ei tarvitse välittää. Poistetaan ohjeista.

Kysymys: Koskessa ei näy tällä hetkellä 9.lk suorituksia?
Vastaus: Jos 9-luokkalainen saa perusopetuksen päättötodistuksen, ei 9. luokan välilehdelle tule arvosanoja, vaan vain pelkkä tieto suoritus vahvistettu. Päättötodistuksen (tai vuosiluokan 1.-8.) arvosanat näkyvät, kun päätason suoritus (päättötodistus tai vuosiluokka) on vahvistettu, vaikka vahvistuspäivä olisi tulevaisuudessa.  

Kysymys: Mikä on oikea näkymä KOSKI-palvelussa (perusopetuksen) valinnaisilla aineilla? Esimerkki: 1) ”+ Musiikki” 2) ”+ Musiikki” (kursiivilla) ja 3) ”Musiikki”. Miten tulkitaan nämä kolme?
Vastaus: ”+” merkki oppiaineen edessä tarkoittaa, että oppiaineelle on tuotu lisätietoja kuten kuvaus tai pääasiallisesta suorituskielestä eroava suorituskieli.  Kursiivilla oleva oppiaineen nimi tarkoittaa, että oppiaine on siirretty paikallisena oppiaineena. Paikallisia oppiaineita ovat vain ne oppiaineet, joita ei ole mainittu valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa kuten esim. tietotekniikka. Jos kyseessä on valinnainen oppiaine, niin sen vieressä tulisi näkyä ”+”-painike, sillä valinnaiselle oppiaineelle tulee siirtää oppiaineen tiedoissa kuvaus siitä, mitä valinnaisen oppiaineen suoritus on sisältänyt (voi olla myös pelkästään ”valinnaiset opinnot”, jos näkyvät tällä tavalla todistuksella). Pakollisen oppiaineen vieressä tulisi olla ”+”-painike vain, jos pakollinen oppiaine on suoritettu jollain muulla kielellä kuin perusopetuksen pääasiallinen suorituskieli. Tähän tapaukseen liittyen musiikin oppiaineen suorituksen (pakollisen tai valinnaisen) ei pitäisi koskaan näkyä kursiivilla, sillä musiikki on valtakunnallinen oppiaine.

Kysymys: Vuosiluokkiin sitomaton jatkaa 9 luokalla ensi vuonna - tuleeko silloin arvosanat 9 luokan välilehdelle?
Vastaus: Oppilaalla pitää olla lisätieto ”vuosiluokkiin sitomaton” ja 9.vuosiluokan suoritus on keskeneräinen. 9. vuosiluokalle ei siis siirretä arvosanoja eikä vuosiluokkaa vahvisteta ennen kuin oppilas saa päättötodistuksen. Ohje siitä, miten erilaiset peruskoulun päättöluokalla olevat tapaukset siirretään KOSKI-palveluun, löytyy oheisen linkin takaa: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=83099752 (kohta ”2. Perusopetuksen oppimäärän todistus- ja arvosanasiirrot”).

Kysymys: Yksittäisten oppiaineiden siirrot Koskeen näkyvät suressa vasta ma 3.6.? Milloin luva ja perusopetuksen lisäopetus näkyvillä suressa, että voidaan tarkistaa korotukset?
Vastaus: Kaikkien yhteishakuun liittyvien, KOSKI-palvelusta suoritusrekisteriin siirtyvien tietojen pitäisi näkyä suoritusrekisterissä noin vartin viiveellä.  

Kysymys: Perusopetuksen lisäopetus: oppilas ei ole ilmoittanut eroavansa mutta lukuvuoden päättyessä tarvittavaa määrää suorituksia ei ole kertynyt. Onko hän Eronnut vai Katsotaan eronneeksi ?
Vastaus: Yleissivistävässä opetuksessa ei käytetä tilaa ”katsotaan eronneeksi” vaan aina ”eronnut”. Oppilas merkitään siis eronneeksi jos hän ei ole saanut vaadittavia suorituksia tehtyä.

Kysymys: Perusopetuksen lisäopetuksessa suoritetut yksittäiset korotukset huomioidaan silti yhteisvalinnassa, vaikka tila olisi ”eronnut”?
Vastaus: Kyllä.

Kysymys: Voidaanko koulun ulkopuolella suoritettua uskonnollisessa yhdyskunnassa opiskeltua uskontoa viedä koulun opsiin ja sitä kautta Koskeen etenkin kun muuta uskonnon suoritusta ei ole?
Vastaus: ”Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään päättötodistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen." Tämän mukaisesti uskonnollisessa yhdyskunnassa opiskellusta uskonnosta ei anneta arvosanaa, eli silloin sitä ei myöskään siirretä KOSKI-palveluun.

Kysymys: Meille on tehty lukion kurssityyppeihin seuraavasti: hyväksiluettu pakollinen (ennen koulutuksen alkua) ja hyväksiluettu pakollinen (koulutuksen aikana) jne. Eikö olisi riittänyt pelkästään hyväksiluettu pakollinen, hyväksiluettu syventävä jne.?
Vastaus: KOSKI-palveluun siirtyy vain tieto hyväksiluettu/tunnustettu, hyväksiluvun/tunnustamisen päivämäärä ja tieto siitä, onko tunnustettu kurssi rahoituksen piirissä vai ei. Tunnustamisen kuvauksessa kerrotaan mihin perustuen kurssi on tunnustettu. Jos tunnustamisesta tulee todistukseen joku tunnustamiseen liittyvä viittaus (joita ilmeisesti käytetään enemmän ammatillisen koulutuksen kuin lukiokoulutuksen puolella), tunnustamisen kuvaus voi olla tämä viittaus. Alkuperäiseen kysymykseen liittyen kannattaa varmistaa vastaus vielä opintohallintojärjestelmätoimittajalta, mutta todennäköisesti riittää kysymyksessä ehdotettu jaottelu, sillä KOSKI-palvelussa ei sinänsä eksplisiittisesti määritellä missään tietomallin kohdassa, onko hyväksiluku tehty ennen koulutuksen alkua vai sen aikana.

Kysymys: Pitääkö opinto-ohjauksen näkyä pakollisena aineena ysien päättötodistuksessa - korjaammeko siis kun osalla näkyy vielä valinnaisella puolella? KOSKI-palvelusta tulostettavassa raportissa näkyy ”oppiaine puuttuu” jos oppilaan ohjaus ei ole pakollinen tieto. Eikö opinto-ohjauksesta tulee vain lisätietona, että on sisältynyt opintoihin?
Vastaus: Oppilaanohjaus on pakollinen oppiaine perusopetuksessa. Vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa lukee ”Päättötodistukseen tulee maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista”. KOSKI-palveluun voi käytännössä siirtää tiedon joko pakollsena oppiaineena Opinto-ohjaus päättöarvosanalla ”suoritettu” tai lisätä todistuksella näkyviin lisätietoihin saman maininnan kuin päättötodistukselle.

KOSKI/eHOKS-klinikka 17.5.2019 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Kaikilla vuoden 2018 opiskelijoillamme on Primukseen merkitty rahoitusmuodoksi valtionosuusrahoitteinen koulutus, myös valmistuneilla Valmistunut-kohdassa. Vipusen raportti ilmoittaa kuitenkin, että 0,33 opiskelijavuotta on sellaisia, joille tietoa ei ole merkitty. Kun katsoo Opintopolun raporttia, sieltä näkyy, että tietoa ei olisi merkitty valmistuneiden kohdalle. Kun kysyin tätä aiemmin, Visma ja Koski neuvoivat päivittämään Primuksen uusimpaan versioon ja viemään ko. opiskelijat uudestaan Koskeen.  Noudatettuani ohjeita Vipusen raportti näyttää nyt, että rahoitusmuototietoa ei olisi merkitty 0,66 opiskelijalle. Opintopolku taas ei anna ladata ollenkaan vuoden 2018 opiskelijavuosiraporttia, josta voisi tarkastaa, keiden opiskelijoiden kohdalla rahoitusmuoto ei näy. Meiltä siis ilmeisesti puuttuu 0,66 opiskelijavuotta? Eikö viime vuoden opiskelijatietoja voi enää korjata?
Vastaus: Jostain läsnäolojaksosta/joistain läsnäolojaksoista puuttuu edelleen rahoitusmuototieto tai sitten Vipusen raportissa on jotain vikaa. Jos on kyse siitä, että joistain läsnäolojaksoista puuttuu tieto rahoitusmuototieto, kyseisen opiskeluoikeuden/kyseiset opiskeluoikeudet löytää helposti KOSKI-palvelun raporttikäyttöliittymästä (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/raportit) löytyvästä opiskelijavuositietojen tarkistusraportista sarakkeesta "Läsnä rahoitus syötetty". Jos sieltä löytyy joltai riviltä/joiltain riveiltä arvo "ei", niin sitten näiltä riveiltä syntyy Vipusen raportille rahoitusmuodottomia opiskelijavuosia. Korjauksena siirretään rahoitusmuoto myös niille "Läsnä"-jaksoille, joilta puuttuu rahoitusmuoto. Jos tällä tarkistuksella ei löydy niitä opiskeluoikeuksia, joista puuttuu läsnäolojaksoista tieto rahoitusmuodosta, niin voisi laittaa tukipyynnön KOSKI-palveluosoitteeseen.

Kysymys: Kysymys kuljetusalan perustason ammattipätevyydestä. Meillä on opiskelija, joka suoritti kaikki ammattipätevyyteen liittyvät asiat, mutta erosi koulutuksesta ennen kuin työelämätoimikunta oli käsitellyt hänen suorituksensa. Ohjeiden mukaan näyttösuorituksen saa kirjata vasta työelämätoimikunnan käsittelyn jälkeen. Nyt tämä suoritus ei siirry Koskeen, koska näyttöpäivä on opiskeluoikeuden päättymisen jälkeen. Mitä voimme tehdä? Opiskelijallahan on varmasti oikeus saada osatutkintotodistus suorittamastaan tutkinnon osasta, vaikka se on ehditty käsitellä vasta eroamisen jälkeen, eikö? Tässä mutkistaa asioita vielä se, että opiskelija oli työvoimakoulutuksessa.
Vastaus: KOSKI-palvelussa on sellainen tietojen validaatio, että näytön arviointipäivämäärä ei voi olla myöhemmin kuin opiskeluoikeuden päättymispäivä. Vaikka tässä tapauksessa olisi tarpeellista purkaa tämä validaatio, niin siitä on kuitenkin useammin hyötyä kuin haittaa, joten ei pureta validaatiota. Tehdään toistaiseksi niin, että merkitään näytön arviointipäivämääräksi sama päivä kuin opiskeluoikeuden päättävällä tilalla mutta välitetään näytön kuvauskentässä lisäksi vapaatekstinä näytön oikea arviointipäivämäärä (esim. "Näytön oikea arviointipäivämäärä 28.6.2019."). Tutkitaan mahdollisuutta poiketa alussa mainitusta validaatiosta kuljetusalan perustason ammattipätevyyden määrittävän tutkinnon osan kohdalla.

Kysymys: Aiemmin oli ohjeistus, että jos opiskelija ei aloita opiskelua, häntä ei siirretä lainkaan Koski -tiedonsiirrossa. Onko ohjeistus vielä voimassa? Kelan opintotukikoulutuksessa oli ohjeistettu, että opiskeluoikeuden tilaksi laitetaan ”Mitätöity”.
Vastaus: Ohjeistus on edelleen voimassa, eli niitä oppijoita, jotka ovat vastaaottaneet paikan ja jopa ilmoittautuneet mutta eivät koskaan aloita opiskeluja ei tarvitse siirtää KOSKI-palveluun. Jos tällaisia opiskeluoikeuksia on siirretty KOSKI-palveluun, ne tulee mitätöidä. Jos opiskelija opiskelee yhdenkin päivän oppilaitoksessa, niin sitten opiskeluoikeutta ei mitätöidä, vaan päätetään jollain muulla terminaalitilalla (yleisimmin "Katsotaan eronneeksi").

Kysymys: Oliko eHOKSista olemassa vastaavaa skeemaa kuin KOSKI-palvelusta jossain? Aiempi vanha linkki ei enää toimi..
Vastaus: https://testiopintopolku.fi/ehoks-backend/json-viewer/index.html

Kysymys: Voisiko Suoritustiedot exceliin saada sarakkeen "Suoritustapa"? Se helpottaisi tarkistamista. Meillä on näyttötutkintona suorittaneille siirtynyt laajuuksia. Näihin pääsisi helpommin käsiksi, jos taulukosta voisi suodattaa suoritustapa -tiedolla.
Vastaus: Voi saada. Laitetaan kehityslistalle.

Kysymys: Viime kerralla esiteltiin Vipusen opiskelijavuosiraporttia. Onko mahdollista saada raportilta tietoa suoritettujen tutkintojen määristä?
Vastaus: Tällä hetkellä OKM ja OPH tekevät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen suoritusrahoituksen pohjana toimivaa suoritusraporttia. Tästä tuotetaan myös Vipuseen (tai jollekin muulle alustalle) Vipusen opiskelijavuosiraporttia vastaava suoritustietoraportti.

Kysymys: Olemme saaneet eHOKSiin liittyen ohjeen, jossa sanotaan seuraavaa: Tiedot tallennetaan opiskelijoista, joille on laadittu 1.1.2018 voimaan tulleen ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukainen HOKS. Tiedot on tallennettava myös opiskelijoista, joiden opinnot päättyvät 1.5.-1.7.2019. Opiskelijat, jotka valmistuvat 1.6.2019 ei ole laadittu HOKSia (vaan HOJKS). Mitä tietoja heistä siis toimitetaan? Heillä ei ole myöskään tietoja niissä kentissä, jotka ovat uuden lain mukaan laaditussa HOKSissa, vaan hojksiin kuuluvissa kentissä. Niistä eivät tiedot taida siirtyä eHOKS-palveluun.
Vastaus: Pyydetään tähän vastausta eHOKS-tiimiltä.

Kysymys: Milloin ja miten meille toimitetaan tunnukset eHOKS-palveluun?
Vastaus: Pyydetään tähän vastausta eHOKS-tiimiltä.

Kysymys: Jos opiskelijan opiskeluoikeudeksi vaihtaa "mitätöity", opiskeluoikeus katoaa Koskesta, joten eihän Kela kai sitten voi enää nähdä, että se on mitätöity?
Vastaus: Mitätöidyt opiskeluoikeudet jäävät kyllä KOSKI-palvelun operatiiviseen tietokantaan, ja ne voidaan periaatteessa välittää Kelalle. Pyritään kuitenkin siihen, että Kelan ei tarvitsisi käyttää "Mitätöity"-tilaa mihinkään päättelyyn.

Kysymys: Hämmästeltiin suoritusraportilla eräiden opiskelijoiden tietoja. Heillä oli suorituksen tila Valmis mutta Viimeisin opiskeluoikeuden tila = Läsnä. Opintohallinnossa ja Kosken perusnäkymässä opiskelija oli kuitenkin Valmis-tilassa. Mistähän ottaa tuon Viimeisen opiskeluoikeuden tilan näille?
Vastaus: Tällä hetkellä molemmissa ammatillisen koulutuksen raporteissa (opiskelijavuositietojen tarkistusraportti ja suoritustietojen tarkistusraportti) "Viimeisin opiskeluoikeuden tila"-sarake näyttää opiskeluoikeuden tilan raportin tulostusparametreissa syötetyn aikajakson lopussa. Parannetaan raportteja niin, että lisätään sellainen sarake, jossa on opiskeluoikeuden todellinen viimeisin tila (eli opiskeluoikeuden tila raportin tulostushetkellä).

Kysymys: Mikä päivämäärä merkitään ensikertaisen hyväksynnän päivämääräksi opiskelijoille HOKSissa ja siirretään eHOKS palveluun, kun opiskelija on aloittanut opinnot ennen 1.1.2018. Onko ensikertaisen hyväksynnän päivä se päivä, jolloin hänelle on tehty ensimmäisen kerran HOKS?
Vastaus: Pyydetään tähän vastausta eHOKS-tiimiltä.

Kysymys: Eikö Kelan pitäisi tarkastella myös osa-aikaisuutta?
Vastaus: Kela määrittelee ammatillisessa koulutuksessa päätoimisuuden seuraavasti:

1.  Seuraavat ovat 1.8.2018 alkaen aina päätoimisia:

• • ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (VALMA)
  • työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA)
  • ammatillinen perustutkintokoulutus

2. Seuraavissa koulutuksissa päätoimisuusedellytys on 4,5 osaamispistettä opiskelukuukautta kohti, jos koulutus alkaa uusien tutkintorakenteiden mukaisena:

• • ammattitutkintokoulutus
  • erikoisammattitutkintokoulutus

3. Muu ammatillinen koulutus on päätoimista, jos opintojen laajuus on keskimäärin vähintään

• • 25 viikkotuntia tai
  • 3 opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti tai
  • 4,5 osaamispistettä opiskelukuukautta kohti

Kysymys: eHOKS: kysymys vielä: eHOKS:iin siirtyvissä pakollisissa minimitiedoissa on opiskelijan sähköpostiosoite, ja ymmärsin, että se tarvitaan, jotta opiskelijalle voidaan lähettää palautekyselyitä tai vastaavia suoraan sähköpostiin. Nykyään kaikilla opiskelijoilla ei ole henkilökohtaista sähköpostiosoitetta (nyt kun käytetään viestintää muita kanavia pitkin...) ja koulun jakama sähköpostiosoite loppuu automaattisesti kun opinnon loppuvat (eli jos opintojen jälkeen siihen osoitteeseen lähetetään palautekyselyitä, ei mene enää perille). Pitääkö se sähköposti siis olla pakollinen eHOKSissa?
Vastaus: Pyydetään tähän vastausta eHOKS-tiimiltä.

Kysymys: eHOKSista: koska arvo-kyselyt lähtee eHOKSin avulla? Varaudummeko siihen, että elokuussa opintonsa aloittaville lähetetään vielä vanhaan tapaan vai toimiiko jo automaattisesti?
Vastaus: Pyydetään tähän vastausta eHOKS-tiimiltä.

Kysymys: Meillä on tapaus Opso, muualta ostettu joka on saanut tutkintotodistuksen näyttöperusteisen 13.2.2018 toisesta oppilaitoksesta jolloin oli vielä toimikunnat olemassa. Nyt kun pyydämme opiskeluoikeuden linkitystä sieltä toisesta oppilaitoksesta saimme vastauksen että niiden tietojen siirrosta vastaa tutkintotoimikunta? Me olemme ainakin Esedussa siirtäneet kaikki 1.1.2018 jälkeen valmistuneet PT näyttötutkinnonkin suorittaneet sinne riippumatta siitä onko ne tutkintotoimikunnan aikana vielä hyväksyttyjä todistuksia. Onko tässä nyt meillä jotain epäselvää....
Vastaus: Ei ole mitään epäselvää. Tässä tapauksessa alihankkijan pitäisi siirtää tarvittavat opiskeluoikeus- ja suoritustiedot ja linkittää se päävastuullisen koulutuksen järjestäjän luomaan opiskeluoikeuteen.

Kysymys: Onko eHOKSiin liittyen sivu usein kysytyille kysymyksille?
Vastaus: Kyllä on: Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Kysymys: Miten meidän pitää toimia, kun opiskelija suorittaa vanhoilla tutkinnon perusteilla perustutkintoa näyttöperusteisena, ja ottaa samasta tutkinnosta perustutkinnon puolelta tutkinnon osan Yrityksessä toimiminen? Tutkinnon osaan on laitettu kenelle tarkoitettu kohtaa kyseinen tutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 53/011/2014. Tulee virhe: "Tutkinnon osa tutkinnonosat/101052 ei löydy tutkintorakenteesta perusteelle 53/011/2014 - suoritustapa naytto".
Vastaus: Tässä KOSKI-tietomalli ei toimi, eli saman perusteen toisen suoritustavan rakenteesta löytyvää tutkinnon osaa ei voi siirtää KOSKI-palveluun sisällytettynä tutkinnon osana. Tämä vaatii muutoksia tietomalliin. Tiedotetaan sitten, kun toimii.

Kysymys: Entä jos (alku)palaute annetaan oppilaitoksessa luokassa? Onko jotain mahdollisuutta ilmoittaa palveluun, että palaute on jo annettu?
Vastaus: Pyydetään tähän vastausta eHOKS-tiimiltä.

Kysymys: Koski-palvelussa on jo nyt opiskelijan oppijanumero ja opiskeluoikeuden tunniste. Voisiko Koski-tiedonsiirtoon lisätä ensikertaisen HOKSin hyväksymispäivämäärän ja sähköpostiosoitteen? Tällöin kaikki 1.7.2019 mennessä ilmoitettavat minimitiedot olisivat eHOKS-palvelun käytettävissä. Vai onko olemassa joku hyvä perustelu sille, että näitä tietoja ei voida ottaa Koskesta?
Vastaus: Keskustellaan tästä OPH:n sisällä, mutta todennäköisesti ei aleta rakentaa noille kahdelle eHOKS-tiedolle paikkaa KOSKI-tietomalliin. Järkevämpää lienee käydä keskustelu siitä, voidaanko tuota deadline-päivämäärää siirtää.

Kysymys: Kertaatteko vielä kumpiko siirtää EHoks-palveluun tiedot, jos kyseessä on laajennettu oppisopimus, ja koulutus on ostettu toiselta opl:tä. Oliko niin, että tiedot siirtää valtion osuuden saava oppilaitos, vaikka hoksin laatii se opl, jolta koulutus on ostettu...?
Vastaus: Pyydetään tähän vastausta eHOKS-tiimiltä.

Kysymys: Osaan perustutkinnoista voidaan tunnustaa tai liittää (sisällyttää) osa toisesta tutkinnosta esim. ammattitutkinnosta. Riippuen perustutkinnosta mutta esim. Liiketoiminnan pt;  ”Riippumatta sisällytettävän tutkinnon osan laajuudesta, tutkinnon osan laajuus on tässä kohdassa enintään 15 osaamispistettä.” Vastaavuusvertailun jälkeen esim. ammattitutkinnon osan laajuus on 60 ospia. Tämä tulee perustutkinnon todistukseen sekä Koskeen tuolla 60 ospin laajuudella vaikka ko. tutkintoon siitä tulee vain max. 15 ospia. Todistusmääräyksessä ei ole otettu tähän asiaan kantaa. Tämä aiheuttaa epäselvyyttä varsinkin opiskelijoilla sekä työnantajilla.  Suorituskertymät kun näyttävät (myös Koskessa) huomattavasti enemmän kuin todellisuudessa ovat ko. perustutkinnon suorittamisessa. Miten tämä pitäisi oikein hoitaa käytännössä?
Vastaus: Kaikki suoritetut tutkinnon osat siirretään KOSKI-palveluun sillä laajudella, joka niillä tosiasiassa on, riippumatta siitä laajudesta, jolla se on sisällytetty tutkintoon. Tutkinnon osan selitteeseen voi välittää halutessaan vapaamuotoisen kuvauksen siitä, kuinka monta osaamispistettä tutkinnon osa suoritetusta tutkinnosta muodostaa, jos tämä on eri kuin tutkinnon osan tosiasiallinen laajuus. Voidaan miettiä, josko tietomallia kehitettäisiin niin, että tutkinnon osan tiedoissa voisi välittää laskennallisen laajuden, jos se eroaa tutkinnon osan tosiasiallisesta laajuudesta.

Kysymys: Onko niin, että mitään tietoja ei haeta Koskesta eHOKSiin?
Vastaus: Pyydetään tähän vastausta eHOKS-tiimiltä.

Kysymys: Tuleeko (eHOKSiin liittyen) johonkin yhteen paikkaan tieto, että mitä tietoja ja missä ja miten siirretään?
Vastaus: Pyydetään tähän vastausta eHOKS-tiimiltä.

KOSKI-klinikka 10.5.2019 (Yleissivistävä koulutus)

Tiedotettavaa: Viime vuoden ohje lukuvuoden päättötodistusten siirtämiseen KOSKI-palveluun on edelleen pitkälti voimassa. Ennen kuin uusi ohje saadaan lähetettyä, kannattaa lukea viime vuoden ohjetta: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=75682012

Kysymys: Milloin tilastokeskus poimii lukioiden ainevalinnat kesäkuussa KOSKI-palvelusta?
Vastaus: Kysymme asiaa Tilastokeskukselta.

Kysymys: Jos lukion oppilas perheineen muuttaa ulkomaille opiskelemaan niin merkitäänkö hänet eronneeksi vai vaihto-oppilaaksi?
Vastaus: KOSKI-palveluun merkinnät tehdään tilatietoihin sekä ”ulkomaanjaksot”-rakenteeseen. Jos tiedetään, että opiskelija on tulossa takaisin, merkitään hänet väliaikaisesti keskeyttäneeksi sekä merkitään hänelle ulkomaanjakso (alku- ja loppupäivämäärä, maan nimi ja kuvaus). Kuvaus eroaa sen mukaan onko kyseessä vaihto-opiskelija vai muusta syystä ulkomailla oleskeleva. Jos ei ole tietoa siitä, aikooko opiskelija palata pitää koulutuksenjärjestäjän itse käyttää harkintaa, milloin opiskelija merkitään väliaikaisesti keskeyttäneeksi tai eronneeksi.   

Kysymys: Saisinko linkin ohjeeseen, jossa kerrotaan, miten opiskelijan vaihtaessa lukion matematiikan oppimäärää hyväksiluetaan/merkitään suoritetut kurssit, joita ei oppimäärän vaihdossa hyväksilueta suoraan vaihdettavan oppimäärän kursseihin. Löytyykö ohjeesta myos mitä kurssityyppiä käytetään ja merkitäänkö suoritusmerkinnällä vai arvosanalla? 
Vastaus: Vastaus aiemmalta KOSKI-klinikalta: ”Vanhassa opetussuunnitelmassa (2003) ne kurssit, joille ei löydy vastaavuutta, merkitään oppiaineen "Muut suoritukset" alle (KOSKI-tietomallissa koodiarvo "MS" koodistoviittauksella "lukionmuutopinnot"). Uudessa opetussuunnitelmassa (2015) tällaisista kursseista taas tehdään paikallisen opetussuunnitelman mukaisia syventäviä tai soveltavia kursseja, ja siirretään kurssit matematiikan oppiaineen alle.”

Kysymys: Onko ohjeita kurssien tunnustamisesta - esim. aikuislukiossa opiskellaan kieliä päivälukion lisäksi. Nyt siirretty kahteen kertaa kurssisuorituksia. Saako päivälukion lukiosihteeri katsella toisen lukion eli aikuislukion suorituksia ko. oppilaalta nyt toimitetaan tiedot papereilla?
Vastaus: Tarkoitus on, että KOSKI-palvelusta löytyy kaksi opiskeluoikeutta, joilla molemmilla näkyvät kurssisuoritukset. Aikuislukioon opiskelijalle luodaan aineopiskelijan opiskeluoikeus, jolle merkitään varsinaiset kurssisuoritukset. Päivälukiossa nämä kurssisuoritukset näkyvät oppimäärän opiskeluoikeudella tunnustettuina. On koulutustoimijan oman harkinnan varassa, kuinka laajasti katseluoikeuksia myönnetään koulutustoimijan omien oppilaitosten tietoihin. Teknisesti on aivan mahdollista, että viranomaisella on katseluoikeus saman koulutustoimijan alla olevaan kahteen eri oppilaitokseen.

Kysymys: Miten oman äidinkielen opetuksen tulisi näkyä Koskessa? Koodia AI ei voi käyttää.
Vastaus: Tällä hetkellä KOSKI-palveluun ei voida tuoda oman äidinkielen opetuksen tietoja. Tätä varten rakennetaan uusi tietorakenne, mutta asia on vasta vireillä.

Kysymys: Oliko niin että nyt jokaiselle uskonnolle on omat koodinsa?
Vastaus: Oppiaineelle uskonto on vain yksi oppiainekoodi (KT). Uskonnon oppiaineen alle merkitään uskonnon oppimäärä, jolle on omat koodinsa. Lukio: https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-7-10-0-1-5-0-0-0-0-2-4 ja perusopetus: https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-11-9-0-1-6-0-0-0-0-2-5

Kysymys: Kun oppilas jakaa esim. perusopetuksen päättötodistusta sähköisenä, niin näkyykö samalla muutkin aiempien luokkien suoritukset (mahdollisine puutteineen).
Vastaus: Oman Opintopolun opintosuoritusten jakolinkki on suunniteltu niin, että opiskelija voi itse valita jakaako vain päättötodistuksen vai myös vuosiluokkien arvosanat.

Kysymys: Visman asiakaspäivä tapahtumassa sanottiin, että kaikista 6. luokkalaisista pitäisi tehdä kopiokortit kun siirtyvät seitsemännelle luokalle jos ops vaihtuu. Viimeksi kun kysyin tästä, niin ei pitänyt tehdä kun siirtyvät saman kaupungin sisällä. Mitä merkitystä sillä on Kosken kannalta jos kopiokortit jättää tekemättä ? Ainakin tähän asti on toiminut ilmankin tätä prosessia.
Vastaus: KOSKI-palvelun kannalta ei tarvitse luoda opiskelijalle uutta opiskeluoikeutta, jos opiskelija siirtyy peruskoulun vuosiluokkien välillä toiseen kouluun saman koulutustoimijan sisällä. Vahvistetut vuosiluokkasuoritukset säilyvät sen oppilaitoksen, joka ne on siirtynyt, alla. Se, kuinka näitä koulujen välillä siirtymisiä hallinnoidaan opintohallintojärjestelmässä niin, että tiedot siirtyvät KOSKI-palveluun oikein ja koulutuksen järjestäjän haluamalla tavalla (eli säilyttäen sama opiskeluoikeus tai niin, että opiskeluoikeus vaihtuu, kun koulu vaihtuu), täytyy koulutuksen järjestäjän tiedustella opintohallintojärjestelmätoimittajalta.

Kysymys: Kysymys aikuisten perusopetukseen liittyen. Koulutuksen laajuus on 46 kurssia. Meillä on nyt keväällä päättötodistuksen saavien opiskelijoiden joukossa pari opiskelijaa, jotka eivät ole osallistuneet uskonnon/elämänkatsomustiedon opetukseen, koska ovat osallistuneet oman uskonnollisen yhdyskunnan antamaan opetukseen ja OPH:Sta (Kati Mikkolalta) saadun ohjeen mukaan heille ei voi antaa kyseisestä oppiaineesta arvosanaa vaan tämä tieto tulee todistuksen lisätietoihin. Tuleeko tästä ongelma Koski-siirrossa jos uskonto/elämänkatsomustieto puuttuu? Tai tuleeko ongelmaa Koski-siirrossa, kun kokonaiskurssimäärä jää näin ollen alle 46 kurssin?
Vastaus: Ei tule ongelmaa, jos koko oppiaine jätetään pois siirrettävistä tiedoista. Vain arvioimaton oppiaine aiheuttaa virheen vahvistetussa lukion oppimäärän suorituksessa. KOSKI-palvelu ei tee tarkistuksia aikuisten perusopetuksen vähimmäiskurssimäärään, vaan on koulutuksenjärjestäjän vastuulla, että kurssimäärät vastaavat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa vaadittua.

Kysymys: Eikö 9. luokan päättävien osalta riitä vahvistukseksi valmistumispäivä?
Vastaus: KOSKI-palvelu vaatii perusopetuksen päättötodistuksen saavalle vahvistuksen sekä perusopetuksen oppimäärän että 9. vuosiluokan suoritukseen, ja tämän lisäksi opiskeluoikeus tulee päättää ”Valmistunut”-tilaan. Se, miten nämä tarvittavat vahvistukset sekä tilamuutokset tulee kirjata opintohallintojärjestelmään, kannattaa varmistaa opintohallintojärjestelmätoimittajalta. 

KOSKI/eHOKS-klinikka 3.5.2019 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Kaikilla opiskelijoillamme on opintohallintojärjestelmään merkitty rahoitusmuodoksi valtionosuusrahoitteinen koulutus. Vipusen raportti ilmoittaa kuitenkin, että 0,33 opiskelijavuotta on sellaisia, joille tietoa ei ole merkitty. Mistä tämä voisi johtua?
Vastaus: Jostain läsnäolojaksosta/joistain läsnäolojaksoista puuttuu rahoitusmuototieto. Tämän löytää helposti KOSKI-palvelun raporttikäyttöliittymästä (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/raportit) löytyvästä opiskelijavuositietojen tarkistusraportista sarakkeesta "Läsnä rahoitus syötetty". Jos sieltä löytyy joltai riviltä/joiltain riveiltä arvo "ei", niin sitten näiltä riveiltä syntyy Vipusen raportille rahoitusmuodottomia opiskelijavuosia. Korjauksena siirretään rahoitusmuoto myös niille "Läsnä"-jaksoille, joilta puuttuu rahoitusmuoto.

Kysymys: Sama kysymys kuin yllä, mutta kyse VALMA- ja TELMA-tutkinnoista?
Vastaus: Sama vastaus kuin yllä.

Kysymys: Haluaisin varmistaa miten Koski käsittelee opiskelijan valmistumispäivän osa-aikaisuuden? Jos opiskelija on opiskellut osa-aikaisena, onko valmistumispäivä Koskessa 100%?
Vastaus: KOSKI-palvelussa ei sinänsä ole mitään rahoituksen laskennan logiikkaa, eli KOSKI-palvelu ei itsessään tulkitse millekään tilajaksolle osa-aikaisuusprosentteja, mutta ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskennassa valmistumispäivä tulkitaan 100% läsnäolopäiväksi.

Kysymys: Saisiko Vipusen pivottiin organisaatiomuuttajan ”Toimipisteet”?
Vastaus: Välitetään toive Vipusen raportin ylläpitoon/kehitykseen.

Kysymys: Mistä osoitteesta tämän Vipusen opiskelijavuosiraportin löytää?
Vastaus: https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Koski%20opiskelijavuodet.xlsb

Kysymys: Mistä KOSKI-palvelussa olevat, koulutuksen järjestäjille tarkoitetut raportit löytää?
Vastaus: KOSKI-käyttöliittymän ylänavigaatiopalkista "Tiedonsiirrot"- ja "Dokumentaatio"-linkkien välistä. Vaihtoehtoisesti suora linkki: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/raportit.

Kysymys: Suoritusraporteista: meillä ei ilmeisesti AT & EAT-tutkinnoille lähetetä tutkinnon osan laajuutta Koskeen. Tähän mennessä se ei ole haitannut - Koski on näyttänyt laajuuden varmastikin ePerusteiden mukaisesti. Suoritusraportille laajuus tulostuu nyt tyhjänä tai nollana - en siis pysty käyttämään raporttia suorituskertymän tarkisteluun. Kysymys 1: Onko tähän tulossa muutosta vai onko raportilla jatkossakin meidän toimittamamme laajuudet? Kysymys 2: kun emme ole toimittaneet laajuuksia, kuinka se vaikuttaa rahoituksen laskentaan? Eli joudummeko teettämään rahoituksen laskennan vuoksi muutoksen siirtosovellukseen niin, että laajuus lähetetään myös AT ja EAT -tutkinnoilla, mikäli se tutkinnon perusteista löytyy?
Vastaus: KOSKI ei tällä hetkellä ota tutkinnon osille laajuksia ePerusteista, vaan käyttää niitä laajuuksia, jotka koulutuksen järjestäjä välittää. KOSKI-tiimi kuitenkin tutkii mahdollisuutta käyttää ePerusteita niin, että siirretyille tutkinnon osille haettaisiin laajuudet automaattisesti ePerusteista. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tutkinnon osilla ei ennen reformia ollut laajuuksia, jolloin laajuuksia ei näille myöskään tarvitse siirtää. Näissä vanhoissa ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa rahoituksen laskenta käyttää mekaanisesti kaavaa tutkinnon laajuus/tutkinnon osien määrä määrittäessään tutkinnon osille laajuuksia (eli näissä tutkinnoissa jokaisella tutkinnon osalla on sama laajuus rahoituksen näkökulmasta). Reformin mukaisissa ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa on tutkinnon osilla määritellyt laajuudet, ja näitä laajuuksia tulee käyttää KOSKI-siirroissa.

Kysymys: Pitääkö Suoritustiedot-raportista näkyä suoritettujen tutkinnon osien määrä sarakkeessa ”Valmiiden ammatillisten tutkinnon osien lukumäärä” ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa? Meillä näyttää nollat vaikka Koskessa näkyy opiskelijoilla hyväksytysti suoritettuja tutkinnon osia samalla tavalla kuin muilla.
Vastaus: Pitäisi näkyä, mutta tässä on raportilla virhe, eli raportti ei tällä hetkellä osaa tunnistaa ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tutkinnon osia ammatillisiksi tutkinnon osiksi. Ongelma on korjattu ja toimii tuotannossa viimeistään perjantaina 10.5.2019.

Kysymys: Kosken suoriteraportilla aika huimia lukemia. 200-350 osp osalla, vaikka Primus näyttää 180 osp. Vanhalla opsilla valmistuneita.
Vastaus: Näissä on siirretty joko tutkinnon osia liian suurilla laajuuksilla tai sitten liikaa suoritettuja tutkinnon osia per opiskeluoikeus. Nämä virheet tulee etsiä suoritustietojen tarkistusraportin avulla ja korjata uusilla siirroilla.

Kysymys: Onko ne yhteisten tutkinnon osien osa-alueet vai vain yhteiset tutkinnon osat rahoituksen perusteena?
Vastaus: Ilmeisesti tulkinta pykälistä on nyt se, että rahaa maksetaan kokonaisista suoritetuista yhteisistä tutkinnon osista.

Kysymys: Eihän Koski tulkitse vanhoja amm.os.näyttöjä tutkinnon osiksi...?
Vastaus: Kysymys ei tällaisenaan ihan aukea. Tästä voisi laittaa tukipyynnön KOSKI-palveluosoitteeseen.

Kysymys: Vipusen pivottin Koodimuuttajiin olisi hyvä saada myös Osaamisalakoodit
Vastaus: Välitetään toive Vipusen raportin ylläpitoon/kehitykseen.

Kysymys: Telman tutkinnon koodi on ePerusteissa 039999, mutta Sepon seurantaryhmälistausksen mukaan se on 999903 - kumpi on oikein?
Vastaus: KOSKI-palveluun välitetään TELMA-suoritukset koodilla 999903, joka on oikea koodi. ePerusteissa on siis tältä osin virhe, joka korjataan mahdollisimman pian.

Kysymys: Olen saanut vaikutuksen, että Suoritustiedot-raportti laskee yhteen näyttötutkinnon valmistavan koulutuksen suoritukset ja näyttösuoritukset. Onko syytä huoleen/korjaukseen?
Vastaus: Ilmeisesti suoritustietojen tarkistusraportti laskee tutkinnon osiksi myös näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen koulutuksen osat, vaikka näin ei pitäisi olla. Korjataan tämä KOSKI-palvelun päässä, eli koulutuksen järjestäjän ei tarvitse tähän mitenkään reagoida.

Kysymys: Valinnaisten ja pakollisten tutkinnon osien lukumäärissä on virheitä, tarviiko korjata, onko oleellista (lähinnä vanhoilla perusteilla tehneillä) Toivoisin, että ottaisi tuon tiedon ePerusteista, niin ei tarvitsisi täällä temppuilla turhaan..
Vastaus: Koulutuksen järjestäjän tulee korjata nämä tiedot, eli ePerusteista ei voi ainakaan yksiselitteisesti päätellä, onko tutkinnon osa juuri kyseisessä tutkintosuorituksessa pakollinen vai ei.

Kysymys: Tuleeko tänään tietoa eHOKS:ista? Aikataulu? Valmiusaste? Tms
Vastaus: Pyydetään tähän kysymykseen vastaus eHOKS-asiantuntijoilta.

Kysymys: eHOKS tietosisältö, milloin tulee lopullinen, että osaisi valmistautua?
Vastaus: Pyydetään tähän kysymykseen vastaus eHOKS-asiantuntijoilta.

KOSKI-klinikka 26.4.2019 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Mistä saa tunnukset Kosken API-rajapintaa varten? Tarkoistus olisi testata esim. suoritustietojen tuomista organisaation tietovarastoon ja onko tämä ylipäätään mahdollista?
Vastaus: Periaatteessa on, mutta tällaista käyttötapausta, jossa koulutuksen järjestäjä hakee tietoja omaan järjestelmäänsä KOSKI-palvelusta, ei vielä ole. Jos koulutuksen järjestäjällä on tällaisia suunnitelmia, heitä pyydetään olemaan yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen.

Kysymys: Onko tulossa järjestelmäntoimittajien kanssa yhteistyössä tehdyt ohjeistukset perusopetuksen päättävien ja vuosiluokkien vahvistuksen osalta?
Vastaus: KOSKI- ja ALPE-tiimiltä tulee kevään 2019 yhteishakuun liittyen taas vastaava ohjeistus kuin mikä lähetettiin kevään 2018 yhteishakua varten. Ohjeistus saadaan toivottavasti lähetettyä viikolla 19. Ohjeistus lähetetään myös opintohallintojärjestelmätoimittajille, jotta he voivat päivittää/laatia omaa ohjeistustaan tältä osin. Ohjeeseen ei tule paljoa muutoksia verrattuna vuoteen 2018.

Kysymys: perusopetuksen läsnäolotiedot: onko kyse koska kyseisessä kunnassa lapsi aloittanut vai kyseisessä koulussa? Opiskeluoikeuden voimassaolo ja läsnä-tila: miten poikkeavat toisistaan?
Vastaus: Opiskeluoikeuden aloituspäivä koskee aina kyseistä opiskeluoikeutta kyseisessä koulussa. Jokaisella opiskeluoikeudella tulee siis olla oma aloituspäivänsä, joka on se, milloin oppija on aloittanut kyseisessä koulussa kyseisessä koulutusmuodossa. Ainoa poikkeus tästä on kaupungin/kunnan sisällä tapahtuvat koulun vaihdokset nuorten perusopetuksessa, jossa voidaan käyttää samaa opiskeluoikeutta niin kauan kuin oppilas suorittaa perusopetusta saman kaupungin/kunnan sisällä. Tällöin pitää huolehtia siitä, että aloituspäivä on se, jolloin oppilas on aloittanut perusopetuksen kyseisessä kunnassa. "Läsnä" on opiskeluoikeuden tila, joka kertoo, että oppija osallistuu tai on osallistunut koulutukseen sinä "Läsnä"-tilan alkupäivän ja sitä seuraavan opiskeluoikeuden tilan alkupäivän välillä. Opiskeluoikeuden voimassaolo taas on aikajakso, jonka alkupäivä on opiskeluoikeuden alkamispäivä ja loppupäivä opiskeluoikeuden päättymispäivä.

Kysymys: Lasketaanko ulkomainen vaihto lukio-opiskelijan läsnäoloon vai onko tilapäisesti keskeytynyt jolloin ei ilm lasketa.
Vastaus: KOSKI-palveluun ulkomailla (vaihdossa) olevalle lukio-opiskelijalle siirretään opiskeluoikeuden lisätietoihin tieto ulkomaanjaksosta (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-6-9-5) sekä ulkomaanjakson ajalle opiskeluoikeuden tilaksi "Väliaikaisesti keskeytynyt". Aika, jolloin opiskelijan opiskeluoikeuden tila on KOSKI-palvelussa "Väliaikaisesti keskeytynyt" ei kuluta lukion opiskeluaikaa, mutta vaihtoaikana tehdyt suoritukset, jotka tunnustetaan osaksi opiskelijan lukion oppimäärän suoritusta ilmeisesti kuluttavat opiskeluaikaa. Valtionosuudet-yksikkö ohjeistaa aikanaan, miten osaksi lukion oppimäärää tunnustetut, vaihto-opiskelun yhteydessä suoritetut opinnot kuluttavat lukion opiskeluaikaa.

Kysymys: Viimevuonna oli haasteita suoriterekisterin kanssa, onko toiveita että työllistäisi tänä keväänä vähemmin?
Vastaus: Ainakin siinä mielessä on, että suoritusrekisteriin ei kevään 2019 toisen asteen yhteishaussa pääse tekemään käsin muutoksia, vaan koulutuksen järjestäjä voi päivittää tietoja vain KOSKI-palvelun kautta. Näin koulutuksen järjestäjä voi keskittyä pelkästään siihen, että tiedot ovat oikein KOSKI-palvelussa.

Kysymys: Miten keskeytys merkitään aikuisten perusopetuksen opiskelijalle kun on aloittanut vanhempainvapaan? Onko se tilapäisesti keskeytynyt kun ei ole varmaa palaako?
Vastaus: Jos opiskelija ilmoittaa keskeyttäneensä opinnot vanhempainvapaan ajaksi, hänelle merkitään toistaiseksi KOSKI-palveluun opiskeluoikeuden tilaksi "Väliaikaisesti keskeytynyt". Jos opiskelija jossain vaiheessa tulkitaan eronneeksi, hänen opiskeluoikeutensa päätetään tilaan "Eronnut". Siihen, missä vaiheessa opiskelija voidaan tulkita eronneeksi, ei ole mitään yleispätevää ohjetta, vaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava nämä tapaukset tilanne kerrallaan.

Kysymys: Armeijassa tai raskaana oleva opiskelija? onko väliaikaisesti keskeytynyt
Vastaus: Kyllä, jos opiskelija on ilmoittanut keskeyttävänsä opinnot armeijan tai raskauden vuoksi.

Kysymys: Onko 10luokkalaine jonka opinnot päätyy katsotaan eronneeksi mukana yhteishaussa?
Vastaus: Yleissivistävässä koulutuksessa eronneen tai eronneeksi katsotun oppijan opiskeluoikeuden päättävä tila on aina "Eronnut" (ei siis "Katsotaan eronneeksi"). Eronnut kymppiluokkalainen voi osallistua toisen asteen yhteishakuun ihan normaalisti, ja hänen tekemänsä arvosanakorotukset otetaan huomioon valintalaskennassa, mutta hän ei saa valinnassa lisäpisteitä suoritetusta kymppiluokasta.

Kysymys: Mikä olikaan se viimeinen päivä päättönumeroille Kosken kannalta?
Vastaus: Toisen asteen yhteishaun kannalta peruskoulun päättävien arvosanatiedot ja muut suoritustiedot tulee olla oikein siirrettynä KOSKI-palveluun 28.5.2019 mennessä.

Kysymys: Kehitysehdotus: näkymä toisen järjestäjän koulusta tulleen oppilaaan tietoihin kuten lisätiedot (eri tuet) ja eropvm. Jos joudutaan kyselemäänlipuilla ja lapuilla.
Vastaus: Tällaisia toiminnallisuuksia voidaan ehkä tulevaisuudessa toteuttaa, jos tälle ei ole juridisia esteitä. Kun huoltajatoiminnallisuus saadaan osaksi KOSKI-palvelua (eli, että huoltaja voi katsoa ja jakaa huollettavansa KOSKI-palveluun tallennettuja suoritustietoja), huoltaja voi itse jakaa tiedot sähköisesti koululle jakolinkillä. Toki tämäkään ei siirrä tietoja automaattisesti uuden koulun järjestelmään.

Kysymys: Opiskeluoikeuden voimassaoloaika näyttää tulevan aloituspäivästä opintohallintojärjestelmästä. Eli tämä päivä tulee valmistavan opetuksen oppilaille. Pitääkö ne nyt korjata takautuvasti sille päivälle kun valmistavasta on siirtynyt perusopetuksen puolelle ?
Vastaus: Opiskeluoikeuden alkamispäivä päätellään tällä hetkellä opiskeluoikeuden kronologisesti ensimmäinen tilan päivämäärästä. Jos näiden havaitaan olevan väärin, ne pitää korjata uudella siirrolla, jolloin KOSKI-palvelu osaa päätellä opiskeluoikeuden alkamispäivän oikealle päivämäärälle asetetusta ensimmäisestä opiskeluoikeuden tilasta. Opiskeluoikeuden alkamispäivämäärä tarkoittaa siis sitä päivämäärää, jolloin kyseinen opiskeluoikeus kyseisessä koulutusmuodossa on alkanut. Tämä määrittely kattaa siis tapaukset, joissa opiskeluoikeus saattaa vaihtua toiselle koululle (nuorten perusopetus silloin, kun koulua vaihdetaan saman kaupungin/kunnan sisällä ja jatketaan samalla opiskeluoikeudella) tai kun opiskeluoikeus pysyy koko ajan saman koulun sisällä (kaikki muut opiskeluoikeudet kuin nuorten perusopetuksen opiskeluoikeus, jossa koulun vaihdon saman kaupungin/kunnan sisällä yhteydessä jatketaan samalla opiskeluoikeudella).

Kysymys: Miten huoltajille tiedotetaan että heille tulee näkymä lapsensa tietohin ? Saako koski huoltajuuden tiedot VTJ:Stä ?
Vastaus: Oma Opintopolun huoltajatoiminnallisuutta ei olla vielä suunniteltu, eikä siihen liittyvästä tiedottamisesta olla vielä päätetty mitään. KOSKI saa huoltajuuteen liittyvät tiedot VTJ:stä Opintopolun oppijanumerorekisterin kautta.

Kysymys: onko lukiolaisten osalta pelkkä aloituspäivä mistä rahoituksen perusteena katsotaan opiskelijan opiskeluaika
Vastaus: Tästä ohjeistaa Valtionosuudet-yksikkö, mutta voitaneen olettaa, että opiskelijan opiskeluaikaa katsotaan siitä, kun hän on aloittanut lukiokoulutuksen jossain oppilaitoksessa.

Kysymys: miten sitten kun opiskelija vaihtaa lukiota, on ohjeistettu että aloituspäivä on se päivä milloin on aloittanut kyseisessä lukiossa?
Vastaus: Juuri näin, eli lukion opiskeluoikeuden aloituspäivä on KOSKI-palvelussa se päivä, milloin opiskelija on aloittanut lukiokoulutuksessa kyseisessä oppilaitoksessa. KOSKI-palvelussa ei toistaiseksi ole opiskelijalla tai opiskeluoikeudella sellaista tietoa, milloin kuinka paljon opiskelija on kuluttanut opiskeluaikaa, vaikka tämä voidaan 2017-18 lukuvuonna ja siitä eteenpäin lukiokoulutuksen aloittaneista KOSKI-datan pohjalta päätellä.

Kysymys: Miten nuo 9. luokkalaisten käyttäytymisen numerot Koskessa, nythän ei 9. luokkalaisille saisi näkyä noita käyttäytymisen arviointeja todistuksessa 9. vuosiluokan osalta
Vastaus: Juuri näin, eli päättötodistukseen tai 9. vuosiluokan todistukseen (luokalle jääneillä) ei siirretä käyttäytymisen arviointia. Päättötodistuksella ei KOSKI-tietomallissa ole käyttäytymisen arvioinnille edes paikkaa.

Kysymys: Voitaisiinko näkyvyttä rajoittaa myös opiskeluoikeuden tyypin mukaan (ei vain toimipaikan) nyt esiopetuksen siirroista vastaava näkee kaiken ?
Vastaus: KOSKI-palveluun on tulossa katseluoikeus pelkkää esiopetusta varten. Tällaisella katseluoikeudella näkee siis vain kyseisestä oppilaitoksesta/koulutustoimijasta tehdyt esiopetuksen tiedonsiirrot/tallennukset.

Kysymys: Kesäkuussa koskesta saadaan lukiiolaisten ainevalinnat myös uskonto/et ainenet. Koski hyväksyy vain yhden aineen suorituksen joten enää ei voi estää muita siirtymästä älä huomio koski siirrossa toiminnolla ?... pitää siis siirtää kaikki uskontokurssit tavalla tai toisella ?
Vastaus: Lukiosuorituksessa voi olla vain yksi katsomusaineen suoritus, eli toisessa katsomusaineessa suoritetut kurssit pitää siirtää sen opiskelijan pääkatsomusaineen alle syventävinä tai soveltavina kursseina. Se, ovatko muussa katsomusaineessa suoritetut kurssit pääkatsomusaineen alla syventäviä vai soveltavia tai sekä että kurssista riippuen, määritellään lukion paikallisessa opetussuunnitelmassa.

Kysymys: Kesäkuussa koskesta saadaan lukiiolaisten ainevalinnat myös uskonto/et ainenet. Koski hyväksyy vain yhden aineen suorituksen joten enää ei voi estää muita siirtymästä älä huomio koski siirrossa toiminnolla ?... pitää siis siirtää kaikki uskontokurssit tavalla tai toisella ?
Vastaus: Lukiosuorituksessa voi olla vain yksi katsomusaineen suoritus, eli toisessa katsomusaineessa suoritetut kurssit pitää siirtää sen opiskelijan pääkatsomusaineen alle syventävinä tai soveltavina kursseina. Se, ovatko muussa katsomusaineessa suoritetut kurssit pääkatsomusaineen alla syventäviä vai soveltavia tai sekä että kurssista riippuen, määritellään lukion paikallisessa opetussuunnitelmassa.

Kysymys: Missähän voisi olla vika, kun eskareiden osalta erityisen tuen päätös ei siirry, vaikka tiedot aivan samoin, kuin peruskoululaisilla? Pidennetyn oppivelvollisuuden tieto siirtyy kyllä.
Vastaus: Tässä kannattaa olla yhteydessä opintohallintojärjestelmätoimittajaan. Kyse on joko siitä, että opintohallintojärjestelmästä ei pysty erityisen tuen tietoja siirtämään esiopetuksen opiskeluoikeuteen, tai siitä, että kirjaukset on tehty väärin. Opintohallintojärjestelmätoimittaja on paras vastaamaan tässä tapauksessa siihen, kummasta on kyse.

Kysymys: Millä tasolla tarvitaan (lukion opiskeluoikeudessa) rahoitustieto siis koskeen näiden Tilapäisten keskeyttämisten osalta - lukukausittain vain tarkat päivämäärät?
Vastaus: Väliaikaisesta keskeyttämisestä ei tarvitse rahoitustietoa KOSKI-palveluun.

Kysymys: Nyt on ollut ilmiönä aikuisten perusop., että koskivirheitä on ollut mm lyhenteiden herjalla, korjaantuvat itsestään viimeistään kahden vuorokauden aikana. Miksi tekee tällaista?
Vastaus: Tähän kysymykseen ei valitettavasti pysty vastaamaan ilman esimerkkiä, eli asiasta kannattaa laittaa tukipyyntö KOSKI-palveluosoitteeseen.

KOSKI/eHOKS-klinikka 12.4.2019 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Opiskelija on aloittanut opinnot elokuussa 2017 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa toimitilahuoltajan opinnot. Hän on siirtynyt elokuussa 2018 suorittamaan Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinnon toimitilahuollon osaamisalaa ja hänelle on tunnustettu aiemmassa tutkinnossa suorittamansa opinnot. Nyt opiskelija siirtyy opiskelemaan saman tutkinnon kiinteistönhoidon osaamisalaa. Opiskelijalla on suoritettuna toimitilahuollon osaamisalasta yksi pakollinen tutkinnon osa, joka ei kuulu kiinteistöhoidon osaamisalaan. Miten toimitaan, luommeko opiskelijalle uuden opiskeluoikeuden?  Olisi hienoa, jos tästä saisi ”rautalankamallin”, koska on tutkintoja, joissa osaamisalan vaihtaminen on tutkinnon rakenteen takia vaikea asia, kun on suoritettuna tutkinnon osa, joka ei kuulu toiseen osaamisalaan. 
Vastaus: Osaamisalat tuodaan KOSKI-palveluun aikajaksotietoina. Osaamisalalle siis merkitään alku ja loppupäivämäärä ja listalle tuodaan uusi osaamisala aloituspäivineen. Jos opintohallintojärjestelmä ei mahdollista päivämäärärakenteena osaamisalan tuontia, pitää olla yhteydessä opintohallintojärjestelmän toimittajaan. Uutta opiskeluoikeutta ei siis tarvitse luoda. Edelliseen osaamisalaan liittyvälle pakolliselle tutkinnon osalle ei löydy tässä tapauksessa paikkaa tutkinnon rakenteesta siirryttäessä toiseen osaamisalaa, joten koulutuksen järjestäjän on tutkittava, löytyykö tutkinnon rakenteesta sellaisia valinnaisia tutkinnon osia, jotka edellisessä osaamisalassa suoritettu pakollinen tutkinnon osa korvaisi joko kokonaan tai osittain. Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista koskevissa sisältökysymyksissä voi olla yhteydessä OPH:n ammatillisen koulutuksen yksikköön.

Kysymys: Oliko nyt niin, että ns. ulkopuolisten maksupallisena palveluna tuotettujen oppisopimusten rahoitusmuoto on aina merkattava 6?
Vastaus: Kyllä, alihankkija merkitsee aina rahoitusmuodoksi ”Muuta kautta rahoitettu”.

Kysymys: Opiskelijalle tunnustetaan korkeakouluopintoja, jotka on suoritettu korkeakoulun asteikolla 0-3. Millä asteikolla arvosana laitetaan opiskelijan suorituksiin?
Vastaus: Sillä asteikolla, jota suorituksessa käytetään muutenkin, eli suoritus joudutaan muuntamaan kyseistä asteikkoa vastaavaksi.

Kysymys: Mitä ovat tiedot, joita Kela hakee koulumatkatukitiedosta Koskesta?
Vastaus: Ammatillisessa koulutuksessa opiskeluoikeuden tilatietojen lisäksi suorituksen tiedoissa oppilaitoksen toimipiste on Kelan koulumatkatuen myöntämistä varten tarpeellista tietoa. Jos tällä hetkellä oppilaitokset siirtävät vain oppilaitostietoa toimipistetietona, suosittelemme siirtymään välittämään oikeaa toimipistetietoa. Toimipistetieto välitetään rakenteessa: https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-4. Lisäksi lisätietoihin merkittävät majoitustiedot sekä ulkomaanjaksot vaikuttavat koulumatkatukien myöntämiseen. Myös koulutussopimuksiin merkittävien tietojen perusteella tarkistetaan koulumatkatuen määrä, sillä koulutussopimuspaikan sijainti vaikuttaa koulumatkan pituuteen.

Kysymys: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden 79/011/2014 mukaisesti tutkintoa suorittanut lähihoitaja tulee suorittamaan toista osaamisalaa. Hänelle tunnustetaan uuteen tutkintoon kasvun ja osallisuuden edistäminen; hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen vanhan tutkinnon kasvun tukeminen ja ohjaus; hoito ja huolenpito; kuntoutuksen tukeminen - tutkinnon osista. Jotta todistukseen voidaan merkata suoritettu uusi tutkinnon osa, tulee opiskelijan suorittaa myös valinnainen tutkinnon osa 15 osp. Voiko tätä valinnaista osaa myös tunnustaa vanhasta tutkinnosta?
Vastaus: Tämä kysymys ei ole ymmärrettävässä muodossa näin. Kysyjän kannattaa ottaa yhteyttä KOSKI-palveluosoitteeseen.

Kysymys: Jos opiskelijan suorittamasta ylimääräisestä tutkinnon osasta annetaan erillinen todistus, pitääkö ko. suoritus olla erillisellä opiskeluoikeudella?
Vastaus: Ei tarvitse olla, jos on suoritettu tutkinnon suorituksen yhteydessä, mutta saa olla.

Kysymys: Valmassa kun korotetaan perusopetuksen oppimäärän arvosanoja. Mitä kautta arvosana tulisi siirtää KOSKI-palveluun? Pystyykö sen siirtämään samalta VALMA-opiskeluoikeudelta vai täytyykö jotenkin tehdä perusopetuksen opiskeluoikeus jossa korotettu arvosana siirretään?
Vastaus: Luodaan uusi perusopetuksen opiskeluoikeus, jossa päätason suorituksena on kyseisen oppiaineen (aikuisten tai nuorten opetussuunnitelman mukaisen) oppimäärän suoritus, jolle korotettu arvosana siirretään.

Kysymys: Koulutus- ja oppisopimukset siirtyvät Koskeen heti niiden kirjaamisen jälkeen. Opettajat eivät aina muista käydä kirjaamassa sopimukseen tietoa Hylätty, jos koso/opso ei olekaan toteutunut niin kuin on suunniteltu. Eikö näiden tietojen tulisi siirtyä Koskeen vasta siinä vaiheessa, kun siihen kirjataan joko Hyväksytty- tai Hylätty -tieto? Parhaassa tapauksessa opiskelijan tiedoissa näkyy esim. tammikuulle 2019 suunniteltu koso vaikka opiskelija on eronnut oppilaitoksesta joulukuussa. Tällaisen tiedon ei tulisi olla Koskessa niin kuin se olisi toteutunut.
Vastaus: Koulutussopimuksissa tai oppisopimuksissa ei ole tietoa hyväksytty tai hylätty, vaan ne ovat aikajaksotietoja. Tieto koulutussopimuksista ja oppisopimuksista pitää kirjata KOSKI-palveluun viimeistään silloin, kun sopimus alkaa. Myös ulkomailla suoritetut oppisopimukset/koulutussopimukset kirjataan koulutussopimuksien alle. Jos opiskelija katsotaan eronneeksi, ei tarvitse koulutussopimusten aikajaksotietoja käydä korjaamassa, koska opiskeluoikeuden tila on ensisijainen tieto. Jos opiskelija on päivänkään läsnä koulutussopimuksessa/oppisopimuksessa, tuodaan hänelle tieto sopimuksen aloitus- ja päättymispäivämäärästä. Jos opiskelija ei aloita suunniteltua oppisopimus-/koulutussopimusjaksoa, poistetaan ennakkoon tuotu, toteutumaton tieto KOSKI-palvelusta.

Kysymys: Miten KOSKI-palveluun siirretään tieto, jos opiskelija ei tule saamaan todistusta lisäpistekoulutuksen suorittamisesta? Päätteleekö laajuudesta vai mistä?
Vastaus: Tämä kysymys ei ole ymmärrettävässä muodossa näin. Kysyjän kannattaa ottaa yhteyttä KOSKI-palveluosoitteeseen.

Kysymys: Muistanko kuulleeni oikein, että on tulossa uudet ohjesivustot KOSKI- palveluun ja/tai eHOKS:aan? Monta vikiä, reformintuki, laki ja asetus. Selkeä yksi ohjeistuspaikka olisi tosi hyvä
Vastaus: KOSKI-palvelun wiki on sama https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Koski, mutta sivuille on tekeillä uusia kuvallisia ohjeita miltä opiskeluoikeuksien tulisi näyttää. EHOKS—palvelulla on samalla sivustolla oma wiki-sivunsa: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/eHOKS. Pyritään luomaan myös yksi sivu, josta löytyy linkit kaikkiin tarpeellisiin ohjeisiin.

Kysymys: Kun muu ammatillinen koulutus (ei tutkintoon johtava) siirretään Koskeen, miten opiskelijat kirjataan Primukseen? Meillä on tähän asti opiskelijalajina käytetty kohtaa ”lisäkoulutus” ja Tutkinto-kohdassa Opiskelu-välilehdellä on ”Muu ammatillinen koulutus”, tutkintotyyppinä on ”Ei tutkintotavoitetta”. Tutkintokoodina meillä on näillä opiskelijoilla 999900.  Nyt kun tiedot menevät Koskeen, onko tämä oikea tapa kirjata ko. tiedot?
Vastaus: Opintohallintojärjestelmään tehtäviin kirjauksiin liittyvissä kysymyksissä kannattaa olla yhteydessä opintohallintojärjestelmätoimittajaan asiakaspalveluun.

Kysymys: Pitääkö korjata opiskelijavuosiraportille väärin kertyviä päiviä vanhoista HOJKS opiskelijoista vai pystyykö rahoitusyksikkö tulkitsemaan vuosikertymät oikein opinto-oikeuden mukaan?
Vastaus: Kysymykseen vastaamisessa pitäisi tietää, miten päivät kertyvät väärin, mutta lähtökohtaisesti kaikki virheet tulee korjata, jotta ei tarvitse tulkita mitään.

Kysymys: Miten tunnustetun tutkinnonsan pitäisi näkyä oppijan tiedoissa, kun sitä katsoo KOSKI-palvelusta?
Vastaus: Tutkinnon osa tulee samaan listaan muiden tutkinnon osien kanssa eli näyttää avaamatta aivan samanlaiselta kuin muut tutkinnon osat. Laajentamalla tutkinnon osan tiedot tutkinnon osan nimen vieressä olevasta ”+”-painikkeesta, tunnustetun tutkinnon osan tiedoissa pitäisi näkyä kenttä ”Tunnustettu”. Tämän kentän alla taas pitäisi näkyä kentät ”Selite”, jossa on tunnustamiseen liittyvä todistusviite (eli kerrotaan, millä perusteella osaamista on tunnustettu) sekä kenttä ”Rahoituksen piirissä”, joka kertoo, onko tunnustettu tutkinnon osa rahoituksen piirissä vai ei (saa arvon ”kyllä” tai ”ei”).

Kysymys: Onko maahanmuuttajille suunnattuun opetukseen omaa rahoituskoodia?
Vastaus: Ei ole jos kyse on VOS-rahoituksesta.

Kysymys: Kuinka korjataan, kun kustannuskyselyssä näkyy virheellistä, Koskesta haettua suoritustietoa (joka siis toki on meiltä sinne väärin siirretty)? Meillä kyse on majoituksen tiedoista
Vastaus: Tiedot on korjattava KOSKI-palveluun, josta rahoituksen laskenta ajaa ne uudelleen kustannuskyselyn pohjaksi.

eHOKS-Kysymykset

eHOKS-wiki https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/eHOKS

• Liity postituslistalle ja tule mukaan avoimiin demoihin ja webinaareihin! Tarkempia tietoja wiki-sivulta.

Kysymys: Milloin eHoksin syöttökäyttöliittymään pääsee tutustumaan?
Vastaus: Järjestämme syöttökäyttöliittymästä toukokuun aikana demon. Tarkempi ajankohta julkaistaan wikin demojen ja webinaarien sivulla, https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Avoimet+demot%2C+webinaari+ja+muut+tilaisuudet. Olemme ajankohdasta myös erikseen yhteydessä tiedossamme oleviin oppilaitoksiin, jotka mahdollisesti tulisivat käyttämään syöttökäyttöliittymää tietojen tallentamiseen.

Kysymys: onko niin, että eHoksiin(kaan) ei tule mahdollisuutta siirtää tietoja esim. excelillä?
Vastaus: eHOKSiin siirretään tietoja tiedonsiirtorajapinnalla tai syöttökäyttöliittymän avulla. Tiedonsiirto excelillä ei ole ollut alun perin suunnitelmissa.

Kysymys: Mitä se käytännössä tarkoittaa, että opintohallintojärjestelmän toimittaja pystyy tuottamaan eHOKS mahdollisuuden vasta syksyllä? Tuleeko tästä jotain ongelmaa ja haastetta koulutuksen järjestäjille, jos niin millaisia?
Vastaus: Koulutuksen järjestäjän haaste tässä tilanteessa on saada toteutettua tietojen tallentaminen lain edellyttämään määräaikaan mennessä. Jos tiedonsiirtoon rajapinnan kautta ei ole mahdollisuutta, tietoja voi tallentaa syöttökäyttöliittymällä. Suurten opiskelijamäärien HOKS-tietojen tallentaminen syöttökäyttöliittymällä on koulutuksen järjestäjille kuitenkin haastavaa, koska syöttökäyttöliittymää ei ole alun perin tarkoitettu tähän tarkoitukseen. Opetushallitus on tietoinen tästä ongelmasta, ja pyrkii löytämään tilanteeseen ratkaisua myös yhdessä opintohallintojärjestelmätoimittajan kanssa.

Kysymys: Oppisopimus on ostettu toiselta koulutuksen järjestäjältä ja suoritukset kirjautuvat sinne - saako ehoksista haettua tietoja suorituksista omaan järjestelmään? Vai onko eHoks alussa vain yksisuuntainen?

Vastaus: eHOKS on yksisuuntainen. Tiedonsiirtoa eHOKSista koulutuksen järjestäjien paikallisiin järjestelmiin ei ole suunniteltu. Koulutuksen järjestäjä voi katsoa omien opiskelijoidensa HOKS-tietoja eHOKSissa. eHOKS ei kuitenkaan näytä todennettuja suoritustietoja, vaan ne ovat Koskessa.

KOSKI-klinikka 5.4.2019 (Yleissivistävä koulutus) - Seuraava yleissivistävän koulutuksen KOSKI-klinikka pääsiäisen jälkeen 26.4.

Kysymys: Visman ohjesivuilla on edelleen lause alakoulusta yläkouluun siirtyvän osalta: "Jos ei ole yhtenäiskoulu, oppilaan kortti tulisi kopioida seuraavalle kouluasteelle.". Onhan nyt niin, että tämä ohje on ns. vanhentunut ja kopiokortteja ei tarvitse tehdä 7. luokkalle siirtyvistä missään tapauksissa?
Vastaus: KOSKI-palvelun kannalta oppilas voi jatkaa samalla opiskeluoikeudella vaihtaessaan koulua saman koulutustoimijan sisällä. Tällöin KOSKI-palvelussa oppilaan opiskeluoikeudessa vanhan koulun nimi vaihtuu uudeksi kouluksi, mutta edellisessä koulussa suoritetut (eli KOSKI-palvelussa vahvistetut) vuosiluokkasuoritukset jäävät vanhan koulun alle. Koulun vaihtotapauksissa saman kaupungin/kunnan sisällä voi toimia myös niin, että vanhan koulun alla ollut opiskeluoikeus päätetään ”Eronnut”-tilaan, ja uusi koulu luo oppilasta varten KOSKI-palveluun uuden opiskeluoikeuden.

Kysymys: Onko tullut valtionosuudet-yksiköltä vastausta siihen tuleeko lukiosta lähtevien vaihto-opiskelijoiden tila merkitä väliaikaisesti keskeytyneeksi sen lisäksi, että heille täytetään tiedot ulkomaanjaksosta?
Vastaus: Valtionosuudet-yksiköltä on saatu seuraava vastaus: ”Vielä ainakin toistaiseksi ohje on, että koulutuksen järjestäjän tulisi tehdä (väliaikainen) keskeyttämispäätös tälle opiskelijalle siksi ajaksi, kun hän on muualla vaihto-opiskelijana. Tällöin häntä ei saa laskea mukaan rahoituksen perusteena oleviin opiskelijoihin tilastointipäivän ilmoituksessa.  Tältä poissaoloajalta hyväksi luettavat kurssit vähentävät kuitenkin rahoituksen perusteeksi ilmoitettavaa 4 vuoden enimmäisaikaa.” Eli KOSKI-palvelussa vaihtoon lähtenyt lukio-opiskelija merkitään väliaikaisesti keskeyttäneeksi.

Kysymys: Onko YTL:n kanssa jo selvitetty, milloin hakevat Koskesta valmistuneiden tiedot? 
Vastaus: YTL ei käytä KOSKI-palvelun tietoja tänä keväänä. KOSKI-palvelua hyödynnetään lukiosta valmistuvien osalta YTL:ssä aikaisintaan ensi syksynä.

Kysymys: Tilastokeskus - onko tulossa ohjeita Kosken osalta lukioiden syksyn tilastointiin liittyen?
Vastaus: Tilastokeskus on lähettänyt asiasta tiedotteen, jossa kerrotaan tiedonkeruiden siirtymisestä KOSKI-palvelun hyödyntämiseen http://tilastokeskus.fi/keruu/olvt/files/oprek19_koski_tiedote_fi.pdf. Tämän tarkempaa ohjeistusta ei sinänsä tarvita, vaan koulutuksen järjestäjän on ainoastaan huolehdittava, että opiskeluoikeus- ja suoritustiedot ovat KOSKI-palvelussa oikein.

Kysymys: Haetaanko korkeakoulujen yhteishaun suoritustiedot koskesta lukiosta hakevien osalta?
Vastaus: Korkeakouluhakua varten haetaan vain tiedot ylioppilastutkinnoista, jotka Opintopolun suoritusrekisteri saa suoraan YTR:stä. Toistaiseksi ei olla ilmoitettu, että KOSKI-palvelusta tarvittaisiin korkeakouluhakuja varten lukiosuoritusten tietoja.

Kysymys: Milloin 9. luokan päättävien kohdalle voi kirjata arv.valmistumispäivän ja valmistumispäivän? Miten toimitaan valmistumispäivän osalta lukiossa?
Vastaus: Arvioitu päättymispäivä siirtyy vain lukion opiskeluoikeuksissa, joissa se on vain opiskeluoikeuden keston lisätieto KOSKI-palvelussa. Tietoa voi käyttää esimerkiksi sen tarkistamiseen, puuttuuko joiltain oppilailta päättötodistuksen vahvistus. Valmistumispäivän ja suorituksen vahvistuksen voi kirjata silloin, kun opiskelijan arvosanat ovat selvillä. Arvioinnit tulee kirjata viimeistään 27.5. mennessä. Ohje pätee myös lukioiden opiskeluoikeuksiin.

Kysymys: Miten saadaan lisäopetuksen oppilaiden tiedot korotettujen arvosanojen osalta siirtymään oikein KOSKI-palveluun?
Vastaus: KOSKI-palveluun pitäisi tallentua tieto siitä, että kyse korotetusta arvosanasta. Jos opintohallintojärjestelmästä ei tätä tietoa voida tällä hetkellä siirtää, tallennetaan tieto arvosanasta tavallisena arvosanana. Yhteishaussa osataan kyllä ottaa huomioon parempi arvosana.

KOSKI-klinikka 29.3.2019 (Ammatillinen koulutus)

Tiedotettavaa:
Ammatillisen koulutuksen suoritustietoraportit tuotantoon huhtikuun alussa.
OPH:n eHoks edustajat ovat paikalla seuraavassa KOSKI-klinikassa 12.4.2019
Vipusen raportointivälineeseen keskittynyt KOSKI-klinikka 3.5.2019

Kysymys: Perustutkintoa suorittava opiskelija valitsee 30 osp:n laajuisen tutkinnon osan toisesta perustutkinnosta. Kyseinen tutkinnon osa on pakollinen toisessa tutkinnossa. Tämä tutkinnon osa ei voi näkyä opiskelijan todistuksessa 30 osp:n laajuisena, vaan 15 osp:n laajuisena. Millaisilla tiedoilla tällainen tutkinnon osa siirretään Koskeen? 15 osp vai 30 osp? Onko pakollinen/valinnainen tiedoilla mitään merkitystä Koskessa?
Vastaus: Pakollisuus/valinnaisuus määritellään aina suhteessa siihen mitä tutkintoa suoritetaan. Eli tässä tapauksessa tutkinnon osa on valinnainen tutkinnon osa toisesta ammatillisesta perustutkinnosta. KOSKI-palveluun ja todistukselle merkitään tiedot tutkinnon osien laajuuksista aina tosiasiallisen laajuuden mukaisesti.

Kysymys: Meillä oli yhden tutkinnon osan koulutus, ja opiskelijat suorittivat vain yhden tutkinnon osan ja koulutus loppui, eli oli pakko merkitä suoritus valmiiksi. Mutta yksi opiskelijoista suoritti osanäytön myös toisesta tutkinnon osasta. Nyt hänen kohdalla KOSKI palvelu herjaa, että valmiiksi merkityllä suorituksella on keskeneräinen osasuoritus, miten saadaan tieto siirtymään KOSKI-palveluun?
Vastaus: KOSKI-palvelulla on valmius ottaa vastaan tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista (osanäytöistä) koostuvia suorituksia, mutta integraatiot opintohallintojärjestelmistä eivät ole vielä valmistuneet. Käytännössä siis osanäyttöjen tietoja ei voi tällä hetkellä vielä viedä KOSKI-palveluun. Lisäksi esim. YTO:jen osa-alueiden suorituksia ei voi tuoda KOSKI-palveluun ja merkitä opintoja valmiiksi jos koko YTO:a ei ole suoritettu. Tämä vaatii kehitystä KOSKI-palvelun päässä. Tällä hetkellä ratkaisu on siirtää tiedot vain suoritetusta tutkinnon osasta. Sitten, kun tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuvien suoritusten siirtäminen KOSKI-palveluun onnistuu, tässä esimerkissä mainitun tapauksen voi siirtää KOSKI-palveluun kahdella eri tavalla: kahtena opiskeluoikeutena, joissa toisessa päätason suorituksen tyyppinä ”Ammatillinen tutkinnon osa/osia” ja toisessa ”Tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuva suoritus”, tai sitten yhtenä opiskeluoikeutena, jonka sisällä on kaksi edellä mainittua päätason suoritusta.

Kysymys: Milloin opiskelijan aloituspäivä tulee Kosken raporttiin mukaan?
Vastaus: Aloituspäivämäärän lisääminen raportille on työlistalla, tarkkaa päivämäärää milloin lisäys raporttiin tehdään emme voi antaa.

Kysymys: Osaako KOSKI huomioida lomajaksot erityisen tuen opiskelijatyöpäivälaskennassa? KOSKI-raportti laskee vain erityisen tuen päivät yhteen, vaikka erityisen tuen alkamis-loppumis-ajalle ajoittuu lomajakso, joka on myös kirjattu KOSKI-palveluun.
Vastaus: KOSKI-raportti ei tee (rahoitukseen, tilastointiin jne. liittyviä) päättelyitä, vaan näyttää koulutuksenjärjestäjälle sen tiedon, jonka koulutuksenjärjestäjä on siirtänyt KOSKI-palveluun. KOSKI-raporttien tehtävä on olla tarkistusraportti, jonka tietoja voi suoraan verrata oman opintohallintojärjestelmän tietoihin. Valtionosuudet-yksikkö tekee rahoituksen laskentaa varten KOSKI-palvelun tietojen pohjalta omat raporttinsa, joissa tällaista päättelyä kyllä käytetään.

Kysymys: Onko muilla ilmennyt OPH:n kustannuskyselyssä virheitä, joita ei pysty selvittämään Koskesta tai Vipusesta? Esim. ala/tutkinto, josta varmasti tiedetään, ettei järjestetä esim. vos-koulutuksena, mutta silti siitä on kertynyt OTV.tä? Miten voi korjata virheellisen tiedon, jos lähdettä ei pysty selvittämään?
Vastaus: Valtionosuudet-yksikkö on lähettänyt tiedotteen 29.3.2019 jossa avataan KOSKI-palvelun ja kustannustiedonkeruun raportin tietojen eroavaisuutta: https://www.oph.fi/rahoitus/valtionosuudet/103/0/ammatillisen_koulutuksen_taloustiedot_2018
Kustannustiedon raporttia ei kannata suoraan verrata KOSKI-raporttiin, vaan verrata ainoastaan KOSKI -raporttia oman opintohallintojärjestelmän tietoihin.

Kysymys: Kun nyt tekee korjauksia, niin ne varmasti sitten välittyvät rahoituksen perusteena oleviin lopullisiin tietoihin?
Vastaus: Kyllä ehtivät rahoituksen perusteena oleviin lopullisiin tietoihin.

Kysymys: Milloin Koski tunnistaa pilottiryhmien rahoituskoodin 11? Ja milloin se näkyy Vipusessa? Tuodaanko Koskeen rahoituskoodilla 11 ammatillisen osaamisen pilotit 2019 myös Heikkojen perustaitojen ja puutteellisten digitaitojen varassa olevien osaamisen parantaminen opiskelijavuodet?
Vastaus: KOSKI-palveluun voi tuoda jo nyt pilottiryhmien mukaisia rahoituskoodeja. Ongelmana vaikuttaa olevan se, ettei opintohallintojärjestelmä lähetä näitä koodeja. Asiasta kannattaa olla yhteydessä opintohallintojärjestelmän tukeen.  Vipuseen täytyy rakentaa uudet päättelyt rahoituskoodien näyttämiseksi, tässä saattaa mennä aikaa. Heikkojen perustaitojen ja puutteellisten digitaitojen varassa olevien osaamisen parantamiseen kohdennettuja opiskelijavuosia ei seurata erillisellä rahoituskoodilla, vaan ne kirjataan joko Valtionosuusrahoitteisen koulutuksen tai Työvoimakoulutuksen (OKM rahoitus) alle.

Kysymys: Onko jossakin KOSKI -palvelussa opiskelijan keskiarvo? Meillä tapaus: valmistuva opiskelija, joka hakee TAMKiin jatko-opintoihin, TAMK ohjeistanut, että Jos todistus ei ole valmiina 17.5., mutta kaikki tutkintoon liittyvät suoritukset on tehty ja keskiarvo Koski-palveluun merkitty, hakija voi toimittaa meille Koski-linkin suorituksiinsa 17.5. mennessä.
Vastaus: KOSKI-palvelussa on valmius vastaanottaa tieto painotetusta keskiarvosta, mutta opintohallintojärjestelmät eivät ole saaneet muutoksia valmiiksi niin että tietoa voisi vielä lähettää. Tässä kohtaa emme voi luvata, että painotettu keskiarvo näkyisi KOSKI-palvelussa opiskelijoilla 17.5.2019. Ammattikorkeakouluja on informoitu, että KOSKI-palvelusta ei vielä löydy tietoa painotetusta keskiarvosta. Yleisesti ottaen ammattikorkeakoulut ottavat sähköiset todistusvalinnat käyttöön vasta 2020.

Kysymys: Yhteiset tutkinnon osat: Lasketaanko suoritusrahoitukseen vain yhteisten tutkinnon osien suorituksista kertyneet osaamispisteet vai huomioidaanko suoritukset yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden suorituksista?
Vastaus: Asia on valtionosuudet-yksiköillä selvityksessä. Jos pykälät sallivat, niin suoritusrahoituksen pohjana on tarkoitus käyttää yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden suorituksia.

Kysymys: Kuinka vanhat ammatilliset opiskelutiedot opiskelija voi olettaa löytävänsä nyt Opintopolusta (KOSKI). Olihan niin, että valmistuneet perustutkinnot alkaen 2017 ja valmistuneet ammatti-/erikoisammattitutkinnot alkaen 2018?
Vastaus: Kyllä. Kansalaisilta tulee kyselyitä usein miksi heidän vanhat ammatilliset tutkintonsa eivät näy Oma Opintopolku-palvelussa. Koulutuksenjärjestäjillä ei ole velvollisuutta vanhoja tutkintotietoja siirtää ja olemme jo opintopolussa informoineet, että ammatilliset tutkinnot näkyvät vuodesta 2018 eteenpäin poikkeuksena ops-pohjaiset perustutkintosuoritukset, jotka näkyvät vuodesta 2017 eteenpäin.

Kysymys: Miten estetään tilanne, että opiskelijan valmistumisen jälkeen toisen oppilaitoksen kautta linkitettyihin suoritustietoihin ei tule muutoksia -> esim. aiemmin merkityt suoritukset poistuu/muuttuu, jolla on vaikutuksia suoritusrahoitukseen?
Vastaus: Tällaista tilannetta ei voida valitettavasti mitenkään estää. Voidaan tehdä raportille lisäsarake, jossa näkyisi milloin viimeksi on linkitettyä opiskeluoikeutta päivitetty. Tällöin raportin kautta voisi seurata, ettei muutoksia ole tehty jälkikäteen.

Kysymys: Voisiko Vipusen raporttia käydä joskus yhdessä läpi klinikalla, jotta ymmärrämme mistä siellä on joku tieto tai miksi sieltä puuttuu joku tieto?
Vastaus: Kyllä tällainen Vipuseen keskittynyt klinikka voidaan pitää. 3.5.2019 sovittiin päivämääräksi Vipus-klinikalle.

Kysymys: Mihin esittää Vipusen raportteihin liittyviä toiveita?
Vastaus: OKM johtaa raportoinnin kehittämistä ja on palvelun tilaaja. Myös OPH:n valtionosuudet-yksikköön voi esittää toiveita. Myös KOSKI-palvelun palveluosoitteeseen lähetetyt toiveet kyllä välitetään eteenpäin.

KOSKI-klinikka 22.3.2019 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Lukion kaksoistutkinto-opiskelijoiden valmistuminen. Miten valmistumistieto siirretään KOSKI-palveluun, kun ovat aineopiskelijoita eikä heillä tule lukion osalta tutkinto täyteen?
Vastaus: Tällä hetkellä tulee toimia niin, että jos opiskelija on suorittanut tavoitteena olleet kokonaiset oppiaineet eikä suorituksissa ole yksittäisiä kursseja jostain oppiaineesta/joistain oppiaineista, opiskeluoikeus merkitään "Valmistunut"-tilaiseksi. Jos on muuten sama tilanne, mutta suorituksissa on yksittäisiä kursseja jostain oppiaineesta/joistain oppiaineista, opiskeluoikeus merkitään "Eronnut"-tilaiseksi. KOSKI-palvelun kehityksessä jossain vaiheessa muutetaan lukion aineopintojen opiskeluoikeuden tilojen validaatioita niin, että opiskeluoikeuden voi merkitä "Valmistunut"-tilaiseksi ilman, että kaikki oppiaineet ovat valmiita.

Kysymys: Perusopetuksen oppilas vaihtaa kesken lukuvuoden saman koulutuksen järjestäjän toiseen kouluun. Jos oppilas siirrettään Primuksessa vain vaihtamalla kortti toiseen kouluun, katoaa KOSKI-pääkäyttäjältä omasta järjestelmästä tieto siitä, että oppilas on ollut koulussa A alkulukuvuoden ja koulussa B loppulukuvuoden. Olemme ratkaisseet asian niin, että kesken lukuvuoden koulua vaihtavan osalta merkitsemme oppilaan eronneeksi koulusta A ja oppilas saa uuden opiskeluoikeuden koulussa B. Mutta onko tämä nyt turhaa?
Vastaus: KOSKI-palvelun näkökulmasta saman koulutuksenjärjestäjän koulujen välillä siirtyneen oppilaan lukuvuosisuorituksen tiedot voidaan vain suoraan siirtää samalla opiskeluoikeudella uudesta oppilaitoksesta. KOSKI-palvelun versiohistoriasta löytyy tieto siitä, että oppilas on aiemmin ollut toisessa oppilaitoksessa. Jos oppilaitoksen tarvitsee säilyttää itsellään tieto siirtyneistä oppilaista järjestelmissään, eikä opintohallintojärjestelmään voi tallennuksia muuten tehdä, voidaan siirtää oppilaitoksesta myös eroamistieto ja uusi oppilaitos luo uuden opiskeluoikeuden ko. oppijalle. Tällöin uuden oppilaitoksen tulee merkitä aloittamispäiväksi oppilaan tosiasiallinen oppilaitokseen saapumispäivä eikä lukuvuoden aloituspäivää.

Kysymys: Lukion vaihtoon lähteneistä opiskelijoista vielä tarkentava kysymys: Opiskelijalle täytetään kentät Vaihto alkaa, Vaihto päättyy, Vaihdon lisätiedot, Kohdemaa ja Liikkuvuuden tyyppi. Nyt katsoin, että Koski-klinikalla on ohjeistettu täyttämään myös Tilapäisen keskeyttämisen kentät. Eikö siis riitä, että opiskelijalle siirretään Vaihto alkaa ja Vaihto päättyy -kentät, josta päivämäärät siirtyvät koskeen? Jos vielä pitää täyttää Tilapäisen keskeyttämisen kentät, niin pitää tehdä tuplatyötä. 
Vastaus: Ohjeistus on, että vaihtotietojen lisäksi opiskelijan tilaksi tulee merkitä ”väliaikaisesti keskeytynyt”. Tällöin voidaan suoraan päätellä, ettei vaihtoaika kuluta opintoaikaa. Tarkistetaan vielä valtionosuudet-yksiköltä, tuleeko läsnäolotiedot merkitä jollain mulla tavalla, jos opiskelijan vaihdon aikana suorittamia opintoja luetaan hyväksi tunnustettuina kurssisuorituksina.

Kysymys: Voiko tulevat 1. luokkalaiset siirtää Primuksesta Koskeen ennen kuin seuraava lukuvuosi alkaa vai tuleeko odottaa lukuvuoden alkamista elokuussa? 
Vastaus: Voi siirtää, aloittaville 1. luokkalaisille pitää vain muistaa merkitä oikea seuraavan lukuvuoden aloituspäivämäärä. Samoin jos oppilas ei aloitakaan koulussa eikä siirry saman koulutuksenjärjestäjän toiseen oppilaitokseen, tulee oppilaan opiskeluoikeus käydä mitätöimässä KOSKI-palvelusta lukuvuoden alkaessa.

Kysymys: Eikös ollut niin, että jos opiskelija menee toiseen lukioon yhden jakson ajaksi meiltä, niin me laitamme hänet tilapäisesti keskeytyneeksi kyseiseksi ajaksi ja vastaanottava lukio merkitsee opiskelijan ko. jakson ajaksi läsnäolevaksi aineopiskelijaksi.
Vastaus: Jos suunnitelma on että opiskelija palaa takaisin samaan lukioon, niin kyllä käytetään väliaikaisesti keskeytynyt tilaa ja toinen lukio luo samalle opiskelijalle aineopiskeluoikeuden ja merkitsee hänet läsnäolevaksi ko. välille.

Kysymys: Milloin saadaan lukioille suoritusraportit, jotta voidaan tarkistaa lukiolaisten kurssisuoritukset ennen tilastokeskuksen 06/2019 ainevalintatiedonkeruuta?
Vastaus: Tällä hetkellä ollaan työstämässä nuorten perusopetuksen raporttia, jonka jälkeen otetaan työn alle lukioiden ja aikuisten perusopetuksen raportit. Raportit tulevat tänä keväänä.

KOSKI-klinikka 15.3.2019 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Talonrakennusalan erikoisammattitutkinnossa on tutkinnon osa "Rakentamisen laaja-alainen hallinta, 60 osp", jossa ammattitaidon osaamisen voi osoittaa suoritamalla tutkinnon osia talonrakennusalan ammattitutkinnosta. Opiskelija valitsee suoritettavakseen ammattitutkinnosta tutkinnon osat "Asbestityöt, 40 osp" ja "Korjausrakentaminen, 40 osp", joiden kauttaa saa suoritettua tutkinnon osan "Rakentamisen laaja-alainen hallinta, 60 osp". Miten tämä siirretään KOSKI-palveluun?
Vastaus: Luodaan KOSKI-palveluun talonrakennusalan erikoisammattitutkinnon suorituksen sisältävän opiskeluoikeuden lisäksi toinen opiskeluoikeus, jossa on päätason suorituksen tyyppinä "Ammatillisen tutkinnon osa/osia" ja tässä koulutuksena talonrakennusalan ammattitutkinto. Tähän tutkinnon osatavoitteiseen suoritukseen siirretään osasuorituksina nuo kaksi ammattitutkinnon tutkinnon osaa oikeilla laajuuksilla. Erikoisammattitutkinnon suoritukseen siirretään sitten tutkinnon osa "Rakentamisen laaja-alainen hallinta" tunnustettuna, ei-rahoituksen piirissä olevana osasuorituksena.

Kysymys: KOSKI-tiedotteessa 11.2.2019 sanottiin seuraavaa: ”Aikaisemmasta ohjeistuksesta poiketen jatkossa pyydetään rahoitusmuototiedon lähettämistä myös lomajaksoille sekä valmistumispäivälle.” Olemme kirjanneet ainoastaan 4 viikkoa pidemmät lomajaksot eli tarkoittaako tämä nyt sitä, että kirjaamme loman kahdessa jaksossa? Esimerkiksi tähän saakka on kirjattu: "LOMA 2.7.2018 – 18.8.2018 Rahoituksella 1 VOS". Kirjataanko jatkossa kaksi jaksoa näin: "LOMA 2.7.2018 – 29.7.2018 Rahoituksella 1 VOS" ja "LOMA 30.7.2018 – 18.8.2018 Rahoituksella 6 muuta kautta rahoitettu"?
Vastaus: Ei tarvitse muuttaa kirjauksia tältä osin, vaan lähetetään yhtenäinen lomajakso, jossa on oikea rahoitusmuoto. Rahoituksen laskenta vähentää yli neljä viikkoa kestävistä lomista tarvittavat päivät.

Kysymys: Opintopolun Koski-näkymässämme on kahdella erikoisammattitutkinnon suorittaneella opiskelijalla nyt kaksi erikoisammattitutkinto-välilehteä, sekä 3- että 4 -numerolla alkavalla tutkintokoodilla. Virhe on tullut ilmeisesti siirrettäessä uudelleen jo valmistuneet tutkinnon suorittaneet Koskeen sen jälkeen, kun tutkintokoodi on korjattu. Miten tuon 3-alkuisen välilehden saa pois?
Vastaus: Tämä johtuu siitä, että ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeuksiin oli tarkoituksetta jäänyt sellainen nuorten perusopetuksen puolelle alunperin rakennettu ominaisuus, että vahvistettu päätason suoritus jäädytetään. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka vahvistettua päätason suoritusta ei tule tiedonsiirrossa mukana, sitä ei kuitenkaan poisteta. Näin, kun uudella tutkintokoodilla on tullut uusi päätason suoritus eri tutkintokoodilla kuin aikaisempi vahvistettu suoritus, KOSKI ei ole poistanut vahvistettua päätason suoritusta, vaan lisännyt sinne toisen. Tämä ominaisuus on nyt kuitenkin poistettu ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeuksista, joten näitä tuplasuorituksia ei enää synny. Vastaavasti nyt, kun siirtää tiedot vielä uudestaan 4-alkuisella koodilla, se vanha 3-alkuisella koodilla oleva päätason suoritus jyräytyy. Toinen vaihtoehto on poistaa toinen päätason suoritus käyttöliittymästä, johon on nyt lisätty mahdollisuus poistaa päätason suoritus, jos päätason suorituksia on opiskeluoikeudella enemmän kuin yksi. Tässä tapauksessa on suositeltavaa tehdä poisto tiedonsiirron kautta, sillä käyttöliittymä ei näytä koulutuskoodia, jolloin "väärän" päätason suorituksen tunnistaminen on hankalaa.

Kysymys: Voisiko Vipusen opiskelijavuosiraporttiin lisätä yhdeksi organisaatiomuuttujaksi toimipisteen kunnan ja maakunnan?
Vastaus: Tiedustellaan mahdollisuutta Vipusen opiskelijavuosiraportista vastaavilta henkilöiltä.

Kysymys: Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA) on asetuksessa määrätty arvioitavan sanallisesti. Muistelen jossakin Koskiklinikalla tulleen syksyllä ohjeen, ettei sanallisia arviointeja tule siirtää Koski-palveluun. Miten arvioinnit tulisi siirtää TELMAn osalta Koskeen? Sama kysymys liittyen mukautettuihin arviointeihin.
Vastaus: Siihen, saako KOSKI-palveluun siirtää sanallisia arviointeja, ei ole tullut vielä lopullista vastausta. Siihen asti, kunnes toisin ohjeistetaan, siirretään siis sanalliset arvioinnit niissä tapauksissa, joissa ne kuuluvat asiaan.

Kysymys: Opiskelija saa todistuksen suoritetuista tutkinnon osista. Hänen tavoitteensa on ollut koko tutkinnon suorittaminen. Mikä laitetaan opiskeluoikeuden päättymistilaksi: valmistunut vai katsotaan eronneeksi? Tästä oli annettu ohjeita tiistain rahoituskoulutuksessa?
Vastaus: Jos HOKS:in tavoitteena on edelleen koko tutkinnon suoritus, opiskeluoikeus päätetään tilaan "Katsotaan eronneeksi". Jos taas HOKS:ia päivitetään niin, että opiskelijan tavoitteeksi asetetaan (jo suoritettujen) tutkinnon osien suorittaminen, KOSKI-palveluun vaihdetaan päätason suorituksen tyypiksi "Ammatillisen tutkinnon osa/osia" ja opiskeluoikeuden päättäväksi tilaksi siirretään "Valmistunut":

KOSKI-klinikka 8.3.2019 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Opiskelija on suorittanut yo-tutkinnon ja on edelleen läsnä lukiokoulutuksessa. Onko hän lukion oppimäärän suorittaja vai aineopiskelija?
Vastaus: Opiskelijalla on edelleen opiskeluoikeus lukion oppimäärään, eli hänen tietojaan ei muuteta lukion aineopiskelijaksi.

Kysymys: Opiskelija on tullut lukioomme toisen järjestäjän lukiosta. Onko oikein kopioida suoritukset erotodistukselta vain pitääkö Koskeen välittää tieto siitä, että osaaminen on tunnustettu? Onko Koskessa nyt suorituksia tuplana kun ne edellinen lukio on siirtänyt ja meidän lukiossa siirretty uudelleen ilman tietoa että tunnustettu?
Vastaus: Toisessa oppilaitoksessa suoritetut opinnot pitää aina hyväksilukea. KOSKI-palvelussa näyttää siltä, että samat kurssit on suoritettu tuplana, jos ei ole merkitty että kyseiset opinnot ovat hyväksiluettu.

Kysymys: Miten merkitään perusopetukseen oppilas, joka on muuttanut toiseen maahan kouluun väliaikaisesti?
Vastaus: Kun oppilas muuttaa kouluun toiseen maahan, oppilas eroaa, vaikka hänen kotikuntansa pysyisi Suomessa. Oppilaalle annetaan erotodistus ja hänet merkitään KOSKI-palvelussa eronneeksi. Kun oppilas palaa kouluun, hänelle luodaan uusi opiskeluoikeus.

Kysymys: Opintohallintojärjestelmän toimittaja ohjeistaa tällä hetkellä tekemään uuden opiskeluoikeuden, mikäli oppilas eroaa koulusta ja palaa esim. parin kuukauden päästä. Miksi tässä tilanteessa ei voida jatkaa saman opiskeluoikeuden päivittämistä?
Vastaus: Hallinnollisesti katsoen oppilas on eronnut. Tällöin tieto hänen eroamisestaan pitää näkyä myös KOSKI-palvelussa. Kun hänet otetaan uudestaan opiskelijaksi, hänelle on luotava uusi opiskeluoikeus. 

Kysymys: Tilastokeskuksen ohjeen mukaan alle lukukauden poissaoleva oppilas luetaan vielä koulun oppilaaksi, tässä taas ristiriita, Kosken ja tilastokeskuksen ohjeen mukaan (perusopetus).
Vastaus: KOSKI-palveluun tuotavissa tiedoissa noudatetaan Opetushallituksen ohjeita. Jos Tilastokeskuksen tilastointitapa on ristiriidassa näiden ohjeiden kanssa, Tilastokeskuksen tulee pystyä käsittelemään tilanne tilastoja tehtäessä.

Kysymys: Miten menetellään, kun lukiosta erosi opiskelija ja siirtyi toiseen lukioon. Oli tuossa lukiossa yhden jakson, erosi sieltä ja palasi meille. Suurin osa kurssisuorituksista on siis meillä tehty. Voiko meillä suoritetut suoritukset kirjata "normisti" vai pitääkö käyttää hyväksi luettuja kurssityyppejä?
Vastaus: Tässäkin tapauksessa joudutaan siirtämään suoritetut kurssit tunnustettuna, vaikka eroaminen on lyhyt.

Kysymys: Milloin oppilaiden tiedoissa pitää näkyä erityisen tuen ja tehostetun tuen päätökset? Tällä hetkellä päätökset eivät siirry opintohallintojärjestelmästä ilman ylimääräisiä kikkoja.
Vastaus: Oppilaiden tietojen tulisi olla jatkuvasti ajantasaiset KOSKI-palvelussa. Tällä hetkellä mikään tietoja hyödyntävä viranomainen ei käytä tietoja perusasteen erityisen tuen ja tehostetun tuen päätöksistä, eli voidaan odottaa opintohallintojärjestelmään tulevaa korjausta.

Kysymys: Miten oikaistaan kutsumanimi Koskessa. VRK:sa oppilaan nimi on esim. Maija, nimi on oikein myös opintohallintojärjestelmässä, mutta Koskessa nimi onkin jotain muuta?
Vastaus: Nimen korjaamisesta VTJ:n mukaiseksi on laitettava pyyntö KOSKI-palveluosoitteeseen.

Kysymys: Teemme takautuvia siirtoja viime lukuvuodelta Koskeen, oppilaalla on opintohallintojärjestelmässä vanha lukion opetussuunnitelma ja vanha diaarinumero. Nyt kuitenkin opintohallintojärjestelmässä tilanne on se, että jos vanhan opsin siirtyvissä oppiaineissa/kursseissa on samoja koskitunnisteita kuin uudessa opsissa, niin kurssit siirtyvät uuden opsin mukaisina, ei vanhan. Onko tämä ongelma? Järjestelmäntoimittaja on luvannut selvittää ongelmaa, vielä ei ratkaisua ole tiedossa.
Vastaus: On ongelma, jos kurssit siirtyvät uuden opetussuunnitelman mukaisina, eivätkä sen opetussuunnitelman mukaisina, jota opiskelija noudattaa. Tässä tulee ottaa yhteys opintohallintojärjestelmätoimittajaan ongelman ratkaisemiseksi.

Kysymys: Kun oppilaat siirtyvät esimerkiksi esiopetuksesta tai perusopetukseen valmistavasta perusopetukseen, mitä tietoja opintohallintojärjestelmässä pitää muuttaa?
Vastaus: Kun oppilas siirtyy toiseen koulutustyyppiin/opiskeluoikeuteen, hänen vanha opiskeluoikeutensa tulee päättää ja luoda hänelle uusi opiskeluoikeus. Jos uusi opiskeluoikeus luodaan opintohallintojärjestelmässä kopioimalla vanhan opiskeluoikeuden tiedot, pitää tyhjentää KOSKI-palvelun palauttama opiskeluoikeuden oid-tunniste uudesta opiskeluoikeudesta.

Kysymys: Mitkä ovat KOSKI-palvelusta palautuvat ja oppilashallintojärjestelmään tallennettavat numerot oppilaasta? Pitääkö opintohallintojärjestelmässä huomioida nämä KOSKI-palvelusta palautuvat numerot jotenkin opiskelijan opiskeluoikeuden vaihtuessa?
Vastaus: Oppijanumero on oppijan yksilöivä tunniste, joka pysyy samana koko hänen opintouransa ajan. Oppijanumero on aina muotoa 1.2.246.562.24.xxxxxxxxxx. Jos oppijalla on hetu, oppija siirretään pelkällä henkilötunnuksella ja KOSKI-palvelu tunnistaa oppijan ja palauttaa hänelle kuuluvan oppijanumeron. Oppijanumerokenttä voi siis olla aina tyhjä, paitsi jos kyseessä on hetuton oppija. Jos oppilaalla ei ole hetua, pitää käyttää samaa oppijanumeroa kuin aiemmassa opiskeluoikeudessa.
Opiskeluoikeuden oid taas liittää kyseisen oppijan tiettyyn koulutusmuotoon ja opiskeluoikeuteen. Opiskeluoikeuden oid on aina muotoa 1.2.246.562.15.00000000000. Opiskeluoikeuden oid pitää aina tyhjentää opintohallintojärjestelmästä, kun oppilaalle luodaan uusi opiskeluoikeus.

Kysymys: Miksi opintohallintojärjestelmä Primuksessa tulee kopioida kortit, jos pelkkä opiskeluoikeuden oidin tyhjentäminen riittää vaihtamaan opiskeluoikeuden uuteen?
Vastaus: Jos vanhalle opiskeluoikeudelle tarvitsee tehdä muutoksia, on hyvä, että vanha opiskeluoikeus ja sen tiedot löytyvät opintohallintojärjestelmästä. Siksi opinto-oikeuden ”jyrääminen yli” ei ole suositeltavaa. Lisäksi, sama lähdejärjestämän id saman henkilön ja oppilaitoksen eri opiskeluoikeudessa tuottaa ongelmia siirrossa. Noudattakaa asiassa opintohallintojärjestelmän toimittajan neuvoja.

Kysymys: Aikuislukiossa henkilö suorittaa kahden eri diaarinron opintoja ja hänellä on siten kaksi opiskeluoikeutta opintohallintojärjestelmässä. Näin henkilön tietojen välitys Koskeen hankaloituu, koska opintohallintojärjestelmässä on hankala hallinnoida useampaa kuin yhtä aktiivista opiskeluoikeutta.
Vastaus: KOSKI-palvelun näkökulmasta oppijalle on tuotava useampi opiskeluoikeus, kun hän suorittaa opintoja, jotka kuuluvat eri koulutustyyppeihin. Esimerkiksi LUVA-opiskelija voi suorittaa perusasteen opintoja, LUVA-opintoja sekä lukio-opintoja. Näille kaikille pitää luoda omat opiskeluoikeutensa. Useamman aktiivisen opinto-oikeuden hallinnointiin liittyvistä ongelmista kannattaa olla yhteydessä opintohallintojärjestelmän toimittajaan.

Kysymys: Oppilaalle on luotu hetuton oppijanumero. Myöhemmin oppilas on saanut hetun. Pitikö tieto päivittä pääkäyttäjän toimesta käsin Koskeen - muuttaa syntymäaika hetuksi?
Vastaus: Kyllä, KOSKI-pääkäyttäjän on virkailijan opintopolun kautta päivitettävä oppilaan tietoihin henkilötunnus heti kun oppilaitoksella on tieto käytettävissään. Ohjeet henkilötunnuksen lisäämiseksi löytyvät wikisivuilta kohdasta ”3. Pakolliset henkilötiedot opiskeluoikeutta luotaessa”.

Kysymys: Onko väliä, että esiopetusoppilaat siirtyvät eri järjestelmästä? Siirtyvätkö esiopetuksen oppilaat ensin Vardaan ja sieltä Koskeen?
Vastaus: Ei ole väliä, kunhan eivät samat tiedot siirry tuplana molemmista järjestelmistä. Koulutuksenjärjestäjät siirtävä esiopetuksen suoraan KOSKI-palveluun, KOSKI ja Varda eivät ole suoraan yhteydessä toisiinsa.

Kysymys: Pitääkö kaikkien eskarilaisten olla siirrettynä Koskeen tämän lukuvuoden päättyessä?
Vastaus: Julkisen palvelun varhaiskasvatuksessa olevien esiopetuksen oppilaiden pitää olla siirrettynä KOSKI-palveluun keväällä 2019. Peruskoulun yhteydessä esiopetusta käyvien oppilaiden tiedot on tullut tallentaa KOSKI-palveluun jo 1.1.2018 lähtien. Yksityisten varhaiskasvatuksen järjestäjien esiopetuksessa olevien oppilaiden tiedot tulee siirtää KOSKI-palveluun 1.1.2020 lähtien. 

Kysymys: Milloin lukio-opiskelijan tietoihin merkitään pidennetty päättymispäivä?
Vastaus: Lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen, mutta opiskeluaikaa voi halutessaan lyhentää tai pidentää. Oppimäärä tulee kuitenkin suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Eli KOSKI-palveluun merkitään pidennetty päättymispäivä silloin, jos opiskelijalle myönnetään suoritusaikaan pidennystä yli neljä vuotta kestäviin opintoihin.

Kysymys: Miksi perusopetuksen vuosiluokkien välinumerot ei näy KOSKI-palvelussa?
Vastaus: Välinumerot kyllä siirtyvät KOSKI-palveluun, mutta niitä ei näytetä käyttöliittymässä. KOSKI-palveluun pitäisi siirtää vain vuosiluokkien päätösnumerot ja opintohallintojärjestelmien toimittajille olemme esittäneet pyynnön, että välitodistuksen arvosanoja ei välitettäisi KOSKI-palveluun.

Kysymys: Miksi KOSKI-palvelussa ei näy lukion keskiarvoa?
Vastaus: Lukion keskiarvoa ei siirretä KOSKI-palveluun, koska keskiarvoa ei anneta myöskään lukion päättötodistuksessa: ”Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden arvosanojen keskiarvona eikä muullakaan tavalla.”

Kysymys: Onko mahdollista saada hyvissä ajoin perusopetuksen päättävien ja valmistavien koulutuksen päättävien osalta tarkennetut ohjeet arvosanojen ja suoritusten siirtymisestä KOSKI-palveluun yhteistyössä opintohallintojärjestelmän toimittajien kanssa? Viime keväänä ohjeistukset tulivat liian myöhään.
Vastaus: Ohjeet ovat lähtökohtaisesti päivämääriä lukuun ottamatta samat kuin viime keväänä annetut ohjeet. Ohjeet kuitenkin tarkistetaan ja päivitetään niiltä osin kuin on tarpeellista. Viime vuoden ohjeet löytyvät KOSKI-palvelun wikisivuilta.

Kysymys: Suoritusrekisterissä näkyy ysien osalta valmistumispäivä 3.6. En tiedä, mistä päivä siirtyy, kun opintohallintojärjestelmästä vastaavaa päivää ei löydy?
Vastaus: Suoritusrekisterissä merkitään valmistumispäiväksi oletuksena 3.6., jos valmistumispäivää ei ole siirretty. Valmistumispäivä korjaantuu suoritusrekisteriin sitten, kun se on siirretty KOSKI-palveluun.

KOSKI-klinikka 1.3.2019 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Meillä on tutkinnon osa -koulutuksia. Miten toimitaan, kun opiskelija on tehnyt samasta tutkinnosta jo yhden tutkinnon osan ja hänelle siitä on tehty osatutkintotodistus. Seuraavaksi hän hakee toiseen tutkinnon osaan ja tekee taas yhden tutkinnon osan.
Käytetäänkö opiskelijalle samaa opiskeluoikeutta tehdäänkö aina uusi? Miten merkitään laskentataulukkoon, jos voi käyttää jo olemassa olevaa opiskeluoikeutta?
Vastaus: Opiskeluoikeudet pitäisi tuoda KOSKI-palveluun siten, kuten ne on HOKSiin kirjattu. Jos opiskelija suorittaa yhtä tutkinnon osaa, mutta HOKSia muutetaan opintojen aikana, jatketaan samalla opiskeluoikeudella. Jos tiedetään, että opiskelija suorittaa usean tutkinnon osan, mutta niiden välissä on taukoja, jatketaan samalla opiskeluoikeudella, johon merkitään tauot tilaan väliaikaisesti keskeytynyt tai läsnä oleva 0 % osa-aikaisuudella riippuen siitä mitä opiskelijan kanssa on sovittu. Jos opiskelija suorittaa suunnitelmansa mukaisesti vain yhden tutkinnon osan ja ”valmistuu”, mutta palaa myöhemmin suorittamaan toista tutkinnon osaa, opiskelijalle luodaan uusi opiskeluoikeus.

Kysymys: Viime viikolla saimme tiedotteen erikoisammattitutkintojen 3-alkuisten tutkintojen muuttamisesta 4-alkuisiksi. Nyt opiskelijat, joilla on 3- alkuinen tutkinto, ovat Kosken virhelistalla (aiemmin menivät kaikki ongelmitta Koskeen). Onko niin, että jos 3-alkuinen löytyy ePerusteista ja on siirtymäajalla, pitäisi tiedot ko. tutkintokoodilla saada siirtymään? Eli millä periaatteella Koski toimii?
Vastaus: KOSKI ei itse asiassa validoi ollenkaan tutkintokoodia ePerusteita vasten, eli virhe ei nyt johdu siitä. Tästä kannattaa laittaa viesti ja tarkemmat tuntomerkit KOSKI-palveluosoitteeseen.   

Kysymys: Ohjeistuksen mukaan valmiisiin erikoisammattitutkintoihin ei tarvitse muuttaa koodia, mutta ilmeisesti Vipusesta puuttuu opiskelijavuosia siksi, että on käytetty tuota 3-alkusita koodia. Eli korjataanko kaikki Koskeen siirretyt eat-tutkintojen tiedot huolimatta siitä, onko tutkinto valmis vai kesken?
Vastaus: Vipusen päättelylogiikkaa on korjattu, valmiiden tutkintojen tietoja ei tarvitse muuttaa. KOSKI-palvelusta kuitenkin poistetaan valmiin päätason suorituksen jäädytys ammatillisesta koulutuksesta, jotta näistä koodien korjauksista tai muista valmiiseen suoritukseen kohdistuvista korjauksista tulee helpompia koulutuksen järjestäjän kannalta.

Kysymys: Opiskelija on ollut suorittamassa vanhojen perusteiden tutkintoa mutta ei ole saanut tutkintoaan valmiiksi 3+1 vuodessa. Jos opiskelija on hakenut uudestaan sisään yhteishakua vastaavalla tavalla saadakseen uuden valtiorahoituksen, miten tämä merkataan?
Vastaus: Uudessa ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä ei enää ole tutkinnon suorittamiselle aikarajoitteita. Myös vanhoilla perusteilla opiskelevilla noudatetaan uutta 1.1.2018 voimaan astunutta lainsäädäntöä niiltä osin, kun laissa ei ole erikseen kirjattuja siirtymäsäännöksiä. Vanhoilla perusteilla opiskelevilla on aikaa suorittaa tutkintonsa siirtymäsäännöksen määräaikaan mennessä. Tämän jälkeen opiskelijan on siirryttävä uusiin perusteisiin ja opinnot hyväksi luetaan tunnustamisen kautta.

Kysmys: Näyttöjen tiedot eivät näy KOSKI-palvelussa, vaikka siirtyvät. Mistä johtuu?
Vastaus: Ongelma on opintohallintojärjestelmän merkinnöissä. Kannattaa olla yhteydessä opintohallintojärjestelmän tukeen.

Kysymys: Onko Y-tunnus koulutussopimuksissa pakollinen tieto? Onko tulossa pakolliseksi?
Vastaus: Koulutussopimuksien yhteydessä ei ole pakollista siirtää tietoa y-tunnuksista. Lähitulevaisuudessa ei ole suunnitelmia muuttaa tietoa koulutussopimusten osalta pakolliseksi.

Kysymys: Voitteko vielä vähän kerrata milloin tulee uusi/jatketaan vanhalla opiskeluoikeudella, jos opiskelija palaa suorittamaan tutkintoa, joka on jäänyt kesken?
Vastaus: Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta pätee myös vanhojen perusteiden mukaisiin opiskelijoihin. Eli noudatetaan sitä, mitä laki sanoo opiskelijan eronneeksi katsomisesta. Jos opiskelija on katsottu eronneeksi, hänen opinto-oikeutensa päätetään ja hänelle tulee luoda (voimassa olevien perusteiden mukainen) uusi opiskeluoikeus, jos hän haluaa palata suorittamaan tutkintoaan. Jos opiskeluoikeus on ollut väliaikaisesti keskeytynyt, opiskelija voi palata opiskelemaan tutkintoa samalla opiskeluoikeudella ja jatkaa vanhoilla perusteilla suorittamista tutkinnon perusteiden siirtymäajan määräaikaan asti.

Kysymys: Opiskelija on aloittanut ammattitutkinto-opinnot 2018 reformin ollessa voimassa. Uudet tutkinnon perusteet ovat tulleet voimaan 1.1.2019. Eikös ole niin, että opiskelija voi suorittaa silti tutkinnon loppuun vanhoilla perusteilla (siirtymäaika 2021), vaikka on aloittanut opinnot reformin aikaan? Kyseessä Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto, joka vaihtui 1.1.2019 Maatalousalan ammattitutkinto.
Vastaus: Siirtymäsäännökset tarkistetaan OPH:n määräyksistä. Maatalousalan ammattitutkinnon määräyksessä (OPH-2493-2018) mainitaan seuraavasti:  "Ennen 1.1.2019 tutkinnon suorittamisen aloittaneella opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnon perusteiden 18.6.2012 nro 31/011/2012, seminologin ammattitutkinnon perusteiden 22.5.2014 nro14/011/2014, mehiläistarhaajan ammattitutkinnon perusteiden 21.5.2015 nro 39/011/2015 ja viljelijän ammattitutkinnon perusteiden 1.8.2012 nro 32/011/2012 mukaisesti 31.12.2021 saakka."

Kysymys: Koskeeko vanhoilla perusteilla opiskelevia opiskelijoita uusi laki ammatillisesta koulutuksesta vai vanha laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta?
Vastaus: Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta kumottiin samana päivänä kuin laki ammatillisesta koulutuksesta tuli voimaan 1.1.2018. Kaikkien läsnäolevien opiskelijoiden kohdalla noudatetaan voimassaolevaa lakia niiltä osin, kun laissa ei ole erikseen kirjattuja siirtymäsäännöksiä.

KOSKI-klinikka 22.2.2019 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: LUVA-oppilaan tiedot eivät ole siirtyneet KOSKI-palvelusta suoritusrekisteriin, oppilas on suorittanut täydentäviä aineopintoja toisessa oppilaitoksessa. Miten varmistetaan uusien arvosanojen siirtyminen suoritusrekisteriin?
Vastaus: LUVA-opiskelijan tekemistä perusopetuksen aineopintosuorituksista tulee muodostaa erillinen opiskeluoikeus KOSKI-palveluun (sen lisäksi, että suoritetut korotukset mainitaan LUVA-suorituksessa siten kuin ne näkyvät opiskelijan LUVA-todistuksella). Aineopintosuoritus siirtyy KOSKI-palvelusta Opintopolun suoritusrekisteriin.

Kysymys: Lukion aineopiskelijat, joilla ei ole vielä suorituksia eivät siirry KOSKI-palveluun. Miten tämä vaikuttaa Migrin/Kelan päätöksiin?
Vastaus: Tämä johtuu siitä, että KOSKI-skeema vaatii vähintään yhden oppiainevalinnan, jotta aineopintojen opiskeluoikeus voidaan muodostaa. Ongelma korjataan kevään kuluessa niin, että aineopiskelijoille voidaan lähettää ”Ei tiedossa”-niminen oppiaine. Korjaus vaatii kehitystä myös opintohallintojärjestelmissä. Tavoitteena on saada korjaus tehtyä hyvissä ajoin ennen Tilastokeskuksen syksyn 2019 tiedonkeruuta. Kela ja Migri käyttävät tällä hetkellä KOSKI-palvelua vasta täydentävänä palveluna, ja viranomaisille toimitetaan liitteet kuten ennenkin kunnes viranomaiset itse toisin ohjeistavat, joten näihin päätöksiin eivät KOSKI-palvelusta puuttuvat opiskeluoikeudet tällä hetkellä vaikuta.

Kysymys: Miten opiskelijan rahoitustiedot pitää kirjata?
Vastaus: Kaikille lukio-opiskelijoille tulisi tuoda läsnäolo- sekä ”valmistunut”-jaksojen mukana rahoitustieto. Lukiossa on käytössä vain rahoitusmuodot ”Valtionosuusrahoitteinen koulutus” (koodistossa koodiarvo 1) ja ”Muuta kautta rahoitettu” (koodistossa koodiarvo 6). Karkeasti jaoteltuna valtionosuusrahoitteista koulutusta ovat lukiossa lukion ns. omat opiskelijat ja muuta kautta rahoitettuja ns. oppilaitoksen ulkopuoliset opiskelijat (esim. kaksoistutkinnon suorittajat).

Kysymys: Miten kansalainen saa tietää kuka hänen tietojaan on katsellut?
Vastaus: Kansalainen voi nähdä hänen tietoihinsa kirjautuneet viranomaisten katselukerrat ”Oma Opintopolku”-palvelusta kohdasta ”Tietojeni käyttö”. Lokeissa näkyy mistä organisaatiosta kansalaisen tietoja on katsottu, mutta ei yksittäisen virkailijan tietoja.

Kysymys: Oppilas siirtyi toisesta koulusta meille 10-luokalle. Oppilaan tiedot eivät siirtyneet suoritusrekisteriin, koska edellisen koulun lopetuspäivä oli myöhäisempi kuin meidän koululle merkitty aloituspäivä? Mistä johtuu?
Vastaus: Selvitetään asiaa yhdessä niin, että koulutuksenjärjestäjä ottaa yhteyttä sähköpostitse.

Kysymys: Oppilaalle annettiin peruskoulun erotodistus. Nyt Primuksessa merkitään eroarvosanaan ”älä siirrä koskeen”, jotta arvosana ei siirry lukuvuosiarviointina oppilaalle. Nyt kuitenkin KOSKI-palvelun välilehdelle ”Päättötodistus” tulee oppiainelistaus ilman arvosanoja. Pitääkö myös oppiainetasolle määritellä ”älä siirrä koskeen”, vai onko sillä väliä, että aineet siirtyvät ilman arvosana Koskeen esim. Peruskoulun 6 luokkalaisella?
Vastaus: Olisi hyvä ettei KOSKI-palveluun siirry ylimääräistä dataa. Eli tästä eteenpäin merkitään myös oppiainetasolle ”älä siirrä koskeen” ettei tyhjiä oppiainelistoja siirry ”Päättötodistus”-välilehdelle. Vanhoja siirtyneitä tietoja ei tarvitse lähteä muuttamaan, sillä ne eivät näy kansalaiselle. Olisi hyvä, että päättötodistustietoja ei siirrettäisi KOSKI-palveluun ennen kuin itse päättötodistus annetaan, mutta tämä kuitenkin vaatii muutoksia opintohallintojärjestelmän toimittajalta.

Kysymys: Onko tietoa, milloin OPH:lta tulee ilmoitus että 20.9 lukiolaisten tilastointitiedot otetaan KOSKI-palvelusta?
Vastaus: Tilastokeskus tiedottaa asiasta KOSKI-tiimin saamien tietojen mukaan maaliskuussa 2019.

KOSKI-klinikka 15.2.2019 (Ammatillinen koulutus)

KOSKI-klinikka 8.2.2019 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Aikuisten perusopetuksen opiskelijoiden tiedot eivät siirry edelleenkään opintohallintojärjestelmästä Koskeen, milloinkahan tämä toiminto saadaan toimimaan?
Vastaus: KOSKI pystyy vastaanottamaan aikuisten perusopetukseen liittyvät tiedonsiirrot. Kyseessä on siis opintohallintojärjestelmään tehdyistä kirjauksista johtuva ongelma. Kannattaa olla ongelmaan liittyen yhteydessä opintohallintojärjestelmätoimittajan tukeen.

Kysymys: Lisäopetuksessa 8 opiskelijaa, kaikki ovat koskessa, suoritusrekisterissä näkyy 4 opiskelijaa, 4 ei näy??
Vastaus: KOSKI/suoritusrekisteri-integraatiossa on ongelmia, jonka vuoksi kaikki lisäopetuksen opiskelijat eivät siirry KOSKI-palvelusta suoritusrekisteriin. Ongelma on tiedossa ja korjauksessa. Koulutuksen järjestäjän on nyt siis vain tärkeintä huolehtia, että lisäopetuksen opiskelijoiden tiedot ovat KOSKI-palvelussa oikein.

Kysymys: Viranomaiset hakevat tietoa Koskesta. YTL alkaa hakea valmistuneiden tiedot koskesta. Onko tähän tullut mitään tiettyä aikamäärettä, mihin päivään mennessä näiden tietojen tulisi olla koskessa?
Vastaus: Ajantasainen lista KOSKI-palvelun tietoa käyttävistä viranomaisista: KOSKI-tietojen käyttö ja säännönmukaiset luovutukset. Viranomaisten käyttöönottoaikataulut: Viranomaisten KOSKI-palvelun käyttöönottoaikataulut 2019. YTL-integraatiosta ollaan käyty vasta alustavat keskustelut, eli tekninen toteutus, prosessit sekä aikataulut ovat yksityiskohtien osalta vielä auki. Näissä konsultoidaan varmasti myös koulutuksen järjestäjiä, jotta pystytään varmistamaan se, että YTL pystyy toimimaan mahdollisimman paljon koulutuksen järjestäjien prosessien ja aikataulujen mukaisesti eikä toisin päin.

Kysymys: Koulutulokas on ilmoitettu ulkomailla olevaksi tulevaksi ensimmäiseksi lukuvuodekseen. Pitääkö tieto näkyä KOSKEssa?
Vastaus: Kyllä pitää. Oppilaan opiskeluoikeus välitetään tilalla "Väliaikaisesti keskeytynyt" (HUOM! Varmistetaan vielä juristeilta, että väliaikainen keskeytys on sallittua perusopetuksessa.) ja välitetään ulkomaanjakson alku- ja loppupäivät perusopetuksen opiskeluoikeuden lisätietojen "ulkomailla"-rakenteessa (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-10-9-10).

Kysymys: Oppilas on Aurinkorannikon koulussa koko lv:n. Siirretäänkö Koskeen läsnä + jakso ulkomailla. Kuinka monta lvtta voi olla Aurinkorannikon koulussa sekä läsnä meidän koulussa?
Vastaus: Tässä tapauksessa KOSKI-tiimin ratkaisuehdotus on, että välitetään oppilaan kotikoulussa olevan opiskeluoikeuden tilaksi "Väliaikaisesti keskeytynyt" ulkomailla olon ajaksi sekä välitetään ulkomaanjakson alku- ja loppupäivät perusopetuksen opiskeluoikeuden lisätietojen "ulkomailla"-rakenteessa (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-10-9-10). HUOM! Varmistetaan vielä juristeilta, että väliaikainen keskeytys on sallittua perusopetuksessa.

Kysymys: Kaksoistutkinnon suorittaja siis valmistuu lukio-osuuden aine-opiskelijaosuudesta - meillä on siirretty myös eronneena?
Vastaus: Tällä hetkellä tulee toimia niin, että jos opiskelija on suorittanut tavoitteena olleet kokonaiset oppiaineet eikä suorituksissa ole yksittäisiä kursseja jostain oppiaineesta/joistain oppiaineista, opiskeluoikeus merkitään "Valmistunut"-tilaiseksi. Jos on muuten sama tilanne, mutta suorituksissa on yksittäisiä kursseja jostain oppiaineesta/joistain oppiaineista, opiskeluoikeus merkitään "Eronnut"-tilaiseksi. Muutetaan jossain vaiheessa lukion aineopintojen opiskeluoikeuden tilojen validaatioita niin, että opiskeluoikeuden voi merkitä "Valmistunut"-tilaiseksi ilman, että kaikki oppiaineet ovat valmiita.

Kysymys: Nauhoitetaanko klinikat?
Vastaus: Ei nauhoiteta. Kysymykset ja vastaukset julkaistaan vain kirjallisena tällä sivulla.

Kysymys: Opiskelija on valmistunut aikuislukiosta lukiotutkinnon suorittaneena. Hän tulee "takaisin" ja haluaa opiskella yksittäisiä aineita. Siirretäänkö aineopinnot uudella opisk oik oidilla?
Vastaus: Kyllä, KOSKI-palveluun tulee siirtää nämä aineopinnot uudella aineopintojen opiskeluoikeudella (eli lukion opiskeluoikeus, jossa päätason suorituksena/suorituksina lukion oppiaineiden suorituksia).

Kysymys: Ulkomailla vaihdossa olevat lukion opiskelijat - siirretäänkö Koskeen läsnä+vaihdossa olevat päivämäärät ?
Vastaus: Ulkomailla opiskelijavaihdossa oleva lukion opiskelija ei ole läsnä vaan väliaikaisesti keskeyttänyt, eli opiskelijan opiskeluoikeus välitetään tilalla "Väliaikaisesti keskeytynyt" ja välitetään ulkomaanjakson alku- ja loppupäivät lukion opiskeluoikeuden lisätietojen "ulkomaanjaksot"-rakenteessa (https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-6-9-5)

Kysymys: Miten ulkomainen (lukio-opintojen) vaihto-opiskelija tuodaan Koskeen?
Vastaus: Ulkomainen lukion vaihto-opiskelija on lähtökohtaisesti aineopiskelija, eli tällainen opiskelija myös siirretään KOSKI-palveluun aineopiskelijana (lukion opiskeluoikeus, jossa päätason suorituksena/suorituksina lukion oppiaineiden suorituksia). Tiedot siirretään muuten ihan samalla tavalla kuin muidenkin lukion aineopiskelijoiden tapauksessa, mutta opiskeluoikeuden lisätietojen "ulkomainenVaihtoopiskelija"-kentässä siirretään lisäksi tieto siitä, että kyseessä on ulkomainen vaihto-opiskelija.

Kysymys: Sanalliset arvioinnit välittyvät edelleen Koskeen - ilmeisesti siirretään jatkossakin. Arviointitekstit kovin kirjavia.
Vastaus: Siirretään toistaiseksi sanalliset arvioinnit KOSKI-palveluun ennen kuin toisin ohjeistetaan. Asia on vielä juristeilla käsittelyssä.

Kysymys: Jos erityinen tuki puretaan niin siirretäänkö päättymispäivä Koskeen?
Vastaus: Kyllä siirretään. Ilman päättymispäivää olevat aikajaksotiedot tulkitaan jatkuneeksi opiskeluoikeuden päättymiseen asti.

Kysymys: Välitetäänkö yhteishaussa kaikki muutokset/korjaukset Kosken kautta ts. enää ei voi korjata SUREeen.
Vastaus: Kyllä, kaikki suoritustiedot kulkeutuvat suoritusrekisteriin KOSKI-palvelun kautta. Kevään 2019 toisen asteen yhteishausta alkaen koulutuksen järjestäjä ei voi enää tallentaa mitään suoraan suoritusrekisteriin.

Kysymys: Syksy 2019 - kerääkö TK lukiotiedot Koskesta?
Vastaus: Kyllä, syksystä 2019 alkaen Tilastokeskus korvaa entiset, suoraan koulutuksen järjestäjältä tehdyt tiedonkeruut KOSKI-datasta tehtävillä poiminnoilla.

Kysymys: Miten Migri hyödyntää Kosken tietoja?
Vastaus: Migri käyttää KOSKI-palvelua yhtenä tietolähteenä sekä opiskeluperusteisten oleskelulupahakemusten sekä kansalaisuushakemusten käsittelyssä.

Kysymys: Tuleeko syksyn 2019 tilastoinnista tiedote vielä kevään aikana lukioille? Ja tietoa, miltä osin Koskeen siirtyviä tietoja pitäisi vielä viilata. Samoin toivomme saavamme näihin tilastointeihin liityen raportteja koskesta, jotta voimme tarkastaa tietojen oikeellisuutta.
Vastaus: Tilastokeskus aikoo tiedottaa aiheesta alkukeväästä 2019. KOSKI-palveluun siirtyvien tietojen pitäisi olla koko ajan oikein, eli sinänsä Tilastokeskuksen tiedonkeruun ei pitäisi vaikuttaa tähän, vaan viilausta tulisi tehdä koko ajan. Myös lukiokoulutukseen liittyen on tarkoitus tuottaa tietojen tarkistusraportit. Vastaavasti Tilastokeskuksen vuoden 2018 lukiotilastojen julkistukseen olisi tarkoitus julkaista koulutuksen järjestäjäkohtaista vertailua KOSKI-datan ja Tilastokeskukselle ilmoitettujen lukujen välillä ainakin niin sanottujen ylätason lukujen (opiskelijamäärät, koko lukion oppimäärän suorittajat jne.) osalta.

KOSKI-klinikka 1.2.2019 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Milloin Koskesta otetaan vuoden 2018 lopulliset tiedot otetaan OPH:n rahoitusyksikön toimesta? Olemme taas kaksi päivää korjanneet vielä vuoden 2018 tietoja, koska muutamalle keväällä 2018 valmistuneelle ammattitutkinto-opiskelijalle (vanhat perusteet Näyttötutkinto) oli jäänyt täyttämättä Opiskelijavuositaulukko kokonaan opintohallintojärjestelmästä, tai siinä oli virheitä. Korjauksia on vielä tekemättä, pitääkö asiasta pyytää oikaisua, jos tiedot on jo otettu? Kuulimme huhuja, että vuoden 2018 osalta Koski-tiedot pitää olla kunnossa toukokuussa. Pitääkö tuo paikkansa?
Vastaus: Tällaista päivämäärää, jolloin OKM ja Opetushallituksen Valtionosuudet-yksikkö ottaa vuoden 2018 ns. lopulliset tiedot KOSKI-palvelusta, ei ole päätetty tai ilmoitettu, mutta ainakaan ennen toukokuuta 2019 ei oteta lopullisia raportteja KOSKI-datasta rahoitusta varten. Sitten, kun KOSKI-dataa käytetään rahoituksen tietopohjana, ei tarvitse pyytää oikaisuja, vaan tiedot korjataan suoraan KOSKI-palveluun. Aikaisempien vuosien tietoja voidaan korjata, mutta näillä ei ole enää rahoitusvaikutusta, jos virheet ovat johtuneet järjestäjän omasta toiminnasta. Voisi olla mahdollista, että vuoden 2017 tiedoissa olisi muista kuin järjestäjän ilmoituksista johtuva virhe, joka on vaikuttanut vuoden 2019 rahoitukseen. Oikaisuvaatimusaika vuoden 2019 rahoituksesta on vielä kesken.

Kysymys: Jos vanhoilla tutkinnon perusteilla opiskeleva sisällyttää tutkintoon tutkinnon osan uusista perusteista, tuodaanko se Koskeen osaamisen tunnustamisen rakenteen kautta? Eli tunnustetaanko, vaikka opiskelija on suorittanut tutkinnon osan saman opiskeluoikeuden sisällä?
Vastaus: Ei tuoda tunnustettuna, vaan aivan normaalisti sisällytettynä. Siirretään siis tutkinnon osan mukana "tutkinto"-rakenteessa tutkintokoodi (joka on sama kuin päätason suorituksella) ja diaarinumero (joka on eri kuin päätason suorituksella).

Kysymys: En ole saanut Koskeen siirtymään sellaisen opiskelijan tietoja, jolle en ole merkinnyt sisällyttämistä tunnustamisena. Silloin tuli virhe, että ko. tutkinnon osaa ei löydy tutkinnon perusteista, vaikka olin oikean tutkinnon merkinnytkin.
Vastaus: Tämä on opintohallintojärjestelmästä johtuva ongelma, eli opintohallintojärjestelmä ei osaa siirtää "tutkinto"-rakennetta silloin, kun sisällytettävässä tutkinnon osassa on sama tutkintokoodi kuin päätason suorituksessa. Kannattaa olla yhteydessä opintohallintojärjestelmätoimittajaan ongelman ratkaisemiseksi.

Kysymys: Tilastokeskus ottaa ensi vuoden alusta alkaen tiedot Koski-palvelusta. Onko Koskella ja Tilastokeskuksella jo selkeät sävelet eli tuotammeko jo nyt Tilastokeskuksen tarvitsemat tiedot Koskeen vai onko kerättävään tietoon odotettavissa muutoksia/lisäyksiä?
Vastaus: Mitään suurempaa tietomallin tai tiedonsiirtojen kehityksen tarvetta ei ammatillisen koulutuksen Tilastokeskus/KOSKI-integraation suhteen pitäisi olla. Jotain pieniä, toistaiseksi ennakoimattomia tietomalli- ja kirjaustapamuutoksia voidaan joutua tekemään.

Kysymys: Opiskelija opiskelee oppisopimuksella esim. ajalla 1.1.2017-30.3.2019 hän suorittaa tutkinnon 31.1.2019. Täytyykö oppisopimuksen arvioitu ajanjakso muuttaa? Miten tämän tulee näkyä koskessa? Entä opiskelijapäivien kertyminen? Täytyykö opiskeluaikojen olla samat sekä oppisopimustoimijalla että koulutuksen järjestäjällä?
Vastaus: Oppisopimus loppuu valmistumiseen, joten tällöin oppisopimuksen päättymispäivää täytyy muuttaa. Opiskelijavuosityöpäiviä kertyy luonnollisesti valmistumispäivään asti (valmistumispäivä mukaan lukien). Opiskeluaikojen (eli KOSKI-palvelussa opiskeluoikeuden tilojen) tulee olla samat sekä oppisopimustoimijalla että koulutuksen järjestäjällä.

Kysymys: Nyt herää kysymys, pitääkö myös Koulutussopimuksen aikaa mennä muuttamaan jälkikäteen, jos opiskelija suorittaakin viimeisen näytön aikaisemmin kuin Koulutussopimus päättyy?
Vastaus: Jos koulutussopimus päätetään ennen alkuperäistä päättymispäivää, niin sitten päättymispäivää muutetaan myös Koskessa.

Kysymys: Virheilmoitus Koskessa: Valmiiksi merkityllä suorituksella koulutus/381141 on keskeneräinen osasuoritus tutkinnonosat/400014?
Vastaus: Tässä on kyseessä opintohallintojärjestelmästä johtuva ongelma, eli tietyn kentän täyttämisen jälkeen järjestelmä tulkitsee tutkinnon olevan valmis, vaikka se ei sitä vielä ole. Kannattaa olla yhteydessä opintohallintojärjestelmätoimittajaan ongelman ratkaisemiseksi.

Kysymys: Kun Koskessa tarkastelee opiskelijan tietoja, niin kuuluuhan näkymän olla erilainen Reformin mukaista tutkintoa suorittavilla vs. vanhojen ops-perusteisten/näyttötutkintojen suorittajiin? Eli Reformin mukaisen tutkinnon suorittajalla vain yksilehtinen? Ja Reformin mukaisista tutkinnoista Näytöt, koulutussopimukset, oppisopimukset että tutkintokoulutus tulevat pötkönä samaan välilehteen?
Vastaus: Reformin mukaisen suorituksen pitäisi näyttää KOSKI-palvelussa eriltä kuin vanhanmallinen näyttötutkinto siinä mielessä, että reformin mukaisissa tutkinnoissa ei ole enää näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta, jolloin KOSKI-palvelussa reformin mukaisissa tutkinnoissa pitäisi näkyä vain yksi päätason suorituksen välilehti, kun taas vanhanmallisissa näyttötutkinnoissa piti näkyä KOSKI-palvelussa perustapauksessa (eli silloin, kun ei ole kyse ns. ohinäytöstä) kaksi päätason suoritusta, eli kaksi välilehteä: näyttötutkintoon valmistava koulutus ja varsinainen tutkintosuoritus. Reformin mukaisen suorituksen ja vanhan ops-pohjaisen suorituksen välillä ei taas tässä suhteessa pitäisi olla eroa KOSKI-näkymässä, eli molemmissa pitäisi näkyä vain yksi päätason suoritus (= yksi välilehti). Viimeinen kysymys on hieman epäselvä, eli tästä voisi laittaa tukipyynnön KOSKI-palveluosoitteeseen, niin on helpompi auttaa.

Kysymys: Pitääkö reformin mukaisesti tutkintoa suorittaville välittää tekstimuotoinen kuvaus suoritetusta näytöstä? Kuten aiemmin ammattiosaamisen näytöistä.
Vastaus: Kyllä pitää.

Kysymys: Kaipaisin Koskesta esimerkkinäkymiä. Että jostakin näkisi miltä erilaiset tapaukset/tiedot pitäisi siellä näyttää.
Vastaus: KOSKI-tiimin tarkoitus on tuottaa esimerkkinäkymät kaikkiin koulutusmuotoihin vuoden 2019 aikana.

Kysymys: Meillä aiheuttaa paljon manuaalista korjaamista se, että KOSKI -siirrosta tulee virhe "suoritus käyttää useampaa kuin yhtä numeerista arviointiasteikkoa" ja kun etsin läpi koko KOSKI -virheen, en löydä tekstiä arviointiasteikkoammatillinen15
Vastaus: Virhe löytyy helposti, kun ottaa KOSKI-käyttöliittymän virhesivun (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/tiedonsiirrot/virheet) "Tiedot"-sarakkeesta siirtodatan, ja etsii sieltä tutkinnon osat, joissa on siirrossa käytetty väärää arviointiasteikkoa.

Kysymys: Meillä virhelistalle nousee esim. K (kesken), joka on meidän ns. oma kirjaus.
Vastaus: Tämä johtuu siitä, että K ei ole KOSKI-palvelussa hyväksytty arvosana ammatillisen koulutuksen käyttämissä arviointiasteikoissa.

KOSKI-klinikka 25.1.2019 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: 22.12.2018 valmistunut peruskoululainen. Tiedot eivät siirry Koskeen. Koski-siirron virheilmoitus: suoritukselta perusopetuksen luokka-aste/9 puuttuu vahvistus, vaikka opiskeluoikeus on tilassa Valmistunut. Kyse vuosiluokkaan sitomattomasta oppilaasta. Valmistumiseen ja vahvistuksen päivämäärään on kokeiltu viime keväisen ohjeen perusteella erilaisia päivämääriä. Mitä voi vielä kokeilla?
Vastaus: Primus-järjestelmä ei tällä hetkellä lähetä vuosiluokkien vahvistuksia vuosiluokkiin sitomattomille oppilaille, minkä vuoksi peruskoulun oppilaan tilaa ei voi vaihtaa valmistuneeksi. KOSKI-tiimi on yhteydessä Visman kehitykseen, samoin kuin koulutuksenjärjestäjien on syytä olla yhteydessä Visman tukeen korjauksen aikataulusta.

Kysymys: Tietojen korjaaminen takautuvasti Koskeen pitäisi saada helpommaksi. On melkoista työtä palauttaa koulu takaisin edelliselle lukuvuodelle ja etsiä arkistosta opettajia, luokkia jne. sekä palauttaa oppilas takaisin aikaisemmalle luokalle. Vain sen takia, että saa edellisen vuosiluokan vahvistustiedon Koskeen.
Vastaus: Ongelma on tiedossa ja siihen pitäisi olla myös Primus-käyttöjärjestelmän osalta Vismalta tulossa korjaus.

Kysymys: Onko Koskesta saatavilla raporttia ulos jos vahvistus tieto puuttuu oppilaalta?
Vastaus: Tulevissa yleissivistävän koulutuksen raportointikokonaisuuteen pyritään saamaan toiminnallisuus, jolla puuttuvia vahvistuksia on helpompi metsästää.

Kysymys: Lukiolle olisi hyvä saada raporttia, että minkä laatuista dataa on siirtynyt. Virheiden etsiminen helpottuisi huomattavasti.
Vastaus: Perusopetukseen ja lukiokoulutukselle aiotaan toteuttaa tietojen tarkistusraportit. Aikataulua, milloin raportit saadaan koulujen käyttöön ei voida valitettavasti vielä antaa.

Kysymys: Hakeeko tilastokeskus lukioiden osalta tiedot jo syksyllä koskesta?
Vastaus: KOSKI-tiimin saamien tietojen mukaan Tilastokeskus aikoo korvat lukiotietoja koskevan tiedonkeruun KOSKI-datan hyödyntämisellä alkaen tästä (2019) syksystä.

Kysymys: Koskeeko tuo alustava Tilastokeskuksen aikataulu kaikkea Kosken tietoja vai vain lukio-opintoja?
Vastaus: KOSKI-tiimin käsityksen mukaan yleissivistävän koulutuksen osalta Tilastokeskus siirtyy KOSKI-datan käyttöön syksyllä 2019 vain lukiokoulutuksessa. Perusopetuksen osalta Tilastokeskus siirtyy KOSKI-datan käyttöön vasta syksyllä 2020.

Kysymys: Tuleeko jossain vaiheessa koostetta, mitkä viranomaiset ovat tulossa KOSKI-palvelun tietojen käyttäjiksi. Jonkinlaisen aikataulun löysinkin sivuilta, mutta onko sen taulukon lisäksi tulossa vielä lisää ja mitkä viranomaiset ylipäätään tulevat kosken tietoja? Aikataulussa on myös YTL - mitä tietoja se hakee koskesta, osaatteko jo sanoa? Olisi ilmeisesti tulossa kevään aikana tämä käyttöönotto?
Vastaus: KOSKI-palvelua tällä hetkellä käyttävät viranomaiset on listattu sivulla KOSKI-tietojen käyttö ja säännönmukaiset luovutukset. Suunnitelmissa olevia viranomaisten käyttöönottoja on listattu sivulla Viranomaisten KOSKI-palvelun käyttöönottoaikataulut 2019. YTL:n suunnitellun käyttöönoton aikataulut, tai mitä tietoja he käyttävät ei ole vielä varmentunut. Pidämme molemmat listat ajantasaisina ja ne perustuvat KOSKI-palvelun saamiin viranomaistietopyyntöihin. Taulukon lisäksi mahdollisia tulevia viranomaiskäyttäjiä ei voida etukäteen tietää, vaan niitä listataan sitä mukaa kun tiedonluovuttamispyyntöjä tulee. 

KOSKI-klinikka 18.1.2019 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Vanhoilla perusteilla opiskeleva valitsee tutkinnon osan saman tutkinnon uusista perusteista.  Säilyykö opiskelijalla myös tämän uuden osan osalta 1-3 arviointiasteikko?
Vastaus: Tämä on mahdollista, jos ennen 1.8.2018 voimassa ollut tutkinnon peruste mahdollistaa sen, että tutkintoon sisällytetään tutkinnon osa toisesta ammatillisesta tutkinnosta. Tällöin arviointiasteikko on 1-5, eli voimassa olevan perusteen mukaan arvioidaan niillä kriteereillä ja arviointiasteikolla, jotka ovat perusteissa kirjattuina, mutta asteikolla 1-5 tehty arviointi muunnetaan tutkinnon osaa sisällytettäessä asteikolle 1-3. KOSKI-palveluun siirretään vain muunnettu arvosana. Todistukseen tulee kirjata viittaus: ”Tutkinnon osa tunnustettu …….. Arvosana on muunnettu OPH:n 501-2018 määräyksen mukaisesti.”

Kysymys: Mitä läsnäoloprosenttia käytetään opiskelijan sairausloman aikana?
Vastaus: Kuten aiemmassa klinikkavastauksessa on todettu, pitkän sairauspoissaolon aikana tilaksi vaihdetaan väliaikaisesti keskeytynyt vain, jos opiskelija ilmoittaa keskeyttävänsä opinnot sairauden vuoksi (eli käytännössä niissä tapauksissa, kun opiskelija saa sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista sairauspäivärahaa). Muuten opiskelija pysyy läsnäolevana. Läsnäoloprosentti riippuu siitä, mitä opiskelijan kanssa on sovittu hänen tosiasiallisesta opiskelumäärästään.

Kysymys: Oppisopimustiedoissa työnantajalle on pakollista merkitä y-tunnus. Mitä tehdä tilanteessa, jossa ulkomaisella yrityksellä ei ole y-tunnusta?
Vastaus: Kun kyseessä on ulkomainen yritys, jolla ei ole y-tunnusta voidaan tällöin Koskeen välittää kentässä arvo 0000000-0. Suomalaisten yritysten kohdalla keksittyä y-tunnusta ei saa käyttää. 

Kysymys: Mitä opiskeluoikeuden tietoja laajennetulla oppisopimuskoulutuksen järjestämisluvalla toimiva oppisopimustoimisto siirtää KOSKI-palveluun?
Vastaus: Oppisopimustoimiston opiskeluoikeuksissa, joissa varsinaisen tutkinnon suoritteet ja arvioinnit on ostettu toiselta koulutuksenjärjestäjältä, on silti tärkeää siirtää kaikki opiskelijatyövuosilaskentaan vaikuttavat tiedot kuten opiskeluoikeuden ajantasainen tila, rahoituskoodi sekä opiskeluoikeuteen liittyvät lisätiedot.

Kysymys: Linkitetyissä opiskeluoikeuksissa kumpi koulutuksenjärjestäjä täyttää OTV taulukon?
Vastaus: Molemmat koulutuksenjärjestäjät täyttävät opiskelijatyövuosilaskentaan tarvittavat tiedot, eli KOSKI-palveluun siirrettyjen opiskeluoikeuden tilojen pitäisi molemmissa opiskelutiloissa vastata toisiaan.

Kysymys: Mitkä tiedot näytöistä siirtyvät KOSKI-palveluun ja saisiko listan, josta käy ilmi mitkä tiedot ovat pakolliset/olennaiset?
Vastaus: Näytöistä pakollisia tietoja ovat suorituspaikka (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-2-10-1),
näytön kuvaus (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-2-10-0)
sekä arviointiin liittyen arvosana (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-2-10-4-0),
arviointipäivä (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-2-10-4-1)
sekä tieto arvioinnista päättäneistä (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-2-10-4-4).
Lisäksi, jos tämä on mahdollista opintohallintojärjestelmästä, KOSKI-palveluun toivottaisiin siirrettävän näytön suoritusaika (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-2-10-2).

Kysymys: Siirretäänkö tiedot hylätyistä näytöistä KOSKI-palveluun?
Vastaus: Voi siirtää mutta ei tarvitse. Rahoituksen kannalta voi olla hyödyllistä siirtää erikoistapauksessa, jossa viimeinen ennen valmistumista tehty näyttö on ollut hylätty ja opiskelija on lopettanut opinnot valmistumatta.

Kysymys: Millä aikataululla saadaan suoriteraportti KOSKI-palvelusta?
Vastaus: Valitettavasti emme voi vieläkään antaa tarkkaa aikataulua siitä, milloin suoritustietojen tarkistusraportti saadaan tuotantovalmiiksi.

Kysymys: Mitä koulutusaloja merkitään vanhoille tutkinnoille? Esimerkiksi Kiinteistöpalvelujen pt oli tekniikan ja liikenteen ala, mutta uusi Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan pt on palveluala. Mihin koulutusalaan VALMA kuuluu?
Vastaus: KOSKI-palveluun ei välitetä opintohallintojärjestelmistä koulutusaloja vaan pelkät tutkintokoodit, joista esim. tilastokeskus tekee itse päätelmänsä. Valtionosuudet-yksikkö ohjeistaa erikseen rahoituksen keräämään kustannustietoraporttiin liittyvästä koulutusalajaottelusta.

Kysymys: Mikä voi olla syynä, kun Koski-raportti tuottaa HOJKS päiviä vuodelle 2018, vaikka HOJKS päättymispäivä on 31.12.2017?
Vastaus: Joko HOJKSille ei ole merkitty päättymispäivää tai raportin laskennassa on virhe. Tutkitaan asiaa niin että koulutuksen järjestäjä lähettää sähköpostia palveluosoitteeseen.

Kysymys: Esimerkiksi hoiva-avustajakoulutus koostuu kahden eri tutkinnon tutkinnonosista. Aiheutuuko ongelmaa, kun osaamisalavalintaa ei tehdä?
Vastaus: Siirto KOSKI-palveluun onnistuu ilman tietoa osaamisalasta, eikä sellaista tarvitse keinotekoisesti keksiä koulutukselle, jossa ei suoriteta osaamisalaa.

Kysymys: Sisällytetty tutkinnonosa toisesta tutkinnosta voi olla vain 15osp, vaikka todellinen suoritettujen osaamispisteiden määrä on suurempi. Mitä tehdä?
Vastaus: Sisällytetty tutkinnon osa siirretään KOSKI-palveluun aina tosiasiallisella laajuudella riippumatta sen laskennallisesta laajuudesta tutkintoa muodostettaessa.

Kysymys: Miksi osaamisen tunnustamisen vahvistajana Koskessa näkyy rehtori? Opettaja kuitenkin tekee tunnustamisen, niin kuin arvioinninkin, eikä arvioinnissa näy erikseen vahvistajaa.
Vastaus: Tämä johtuu siitä, että tällainen tieto on KOSKI-palveluun siirretty koulutuksen järjestäjän opintohallintojärjestelmästä. ”Tunnustettu”-rakenteessa ei ole kuitenkaan vahvistusta, joten virheellinen tieto löytyy jostain muualta (todennäköisesti arvioinnista, jossa on henkilövahvistus). Kannattaa lähettää aiheesta tukipyyntö KOSKI-palveluosoitteeseen, niin löydetään helpoiten se paikka, johon virheellinen tieto on siirretty.

Kysymys: Onko sanallisen arvioinnin siirtymiseen Koskeen tulossa muutoksia? 
Vastaus: Asiaan odotetaan linjausta OKM:n ja Opetushallituksen juristeilta. Tällä hetkellä jatketaan niin kuin ennenkin.

Kysymys: Opiskelija suorittaa tutkintoa uusilla perusteilla ja hänellä on esim. vuonna 90 suoritettu tutkinto, josta halutaan yksi tutkinnon osa osaksi suoritusta. Osaamisen ajantasaisuus on todennettu, mutta millä koodilla tämä tieto siirtyy koskeen?
Pitääkö ajantasaisuuden arvioinnista olla tietoa koskessa? Vai pitääkö katsoa minkä voimassa oleva tutkinnon perusteiden mukaan osaaminen on ajantasaista ja tehdä liitos voimassa olevien perusteiden mukaan?
Vastaus: Tietoa ajantasaisuuden ja vastaavuuden arvioinnista ei tuoda KOSKI-palveluun. KOSKI-tiimi tarkentaa opetushallituksen ammatillisen osaamisen yksikön kanssa kirjaamistavat tunnustetuille opinnoille.

Kysymys: Jatkokysymys osaamisen tunnustamisesta: opiskelija on suorittanut Matkailualan pt:a vanhojen perusteiden mukaan ja opinnoissaan silloin sisällyttänyt ko. tutkintoon tutkinnon osan Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnosta. Siirtynyt nyt 1.8.2018 suorittamaan Matkailualan pt:tä uusien perusteiden mukaan. Osaaminen tunnustetaan uusiin tutkinnon perusteisiin, mutta minkälainen todistusviite laitetaan Hotra pt:Stä sisällytettyyn tutkinnon osaan? Onko viite: Tutkinnon osa on sisällytetty vai tunnustettu Ravintola- ja catering-alan perustutkinnosta vai Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnosta?
Vastaus: Kysytään Opetushallituksen ammatillisesta yksiköstä, kumpaan tutkintoon tunnustamisen viitetiedoissa tulee viitata.

Kysymys: Miten pitää kirjata kun tutkinnon osa liitetään (eli sisällytetään) esim. at:sta perustutkintoon? Tuleeko periaatteessa samalla tavalla kuin osaamisen tunnustaminen, eli samat kirjaukset?
Vastaus: Mahdolliset viittaukset kirjataan samalla tavalla kuin normaalisti sisällytettäessä tutkinnon osaa toisesta tutkinnosta, eli tiedot mistä ja mitä tutkintoon on sisällytetty.
KOSKI-palvelussa sisällytettävä tutkinnon osa tarvitsee aina ”tutkinto”-rakenteessa (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-2-1) lähetettävän tiedon siitä, mihin tutkintoon ja perusteisiin sisällytettävä tutkinnon osa oikeasti kuuluu.

KOSKI-klinikka 11.1.2019 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Jos opiskelija on suorittanut pitkän ja lyhyen matikan kursseja, esim. tehnyt matematiikan vaihdon pitkästä lyhyeen eikä kaikille löydy vastaavuutta opsissa. Miten toimitaan näiden kurssien kanssa. Siirretäänkö se samalla tavalla aineen häntään kuten uskonnon kohdalla toimitaan.
Vastaus: Vanhassa opetussuunnitelmassa (2003) ne kurssit, joille ei löydy vastaavuutta, merkitään oppiaineen "Muut suoritukset" alle (KOSKI-tietomallissa koodiarvo "MS" koodistoviittauksella "lukionmuutopinnot"). Uudessa opetussuunnitelmassa (2015) tällaisista kursseista taas tehdään paikallisen opetussuunnitelman mukaisia syventäviä tai soveltavia kursseja, ja siirretään kurssit matematiikan oppiaineen alle.

Kysymys: Milloin teemaopinnot pystyy siirtämään KOSKI-palveluun oikein?
Vastaus: Tässä on kyse opintohallintojärjestelmäintegraation ongelmasta, eli opintohallintojärjestelmä ei pysty lähettämään "Teemaopinnot"-kokonaisuutta oppiaineena, jolla on "Suoritettu"-merkintä. Kannattaa tiedustella opintohallintojärjestelmätoimittajalta, milloin tähän on korjaus tulossa.

Kysymys: Milloin aineopiskelijat (perusopetuksen tai lukion), joilla ei ole yhtään suoritusta, pystyy siirtämään KOSKI-palveluun?
Vastaus: Tällä hetkellä KOSKI-tietomalli ei osaa ottaa vastaan sellaista aineopiskelun opiskeluoikeutta, jolla ei ole vielä yhtään ainevalintaa, sillä ainevalinnat ovat aineopinnoissa KOSKI-tietomallissa ns. päätason suorituksia, joita KOSKI-opiskeluoikeus vaatii aina vähintään yhden. Tämä vaatii varmaan sellaisen ratkaisun, että tehdään oppiainekoodistoon (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/koskioppiaineetyleissivistava/latest) "Ei tiedossa"-niminen oppiaine, jotta oppiaineettomat aineopintosuoritukset saadaan siirrettyä KOSKI-palveluun. Se, että sellaista aineopiskelun opiskeluoikeutta, jolla on jo vähintään yksi ainevalinta mutta ei kurssisuorituksia, ei voi siirtää KOSKI-palveluun (ja se, että yksikin vahvistettu kurssisuoritus vahvistaa koko aineopintosuorituksen  on taas kyseisen opintohallintojärjestelmäintegraation ongelma. Kannattaa tiedustella opintohallintojärjestelmätoimittajalta, milloin näihin opintohallintojärjestelmäintegraatiohin liittyviin ongelmiin on korjaus tulossa.

Kysymys: Siirretäänkö nuorten perusopetuksessa valinnaiset aineet yhteisinä aineina vai paikallisina aineina.
Vastaus: Jos valinnainen aine liittyy opetussuunnitelman perusteissa olevaan yhteiseen aineeseen (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/koskioppiaineetyleissivistava/latest), sitten valinnainen aine siirretään yhteisenä, koodiston mukaisena aineena niin, että oppiaineella on mukana kuvaus, josta selviää, mistä opinnoissa on ollut kyse (esim. oppiaine: Äidinkieli, kuvaus: Ilmaisutaidon kurssi). Valinnainen aine siirretään paikallisena vain, jos se on oikeasti paikallinen aine, jota ei löydy opetussuunnitelman perusteista (esim. tietotekniikka).

KOSKI-klinikka 14.12.2018 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Rahoitukseen vaikuttaa taustatieto ”vailla perusasteen jälkeistä ammatillista tutkintoa; Kyllä/Ei”. Siirtyykö kyseinen tieto Koskeen ja sitä kautta rahoituksen laskentaan?
Vastaus: Ei siirry Koskeen. Tällaisten lisätietueiden tuonti KOSKI-palveluun ei ole todennäköistä lähitulevaisuudessa, vaan rahoitus kerää tiedon erikseen.

Kysymys: Oppisopimusopiskelija vanhempainvapaalla, joten oppisopimus on keskeytyneenä (on poissa työpaikalta vanhempainvapaan takia). Hän haluaisi kuitenkin edistää opintojaan omaehtoisesti ko. vapaan aikana. Miten tällainen kirjataan järjestelmään?
Vastaus: Oppisopimusjakso merkitään päättyneeksi siihen päivään, jolloin opiskelija keskeyttää oppisopimusmuotoisen opiskelun. Sille aikavälille, kun opiskelija edistää opintojaan vanhempainvapaan aikana, hänelle siirretään KOSKI-palveluun osaamisenhankkimistapajaksoksi oppilaitosmuotoinen koulutusjakso. Opiskelija merkitaan samalle aikavälille läsnäolevaksi osa-aikaisuusprosentilla, joka kuvaa hänen tosiallista läsnäoloaan.

Kysymys: Onko jo tietoa siitä, milloin saamme suoritusraporttia Koskesta?
Vastaus: Suoritusraportti on tekeillä, mutta valitettavasti tarkkaa aikaa, milloin raportti on saatavilla, emme voi antaa. Toivottavasti viimeistään helmikuussa 2019.

Kysymys: Jos oppisopimus päättyy ennen kuin tutkintosuoritukset on päivätty/vahvistettu KOSKI-palveluun niin saadaanko suoritekertymää rahoitukseen? Vai jääkö se sen "pimentoon". Kyseessä siis oppisopimustoimisto jossa suoritteet ja tutkintotodistuksen kirjaa joku muu.
Vastaus: Opiskeluoikeus pysyy voimassa siihen asti, kunnes opiskelija päättää opintonsa. Oppisopimus näkyy erillisenä osaamisen hankkimistapana, joka voi päättyä aiemmin kuin opiskeluoikeus. Jos opiskelija joutuu odottamaan suorituksia pitkään (eli enemmän kuin muutaman viikon), opiskelija siirretään KOSKI-palveluun 0% läsnäololla. Suoritukset näkyvät linkitetyn opiskeluoikeuden kautta.  

Kysymys: Montako vuotta Tilastokeskuksen kautta vielä tilastoidaan? Missä vaiheessa Tilastokeskus siirtyy käyttämään KOSKI-palvelun tietoja? Tarvitseeko koulutuksenjärjestäjän vielä senkin jälkeen täydentää erilliskyselynä tietoja Tilastokeskukselle?
Vastaus: Tilastokeskus ei ole antanut virallista ilmoitusta, milloin se korvaa ammatillisen koulutuksen tiedonkeruut KOSKI-tiedon hyödyntämisellä, mutta tämänhetkisen tiedon mukaan tämä tapahtuisi jo syksyllä 2019.

Kysymys: Olisiko mahdollista saada sitä Kosken opv-raportin tietoa laskentoineen kaikkineen ulos ajastetustu rajapinnasta. Sen avulla voisimme kerätä tietoa päivittäin ja tehdä ennusteita sekä sortata tietoa tutkinnoittain, yksiköittäin jne. Olis Kosken laskenta käytössä, niin ei tarvitsisi kikkailla mitään omia kaavoja.
Vastaus: Periaatteessa tämä olisi mahdollista, mutta vaikuttaa niin suuritöiseltä ominaisuudelta (vs. potentiaalinen hyödyntäjien määrä), että ei varmasti ihan lähiaikoina kehitetä tällaista. Joka tapauksessa hyvä idea, eli laitetaan muistiin.

KOSKI-klinikka 07.12.2018 (Yleissivistävä koulutus)

Klinikassa ei tullut yhtään kysymystä.

KOSKI-klinikka 30.11.2018 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Tehdäänkö aina uusi opiskeluoikeuden OID oppisopimuksissa, joissa työnantaja vaihtuu ja sopimusten väliin jää aikaa? Kaksi eri oppisopimusta ja sopiumus ei jatku saumattomasti heti seuraavasta päivästä uudella työanatajalla. Kumpikaan sopimus ei siis ole keskeytyksellä.Tutkintotavoite pysyy samana.
Vastaus: Kysymys siis ilmeisesti siitä, tehdäänkö uusi opiskeluoikeus, kun opiskelijan suoritukseen kuuluu useampi kuin yksi oppisopimusjakso, jotka eivät muodosta yhtä, katkeamatonta kokonaisuutta. Näissä tapauksissa ei tarvitse tehdä uutta opiskeluoikeutta, vaan oppisopimujaksojen tiedot tuodaan saman opiskeluoikeuden alla olevan päätason suoritukseen omina osaamisen hankkimistapajaksoinaan (tietomallissa: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-9). Oppisopimusjaksojen väliin jääville päiville merkitään opiskelijalle joko 0% läsnäolojakso tai sitten oppilaitosmuotoisen koulutuksen tai koulutussopimuksellinen osaamisen hankkimistapajakso oikealla läsnäoloprosentilla riippuen siitä, opiskeleeko hän oppisopimusjaksojen väliin jäävänä aikana. Reformin myötä oppisopimuksesta on tullut vain yksi osaamisen hankkimistapa muiden joukossa, eli opiskelijalla voi olla suorituksensa aikana useita oppisopimus-, koulutussopimus- sekä oppilaitosjaksoja.

Kysymys: Miten menetellään, jos tutkinnon perusteiden suoritusaika päättyy ja opiskelija on vielä läsnä? Katkaistaanko opiskeluoikeus?
Vastaus: Jos opiskelija siirtyy suorittamaan tutkintoa uusin perustein, tällöin vanhojen perusteiden mukainen päätason suoritus vain korvataan uusien perusteiden mukaisella päätason suorituksella samassa opiskeluoikeudessa, jossa jo suoritetut osasuoritukset tunnustetaan uusien perusteiden mukaisiksi vastaavuuksien mahdollistamalla tavalla. Jos taas opiskelija lopettaa opinnot, tällöin opiskeluoikeus päätetään "katsotaan eronneeksi"-tilaan.

Kysymys: Opiskelija haluaa vaihtaa uusiin tutkinnon perusteisiin. Opiskelu on siis alkanut ennen 1.1.2018. Pitikö tehdä uusi opiskeluoikeus?
Vastaus: Ei tarvitse, vaan voidaan toimia vastaavalla tavalla kuin niissä tapauksissa, joissa opiskelu on alkanut vanhojen perusteiden mukaisena välillä 1.1.-31.7.2018, ja 1.8.2018 on vaihdettu uusiin perusteisiin, eli vanhojen perusteiden mukainen päätason suoritus korvataan uusien perusteiden mukaisella päätason suorituksella samassa opiskeluoikeudessa.

Kysymys: Onko tietoa milloin saadaan raportteja suoritetuista tutkinnoista ja tutkinnon osista?
Vastaus: Ammatillisen koulutuksen suoritustietoraportti pyritään saamaan tuotantoon alkuvuodesta 2019.

Kysymys: Jos allekirjoitettuun sopimukseen tulee muutos, esim. sopimuksen voimassaoloaika muuttuu, esim. pidentyy tai lyhenee tai sopimus raukeaa. Niin mitä muutoksia se edellyttää tehtäväksi? Korjataanko alkuperäistä sopimusta, vai poistetaanko se ja tehdään uusi sopimus? Hoksiin tälläiset tapahtuma on meillä nyt kirjattu.
Vastaus: Todennäköisesti riittää, että korjataan alkuperäistä sopimusta, eli että KOSKI-palveluun siirrettyyn koulutussopimusjaksoon muutetaan tarvittavat päivämäärätiedot. Varmistetaan asia kuitenkin vielä ammatillisen koulutuksen yksiköstä.

Kysymys: Voidaanko näyttö arvioida ja kirjata ennen kuin koulutussopimus päättyy?
Vastaus: Todennäköisesti voidaan. Varmistetaan asia kuitenkin vielä ammatillisen koulutuksen yksiköstä.

Kysymys: Ammattitutkinnon suoritetut tutkinnon osat näkyvät Koskessa hyväksyttyinä. Miten aiemmasta osaamisesta hyväksyttyjen/tunnustettujen tutkinnon osien tulee näkyä vai ei mitenkään?
Vastaus: Tunnustettujen tutkinnon osien mukana tulee siirtää "tunnustettu"-rakenteessa (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-2-7) tieto siitä, että tutkinnon osan suoritus on tunnustettu. Jos tutkinnon osa kuuluu tunnustamisesta huolimatta rahoituksen piiriin (esimerkiksi, kun tutkinnon osan suoritus on ostettu toiselta koulutuksen järjestäjältä), "tunnustettu"-rakenteessa tuodaan lisäksi tieto siitä, että tutkinnon osa kuuluu rahoituksen piiriin (tietomallissa: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-2-7-2).

Kysymys: Edellisellä kerralla on ollut keskustelua opiskelijan toisesta tutkinnosta, joka olisi omarahoitteinen, ja on vastattu, että uuden lain mukaan se ei ole mahdollista. Jos ja kun joku on kiinnostunut opiskelemaan saman aikaisesti toisen tutkinnon, miten rahoitus menee/merkitään?
Vastaus: Opiskelijalle luodaan kaksi erillistä opiskeluoikeutta, joihin molempiin tulee rahoitusmuotokoodiksi 1. Lisäksi molempiin opiskeluoikeuksiin tuodaan osa-aikaisuusjaksot sen mukaan, miten opiskelija tosiasiallisesti opiskelee. Kannattaa huomioida, että perusrahoitusta saa tässä tapauksessa vain siitä opiskeluoikeudesta, joka on alkanut aikaisemmin.

Kysymys: Osaatteko sanoa päivittyykö Vipusen raportti opiskelijavuosista edelleen?
Vastaus: Vipusen opiskelijavuosiraportin pitäisi päivittyä joka päivä tuoreella datalla. Kannattaa muistaa, että KOSKI-palvelussa oleviin tietoihin tehdyt muutokset näkyvät Vipusen raportilla kahden päivän viiveellä.

KOSKI-klinikka 23.11.2018 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Lukion katsomusaineista vielä kysymys. Jos toimimme viimeisen ohjeen mukaan, niin se tarkoittaa sitä, että kaikki katsomusaineiden kurssit (ET, UE, UO, UI jne.) siirtyvät järjestelmästä saman aineen alle. Onko tämä siis toivottava tilanne? Sain toisesta lukiosta ratkaisun, jolla he merkitsevät katsomusaineensa saman aineen KT Uskonto/Elämänkatsomustieto alle.
Vastaus: Kyllä, suoritutetut katsomusaineiden kurssit halutaan KOSKI-palvelussa ja todistuksella näkyvän sen oppiaineen/oppimäärän, jota opiskelija ns. virallisesti suorittaa.

Kysymys: Onko sanallisen arvioinnin siirtymiseen Koskeen tulossa muutos. Voiko siis useiden lauseiden sanallinen arviointi olla Koskessa vai siirretäänkö vain S tai O merkintä merkiksi suorituksesta?
Vastaus: OPH:n juristien uusi linjaus on, että mitään sanallisia arviointeja missään koulutusmuodossa ei saa siirtää KOSKI-palveluun. KOSKI-tiimi tiedottaa asiasta koulutuksen järjestäjiä, kunhan saamme juristeilta tästä kirjallisen muotoilun.

Kysymys: Jos sanallisia arviointeja ei saa enää siirtää, pitääkö koulutuksen järjestäjän poistaa jo siirretyt sanalliset arvioinnit jälkikäteen.
Vastaus: Ei tarvitse. KOSKI-tiimi pyrkii kehittämään jonkin ratkaisun, jolla jo siirretyt sanalliset arvioinnit pystytään piilottamaan/poistamaan.

Kysymys: Miten lisäopetuksen korotetut arvosanat tulisi saada näkyviin? Obeliski merkkiä ei nähdäkseni vieläkään saada siirtymään opintohallintojärjestelmästä. Eikä myöskään painotuksen ** merkintää.
Vastaus: Tässä ei voi muuta kuin odottaa, että opintohallintojärjestelmätoimittaja saa näiden tietojen siirron toimimaan.

Kysymys: Hetuttomille ei voi antaa oppijanumeroita. Milloin virhe korjataan? On ilmoitettu teille virheestä.
Vastaus: Henkilötunnuksettoman oppijan ja täten myös oppijanumeron voi kyllä luoda kuten ennenkin. Oppijanumerorekisterissä on vain tällä hetkellä bugi, jonka vuoksi oppijanumeroa ei saa luomisen jälkeen talteen näytöltä (selaimen osoiteriviltä kyllä saa). Bugi korjataan mahdollisimman pian.

KOSKI-klinikka 16.11.2018 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Opiskelija on aloittanut uuden perusteen mukaisessa perustutkinnossa. Hänelle halutaan tunnustaa tutkinnon osat vanhoista perustutkinnoista – toisen voimassaolo päättyi 31.7.2018 ja toisen voimassaolo on päättynyt 1.8.2010. Voidaanko vanhentuneen tutkinnon tietoja sisällyttää tunnustettuna, kun uusissa perusteissa ei ole samannimisiä tutkinnon osia? Jos voidaan, miten opintoviikot muunnetaan osaamispisteiksi?
Vastaus: Ammatillisen koulutuksen yksikön vastaus: Opintoja voidaan tunnustaa. Arvioijat arvioivat osaamisen ajantasaisuuden ja vastaavuuden suoritettavaan tutkintoon. 2018 päättyneissä perusteissa arviointiasteikko on eri, joten arvosana tulee muuntaa OPH:n määräyksessä (OPH-501-2019) on kuvattu muuntamisen periaatteet.  Kun muunnetaan opintoviikkoja osaamispisteiksi, verrataan osaamista suoritettavan tutkinnon muihin osiin ja niiden laajuuteen tai voimassa olevan vastaavan tutkinnon tutkinnon osaan, jos sellainen on olemassa.
KOSKI-palveluun tutkinnon osa siirretään normaalisti sisällytettynä ja tunnustettuna (ja jos tutkinnon osa on suoritettu vuoden 2018 puolella, niin sitten ”tunnustettu”-rakenteessa tuodaan myös tieto siitä, että tutkinnon osa kuuluu tunnustamisesta huolimatta rahoituksen piiriin) asiaan kuuluvine alaviitteinen ”tunnustettu”-rakenteen ”selite”-kentässä.

Kysymys: Opiskelija on aloittanut perustutkinto-opinnot elokuussa 2017 ja hän on suorittanut näytön ammatillisesta tutkinnon osasta keväällä 2018. Opiskelija siirtyy suorittamaan uutta tutkintoa elokuussa 2018 ja hänelle kirjataan osaamisen tunnustamisena edellisenä lukuvuotena suoritetut opinnot. Suoritettua tutkinnon osaa ei kuitenkaan voida tunnustaa suoraan uuteen tutkintoon, koska uudessa tutkinnossa ei ole vastaavaa tutkinnon osaa. Miten tällaisessa tapauksessa tulee toimia, jotta tuo suoritettu tutkinnon osa tulee huomioitua oppilaitoksen rahoituksessa? Tällaisia tutkintoja ovat ainakin liiketoiminnan ja sosiaali- ja terveysalan perustutkinnot.
Vastaus: Jos opiskelija jatkaa normaalisti opintojaan, tutkinnon osan suoritus kirjataan sitten kun hän on täydentänyt opintojaan vaadituilla näytöillä. Tällöin rahoituksen kannalta ainoastaan suoriterahoitus saattaa kohdentua eri vuodelle, jos uusi, täydennetty tutkinnon osa kirjataan eri vuonna suoritetuksi kuin milloin alkuperäinen tutkinnon osa on suoritettu. KOSKI-palveluun ei jää näkyville kirjauksia vanhoista tutkinnon osista. Tämä tietysti aiheuttaa ongelman, jos opiskelija keskeyttää opinnot ennen kuin hän on ehtinyt täydentää tutkinnon osaa uusilla näytöillä. Selvitetään asiaa yhdessä Valtionosuudet-yksikön kanssa.

Kysymys: Jos opiskelijalle arvioidaan koulutuksen järjestäjän toimesta (hyväksytty/ hylätty) jotain työelämäosaamista, ajoneuvon hallinta tai esim. kassatyöskentely. Tuleeko todistukseen merkintä niin, että oppilaitos on nämä arvioinut vaiko niin, että se on tehty osaamisen tunnustamisena?
Vastaus: Työkokemuksen kautta kerätty osaaminen tunnustetaan, kuten kaikki muukin osaaminen, joka ei tule opiskeluoikeuden aikana tehdyn suorituksen kautta. Työelämäosaamiseen liittyvissä tunnustamisissa tulee tunnustamisen alaviitteeksi ”Työkokemuksen kautta hankittu osaaminen”.

Kysymys: Jos opiskelija on vastaanottanut opiskelupaikan ja hänelle sen jälkeen tehty osaamisen tunnustamiset, mutta opiskelija ei koskaan aloita opintojaan, niin voidaanko rooli mitätöidä, vaikka hänelle on jo ehditty tehdä arviointeja osaamisen tunnustamisena. Vai pitääkö arvioinnit poistaa ennen mitätöintiä? Tällainen tilanne on silloin, kun tunnustamiset pyritään kirjaamaan ennen kuin opiskelu varsinaisesti alkaa.
Vastaus: Hyvä käytäntö olisi, ettei tunnustamisia tehdä ennen kuin opiskelija varsinaisesti aloittaa opinnot. Jos näin kuitenkin hallinnollisista syistä on tarpeen tehdä, voi KOSKI-palvelusta tällaisen opinto-oikeuden mitätöidä, vaikka suorituksia olisi jo viety. Eli näissä tapauksissa koko opiskeluoikeus mitätöidään, ettei opiskelijasta jää virheellistä tietoa rekisteriin.

Kysymys: Saimme juuri viime viikolla seuraavan ohjeen teiltä: Peruuttaminen on taas näitä tapauksia varten, kun opiskelija on vastaanottanut opiskelupaikan ja mahdollisesti jopa ilmoittautunut opintoihin mutta ei koskaan saavu paikalle. Eikö tämä nyt pidäkään paikkansa?
Vastaus: Viime viikolla annetusta ohjeesta poiketen ”Peruutettu”-tilaa käytetään vain, kun opiskeluoikeus perutaan opintoihin soveltumattomuuden (SORA) vuoksi. Niissä tilanteissa, kun opiskelija ei saavu paikalle paikan vastaanottamisesta ja ilmoittautumisesta huolimatta, opiskeluoikeus mitätöidään.

Kysymys: Tutkinnon osaa ”Korkeakouluopinnot” ei arvioida, mutta ei mene Koskeen, jos ei arvioida. Miten toimitaan?
Vastaus: Kyseessä on opintohallintojärjestelmästä johtuva ongelma, jonka järjestelmätoimittaja pyrkii pikaisesti korjaamaan. Kokonaisuuksille ”Korkeakouluopinnot” ja "Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja" ei tule ollenkaan kokonaisarviointia (ei edes arvosanaa ”Hyväksytty), vaan vain niiden alle tulevat osasuoritukset arvioidaan.

Kysymys: Kosken raporteista: Muistelin, että lupailitte laajennetun oppisopimuksen raporttia, jossa näkyisi onko linkitykset ok ja onko suoritusrahoituksen raportti tulossa jollain aikataululla? Entä vuoden 2019 ennusteraportti? Nythän raportti ei huomioi arvioitua valmistumispäivää?
Vastaus: Suoritustietojen tarkistusraportin tekeminen pyritään aloittamaan piakkoin. Raportin valmistumisen aikataulua on vielä mahdoton arvioida. Linkitysten tarkastusraportti toteutetaan opiskelijavuositietojen tarkistusraportin yhteyteen, kunhan saadaan ensin lisättyä tietomalliin kenttä sen tiedon välittämiseen, että koulutus on ostettu toiselta koulutustoimijalta (ilman tätä ei voida tietää, että opiskeluoikeuteen kuuluisi linkittää toinen opiskeluoikeus). Opiskelijavuositietojen tarkistusraporttia on tarkoitus käyttää siihen, että koulutuksen järjestäjä voi tarkistaa, että tiedot ovat siirtyneet oikein. Tästä syystä tiedot on raportilla näytettävä (lukuun ottamatta saraketta ”Opiskelijavuosikertymä (pv)”) niin kuin koulutuksen järjestäjä on ne siirtänyt. Näin raportille ei voi päätellä esimerkiksi arvioidun päättymispäivän perusteella spekulatiivista tietoa tulevaisuuteen. Mikäli koulutuksen järjestäjä haluaa tehdä kyseisen raportin tiedoilla jonkinlaista ennusteraporttia, tähän tarvittavat päättelyt joudutaan rakentamaan raportille itse.

Kysymys: opiskelija suorittaa kahta tutkintoa samaan aikaan. Toinen osa-aikainen VO, toinen opiskelijan itse rahoittama. Miten tuodaan Koskeen?
Vastaus: Tilannehan ei ole enää uuden lain mukaisissa perusteissa mahdollinen, sillä tutkintoja ei voi tuottaa liiketoimintana yksityisopiskelijoille, ellei kyseessä ole EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tuleva opiskelija.
Teknisesti tällaisen opiskelijan tuominen KOSKI-palveluun on kuitenkin täysin mahdollista. Opiskelijalle luodaan kaksi erillistä opiskeluoikeutta, joihin molempiin rahoitusmuotokoodiksi 1 sekä opiskelijan tosiasiallisesti suorittamien opintojen osa-aikaisuusprosentti. Kannattaa huomioida, että perusrahoitusta saa tässä tapauksessa vain siitä opiskeluoikeudesta, joka on alkanut aikaisemmin.

Kysymys: Jos tehdään opiskelijalle esim. 6 kk oppisopimus, tekeekö oppisopimustoimisto vai oppilaitos linkityksen. Poistetaanko linkitys jakson jälkeen? Miten lyhyt oppisopimus siis kirjata?
Vastaus: Saman koulutustoimijan sisällä tehdyistä suorituksista ei tarvitse KOSKI-palvelun vuoksi koskaan tehdä kahta opiskeluoikeutta, vaan tiedot voidaan välittää yhden opiskeluoikeuden sisällä, jos se vain koulutuksen järjestäjän käyttämästä järjestelmästä onnistuu. Vastaavasti, linkitystä käytetään myös toiselta koulutustoimijalta ostettujen koulutuspalveluiden osalta vain siinä tapauksessa, että alihankkija on todistuksen antava oppilaitos. Eli, jos esimerkiksi ostetaan toisen koulutustoimijan alaiselta oppilaitokselta yksi tutkinnon osa, joka tulee osaksi koulutuspalveluiden ostajan järjestämää laajempaa kokonaisuutta, opiskeluoikeuksia ei linkitetä, vaan alihankkija siirtää järjestämänsä koulutuksen tiedot omassa opiskeluoikeudessaan rahoituskoodilla 6 ja ostaja siirtää ostetun tutkinnon osan oman opiskeluoikeutensa alle tunnustettuna tutkinnon osan suorituksena.

Kysymys: Saisiko tuosta 6 muuta kautta rahoitettu - asiasta selkeän ohjeen?
Vastaus: Pyydetään tähän ohje ”Valtionosuudet”-yksiköstä.

Klinikassa ei tällä kertaa tullut yhtään kysymystä, koska samaan aikaan oli AVI:n info.

KOSKI-klinikka 2.11.2018 (Ammatillinen koulutus)  

Kysymys: Miten menetellään kun Koskessa näkyy opiskelija kahteen kertaan, oid numero on jostain syystä eri, oppilashallinnossa näkyy vain yhtenä?
Vastaus: Tästä kannattaa laittaa viestiä ja tarkemmat tuntomerkit KOSKI-palvelusosoitteeseen (koski(at)opintopolku.fi).

Kysymys: Laitoinkin viestiä lomista. Näköjään ainakin Primuksessa joutuu lomaan merkitsemään osa-aikaisuus-%:n. Muuten Kosken raportti vähentää liikaa lomapäiviä.
Vastaus: Primuksessa pitää laittaa lomalle se osa-aikaisuusprosentti, joka HOKS:issa opiskelijalla on kyseiselle ajalle. Osa-aikaisuusprosentin jättäminen tyhjäksi aiheuttaa sen, että KOSKI-palveluun siirtyy loman ajaksi osa-aikaisuuprosentiksi 0%. Rahoituksen laskennassa loman osa-aikaisuus otetaan edellisen läsnäolojakson osa-aikaisuusprosentista ainakin siihen asti, että opintohallintojärjestelmät pystyvät lähettämään osa-aikaisuusjaksot erillään opiskeluoikeuden tiloista.

Kysymys: Johtamisen erikoisammattitutkinto, tutkinnon perusteet 15/011/2011. Tutkintokoodi on ollut 337101. Nyt ePerusteissa 437101. Koski-koodistossa molemmat. Ovatko molemmat tutkintokoodit käytössä ja onko niiden käytöllä jotain eroa?
Vastaus: Erikoisammattitutkinnoissa ovat tutkintokoodit muuttuneet nelosella alkaviksi. Molemmat menevät ainakin vielä läpi, mutta on hyvä käyttää ePerusteista löytyvää koodia.

Kysymys: Onko valmistumisen % AINA 100%, riippumatta aikaisempien läsnäolojaksojen osa-aikaisuusprosentista?
Vastaus: Kyllä.

Kysymys: Viimeinen läsnäolopäivä ja valmistumispäivä on sama päivä, molemmissa 100%?
Vastaus: Kyllä, mutta tässä ei tarvitse välittää kuin "Valmistunut"-tila kyseiselle päivälle.

Kysymys: Voiko tuon tulkita niin, että Primuksessa laitetaan aina prosentit joka riville riippumatta tilanteesta. Esim. väliaikainen keskeytys ja katsotaan eronneeksi myös prosentit?
Vastaus: "Väliaikaisesti keskeytynyt"- ja "Katsotaan eronneeksi"-tiloille ei tarvitse välittää osa-aikaisuusprosenttia.

Kysymys: Tulkitseeko Koski 0%, jos Primuksessa osa-aikaisuusprosentti jätetään tyhjäksi?
Vastaus: Primus lähettää tyhjäksi jätetyn kentän tiloissa "Läsnä" ja "Loma" 0% osa-aikaisuutena.

Kysymys: Lasketaanko eropäivä mukaan rahoitukseen?
Vastaus: Eropäivää (KOSKI-palvelussa ammatillisessa koulutuksessa aina "Katsotaan eronneeksi"-tila) ei lasketa läsnäolopäiväksi rahoituksessa.

Kysymys: Miten ulkopuolelle myytyjen oppisopimuskoulutusten opiskeluoikeuden tilat tulisi merkitä Koskessa?
Vastaus: Samoin kuin missä tahansa muussa opiskeluoikeudessa. Opiskeluoikeuden tilojen tulisi vastata toisiaan päävastuullisen koulutuksen järjestäjän opiskeluoikeudessa että linkitetyssä opiskeluoikeudessa vähintään siihen asti, että linkitettävä opiskeluoikeus päättyy.

Kysymys: Huomasin, että ePerusteista ei enää löydy aikaisempien tutkintojen perusteita. Mistä saan Primukseen nyt tutkintojen osia tutkinnon osakoodeineen, jos tulee tarve esim. osaamisen tunnustamista varten?
Vastaus: Hakukentän alapuolella on ”Siirtymäajalla”- ja ”Voimassaolo päättynyt”-suodattimet, jotka valitsemalla haku etsii myös aiemmat tutkintojen perusteet.

Kysymys: Miksi Koski laskee raportille opiskelijavuositoteumaa myös rahoituskoodi 6 -opiskelijoille?
Vastaus: KOSKI-raportilla ei haluta ottaa kantaa siihen, mistä opiskeluoikeudesta koulutuksen järjestäjä saa rahoitusta. Sen vuoksi jokaiselle opiskeluoikeudelle lasketaan suuntaa antava opiskelijavuosikertymä samoilla periaatteilla. Koulutuksen järjestäjä voi omia laskelmiaan varten suodattaa raportilta rahoitukseen kuulumattomat opiskeluoikeudet hyödyntämällä esimerkiksi "Rahoitukset"- sekä "Sisältyy opiskeluoikeuteen"-sarakkeita.

Kysymys: Käytetäänkö aina rahoituskoodia 6, kun toimitaan alihankkijana oppisopimuskoulutuksissa toiselle koulutuksen järjestäjälle?
Vastaus: Kyllä.

Kysymys: Mitkä ovat saman tutkinnon sisällä tapauksia, joissa täytyy tehdä uusi opiskeluoikeus?
Vastaus: Tässä on kaksi mahdollista tapausta, joissa saman tutkinnon tulee tehdä uusi opiskeluoikeus:

1. Kun on kyseessä henkilöstökoulutus (eli koulutus muuttuu henkilöstökoulutuksesta joksikin muuksi tai toisin päin).
2. Kun oppisopimus purkautuu, eikä alkuperäinen päävastuullinen koulutuksen järjestäjä (riippumatta siitä, onko kyseessä ulkopuolelta ostettu koulutus vai ei) enää jatka koulutuksen järjestäjänä.

Kysymys: Saako käyttää omia rahoituskoodeja?
Vastaus: Ei saa käyttää muita rahoituskoodeja kuin koodistosta (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/opintojenrahoitus/latest) löytyvät.

Kysymys: Ulkopuolinen opso, jolle on jouduttu tekemään keskeytyksen (eron) kesän ajaksi ja heillä on tästä muodostunut toinen opiskeluoikeus. Meillä opiskelijalla on ollut sama kortti opintojen loppuun. Tuleeko myös meidänkin tehdä toinen kortti vai miten toteutetaan linkitys?
Vastaus: Ei tarvitse uutta opiskeluoikeutta, vaan linkitys vain siirretään uusimpaan opiskeluoikeuteen.

Kysymys: Jos te-rahalla suorittaa tutkinnon osat ja haluaa jatkaa vos-rahalla osaamisalan, niin on sama opiskeluoikeus?
Vastaus: Vastaus tähän riippuu siitä, onko opiskelija jo todettu jo valmistuneeksi (eli onko siirretty KOSKI-palveluun tila "Valmistunut") sen jälkeen, kun hän on suorittanut alun perin tavoitteena olleet tutkinnon osat. Jos on, niin "Valmistunut"-tilaista opiskeluoikeutta ei tule lähteä muuttamaan "Läsnä"-tilaiseksi jälkikäteen, vaan tehdään uusi opiskeluoikeus, johon jo suoritetut tutkinnon osat tunnustetaan. Jos taas vaihto koko tutkinnon suorittajaksi tapahtuu jo opintojen aikana (eli ennen valmistumista), niin sitten voidaan jatkaa samalla opiskeluoikeudella. 

Kysymys: Miten pitää toimia, kun opiskelijat suorittavat verkkokurssina tutkinnon osia ja kurssin toteuttajana on toinen koulutuksen järjestäjä. Pitäisikö nämä suoritustiedot viedä koskeen ns. linkityksien kautta sisältyy opiskeluoikeuteen vai viedäänkö suoritukset osaamisen tunnistamisena omasta kannasta koskeen rahoituksen piirissä?
Vastaus: Vastaus kysymykseen riippuu siitä, mikä on opiskelijan päätavoite ja kumpi koulutuksen järjestäjä antaa todistuksen päätavoitteen suorittamisesta. Molemmissa tapauksissa joka tapauksessa sekä koulutuksen tilaaja että sen toimittaja luovat KOSKI-palveluun omat opiskeluoikeutensa. Jos opiskelijan päätavoitteena on suorittaa vain kyseinen tutkinnon osa, joka ostetaan toiselta koulutuksen järjestäjältä, silloin opiskeluoikeudet linkitetään (sillä alihankkija toimii myös todistuksen antajana). Jos taas tutkinnon osa tulee osaksi laajempaa koulutusta, jonka todistuksen antaa yksittäisen tutkinnon osan tilaaja, tällöin opiskeluoikeuksia linkitetä, vaan tilaaja siirtää suoritetun tutkinnon osan tunnustettuna "rahoituksen piirissä"-tiedolla.

Kysymys: Miten vain valmistavan koulutuksen suorittaneet saa siirrettyä oikein?
Vastaus: Tapaus, jossa opiskelija on suorittanut pelkän näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen, on siirtynyt oikein, jos opiskeluoikeuden päätason suorituksissa näkyy vain välilehti "Näyttötutkintoon valmistava koulutus" ja sen alla tutkinnon osat, joihin liittyen opiskelija on osallistunut näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen. Tiedustele opintohallintojärjestelmätoimittajalta, millaiset merkinnät tämä vaatii opintohallintojärjestelmään. HUOM! 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavissa koulutuksissa ei ole enää näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta.

Kysymys: Miten merkitään kun ulkopuolinen opso on purkautunut ja opiskelija jatkaa meillä normiopiskelijana opinnot loppuun? Teemmekö oman opiskeluoikeuden, jotta me saamme loppuajan rahan?
Vastaus: Kun alunperin alihankkijana toiminut koulutuksen järjestäjä muuttuu oppisopimuksen purkamisen jälkeen uudeksi päävastuulliseksi koulutuksen järjestäjäksi, tehdään uusi opiskeluoikeus, johon edellisen opiskeluoikeuden aikana suoritetut tutkinnon osata tunnustetaan.

Kysymys: Koulutussopimukseen liittyvä kysymys: jos opiskelijalle on tehty Koulutussopimus ajalle 1.1.-31.1.2018 ja jos hän hän keskeyttää koulutuksen = eroaa 10.1.2018, niin riittääkö Koskeen, että opiskelijavuosilaskentaan merkitään eropäivä vai pitääkö Koulutussopimukseenkin mennä muuttamaan työpaikalla tapahtumisen oppimisen päättyneeksi eropäivään?
Vastaus: Riittää, että siirretään "Katsotaan eronneeksi"-tila oikealla päiväyksellä. Alkuperäisiä koulutussopimuksen tietoja ei tarvitse alkaa muuttaa KOSKI-palvelun vuoksi, jos näin ei muutenkaan toimita.

Kysymys: Missä tilanteessa on kyse rahoitusmuodosta 4 Koulutuksen ja osaamisen myynti.
Vastaus: Nykyään ei pitäisi enää olla opiskeluoikeuksia, joissa rahoituskoodi on 4.

Kysymys: Minulta meni vähän alku ohi, saanko vielä täsmentää, kirjataanko ov-taulukkoon valmistumispäivälle aina 100 % vai edellisen jakson osa-aikaisuus-%?
Vastaus: Kyllä, voi kirjata valmistumipäivälle aina 100% läsnäolon. Tämä ei sinänsä ole tarpeellista, jos opintohallintojärjestelmä ei lähetä tämän johdosta vääriä osa-aikaisuusjaksoja, sillä rahoituksen laskenta tulkitsee valmistumispäivän aina 100% läsnäolopäiväksi riippumatta sille liitetyistä osa-aikaisuusprosenteista.

Kysymys: Mitä tarkoittaa kun Kosken raportilla ov-kertymän sarakkeella S-sarake = 0 ja T-sarakkeella luku? Järjestelmässä kuitenkin läsnä ja 100%?
Vastaus: Tästä pitäisi saada esimerkki, jotta voi varmasti sanoa, mutta todennäköisesti kysessä on tilanne, että KOSKI-palvelussa opiskelijalla on kuitenkin 0% osa-aikaisuusjakso kaikille läsnäolopäiville.

Kysymys: Miten Koskessa näkyy opiskelijan tiedoissa, että hän on vaativan erityisen tuen opiskelija?
Vastaus: Tietomallissa tämä tieto on opiskeluoikeuden lisätiedoissa kuten muutkin etu- ja tukijaksot: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-11-5. Katselukäyttöliittymässä tieto löytyy vastaavasti opiskeluoikeuden lisätiedoista. Vaativan erityisen tuen jaksosta vaaditaan vähintään jakson alkupäivä. Tyhjäksi jätetty loppupäivä tulkitaan niin, että tukijakso on kestänyt opiskeluoikeuden päättymiseen saakka.

Kysymys: Voiko opiskelija käydä valman kahteen kertaan? Meillä on yksi opiskelija, joka suoritti keväällä 35 osp ja sai todistuksen. Hänet otettiin elokuussa uudelleen jatkamaan valma-opintoja.
Vastaus: Voi käydä esimerkiksi tällaisessa tapauksessa. Tällöin pitää KOSKI-palveluun syntyä kaksi erillistä opiskeluoikeutta.

Kysymys: Entä jos opiskelija on Oppisopimuksella, ja hän eroaa, pitääkö solmittuun Oppisopimusaikaan mennä merkitsemään eropäivä vai riittääkö eropäivä Läsnäolotaulukkoon?
Vastaus: Riittää, että siirretään "Katsotaan eronneeksi"-tila oikealla päiväyksellä. Alkuperäisiä oppisopimuksen tietoja ei tarvitse alkaa muuttaa KOSKI-palvelun vuoksi, jos näin ei muutenkaan toimita.

Kysymys: Excel-raportissa on Sarakkeesa O viimeisin tila onko se sama kuin tämänhetkinen tila?
Vastaus: "Viimeisin tila"-sarakkeessa näytetään opiskeluoikeuden tila raportin aikajakson lopussa, eli se ei välttämättä ole tämänhetkinen tila.

Kysymys: Onko vielä tietoa, mitä muusta koulutuksesta tullaan mahdollisesti tallentamaan ensi vuonna koskeen ja mitä tietoja niissä pitää olla?
Vastaus: Hallituksen esityksen mukaan KOSKI-palvelua laajennettaisiin niin, että lain ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) pykälän 8 mukainen muu ammatillinen koulutus tuotaisiin myös kokonaisuudessaan KOSKI-palveluun. Näiden tietojen siirtämisen mahdollistama tietomallilaajennus on vielä kehityksessä. Koulutuksen järjestäjiltä pyydetään kommentteja esitettyyn tietomalliin, kunhan siitä saadaan esittelykelpoinen versio aikaan.

Kysymys: Onko väärin jos vuonna 2017 alkaneet HOJKSit päättää 31.12.2017 ja jatkossa tehdään erityisen tuen suunnitelmat? HOJKSin ajat eivät näy Koskessa samoin kuin erityisen tuen ajat näkyvät.
Vastaus: Ei ole väärin. Tässä olisi kuitenkin hyvä tietää, mitä tarkoitetaan tuolla, että HOJKS:in päivämäärät eivät näy KOSKI-palvelussa samalla tavalla kuin erityisen tuen päivämäärät, eli tarkoitetaanko tällä sitä, että HOJKS-jaksoja ei tuoda useamman kuin yhden?

Kysymys: Ilmoitetaanko tässä suoritepäätöksen valmistelussa korttikoulutukset muuhun ammatilliseen vai ei? Menee vähän ohi Koski-aiheen.
Vastaus: Jos näitä koulutuksia on rahoitettu valtionosuudella, ne ilmoitetaan suoritepäätöksen valmistelussa.

Kysymys: Avoimen opiston opiskelijoilla ei ole opiskeluoikeutta tutkintoon, mutta he suorittavat tutkinnon osia. miten nämä siirretään koskeen? Voivat suorittaa (tutkinnon osia) eri tutkinnoista.
Vastaus: Siirretään niin, että opiskeluoikeudella yksi päätason suoritus, jolla tyyppinä ”Tutkinnon osa/osia”. Koulutuksen järjestäjä valitsee tutkinnon, johon osasuoritukset pääasiallisesti kuuluvat. Muihin tutkintoihin kuuluvat tutkinnon osat sisällytetään osaksi ko. päätason suoritusta.

Kysymys: Opiskelija on aiemmin suorittanut autoalan perustutkinnon ja suorittaa nyt vain toisen osaamisalan - miten tämä siirretään Koskeen?
Vastaus: Uusi opiskeluoikeus, jossa päätason suorituksen tyypiksi tulee "Ammatillisen tutkinnon osa/osia". Päätason suorituksen tietoihin siirretään tieto, että suoritetaan toista osaamisalaa (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-0-5), sekä suoritettava osaamisala (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-0-4). Osasuorituksiin siirretään suoritetut tutkinnon osat normaalisti.

Kysymys: Voiko opiskelija saada koko tutkinnon osaamisen tunnustamisella, saako kj tässä tapauksessa mitään rahaa jos opiskelija ei ole ollenkaan läsnä?
Vastaus: Voi saada, jos hänellä on niin paljon tunnustettavaa osaamista joko suoraan tunnustettuna tai osoittamalla työkokemuksen kautta hankitun osaamisen näytöillä. Rahoituksen kannalta tässä voisi siis olla kahdenlaisia tilanteita, joista saa valtionosuusrahoitusta:

1. Jos osaaminen arvioidaan näytöillä, jolloin syntyy jonkin/joidenkin tutkinnon osien suoritus (eli ei tunnusteta ilman näyttöä), saa osaamispisteiden kautta suorituspisteitä rahoitukseen.
2. Jos suorittajalla ei ole ennestään kyseistä tutkintoa, syntyy tutkinto rahoitukseen.

KOSKI-klinikka 26.10.2018 (Yleissivistävä koulutus)   

Kysymys: Meidän viime vuoden aikuisten perusopetuksen opiskelija on aloittanut tänä syksynä Valma-koulutusta oppilaitoksessamme. Peruskouluopinnoista hänellä on kuitenkin jäänyt pari kurssia suorittamatta ja hän aikookin tehdä opinnot loppuun tämän lukuvuoden aikana. Voidaanko pitää hänelle kaksi opinto-oikeuta aktiivisena perusopetuksesta valmistumisen saakka?
Vastaus: Oppija voi olla VALMA-koulutuksessa, vaikka perusopetuksen oppimäärä olisi vielä suorittamatta, joten voi pitää kahta opiskeluoikeutta myös KOSKI-palvelussa perusopetuksesta valmistumiseen saakka.

Kysymys: Lukion uskonnot/et -kysymys. Onko todella niin, että jos opiskelija opiskelee esim. elämänkatsomustiedon oppimäärän ja sen päälle esim. ev.lut. uskontoa, niin nämä uskonnon kurssit tulee siirtää elämänkatsomustiedon aineen alle päättötodistuksessa. Todistuksia ohjataan kurssityypeillä eikä tämä onnistu kuin manuaalisesti siirtämällä kurssit ns. "häntään". Jos tässä tapauksessa opiskelija suorittaa uskonnosta pakollisia kursseja, niin miten näiden kurssityyppien käy, siirretäänkö nekin pakollisina, vaikka opiskelijan oppimääränä on elämänkatsomustieto. Vai voiko tässä tapauksessa siirtää uskonnon kurssit muualla suoritettuihin kursseihin.
Vastaus: Kyllä, eli katsomusaineissa toisessa aineessa/oppimäärässä suoritetut kurssit tulee näkyä sen aineen/oppimäärän, jota suoritetaan, alla. Pakollisia kursseja voi suorittaa vain siinä aineessa/oppimäärässä, jonka on valinnut, eli toisesta aineesta/oppimäärästä voi suorittaa vain syventäviä ja soveltavia, ja niissä on toisen aineen/oppimäärän alla sama kurssityyppi kuin niillä muutenkin olisi.

Kysymys: Voiko perusopetuksen oppilaille saada Koskeen samanlaisen suoritustaulukon kuin lukion opiskelijoilla näkyy?
Vastaus: Ei voi, sillä nuorten perusopetuksessa ei siirretä kurssitasoa.

Kysymys: Jos viime lv:n suoritus jäi kesken niin oppilas on edelleen tilassa LÄSNÄ - nämä tulee siis poistaa. Koskeen pitäisi saada toiminto jolla useiden oppilaiden opiskeluoikeuksia voidaan poistaa - nyt erittäin hidasta poistaminen.
Vastaus: Jos oppilaalla on jäänyt koulussa/kunnassa lukuvuoden suorittaminen kesken hänen siirryttyään toiseen kouluun/kuntaan, hänen aikaisempaa opiskeluoikeuttaan ei tarvitse poistaa, vaan oppilaan opiskeluoikeus tulee päättää "Eronnut"-tilaan.

Kysymys: Esioppilaat: ennen Primuksessa esioppilaiden kortit siirrettiin normaalisti 1. vuosiluokalle, täytyykö nyt toimia jotenkin muuten vai miten tuo esiopetuksen käyminen näkyy Koskessa?
Vastaus: KOSKI-palveluun pitää syntyä perusopetuksesta uusi opiskeluoikeus. Esiopetuksen suoritukselle siirretään vahvistus (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-2-11-0-6) ja opiskeluoikeus päätetään "Valmistunut"-tilaan. Sen jälkeen Primuksessa joudutaan entisestä käytännöstä poiketen kopioimaan kortti perusopetusta varten ja alkaa päivittää perusopetuksen osalta tätä kopioitua korttia, jotta KOSKI-palveluun saadaan perusopetukselle uusi opiskeluoikeus.

Kysymys: Miksi ei voi samaa korttia käyttää (siirryttäessä esiopetuksesta perusopetukseen) ja laittaa sille esiopetuksen vahvistuksen?
Vastaus: KOSKI-palvelu luulee tällöin kortin numeron perusteella, että kyseessä on sama opiskeluoikeus ja siirto epäonnistuu, kun yritetään muuttaa opiskeluoikeuden yksilöivää tietoa (eli yritetään muuttaa esiopetuksen opiskeluoikeutta perusopetuksen opiskeluoikeudeksi).

Kysymys: Ensi vuonna siis siirretään myös varhaiskasvatuksen alainen esiopetus Koskeen. Pitääkö siis Opintopolkuun tallentaa kaikkien päiväkotien tiedot?
Vastaus: Varhaiskasvatuksen alaisen esiopetuksen tiedot tulee siirtää KOSKI-palveluun 1.1.2019 alkaen. Jotta tietojen siirto onnistuu, varhaiskasvatustoimipaikkojen tietojen tulee löytyä Opintopolun organisaatiopalvelusta ennen esiopetustietojen siirtojen aloittamista. Koulutustoimijan ei kuitenkaan tarvitse alkaa tallentaa varhaiskasvatustoimipaikkojen tietoja organisaatiopalveluun manuaalisesti, vaan toimipaikkojen tiedot siirtyvät organisaatiopalveluun Varda-järjestelmän kautta ensimmäisten Varda-siirtojen yhteydessä. Jos siis koulutustoimija saa Varda-siirrot tehtyä vasta 30.4.2019 mennessä, esiopetustietoja voi alkaa siirtää KOSKI-palveluun vasta 1.5.2019 alkaen.

Kysymys: Täytyykö väärin siirretyt tiedot korjata jälkikäteen?
Vastaus: Kyllä täytyy.

Kysymys: Miten siirretään oppija, jolla ei ole hetua?
Vastaus: Oppija, jolla ei ole hetua, tulee siirtää käyttäen oppijanumeroa. Tätä varten oppijan tiedot tulee tallentaa ensin oppijanumerorekisteriin, jonka toimenpiteen voi tehdä oppilaitoksen/koulutustoimijan KOSKI-pääkäyttäjä. Ohjeet tähän löytyvät KOSKI-palvelun yleisestä tiedonsiirto-ohjeesta (https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=71953716) kohdasta 3. Pakolliset henkilötiedot opiskeluoikeutta luotaessa → Oppijalla ei ole suomalaista henkilötunnusta.

Kysymys: Lukioiden tammikuun 20.1.2019 oph:n tilastointi: kerätäänkö sekä kosken kautta että paperilla.
Vastaus: Kerätään pelkästään paperilla, eli ei toteuteta vielä tammikuun 2019 osalta KOSKI-palvelun kautta.

Kysymys: Milloin Tilastokeskus siirtyy tekemään yleissivistävän koulutuksen tiedonkeruut Kosken kautta?
Vastaus: Tämän hetkisen tiedon mukaan lukion osalta syksyllä 2019 tehtävä tiedonkeruu toteutettaisiin KOSKI-palvelun kautta, mutta perusopetuksen osalta KOSKI-palvelusta tulisi Tilastokeskuksen tiedonkeruun ensisijainen tietolähde vasta syksyn 2020 tiedonkeruussa.

Kysymys: Kun Kosken dataa aletaan käyttää yleissivistävän koulutuksen osalta rahoituksen sekä tilastoinnin pohjalta, onko koulutuksen järjestäjällä mahdollisuutta tehdä mitään vertailuja näiden tietojen pohjalta tehtyihin tilastoihin/raportteihin?
Vastaus: KOSKI-palveluun toteutetaan tarkistusraportteja myös yleissivistävälle koulutukselle kevään 2019 aikana. Näiden raporttien ensisijainen tehtävä on tukea koulutuksen järjestäjää tietojen oikeellisuuden tarkistamisessa (vs. opintohallintojärjestelmään tallennetut tiedot), mutta niiden avulla laskettujen lukujen pitäisi toki vastata Tilastokeskuksen, rahoituksen laskennan ja muiden tiedon hyödyntäjien KOSKI-datan pohjalta julkaisemia/käyttämiä tunnuslukuja, eli näitä raportteja voi käyttää myös suuntaa antava vertailuaineistona näihin.

Kysymys: Onko sallittua että etsivän nuorisotyön työntekijä katsoo Koskesta mihin esim. 10-luokan suorittaneet ovat siirtyneet?
Vastaus: Koulutuksen järjestäjä saa hyödyntää oman organisaationsa tietoja omassa toiminnassaan esimerkiksi jakamalla KOSKI-katselijan oikeuksia oman organisaationsa tietoihin tarvittaville henkilöille, jos heidän virkansa toimittaminen edellyttää tietoihin pääsemistä. Huomioitavaa on, että kyseisessä tapauksessa etsivän nuorisotyön työntekijä näkee vain oman kuntansa/kaupunkinsa sisällä tapahtuneet siirtymiset.

Kysymys: Saako Koskessa tarkistettua miten nuo erityisen ja tehostetun tuen oppilaiden tiedot ovat siirtyneet, eli jonkunlaista tilastoa?
Vastaus: KOSKI-palveluun toteutetaan tarkistusraportteja myös yleissivistävälle koulutukselle kevään 2019 aikana, eli sitä ennen ei tällaisia tarkistusraportteja/tilastoja pysty ottamaan.

Kysymys: Olisi hyvä saada sekä opintohallintojärjestelmätoimittajalta että OPH:lta kattavat listat siitä, mitä tietoja pitäisi merkitä ja miten.
Vastaus: KOSKI-tiimi pyrkii tuottamaan viimeistään kevään 2019 aikana jokaisen koulutusmuodon osalta kuvalliset esimerkit siitä, miltä tietojen pitäisi näyttää, kun ne on siirretty oikein. Opintohallintojärjestelmätoimittajat voivat sitten pohjata tarkemman ohjeistuksensa tähän.

Kysymys: Onko SURE-käytössä 2019 yhteishaussa, eli voiko siirtää opiskelijavalintojen tarvitsemat tiedot suoraan SUREen?
Vastaus: Opintopolun suoritusrekisteriä käytetään kevään 2019 yhteishaussa niin, että tiedot siirtyvät KOSKI-palvelusta suoritusrekisteriin. Keväällä 2019 ei ole tarkoitus käyttää enää suoraa tallennusmahdollisuutta suoritusrekisteriin.

KOSKI-klinikka 19.10.2018 (Ammatillinen koulutus)    

Kysymys: Jos opiskelijalla ollut alunperin tavoitteena osatutkinnon suorittaminen ja siirtyy suorittamaan OPPISOPIMUKSELLA tutkinnon loppuun, tehdäänkö uusi opiskeluoikeus vai muutetaan alkuperäistä?
Vastaus: Jatketaan samalla opiskeluoikeudella niin, että muutetaan päätason suorituksen tyypiksi "Ammatillinen tutkinto".

Kysymys: Eli sama opiskeluoikeus myös silloin jos ei ole oppisopimusta kuvioissa, haluaa vaihtaa saman tutkinnon sisällä suorittamaan osatutkinnosta koko tutkinnon?
Vastaus: Kyllä.

Kysymys: OKM oli julkaissut omilla sivuillaan KOSKI-tietoihin liittyvän laskentataulukon opiskelijavuosikertymästä. Se ei kuitenkaan täsmännyt KOSKI-palvelusta otettuun raporttiin vaikka ajanjakso oli sama (ainakaan meidän osalta). Kumpi on oikea ja mistä ero mahtaa johtua?
Vastaus: Ministeriön raportilla oli 19.10.2018 muutamia datan käsittelyyn liittyviä puutteita, joista erot johtuivat. 31.10.2018 ministeriö julkaisee päivitetyn/korjatun raportin sekä omilla sivuillaan että Vipusessa. Koulutuksen järjestäjiä pyydetään tarkistamaan luvut päivitetystä raportista ja olemaan yhteydessä KOSKI-tiimiin ja/tai ministeriöön, jos raportin luvut tuntuvat edelleen vääriltä.

Kysymys: Huomasin suorituksia tarkistaessa, että Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnosta kaksi tutkinnon osaa näkyy Koskessa eri nimellä kuin mitä ne ePerusteissa ovat. Kyseessä on Ohjelmiston prototyypin toteuttaminen 100967 (Koskessa näkyy Ohjelmiston määrittely ja suunnittelu) ja Ohjelmiston tuotantoversion toteuttaminen 100968 (Koskessa Ohjelmiston toteuttaminen). Mistäköhän tämä johtuu?
Vastaus: Opintopolun koodistopalvelussa on kyseisillä tutkinnon osilla eri nimi kuin ePerusteissa. Selvitetään, kumpi on oikein.

Kysymys: Jos opiskelija tekee keskeytysilmoituksen pariksi viikoksi ja menee palkallisiin töihin, mitä kirjauksia hänelle on tehtävä? Onko osa-aikaisuus% 0?
Vastaus: Pidetään läsnäolevana mutta merkitään läsnäoloprosentiksi 0.

Kysymys: Onko ohjetta siihen, milloin opiskelija merkitään väliaikaisesti keskeyttäneeksi?
Vastaus: Opiskeluoikeuden tilojen selitteet löytyvät yleisestä tiedonsiirto-ohjeesta (https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=71953716) kohdasta "4. Opiskeluoikeuden tilojen selitteet koulutusmuodoittain". Eli opiskelija merkitään ammatillisessa koulutuksessa väliaikaisesti keskeyttäneeksi, kun se keskeytys toteuttaa jonkin seuraavassa kuvauksessa mainituista kriteereistä: "Opiskelijalla on oikeus väliaikaisesti keskeyttää opiskeluoikeutensa siksi ajaksi, kun hän on suorittamassa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelusta taikka saa sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista sairauspäivärahaa taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Lisäksi opiskeluoikeus voidaan opiskelijan pyynnöstä väliaikaisesti keskeyttää muusta perustellusta syystä. Väliaikaisella keskeyttämisellä tarkoitetaan tilanteita, joissa opiskelija on luvallisesti poissa koulutuksesta, opiskelija on luvatta pois koulutuksesta tai opiskelija on erotettu määräajaksi (pidätetty määräajaksi). Määräaikainen erottaminen voi olla maksimissaan 12 kuukautta (85 §), kun opiskelija on erotettu koulutuksen järjestäjän toimesta (kurinpidolliset menettelyt 85 §). Keskeyttäminen voi tulla kyseeseen myös opiskelijan omasta ilmoituksesta (Opintotukilaki 25 a)."

Kysymys: Koskessa virhe Tutkinnon osa tutkinnonosat/101100 ei löydy tutkintorakenteesta perusteelle OPH-2541-2017 - suoritustapa reformi, jota ei kuitenkaan Primuksessa. 2018 aloittanut opiskelija, jolle vaihdettu uudet tutkinnon perusteet 08/2018. Herjaa edell. perusteiden tutkinnon osasta, vaikka se ei sisälly enää opiskeluoikeuteen. Mitä pitää tehdä?
Vastaus: Vaihdettaessa uusiin, reformin mukaisiin perusteisiin vanhojen perusteiden mukaiset tutkinnon osien suoritukset tulee tunnustaa uusien perusteiden mukaiseksi. Näille tunnustetuille tutkinnon osille tulee tuoda tunnustettu-rakenteessa tieto siitä, että osasuoritus on tunnustamisesta huolimatta rahoituksen piirissä (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-2-7-2). Ilmeisesti nyt tässä tapauksessa opintohallintojärjestelmästä siirtyy kuitenkin myös ne vanhojen perusteiden mukaiset suoritukset (ja nimenomaan vanhojen perusteiden mukaisina). Kyseessä on joko opintohallintojärjestelmästä tai kirjaustavoista johtuva ongelma. Kannattaa olla tässä tapauksessa opintohallintojärjestelmätoimittajaan yhteydessä. 

Kysymys: OPHn viime viikon ammatillisen koulutuksen rahoitus seminaarissa oli seuraava kohta liittyen tunnustettuihin ja rahoituksen piirrissä oleviin: "(kuuluu ainoastaan siinä tapauksessa jos tutkinnon osa ostettu toisen koulutustoimijan alaiselta oppilaitokselta)". Kysymys: eikös ns. pakkosiirrettävät tutkinnon osat kuulu myös rahoituksen piiriin koska on suoritettu alkuvuoden aikana samassa oppilaitoksessa? Tulee arvioiduksi uusi tutkinnon osa tunnustamisen kautta ja vanha tutkinnon osa poistuu opiskelijan suorituksista.
Vastaus: Kyllä, uusiin perusteisiin siirryttäessä tunnustetut tutkinnon osat, joille on tehty tunnustaminen vanhojen perusteiden mukaisen tutkinnon osan suorituksen perusteella, kuuluvat myös rahoituksen piiriin, ja näille tulee myös siirtää "Rahoituksen piirissä"-tieto.

Kysymys: Ytoihin liittyvä huomio: vanhoissa ytoissa esim. vieraassa kielessä näkyy myös mistä vieraasta kielestä on kyse, esim. Vieraat kielet, englanti. Uusissa ytoissa lukee vain Viestintä- ja vuorovaikutus vieraalla kielellä. Pitäisikö tässäkin näkyä kieli vai ei? Jos opiskelija on lukenut vaikka englantia ja saksaa, niin Koskessa näkyy vain kaksi kertaa vieras kieli ilman tarkennuksia kielestä.
Vastaus: Tässä pitää muuttaa tietomallia niin, että reformin mukaisista kieliaineista voi välittää myös itse kielivalinnan.

Kysymys: Mistä löytyy tuo äsken kerrottu raportti, josta näkyy että tiedot on siirtynyt?
Vastaus: Koulutuksen järjestäjille KOSKI-palvelusta tarjottavat raportit löytyvät KOSKI-käyttöliitymän yläpalkista kohdasta "Raportit". Tällä hetkellä järjestelmästä saa vain ammatillisen koulutuksen opiskelijavuositietojen tarkistusraportin. Raporttia voi hyödyntää siihen, että koulutuksen järjestäjä voi verrata KOSKI-palveluun siirrettyä dataan omassa järjestelmässään olevaan dataan, etsiä mahdolliset puutteet sekä virheet ja lopulta korjata ne. Jatkossa kehitetään myös muita tarkistusraportteja koulutuksen järjestäjille.

Kysymys: Vanhojen perusteiden diaarista tunnustettu osa ei mene Koskeen. Koski ilmoittaa, että tuntematon diaari.
Vastaus: Tästä voisi laittaa lisää tuntomerkkejä KOSKI-palveluosoitteeseen (koski(at)opintopolku.fi).

Kysymys: Kuinka yhden päivän koulutus/läsnäolo kirjataan? Onko Opiskeluoikeuden tila saman tien valmistunut?
Vastaus: Kyllä, yhden päivän koulutus/läsnäolo kirjataan yhdellä opiskeluoikeuden tilarivillä "Valmistunut" (olettaen, että opiskelija on tehnyt suorituksen hyväksytysti loppuun asti). Tällöin tulee lähettää myös "Valmistunut"-tilajaksoon opintojen rahoitusmuoto. HUOM! Klinikalla neuvottiin alunperin lähettämään kaksi tilaa eli "Läsnä" ja "Valmistunut" samalle päivälle, mutta ohjeistusta muutettiin rahoituksen laskennan pyynnöstä.

Kysymys: Organisaatiomme oppilaitoksen sekä oppisopimustoimipisteen opiskelijavuositietoja ei pysty tulostamaan samalle raportille.
Vastaus: Opiskelijavuositietojen tarkistusraporttia ei voi tulostaa koulutustoimijatasolla, mutta käyttäjä voi toki yhdistää raportit itse.

Kysymys: Yhdessä kevään KOSKI-klinikassa sanottiin, että valmistumispäivä lasketaan läsnäolopäiväksi edellisen läsnäolojakson osa-aikaisuusprosentin mukaan. Meillä ei ole merkitty valmistumispäivälle osa-aikaisuusprosenttia ja Koskessa näkyy osa-aikaisuusjakso 0% alkaen valmistumispäivästä. Eli tarvitsee siis merkitä osa-aikaisuuden prosentti myös valmistumispäivälle?
Vastaus: Rahoituksen laskenta on korjannut tätä aikaisempaa KOSKI-klinikassa annettua ohjeistusta, eli valmistumispäivä lasketaan aina 100% läsnäolopäivänä opintojen osa-aikaisuudesta riippumatta, eli valmistumispäivälle ei tarvitse välittää osa-aikaisuustietoa.

Kysymys: Ministeriö pyytää ilmoittamaan 1.1.-31.10.2018 toteutuneiden opiskeijavuosien määrä muussa ammatillisessa koulutuksessa (ammatillista osaamista syventävä tai täydentävä koulutus). Meillä on järjestetty oppisopimuskoulutuksena valtionosuusrahoituksella toteutettavaa ei-tutkintoon-johtavaa koulutusta, Onko tämä juuri tätä?
Vastaus: Jos ei-tutkintoon-johtava koulutus on lain ammatillisesta koulutuksesta 8 pykälässä määriteltyä muuta ammatillista koulutusta, niin sitten on kyse juuri tästä.

Kysymys: Jos opiskelijalle tulee lomajakso 0-prosenttisen osa-aikaisuuden jälkeen, onko loma tällöin myös 0% vai laitetaanko tällöin 100%. Ottaako loman prosentin edellisestä läsnä-olosta vai edellisestä jaksosta?
Vastaus: Juuri näin, eli loman osa-aikaisuusprosentti otetaan lomaa edeltävästä läsnäolojaksosta, eli jos lomaa on edeltänyt esimerkiksi väliaikainen keskeyttäminen, niin loman osa-aikaisuusprosentti lasketaan väliaikaista keskeyttämistä edeltäneestä läsnäolojaksosta. Eli kysyjän esimerkissä lomajaksoon sovellettaisiin 0% osa-aikaisuutta.

Kysymys: Miksi oppisopimuskoulutuksen opetustoiminta eritellään rahoituksessa? Ei tunnu reformin mukaiselta. On erittäin hankalaa ellei jopa mahdotonta tietää missä vaiheessa kukakin opiskelija menee työpaikalle suorittamaan tutkinnon osan / osia ja millä tavalla (opiskelijan vapaa valinta siinä vaiheessa). Reformin mukaisesti oppisopimus on verrattavissa koulutussopimukseen. Opiskelijat samassa opetustapahtumassa luokkaopetuksessa ennen työpaikalla oloa ja jossain vaiheessa työpaikalla tapahtuvaa oppimista -> Koulutussopimus/Oppisopimus.
Vastaus: Oppisopimusta ei vielä toistaiseksi käytetä perusrahoitukseen vaikuttavana tekijänä. Sitten, jos ja kun oppisopimus tällaiseksi tekijäksi tulee, niin tällöinkään ei tarvitse oppisopimusjaksoja tietää ns. etukäteen, vaan tiedot oppisopimuksista siirretään sitten, kun niistä tiedetään (eli, kun oppisopimus on tehty).

Kysymys: Oppisopimus on päättynyt ennen kuin tutkinto on suoritettu. Tutkinnon suoritusta ei saada näkymään Koskissa. Miten näiden kanssa pitää toimia? Oppisopimuksen jatkaminen vain tuon vuoksi on usein työläs prosessi. Onko tähän tulossa jotain esim.  "nolla" aikaa päättymisestä tutkintoon. Muutoin nuo suoritetiedot jää piiloon ja miten se sitten vaikuttaa rahoitukseen.
Vastaus: Ns. ylimenevälle ajalle (eli oppisopimuksen päättymisen ja tutkinnon suorituksen valmistumisen väliselle ajalle) siirretään näissä tapauksissa läsnäolojakso osa-aikaisuusprosentilla 0%.

Kysymys: Varmistan vielä että jos opiskelija osoittaa osaamista vain näytöillä (suorittaa täten tutkinnon osia) mutta ei osallistu muuten opetukseen, niin tila on läsnä mutta osa-aikaisuus on 0%?
Vastaus: Kyllä, juuri näin.

Kysymys: Siirretäänkö Koskeen TEM-rahoitteista koulutusta? Me myydään tietopuolisen koulutuksen toiselle järjestäjälle, jolla tässä tapauksessa rahoitusmuoto on työvoimapoliittinen. Heidän mukaan tem-koulutukset ei vielä siirretä Koskeen, joten emme saaneet opiskeluoikeuden tunnisteen. Me olemme siirtäneet opiskelijat Koskeen, mutta linkitys vielä tekemättä.
Vastaus: Kaikki tutkintokoulutus siirretään KOSKI-palveluun. Näin myös tässä tapauksessa pitäisi tämän toisen järjestäjän siirtää tarvittavat tiedot KOSKI-palveluun, jotta linkitys voidaan tehdä.

Kysymys: Miten Koskessa näkyy opiskelijat, joille on kirjattu Erityisen tuen suunnitelma? Näkyykö siellä mille ajalle erkkasuunnitelma on tehty?
Vastaus: Jos erityisen tuen tiedot on siirretty oikein opiskeluoikeuden lisätietoihin, niin tukijaksosta näkyvät sekä alku- että loppupäivä. Erityinen tuki tietomallissa: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-11-4.

Kysymys: Onko TEMin rahoittama tutkintokoulutus mukana KOSKen ja OKM:n opiskelijavuosilaskennassa?
Vastaus: Kyllä on. KOSKI-palvelussa tämä koulutus tulee ilmoittaa rahoitusmuotokoodilla 2 (Työvoimakoulutus ely-keskukset ja työ- ja elinkeinotoimistot (kansallinen rahoitus) tai 3 (Työvoimakoulutus (ESR-rahoitteinen)) riippuen siitä, kummasta on kyse.

Kysymys: Onko vuoden 2017 suorituksissa merkitystä rahoituksella? Koodit esim. meillä olleet osin erilaisia kuin nykyiset.
Vastaus: Vuoden 2017 suorituksissa ei tarvitse olla rahoitusmuototietoja, eli näitä tietoja ei käytetä rahoituksen laskennassa. Muuten suoritustietojen (päätason suoritus/suoritukset ja osasuoritukset) ja opiskeluoikeuden tilatietojen tulee olla kunnossa myös vuoden 2017 suoritusten osalta.

Kysymys: Onko vuoden 2017 suorituksissa merkitystä rahoituksella? Koodit esim. meillä olleet osin erilaisia kuin nykyiset.
Vastaus: Vuoden 2017 suorituksissa ei tarvitse olla rahoitusmuototietoja, eli näitä tietoja ei käytetä rahoituksen laskennassa. Muuten suoritustietojen (päätason suoritus/suoritukset ja osasuoritukset) ja opiskeluoikeuden tilatietojen tulee olla kunnossa myös vuoden 2017 suoritusten osalta. Eli esimerkiksi 2017 valmistunut opiskelija ei saa näkyä läsnäolevana siinä opiskeluoikeudessa, josta hän on vuonna 2017 valmistunut.

KOSKI-klinikka 12.10.2018 (Yleissivistävä koulutus)   

Kysymys: Miten kaupungista/kunnasta pois muuttaneet saadaan Koskessa eronneiksi niin, etteivät muut tiedot muutu?
Vastaus: Kysymys on siis siitä, miten opintohallintojärjestelmästä saadaan "Eronnut"-tila siirtymään niin, että se ei vaikuta opiskeluoikeuden muihin tietoihin. Tässä koulutuksen järjestäjä joutuu ottamaan yhteyttä opintohallintojärjestelmätoimittajaan.

Kysymys: Miten merkitään todistukselle evlut ja ortodoksinen uskonto? Tuleeko elämänkatsomuksellinen arvosana todistukselle ja toinen uskonto muihin arvosanoihin?
Vastaus: Perusopetuksessa vuosiluokka-/päättötodistukselle tulee vain yhden katsomusaineen numero (eli sen, mitä on opiskeltu viimeisimmäksi). Lukiossa opiskelija valitsee säädösten mukaan joko uskonnon jonkin oppimäärän tai elämänkatsomustiedon ja suorittaa siitä pakolliset kurssit. Sen jälkeen hän voi valita mistä tahansa kurssitarjottimella olevista katsomusaineiden kursseista hänelle kiinnostavia syventäviä kursseja. Nämä merkitään ja arvioidaan osana hänen valitsemaansa oppimäärää (uskonto tai elämänkatsomustieto todistuksessa). Eli lukiossakin todistukselle tulee yksi katsomusaineen oppiaine/numero (= opiskelijan valitsema uskonnon oppimäärä tai elämänkatsomustieto), jonka alle merkitään kaikki ne kurssit, jotka opiskelija on suorittanut eri uskonnon oppimääristä ja/tai elämänkatsomustiedosta.

Kysymys: Onko niin että uuden OPSin mukaan ihminen voi opiskella vain yhtä katsomusaineista?
Vastaus: Ks. ylempi vastaus sekä perusopetuksen että lukiokoulutuksen osalta.

Kysymys: Opintohallintojärjestelmätoimittajan ohjeissa lukee, että oman äidinkielen koodi olisi AI, mutta OPH:lta saimme viestiä, että koodia AI ei saa viedä oman äidinkielen opetuksen osalta Koskeen. Miten siis OAI opetukseen osallistuminen viedään Koskeen?
Vastaus: KOSKI-palvelun tietomalli ei vielä mahdollista oman äidinkielen opintojen siirtämistä. Tietomallia ollaan kuitenkin kehittämässä niin, että tämä olisi mahdollista. Tiedotetaan heti sekä koulutuksen järjestäjiä että opintohallintojärjestelmätoimittajia, kun KOSKI-tietomallissa on rakenne oman äidinkielen opintojen siirtämistä varten.

Kysymys: Mitätöin opiskeluoikeuden, mutta se ei sen jälkeen siirry. Mitä teen?
Vastaus: Tässä on yritetty siirtää uutta opiskeluoikeutta mitätöidyn opiskeluoikeuden oid-tunnisteella. Tämä mitätöidyn opiskeluoikeuden oid-tunniste pitää ottaa pois opintohallintojärjestelmästä, jotta uuden opiskeluoikeuden luominen onnistuu. HUOM! Opiskeluoikeuden mitätöintiä ei tule käyttää virheiden korjaukseen, vaan vain silloin, jos opiskeluoikeuden yksilöivät tiedot on alunperin siirretty väärin (esim. siirretty väärä opiskeluoikeuden tyyppi, käytetty väärää oppijanumeroa tai hetua tai merkitty jollain muulla opiskeluoikeus, jota ei oikeasti ole olemassa).

Kysymys: Kerätäänkö lukioilta tammikuussa paperilla ja Kosken kautta tilastoinnissa käytettävät tiedot?
Vastaus: Tammikuun kotikuntakorvauskyselyssä ei käytetä ollenkaan KOSKI-palvelun tietoja, vaan se tehdään pelkästään vanhalla tavalla.

Kysymys: Voiko OPHlainen poistaa viimeisimmän päivityksen (version)?
Vastaus: Ei voi. OPH ei saa päivittää opiskeluoikeus- ja suoritustietoja, sillä koulutuksen järjestäjä on omien tietojensa rekisterinpitäjä. Eli ainoa tapa korjata virhe on tehdä uusi tiedonsiirto, jossa virheet on korjattu.

Kysymys: Miten päätetään ne 10-luokkalaiset keväällä jotka eivät saa todistusta mutta ovat suorittaneet joitakin aineita eivätkä oikein ole eronneetkaan?
Vastaus: Tämän hetkinen ohje on merkitä heille opiskeluoikeuden päättäväksi tilaksi "Eronnut", mutta varmistetaan tämä vielä yleissivistävän koulutuksen yksiköltä.

Kysymys: Onko mahdollista saada syksyn tilastoinnista vertailutietoa lukiotilastoinnista? Paperilla annetut v.s. koskesta siirretyt.
Vastaus: 20.9.2018 tilastointipäivään pohjautuvaa tiedonkeruuta ei tehty vielä KOSKI-palvelusta ollenkaan, eli se tehtiin vain paperilla. Tilastokeskus on kuitenkin parhaillaan tekemässä vertailua KOSKI-dataan arvioidakseen, kuinka realistista on siirtyminen tiedonkeruussa käyttämään pelkästään KOSKI-dataa vuoden 2019 osalta. Tilastokeskus tiedottaa päätöksestään myöhemmin.

Kysymys: Oppilas vaihdossa lukuvuoden ulkomailla. Pitääkö näkyä opiskelijan lisätiedoissa - vaikuttaako rahoitukseen?
Vastaus: Ilmeisesti tässä on kyse lukio-opetuksesta, jolloin tieto vaihto-oppilasvuodesta tulee siirtää opiskeluoikeuden lisätiedoissa "ulkomaanjaksot"-rakenteessa (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-5-10-5). Kyseessä on rahoitukseen vaikuttava tieto. Siitä, miten tieto vaikuttaa rahoitukseen, kannattaa kysyä Valtionosuudet-yksiköltä.

Kysymys: Oppilas vaihtaa koulua 6:lta 7:lle. Opiskeluoikeus vaihtunut. Pitääkö oppilas saattaa eronneeksi 6:n koululta vai voiko siellä roikkua läsnäolevana 1. opiskeluoikeudella?
Vastaus: Pitää merkitä eronneeksi, jos on koulun vaihtamisen yhteydessä luotu uusi opiskeluoikeus.

Kysymys: Opintohallintojärjestelmätoimittajan webinaarissa (lukion Koski-tiedonsiirrot) käytiin läpi opiskelijan tietoja. Opiskelijalle tulee siis merkitä eron syy (koodistosta). Yhtenä eron syynä on Valmistunut. Onko siis niin, että valmistunut opiskelija tulee merkitä myös eronneeksi?
Vastaus: Tässä on ilmeisesti tilanne, että opintohallintojärjestelmässä "eron syy" on sama asia kuin opiskeluoikeuden päättävä tila (yleissivistävässä koulutuksessa joko "Valmistunut" tai "Eronnut"). Kannattaa kuitenkin varmistaa asia vielä opintohallintojärjestelmätoimittajalta.

Kysymys: Onko joskus tarkoitus viedä henkilökuntatietoja (opettajat mm. tutkinnot) myös Koskeen?
Vastaus: Ei ole tällaista näköpiirissä.

Kysymys: Koodistohaku epäonnistui. Onko vika Kosken päässä?
Vastaus: Tästä kannattaa laittaa viestiä KOSKI-palveluosoitteeseen, niin tutkitaan tarkemmin, mistä on kyse.

Kysymys: Veimme kesällä oppilaiden tiedot Koskeen ja osa oppilaista ei syksyllä aloittanut ja näiden kortit arkistoitiin. Nyt yhden oppilaan osalta kuitenkin Koskeen menee arkistoidulta kortilta tieto vaikka ko. opiskelijalajin siirtyminen on estetty. Se ei myöskään tule virhelistalle primuksessa, mutta näkyy Koskessa tiedonsiirrossa virheenä. Miksi? Miten korjataan? Mitätöinti ei auttanut.
Vastaus: Virhelistalta voi poistaa manuaalisesti tapahtumia, eli tämän voi käydä käydä poistamassa virhelistalta. Kannattaa olla tästä myös yhteydessä opintohallintojärjestelmään, jotta järjestelmä lakkaa lähettämästä kyseisen opiskeluoikeuden tietoja.

Kysymys: Ajoittain opiskelijat luettelosta puuttuu joitakin oppilaita. Oppilaan tiedot löytyvät kuitenkin nimihaulla. Onko kiinni selaimesta?
Vastaus: Tästä kannattaa laittaa viestiä KOSKI-palveluosoitteeseen tarkoin tuntomerkein (käytetty selain, kuvankaappaus, oppijan nimi jne.), niin tutkitaan tarkemmin, mistä on kyse.

Kysymys: KOSKI ei hyväksy kahta katsomusainetta (perusopetuksessa) - niitä kuitenkin vaihdellaan paljon eli aloitetaan yhdellä ja vaihdetaan toiseen. Tulee virhe KT esiintyy useammin kuin kerran. Päteekö tämä kaikkiin pakollisiin aineisiin tätä esiintyy myös musiikissa jne.
Vastaus: Samaa pakollista ainetta ei tosiaan voi olla perusopetuksessa vuosiluokka- tai päättötodistuksella useammin kuin kerran. Tämä on mainittu opetussuunnitelman perusteissa. Vastaavasti perusopetuksen vuosiluokka- ja päättötodistukselle tulee vain yksi katsomusaineen (eli sen, jota on viimeiseksi opiskeltu) arvosana.

KOSKI-klinikka 5.10.2018 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Miksi 10 VOS ELY rahoitus ei näy Koskessa opiskelijan Tila tai Lisätiedot -osioissa? 
Vastaus: Kyseessä on opintohallintojärjestelmäintegraatioon liittyvä ongelma, eli kyseinen rahoitusmuoto ei siirry opintohallintojärjestelmästä. Kannattaa olla yhteydessä asiaan liittyen opintohallintojärjestelmätoimittajaan.

Kysymys: Vuonna 2017 aloittanut Lapsi- ja perhetyön perustutkintoa suorittava opiskelija siirtyy suorittamaan tutkintoa uusien perusteiden mukaisesti. Samalla hän valitsee Nuoriso- ja yhteisöohjauksen osaamisalaan. Vanhojen perusteiden mukaisesti kyseessä olisi tutkinnon vaihto ja opiskelijalle tulisi tehdä uusi opinto-oikeus. Uusien perusteiden mukaan kyseessä kuitenkin vain osaamisalan vaihto. Voiko siis opiskelija jatkaa samoilla oikeuksilla? 
Vastaus: Voi jatkaa samalla opiskeluoikeudella. Aina, kun siirrytään uusiin perusteisiin, tehdään asiat uusien perusteiden mukaisella tavalla.

Kysymys: Koulutuksen järjestäjällä on käytössä VOS-perusrahoituksen lisäksi VOS lisäkohdennusrahaa, esim. MAO ja Nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja osaamistarpeisiin vastaaminen. Miten nämä erotellaan Koskessa? Siirtyvät rahoituksen koodilla 1 Koskeen. 
Vastaus: Jos näkyvät rahoituksen koodilla 1 KOSKI-palvelussa, niin sitten on tiedot siirretty oikein. Ei tarvitse erotella näitä lisäkohdennusrahalla olevia koulutuksia valtionosuusrahoitteisesta koulutuksesta KOSKI-palvelussa ollenkaan.

Kysymys: Miten lasketaan ammatillisen koulutuksen majoituksen opiskelijavuodet siinä tapauksessa, että opiskelijalla on 100 %:sta eroava osa-aikaisuusprosentti? Vaikuttaako esim osa-aikaisuusprosentti 50 % myös majoitusjakson kertymään? Tulkintamme mukaan ei, mutta varmistusta kaivataan. 
Vastaus: Osa-aikaisuusprosentti vaikuttaa myös majoitusjakson sekä kaikkien muiden opiskeluoikeuden lisätiedoissa ilmoitettavien tuki- ja etujaksojen kertymiin.

Kysymys: Jos opiskelija aloittaa SORA-alalla opinnot, mutta terveystietojen tarkastamisen yhteydessä, noin 1 kk päästä todetaan, että opiskeluoikeus perutaan, miten tämä merkitään rahoituksen tietoihin? 
Vastaus: Opiskelija merkitään läsnäolevaksi siihen asti, kunnes hänen opiskeluoikeutensa on peruutettu. Opiskeluoikeuden siirretään terminaalitilaksi "Peruutettu" sille päivälle, kun opiskeluoikeuden peruuttaminen on tehty.

Kysymys: Lasketaanko eroamispäivä mukaan opiskelijavuosiin, vai vain sitä edeltävä läsnäolojakson viimeinen päivä?
Vastaus: Eropäivää ei lasketa mukaan opiskelijavuosiin.

Kysymys: Vanhoilla perusteilla opiskeleva valitsee tutkinnon osan saman tutkinnon uusista perusteista, tämä on ymmärtääkseni on mahdollista, mutta säilyykö opiskelijalla myös tämän uuden osan osalta 1-3 arviointiasteikko?
Vastaus: Tämä on tosiaan mahdollista, jos ennen 1.8.2018 voimassa ollut tutkinnon rakenne mahdollistaa sen, että tutkintoon sisällytetään tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta. Tällöin arviointiasteikko on 1-5, eli voimassa olevan perusteen mukaan arvioidaan niillä kriteereillä ja arviointiasteikolla, jotka ovat perusteissa kirjattuina, mutta asteikolla 1-5 tehty arviointi muunnetaan tutkinnon osaa sisällytettäessä asteikolle 1-3. Todistukseen tulee kirjata viittaus: ”Tutkinnon osa tunnustettu …….. Arvosana on muunnettu OPH:n 501-2018 määräyksen mukaisesti.”

Kysymys: Kun tehdään opsin vaihto vanhasta uuteen, voidaanko jättää opiskelijan tietoihin keväällä suoritetut näytöt tai kos -jaksot vai herjaako KOSKI, jos tiedoissa on jotakin kevään päivämääriä? Näitä ei kai voi sellaisenaan siirtää uusiin tutkinnon osiin?
Vastaus: On tullut ohje, että näiden alkuvuonna (1.1.-31.7.2018) suoritettujen koulutussopimus- sekä oppisopimusjaksojen tulisi näkyä KOSKI-palvelussa myös uusin perusteisiin siirryttäessä, eli nuo joutuu nyt kirjaamaan opintohallintojärjestelmään vähän väärin, eli tunnustettuun tutkinnon osaan.

Kysymys: Voiko esittää toivetta, että Koski ei ottaisi vastaan muutoksia sen jälkeen, kun opiskelijan eropäivä/valmistumispäivä on tallennettu, ellei tietojen siirtämistä ”pakoteta” Koskeen…? Onko tarkoituksen mukaista, että tietoja siirretään ikuisesti?
Vastaus: Tällaista muutoksien estämistä ei voi rakentaa KOSKI-palveluun. Jos tällainen halutaan, se pitää rakentaa opintohallintojärjestelmään, eli tästä toiveesta kannattaa olla yhteydessä opintohallintojärjestelmätoimittajaan.

Kysymys: Jos oppisopimusopiskelijan oppisopimus purkautuu, niin merkitäänkö opiskelijalle (terminaalitilaksi) katsotaan eronneeksi?
Vastaus: Jos oppisopimus purkautuu eikä opiskelija jatka opintojaan, niin sitten merkitään aina opiskeluoikeuden päättäväksi tilaksi "katsotaan eronneeksi". Jos taas opinnot jatkuvat oppisopimuksen purkauduttua, riippuu hieman tilanteesta, miten tietojen päivitystä jatketaan KOSKI-palvelussa. Ohessa ohjeet neljään erilaiseen tapaukseen:

1. Oppisopimuskoulutus tapahtuu kokonaan samassa oppilaitoksessa (eli KOSKI-palvelussa yksi opiskeluoikeus, ei linkitystä): Jatketaan samalla opiskeluoikeudella. KOSKI-palveluun tuodaan uuden oppisopimusjakson tiedot tai uuden, oppisopimusjakson korvaavan osaamisenhankkimistapajakson tiedot.
2. Opiskelija on työvoimakoulutuksessa (samassa oppilaitoksessa, eli KOSKI-palvelussa yksi opiskeluoikeus, ei linkitystä) ja käy välillä suorittamassa valtionosuusrahoitteisia oppisopimusjaksoja: Siirretään oppisopimusjaksot KOSKI-palveluun ja tuodaan oppisopimusjaksojen ajaksi läsnäolojakson rahoitusmuodoksi "Valtionosuusrahoitteinen koulutus" (eli koodiarvo 1).
3. Päävastuullinen koulutuksen järjestäjä on ostanut koulutuksen toiselta koulutustoimijalta (eli KOSKI-palvelussa kaksi opiskeluoikeutta joiden välillä linkitys). Oppisopimustyöpaikka vaihtuu, mutta alihankkija pysyy samana: Tuodaan uuden oppisopimusjjakson (mukaan lukien uuden oppisopimustyöpaikan) tiedot KOSKI-palveluun. Molemmat osapuolet jatkavat samalla opiskeluoikeudella.
4. Päävastuullinen koulutuksen järjestäjä on ostanut koulutuksen toiselta koulutustoimijalta (eli KOSKI-palvelussa kaksi opiskeluoikeutta joiden välillä linkitys). Alihankkija vaihtuu ja tilalle löytyy toinen alihankkija: Päävastuullinen koulutuksen järjestäjä jatkaa samalla opiskeluoikeudella ja tuo tarvittaessa uuden oppisopimuksen tiedot (jos joudutaan tekemään uusi oppisopimus) KOSKI-palveluun. Vanha alihankkija, jonka kanssa yhteistyö on lopetettu, merkitsee oman opiskeluoikeutensa "Katsotaan eronneeksi"-tilaiseksi mutta ei poista linkitystä. Uusi alihankkija linkittää luomansa opiskeluoikeuden päävastuullisen koulutuksen järjestäjän luomaan opiskeluoikeuteen.

KOSKI-palveluun on tulossa uusi rakenne, jossa oppisopimukselle voi merkitä tiedon, että oppisopimus on purettu ennen alkuperäistä päättymispäivää. Rakenteessa voi lisäksi siirtää tiedon siitä, onko oppisopimus purettu ennen vai jälkeen koeajan päättymisen.

Kysymys: Koulutuksen järjestäjä saa valtionosuuden, mutta tutkintokoulutus ostetaan muualta (laajennettu oppari). Pitääkö alkuperäisen opiskeluoikeusoppilaitoksen, joka saa VOS-rahoituksen siirtää myös suoritustiedot Koskeen vai riittääkö kun tutkinnon järjestäjä koulu sen tekee ja linkitykset on kunnossa? Molemmat oppilaitokset merkitsevät kuitenkin valmistumistiedon kuitenkin?
Vastaus: Päävastuullisen koulutuksen järjestäjän ei tarvitse siirtää (osa)suoritustietoja, vaan riittää, että alihankkija siirtää (osa)suoritustiedot ja että linkitys on kunnossa. Molemmat oppilaitokset merkitsevät päätason suorituksen vahvistetuksi sekä opiskeluoikeuden "Valmistunut"-tilaan. Päävastuullisella koulutuksen järjestäjällä päätason suorituksen vahvistaja voi olla joku heidän organisaationsa henkilöstöstä (ei siis tarvitse olla alihankkijan organisaatioon kuuluva varsinainen todistuksen allekirjoittaja).

Kysymys: KOSKI antaa tiedonsiirtovirheen, kun yrittää siirtää suoritusta, jossa osasuorituksen vahvistuspäivä on myöhemmin kuin "Katsotaan eronneeksi"-päivä. Voisiko tämän validoinnin poistaa, sillä osasuoritusten arvioinnit tapahtuvat usein vasta eropäivän jälkeen?
Vastaus: Ministeriöstä on tullut ohje, että osasuorituksen arviointi ei voi olla myöhemmin kuin eropäivä, jolloin tällaisissa tapauksissa joudutaan merkitsemään osasuorituksen arvioinnin tapahtuneen eropäivänä.

Kysymys: Jos HOKS- tavoite ei toteudu, niin merkitäänkö opiskelijalle katsotaan eronneeksi?
Vastaus: Kyllä.

Kysymys: Koulutuksen järjestäjä, joka saa valtionosuuden ostaa meiltä tutkintokoulutusta. Siirrämme opiskelijan Koskeen rahoituksella 6 muu. Pitääkö tutkintokoulutuksen järjestävän oppilaitoksen siirtotiedoissa näkyä, että koulutus on oppisopimusta?
Vastaus: Ei tarvitse. Tutkintokoulutuksen järjestäjän näkökulmasta koulutuksen voi katsoa olevan oppilaitosmuotoista koulutusta.

Kysymys: Katsotaan eronneeksi = oppisopimus opiskelija ei suorita / ei saa suoritettu tutkintoa ja oppisopimus päättyy. Eronnut = oppisopimus purkaantuu (esim. työsuhde purkaantuu). Onko näin?
Vastaus: Ammatillisessa koulutuksessa käytetään aina tilaa "Katsotaan eronneeksi" riippumatta siitä, onko kyse eroamisesta tai siitä, että opiskelijan katsotaan eronneen. "Eronnut"-tilaa ei käytetä ammatillisessa koulutuksessa ollenkaan. KOSKI-palveluun on tulossa uusi erillinen rakenne, jossa oppisopimukselle voi merkitä tiedon, että oppisopimus on purettu ennen alkuperäistä päättymispäivää. Rakenteessa voi lisäksi siirtää tiedon siitä, onko oppisopimus purettu ennen vai jälkeen koeajan päättymisen.

Kysymys: Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja kohtaan tarkennusta ja uskon vahvistusta: Tuleeko todistukseen siis vain tuo em. otsikkotaso ja ei lainkaan kokonaisarviointia? Opintokortilla sitten eritellään tarkemmin, mistä koostuu ja niihin osasuorituksiin tulee arviointi? Siirretäänkö nämä opintokortin osasuoritukset Koskeen?
Vastaus: Kyllä, juuri näin. KOSKI-tietomallissa kokonaisuus "Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja" on ikään kuin tutkinnon osa, jolle ei kuitenkaan tule mitään kokonaisarviointia. Sen alle tulevat sitten erilliset suoritetut opinnot ja niiden arvioinnit ikään kuin tutkinnon osaa pienempinä kokonaisuuksina.

Kysymys: Miksi osa-aikaisuus jaksot kirjautuvat koskessa Lisätiedot-kohtaan, eikö olisi selkeämpää näyttää osa-aikaisuusprosentti ja rahoitus Tila-kohdassa?
Vastaus: Osa-aikaisuus ei sinänsä ole loogisesti sidoksissa pelkästään opiskeluoikeuden tilaan. Osa-aikaisuus määritetään HOKS:issa, kun läsnäoloa ja poissaoloa (eli opiskeluoikeuden tiloja) ei määritellä etukäteen HOKS:issa.

KOSKI-klinikka 28.9.2018 (Yleissivistävä koulutus)   

Kysymys: Miten lukiosuoritukseen siirretään uskonnon oppiaine, kun opiskelija on suorittanut kursseja eri uskontojen alta.
Vastaus: Uskonto siirretään yhtenä oppiaineena (ja yhdellä arvosanalla) niin, että eri uskontojen kurssit näkyvät saman oppiaineen alla.

Kysymys: Aiotaanko peruskouluun ja lukioon liittyvä Tilastokeskuksen tiedonkeruu tehdä Koskesta 20.1.2018?
Vastaus: Tilastokeskus ei tee tammikuussa 2018 muuta tiedonkeruuta kuin valtiovarainministeriön toimeksiannosta tehtävän kotikuntakorvauskyselyn, joka tehdään edelleen vanhalla tavalla. KOSKI-palvelua aletaan käyttää yleissivistävän koulutuksen osalta tietolähteenä syksyn 2019 tiedonkeruussa.

Kysymys: Pitääkö lukiokoulutuksessa lähettää rahoitusmuototieto läsnäolojaksoille muidenkin kuin niissä tilanteissa, joissa kaksoistutkintolainen siirtyy rahoitusmuodosta "Muuta kautta rahoitettu" valtionosuusrahoitteiseen koulutukseen?
Vastaus: Vaikka suurin osa lukiokoulutuksesta on valtionosuusrahoitteista, haluttaisiin silti jokaiselle läsnäolojaksolle lukiokoulutuksessa rahoitustieto. Tämä sen vuoksi, että koulutuksen järjestäjä ottaisi aktiivisesti kantaa rahoitusmuotoon siirrossa.

Kysymys: Miten merkitään opintojen tunnustaminen aikuisten perusopetuksessa, jos opiskelija on jo suorittanut joitakin päättövaiheen opintoja vaikkapa alkuvaiheen aikana toisessa oppilaitoksessa?
Vastaus: Tällaiset opinnot siirretään normaalisti päättövaiheeseen tunnustettuina kursseina oikean oppiaineen alle.

Kysymys: Oppilas vaihtaa alakoulun 6:lta luokalta toiseen yläkouluun 7:lle. Pitääkö 6:luokan päätteeksi merkitä oppilas alakoulusta eronneeksi?
Vastaus: Ei tarvitse, jos siirrytään uuteen kouluun saman kaupungin/kunnan sisällä. Tällöin uusi koulu voi jatkaa saman opiskeluoikeuden päivittämistä. Oppilaan voi myös merkitä eronneeksi ja luoda uuden opiskeluoikeuden uuteen kouluun siirryttäessä.

Kysymys: Koulukuljetuksissa tulisi olla taulukko jossa voidaan merkitä kuljetusjaksot.
Vastaus: KOSKI-palveluun voi siirtää tällä hetkellä vain yhden kuljetusetujakson per opiskeluoikeus, jolloin siirretään aina aktiivisin tai uusin jakso. Jos kuljetusetutiedosta ei tule osa KOSKI-palvelun pysyvää datasettiä, niin pidetään toteutus tällaisena. Jos taas kuljetusetutiedosta tulee arkistoitava tieto, muutetaan toteutusta niin, että voi tuoda useita kuljetusetujaksoja per opiskeluoikeus.

Kysymys: Mistä lähtien takautuvasti tulee viedä oppilaan tukipäätökset Koskeen?
Vastaus: 1.1.2018 aktiivisina olleista päätöksistä alkaen.

Kysymys: Perusopetukseen valmistava opetus: milloin aletaan hyödyntää KOSKI-palvelua tähän liittyvässä tiedonkeruussa?
Vastaus: Suunnitelmien mukaan syksyn 2019 tiedonkeruussa, mutta Tilastokeskus ei ole tehnyt asiaan liittyen vielä sitovaa päätöstä, eli saattaa olla, että vielä syksyllä tehdään perusopetukseen (ja perusopetukseen valmistavaan opetukseen) liittyvä tiedonkeruu vielä vanhalla tavalla.

KOSKI-klinikka 21.9.2018

Kysymys: Musiikkialan opiskelijat tekevät keikkoja eri toimijoille lukuvuoden aikana. Työpaikkoja kertyy paljon. Itse keikka yrityksessä voi kestää vain esim. puoli tuntia, mutta opiskelijat valmistelevat keikkaa pitkään. Heille on tähän asti avattu koulutussopimus keksittyyn yritykseen nimeltä ”Musiikkialan yritys” ja aika on määritelty koko lukuvuodeksi. He ovat täyttäneet päiväkirjaa tehdyistä töistä. Miten nyt tulisi toimia Kosken kannalta?
Vastaus: Tässä on aina kyse KOSKI-palvelun kannalta oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta, sillä virallista koulutussopimusta ei ole.

Kysymys: Ammatillisen koulutuksen majoitustietojen kirjaamisen yksityiskohdat mietityttävät. Pitääkö opiskelija kirjata erikseen pois asuntolasta loman ajaksi? Vai riittääkö lomatieto itsessään. Entä, jos opiskelija on muutaman viikon top-jaksolla eikä sinä aikana ole asuntolassa. Kirjataanko silloinkin pois majoitusedun piiristä? Tai jos keskeyttää tilapäisesti, kirjataanko erikseen majoitusetu lopetus vai riittääkö tieto pelkästään keskeyttämisestä?
Vastaus: Majoitusjaksoa ei tarvitse KOSKI-palvelussa keskeyttää loman ajaksi, sillä loman neljän ensimmäistä viikkoa lasketaan opiskelijavuosiin samoilla kertoimilla kuin läsnäolopäivät. Jos keskeyttää tilapäisesti, riittää myös tieto keskeyttämisestä, jos majoitus jatkuu heti keskeyttämisen jälkeen. Periaatteessa majoitusta ei siis tarvitse keskeyttää, jos majoitus on oikeasti kuitenkin opiskelijan käytössä, vaikka ei siellä jonkin jakson aikana yöpyisikään. Työssäoppimisjaksoja ei enää ole olemassa, mutta tämä pätee viimeinen maininta pätee siis esimerkiksi työssäoppimisjaksot korvanneisiin koulutussopimuksiin.

Kysymys: Kaksari valmistuu ammatillisesta koulutuksesta ja siirtyy lukion aineopiskelijaksi suorittamaan yo-tutkintonsa valmiiksi. Hän suorittaa yksittäisiä lukiokursseja aineopiskelijana ja kirjoittaa yo-kokeet. Miten toimitaan opiskelijan suorittamien kurssien kanssa, jotka suoritettiin ennen siirtymistä lukion aineopiskelijaksi eli silloinhan opiskelija ei ole ollut rahoituksen piirissä. Pitääkö tällaiset kurssit merkitä hyväksiluetuiksi kursseiksi?
Vastaus: Opiskelija on koko ajan ollut lukiossa aineopiskelijana, jolloin ei tarvitse luoda hänelle uutta opiskeluoikeutta KOSKI-palveluun, vaan voidaan jatkaa vanhan opiskeluoikeuden päivitystä. Tässä vain muutetaan läsnäolotilan rahoitusmuodoksi (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/opintojenrahoitus/latest) "Valtionosuusrahoitteinen koulutus".

Kysymys: Kysymys uusien tutkinnon perusteiden arviointiasteikosta: nyt numeerinen asteikko on 1-5, mutta ytojen tutkinnon osat arvioidaan Hyväksytty-Hylätty. Kosken asteikossa 1-5 ei ole noita hyv-hyl eli käytetäänkö ytojen arvioinnissa eri asteikkoa kosken kannalta (kosken arvosana koodit)?
Vastaus: Arvosanat "Hyväksytty" ja "Hylätty" on nyt lisätty kyseisen arviointiasteikon koodistoon (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/arviointiasteikkoammatillinen15/latest).

Kysymys: Voiko peruskoulun uudessa ops:issa siirtää Koskeen useamman valinnaisen taito- ja taideaineen arvosanan päättöarvioinnissa (koskee kevättä 2020)? Vai siirtyykö Koskeen vain YKSI arvosana esim. valinnaisesta kotitaloudesta, vaikka sen alla olisi esim. 5 valinnaista kotitalouden kurssia? Vaikka näillä kursseilla ei ole mitään kytköstä toisiinsa, eli ovat irrallisia kursseja?
Vastaus: Vastaus riippuu siitä, ovatko valinnaiset taito- ja taideaineiden opinnot ovat yhteisten aineiden (KOSKI-palvelussa pakollinen, valtakunnallinen aine) valinnaisia tunteja vai valinnaisia ainesuorituksia (KOSKI-palvelussa valinnainen, valtakunnallinen aine). Jos valinnaiset taito- ja taideaineiden opinnot ovat yhteisten aineiden valinnaisia tunteja, nämä eivät näy KOSKI-palvelussa muuten kuin yhteisen aineen arvosanassa. Jos taas valinnaiset taito- ja taideaineiden opinnot ovat valinnaisia ainesuorituksia, näiden tulee näkyä Koskessa seuraavasti riippuen paikallisesta opetussuunnitelmasta:

• Jos opinnot tulkitaan erillisiksi, saman valinnaisen aineen suorituksiksi, jotka eivät muodosta kahden vuosiviikkotunnin tai sitä laajempaa kokonaisuutta, ne siirretään myös KOSKI-palveluun erillisinä valinnaisen aineen suorituksinaan. Arvosanana näillä suorituksina on aina ”Hyväksytty” (alle kahden vuosiviikkotunnin suorituksille ei anneta numeraalista arvosanaa). KOSKI-palveluun on siirrettävä näissä tapauksissa myös kuvaus siitä, mitä on opiskeltu (esimerkiksi kaksi alle kahden vuosiviikkotunnin valinnaista kuvataiteen suoritusta, joista toisessa kuvauksena "Veistokurssi" ja toisessa "Öljyvärimaalauskurssi").
• Jos paikallisesti säädetään opetussuunnitelmassa, että ko. erilliset suoritukset muodostavat yhtenäisen valinnaisainekokonaisuuden (laajuus 2 vuosiviikkotuntia tai yli), ne tuodaan KOSKI-palveluun yhtenä valinnaisaineen suorituksena, joka on arvioitu asteikolla 5-10. Kuvausta ei tässä tapauksessa tarvita.

Kysymys: Eihän vuosityöaikataulukkoon tarvitse merkitä erikseen kos- tai opso -jaksoja erikseen? Miten kirjataan, jos kos- jakso on osa-aikainen ja opiskelija käy samaan aikaan oppilaitoksessa tunneilla?
Vastaus: KOSKI-palvelun terminologialla kysymys on siis siitä, tuleeko koulutussopimus- ja oppisopimusjaksojen osa-aikaisuus olla jotain muuta kuin 100% ja pitääkö koulutussopimusjakso kirjata KOSKI-palveluun jotenkin eri tavalla riippuen siitä, käykö opiskelija samaan aikaan oppilaitoksessa tunneilla. Osa-aikaisuus ei ole sinänsä missään yhteydessä koulutussopimuksiin tai oppisopimuksiin, vaan kokonaisuus ratkaisee ja tämä määritellään HOKS:ssa. Koulutussopimustiedot siirretään aina samalla tavalla Koskeen riippumatta siitä, käydäänkö jakson aikana tunneilla vai ei, eli koulutussopimuksen ns. osa-aikaisuus ei näy KOSKI-palvelussa.

Kysymys: OPH ilmoitti eilen että tulee ottamaan vuoden 2019 rahoitustiedot KOSKI-palvelusta ja tiedot tulee olla merkittynä 1.11. virheettömästi. Milloin saadaan KOSKI-palvelusta koontia koulutuksenjärjestäjän tasolla että tietoja voisi tarkistaa / vertailla?
Vastaus: KOSKI-palveluun rakennetaan parhaillaan raportteja, joita koulutuksen järjestäjät voivat hyödyntää datan laadun valvonnassa. Ammatillisen koulutuksen osalta opiskelijavuositietojen tarkistusraporttiin pyritään samaan mukaan myös jonkinlainen suuntaa antava opiskelijavuosikertymäluku per opiskeluoikeus. Rahoituksen laskenta aikoo myös suunnitelmien mukaan jakaa KOSKI-tiedon perusteella tehdyt laskennat ja niissä käytetyt tunnusluvut koulutuksen järjestäjien kanssa.

Kysymys: Edelliseen kysymykseen liittyen, tarkastellaanko tässä vaiheessa ammatillisen koulutuksen rahoitustietojen osalta vain opiskelijavuositietoja?
Vastaus: Kyllä, rahoituksen laskenta tarkastelee 1.11. tilanteen osalta KOSKI-palvelusta vain opiskelijavuositietoja, mutta kaikkien tietojen (eli myös suoritustietojen) pitäisi olla tästä huolimatta ajan tasalla.

Kysymys: Annatteko tiedotteen silloin kun (KOSKI-palvelusta saatavat) raportit on käytettävissä?
Vastaus: Tiedotetaan sitä mukaa, kun raportteja saadaan tuotantoon.

Kysymys: Opiskelijavuosista vielä: onko pääpainopiste painottamattomissa vai painotetuissa opiskelijavuosissa?
Vastaus: Painotettuja opiskelijavuosia käytetään vain perusrahoituksen profiilikertoimen määrittelyssä.

Kysymys: Saammeko me tiedon siitä, mitä opiskelijavuosia meidän tiedoista ministeriöön välitetään?
Vastaus: KOSKI-palveluun rakennetaan parhaillaan raportteja, joita koulutuksen järjestäjät voivat hyödyntää datan laadun valvonnassa. Ammatillisen koulutuksen osalta opiskelijavuositietojen tarkistusraporttiin pyritään samaan mukaan myös jonkinlainen suuntaa antava opiskelijavuosikertymäluku per opiskeluoikeus. Rahoituksen laskenta aikoo myös suunnitelmien mukaan jakaa KOSKI-tiedon perusteella tehdyt laskennat ja niissä käytetyt tunnusluvut koulutuksen järjestäjien kanssa.

Kysymys: Näkeekö (ammatillisen koulutuksen opiskelijavuositietojen) tarkistusraportilta tiedon myös loppuvuoden ennusteesta (toteuma + ennuste + yhteensä 2018)?
Vastaus: KOSKI-palveluun rakennettavasta ammatillisen koulutuksen tarkistusraportista näkee vain tiedon arvioidusta opiskelijavuosikertymä kyseisen opiskelijan osalta raportin tulostusparametreissa määritellyn aikajakson osalta. Loppuvuoden ennuste on toivottavasti mukana rahoituksen laskennan jakamassa raportissa.

Kysymys: Koskeeko 20.9.2018 lähetetty tiedote rahoituksen osalta siis vain ammatillista puolta?
Vastaus: Koskee vain ammatillista koulutusta.

Kysymys: Saitteko jo tietoa miten ammatillisen koulutuksen väliaikaisen keskeytyksen kesto (1vko, 1kk, 2kk jne)  vaikuttaa opiskelijavuosien kertymään? Selkeää ohjetta/linjausta ei nyt ole, minkä mittaiset keskeytykset tulisi merkata opiskelijan tietoihin, sillä 4vko käsite koskeekin siis vain koulutuksenjärjestäjän lomia.
Vastaus: Väliaikainen keskeyttäminen ei kerrytä opiskelijavuosia ammatillisessa koulutuksessa. Opiskelija merkitään ammatillisessa koulutuksessa väliaikaisesti keskeyttäneeksi, kun se keskeytys toteuttaa jonkin seuraavassa kuvauksessa mainituista kriteereistä: "Opiskelijalla on oikeus väliaikaisesti keskeyttää opiskeluoikeutensa siksi ajaksi, kun hän on suorittamassa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelusta taikka saa sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista sairauspäivärahaa taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Lisäksi opiskeluoikeus voidaan opiskelijan pyynnöstä väliaikaisesti keskeyttää muusta perustellusta syystä. Väliaikaisella keskeyttämisellä tarkoitetaan tilanteita, joissa opiskelija on luvallisesti poissa koulutuksesta, opiskelija on luvatta pois koulutuksesta tai opiskelija on erotettu määräajaksi (pidätetty määräajaksi). Määräaikainen erottaminen voi olla maksimissaan 12 kuukautta (85 §), kun opiskelija on erotettu koulutuksen järjestäjän toimesta (kurinpidolliset menettelyt 85 §). Keskeyttäminen voi tulla kyseeseen myös opiskelijan omasta ilmoituksesta (Opintotukilaki 25 a)."

Kysymys: Siirtääkö väliaikainen keskeyttäminen opiskelijan arvioitua valmistumisaikaa ammatillisessa koulutuksessa? Entä opiskeluoikeusaikaa?
Vastaus: Se, siirtääkö väliaikainen keskeyttäminen opiskelijan arvioitua valmistumisaikaa, on oppilaitoksen itsensä arvioitava. Opiskeluajan käsitettä ei sinänsä enää tunneta, eli opiskelija voi periaatteessa opiskella vaikkapa ammatillista perustutkintoa 100% läsnäololla.

Kysymys: Edelliseen kysymykseen ja vastaukseen liittyen, jos ammatillisen koulutuksen opiskelijaa voi roikottaa noin pitkään, niin onko oikeampi tapa laittaa osa-aikaisuuskerroin välillä nollille kuin väkiaikainen keskeytys (jos ei ole siihen kelpaavaa syytä?
Vastaus: Osa-aikaisuusprosenttia käytetään lähtökohtaisesti vain silloin, jos opiskelijan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa on sovittu, että opiskelija opiskelee osa-aikaisesti tietyllä osa-aikaisuusprosentilla. Väliaikaista keskeyttämistä voidaan käyttää, jos opiskelija on yllä mainitulla tavalla luvallisesti tai luvatta pois koulutuksesta.

Kysymys: Tuleeko nyt määritellä Koskeen viime kesän kuukauden mittainen loma (ammatillisen koulutuksen) opiskelijoille niin, että tilana on loma ja osa-aikaisuusprosentti on 0%?
Vastaus: Lomalla on lähtökohtaisesti aina sama osa-aikaisuusprosentti kuin sitä edeltävässä tai viimeisimmässä läsnäolojaksossa. Kuukauden mittaisen loman ajaksi merkitään opiskelijan opiskeluoikeuden tilaksi "Loma", sillä jakso on pidempi kuin neljä viikkoa.

Kysymys: Mikä merkitys ammatillisen koulutuksen opiskelijan loman osa-aikaisuusprosentilla on?
Vastaus: Koska loman ensimmäiset neljä viikkoa lasketaan rahoituksen näkökulmasta läsnäolopäiviksi, lomalla tulee olla sama osa-aikaisuusprosentti kuin mitä HOKS:iin on tälle ajalle määritetty. Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että lomalla on lähtökohtaisesti aina sama osa-aikaisuusprosentti kuin sitä edeltävässä tai viimeisimmässä läsnäolojaksossa. Eli jos esimerkiksi opiskelija on läsnä 100% välillä 9.8.-31.12.2018, läsnä 60% välillä 1.1.-31.3.2019, väliaikaisesti keskeyttänyt välillä 1.4.-31.5.2019 ja lomalla välillä 1.6.-31.7.2019, hänen lomansa läsnäoloprosentiksi tulee 60%.

Kysymys: Eli siis jos ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan kesäloma on tasan 4 viikkoa tai vähemmän, niin sitä ei tarvitse siirtää näkyville Koskeen? Ja jos loma on 4 viikkoa ja 1 päivä tai pidempi, niin pitää siirtää Koskeen?
Vastaus: Kyllä, juuri näin.

Kysymys: Saadaanko koskesta jotain raporttia laajennetun oppisopimustehtävän opiskelijoista, lähinnä siitä, että onko toinen opl kiinnittänyt id:t omaan järjestelmäänsä, jotta koskessa yhdistyy oikea kj ja ostetun koulutuksen opl:n suoritukset?
Vastaus: Pyritään tekemään tähän parempia työkaluja ammatillisen koulutuksen järjestäjille. Ensimmäinen näistä on linkityssähköpostin generointi alihankkijalle KOSKI-käyttöliittymässä. Toinen on raportti, jolla voisi tarkastella, onko linkitykset tehty. Tuon raportin tekeminen on vain siinä mielessä haasteellista, että KOSKI-palvelussa ei nyt ole sellaista tietoa, että kyseiseen opiskeluoikeuteen pitäisi tulla linkitys.

Kysymys: Jos opiskelija on kesäkuussa palkkatyössä 1.-30.6. ja koulutussopimuksella alkaen heinäkuusta niin merkitäänkö palkallinen töissä oloaika 1.-30.6. läsnäoloprosentilla 0?
Vastaus: Riippuu tilanteesta. Jos opiskelija menee palkkatöihin, vaikka muuten olisi suunniteltu osaamisen hankkimista koulutuksen järjestäjän ympäristöissä, tästä seuraa jakso, joka on läsnäoloprosentilla 0% (eli kyseessä ei ole koulutuksen järjestäjän päättämä keskeytys). Jos kyseessä on opiskelijan kannalta koulutuksen järjestäjän päättämä kesäloma, jolloin hän käy palkkatöissä, tällöin kesäkuulta 4 viikkoa tulisi opiskelijavuosiin mukaan 100% (tai HOKS:ssa määritellyn osa-aikaisuusprosentin mukaisena) lomajaksona. Jos taas loma jatkuu muilla, mutta kyseinen opiskelija menee oppisopimuksella töihin, tämä merkitään 100% mukaisena läsnäolona.

Kysymys: Meillä on ollut opoilla vähän epäselvyyttä siitä, että onko Koskeen liittyvällä ammatillisen koulutuksen läsnäoloprosentilla jokin yhteys esim. Kelan vaatimaan päätoimisuuteen? Eli opojen mielestä opintoja vähintään 25 h/vko = 3 päivää/viikko (Kelan vähimmäisvaatimus päätoimisuudelle) olisi Koskessa 100 %. Mutta minun mielestäni jos opiskelija opiskelee 3 päivää viikossa, niin Koskeen siirtyisi osa-aikaisuus 60%?
Vastaus: Jos Kelalla on joku oma määritelmänsä päätoimisuudelle, he pystyvät sen päättelemään KOSKI-palveluun tallennetuista tiedoista. Ohje osa-aikaisuuden laskemiselle löytyvät ohjeesta KOSKI-palveluun tallennettavat tiedot ja tiedonsiirto / tietojen manuaalinen tallentaminen kohdasta "5. Rahoituksen tiedot koulutusmuodoittain" > "Ammatillinen koulutus" > "Opiskelijavuositiedot". Eli tässä kyseisessä tapauksessa, kun opiskellaan 3 päivää viikossa, osa-aikaisuusprosentti on 60%.

Kysymys: Pidetäänkö klinikka syyslomalla viikolla 42? Silloin olisi ammatillisen klinikka.
Vastaus: Kyllä pidetään.

Kysymys: Miten ammatillisen lisäkoulutuksen (ammattitutkinnot) läsnäolot merkitään ja siirretään Koskeen? Jos valmistavaa koulutusta on esim. 3 pv / kk (sivutoiminen), pitääkö merkitä osa-aikaisuusprosentit? Jos opiskelija tekee päätoimisesti ammattitutkintoa niin onko läsnäolo 100%? Entä ei tutkintoon johtava koulutus?
Vastaus: Jos opiskelija opiskelee päätoimisesti ammattitutkintoa, niin läsnäolo on 100%. Tiedustellaan vastausta sivutoimisen valmistavaan koulutukseen osallistumisen osalta Valtionosuudet-yksiköstä. Tutkintoon johtamaton koulutus tulee KOSKI-palveluun vasta 1.1.2019 alkaen, ja ohjeistus sen osalta tulee myöhemmin.

Kysymys: Saisiko rahoituksen porukan pitämään samanlaista klinikkaa?
Vastaus: Kutsutaan ainakin aluksi rahoituksen edustaja mukaan KOSKI-klinikkaan silloin, kun pääsee.

Kysymys: Sain eilen tiedon, että Kosken tietomallissa ei tunnisteta aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen kurssikoodeja. Onko näin? Mahdollistaako KOSKI-tietomalli, että siirretään aikuisten perusopetuksessa samaan opiskeluoikeuteen päätason suorituksiksi aikuisten perusopetuksen alkuvaihe sekä x-määrä aineopintosuorituksia?
Vastaus: KOSKI-tietomalli mahdollistaa alkuvaiheen kurssien siirtämisen alkuvaiheen oppiaineen alle. Vastaavasti KOSKI-tietomalli mahdollistaa sen, että saman aikuisten perusopetuksen opiskeluoikeuden alla on päätason suorituksina aikuisten perusopetuksen alkuvaihe sekä yksi tai useampi aineopintosuoritus. Jos tähän liittyen on ongelmia tiedonsiirroissa, olkaa yhteydessä opintohallintojärjestelmätoimittajaan.

KOSKI-klinikka 14.9.2018

Kysymys: Kuluttaako väliaikainen keskeytyminen ns. opiskeluaikaa?
Vastaus: Tällaista maksimiopiskeluaikaa ei ole enää olemassa, eli ei kuluta.

Kysymys: Onko sairaslomalla olevan opiskelijan opiskeluoikeuden tilana väliaikaisesti keskeytynyt, ja onko tässä väliä onko sairasloma pituus yli vai alle neljä viikkoa?
Vastaus: Opiskeluoikeuden tilaksi kannattaa merkitä sairasloman vuoksi väliaikaisesti keskeytynyt vain, jos opiskelija ilmoittaa, että keskeyttää opintonsa sairastumisen vuoksi ja aikoo siirtyä opintotuesta sairauspäivärahaan (käytännössä opiskelija voi nostaa opintotukea kaksi kuukautta sairauden ajan). Muut sairaspoissaolot opiskelija voi olla läsnäolevana.

Kysymys: Miten toimitaan ammatillisessa koulutuksessa 1.8. uusiin perusteisiin siirtyneiden osalta tilanteessa, jossa vanhojen perusteiden mukaista tutkinnon osaa ei voi kokonaisuudessaan tunnustaa osaksi uusien perusteiden mukaista tutkintoa?
Vastaus: Vastaus tähän riippuu aina siitä, mistä tutkinnosta on kyse (eli siitä, mitä tutkinnon rakenne mahdollistaa), jolloin epäselvissä tilanteissa joutuu pyytämään tutkinto- tai tutkinnon osakohtaiset ohjeet Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen yksiköstä.

Kysymys: Onko uusiin perusteisiin siirryttäessä jotain eroa siinä miten tunnustamisen lisätietoviite merkitään? Aikaisemmin ohjeistettu hieman hämäävästi, että "Tunnustamisen yhteydessä välitetään KOSKI-palveluun kuvaus osaamisen tunnustamisesta vastaavalla tavalla kuin muissakin tunnustamisissa tehdään, eli kirjataan ”selite”-kenttään (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-7-1) tunnustetun tutkinnon osan nimi ja tutkinnon perustemääräyksen diaarinumero ja/tai todistuksen antajan nimi ja päivämäärä." Tämä ei kuitenkaan ole se ns. normaalitapa.
Vastaus: Ei pitäisi olla, vaan viittausmerkintä pitäisi tehdä, kuten muutenkin toisesta ammatillisesta tutkinnosta tunnustettaessa (esim. "Tutkinnon osa on tunnustettu x-alan perustutkinnosta (pvm., dnro), X:n ammatti-instituutti."). Korjataan hämäävä ohjeistus.

Kysymys: Miten kokonaisuuksien "Korkeakouluopinnot" tai ”Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja” sisälle tulevien opintojen arvosanat vaikuttavat painotettuun keskiarvoon?
Vastaus: Kuten yhteisten tutkinnon osien osa-alueet, eli lasketaan ns. osa-alueittain mukaan, sillä kyseisistä opinnoista ei voi muodostaa yhtä yhtenäistä arvosanaa.

Kysymys: KOSKI-klinikalla 31.8.2018 kysyttiin, voiko KOSKI-palveluun viedä myös lyhyemmät kuin neljä viikkoa kestävät loma-ajat. Vastauksena saatiin, että "...tuodaan jatkossa lyhyemmätkin lomajaksot ammatillisessa koulutuksessa. Näissä vain pitää aina muistaa tuoda koko päivämääräpari (alku- ja loppupäivä)." Tähän liittyen jatkokysymys: Tarkoittaako tämä että pitää tuoda vai saa tuoda?
Vastaus: Tutkitaan asiaa lomajaksoista mahdollisesti kiinnostuneiden viranomaisten osalta, ja vastataan tähän kysymykseen sitten. Aihe on sen verran tärkeä, että laitetaan ohjeet myös seuraavaan mahdolliseen koulutuksen järjestäjille lähetettävään tiedotteeseen. "Loma"-tilaa voi sillä aikaa käyttää niin kuin on edellä sovittu (eli voi tuoda tai jättää tuomatta neljä viikkoa kestävät tai sitä lyhyemmät lomat). Yli neljä viikkoa kestävät lomajaksot on joka tapauksessa tuotava KOSKI-palveluun. "Loma"-tilan käytössä on myös huomioitava, että sitä käytetään vain koulutuksen järjestäjän päättämissä lomajaksoissa. Jos opiskelija ottaa ns. omaa lomaa, niin kyseessä on aina väliaikainen keskeytys.

Kysymys: Eikö lomatiedot voisi tuoda oppilaitoskohtaisen käytännön mukaan?
Vastaus: Ei voi, jos halutaan, että tieto on yhdenmukaista. Tämä koskee käytännössä koko KOSKI-palvelun tietosisältöä.

Kysymys: Miten tilapäiset keskeyttämiset (esimerkiksi omat lomat) merkitään lukiokoulutuksen osalta?
Vastaus: Opiskeluoikeuden tilaa "Loma" käytetään vain ammatillisessa koulutuksessa, eli sitä ei käytetä yleissivistävässä koulutuksessa ollenkaan. Tilapäiset keskeyttämiset merkitään yleissivistävän koulutuksen osalta opiskeluoikeuden tilalla "Väliaikaisesti keskeytynyt".

Kysymys: 7.9.2018 klinikassa sanottiin, että 1.8. uusiin perusteisiin siirtyneiden osalta suoritettujen koulutussopimus- ja oppisopimusjaksojen tulisi näkyä KOSKI-palvelussa normaalisti päätason suorituksella. Opintohallintojärjestelmässä nämä on kuitenkin kiinnitetty osasuoritukselle (eli tutkinnon osaan), ja jos kyseinen tutkinnon osa muuttuu tunnustetuksi, tuntuisi väärältä pitää nämä tiedot opintohallintojärjestelmässä tunnustetussa tutkinnon osassa. Voisiko kuitenkin ohjeistusta muuttaa niin, että koulutussopimus- ja oppisopimustietoja ennen 1.8.2018 päättyneistä jaksoista ei välitetä uusiin perusteisiin siirtyneiltä?
Vastaus: On tullut ohje, että näiden alkuvuonna (1.1.-31.7.2018) suoritettujen koulutussopimus- ja oppisopimusjaksojen tulisi näkyä KOSKI-palvelussa myös uusin perusteisiin siirryttäessä, eli nuo joutuu nyt kirjaamaan opintohallintojärjestelmään vähän väärin, eli tunnustettuun tutkinnon osaan.

Kysymys: Opiskelija on suorittanut toisessa oppilaitoksessa tutkinnon jossa yhtenä tutkinnon osana on paikallinen tutkinnonosa. Tuo tutkinnon osa tunnustettaisiin nyt meillä suoritettavaan tutkintoon. Tuodaanko se Koskeen paikallisena (vaikka ei ole meidän paikallinen tutkinnon osa)?
Vastaus: Lähtökohtana pitää olla se, että toisessa oppilaitoksessa suoritettu paikallinen tutkinnon osa on tuottanut opiskelijalle sellaista osaamista, joka vastaa jotain nykyisessä oppilaitoksessa tarjottavaa valtakunnallista tai paikallista tutkinnon osaa. Eli vastaus riippuu siitä, onko tunnistettu osaaminen sellaista, että sillä voi tunnustaa suoritetuksi jonkin oppilaitoksen kyseiseen tutkintoon tarjoaman valtakunnallisen tai paikallisen tutkinnon osan. Jos tutkinnossa on paikallinen tutkinnon osa, niin siihen voidaan tunnustaa myös toisessa oppilaitoksessa suoritettu paikallinen tutkinnon osa. Kysymyksessä on siis viimeksi mainittu tilanne, jolloin tunnustettu tutkinnon osa siirretään paikallisena tutkinnon osana.

Kysymys: Kun esim. kaksoistutkintolaisen lukio-opintojen suorituksia kirjautuu ammatilliselle puolelle, ”Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai….” otsikon alle, niin mikä on otsikon ”tutkinnon osan ryhmä”-kentän arvo? lukio-opinnon tyyppi? kun yhden aineen opinnot kootaan yhteen, mikä on tämän koonnin tyyppi?
Vastaus: Kokonaisuuden ”Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja" osalta lähetetään ohjeet myöhemmin (= kun toteutus on valmis jollain opintohallintojärjestelmätoimittajalla) koulutuksen järjestäjille lähetettävässä tiedotteessa. Tämä ohjeistus lisätään myös usein kysyttyihin kysymyksiin. Opintohallintojärjestelmätoimittajat ohjeistavat asiakkaitaan oman järjestelmänsä osalta. Kokonaisuus kuitenkin löytyy jo tietomallista: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0. Kyseinen kokonaisuus käsitellään siis tietomallissa ikään kuin tutkinnon osana, ja sen alla suoritettavat pienemmät (ja arvioitavat) kokonaisuudet ovat sitten tämän tutkinnon osan osasuorituksia. Tutkinnon osan ryhmä kyseiselle kokonaisuudelle on "Ammatilliset tutkinnon osat", eli koodistossa (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/ammatillisentutkinnonosanryhma/latest) koodiarvo "1". Lukio-opinnot tuodaan paikallisina osasuorituksina omassa haarassaan (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-2-0-0) ja tälle osasuoritukselle tulee aina suorituksen tyyppinä koodiarvo "ammatillinenlukionopintoja". Kokonaisuudelle ”Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja" (kuten ei myöskään kokonaisuudelle "Korkeakouluopinnot") ei tule kokonaisarviointia.

Kysymys: Pitääkö jatkossa erottela ammatillisen koulutuksen lisätalousrahoituksen päätökseen mukaiset tiedot (ks. https://minedu.fi/lisasuoritepaatokset sivun alareunan liitetiedostot)?
Vastaus: Ei ole ainakaan tällaista vaatimusta tullut. Tiedot erotellaan todennäköisesti tarvittaessa rahoituksen laskennassa.

KOSKI-klinikka 7.9.2018

Kysymys: Voiko vanhan tutkinnon mukaan opiskeleva opiskelija valita yhden tai useamman tutkinnon osan saman tutkinnon uusista tutkinnon perusteista, vai pitääkö siirtyä kokonaan suorittamaan tutkinto uusien perusteiden mukaan?
Vastaus: Kyllä voi, jos ennen 1.8.2018 voimassa ollut tutkinnon rakenne mahdollistaa sen, että tutkintoon sisällytetään tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta. Tällöin arviointiasteikko on 1-5, eli voimassa olevan perusteen mukaan arvioidaan niillä kriteereillä ja arviointiasteikolla, jotka ovat perusteissa kirjattuina, mutta asteikolla 1-5 tehty arviointi muunnetaan tutkinnon osaa sisällytettäessä asteikolle 1-3. Todistukseen tulee kirjata viittaus: ”Tutkinnon osa tunnustettu …….. Arvosana on muunnettu OPH:n 501-2018 määräyksen mukaisesti.”

Kysymys: 2018 alkuvuonna aloittaneet ja 1.8. uusiin tutkinnon perusteisiin siirtyneet, miten alkuvuoden aikana suoritetut koulutussopimukset sekä oppisopimukset tulisivat näkyä Koskessa?
Vastaus: Aivan normaalisti, eli alkuvuonna suoritettujen/aloitettujen koulutussopimus- ja oppisopimusjaksojen tulisi näkyä päätason suorituksen tiedoissa aivan niin kuin 1.8.2018 jälkeen suoritettujen/aloitettujen. 

Kysymys: Opiskelija on valmistunut osatutkintoon 1.6.2018 ja haluaa nyt jatkaa suorittamaan koko tutkinnon. Voiko jatkaa vanhalla opiskeluoikeudella?
Vastaus: Ei voi, vaan pitää luoda uusi opiskeluoikeus ja tunnustaa siihen osatutkinnossa suoritetut tutkinnon osat.

Kysymys: Yhteisille tutkinnon osille löytyy Koski-koodistosta kolmet eri koodit. Mitä ovat 12-alkuiset koodit?
Vastaus: Nämä on siirtymäajalla olevien tutkintojen yhteisiä tutkinnon osia. Uusien perusteiden mukaisten tutkinojen yhteiset tutkinnon osat ovat 4-alkuisia.

Kysymys: Opiskeluoikeuden "Lisätiedot"-painike ei näy katselunäkymässä? Onko se poistettu? Jos on, niin mistä näkyy onko esim. pidennetty oppivelvollisuus välitetty Koskeen?
Vastaus: Jos "Lisätiedot"-painike ei näy katselunäkymässä, tämä tarkoittaa, että opiskeluoikeudelle ei ole siirretty mitään lisätietoja.

Kysymys: Opiskelija on aloittanut perustutkinto-opinnot keväällä 2018. Hän voisi nyt suorittaa näytön. Voiko hän suorittaa näytön vanhojen perusteiden mukaan nyt syyskuussa?
Vastaus: Ei voi. Siirtymäsäännösten mukaan 1.1.2018 aloittaneet opiskelijat siirtyvät 1.8.2018 suorittamaan 1.8.2018 voimaan tulleiden perusteiden mukaista perustutkintoa, ja siksi he eivät voi suorittaa enää tutkinnon osia vanhojen perusteiden mukaisesti.

Kysymys: Miten Koskessa näkyy jos (ammatillisen koulutuksen) opiskelija on rahoitusmuodolla "Työvoimakoulutus (OKM rahoitus)"? Aiemmin tämä näkyi läsnäolojaksossa, kuten muutkin rahoitusmuodot (mutta nyt ei ilmeisesti näy).
Vastaus: Jos kyseinen rahoitusmuoto ei näy katselukäyttöliittymässä, se tarkoittaa, että tietoa ei ole tullut KOSKI-palveluun tiedonsiirron yhteydessä. Näin on aina, kun joku lähetetty tieto ei näy KOSKI-katselukäyttöliittymässä, jolloin kannattaa aina olla ensisijaisesti yhteydessä opintohallintojärjestelmätoimittajaan, joka pystyy selvittämään, miksi tieto ei siirry.

Kysymys: Meillä opiskelija, joka on aloittanut kaksoistutkintolaisena, suorittaa aineopiskelijana kursseja ja tavoitteena on suorittaa yo-tutkinto, mutta ei lukion päättötodistusta. Opiskelija on aloittanut opintonsa nuorten lukiokoulutuksen puolella v. 2016. Nyt hän on siirtynyt aikuisten lukiokoulutuksen puolelle ja nuorten puolelta on hänelle siirretty eropäivä Koskeen. Mikä aloituspäivä hänellä siirretään koskeen aikuisten lukiokoulutuksen puolella, tuo vuoden 2016 aloituspäivä vai aikuisten lukiokoulutuksen aloituspäivä elokuulta 2018?
Vastaus: Opiskelijalle tehdään uusi opiskeluoikeus, ja aloituspäiväksi laitetaan oikea päivä elokuulta 2018. Aikaisemmista opinnoista hyväksiluetut kurssit tuodaan uuteen opiskeluoikeuteen tunnustettuina.

Kysymys: Syksyn VOS-kysely. Toimittaako OPH koul.järj. raportin jossa on vertailu mitä on välitetty aiempaan tapaan ja miten tiedot ovat Koskessa?
Vastaus: KOSKI-palveluun ollaan kehittämässä raportteja, joiden avulla koulutuksen järjestäjä voi helpommin verrata KOSKI-palveluun välitettyä dataa oman opintohallintojärjestelmänsä sisältämään dataan. Vertailua tiedonkeruulla kerättyyn dataan vs. KOSKI-data ei olla suunniteltu, sillä ajatuksena on, että jos KOSKI-tiedot vastaavat opintohallintojärjestelmässä olevia tietoja, se riittää koulutuksen järjestäjän osalta. Tavoitteena on kuitenkin myös vertailla Tilastokeskuksen keräämää dataa KOSKI-datan kanssa, jolloin tässä yhteydessä voitaisiin pyrkiä myös kyseisen vertailuraportin tekemiseen.

Kysymys: Kuntamme tarjoaa (perusopetuksen oppilaille) ns. talviajan kuljetuksia neljän kuukauden ajalle. Täytyykö nämäkin siirtää Koskeen?
Vastaus: Kyllä, kaikki kuljetusetujaksot tulee siirtää opiskeluoikeuden lisätietoihin "kuljetusetu"-rakenteessa (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-9-9-13). Lähetetään toistaiseksi aina se uusin/aktiivinen kuljetusjakso.

Kysymys: Kerätäänkö kosken kautta tietoa MAO-lisäpaikoilla olevista (ammatillisen koulutuksen) opiskelijoista? Jos kerätään, niin miten tieto näkyy/pitäisi näkyä Koskessa?
Vastaus: Ei kerätä. KOSKI-palveluun välitetään vain tieto siitä, että koulutuksen rahoitusmuodosta. Jos opiskelija opiskelee VOS-perusrahoituksella tai VOS lisäkohdennusrahalla, siirretään nämä opiskelijat rahoituskoodilla 1 Koskeen. Tämän takia koulutuksen järjestäjän tulee erikseen seurata MAO-opiskelijoiden toteumaa, koska Koski-järjestelmässä sitä ei erotella.  "9 Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus" on rahoituskoodi, kun opiskelija opiskelee MAO-valtionavustuksella rahoitetussa ohjelmassa.

Kysymys: Opiskelija suorittanut vanhoilla näyttötutkintoperusteisilla perustutkinnon ja ottanut uudesta pt (1.8 jälkeen voimaan tulleesta) yhden tutkinnon osan. Koskeen siirrettäessä herjaa arviointiasteikosta. Vanhat näyttöperusteiset arvioitu 1-3 asteikolla ja uusi tutkinnon osa asteikolla 1-5. Mitä pitää tehdä?
Vastaus: Tarkastetaan vielä ammatillisen koulutuksen yksiköstä, että pitääkö uusien perusteiden mukaiset tutkinnon osat arvioida vanhojen perusteiden mukaisessakin tutkinnossa asteikolla 1-5, ja tehdään sitten sellainen korjaus tietomalliin, että eri tutkinnon osat voivat olla saman tutkinnon sisällä arvioitu eri asteikoilla.

Kysymys: Laajennetussa oppisopimuksessa näkyy Koskessa, että sekä organisaatiomme rehtori on vahvistanut suorituksen että oppilaitos josta opetus on hankittu eli esim. Varalan urheiluopisto on sen vahvistanut. Ei liene oikein, että myös meidän rehtori näkyy vahvistajana?
Vastaus: Opiskeluoikeus tarvitsee vahvistuksen, jotta opiskeluoikeus voidaan merkitä valmistuneeksi. Todistuksen antavalla oppilaitoksella suorituksen vahvistaja on aina todistuksen allekirjoittaja(t). Alihankintatapauksissa palvelun tilaajan opiskeluoikeudella suorituksen vahvistaja voi olla heidän edustajansa, eli vahvistusta voidaan tässä tapauksessa tulkita niin, että tilaaja vahvistaa tarkistaneensa vastaanotetun todistuksen tiedot.

Kysymys: Tuleviin uusiin tutkinnon osiin (Yhteisten tutkinnon osien..  sekä Korkeakouluopinnot) on luvattu ohjeistusta kun voi ottaa tuotantoon. Mihin Kosken ohje ja opintohallintojärjestelmän ohje tulevat että osaa rakentaa tämän osion oikein Primukseen?
Vastaus: KOSKI-tietomalliin liittyvä ohje lähetetään tiedotteessa, kun toteutus on valmis jollain opintohallintojärjestelmätoimittajalla. Tämä ohjeistus lisätään myös usein kysyttyihin kysymyksiin. Opintohallintojärjestelmätoimittajat ohjeistavat asiakkaitaan oman järjestelmänsä osalta.

Kysymys: Pitääkö (perusopetuksen) koulukuljetustieto siis siirtyä Koskeen? Onko tieto vaihdettava lukuvuosittain?
Vastaus: Pitää siirtyä "kuljetusetu"-rakenteessa (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-9-9-13). Alkupäivä on pakollinen tieto koulukuljetukselle, mutta päättymispäivää ei tarvitse merkitä, jos koulukuljetus jatkuu keskeytyksettä opiskeluoikeuden päättymiseen asti. Lähetetään toistaiseksi aina se uusin/aktiivinen kuljetusjakso.

Kysymys: Erikoisammattitutkinto-opiskelija, jonka valmistava koulutus on on päättynyt jo 2015, suorittikin näytön vuonna 2018 ja sai siitä osatutkintotodistuksen. Tutkinnon perusteet ovat niin vanhat ettei niihin enää löydy tutkinnon osa -koodeja. Miten siirretään Koskeen? Vai siirretäänkö ollenkaan?
Vastaus: Tässä pitäisi tietää, mistä tutkinnosta on kyse ja ovatko perusteet olleet voimassa vielä vuonna 2018, kun näyttö on tehty, eli kysymykseen ei voi antaa yleispätevää vastausta. Nämä voi aina tarkastaa olemalla yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen (koski(at)opintopolku.fi).

Kysymys: Näytöt on toinen asia, mitä täällä on huomattu, kun on käyty valmistuneiden KOSKI-tietoja läpi. Eli opiskelijoilta on puuttunut suoritettuja näyttöjä, kun on joku tieto jäänyt täällä päässä täyttämättä.
Vastaus: Kehityksessä on paraikaa suoritustietojen raportti, jonka avulla voi helpommin verrata KOSKI-palveluun siirrettyjä suoritustietoja omassa järjestelmässä olevaan dataan.

Kysymys: Viime kevään kuudesluokkalaisille, jotka kopioitiin oman kunnan yläkouluun, ei voinut laittaa eropäivää ilman että vuosiluokan vahvistus olisi hävinnyt. Nyt nämä ex-kuudesluokkalaiset näkyvät Koskessa oppilaslistassa ikään kuin edelleen läsnä alakouluilla. Pitääkö näille kaikille käydä eropäivä laittamassa? Melko työläs juttu näin jälkeenpäin...
Vastaus: Kyllä pitäisi myös näille saada eropäivä siirrettyä. Opintohallintojärjestelmätoimittaja on kehittämässä yhdessä OPH:n KOSKI-tiimin kanssa ratkaisua, jolla tämä vanhojen tietojen päivitys saataisiin helpommaksi.

Kysymys: Eikö tosiaan haittaa jos (peruskoululta) 6:lta 7:lle siirrettäessä opiskeluoikeuden tunniste on muuttunut?
Vastaus: Ei haittaa, jos kyseessä on tilanne, että jatketaan saman koulutustoimijan (eli käytännössä kaupungin/kunnan) oppilaitoksessa.

Kysymys: Kun siirrytään jatkuvaan siirtoon niin eikö versiohistoria pullistu ylenmäärin?
Vastaus: Ei pullistu, sillä uusi versio syntyy vain, kun jokin tieto opiskeluoikeudella muuttuu.

Kysymys: Voiko edelleen linkittää lukiolaisen ja ammatillisen koulun opiskeluoikeuksia?
Vastaus: Kaksoistutkintolaisilla ei tarvitse (eikä saa) linkittää lukion ja ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeuksia, sillä kyseessä ovat muodollisesti itsenäiset, toisistaan riippumattomat opiskeluoikeudet.

KOSKI-klinikka 31.8.2018

Kysymys: Merkitäänkö aineopiskelijat lukiossa valmistuneiksi?
Vastaus: KOSKI-palvelun kontekstissa opiskeluoikeuden tila "Valmistunut" tarkoittaa sitä, että oppija on saavuttanut opinnoissa tavoitteensa. Lukion aineopiskelijalla tämän on jonkin oppiaineen/joidenkin oppiaineiden oppimäärän suorittaminen. Jos tämä tavoite on saavutettu, aineopiskelijalle merkitään opiskeluoikeuden päättäväksi tilaksi "Valmistunut".

Kysymys: Kun kyseessä on myyty tietopuolinen koulutus, tuleeko siinäkin tapauksessa kirjata päätoimisuusprosentit?
Vastaus: Jos kyseessä on vain tietopuolisen koulutuksen myyminen toisen koulutustoimijan alaiselle oppilaitokselle ilman, että myyjä ottaa vastaan mitään näyttöjä tai myöntää mitään suorituksia, tietopuolisen koulutuksen myyjän ei tarvitse tuoda mitään tietoja KOSKI-palveluun.

Kysymys: Saako Koskesta 20.9. tilastopäivän jälkeen Koskesta raporttia ulos, että mitä on tilastoitunut?
Vastaus: Tilastokeskus korvaa tiedonkeruut KOSKI-datasta tehtävillä poiminnoilla vasta vuoden 2019 aikana. Tässä vaiheessa ei ole suunnitteilla muita raportteja kuin KOSKI-datan laadunvalvontaa varten tehtävät raportit koulutuksen järjestäjille. Todennäköisesti Tilastokeskus myös poimii datan KOSKI-palvelun Vipuseen siirrettävästä raporttikannasta henkilöpohjaisena, jolloin ns. raporttina niistä toimivat Tilastokeskuksen julkaisemat tilastot sekä rahoituksen laskennat käyttämät raportit.

Kysymys: Kysymys, miksi Kosken automaattisiirto yritti siirtää jo vuonna 2012 valmistuneen, arkistoidun, opiskelijan tietoja ja siitä tuli tietysti virheilmoitus? Kyseinen opiskelija oli nyt ilmoittautunut syksyn yo-kirjoituksiin täydentämään aineitaan, johtuisiko siitä? Päättelin vaan siitä, kun on myös toinen arkistoitu yo-kokelas, mutta sitä Koski ei ole yrittänytkään siirtää... Hän tulee korottamaan aikaisemmin suoritettua arvosanaa. Lähinnä kysymys on siitä, pitääkö jatkossa jotenkin reagoida Kosken kannalta, jos tulee näitä aikaisemmin valmistuneita yo-kirjoittajia? Vai mistä mahtaa johtua tuo virheilmoitus siirrossa?
Vastaus: Tämä on opintohallintojärjestelmään liittyvä kysymys, jossa kannattaa olla yhteydessä suoraan opintohallintojärjestelmätoimittajaan.

Kysymys: Jos (ammatillisen koulutuksen) aikuisopiskelija majoittuu asuntolaan useita lyhyitä jaksoja ja majoitus on hänelle maksuton, tuleeko jokaisen jakson merkata? Tarvitaanko tietoa Koskessa? Majoitushan siinä tapauksessa ei ole sisäoppilaitosmuotoinen.
Vastaus: Kyllä. Tieto tulee tuoda opiskeluoikeuden lisätietojen "majoitus"-rakenteessa (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-11-1). Sisäoppilaitosmaista majoitusta varten on oma rakenteensa (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-11-2).

Kysymys: Loma-ajoista ohjeistus on, että neljä viikkoa ylittävät lomat viedään Koskeen. Onko ok viedä myös lyhyempiä loma-aikoja, vaikka ne eivät vaikuta rahoitukseen ja onko tiedossa, että viranomaisilla olisi tarpeita nähdä Koskesta myös lyhyempiä loma-aikoja? Ainakin TE-toimisto on kiinnostunut opiskelijoiden lomista, sillä ne vaikuttavat opiskelijan saamaan tukeen.
Vastaus: Klinikassa annetun vastaus oli väärä, eli tuodaan jatkossa lyhyemmätkin lomajaksot ammatillisessa koulutuksessa. Näissä vain pitää aina muistaa tuoda koko päivämääräpari (alku- ja loppupäivä).

Kysymys: Pitäisikö koskessa näkyä oppilaan edellinen kunta/koulu?
Vastaus: Jos oppilas on muuttanut kunnasta toiseen, hänen edellisen kuntansa/koulunsa suoritustiedot eivät näy KOSKI-palvelussa uuden kunnan/koulun virkailijoille.

Kysymys: Esim. levy- ja hitsausalan ammattitutkinto, tutkinnon osa Pienahitsaus hitsausprosessilla 111, 131, 135, 136 tai 141. Tässä osa pienahitsaus hitsausprosessilla 111, 131, 135, 136 tai 141 on suoritettava kahteen kertaan käyttäen eri hitsausprosessia, ts. suoritetaan kaksi tutkinnon osaa. Todistuksessa tutkinnon osien nimiin merkitään vain sen hitsausprosessin numero, jolla näyttö on annettu, esimerkiksi pienahitsaus hitsausprosessilla 141. Opiskelijalla suoritus 135 ja 145, tulee virheilmoitus päällekäisistä suorituksista. Miten pitää toimia että menee läpi Koskeen?
Vastaus: Saman tutkinnon osan tuominen useampaan kuin yhteen kertaan on sallittua KOSKI-tietomallissa, eli ongelma on nyt opintohallintojärjestelmässä tai jossain muualla siirtodatassa. Tästä voisi laittaa esimerkin KOSKI-palveluosoitteeseen sekä olla yhteydessä opintohallintojärjestelmätoimittajaan. KOSKI-tietomalliin ei kuitenkaan voi tällä hetkellä tuoda tutkinnon osan nimeä yllä kuvatulla tavalla, eikä valtakunnalliseen tutkinnon osaan voi tuoda kuvausta, jossa voisi kertoa, mistä hitsausprosessista (tai yleisemmin, mistä erottavasta tekijästä useamman kuin yhden saman tutkinnon osan välillä) on kyse. Tämä tehdään mahdolliseksi tietomalliin ja tiedotetaan, kun joko toisen (kuin ePerusteiden) mukaisen nimen tai kuvauksen valtakunnalliselle tutkinnon osalle on KOSKI-tietomallin puitteissa mahdollista.

Kysymys: Siirretäänkö osaamisalalle pakollinen valinnainen tutkinnon osa koskeen pakollisena vai valinnaisena tutkinnon osana?
Vastaus: Siirretään valinnaisena tutkinnon osana.

Kysymys: Jos opiskelijalla on oleskelulupaprosessi kesken, niin lasketaanko hänet rahoitukseen mukaan samoin kuin muut opiskelijat ammatillisessa koulutuksessa, kun hänet on siirretty Koskeen.
Vastaus: Tähän ei osaa Valtionosuudet-yksikkö vielä vastata. Vastaus julkaistaan tässä heti, kun se saadaan.

Kysymys: Lukiossa kaksoistutkinto-opiskelija valmistuu ammatillisella puolella keväällä tai nykyään ilmeisesti pitkin vuotta. Yo-tutkinto on vielä kesken ja opiskelija jatkaa lukiossa aineopiskelijana, jotta saa yo-tutkinnon loppuun. Opiskelijan kortilla on kaksoistutkinnon aikana suoritettuja arvosanoja ja tämän valmistumisen jälkeen tulee lukion aineopiskelijana suoritettuja arvosanoja. Opiskelijalla on ollut kaksoistutkinnon aikana kentissä Syksyn rahoitusmuoto ja Kevään rahoitusmuoto kohta 6 Muuta kautta rahoitettu. Kun opiskelija vaihtaa valmistumisen jälkeen lukion opiskelijaksi, niin otamme tämän rahoituskentän pois. Aiheuttaako tämä ongelmia Kosken päässä? Pitääkö tehdä uusi opiskeluoikeus vaikka opinnot jatkuvat aineopiskelijana saman opsin puitteissa. Lukion aineopiskelijanahan rahoitus ei ole enää muuta kautta rahoitettu, kun opiskelija on valmistunut ammatilliselta puolelta. Pitääkö kaksoistutkinnon aikana suoritetut kurssit nyt merkitä "hyväksiluettu kurssi", koska tuo Syksyn ja Kevään rahoitusmuoto -kenttä tyhjennetään?
Vastaus: Tieto siitä, milloin rahoitusmuoto vaihtuu muuta kautta rahoitetusta valtionosuusrahoitteiseksi, tulee tuoda päivän tarkkuudella. Eli kun opiskelija siirtyy valtionosuusrahoitteiseksi aineopiskelijaksi, hänelle tuodaan siitä päivästä alkaen uusi läsnäolojakso, jossa rahoitusmuotona on "Valtionosuusrahoitteinen koulutus". Tiedustelkaa opintohallintojärjestelmätoimittajalta, kuinka tämä toteutetaan käyttämässänne opintohallintojärjestelmässä. Uutta opiskeluoikeutta ei tule näissä tapauksissa tehdä, jolloin hyväksilukujakaan ei tarvita.

Kysymys: Suoraan näyttöön tullut opiskelija, mitä hänen osaltaan kirjataan päätoimisuustaulukkoon?
Vastaus: Suoraan näyttöön tulleille opiskelijoille merkitään osa-aikaisuusprosentiksi 0%.

Kysymys: Kun opiskelija ottaa tutkinnon osan toisesta tutkinnosta osaksi opintojaan. Suorittaa siis opintojen aikana. Onko normaalia arviointia vai osaamisen tunnustamista?
Vastaus: Jos toisesta tutkinnosta suoritettu tutkinnon osa luetaan osaksi opiskelijan suorittamaa tutkintoa ja se on suoritettu saman oppilaitoksen alla, tutkinnon osa voidaan siirtää suoraan osaksi sitä tutkintoa, jota opiskelija on suorittamassa. Tällöin vain tarvitaan tutkinnon osan "tutkinto"-rakenteessa (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-1) tieto siitä, mihin tutkintoon tutkinnon osa oikeasti kuuluu. Jos taas tutkinnon osa ostetaan eri koulutustoimijan alaiselta oppilaitokselta, tutkinnon osan koulutuksesta, näytöistä ja arvioinneista vastaava oppilaitos tuo suoritustiedot KOSKI-palveluun omassa opiskeluoikeudessaan (suorituksen tyyppinä "Ammatillisen tutkinnon osa/osia"), jossa rahoitusmuotona (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/opintojenrahoitus/latest) on "Muuta kautta rahoitettu". Sen tutkinnon, johon suoritus hyväksiluetaan, suoritustiedoissa välitetään tieto hyväksiluetusta tutkinnon osan suorituksesta yllä mainitulla tavalla (eli välitetään "tutkinto"-rakenteessa tieto siitä, mihin tutkintoon tutkinnon osa oikeasti kuuluu) sekä tunnustamistieto alaviitteineen "Rahoituksen piirissä"-rastilla.

Kysymys: Pitääkö yllä mainitussa tapauksessa (eli kun sisällytetään tutkinnon osa toisesta tutkinnosta osaksi suoritettavaa tutkintoa) tehdä todistukseen viitetietomerkintä?
Vastaus: Kyllä tarvitaan tieto, mistä tutkinnosta tutkinnon osa on sisällytetty suoritettavaan tutkintoon, sama viittaus kuin muutoinkin: "Tutkinnon osa on tunnustettu/sisällytetty x-alan perustutkinnosta (pvm., dnro ), X:n ammatti-instituutti (ja paikka, jos on toisessa oppilaitoksessa suoritettu)."

Kysymys: Nyt lukuvuoden alussa on useampia tapauksia, jossa opiskelija vaihtelee alalta toiselle oppilaitoksen sisällä. Missä tapauksessa voidaan päivittää nykyistä opiskeluoikeutta ja missä tapauksessa pitää tehdä uusi?
Vastaus: Lähtökohtaisesti tehdään aina uusi opiskeluoikeus. Opiskelijalle merkitään aikaisempaan opiskeluoikeuteen päättäväksi tilaksi "Katsotaan eronneeksi".

Kysymys: Vanhan tutkinnon mukaan opiskeleva opiskelija valitsee tutkinnon osan toisesta tutkinnosta. Onko tuon tutkinnon osan oltava 1.8.2018 voimaan tulleen perusteen mukainen vai voiko se olla vanhan tutkinnon mukainen?
Vastaus: Valinnaisen tutkinnon osan voi ottaa siirtymäajalla olevasta tutkinnosta, jos se on aiemmin kirjattu HOKS:iin ennen 1.8.2018. Jos taas tekee valinnan 1.8.2018 jälkeen, tulee tutkinnon osan olla uusien perusteiden mukainen.

Kysymys: Meillä on tulossa koulutus, jonka aikana opiskelijan on mahdollista suorittaa kolmesta eri tutkinnosta yksi tutkinnon osa. Miten merkitsemme opiskeluoikeuden? Käytännössä vasta koulutuksen kuluessa tiedetään, mitä tutkinnon osia henkilö todella suorittaa. Ei kai tarvitse kolme opiskeluoikeutta tehdä = opiskelija 3 kertaa järjestelmässä? Voidaanko valita aluksi yksi oletustutkinto, ja tarvittaessa muuttaa se? Kyseessä on hoiva-avustajan koulutus.
Vastaus: Päivitetty 6.7.2020. Nk. hoiva-avustajan koulutuksen lainsäädännöllinen asema on epäselvä. OPH:n linja on, että koulutuksen yhteydessä opiskelijalle on kirjoitettava erillinen todistus jokaisesta tutkinnon osasta, jos ne eivät liity samaan tutkintoon. Todistusten määrä ohjaa myös KOSKI-palveluun kirjattavien opiskeluoikeuksien määrää. Jos opiskelija suorittaa kolme tutkinnon osaa kolmesta eri tutkinnosta, opiskelijalle luodaan tässä tapauksessa myös kolme eri opiskeluoikeutta jokaiselle tutkinnon osalle erikseen.

Kysymys: Jos opiskelija suorittaa meillä vain tietopuolisen koulutuksen (myyty koulutus) ja näytöt tekee toisessa oppilaitoksessa, onko opiskelija meidän rekisterissä kuitenkin tutkintotavoitteinen? Mutta jos vastaavasti myydyn koulutuksen tutkintotavoitteinen opiskelija suorittaa meillä tutkinnon osan ja loput tutkinnon osat muualla, onko hän silloin meillä tutkinnon osan suorittava?
Vastaus: Jos kyseessä on vain tietopuolisen koulutuksen myyminen toisen koulutustoimijan alaiselle oppilaitokselle ilman, että myyjä ottaa vastaan mitään näyttöjä tai myöntää mitään suorituksia, tietopuolisen koulutuksen myyjän ei tarvitse tuoda mitään tietoja KOSKI-palveluun. Jos myyty koulutus on tutkinnon osa näyttöineen ja arviointeineen, päätason suorituksena tulee tuoda tällöin KOSKI-palveluun koodiarvo "ammatillinentutkintoosittainen" (= Ammatillisen tutkinnon osa/osia). Oppilaitoksessa, jossa varsinainen tutkinnon suoritus tapahtuu, kyseinen tutkinnon osa siirretään tunnustettuna lisätiedolla, että tunnustettu tutkinnon osa on rahoituksen piirissä.

Kysymys: Tässä mainittiin viitetietojen tulostamista todistuksen etusivulle. Onko väärin, jos tulostetaan kaikki todistukset niin, että tunnustuslisätiedot on etusivulla (teknisesti paras ratkaisu). Tarkoitan ammatillisen koulutuksen todistukset: sekä vanhat ops-perusteiset että vanhat näyttöperusteiset ja jatkossa myös uudet.
Vastaus: Kysymys ei sinänsä kuulu KOSKI-palvelun piiriin, mutta tiedustellaan asiaa ammatillisen koulutuksen yksiköstä.

Kysymys: Onko näin että (lukion) vaihto-oppilaiden siirto ei vielä onnistu?
Vastaus: Tämä ilmeisesti liittyy siihen, että lukion aineopiskelijoiden siirto ei onnistu ennen kuin heillä on edes yksi ainevalinta. Tähän kehitetään KOSKI-tietomalliin jokin ratkaisu, jolla aineopiskelijan siirto onnistuu ennen ainevalintaa. Opintohallintojärjestelmätoimittajat sitten tiedottavat asiakkaitaan, kun onnistuu opintohallintojärjestelmän kautta. Sitä ennen siirrot voi tehdä, kun ensimmäinen ainevalinta on tehty.

Kysymys: (Peruskoulun) 6selta 7:lle siirryttäessä tullut uusi opiskeluoikeuden tunniste. Onko ongelma jatkossa?
Vastaus: Ei ole, kunhan seitsemännen vuosiluokan tietojen päivitystä jatketaan uudella tunnisteella. Edelleen, kun siirrytään uuteen kouluun saman koulutustoimijan (eli käytännössä saman kaupungin/kunnan) sisällä, voidaan joko tehdä uusi opiskeluoikeus uudelle koululle tai jatkaa saman opiskeluoikeuden käyttöä.

Kysymys: Jos paikan vahvistanut opiskelija ei koskaan ilmesty kouluun, tuleeko hänen tiedot siirtää Koskeen? Opiskelija on maahanmuuttajataustainen, häneen ei saa yhteytä. Jos hänet katsotaan eronneeksi, onko eropäivä = koulutuksen aloituspäivä?
Vastaus: Ei tarvitse siirtää tällaisia tapauksia Koskeen. Jos on jo siirretty, kyseiset opiskeluoikeudet mitätöidään.

Kysymys: oppilas otettu tehostettuun tukeen edellisessä kunnassa. miten toimimme? pitääkö tehdä uusi pedagoginen arvio jossa otetaan uudelleen tehostettuun tukeen?
Vastaus: Tehostetun tuen päätökset eivät ole hallintopäätöksiä, ja uusi koulutuksen järjestäjä arvioi tuen tarpeen ja jatkumisen heille toimitettujen asiakirjojen perusteella.

KOSKI-klinikka 24.8.2018

Kysymys: Miten tehdään ammatillisessa koulutuksessa siirtyminen uusiin perusteisiin niiden opiskelijoiden osalta, jotka ovat aloittaneet opintonsa välillä 1.1.2018 - 30.7.2018 vanhojen perusteiden mukaisesti? Opiskelijoiden tiedot siirtyivät oikein vanhojen perusteiden mukaisesti, mutta tietojen päivittäminen uusien perusteiden mukaisiksi ei onnistu.
Vastaus: KOSKI-palvelussa uusiin perusteisiin siirtyminen toteutetaan siten, että päivitetään olemassa olevaa opiskeluoikeutta uusien perusteiden mukaiseksi. Vanhojen perusteiden mukaisesti suoritetut opinnot tunnustetaan osaksi uuden perusteen mukaista tutkintoa. Jos tunnustetut opinnot pitäisi laskea osaksi suoritusrahoitusta, välitetään tutkinnon osan osaamisen tunnustamisrakenteessa tieto siitä, että tutkinnon osa kuuluu tunnustamisesta huolimatta rahoituksen piiriin (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-7-2). Tunnustamisen yhteydessä välitetään KOSKI-palveluun kuvaus osaamisen tunnustamisesta vastaavalla tavalla kuin muissakin tunnustamisissa tehdään, eli kirjataan ”selite”-kenttään (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-7-1) tunnustetun tutkinnon osan alaviitetiedot (esim. "Tutkinnon osa on tunnustettu x-alan perustutkinnosta (pvm., dnro), X:n ammatti-instituutti."). Jos suoritustietojen päivittäminen uusia perusteita vastaavaksi ei onnistu opintohallintojärjestelmätoimittajan ohjein, olkaa yhteydessä opintohallintojärjestelmätoimittajaan.

Kysymys: Onko Valmistunut-tila suhteessa tavoitteeseen? Eli jos tavoitteena koko (ammatillinen) tutkinto ja saa suoritettua vain osan/osia, niin pitääkö tilaksi valita 'katsotaan eronneeksi'
Vastaus: Juuri näin, eli "Valmistunut"-tila on suhteessa opiskelijan tavoitteeseen, jolloin esimerkiksi tässä tapauksessa opiskeluoikeuden päättäväksi tilaksi tulee "Katsotaan eronneeksi".

Kysymys: Keväällä toiminut puhelinpalvelu oli hyvä tuki oppilaitoksille. Onko mitään toivoa sen jatkumisesta, esim. yksi päivä viikossa? Asioiden hoitaminen sähköpostilla on hidasta: puhuen asian saa hoidettua paljon nopeammin ja reaaliaikaisena.
Vastaus: Tällä hetkellä ei ole suunnitelmia puhelinpalvelun jatkamiselle, mutta voimme harkita asiaa jatkossa, jos näyttää siltä, että palveluosoite (koski@opintopolku.fi) sekä klinikat eivät riitä Opetushallituksen tarjoamaksi asiakaspalvelutueksi.

Kysymys: 27.6. tiedotteessa sanottiin KOSKI-palveluun lisättävän kaksi uutta tutkinnon osaa,joissa voidaan välittää valinnaisia suorituksia (ammatillinen). Onko nämä jo olemassa? Tuodaanko niiden alle jaksoina suoritukset vai miten? Mitä näissä tuodaan tunnustettujen opintojen selitteeksi?
Vastaus: Nämä ovat olemassa jo testiympäristössä, ja ne viedään tuotantoon mahdollisimman pian. Tietomallia on mahdollista tarkastella molempien osalta testiympäristössä ilman kirjautumista:

1. ”Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja”-kokonaisuus: https://koski.testiopintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0. Kokonaisuus on siis ikään kuin tutkinnon osa, jonka alle tuodaan tutkinnon osaa pienempiä kokonaisuuksia seuraavasti:
   
   1. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueet tuodaan tiedot tuon rakenteen sisällä osasuorituksina ihan normaalisti yhteisten tutkinnon osien osa-alueina: https://koski.testiopintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-2-0-2. Osasuorituksen suorituksen tyypiksi välitetään koodiarvo ”ammatillisentutkinnonosanosaalue”.
   2. Lukio-opintojen perusteella tunnustettavat osasuoritukset tuodaan paikallisina osasuorituksina omassa rakenteessaan: https://koski.testiopintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-2-0-0. Kirjausohje on se, että koulutusmoduulin tunniste voi olla mikä tahansa koulutuksen järjestäjän keksimä tunniste ja nimi sitten sama kuin sillä oppiaineella (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/koskioppiaineetyleissivistava/latest) tai kurssilla (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/lukionkurssit/latest), jonka perusteella osasuoritukset tunnustetaan. Osasuorituksen suorituksen tyypiksi välitetään koodiarvo ”ammatillinenlukionopintoja”. Asianmukaiset viittaukset ”Tutkinnon osaan on tunnustettu lukion opintoja (33/011/2003), X:n lukio” tulee välittää todistuksella näkyvissä lisätiedoissa (https://koski.testiopintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-13). Lisäksi välitetään tieto tunnustamisesta osasuorituksen sisällä olevassa ”tunnustettu”-rakenteessa: https://koski.testiopintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-2-0-0-3.
   3. Osasuoritukset, jotka lasketaan ns. muiksi jatko-opintovalmiuksia tukeviksi opinnoiksi tuodaan paikallisina osasuorituksina omassa rakenteessaan: https://koski.testiopintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-2-0-1. Koulutusmoduulin tunniste voi olla mikä tahansa koulutuksen järjestäjän keksimä tunniste, ja osasuorituksen nimeksi merkitään sama nimi, joka opinnoille merkitään todistukselle. Osasuorituksen suorituksen tyypiksi välitetään koodiarvo ”ammatillinenmuitaopintovalmiuksiatukeviaopintoja”. Tarvittaessa välitetään viittaukset ”Tutkinnon osaan todistuksella näkyvissä lisätiedoissa (https://koski.testiopintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-13) sekä tieto tunnustamisesta osasuorituksen sisällä olevassa ”tunnustettu”-rakenteessa: https://koski.testiopintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-2-0-1-3.
2. "Korkeakouluopinnot":https://koski.testiopintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-1. Periaate sama kuin yllä, eli "Korkeakouluopinnot" ovat ikään kuin tutkinnon osa, johon tuodaan paikallisia osasuorituksia (https://koski.testiopintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-1-2-0). Koulutusmoduulin tunniste voi olla mikä tahansa koulutuksen järjestäjän keksimä tunniste, ja osasuorituksen nimeksi merkitään sama nimi, joka opinnoille merkitään todistukselle. Osasuorituksen suorituksen tyypiksi välitetään koodiarvo ”ammatillinenkorkeakouluopintoja”. Välitetään viittaukset ("Tutkinnon osaan on tunnustettu korkeakouluopintoja (pvm, xx/2015), X:n korkeakoulu") todistuksella näkyvissä lisätiedoissa (https://koski.testiopintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-13) sekä tieto tunnustamisesta osasuorituksen sisällä olevassa ”tunnustettu”-rakenteessa: https://koski.testiopintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-1-2-0-3.

"Tunnustettu"-rakenteen selitteessä välitetään todistuksen alaviitetieto. Todistuksiin liittyviä viittausmalleja löytyy alta:

Molempien uusien tutkinnon osien osalta lähetetään vielä ilmoitus ja ohjeet sitten, kun niitä voi käyttää tuotannossa.

Kysymys: Kun opiskelija suorittaa (ammatillisessa koulutuksessa) toisen tutkinnon tutkinnon osan, se viedään osaamisen tunnustamisen alaviitteineen ja rahoituksen piirissä rastilla?
Vastaus: Jos toisesta tutkinnosta suoritettu tutkinnon osa luetaan osaksi opiskelijan suorittamaa tutkintoa ja se on suoritettu saman oppilaitoksen alla, tutkinnon osa voidaan siirtää suoraan osaksi sitä tutkintoa, jota opiskelija on suorittamassa. Tällöin vain tarvitaan tutkinnon osan "tutkinto"-rakenteessa (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-1) tieto siitä, mihin tutkintoon tutkinnon osa oikeasti kuuluu. Jos taas tutkinnon osa ostetaan eri koulutustoimijan alaiselta oppilaitokselta, tutkinnon osan koulutuksesta, näytöistä ja arvioinneista vastaava oppilaitos tuo suoritustiedot KOSKI-palveluun omassa opiskeluoikeudessaan (suorituksen tyyppinä "Ammatillisen tutkinnon osa/osia"), jossa rahoitusmuotona (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/opintojenrahoitus/latest) on "Muuta kautta rahoitettu". Sen tutkinnon, johon suoritus hyväksiluetaan, suoritustiedoissa välitetään tieto hyväksiluetusta tutkinnon osan suorituksesta yllä mainitulla tavalla (eli välitetään "tutkinto"-rakenteessa tieto siitä, mihin tutkintoon tutkinnon osa oikeasti kuuluu) sekä tunnustamistieto alaviitteineen "Rahoituksen piirissä"-rastilla.

Kysymys: Miksi Koskessa ei enää näy tieto siitä, että opiskelija on ollut MAO-rahoituksella?
Vastaus: Jos tieto on välitetty KOSKI-palveluun (eli opintojen rahoitusmuotona "Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus (valtionavustus)"), se myös näkyy siellä. Kyseessä siis todennäköisesti tilanne, että tieto ei tule tiedonsiirrossa mukana.

Kysymys: Missä vaiheessa Koskeen tuodaan erityisen tuen päättymispäivä? Arvioidaanko päättyminen jo suunnitelman tekovaiheessa vai päivitetäänkö päättyminen vasta sitten, kun erityinen tuki tosiasiallisesti lakkaa? Siis jos oletetaan, että erityisen tuen tarve ylipäätään loppuu ennen valmistumista.
Vastaus: Päättymispäivä siirretään KOSKI-palveluun vasta sitten, kun se varmasti tiedetään, eli päättymispäivän voi siihen asti jättää avoimeksi. Jos erityinen tuki jatkuu valmistumispäivään saakka, voidaan myös tällöin jättää päättymispäivä avoimeksi. Tällöin päätellään, että tuki on jatkunut tukijakson alkupäivästä valmistumiseen saakka.

Kysymys: Entä tutkinnon osan tunnustaminen vanhoista tutkinnon perusteista, joita ei löydy enää ePerusteista? Miten tästä tuodaan tieto KOSKI-palveluun.
Vastaus: Tällöin riittää vapaamuotoinen kuvaus tunnustamisen selitekenttään (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-7-1). Kuvauksesta tulee selvitä, millä perusteella osaamista on tunnustettu (tutkinto, perusteiden määräyksen diaarinumero (jos tiedossa), alkuperäisen tutkinnon tai tutkinnon osan suorituspäivä, oppilaitos).

Kysymys: Meillä on edelleen ongelmana lukiolla teemaopinnot ja katsomusaineista uskonto. Emme saa siirtymään niitä nykyisellä rakenteella koskeen (uskonto ei siirry, jos on lukenut kahta uskontoa). Eli Koskessa olevat tiedot eivät siis ole ajan tasalla näiltä osin. Onko tähän löytynyt ratkaisua ja onko tästä tulossa ohjeistusta?
Vastaus: Tämä on ilmeisesti puhtaasti opintohallintojärjestelmäintegraatiosta johtuva ongelma. Selvitellään opintohallintojärjestelmätoimittajan kanssa, ja opintohallintojärjestelmätoimittaja tiedottaa, kun toimii.

Kysymys: Lukion aineopiskelijat ml. vaihtoon tulleet opiskelijat eivät siirry koskeen, jos heillä ei ole suorituksia korteillaan. Pitääkö nämä tiedot saada koskeen ennen 20.9. tilastointipäivää. Vaihto-opiskelijamme eivät siis ole koskessa tilastointipäivänä, mikäli tähän ei löydy ratkaisua. Emme saa tietoja siirtymään.
Vastaus: KOSKI-palvelusta suoritettava poiminta korvaa Tilastokeskuksen tiedonkeruun vasta vuonna 2019. Tästä huolimatta tietojen pitäisi olla ajan tasalla jo nyt. Tämä kyseisen ongelma johtuu osittain opintohallintojärjestelmäintegraatiosta mutta myös siitä, että KOSKI-tietomalli ei hyväksy sellaista lukion aineopintojen opiskeluoikeutta, jossa ei ole yhtään päätason suoritusta (eli tilannetta, jossa ei vielä tiedetä, mitä ainetta tai aineita aineopiskelija opiskelee). Selvitetään asiaa yhdessä opintohallintojärjestelmätoimittajien kanssa ja mietitään, mitä tehdään tilanteessa, jossa ei vielä tiedetä, mitä ainetta aineopiskelija opiskelee (eli tuodaanko tiedot vasta siinä vaiheessa, kun tiedetään aine, vai pitääkö tietomallia/koodistoa kehittää niin, että voidaan tuoda lukion aineopiskelija, jonka ainevalintoja ei vielä tiedetä).

Kysymys: ”Huhu” kertoo, että Koskesta saisi opiskelijavuosilaskentaan liittyviä raportteja. Onko näin?
Vastaus: KOSKI-palveluun rakennetaan parhaillaan raportteja, joita koulutuksen järjestäjät voivat hyödyntää datan laadun valvonnassa. KOSKI-palveluun ei kuitenkaan ainakaan tässä vaiheessa tule varsinaisia rahoituksen laskennan raportteja kuten esimerkiksi opiskelijavuosikertymäraportti.

Kysymys: mitähän ois pitänyt tehdä viime kevään 6lk? näkyy että siirtyvät kyllä seuraavalle luokalle. nyt koskessa näkyy että ovat kahdessa koulussa.
Vastaus: Kyseessä on siis tilanne, jossa kuudesluokkalaiset ovat siirtyneet seitsemännelle vuosiluokalle saman koulutustoimijan eri oppilaitokseen. Jos näissä tapauksissa halutaan jatkaa saman opiskeluoikeuden päivittämistä, täytyy uuden koulun myös välittää vanhan opiskeluoikeuden oid-tunniste, jotta KOSKI osaa tunnistaa, että on kyse uudesta vuosiluokkasuorituksesta uudessa koulussa mutta saman opiskeluoikeuden sisällä.

Kysymys: Onko tänä syksynä ammatillisessa koulutuksessa ns. laskentapäivä? Siis jokin tietty ajankohta, jolloin koskesta katsotaan rahoitukseen vaikuttavat tiedot?
Vastaus: KOSKI-dataa käytetään suunnitelmien mukaan kalenterivuoden 2018 osalta syksyllä 2019 rahoituksen laskentaan. Syksyn 2018 osalta käytetään kalenterivuoden 2017 tietoja vertailuaineistona, jos mahdollista.

Kysymys: Miten perusopetuksen kuljetusetu tulee siirtää Koskeen? Listassa lukee, että vaaditaan alkupäivä ja loppupäivä, mutta pitääkö päivämääräparit löytyä joka lukuvuodelta vai voiko esimerkiksi koko yläkoulun ajan kestäneen kuljetusetuuden merkitä vain yhdellä päivämääräparilla?
Vastaus: Voi merkitä koko yläkoulun kestäneen kuljetusedun yhdellä päivämääräparilla. Vastaavasti, jos kuljetusetu kestää koko perusopetuksen loppuun, voi loppupäivän jättää tyhjäksi, jolloin voidaan päätellä, että kuljetusetu on loppunut perusopetuksesta valmistumiseen.

Kysymys: Opiskelija tekee keskeyttämisilmoituksen 1.5.2018 – 31.12.2018. Kuitenkin hänen viimeinen päätoiminen koulussaolopäivä (= keskeyttämispäivä) on ollut 20.4.2018.  Miten kirjataan läsnäolotieto? Vastaavasti, valmistuva opiskelija, viimeinen suoritus alkukuusta, valmistumispäivä kuun lopulla. Onko Läsnä 100% välipäivät? Onko vaikutusta eri suoritustavoilla?
Vastaus: Jos tällaiset niin sanotut välipäivät ovat vain muutamia päiviä tai korkeintaan viikkoja, niin voidaan merkitä lähtökohtaisesti läsnäolo sataprosenttiseksi. Muutetaan/tarkennetaan ohjeistusta myöhemmin, jos rahoitus kokee tämän tarpeelliseksi.

Kysymys: Oppilas jäänyt luokalle yläkoulussa ja ops vaihtunut nyt vanhasta uuteen. Mitä pitää huomioida Kosken kannalta? Diaarinumero vaihtuu, mutta pitääkö opsin vaihdos jotenkin saada Kosken puolella tietoon?
Vastaus: Vahvistettu luokalle jäämiseen johtanut suoritus tallentuu KOSKI-palveluun. Tähän tallentuu myös diaarinumero siitä perustemääräyksestä, jolla luokalle jäämiseen johtanut suoritus on tehty. Eli koulutuksen järjestäjän ei tarvitse mitään muuta kuin lähettää uusi yhdeksännen vuosiluokan suoritus vaihtuneella diaarinumerolla.

Kysymys: Onko eron syy pakollinen tieto Koskessa perusopetuksen puolella vai riittääkö pelkkä eropäivätieto?
Vastaus: Tämä on opintohallintojärjestelmäspesifi kysymys, eli kannattaa vielä varmistaa asia opintohallintojärjestelmätoimittajalta. KOSKI-palvelun kannalta on tärkeä muistaa, että perusopetuksen puolella tulee välittää erotilanteissa aina tilaksi "Eronnut", eli "Katsotaan eronneeksi"-tilaa ei käytetä perusopetuksen puolella ollenkaan. Katso tarkemmin opiskeluoikeuden tiloista eri koulutumuodoissa yleisestä tiedonsiirto-ohjeesta kohdasta "4. Opiskeluoikeuden tilojen selitteet koulutusmuodoittain".

Kysymys: Jos yhteisen tutkinnon osan kaikki osa-alueet on tunnustettu, merkitäänkö myös koko yhteinen tutkinnon osa tunnustetuksi? Miten tunnustamisen alaviite merkitään?
Vastaus: Vastaus ammatillisen koulutuksen yksiköltä: "Kyllä, silloin kun koko tutkinnon osa on tunnustettu, merkitään todistukseen tunnustaminen viitteellä, kuten Todistusmääräyksessä (OPH – 54-2018) on määrätty luvun 1.1. lopussa. Osa-alueiden tunnustaminen merkitään myös opintorekisteriin, sillä osa-alueethan voivat olla suoritettu eri kouluissa ja eri aikoina.", ja tunnustamisen alaviite "Kuten yllä määräyksen 1.1. luvun lopussa. Kuten aikaisemminkin, esim: 1) Tutkinnon osa on tunnustettu lukion opinnoista (33/011/2003), X:n lukio."

Kysymys: Valmistuva opiskelija/reformintuki-sivustolta: "Todistus annetaan ja päivämäärä kirjataan siten, että opiskelijalla on ollut mahdollisuus pyytää osaamisen arvioinnin tarkistamista ja oikaisua. Opiskelija voi pyytää arvioinnin tarkistamista 14 päivän kuluessa siitä, kun hänellä on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset ja tiedon arviointiperusteiden soveltamisesta suoritukseensa. Kirjataanko todistuksen antopäivämääräksi heti osaamisen arvioinnin jälkeinen päivä vai odotetaanko 14 vrk mahdollisen arvioinnin tarkistamista varten?
Vastaus: Odotetaan tuo 14 vuorokautta. Läsnäoloprosentti voi olla tuon 14 vuorokauden ajan 100%. Muutetaan/tarkennetaan ohjeistusta myöhemmin, jos rahoitus tai ammatillisen koulutuksen yksikkö kokee tämän tarpeelliseksi.

Kysymys: Entä jos osittain (yhteisen tutkinnon osan) osa-alueita tunnustettu, ja osa suoritettu meillä, miten tutkinnon osan tunnustaminen ja alaviite?
Vastaus: Jos vain osa yhteisen tutkinnon osan osa-alueista on tunnustettu, koko tunnustamista ei merkitä koko tutkinnon osan tasolle, vaan vain niille osa-alueille, jotka on tunnustettu. Tässäkin tutkitaan mahdollisuutta välittää alaviite "tunnustettu"-rakenteen "selite"-kentässä.

Kysymys: Onko ammatillisten perustutkintojen todistusten viittausohje jo saatavilla jossain vai vasta tulossa?
Vastaus: Viittausohje on tässä klinikkakoosteessa yllä olevassa kuvassa. Lähetetään sama ohje tekstiversiona, kun ohjeistetaan tunnustamiseen liittyvien alaviitteiden lähettämisestä "tunnustettu"-rakenteen selitekentässä.

Kysymys: (Ammatillisen koulutuksen) opiskelija eroaa ja ilmoittaa että haluaa esim. 1 kk:n päästä jatkaa saman tutkinnon suorittamista. Tuleeko uusi opiskeluoikeus vai jatketaanko samaa opiskeluoikeudella?
Vastaus: Lähtökohtaisesti tehdään aina uusi opiskeluoikeus, kun opiskelija on merkitty eronneeksi. Jos kuitenkin oppilaitos tällaisessa tilanteessa tulkitsee, että kyseessä on väliaikainen keskeytys, niin voi jatkaa vanhalla opiskeluoikeudella, ja laittaa tuolle poissaolojaksolle tilaksi "Väliaikaisesti keskeytynyt".

Kysymys: Miten tulkitaan tilanne jossa 6. luokan oppilas on siirtynyt 7. luokalle uuteen kouluun ja tieto uudesta oppilaitoksesta on viety koskeen, mutta oppilas onkin muuttanut kesän aikana pois eikä aloittanutkaan yläkoulussa täällä. Onko hän silloin eronnut jo alakoulun aikana vai viedäänkö erotieto yläkoulun osalta Koskeen ? vai pitääkö suoritukset mitätöidä Koskessa ja viedä uudelleen koskeen alakoulun osalta eropäivän kera ilman, että merkintää yläkoulusta jää oppilaan tietoihin Koskeen. (koska ei koskaan aloittanut siellä)
Vastaus: Jos on tehty uusi opiskeluoikeus yläkouluun siirryttäessä, niin tämän uuden opiskeluoikeuden voi mitätöidä. Jos taas yläkouluun siirryttäessä ollaan jatkettu vanhalla opiskeluoikeudella, niin tätä ei tarvitse mitätöidä ja siirtää uudelleen tämän asian vuoksi. Jatkossa on tulossa toiminnallisuus, jolla vuosiluokkasuorituksia voi poistaa/mitätöidä, jolloin näissä tapauksissa voi tulevaisuudessa käydä poistamassa vuosiluokan, jolla oppilas ei koskaan aloittanutkaan.

Kysymys: Jos opiskelija vaihtaa koulua saman kunnan sisällä, pitääkö opiskeluoikeuden tunniste tyhjätä, onko se vain koulukohtainen? Nyt on vain vaihdettu koulu-kentän tieto Primuksessa ja tulee herjaa uudessa koulussa, kun yritetään siirtää Koskeen.
Vastaus: Ei tarvitse, jos halutaan jatkaa saman opiskeluoikeuden päivittämistä, vaan nimenomaan tulee lähettää uuden koulun suoritustiedot samalla opiskeluoikeuden tunnisteella. Kyseinen herja johtuu siitä, että käytetään koulukohtaisia palvelukäyttäjätunnuksia, jolloin uudella koululla ei ole oikeuksia päivittää toisen koulun luomaan opiskeluoikeutta. Näissä tapauksissa, kun koulun vaihtamisen yhteydessä saman kunnan sisällä halutaan käyttää vanhaa opiskeluoikeutta, tulee luoda koulutustoimijatason palvelukäyttäjätunnus (eli palvelukäyttäjätunnus, jolla voi päivittää kunnan/kaupungin kaikkien oppilaitosten opiskeluoikeus-/ja suoritustietoja).

Kysymys: Voisiko jatkossa olla omat klinikat yleissivistävälle ja ammatilliselle koulutukselle?
Vastaus: Siirrytään syksyn aikana järjestelyyn, että klinikat ovat jatkossa vuoroviikoin yleissivistävälle koulutukselle ja ammatilliselle koulutukselle. Tiedotetaan tästä siirtymisestä myöhemmin.

KOSKI-klinikka 15.6.2018

Kysymys: Oppisopimusopiskelijoiden perustietoja hallinnoidaan oppisopimustoimistossa ja suoritustietoja taas ammattiopiston puolella, eli linkitystä käytetään myös talon sisäisten oppisopimusopiskelijoiden tapauksessa. Miten toimitaan tapauksessa, jossa oppisopimus ja täten siis opiskeluoikeus ovat päättyneet vuoden 2017 puolella, mutta tutkintotodistus annettu vuoden 2018 puolella? Kyseessä siis vanhan mallinen näyttötutkinto.
Vastaus: Tämä vastaus pätee vain tilanteisiin, kun oppisopimusopinnot järjestetään kokonaisuudessaan saman koulutustoimijan aliorganisaatioiden alla. Jos oppisopimuksen tiedot löytyvät myös tietopuolisen koulutuksen järjestäjän järjestelmästä, oppisopimustoimiston ei tarvitse luoda opiskeluoikeutta ollenkaan, eikä linkitystä täten tarvitse käyttää. Opiskeluoikeus ja suoritustiedot näyttötutkintona suoritetusta ammatillisesta tutkinnosta oppisopimustietoineen siirretään KOSKI-palveluun kokonaisuudessaan tietopuolisen koulutuksen järjestäjän opintohallintojärjestelmästä (HUOM! Näin voidaan toimia aina, kun on kyse talon sisäisistä oppisopimusopiskelijoista, eli linkitys on ns. välttämätöntä vain silloin, kun tietopuolinen koulutus ostetaan talon ulkopuolelta.). Opiskeluoikeuden päättävä "Valmistunut"-tila laitetaan tässä kyseisessä tapauksessa vuodelle 2017 samalle päivälle, kun oppisopimus on päättynyt, mutta suorituksen (= tutkinnon) vahvistus tehdään vuodelle 2018 sille päivälle, kun tutkintotodistus on annettu. Vanhan mallisessa näyttötutkinnossa KOSKI hyväksyy sen, että suorituksen vahvistus on myöhemmin kuin opiskeluoikeuden päättyminen.

Kysymys: Voiko uusien perusteiden mukaiseen "Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita opintovalmiuksia tukevia opintoja"-kategorian alle sisällyttää oppimisvalmiuksia tukevia opintoja?
Vastaus: Kyllä voi.

Kysymys: Kun ammatillisessa koulutuksessa siirrytään 1.8.2018 uusiin perusteisiin, ja suoritettu yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai ammatilliseen tutkinnon osaan kuuluvia pienempiä kokonaisuuksia (ei siis koko tutkinnon osaa), joita ei voi hyväksilukea uusien perusteiden mukaiseen tutkintoon, voidaanko nämä sisällyttää "Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita opintovalmiuksia tukevia opintoja"-kategorian alle?
Vastaus: Ammatillisen koulutuksen yksikön vastaus: "Jos opiskelija ei ole suorittanut kokonaisia tutkinnon osia, vaan ”tutkinnon osaa pienempiä kokonaisuuksia”, ne kirjataan opintorekisteriotteeseen. Siirryttäessä suorittamaan 1.8.2018 voimaan tulevien tutkinnon perusteiden mukaista tutkintoa jo hankittu osaaminen kirjataan HOKS:iin, joka myös päivitetään siirtymävaiheessa. Osaamisen hankkiminen kirjataan siis HOKS:issa niihin tutkinnon osiin tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueisiin, joiden osaamista hankittu osaaminen vastaa. Ei voida siis sanoa, mihin tiettyyn osaan hankittu osaaminen kirjataan. Opiskelija hankkii puuttuvan osaamisen, ja osaaminen arvioidaan näytössä. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen määräys (OPH-501-2018), luku 5 ja 3. kappale viittaa tähän sekä asetuksen (673/2017) 15§. Otsikon mukaisesti ”Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevat opinnot" ovat siis nimensä mukaisesti ainoastaan näitä opintoja eivät tutkinnon osia."

Kysymys: Kysyin aiemmin keväällä sitä, mitä/miten kirjaukset tehdään niille opiskelijoille, jotka ovat aloittaneet opinnot kevään 2018 aikana ja jotka siirtyvät suorittamaan uutta 1.8. voimaan tulevaa tutkintoa? Tehdäänkö ne osaamisen tunnustamisina? Miten varmistamme sen, että meille kuitenkin kertyy suorituksia kertyvät rahat OPH:sta? Onko tätä asiaa selvitetty? Asia koskee myös Tilastokeskuksen tilastointia (tammikuu 2019).
Vastaus: Aikaisemmin on päätetty, että KOSKI-palvelussa uusiin perusteisiin siirtyminen toteutetaan siten, että päivitetään olemassa olevaa opiskeluoikeutta uusien perusteiden mukaiseksi. Vanhojen perusteiden mukaisesti suoritetut opinnot tunnustetaan osaksi uuden perusteen mukaista tutkintoa. Jos tunnustetut opinnot pitäisi laskea osaksi suoritusrahoitusta, välitetään tutkinnon osan osaamisen tunnustamisrakenteessa tieto siitä, että tutkinnon osa kuuluu tunnustamisesta huolimatta rahoituksen piiriin (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-7-2). Tunnustamisen yhteydessä välitetään KOSKI-palveluun kuvaus osaamisen tunnustamisesta vastaavalla tavalla kuin muissakin tunnustamisissa tehdään, eli kirjataan ”selite”-kenttään (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-7-1) tunnustetun tutkinnon osan alaviitetiedot (esim. "Tutkinnon osa on tunnustettu x-alan perustutkinnosta (pvm., dnro), X:n ammatti-instituutti.").

Kysymys: Onko seuraavan Koski-klinikan ajankohtaa päätetty?
Vastaus: Ei ole vielä, eikä olla myöskään päätetty, jatketaanko täysin samalla tavalla. Klinikoita joka tapauksessa jatketaan, ja jatkosta tiedotetaan viimeistään elokuun alussa.

KOSKI-klinikka 8.6.2018

Kysymys: Voiko sama koulutuksen järjestäjä ilmoittaa monen eri koulutusmuodon tietoja?
Vastaus: Kyllä voi.

Kysymys: Tuodaanko aikuisten perusopetuksen tiedot oppiaine- vai kurssitasolla?
Vastaus: Aikuisten perusopetuksen oppiaineiden alle tuodaan myös suoritetut kurssit. Aikuisten perusopetuksen KOSKI-tietomalli: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#koski-oppija-schema.json. Aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen kurssikoodisto: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/aikuistenperusopetuksenalkuvaiheenkurssit2017/latest. Aikuisten perusopetuksen päättövaiheen kurssikoodisto: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/aikuistenperusopetuksenpaattovaiheenkurssit2017/latest.

Kysymys: Kun perustutkintoa suorittavan opiskelijan suoritustapa on reformin mukainen näyttö, hänen suorituksissaan ei näy Koskessa väliotsioita (Ammatilliset tutkinnon osat / Yhteiset tutkinnon osat) kuten opetussuunnitelmaperusteisilla näkyy. Pitäisikö otsikoiden näkyä?
Vastaus: Kyllä pitäisi. Olkaa yhteydessä omaan opintohallintojärjestelmätoimittajaanne, jos tutkinnon osien ryhmittely ei siirry tutkinnon osien mukana.

Kysymys: Lukiosta tunnustamisen lisätietoviitteet, onko niistä ohjeita mitä pitää lukea?
Vastaus: Lisätietoviite merkitään aina seuraavasti: "Tutkinnon osaan on tunnustettu lukion opintoja (käytetyn opetusuunnitelman perusteiden diaarinumero), X:n lukio."

Kysymys: Pitäisikö sekä koulutussopimuksesta että oppisopimuksesta siirtyä työtehtävät Koskeen?
Vastaus: Koulutussopimuksesta pitäisi. Olkaa yhteydessä omaan opintohallintojärjestelmätoimittajaanne, jos tiedot eivät siirry muiden koulutussopimuksen tietojen mukana. Oppisopimuksen tiedoissa ei tarvitse työtehtäviä.

Kysymys: Onko ammatillisessa koulutuksessa vaihtojakson ulkomaisella työpaikalla tapahtuva training agreement sama asian kuin koulutussopimus?
Vastaus: Tämä on samalla tavalla koulutussopimus kuin suomalaisessa työpaikalla tapahtuva työssäoppiminen.

Kysymys: Miten merkitään ammatillisessa koulutuksessa tilanne, jossa opiskelija on ulkomailla vaihtojakson alussa/keskellä/lopussa koulun penkillä esimerkiksi kolme viikkoa ja sen jälkeen työssäoppimisessa? Tarkemmin, tarvitseeko tuo koulutussopimuksen ulkopuolisen koulujakson myös jotenkin näkyä KOSKI-palvelussa?
Vastaus: Koko ulkomaanjakson tiedot tulee välittää opiskeluoikeuden lisätiedoissa ulkomaanjaksorakenteessa (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-11-6) ja työssäoppimisjakson tiedot erikseen koulutussopimusrakenteessa (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-11).

Kysymys: Miten tieto tutkinnon osan tunnustamisesta tuodaan KOSKI-palveluun?
Vastaus: Tieto tuodaan jokaiselle tutkinnon osalle erikseen "tunnustettu"-rakenteessa (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-11-0-3). Tunnustamistiedoissa tarvitaan minimissään selitteeseen (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-11-0-3-1) tuleva vapaamuotoinen kuvaus osaamisen tunnustamisesta.

Kysymys: Miten tuodaan valinnaisina tutkinnon osina tulevat, ns. ylimääräiset yhteisten tutkinnon osien osa-alueet, lukiokurssit ja korkeakouluopinnot?
Vastaus: Nämä suoritukset tulisi näkyä todistuksella alla esitetyllä tavalla lisätietoviitteineen. KOSKI-tietomallissa tietojen tuominen näin ei ole vielä mahdollista. Tiedotetaan sitten, kun KOSKI-tietomalli mahdollistaa tietojen tuomisen alla olevan mallin mukaisesti:

Kysymys: Mistä asti löytyvät ePerusteista ammatilliset tutkinnot?
Vastaus: Ainakin kaikki voimassa olevat ja siirtymäajalla olevat tutkinnot löytyvät.

KOSKI-klinikka 1.6.2018

Kysymys: 18.5.2018 klinikassa KOSKI-tiimi lupasi tutkia, josko ammatillisessa koulutuksessa 1.1.2018 tai sen jälkeen aloittaneiden osalta siirtymisen uusiin perusteisiin 1.8.2018 voisi toteuttaa KOSKI-palvelussa niin, että vanhoilla perusteilla aloitetuille opiskeluoikeuksille tulisi uusi terminaalitila (esim. "Vaihtanut uusiin perusteisiin") ja uusilla perusteilla jatkettaisiin sitten uudessa opiskeluoikeudessa, johon vanhan perusteen mukaiset suoritukset luettaisiin hyväksi osaamisen tunnustamisena. Mitä tälle asialle kuuluu?
Vastaus: Ehdotus herätti vastustusta opintohallintojärjestelmätoimittajien sekä toisten koulutuksen järjestäjien keskuudessa. Siirtyminen uusin perusteisiin toteutetaan KOSKI-palvelussa niin, että päivitetään olemassa olevaa opiskeluoikeutta uusien perusteiden mukaiseksi.

Kysymys: Miten toimitaan KOSKI-siirroissa sellaisen lukio-opiskelijan kohdalla, joka on suorittanut pitkän matematiikan oppimäärän mutta jolla myös lyhyen oppimäärän kursseja?
Vastaus: Jos kyseessä on sellainen harvinainen tapaus, jossa opiskelija on vaihtanut lyhyestä oppimäärästä pitkään, toimitaan kuten toisinkin päin vaihtaessa. Eli tunnustetaan lyhyen matematiikan kursseja pitkän oppimäärän joko valtakunnallisiksi tai paikallisiksi kursseiksi sikäli, kun käytettävä opetussuunnitelman peruste sen sallii. Vanhassa opetussuunnitelmassa voi myös sellaiset kurssit, joille ei löydy vastaavuutta pitkän matematiikan oppimäärästä, lisätä muiden suoritusten (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/lukionmuutopinnot/latest) alle valtakunnallisilla kurssikoodeilla. Kahta oppimäärää ei kuitenkaan voi suorittaa yhtä aikaa, eli edellä mainittu pätee vain niihin tapauksiin, kun vaihdetaan lyhyestä matematiikasta pitkään.

Kysymys: Mitä tehdään, jos aikuisten perusopetuksessa aineopiskelijat on siirretty virheellisesti oppimäärän suorittajina?
Vastaus: Nämä tulee siirtää oikein aineopiskelijoina. Opiskeluoikeutta ei kuitenkaan tarvitse mitätöidä, vaan aineopintosuoritukset voi siirtää saman opiskeluoikeuden, johon virheellinen oppimäärän suoritus on siirretty, alle. KOSKI-palveluun on tulossa toiminnallisuus, jonka avulla virheellisesti siirrettyjä päätason suorituksia voi poistaa käyttölittymän kautta. Virheellisesti siirretyt oppimäärän suoritukset voi sitten poistaa tämän toiminnallisuuden avulla. Jos opiskelija on mukana toisen asteen yhteishaussa keväällä 2018 ei voida kuitenkaan odottaa tuon toiminnallisuuden valmistumista, vaan virheellisesti siirretyn oppimäärän sisältävät opiskeluoikeudet tulee mitätöidä ja siirtää opiskelijat uudelleen aineopiskelijoina.

Kysymys: Erityinen tuki ja Hojks, ovatko Kosken kannalta kaksi eri asiaa? Esim. jos vanhat Hojksit halutaan kirjata samalla tavoin kuin 1.1.2018 jälkeen kirjatut Erityisen tuen tiedot? Vai pitääkö Koskessa näkyä että on nimenomaan Hojksattu?
Vastaus: Ovat, vaikka rahoituksen näkökulmasta nämä rinnastetaan samaksi. 1.1.2018 jälkeen käytetään erityistä tukea ja sitä ennen HOJKS:ia. Jos siis esimerkiksi HOJKS-päätös on tehty vuoden 2017 puolella, ja se jatkuu vuoden 2018 puolella, käytetään edelleen HOJKS:ia niin pitkälle kuin se jatkuu. Jos päätös on tehty 1.1.2018 tai sen jälkeen, käytetään erityistä tukea.

Kysymys: Ymmärtääkö Opintopolun suoritusrekisteri, että VALMA-suorituksen pitäisi siirtyä KOSKI-palvelusta suoritusrekisteriin, jos suoritus on merkitty KOSKI-palvelussa valmiiksi, vai päätteleekö suoritusrekisteri tämän suoritetuista osaamispisteistä?
Vastaus: Suoritusrekisteri ei katso VALMA-suorituksissa KOSKI-palvelussa olevaa suorituksen tilaa, vaan hakee sinne sellaiset VALMA-suoritukset, joissa on koulutuksen osien yhteenlaskettu osaamispistemäärä 30 osp tai enemmän.

Kysymys: Pakollinen paikallinen aine menee perusopetuksessa KOSKI-palvelussa valinnaisten puolelle. Meneekö tämä oikein, eli eikö paikallinen aine voi olla pakollinen?
Vastaus: Menee, paikallinen aine ei voi olla perusopetuksessa pakollinen.

Kysymys: Kenet pitäisi merkitä vahvistajaksi (esim. rehtori vai opettaja)? Onko vahvistaja sama tutkinnolla ja osasuorituksilla?
Vastaus: Tutkinnolle tai päätason suoritukselle pitäisi merkitä vahvistajiksi ne henkilöt, jotka allekirjoittavat todistuksen.

Kysymys: Yhteisten tutkinnon osien puitteissa suoritettuja ylimääräisiä osa-alueita käytetään ammatillisessa peruskoulutuksessa vapaasti valittaviin tutkinnon osiin. Näitä ei kuitenkaan tällä hetkellä voi siirtää KOSKI-palveluun niin, että ne yhteisten tutkintojen osa-alueet voisivat olla ns. tutkinnon osina vapaasti valittavissa tutkinnon osissa. Miten toimitaan?
Vastaus: KOSKI-tiimin käsitys on ollut se, että näistä tulisi muodostaa vapaasti valittavien tutkinnon osien alle paikallisia tutkinnon osia, mutta ilmeisesti tämä käsitys on väärä. Kysytään asiaa ammatillisen koulutuksen yksiköltä, ja toteutuksen pitäisi olla kysymyksessä mainittu toteutus, tehdään sellainen lisäys tietomalliin, että yhteisten tutkinnon osien osa-alueita voi tuoda vapaasti valittaviin tutkinnon osiin ns. tutkinnon osina vastaavasti kuin VALMA-koulutuksessa (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-4-7-0-1).

Kysymys: Koski-siirroissa Valmalaisten YTO:t ei siirry Koskeen. Alla virhe. Mistä on kyse?

KOSKI-järjestelmän palauttama virheilmoitus: Datan validointi epäonnistui. Tarkempi virhe kentässä "Koski-siirron virhe".:

{"key":"badRequest.validation.jsonSchema","message":[{"path":"opiskeluoikeudet.0.suoritukset.0.osasuoritukset.4.koulutusmoduuli.tunniste","value":{"koodiarvo":"VK","koodistoUri":"tutkinnonosat"},"error":{"message":"Koodia tutkinnonosat\/VK ei löydy koodistosta","errorType":"tuntematonKoodi"}},{"path":"opiskeluoikeudet.0.suoritukset.0.osasuoritukset.5.koulutusmoduuli.tunniste","value":{"koodiarvo":"MA","koodistoUri":"tutkinnonosat"},"error":{"message":"Koodia tutkinnonosat\/MA ei löydy koodistosta","errorType":"tuntematonKoodi"}},{"path":"opiskeluoikeudet.0.suoritukset.0.osasuoritukset.6.koulutusmoduuli.tunniste","value":{"koodiarvo":"TVT","koodistoUri":"tutkinnonosat"},"error":{"message":"Koodia tutkinnonosat\/TVT ei löydy koodistosta","errorType":"tuntematonKoodi"}},{"path":"opiskeluoikeudet.0.suoritukset.0.osasuoritukset.7.koulutusmoduuli.tunniste","value":{"koodiarvo":"TET","koodistoUri":"tutkinnonosat"},"error":{"message":"Koodia tutkinnonosat\/TET ei löydy koodistosta","errorType":"tuntematonKoodi"}},{"path":"opiskeluoikeudet.0.suoritukset.0.osasuoritukset.8.koulutusmoduuli.tunniste","value":{"koodiarvo":"ETK","koodistoUri":"tutkinnonosat"},"error":{"message":"Koodia tutkinnonosat\/ETK ei löydy koodistosta","errorType":"tuntematonKoodi"}},{"path":"opiskeluoikeudet.0.suoritukset.0.osasuoritukset.9.koulutusmoduuli.tunniste","value":{"koodiarvo":"PS","koodistoUri":"tutkinnonosat"},"error":{"message":"Koodia tutkinnonosat\/PS ei löydy koodistosta","errorType":"tuntematonKoodi"}},{"path":"opiskeluoikeudet.0.suoritukset.0.osasuoritukset.10.koulutusmoduuli.tunniste","value":{"koodiarvo":"TAK","koodistoUri":"tutkinnonosat"},"error":{"message":"Koodia tutkinnonosat\/TAK ei löydy koodistosta","errorType":"tuntematonKoodi"}},{"path":"opiskeluoikeudet.0.suoritukset.0.osasuoritukset.11.koulutusmoduuli.tunniste","value":{"koodiarvo":"YM","koodistoUri":"tutkinnonosat"},"error":{"message":"Koodia tutkinnonosat\/YM ei löydy koodistosta","errorType":"tuntematonKoodi"}}]}

Vastaus: Kyseisessä tapauksessa virhe tulee siitä, että yhteisen tutkinnon osan osa-aluetta yritetään tuoda tutkinnon osana, eli koodistoviite "koodistoUri":"tutkinnonosat" on väärin. Pitäisi olla "koodistoUri":"ammatillisenoppiaineet". Olkaa yhteydessä omaan opintohallintojärjestelmätoimittajaanne siitä, miten tiedot saa siirtymään oikein.

Kysymys: Jos Valma-koulutuksessa ollut opiskelija päätti koulutuksen esim. 30.4.2018, pitääkö hänen tila olla eronnut vai valmistunut kun hän on suorittanut 55 osp?
Vastaus: Jos koulutuksen järjestäjän tulkinnan mukaan opiskelija on valmistunut, hänet voi merkitä "Valmistunut"-tilaiseksi.

Kysymys: Jos VALMA-koulutuksen suorittajista ei saa siirrettyä tarvittavia tietoja 4.6.2018 mennessä kevään 2018 toisen asteen yhteishakua varten, miten tulee toimia?
Vastaus: KOSKI-palvelusta Opintopolun suoritusrekisteriin siirtyneitä VALMA-suorituksia voi käydä opinto-ohjaajan käyttöoikeuksin merkitsemässä valmiiksi suoraan suoritusrekisteriin. Vastaavasti VALMA-suorituksen voi lisätä opinto-ohjaajan käyttöoikeuksin suoraan suoritusrekisteriin, jos suoritusta ei olla saatu siirrettyä KOSKI-palveluun tai ei olla saatu siirrettyä suoritukseen tarvittavia tietoja, jotta se olisi siirtynyt KOSKI-palvelusta Opintopolun suoritusrekisteriin.

Kysymys: Jos vein valma-opiskelijoita Valmistuneena Koskeen, päivittyykö opiskelijan tila ja suoritustieto uudessa siirrossa? Vai onko niillä merkitystä.
Vastaus: Kyllä päivittyvät.

KOSKI-klinikka 25.5.2018

Kysymys: Tähän asti oppisopimuskoulutukseen liittyvät opiskeluoikeus- ja suoritustiedot tuodaan kahdesta eri järjestelmästä niin, että oppisopimustoimisto luo päätason opiskeluoikeuden ja tietopuolisen koulutuksen järjestäjä suoritustiedot sisältävän ja päätason suoritukseen linkitettävän opiskeluoikeuden. Mitä tehdään tällä tavalla jo luoduille opiskeluoikeus- ja suoritustiedoille sekä linkityksille, jos halutaan siirtyä siirtämään tiedot vain yhdestä (tietopuolisen koulutuksen järjestäjän) opintohallintojärjestelmästä?
Vastaus: Tässä voidaan vain mitätöidä oppisopimustoimiston luoma päätason opiskeluoikeus, viedä oppisopimuksen tiedot tietopuolisen koulutuksen järjestäjän opintohallintojärjestelmään, poistaa linkitys ja jatkaa tietojen päivittämistä pelkästään tietopuolisen koulutuksen järjestäjän opintohallintojärjestelmästä.

Kysymys: Mikä on oppiaine/kurssi-yhdistelmä, kun vanhassa opetussuunnitelman (2003) mukaisessa lukiosuorituksessa siirretään pitkän matematiikan kursseja muihin suorituksiin oppimäärää vaihdettaessa?
Vastaus: Oppiaineeksi "lukion muut opinnot"-koodistosta "Muut suoritukset" (koodiarvo: MS) ja kurssin voi tuoda valtakunnallisella kurssikoodilla ja koodistoviittauksella (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/lukionkurssitops2003nuoret/latest).

Kysymys: Kuka katsoo/voi katsoa, ovatko suoritukset siirtyneet yhteishakua varten oikein?
Vastaus: KOSKI-oikeuksilla voi katsoa suorituksia KOSKI-palvelusta. OPO-oikeuksilla voi katsoa Opintopolun suoritusrekisteristä.

Kysymys: Näkyvätkö yksilöllistetty-merkinnät oppiaineittain KOSKI-palvelussa?
Vastaus: Näkyvät. KOSKI-käyttöliittymässä yksilöllisesti opiskeltavan oppiaineen vieressä on tähti (*).

Kysymys: Onko mistään mahdollista saada raportteja, jotta voi tarkistaa, ovatko siirrot menneet oikein esimerkiksi yhteishaun kannalta?
Vastaus: KOSKI-palvelusta ei saa vielä raportteja. OPO-oikeuksilla voi käyttää yhteishakuun liittyen Opintopolun OPO-raporttia, jossa näkyy tiedot per henkilö, mutta tästä raportista ei saa esim. yksilöllistämisestä.

Kysymys: Ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeuden tiloista. Onko virhe käyttää jatkossakin eronnut-tilaa vai pitääkö aina eroamistilanteessa käyttää katsottu eronneeksi-tilaa?
Vastaus: Käytetään "Katsotaan eronneeksi"-tilaa uuden lainsäädännön mukaan 1.1.2018 lähtien ammatillisessa koulutuksessa.

Kysymys: Antaako virhelistaus kerralla vain yhden virheen vai kaikki virheet?
Vastaus: Riippuu virheestä. Sisään tulevan datan validointi suoritetaan monessa osassa (esimerkiksi jos ammatillisen koulutuksen json-skeeman validointi epäonnistuu, ei enää lähdetä validoimaan rakennetta ePerusteita vasten). Tämän vuoksi virhelistausta ei valitettavasti ole mahdollista parantaa, eli yhden virheen korjaaminen saattaa jatkossakin paljastaa vain seuraavan virheen.

Kysymys: Opintohallintojärjestelmätoimittaja on ohjeistanut, että kaksoistutkintolaisten lukion opiskeluoikeudessa päätason suoritukseksi merkitään lukion koko oppimäärä. Pitääkö tämä paikkansa?
Vastaus: Ei pidä. Kaksoistutkintolaiset tulee siirtää lukion aineopiskelijoina.

Kysymys: Valma-opiskelijoiden suoritukset tulee siirtää Koskeen 29.5. mennessä. Muuten tiedot siirtyvät hyvin, mutta jos opiskelija on suorittanut ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osien osa-alueita, niin ne eivät siirry Koskeen. Onko tälle siirtymälle luvattu tuki jo olemassa? Jos on, niin millä keinoin nuo suoritukset saadaan siirtymään? Jos ei ole, niin pitääkö nämä suoritukset siirtää paikallisina tutkinnon osina?
Vastaus: VALMA-suoritukseen on mahdollista tuoda osasuoritukseksi yhteisten tutkinnon osien osa-alueita ilman tutkinnon osaa ylätasolla: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-4-7-0-1. Tiedustele omalta opintohallintojärjestelmätoimittajaltasi, onko tämä vielä opintohallintojärjestelmässä mahdollista.

Kysymys: Näyttöperusteinen opiskelija on suorittanut valmistavan koulutuksen ja suurimman osan näytöistä 2015-2017. Valmistava koulutus loppunut v.2017 marraskuussa. Viimeisen näytön suoritus siirtyi vuoden 2018 puolelle, koska sitä ei ollut mahdollista suorittaa ennen valmistavan koulutuksen loppumista. Miten merkinnät tehdään jotta siirtyy Koskeen oikein?
Vastaus: Kun kyseessä on vanhan mallinen näyttötutkinto, suorituksen vahvistuspäivämäärä voidaan sijoittaa opiskeluoikeuden päättävän "Valmistunut"-tilajakson jälkeen. Eli suorituksen vahvistus laitetaan tässä tapauksessa sille päivämäärälle, kun tutkintotoimikunta on vuoden 2018 puolella tutkinnon vahvistanut. Opiskeluoikeuden päättävä "Valmistunut"-tila taas kirjataan marraskuun 2017 sille päivälle, jolloin opiskeluoikeus on tosiasiassa päättynyt.

Kysymys: Alla KOSKI-järjestelmän palauttama virheilmoitus. Mistä on kyse?

Datan validointi epäonnistui. Tarkempi virhe kentässä "Koski-siirron virhe".:

{"key":"badRequest.validation.jsonSchema","message":[{"path":"opiskeluoikeudet.0.suoritukset.0.osasuoritukset.4.koulutusmoduuli.tunniste","value":{"koodiarvo":"MA","koodistoUri":"tutkinnonosat"},"error":{"message":"Koodia tutkinnonosat\/MA ei löydy koodistosta","errorType":"tuntematonKoodi"}},{"path":"opiskeluoikeudet.0.suoritukset.0.osasuoritukset.6.koulutusmoduuli.tunniste","value":{"koodiarvo":"VK","koodistoUri":"tutkinnonosat"},"error":{"message":"Koodia tutkinnonosat\/VK ei löydy koodistosta","errorType":"tuntematonKoodi"}}]}

Vastaus: Kyseisessä tapauksessa virhe tulee siitä, että yhteisen tutkinnon osan osa-aluetta yritetään tuoda tutkinnon osana, eli koodistoviite "koodistoUri":"tutkinnonosat" on väärin. Pitäisi olla "koodistoUri":"ammatillisenoppiaineet".

Kysymys: Tietoja ei saa siirrettyä, vaan opintohallintojärjestelmä antaa virheilmoituksen "Opiskeluoikeusjaksoja ei löytynyt". Mitä pitää tehdä?
Vastaus: Opintohallintojärjestelmää koskevissa kysymyksissä olkaa aina yhteydessä opintohallintojärjestelmätoimittajaan.

Kysymys: Kun siirrämme Koskeen opiskelijan, josta toinen KJ on ostanut meiltä tutkintokoulutuksen (linkitys), pitääkö meidän Koskessa näkyä järjestämismuotona = Koulutuksen järjestäminen oppisopimuskoulutuksena?
Vastaus: Kyllä pitää.

Kysymys: Kun siirrämme Koskeen opiskelijan, josta toinen KJ on ostanut meiltä tutkintokoulutuksen (linkitys), pitääkö meidän Koskessa näkyä järjestämismuotona = Koulutuksen järjestäminen oppisopimuskoulutuksena?
Vastaus: Kyllä pitää.

KOSKI-klinikka 18.5.2018

Kysymys: Saavatko koulutuksen järjestäjät jatkossa raportteja oman organisaationsa osalta KOSKI-palveluun siirtyvän datan pohjalta esimerkiksi Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen liittyen?
Vastaus: Koulutuksen järjestäjille pyritään tuottamaan tulevaisuudessa ainakin joitain KOSKI-dataan pohjautuvia raportteja esimerkiksi tilastointiin ja rahoituksen laskentaan liittyen. Aikataulua näille ei vielä osata sanoa. Ehdotuksia ja toiveita voi lähettää KOSKI-palveluosoitteeseen koski(at)opintopolku.fi.

Kysymys: Ammatillisessa koulutuksessa siirrytään 1.8.2018 uusiin perusteisiin kaikkien niiden opiskelijoiden, jotka ovat aloittaneet opintonsa 1.1.2018 jälkeen. Voisiko tämän KOSKI-palvelussa toteuttaa niin, että vanhoilla perusteilla aloitetuille opiskeluoikeuksille tulisi uusi terminaalitila (esim. "Vaihtanut uusiin perusteisiin") ja uusilla perusteilla jatkettaisiin sitten uudessa opiskeluoikeudessa, johon vanhan perusteen mukaiset suoritukset luettaisiin hyväksi osaamisen tunnustamisena?
Vastaus: Tutkitaan asiaa OPH:n sisällä ja tiedotetaan sitten päätöksestä laajemmalla jakelulla.

Kysymys: Opintohallintojärjestelmistä johtuen kaikkia tietoja (esimerkiksi painotettu opetus perusopetuksen oppiaineessa, arvosanan korotus perusopetuksen lisäopetuksessa ja jotkut/kaikki lisätiedot) ei pystytä vielä siirtämään KOSKI-palveluun? Ovatko nämä kriittisiä tällä hetkellä jonkin muun toiminnon, kuten yhteishaku tai rahoituksen laskenta? Jos eivät, niin milloin ne pitää saada siirrettyä?
Vastaus: Nämä eivät ole kriittisiä yhteishaun kannalta. Lisäopetuksessa tehtyjä arvosanan korotuksia käytetään kyllä tietona yhteishaussa, mutta korotetut arvosanat pystytään päättelemään vertailemalla lisäopetuksen arvosanoja perusopetuksen päättötodistuksen arvosanoihin. Siitä, milloin opiskeluoikeuden lisätietoja käytetään esimerkiksi rahoituksen laskentaan, ei ole tietoa. Tiedot pitäisi saada KOSKI-palveluun mahdollisimman nopeasti.

Kysymys: Käyttäytymisen arviointi siirtyy sekä oikein (eli omaan "Käyttäytymisen arviointi"-rakenteeseen) että väärin (valinnaisena oppiaineena). Onko tämä paha virhe?
Vastaus: Ei ole paha virhe mutta virhe kuitenkin, eli pitää joka tapauksessa korjata. Kannattaa ensin varmistaa opintohallintojärjestelmätoimittajalta, onko järjestelmästä vai väärästä kirjaustavasta johtuva virhe.

Kysymys: Opiskeluoikeus voimassa Isäinnönnin at:ssa, jossa osallistuu tutkintokoulutukseen ja suorittaa näytöt. Samanaikaisesti suorittanut tutkinnon osan talonrakennusalan eatista. Isännöinnin at:n ops ei salli liittää tutkinnon osaa talonrakennusalan eatista. Tehdäänkö opiskelijalle kaksi opiskeluoikeutta/2 rekisterikorttia Koskeen? Työvuodet ja suoritusrahoitus kertyy isännöinnin at:sta ja pelkkä suoritusrahoitus talonrakennusalan eatin suorituksesta?
Vastaus: Tehdään kaksi opiskeluoikeutta. Isännöinnin ammattitutkinnossa suorituksen tyyppinä (https://extra.koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/suorituksentyyppi/latest) "Ammatillinen tutkinto" ja talonrakennusalan erikoisammattitutkinnon osan/osat sisältävässä opiskeluoikeudessa "Ammatillisen tutkinnon osa/osia, jos opetussuunnitelman perusteet eivät mahdollista talonrakennusalan erikoisammattitutkinnon osan/osien liittämistä suoritettavaan ammattitutkintoon. Rahoitus juuri noin, eli opiskeluvuosi- ja suoritusrahoitus isännöinnin ammattitutkinnosta ja suoritusrahoitus suoritettavasta talonrakennusalan erikoisammattitutkinnon tutkinnon osasta/osista.

Kysymys: Mistä lähtien vanhat päätökset erityisestä tuesta, tehostetusta tuesta jne. tulee siirtää Koskeen? Voiko Koskeen siirtää manuaalisesti esim. nyt 9 luokan päättävien erityisen tuen yms. tietoja jos niitä ei saa opintohallintojärjestelmästä lähetettyä?
Vastaus: 1.1.2018 tai sen jälkeen aktiivisena olleet/aktiiviseksi tulevat päätökset tulee siirtää KOSKI-palveluun. Samoja opiskeluoikeus- ja suoritustietoja ei ainakaan tällä hetkellä voi päivittää sekä tiedonsiirroilla että manuaalisesti, eli ne pitää lähettää opintohallintojärjestelmästä, jos opiskeluoikeus on luotu tiedonsiirrolla.

Kysymys: Jos tiedonsiirto lukiosta valmistuvien arvosanojen siirron osalta ei onnistu KOSKI-siirtona, onko mahdollista siirtää tiedot vanhanaikaisesti opintopolkusiirtona?
Vastaus: Voi siirtää. Kannattaa tässä kysyä lisätietoja ALPE-tiimin palveluosoitteesta virkailija(at)opintopolku.fi.

Kysymys: Miksiköhän meillä on Koskessa Tiedonsiirrot > Yhteenveto-sivulle ilmestynyt oppilaitoksen nimi tuplana? Uudella rivillä on Lähdejärjestelmä-kohta tyhjänä. Tiedonsiirtolokia selatessa kyseisellä aikaleimalla löytyy Internal Server Error.
Vastaus: Tässä tilanteessa siirtodata on ollut sen verran puutteellista, että edes lähdejärjestelmätietoa ei olla pystytty parsimaan datasta. Tällaisten virheiden ei tulisi edes päätyä virhesivulle, sillä niitä ei voi yksilöidä. Pitää korjata tämä KOSKI-palvelussa niin, että tällaisia virheitä ei enää päädy virhesivulle, ja vanhat tällaiset virheet poistetaan virhelistauksesta.

Kysymys: Ammatillinen koulutus, VALMA-opiskelu. Millä päättymissyyllä siirretään ne VALMA-opiskelijat, joilla ei täyty VALMA-koulutuksen tavoite 60 osp ja he eivät ole näin ollen valmistuneita, mutta ovat saavuttaneet ns. omat tavoitteensa koulutuksen suorittamisen suhteen?
Vastaus: Tällaisille opiskelijoille voi merkitä suorituksen valmiiksi ja opiskeluoikeuden "Valmistunut"-tilaiseksi.

Kysymys: Valmaan ja opiskelijaan tilaan liittyen vielä täältäkin jatkokysymys. Valmasta pyydettiin varmistamaan, vaikuttaako opiskelijan tila (valmistunut/eronnut) siihen, onko opiskelijalla oikeus myöhemmin täydentää valma-opintojaan? Ei ehkä täysin Koskeen liittyvä kysymys, mutta opiskelijan tilaan kuitenkin.
Vastaus: Selvitetään Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen yksiköstä. Sisältökysymyksissä voi olla aina itsekin yhteydessä Opetushallituksen substanssiyksiköihin (Ammatillisen koulutuksen osasto tai Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto).

Kysymys: Pystyykö extra-palvelusta tarkistamaan onko perusopetuksen mukautettu tieto siirtynyt - juuri päivitetty testiversio meille Kotkaan. Olisin varmistanut toimiiko yhteishaun kannalta 9-lk siirto meillä.
Vastaus: KOSKI Extra-ympäristö on edelleen pystyssä testausta varten, ja se on identtinen tuotantoympäristön kanssa. Ympäristöä voi käyttää testaukseen vapaasti, jos se opintohallintojärjestelmästä mahdollista.

Kysymys: Loma-ajan tuomisesta pyydettiin vielä tuplavarmistamaan eli nyt kesäaikaan jos opiskelija on esimerkiksi oppisopimuksessa, joka päättyy kolme viikkoa ennen koulun alkua, niin pitääkö tieto tästä kolmen viikon lomasta tuoda Koskeen? Vai tuodaanko aina ainoastaan neljä viikkoa tai pitempään kestävät lomat?
Vastaus: Ei tarvitse tässä tapauksessa ilmoittaa tuota kolmen viikon lomajaksoa, eli vain nuo neljä viikkoa tai pidempään kestävät lomajaksot tulee siirtää ammatillisessa koulutuksessa KOSKI-palveluun.

KOSKI-klinikka 11.5.2018

11.5.2018 pidettyyn klinikkaan ei tullut kysymyksiä.
 

KOSKI-klinikka 4.5.2018

Kysymys: Ammatillisen tutkinnon suoritustietoja siirrettäessä tulee virheilmoitus, kun yrittää siirtää tietoja ilman osaamisalaa tai tutkintonimikettä. Estääkö KOSKI ammatillisen tutkinnon tietojen siirtämisen ilman tietoa osaamisalasta tai tutkintonimikkeestä?
Vastaus: Ei estä. Osaamisala ja tutkintonimike eivät ole KOSKI-tietomallissa pakollisia tietoja.

Kysymys: Miten KOSKI-tietomallissa tapahtuu tutkinnon osien ryhmittely ammatillisissa perustutkinnoissa?
Vastaus: Tutkinnon osien ryhmittelyyn on oma rakenne, joka tulee siirtää aina tutkinnon osan mukana (yhteiset tutkinnon osat: https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-1-2, muut tutkinnon osat: https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-2). Tiedustele oman opintohallintojärjestelmäsi toimittajalta, miten tieto lähetetään muiden tutkinnon osan tietojen mukana KOSKI-siirroissa.

Kysymys: Yhteishakuun liittyvässä tiedotteessa sanotaan, että yhteys KOSKI-palvelun ja Opintopolun suoritusrekisterin välillä katkaistaan 4.6.2018. Pitääkö koulutuksen järjestäjän ottaa tämä jotenkin huomioon, eli esimerkiksi jättää tietoja siirtämättä KOSKI-palveluun tuon päivämäärän jälkeen johonkin päivämäärään asti?
Vastaus: Koulutuksen järjestäjän ei tarvitse tätä ottaa KOSKI-siirroissa millään tavalla huomioon, vaan KOSKI-siirtoja jatketaan normaalisti 4.6.2018 jälkeen. Koulutuksen järjestäjän tulee ottaa huomioon vain se, että tämän jälkeen mahdolliset virheenkorjaukset tehdään olemalla yhteydessä palveluosoitteeseen virkailija@opintopolku.fi. KOSKI-palvelun ja Opintopolun suoritusrekisterin välinen tiedonsiirto avataan taas hakukierroksen päätyttyä (20.9.2018).

Kysymys: Miten etenee tutkintotoimikuntarekisterissä olevien suoritustietojen siirto KOSKI-palveluun ja voisiko tästä tiedottaa esimerkiksi KOSKI-kirjautumissivulla?
Vastaus: Tätä työtä tehdään muun ohella, mutta mitään aikataulua tälle ei ole tiedossa. Näiden tietojen siirtämisestä ja näkymisestä KOSKI-palvelussa ei kannata tiedottaa ennen kuin tiedetään, että se varmasti onnistuu jollain aikataululla.

Kysymys: 23.2.2018 klinikassa KOSKI-tiimi lupasi pohtia, voisiko koulutussopimusrakenteen (https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-11) siirtää osaamisen hankkimistapojen alle (https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-9), jotta koulutussopimukset olisivat tietomallissa samalla tasolla muiden osaamisen hankkimistapojen kanssa. Onko tämä pohdinta edennyt mihinkään?
Vastaus: Todennäköisesti joudutaan toimimaan niin, että säilytetään koulutussopimusrakenne myös vanhassa paikassa, mutta lisätään vastaava rakenne myös osaamisen hankkimistapoihin. Seuraavassa rajapintaversiossa luovutaan sitten jätetään rakenne vain osaamisen hankkimistapojen alle. Asiaa täytyy kuitenkin vielä hieman selvitellä.

Kysymys: Pitääkö perusopetuksen lisäopetuksen opiskelijoilta tuoda myös päättötodistuksen tiedot, vaikka ne eivät kuuluisi KOSKI-lain piiriin?
Vastaus: Ei tarvitse.

Kysymys: Opintohallintojärjestelmästä ei ole tällä hetkellä mahdollista tuoda perusopetuksen lisäopetukseen liittyen tietoa siitä, onko jonkun oppiaineen arvosana korotus vai ei. Jos Opintopolun suoritusrekisteri pystyy tämän päättelemään oppijan aikaisemmista suorituksista. tarvitseeko tietoa tuoda ollenkaan sittenkään, kun se on mahdollista?
Vastaus: Tieto siitä, että kyseessä on arvosanan korotus, tulee tuoda KOSKI-palveluun, sillä kyseessä on todistuksella näkyvä tieto.

Kysymys: Mitä tehdään, kun siirretään opiskeluoikeus virheellisellä päätason suorituksella? Tällä hetkellä ainakaan virheellisesti mukana olevia päätason suorituksia ei voi poistaa.
Vastaus: Tässä tilanteessa joudutaan mitätöimään koko opiskeluoikeus ja tekemään siirto uudestaan oikeilla tiedoilla. Tutkitaan, voisiko esimerkiksi käyttöliittymään rakentaa toiminnallisuuden, jolla KOSKI-pääkäyttäjä voisi poistaa virheellisesti siirrettyjä/tallennettuja päätason suorituksia.

Kysymys: Mitä tehdään, kun tehostetun tuen päätös ei siirry?
Vastaus: Jos päätöksen tiedot on kirjattu opintohallintojärjestelmään oikein, eivätkä ne siitä huolimatta siirry, pitää ottaa yhteyttä omaan opintohallintojärjestelmätoimittajaan.

Kysymys: Lukion kurssisuoritusten yhteenlaskettu laajuus KOSKI-palvelussa ei vastaa opintohallintojärjestelmässä olevaa lukua. Kummassa on vika?
Vastaus: Vika on KOSKI-palvelussa, eli summaus ei ota tällä hetkellä huomioon välitettyä kurssien laajuutta. Tämä korjataan mahdolisimman pian.

Kysymys: Siirtymäsäännösten mukaan valma-opiskelijan arviointiasteikolla 1-3 arvosana on muunnettava muotoon 1-5. Onnistuuko näiden arvosanojen siirtäminen Koskeen lukuvuoden päättyessä?
Vastaus: Tämä onnistuu jo nyt. Arvosanan mukana määritellään aina käytettävä arvosana-asteikko. VALMA-koulutuksessa (kuten muissakin suoritustyypeissä ammatillisen opiskeluoikeuden alla) voidaan käyttää jo asteikkoa 1-5.

KOSKI-klinikka 27.4.2018

Kysymys: Pitääkö Koskessa olla tulevan kesän osalta tieto lomasta ennen vai jälkeen loman?
Vastaus: KOSKI-palvelussa tulee olla lähtökohtaisesti kaikkien tietojen ajantasaisia, eli lomajakson alkamispäivä tulee siirtää KOSKI-palveluun viimeistään, kun loma alkaa.

Kysymys: Täytetäänkö lomatiedot myös opiskelijoille, jotka ovat muulla rahoituksella kuin valtionosuusrahoituksella?
Vastaus: Rahoitus ei tarvitse tietoa muista kuin valtionosuusrahoitteisista opiskelijoista. Tiedon voi siirtää muillekin, mutta se ei ole pakollista.

Kysymys: Eihän lomajakso koske lukiota ja perusopetusta?
Vastaus: Ei koske.

Kysymys: Pitäisikö Koskessa näkyä jotenkin, että opiskelija on kaksoistutkintolainen?
Vastaus: Ei tarvitse.

Kysymys: Mitkä näistä ovat pakollisia siirrettäviä tietoja Koskeen perusopetuksessa: tehostettu tuki, tuen alkamispäivä, tuen päättymispäivä, erityinen tuki, tuen vaihe, erityisen tuen päätös, alkamispäivä ja päättymispäivä, erityisoppilaan opetusryhmä, opetus toiminta-alueittain, pidennetty oppivelvollisuus ja joustava perusopetus? Opintohallintojärjestelmätoimittajan mukaan pakollisia ovat vain erityisen tuen päätös ja sen alkamispäivä.
Vastaus: Kaikki nämä tulee siirtää KOSKI-palveluun niiden oppilaiden osalta, joilla on kyseisiä tietoja. Nämä kaikki tuodaan perusopetuksen opiskeluoikeuden lisätiedoissa: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-9-9.

Kysymys: Opiskeluoikeuden linkittämisestä: voinko siirtää opiskelijan tiedot Koskeen ja tehdä linkityksen jälkikäteen vai pitääkö toisen oppilaitoksen/opinto-oikeuden oid olla tiedoissa jo ensimmäisellä siirtokerralla?
Vastaus: Ideaalitilanne olisi, että tarvittavat tiedot linkityksen tekemiseen olisivat käytettävissä jo ensimmäisessä tiedonsiirrossa, mutta linkityksen voi tehdä jälkikäteen. Tärkeämpää on, että tiedot löytyvät KOSKI-palvelussa reaaliaikaisesti sillä tarkkuudella, kun niitä on mahdollista siirtää.

Kysymys: Milloin tiedetään milloin rahoitus tietoja käyttää?
Vastaus: Emme osaa tähän vastata. Heti, kun rahoituksen laskentaan (ja KOSKI-datan käyttämiseen siinä) saadaan tarkempia ohjeita ja aikatauluja, nämä välitetään heti KOSKI-pääkäyttäjille.

Kysymys: Tarkistaisin ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosien laskennasta seuraavat asiat: Jos loman osa-aikaisuusprosentti on tyhjä, huomioiko aina edellisen läsnäoloprosentin mukaan osa-aikaisuuden? Toinen kysymys on, laskeeko edellisen läsnäoloprosentin mukaan perusrahoitukseen valmistumispäivän ja eropäivän, kun valmistumispäivä esim. 2.6. ja edellinen läsnäolopäivä 1.6.?
Vastaus: Lomajakson osa-aikaisuusprosentti määrittyy sitä edeltävän läsnäolojakson mukaan. Osa-aikaisille opiskelijoille ei myöskään tarvitse ilmoittaa muita kuin yli neljä viikkoa kestävät lomajaksot. Valmistumispäivä lasketaan läsnäolopäiväksi edellisen läsnäolojakson osa-aikaisuusprosentin mukaan. Eropäivää ei lasketa ammatillisessa koulutuksessa läsnäolopäiväksi ollenkaan.

Kysymys: Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta eropäivä on myös tärkeä. Oppilas vaihtaa oppilaitosta saman koulutuksenjärjestäjän sisällä. Edellisessä koulussa eropäivä on nyt ohjeistettu olemaan viimeinen koulussa olopäivä ja seuraava opiskeluoikeuden alkupäivä uudessa koulussa. Pitääkö jatkossa eropäivä edellisestä olla sama kuin alkupäivä uudessa koulussa?
Vastaus: Alkupäivä uudessa koulussa tulee olla (aikaisintaan) eropäivää seuraava päivä.

Kysymys: Meillä perusopetuksen oppilaat ovat aina koulun oppilaita 31.7. asti, jos eivät sitä ennen eroa. Jos valmistuvat, on valmistumispäivä lukuvuoden päätöspäivä, mutta opiskeluoikeus päättyy vasta 31.7. Onko tämä nyt väärin?
Vastaus: Valmistuvilla opiskeluoikeuden päättymispäivän pitäisi olla sama kuin valmistumispäivä, eli tuota käytäntöä, että valmistuvan oppilaan opiskeluoikeus jatkuu 31.7., tulee muuttaa.

Kysymys: Jos esimerkiksi lukion tai aikuisten perusopetuksen opiskelija ei ole puoleen vuoteen suorittanut mitään ja hänet katsotaan eronneeksi, pitääkö nämä opiskeluoikeudet siirtää KOSKI-palveluun nyt käyttöönottovaiheessa jälkikäteen, kun heitä ei ole onnistuttu siirtämään aikaisemmin teknisten ongelmien vuoksi?
Vastaus: Kyllä pitää.

Kysymys: Tällä hetkellä esimerkiksi tietoa siitä, että perusopetuksen oppilas opiskelee jotain ainetta painotetussa opetuksessa, ei voi opintohallintojärjestelmästä siirtää. Mitä tällaisten tietojen kanssa tehdään?
Vastaus: Ne siirretään sitten kun tietojen siirtäminen on mahdollista.

Kysymys: Koulumme siirroissa aikuisten perusopetuksen osalta kaikki aineet (myös ne, joiden pitäisi näkyä pakollisina) näkyvät nyt valinnaisina. Onko vika kirjaustavassa, opintohallintojärjestelmässä vai KOSKI-palvelussa?
Vastaus: Tällaiset tilanteet, että tiedot näkyvät KOSKI-palvelussa vääriin johtuvat aina siitä, että kirjaustavat ovat virheelliset tai että opintohallintojärjestelmä koostaa siirtotiedoston väärin. KOSKI ottaa datan vastaan sellaisena kuin se opintohallintojärjestelmästä tulee. Eli asiassa kannattaa olla yhteydessä omaan opintohallintojärjestelmätoimittajaan.

Kysymys: Kunnassamme on tapana toimia kunnan sisäisissä koulunvaihtotapauksissa lukuvuoden päättymisen jälkeen (esimerkiksi alakoulusta yläkouluun siirtymiset), että vanhaan kouluun eropäiväksi laitetaan lukuvuoden päätöspäivä (esimerkiksi 2.6.) ja uudessa koulussa aloituspäiväksi lukuvuoden ensimmäinen päivä (esimerkiksi 1.8.). KOSKI-palvelussa opiskeluoikeuteen tulee tältä osin noin kahden kuukauden tauko. Onko tämä OK?
Vastaus: On OK, eli ei tarvitse muuttaa kirjaustapoja tältä osin.

KOSKI-klinikka 20.4.2018

Kysymys: Merkitäänkö Valma-opiskelijalle ero- vai valmistuspäivä, kun hän lopettaa opinnot ennenkuin 60 ospia on täynnä ja saa todistuksen suoritetuista koulutuksen osista? 
Vastaus: Mikäli oppija on suorittanut koulutuksen loppuun HOKSin mukaisesti, hänet merkitään KOSKI-palvelussa opiskeluoikeuden tilaan "valmistunut", vaikka perusteissa määritettyjä 60 osaamispistettä ei olisi suoritettu.

Kysymys: Opiskelija ei suorita Ruotsia lain §66 perusteella, vaan hän tekee sen tilalla jotain muuta. Kuitenkin tuohon ruotsiin tulisi kirjata ”arvosana” jotta se näkyy opintosuoritusotteessa. Millainen tuon arvosanan pitäisi olla ja miten tieto siirretään Koskeen? 
Vastaus: Tieto välitetään tutkinnon osan lisätiedoissa koodistoarvolla 'poikkeusarvioinnissa': https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/ammatillisentutkinnonosanlisatieto/latest Silloin ruotsin kielen osa-alueeseen ei voi tulla arvosanaa. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa 1 ospin verran opintoja muilta tutkinnon osan osa-alueilta, jotta tutkinnon perusteessa edellytetyt osaamispisteet täyttyvät.

Kysymys: Erityisopiskelija ei saavuta tutkinnon osan keskeisiä ammattitaitovaatimuksia. Millainen arvosana hänelle kirjataan tutkinnon osaan vai jätetäänkö arviointi kirjaamatta? Miten meidän tulisi toimia, jotta Koskessa tutkinnon osaa koskevat tiedot ovat oikein? 
Vastaus: Suoritus merkitään hylätyksi, mutta sille voi välittää suoritetut, tutkinnon osaa pienemmät kokonaisuudet KOSKI-palveluun. 

Kysymys: Perusopetuksessa: 1) 9. luokan päättävistä, viedäänkö pelkästään valmistumispäivä, ei eropäivätietoa ? 2) Voiko eropäivätietoa tuoda etukäteen Koskeen esim. valmistavan opetuksen oppilaiden osalta tai esiopetuksen oppilaiden osalta jotka jatkavat ensi syksynä perusopetuksen puolella. Eli heidän opiskeluoikeus vaihtuu. 3) Kuinka kauan Koskessa näkee katseluoikeuksilla eronneen oppilaan tiedot?
Vastaus: 1) Eropäivä välitetään mikäli oppilas eroaa (eli hän ei saa opintojaan päätökseen), tällöin se välitetään opiskeluoikeuden tilan "eronnut" mukana. Mikäli opiskelijan opiskeluoikeus valmistuu, välitetään päättymispäivä opiskeluoikeuden tilan 'valmistunut' mukana. 2) Ero- tai valmistumispäivämäärän voi tuoda palveluun etukäteen. 3) Virkailija näkee kaikki omalle opilaitokselleen KOSKI-palvelussa rekisteröidyt suoritukset. Tähän ei ole olemassa aikarajaa, vaan ne näkyvät aina.

Kysymys: Kaksoistutkinto-opiskelijat: Opiskeluoikeuksia ei tarvitse linkittää, mutta meille on nyt lukiolle tullut kyselyjä ammattiopiston puolelta, että linkitämmekö opiskeluoikeudet. 
Vastaus: Ei tarvitse tehdä linkitystä. Mikäli ammatillinen opisto saa rahoituksen opiskelijasta, lukion opiskeluoikeudelle tulee merkitä opintojen rahoitus tiedolla 'Muuta kautta rahoitettu'.

Kysymys: Lukion opiskeluoikeudella opiskelee saman opetuksen järjestäjän alla pääkoulussa ja toisessa lukiossa oppiaineita. Pitääkö tutkinto linkittää?
Vastaus: Ei linkitetä. Pääkoulu tunnustaa toisessa lukiossa suoritetut kurssisuoritukset.

Kysymys: Näkeekö Koski-pääkäyttäjä jostain oppilaiden tietot yhteishaun osalta. Vai näkyykö tieto vain koulun tasolla?
Vastaus: Näkee kyllä koulun oppilaat, mutta KOSKI-pääkäyttäjä ei näe suoritusrekisterin tietoja. KOSKI-pääkäyttäjä ei myöskään näe lukioon tai ammatillisiin oppilaitoksiin hakevien hakemuksien tilannetta.

KOSKI-klinikka 13.4.2018

Kysymys: Opiskelija siirtyy suorittamaan 1.8.2018 voimaan tulevaa tutkintoa elokuussa. Miten suorituksia koskevat ”ostut” pitää tehdä, jotta ne näkyvät oikealla tavalla Koskessa? Onko tähän tulossa erillisiä ohjeita jossakin vaiheessa?
Vastaus: KOSKI-tiimi pyytää uusiin perusteisiin siirtyvien osalta kokonaisvaltaista ohjeistusta ammatillisen koulutuksen yksiköstä. Osaamisen tunnustamisen osalta saatiin jo vastaus: "Osaamisen tunnustamiset tehdään viittauksilla kuten tähänkin asti, esim. todistusmallit 2015: 1) Tutkinnon osa on tunnustettu x- alan...". Viittausmerkinnöistä ei ole tulossa erillistä ohjetta

Kysymys: Olemme tehneet siirrot 28.2.2018 mennessä ja päivittäneet valmistuneiden ja eronneiden opiskelijoiden tietoja Koskeen. Miten usein meidän pitäisi tehdä tiedonsiirtoja muista opiskelijoista?
Vastaus: Siirrot tulee tehdä reaaliaikaisesti, eli 24 tunnin päästä siitä, kun tieto on muuttunut opintohallintojärjestelmässä, se pitäisi näkyä KOSKI-palvelussa.

Kysymys: Voiko tulevan lukuvuoden 2018-2019 oppilaistietoja jo tuoda Koskeen vai vasta kun lukuvuosi alkaa?
Vastaus: Teoriassa kyllä, mutta riippuu siitä, mahdollistaako opintohallintojärjestelmä tämän. Virheiden ja mitätöintien välttämiseksi toivotaan, että tulevaisuuteen sijoittuvien vuosiluokkasuoritusten tiedot siirretään sitten, kun tiedetään varmasti, että ne pitävät paikkansa.

Kysymys: Voiko valmistumispäivätiedon viedä vasta lukuvuoden päättymisen jälkeen esim. 4.6 vai tuleeko tiedon olla mukana 29.5. kun suoritustiedot pitää olla?
Vastaus: Valmistumispäivätiedon voi sijoittaa tulevaisuuteen, eli 29.5.2018 mennessä siirretyissä päättötodistustiedoissa voi (ja pitää) olla vahvistuspäivämääränä 4.6.2018.

Kysymys: Opiskelija suorittaa näyttötutkintona vain tutkinnon osia, ei koko tutkintoa. Pitäisikö Koskessa näkyä valmistava koulutus omana välilehtenään ja tutkinto omana välilehtenään kuten koko tutkinnon suorittajilla?
Vastaus: Pitää näkyä, jos opiskelija on osallistunut näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen.

Kysymys: Lukion ja aikuisten perusopetuksen aineopiskelijoita, joilla ei ole vielä yhtään osasuoritusta, ei ole voitu vielä siirtää KOSKI-palveluun opintohallintojärjestelmän ongelmien vuoksi. Onko tämä ongelma?
Vastaus: Tiedot tarvittaisiin mahdollisimman pian, mutta tälle ei tällä hetkellä voi mitään. Toivotaan ongelmaan pikaista ratkaisua.

Kysymys: Pitääkö nyt reformin aikana edelleen näytön yhteydessä ilmoittaa erikseen, että onko se tehty työssäoppimisen yhteydessä?
Vastaus: Ei pidä.

KOSKI-klinikka 6.4.2018 

Kysymys: Kysyin viimeeksi lukion kursseista, jotka menevät "häntään". Lupasitte tätä selvitellä, miten näiden kanssa toimitaa. Onko tullut valaistusta asiaan?
Vastaus: Jos opiskelijalla on suoritettuna kursseja, joille ei löydy vastaavuutta minkään koulussa käytettävän opetussuunnitelman oppiaineen kursseista, tällaiset kurssit siirretään KOSKI-palveluun "Muut suoritukset"-otsikon alle.

Kysymys: Mitä opiskeluoikeuden tilaa käytetään, kun henkilö ei valmistunut, mutta koulutus päättynyt?
Vastaus: Käytetään tilaa "Eronnut" tai "Katsotaan eronneeksi" riippuen siitä, kummasta on oppilaitoksen käsityksen mukaan kysymys.

Kysymys: Perusopetuksen arvosanat päättävillä pitäisi siis olla 29.5. Koskessa. Meillä lukuvuosi päättyy 2.6. Laitetaanko siis opintohallintojärjestelmään 29.5. päivänä valmistumispäivätieto 2.6. vai myöhemmin?
Vastaus: Vahvistuksen päivämäärä voidaan asettaa tulevaisuuteen, eli päättötodistusten arvosanat siirretään sillä oikealla valmistumispäivämäärällä, vaikka ne tuleekin siirtää opiskelijavalintojen vuoksi ennen varsinaista valmistumispäivää. Tarkemmat ohjeet arvosanasiirroista opiskelijavalintoja varten lähetetään myöhemmin.

Kysymys: Näkyvätkö eronnut-tilaisten perusopetuksen oppilaiden arvosanat heille heti, vaikka eronnut-tila olisi asetettu tulevaisuuteen?
Vastaus: Jos sitä suoritusta, jonka aikana oppija on eronnut, ei vahvisteta, suoritukset eivät näy.

Kysymys: Minkä mittaiset tilapäiset keskeytykset oph haluaa koski-tiedonsiirtona lukio-opiskelijoiden osalta?
Vastaus: Tähän ei ole mitään yksiselitteistä ohjeistusta. Lukio-opiskelijoiden osalta halutaan tilapäiset keskeytyksen silloin, kun lukio tekee hallinnollisen päätöksen, että opiskelija on väliaikaisesti keskeytynyt. KOSKI-tiimi selvittää, miten tilapäiset keskeytykset vaikuttavat rahoitukseen, ja tämä tieto lisätään tiedonsiirto-ohjeen (KOSKI-palveluun tallennettavat tiedot ja tiedonsiirto / tietojen manuaalinen tallentaminen) kohtaan "5. Rahoituksen tiedot koulutusmuodoittain".

Kysymys: Miten toimitaan, kun lukiolainen käy esim. yhden jakson toisessa lukiossa?
Vastaus: Jos kotilukio maksaa tästä toiselle lukiolle, silloin hänet voidaan pitää läsnäolevana kotilukiossa (rahoitusmuotona "Valtionosuusrahoitteinen koulutus"). Lukio, jossa hän on vierailevana opiskelijan tuo suoritustiedot suorituksen tyypillä "Lukion oppiaineen oppimäärä" ja läsnäolojakson rahoitusmuodolla "Muuta kautta rahoitettu". Jos suoritetut opinnot luetaan hyväksi kotilukiossa, ne tuodaan tunnustettuina opintoina siten, että niiden merkitään kuitenkin kuuluvaksi rahoituksen piiriin (ks. rahoituksenPiirissä-kenttä KOSKI-tietomallissa: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-5-11-0-1-5-0-0-3-0-2-2). Jos taas se lukio, jossa oppija on vierailevana opiskelijana saa hänestä rahoituksen, toimitaan muuten samoin kuin edellä, mutta kotilukiossa opiskelija merkitään väliaikaisesti keskeyttäneeksi, ja lukio, jossa opiskelija opiskelee vierailevana opiskelijana merkitseen läsnäolojakson rahoitusmuodoksi "Valtionosuusrahoitteinen koulutus".

Kysymys: Rahoituksesta (ammatillinen koulutus): merkkaako oppisopimuskoulutuksen tietopuolinen järjestäjä rahoituskoodiksi 6, eli  "Muuta kautta rahoitettu"?
Vastaus: Kyllä.

Kysymys: Vielä varmistus, että turvakiellossa olevien lasten osalta käytäntö on sama kuin ennen eli suoritustiedot tuodaan siinä missä muidenkin?
Vastaus: Kyllä, turvakiellollisten oppilaiden suoritustiedot tuodaan Koskeen normaalisti.

Kysymys: Toimiiko luokalle jääneiden osalta marssijärjestys niin, että ensin tuodaan luokalle jäämisen suoritustiedot Koskeen, sitten opintohallintojärjestelmässä puretaan suoritustiedot pois koska aloittaa puhtaalta pöydältä. Miten se näkyy Koskessa? Jääkö luokalle jääminen vain versiohistorian taakse tiedoksi?
Vastaus: Myös luokalle jäämiseen johtaneen vuosiluokkasuorituksen tulee jäädä kokonaisuudessaan KOSKI-palveluun, ja se näytetään myös virkailijalle käyttöliittymässä. Näin, jos esimerkiksi oppija on jäänyt seitsemännellä luokalla luokalle ja suorittaa seitsemännen vuosiluokan seuraavana vuonna hyväksytysti, virkailija näkee oppijalla kaksi seitsemännen luokan suoritusta (jos siis suoritukset saman koulutuksen järjestäjän alla).

Kysymys: Vihoviimeinen varmistus siis, onko elämänkatsomuksen yhteishaun koodi ET vai KT? On vähän kahta tietoa päivästä ja kuun asennosta riippuen.
Vastaus: Elämänkatsomustiedon koodi on ET. Käyttöliittymässä uskontoa ja elämänkatsomustietoa ei erotella toisistaan.

KOSKI-klinikka 23.3.2018

Kysymys: Millä tavoin pitää yhteisten tutkinnon osien osa-alueet koodata, jotta tiedot siirtyvät Koskeen?
Vastaus: Kosken käyttämä yhteisten tutkinnon osa-alueiden käyttämä koodisto: https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/ammatillisenoppiaineet/latest 

Kysymys: Opiskelija on aloittanut opinnot elokuussa 2016. Hänellä on ollut muutamia väliaikaisia keskeytyksiä opintojensa aikana lukuvuoden 2016-2017 aikana. Tarvitseeko Koski-palvelu näitä väliaikaisen keskeytyksen tietoja esimerkiksi rahoituksen laskennassa? 
Vastaus: Tiedon voi Koskeen välittää, mutta vuosien 2016-2017 Koskeen tallennettuja poissaolotietoja ei käytetä rahoituksen laskennassa. 

Kysymys: Vielä varmistus loman merkitsemiseen: merkitäänkö yli 4 viikkoa kestävä loma kokonaisuudessaan vai vain sen ylittävä osa? Entä lyhyemmät lomajaksot, esim. hiihtoloma?
Vastaus: Yli neljä viikkoa kestävä loma tallennetaan Koskeen kokonaisuudessaan. Rahoituksen laskenta ottaa huomioon neljä viikkoa ylittävän osuuden opiskeluvuoden laskennassa. Neljää viikkoa lyhyemmät lomajaksot, kuten joulu- ja hiihtolomat, katsotaan opiskelijavuoteen kuuluvaksi ajaksi, eli niiden osalta ei "loma" opiskeluoikeuden tilaa käytetä. Tätä tilaa käytetään ainoastaan ammatilisilla opiskeluoikeuksilla.

Kysymys: Sain Koskesta seuraavan virheilmoituksen: KOSKI-järjestelmän palauttama virheilmoitus: Opiskeluoikeuden tila muuttunut lopullisen tilan (eronnut) jälkeen: {"key":"badRequest.validation.tila.tilaMuuttunutLopullisenTilanJälkeen","message":"Opiskeluoikeuden tila muuttunut lopullisen tilan (eronnut) jälkeen"} 

KOSKI-klinikka 16.3.2018

Kysymys: Onko KOSKI-palveluun mahdollista siirtää laajuudeltaan puolikkaita lukion kurssisuorituksia?
Vastaus: On. Kurssille voi välittää laajuuden omassa kentässään, esimerkiksi 0.5.

Kysymys: Siirretäänkö KOSKI-palveluun AT ja EAT tutkinnon suorittaneita ja opiskelijoita?
Vastaus: Vuoden 2017 tutkinnon suorittaneiden osalta tietojen siirto ei ole velvoittavaa. 2018 AT- tai EAT-tutkinnon suorittaneet tulee siirtää palveluun.

Kysymys: Haittaako jos kaksoistutkinto-opiskelijoiden opiskeluoikeudet linkittää?
Vastaus: Ei tarvitse linkittää, mutta oppilaitos voi halutessaan toimia näin. Jos näin toimitaan, tulee huomioida että oppilaitoksen virkailijat jonka opiskeluoikeuteen linkitys tehdään, näkevät myös linkitetyn opiskeluoikeuden. Rahoituksen kannalta oleellista on merkitä lukion opiskeluoikeuden opintojen rahoitus -tieto "Muuta kautta rahoitettu" tilanteessa jossa ammatillinen oppilaitos saa rahoituksen opiskelijasta.

Kysymys: Miten pelkät näytöt suorittavan osa-aikaisuus tulisi näkyä Koskessa?
Vastaus: Opiskelija jolla ei ole lainkaan osaamisen hankkimistarvetta, eli tekee pelkät näytöt, välitetään KOSKI-palveluun osa-aikaisuuden prosentilla nolla. Katso tarkemmin rahoituksen tiedot koulutusmuodoittain (Ammatillinen koulutus -> Opiskeluvuositiedot).

KOSKI-klinikka 9.3.2018

Kysymys: Koski-palveluun tulee sähköpostiosoite, johon tiedonsiirron virheet lähetetään. Voiko kunnassa olla näitä sähköpostiosoitteita useampia kuin yksi?
Vastaus: Voi olla. Koskeen on tulossa toiminnallisuus jossa se etsii sähköpostia seuraavasti: ensiksi oppilaitoksen KOSKI-pääkäyttäjän sähköpostia (näitä voi olla siis useita), mikäli sieltä ei löydy sähköpostiosoitetta seuraavaksi Koski hakee koulutustoimijan KOSKI-pääkäyttäjän sähköpostia, ja mikäli sieltäkään ei löydy osoitetta, lopuksi etsitään koulutustoimijan pääkäyttäjän sähköpostia.

Kysymys:  Mistä pääsen pääkäyttäjäoikeuksilla tekemään mitätöinnin tekemään. Opiskelijan kohdalle ei tule mitään lisää uusi tai muokkaus-vaihtoehtoa, eikä versiohistoria-linkin alla ole vaihtoehtoa Mitätöi opiskeluoikeus, kuten ohjeessa.
Vastaus: Jotta KOSKI-pääkäyttäjä pystyy mitätöinnin opiskeluoikeudelle tekemään, sillä ei tule olla olla lainkaan päätason suorituksen alla osasuorituksia (esim. tutkinnon osia, oppiaineita). Nämä tulee siis poistaa opiskeluoikeudelta ensin jotta mitätöinti-toiminnallisuus käyttöliittymässä aktivoituu.

Kysymys: Miksi Koski haluaa oppisopimusopiskelijoiden opintojen linkityksen yhteydessä oppilaitoksen tunniste opintopolkuun -tiedon myös yhteistyöoppilaitokselle (oppilaitokset-rekisteriin)?
Vastaus: Jotta linkitys voidaan tehdä toiseen opiskeluoikeuteen, tulee Koskeen linkittävään opiskeluoikeuteen asettaa päävastuullisen koulutuksen järjestäjän opiskeluoikeuden id ja organisaation id ("Sisältyy opiskeluoikeuteen" -rakenne). Linkitystä on kuvattu täällä: KOSKI-UKK   -> Milloin ja miten käytetään linkitystä eri organisaatioissa olevien opintosuoritusten välillä KOSKI-palvelussa? 

Kysymys: Löytykö ruotsinkielisiin tutkinnon osiin koodit jostakin?
Vastaus: Ruotsinkieliset tutkinnon osat käyttävät samoja koodeja kuin suomenkieliset.

KOSKI-klinikka 2.3.2018

Kysymys: Siirretäänkö Koskeen 2017 suoritetut osatutkinnot (perustutkinnot)?
Vastaus: Ei siirretä.

Kysymys: Näyttötutkintojen tiedot eivät taida siirtyä oikein Koskeen. Valmistavan koulutuksen sekä tutkinnon suorituksen tiedot tulevat erikseen, mutta samaan näkymään ja näytöt linkittyvät molempiin. Miten siis pitäisi näkyä Koskessa?
Vastaus: Suosituksena on, että näyttötutkintoon valmistava koulutus siirretään toisena päätason suorituksena saman opiskeluoikeuden alla kuin suoritettava/suoritettu näyttötutkinto. Näyttötutkintoon valmistava koulutus voidaan siirtää myös omassa, erillisessä opiskeluoikeudessaan.

Kysymys: Pitääkö valma ja telma opiskelijoilla olla suoritustapa tyhjä vai se uusi reformi?
Vastaus: VALMA- ja TELMA-suorituksilla ei ole KOSKI-tietomallissa ollenkaan suoritustapatietoa, joten suoritustapaa ei näille koulutustyypeille tarvitse siirtää.

Kysymys: Nyt kun tuli puheeksi tuo 28.2., niin pitääkö teille ilmoittaa erikseen, jos jotain tietoa ei saada tuohon päivään mennessä siirrettyä? Eräisiin virheisiin odotamme Visman lupaamia korjauksia.
Vastaus: Periaatteessa laissa ei ole mitään poikkeuksia, vaan pohjadata on siirrettävä kaikista lain piiriin kuuluvista koulutusmuodoista 28.2.2018 mennessä. Jos kuitenkin näyttää siltä, että tämä on mahdotonta, pyydämme tästä ilmoitukset KOSKI-palveluosoitteeseen (koski(at)opintopolku.fi). Ilmoitukseen olisi hyvä liittää arvio siitä, milloin tiedot olisivat pohjatietojen osalta kunnossa.

Kysymys: Koskahan pitää kaikki tiedot olla vimpan päälle Koskessa?
Vastaus: Takaraja oli 28.2.2018. Koulutuksen järjestäjiä pyydetään saattamaan tiedot ajan tasalle mahdollisimman nopeasti, jos ne eivät sitä jo ole. 

KOSKI-klinikka 23.2.2018

Kysymys: Koulutussopimukset ovat tällä hetkellä omana rakenteenaan (https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-11) suoraan päätason suorituksen alla ja lisäksi niistä tulee siirtää tietoa osaamisenhankkimistavoissa (https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-9). Miksi näin, sillä koulutussopimukset ovat ns. tasavertaisia muiden osaamisenhankkimistapojen kanssa, ja voisiko kaiken koulutussopimuksiin liittyvän tiedonvälityksen siirtää tietomallissa osaamisenhankkimistapojen alle?
Vastaus: Koulutussopimusten korvatessa työssäoppimisjaksot ajateltiin laittaa koulutussopimuksen tietojen välitys työssäoppimisjaksorakennetta vastaavasti suoraan päätason suorituksen alle. KOSKI-tiimi tutkii, voisiko tietomallia muuttaa pyydetyllä tavalla.

Kysymys: Opiskelija on aloittanut näyttöperusteisen perustutkinnon suorittamisen viime syksynä. Tuleeko hänen tälle keväälle kirjatuissa näytöissä ilmoittaa tieto siitä, onko näyttö tehty ”työssäoppimisen” eli koulutussopimuksen yhteydessä?
Vastaus: Ei tarvitse.

Kysymys: Valma-opiskelija on suorittanut toinen kotimainen kieli ruotsi 1 osp perustutkinnon tavoitteiden mukaisesti. Miten nämä saadaan siirtymään Koskeen? Tällä hetkellä siitä tulee virheilmoitus.
Vastaus: Tähän on tulossa korjaus pikimmiten, eli jatkossa KOSKI hyväksyy VALMA-suorituksen osasuoritukseksi yhteisen tutkinnon osan osa-alueen. Toteutus tehdään vastaavalla tavalla kuin ammatillisessa perustutkinnossa, eli tulee myös tuoda se yhteinen tutkinnon osa, johon osa-alue kuuluu, eli osa-alue tuodaan osasuorituksen osasuorituksena.

Kysymys: Nyt kun tuli puheeksi tuo 28.2., niin pitääkö teille ilmoittaa erikseen, jos jotain tietoa ei saada tuohon päivään mennessä siirrettyä? Eräisiin virheisiin odotamme Visman lupaamia korjauksia.
Vastaus: Periaatteessa laissa ei ole mitään poikkeuksia, vaan pohjadata on siirrettävä kaikista lain piiriin kuuluvista koulutusmuodoista 28.2.2018 mennessä. Jos kuitenkin näyttää siltä, että tämä on mahdotonta, pyydämme tästä ilmoitukset KOSKI-palveluosoitteeseen (koski(at)opintopolku.fi). Ilmoitukseen olisi hyvä liittää arvio siitä, milloin tiedot olisivat pohjatietojen osalta kunnossa.

Kysymys: Millä laajuudella/volyymillä pitää olla siirrot tehty tuohon aikarajaan mennessä?
Vastaus: Tiedot pitää siirtää kaikista lain piirissä olevista koulutusmuodoista ja saattaa ajan tasalle, eli 28.2.2018 mennessä KOSKI-palvelussa olevien tietojen pitäisi vastata koulutuksen järjestäjän omassa järjestelmässä olevia tietoja. 

Kysymys: Mikä on arvosanamääritys Koskeen, kun on vapautettu (erityiset opetusjärjestelyt)?
Vastaus: Perusopetuksessa jostain oppiaineesta/joistakin oppiaineista vapauttaminen pitää tuoda todistuksella näkyvissä lisätiedoissa (vuosiluokkatodistuksella: https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-9-10-0-1-11, päättötodistuksella: https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-9-10-0-0-7). Ammatillisiin tutkintoihin liittyen asiaa pitää selvittää, sillä nykyinen tietomalli ei taida mahdollistaa tiedon tuomista oikein erityisten opetusjärjestelyiden suhteen.

Kysymys: Mitä teen, jos toinen koulutuksen järjestäjä ei saa siirrettyä opiskelijoita Koskeen ennen kuun loppua emmekä saa heiltä tarvittavia tietoja opiskeluoikeuksien linkittämistä varten?
Vastaus: Linkitettävät opiskeluoikeudet ja niihin liittyvät suoritustiedot voi jo valmiiksi siirtää KOSKI-palveluun. Linkitykset voi tehdä sitten, kun on tarvittavat tiedot käytettävissä.

Kysymys: Voisiko KOSKI-siirtoihin/-tallennukseen mekanismin, joka varoittaisi, jos yritetään samalle lukuvuodelle luoda toista valtionosuusrahoitteista opiskeluoikeutta toisen asteen opinnoissa.
Vastaus: Hyvä kehitysehdotus. Tutkitaan asiaa.

KOSKI-klinikka 16.2.2018

Klinikan chat-keskustelu ladattavissa kokonaisuudessaan täältä.

Kysymys: KOSKI-palvelussa aikuisten perusopetuksessa aineiden laajuudet ovat vuosiviikkotunteina, vaikka aikuisten perusopetus on kurssimuotoista. Miten toimitaan?
Vastaus: KOSKI-tietomalliin on tulossa korjaus, että aikuisten perusopetuksen oppiaineiden laajuudet siirretään/näytetään kursseina.

Kysymys: Katsomusaineet, uskonto ja elämänkatsomustieto, miten nämä siirretään KOSKI-palveluun perusopetuksessa ja lukiossa?
Vastaus: KOSKI-koodistossa (https://extra.koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/koskioppiaineetyleissivistava/latest) uskonnon koodiarvo on KT ja elämänkatsomustiedon ET, mutta molemmat näkyvät KOSKI-palvelun käyttöliittymässä nimellä Uskonto/Elämänkatsomustieto. Perusopetuksessa siirretään vain yksi katsomuaineen suoritus riippuen siitä, mitä on viimeiseksi opiskeltu. Jos opiskelija opiskelee molempia lukiossa, uskonnon kurssit siirretään oppiaineen KT ja elämänkatsomustiedon kurssit oppiaineen ET alla. Lukion katsomusaineiden näkymistä todistuksenkaltaisella näkymällä pitää vielä miettiä niiden kehittämisen tullessa ajankohtaiseksi.

Kysymys: Mistä johtuu että opiskelija näkyy Koskessa (testiympäristö) nimellä testihenkilö?
Vastaus: Tämä tapahtuu, kun siirretään oppijoita testiympäristöön oppijanumerolla. Löytyvät lähdejärjestelmästä samalla oid-tunnuksella. HUOM! Oppijanumeron alkuosa on aina muotoa "1.2.246.562.24". Oppijanumero löytyy oppijan tietojen json-versiosta, "henkilö"-rakenteesta (esim. {"henkilö":{"oid":"1.2.246.562.24.10020962707"...).

Kysymys: Miten oppilaanohjaus siirretään KOSKI-palveluun?
Vastaus: Koulun käytännöistä riippuen oppilaanohjaus voidaan siirtää joko yhteisenä aineena, joka on koodistossa (https://extra.koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/koskioppiaineetyleissivistava/latest) koodiarvolla OP tai vaihtoehtoisesti ilmoittaa osallistumisen oppilaanohjaukseen todistuksella näkyvissä lisätiedoissa (todistuksella näkyvät lisätiedot vuosiluokan suorituksessa: https://extra.koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-9-10-0-1-11, todistuksella näkyvät lisätiedot perusopetuksen päättötodistuksella: https://extra.koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-9-10-0-0-7).

Kysymys: Meillä on ongelmana näyttötutkinto-opiskelija, joka on elokuussa 2017 saanut tutkintotodistuksen, eli tehnyt koko tutkinnon. Hän on sen jälkeen suorittanut vielä kaksi tutkinnon osaa lisää ja saanut niistä marraskuussa 2017 todistuksen tutkinnon osasta. Miten nämä pitäisi siirtyä Koskeen? En saa tiedonsiirtoa menemään läpi, koska Koski katsoo opiskelijan valmistuneen elokuussa eikä ymmärrä hänen tehneen lisää tutkinnon osia tutkintotodistuksen päiväyksen jälkeen.
Vastaus: Tällainen tapaus tulee siirtää kahtena eri opiskeluoikeutena, eli tutkintotavoitteinen koulutus omana opiskeluoikeutenaan (suorituksen tyyppi: Ammatillinen tutkinto) ja sitten nuo kaksi tutkinnon osaa omanaan (suorituksen tyyppi: Ammatillisen tutkinnon osa/osia). Vuoden 2017 osalta tutkinnon osa/osia-tyylisiä opiskeluoikeuksia/suorituksia ei tarvitse kuitenkaan siirtää.

Kysymys: Pitääkö kaksoistutkinto-opiskelijoiden opiskeluoikeudet linkittää?
Vastaus: Ei tarvitse. Kaksoistutkinto-opiskelijoiden opiskeluoikeudet tuodaan omina, itsenäisinä opiskeluoikeuksinaan. Tarkemmat ohjeet kaksois- ja kolmoistutkinto-opiskelijoiden tietojen siirtämisestä löytyy usein kysyttyjen kysymysten kohdasta "Milloin ja miten käytetään linkitystä eri organisaatioissa olevien opintosuoritusten välillä KOSKI-palvelussa?"

Kysymys: Siirtyykö työpaikalla järjestettävän koulutuksen työpaikan y-tunnus koskeen? Jos siirtyy, niin onko sovittu, mitä ulkomaisen työpaikan tunnukseksi merkitään?
Vastaus: Y-tunnusta kysytään vain oppisopimustiedon "työnantaja"-rakenteessa (https://extra.koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-9-0-2-0-0-1-0).
Y-tunnus on määrämuotoinen, eli KOSKI ei hyväksy kuin oikeanmuotoisen Y-tunnuksen. Jos kyseessä on ulkomainen yritys jolla ei ole y-tunnusta, voidaan tällöin Koskeen välittää kentässä arvo 0000000-0. Suomalaisten yritysten kohdalla keksittyä y-tunnusta ei saa käyttää. 

Kysymys: Lukiolla opiskelijoita tulee ja menee, joten aloituspäiväkin vaihtuu. Miten pitäisi täyttää tämä kenttä. Laitetaanko aina uudelleen aloituspäivä vai annetaanko olla se päivä, joka meidän lukiossamme on ensikertainen aloituspäivä?
Vastaus: Aloituspäiväksi laitetaan aina se päivä, kun oppija on aloittanut kyseisen suorituksen kyseisessä koulussa.

Kysymys: Miten lukiossa pitäisi siis keskeytykset merkitä, jos ei käytetä väliaikaisia keskeytyksiä?
Vastaus: Myös lukiossa käytetään väliaikaisia keskeytyksiä opiskeluoikeuden tilana. Opiskeluoikeuden tilojen selitteet löytyvät tiedonsiirto-ohjeen kohdasta "4. Opiskeluoikeuden tilojen selitteet koulutusmuodoittain".

Kysymys: Meillä vaihtui oppilaitoksen nimi ja rehtori 1.1.2018. 2017 valmistuneiden Koski tiedoissa näkyy tämä uusi koulu ja rehtorin nimi. Tarvitsee varmaan korjata tiedonsiirto siten että 2017 valmistuneilla näkyy silloinen nimi ja vahvistajana silloinen rehtori?
Vastaus: Kyllä, käytetään aina oikeaa vahvistajaa, vaikka kirjattaisiin tietoja takautuvasti.

Kysymys: Jos 1.1.2018 jälkeen aloittaneelle opiskelijalle pistää tutkinnon suoritustavaksi "reformi", niin tulee virheilmoitus, että suoritustapaa ei löydy tutkinnon rakenteesta. Pitäisikö Kosken hyväksyä jo nyt tuo uusi suoritustapa vai vasta elokuussa, kun uudet tutkinnon perusteet astuvat voimaan?
Vastaus: Riippumatta siitä suoritetaanko tutkinto uusien vai vanhojen perusteiden mukaisesti 1.1.2018 tai sen jälkeen aloittaneilla tutkinto suoritetaan yhdellä tavalla eli osoittamalla osaaminen näytössä. KOSKI-palveluun tämä välitetään suoritustavalla "reformi" (reformin mukainen näyttö). KOSKI tarkistaa suoritustavan perusteella tutkinnon rakenteen ePerusteista, ja koska tällä hetkellä kaikilla tutkinnoilla ei ole vielä rakenteita, voi palvelu palauttaa virheen tiedonsiirrossa. KOSKI-palveluun tehdään muutos niin että se tarkistaa vanhoista perusteista rakenteen silloin kuin uusia perusteita ei ole vielä olemassa.

Kysymys: Missä määritellään Koskeen se sähköpostiosoite, johon tiedonsiirron virheet lähetetään?
Vastaus: Tätä ei ole vielä päätetty. Toivottavasti tämä voidaan toteuttaa organisaatiopalveluun. Ratkaisua odotellessa sähköpostiosoitteen voi lähettää KOSKI-palveluosoitteeseen (koski(at)opintopolku.fi).

KOSKI-klinikka 9.2.2018

Klinikan chat-keskustelu ladattavissa kokonaisuudessaan täältä.

Kysymys: Miten opiskelijan rahoitustietojen muuttumista seurataan opiskeluaikana eli, jos esimerkiksi vaikeavammaisuuden tarkennus muuttuu tai asumisoikeus oppilaitoksen asuntolassa kesken opintojen?
Vastaus: Rahoitus antaa oman ohjeistuksensa rahoituksen laskemisesta ja tietojen merkitsemisestä. Ohjeet näiden tietojen siirtämiseen/tallentamiseen KOSKI-palveluun löytyvät tiedonsiirto-ohjeen kohdasta "5. Rahoituksen tiedot koulutusmuodoittain". Esimerkiksi tieto vaikeavammaisuudesta ja asumisoikeudesta ovat päivämääräpareja, joita voi olla samassa opiskeluoikeudessa useita. Muutokset saadaan kiinni näiden päivämäärien kautta.

Kysymys: Voiko Koskeen siirtää kaksi tutkinnon osaa toisesta perustutkinnosta? Siis kohdassa tutkinnon osa toisesta perustutkinnosta.
Vastaus: Kyllä voi. KOSKI-palvelussa ei ole rajoitettu toiseen perustutkintoon kuuluvien ammatillisten tutkintojen määrää ammatillisessa perustutkinnossa.

Kysymys: Siirretäänkö 2017 työvoimakoulutuksena suoritetut ammatilliset perustutkinnot vai vaan rahoituksen piirissä olleet?
Vastaus: Kyllä, kaikki vuonna 2017 suoritetut ammatilliset perustutkinnot siirretään.

Kysymys: Opiskelija vaihtaa oppilaitoksesta oppisopimukseen. Ilmoitetaanko Koskeen, pyydetään opiskelija id ja toimitetaan oppilaitokseen? Jatkaa siis samassa oppilaitoksessa, mutta suoritustapa muuttuu oppilaitoksesta oppisopimukseen. Meillä on ilmeisesti sama "tunnus" kuntayhtymällä, oppisopimuspalvelut eivät ole erillinen yksikkö.
Vastaus: Jos koulutustoimijalla ei ole erillistä oppisopimustoimistoa, jonka alle kyseinen opiskeluoikeus siirtyy, silloin voidaan vain päivittää kyseistä opiskeluoikeutta välittämällä osaamisenHankkimistavat-rakenteessa tieto (https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-9) tieto oppisopimuksen alkamispäivästä.

Kysymys: Teen viime vuonna näyttötutkinnosta valmistuneiden siirtoja, ja minulla on ongelma valmistavan koulutuksen Suoritettu-merkintöjen kanssa. Mistä löydän Kosken koodistot, jotka koskevat näyttötutkintona järjestetyn valmistavan koulutuksen Suoritettu-merkintöjä?
Vastaus: Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa ei merkitä koulutuksen/tutkinnon osia suoritetuiksi ollenkaan, vaan riittää vain, että päätason suoritus on vahvistettu.

Kysymys: Pitääkö kaksoistutkinto-opiskelijoiden opiskeluoikeudet linkittää?
Vastaus: Ei tarvitse. Kaksoistutkinto-opiskelijoiden opiskeluoikeudet tuodaan omina, itsenäisinä opiskeluoikeuksinaan. Tarkemmat ohjeet kaksois- ja kolmoistutkinto-opiskelijoiden tietojen siirtämisestä löytyy usein kysyttyjen kysymysten kohdasta "Milloin ja miten käytetään linkitystä eri organisaatioissa olevien opintosuoritusten välillä KOSKI-palvelussa?"

Kysymys: Oppisopimuksesta kysymys. Millä aikataululla alkuperäisen opiskeluoikeuden oppilaitoksen tiedot on siirrettävä ja missä vaiheessa pitää saada toisen oppilaitoksen tiedot? Sekä mikä on oikea tapa toimittaa oideja toiselle oppilaitokselle? Salattu s-posti, vai?
Vastaus: Määräyksen vaatimus tietojen siirtämisestä/tallentamisesta ajantasaisesti ("Tieto tulee olla rajapinnalla siirrettäessä vuorokauden kuluessa KOSKI-tietovarannossa ja käyttöliittymällä tallennettavien tietojen osalta kymmenen arkipäivän kuluessa tallennettuna KOSKI-tietovarantoon.") pätee myös tapauksiin, joissa opiskeluoikeuksia linkitetään. Opiskeluoikeuksien oideja ei tarvitse lähettää salatun yhteyden yli.

Kysymys: Varmistan vielä työvoimakoulutuksista eli nykyisistä siirretään varmaankin kaikki tutkitoa suorittavat, eikö vaan? Ja ainoastaan ne ei-tutkintotavoitteiset jätetään pois.
Vastaus: Kyllä, vain tutkintoa tai tutkinnon osaa/osia koskevat opiskeluoikeudet siirretään.

Kysymys: Voiko Extra-testiympäristöä käyttää vielä tuotantokäyttöön siirtymisen jälkeen.
Vastaus: Kyllä voi. Extra-testiympäristö pysyy käytössä toistaiseksi.

Kysymys: Siis pitääkö opiskelijalla joka suorittaa samaan aikaan ammatillista + yo-tutkintoa olla rahoitusmuotona 6? Olen käyttänyt valtionosuusarahoitteinen.
Vastaus: Kaksoistutkinnossa ammatillisilla opinnoilla pääsääntöisesti rahoitusmuotona (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/opintojenrahoitus/latest) koodiarvo 1, eli "Valtionosuusrahoitteinen koulutus", ja lukio-opinnoilla sitten tuo 6, eli "Muuta kautta rahoitettu". Tämä on luonnollisesti riippuvainen siitä, kumpi saa valtiolta koulutuksen rahoituksen.

Kysymys: Olen tänä aamuna käynyt viestien vaihtoa Kosken suuntaan ja laittanut tiketin Vismalle koskien Opiskeluoikeuden mitätöintiä, jos Koskeen siirtyy virheellinen opiskeluoikeus. Sain vastauksen, että mitätöinti pitää tehdä primuksen päässä. Tätä mahdollisuutta meille ei primuksessa tällä hetkellä ole, joten onko sellainen mahdollisuus tulossa? Ja miten toimimme siihen asti näiden virheellisten opiskeluoikeuksien kanssa, kunnes saamme primukseen tämän mahdollisuuden? Näitä tulee jatkossakin joka tapauksessa ja nyt pitäisi päästä jatkamaan testausta.
Vastaus: Opiskeluoikeuden mitätöinti tehdään KOSKI-käyttöliittymässä, ja sen voi tehdä vain KOSKI-pääkäyttäjä. Mitätöintitoiminnallisuus on kehityksessä ja käytettävissä aivan pian. Tarkemmat ohjeet ohjeen Tiedonsiirtovirheet ja niiden korjaus kohdassa "2. Virheenkorjaus KOSKI-palvelussa" (kohta "Opiskeluoikeuden yksilöivät tiedot ovat väärin").

Kysymys: Johtamisen eat tutkinnossa on diaarinumeroon tullut muutos joka ei mene koskessa läpi "tutkinnon perustetta ei löydy diaarinumerolla ...vaikka se on sinne toimikunnan käskystä pitänyt lisätä. Kyseessä muutosmääräys, jonka tulee näkyä todistuksessa.
Vastaus: Diaarinumerona käytetään aina alkuperäisen opetussuunnitelman perusteiden määräyksen diaarinumeroa. Todistuksen kaltaiset näkymät kehitetään myöhemmin, ja muutosmääräysten näkyminen todistuksella pyritään toteuttamaan tässä vaiheessa.

Kysymys: Teemaopinnot ovat valtakunnallisia syventäviä, mutta miten merkataan teemaopintojen alle tehdyt koulukohtaiset kurssien toteutukset vai merkataanko niitä lainkaan koskeen siirtyviksi? Eli siirtyykö vain tuolta syventävän arvosana ja sen alla olevat koulukohtaiset toteutukset eivät siirry?
Vastaus: Myös koulukohtaiset toteutukset siirretään paikallisina kursseina.

KOSKI-klinikka 2.2.2018

Kysymys: Siirsin opiskelijan testi-Koskeen, ja hänellä on eri sukunimi KOSKI-palvelussa kuin Primuksessa. Puhelintuessa sanottiin, että meidän Opintopolun pääkäyttäjän tulisi korjata hänen nimitietonsa Opintopolkuun. Onko todella näin?
Vastaus: Henkilötunnuksellisten oppijoiden tietoja ei lähtökohtaisesti koskaan tarvitse käydä korjaamassa oppijanumerorekisterissä, vaan taustapalvelun pitäisi korjata nimivirheet. Testiympäristössä näin ei käy, mutta siitä ei tarvitse välittää (eli siellä voi olla "väärä" nimi). Vain henkilötunnuksettomien oppijoiden tietoja tarvitsee käsitellä oppijanumerorekisterissä. Ohjeet henkilötunnuksettomien oppijoiden luomisesta ja tietojen muokkaamisesta löytyvät tiedonsiirto-ohjeen kohdasta "3. Pakolliset henkilötiedot opiskeluoikeutta luotaessa" (https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=71953716#KOSKI-palveluuntallennettavattiedotjatiedonsiirto/tietojenmanuaalinentallentaminen-henkilotiedot) ja sieltä tarkemmin osiot "Oppijalla ei ole suomalaista henkilötunnusta", "Oppija saa suomalaisen henkilötunnuksen sen jälkeen, kun hänelle on jo luotu opiskeluoikeus / opiskeluoikeuksia KOSKI-palveluun henkilötunnuksettomana", "Henkilötunnuksettoman oppijan tietojen muokkaaminen" ja "Huomataan, että oppijalla on duplikaattihenkilö tai -henkilöitä, joille kaikille on siirretty/tallennettu suorituksia".

Kysymys: Miten voi valvoa, että kaikki tiedot tulevat läpi niin kuin pitääkin, kun ei voi kaikkia suorituksia käydä yksitellen läpi ja tarkistaa? (useampi vastaava kysymys)
Vastaus: Pyritään saamaan KOSKI-palveluun joitain mekanismeja, joilla voi näitä valvoa (esim. tarkastusraportteja). Kun tulee vastaan tilanteita, joissa jokin tieto ei ole siirtynyt odotetulla tavalla KOSKI-palveluun, kannattaa ensin tarkistaa, että kyseessä on varmasti tieto, joka siirretään KOSKI-palveluun. Jos näin on, eikä tieto siirro halutulla tavalla koskeen, kannattaa sen jälkeen ottaa yhteyttä opintohallintojärjestelmätoimittajan asiakastukeen ja tarvittaessa myös KOSKI-asiakaspalveluun (koski(at)opintopolku.fi).

Kysymys: Lukion kursseihin liittyen hieman sekavaa tietoa saatu. Mikä koodi talletetaan paikallisiin soveltaviin oppiaineisiin/kursseihin. Kaikkiin SPO? Vai ei mitään?
Vastaus: Paikallisissa oppiaineissa ja kursseissa voi käyttää koulutuksen järjestäjän omia koodeja.

Kysymys: Eilen tehty KOSKI-rajapintatunnus tiedonsiirron yrityksessä tuottaa virheilmoituksen Yhteysvirhe 401 Unauthorized

[{"key":"unauthorized.loginFail","message":"Sisäänkirjautuminen käyttäjätunnuksella xxx epäonnistui."}]

Tunnus ja salasana on Primukseen kirjattu oikein ja testattu n. tunti-pari luomisen jälkeen, ilmeisesti tunnuksen luomisessa joku asia on mennyt pieleen. Onko jossain ohjeistusta tämän rajapintatunnuksen luomiseen opintopolussa?
Vastaus: Ohjeet KOSKI-palveluun liittyvään tunnusten ja käyttäjäroolien hallintaan löytyy tuolta sivulta KOSKI-palveluun liittyvä käyttäjähallinta. Jos palvelukäyttäjätunnuksella kirjautuminen tiedonsiirrossa ei onnistu, kannattaa ensin tarkistaa, että tunnus ja salasana ovat oikein, ja sen jälkeen kokeilla, onnistuuko tunnuksilla kirjautuminen Opintopolun virkailijasovellukseen ja sieltä edelleen navigointi KOSKI-käyttöliittymään.

Kysymys: Kun opiskelija opiskelee kaksoistutkintoa (yo+ammatillinen), pitääkö lukiosuoritus siirtää opiskeluoikeuksien linkityksellä vai viedäänkö me lukiokurssit paikallisina tutkinnon osina?
Vastaus: Kaksoistutkinnoissa ammatillinen tutkinto ja lukion oppiaineiden suoritukset tuodaan omissa opiskeluoikeuksissaan, joita ei linkitetä. Niiden lukio-opintojen, jotka tunnustetaan osaksi ammatillista tutkintoa, tulee näkyä tunnustettuina opintoina niissä tutkinnon osissa, joihin osaamista hyväksiluetaan. Nämä tutkinnon osat voivat olla joko opsiin kuuluvia tai paikallisia riippuen siitä, mihin tutkinnon osiin lukiokurssisuorituksia tunnustetaan. Näissä tunnustamistiedoissa pitää muistaa aina mainita, että ne kuuluvat tunnustamisesta huolimatta rahoituksen piiriin. Tarkemmat ohjeet kaksoistutkintojen siirtämisestä KOSKI-palveluun löytyvät usein kysyttyjen kysymysten kohdasta "Miten kaksois- ja kolmoistutkinnot tuodaan KOSKI-palveluun?".

Kysymys: Kun oppisopimusopiskelijan tiedot siirretään oppisopimustoimistosta, tuleeko niitä täydentää vielä tietopuolisen koulutuksen järjestäjän puolelta (esim. suoritustietojen osalta)?
Vastaus: Kyllä pitää. Oppisopimustoimisto luo ns. päätason opiskeluoikeuden, johon ei tule suoritustietoja ollenkaan, ja tietopuolisen koulutuksen järjestäjä luo oman opiskeluoikeuden suoritustietojen tallentamiseen. Tietopuolisen koulutuksen järjestäjän on linkitettävä luomansa opiskeluoikeus oppisopimustoimiston luomaan päätason opiskeluoikeuteen "sisältyy opiskeluoikeuteen"-toiminnallisuuden avulla. Ohje opiskeluoikeuksien linkityksen käyttöön löytyy usein kysyttyjen kysymysten kohdasta "Milloin ja miten käytetään linkitystä eri organisaatioissa olevien opintosuoritusten välillä KOSKI-palvelussa?". Tekninen ohjeistus kannattaa pyytää myös omalta opintohallintojärjestelmätoimittajalta.

Kysymys: Toimiiko aikuisten perusopetuksen tiedonsiirto?
Vastaus: KOSKI on valmis vastaanottamaan aikuisten perusopetuksen tiedonsiirtoja. Kannattaa olla yhteydessä omaan opintohallintojärjestelmätoimittajaan ja tiedustella, milloin siirtoa on mahdollista testata opintohallintojärjestelmästä.

Kysymys: Saadaanko perusopetuksen tiedonsiirrot kuntoon ajoissa yhteishakua varten (eli 16.2. mennessä).
Vastaus: KOSKI-palvelu on valmis vastaanottamaan tarvittavat tiedot. Jos opintohallintojärjestelmäintegraation tai tietojen kirjauksen vuoksi tuo päivämäärä tulee liian aikaisin, voi käyttää vanhaa tiedonsiirtomenetelmää suoraan Opintopolun suoritusrekisteriin. HUOM! Vanhaa tiedonsiirtoa ei tarvitse tehdä, jos tiedot siirretään KOSKI-palveluun.

Kysymys: Onko tietoa siitä, mistä uusien tutkintojen perustekoodit löytyvät? Esim. vanhan Telman ja uuden Telman perustekoodi on ilmeisesti sama ja se vaikuttaa siihen, miten koulutuksen osia voidaan hakea ePerusteista Primukseen. Nyt uusia koulutuksia osia ei löydy ePerusteista ollenkaan (eli Primuksen tiedonsiirto ei löydä uusia koulutuksen osia).
Vastaus: Perusteethan erottaa tosistaan perusteprojektin id:n perusteella. Esim. vanha TELMA löytyy tuolla id:llä https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/kooste/1376251 ja uusi tuolla https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/kooste/2910073. Perusteita tulee hakea ePerusteista tuolla perusteprojektin id:llä.

Kysymys: Onko jo tullut KOSKI-koodia arvosanalle osallistunut?
Vastaus: Kyllä. KOSKI-koodina "osallistunut"-arvosanalle on "O".

Kysymys: 2.2.2018 tehdyt testisiirrot eivät mene läpi, vaan tulee pitkä virhelistaus.
Vastaus: Johtuu Opintopolun käyttökatkosta.

Kysymys: Tarvitseeko KOSKI-palveluun siirtää tieto opiskelijan aikaisemmasta koulutuksesta (liittyy rahoitukseen)?
Vastaus: Ei tarvitse. Rahoitus pystyy jatkossa katsomaan tiedon KOSKI-palvelusta opiskelijan muista suorituksista.

Kysymys: Opiskeluoikeustiedon alkupäivämäärästä perusopetuksessa: voiko olla lukuvuoden aloitus 1.8. vuosittain vai pitääkö tarkka aloituspäivämäärä, kuten 9.8.2017 tänä vuonna?
Vastaus: Voi olla perusopetuksessa lukuvuoden aloituspäivä (1.8.) vakiona niille oppijoille, jotka eivät ole opiskeluoikeuttaan aloittaneet kesken lukuvuoden.

Kysymys: Mitä tapahtuu, jos kaikkien tietoja ei ehdi siirtämään ennen helmikuun loppua?
Vastaus: Tästä pyydetään ilmoittamaan Opetushallitukseen KOSKI-tiimille ja arvioimaan, milloin siirrot saataisiin pohjadatan osalta tehtyä.

KOSKI-klinikka 26.1.2018

Kysymys: Todistukset-kenttään kirjataan todistuslaji ja sen kenttäpariin Todistusten päiväykset-kirjataan päivämäärä, jolle todistus kirjataan. Tämä aiheuttaa virheilmoituksen:

Yhteysvirhe 400 Bad Request

[{"key":"badRequest.validation.date.suorituksenVahvistusEnnenSuorituksenOsanVahvistusta","message":"osasuoritus.vahvistus.päivä (2018-01-11) oltava sama tai aiempi kuin suoritus.vahvistus.päivä(2017-12-20)"}]

Opiskelija on siis suorittanut näytön tämän vuoden puolella (jatkaa siis näyttöjen tekemistä, vaikka valmistava koulutus onkin jo loppunut). Pitääkö Todistusten päiväykset-kentästä poistaa pvm sen jälkeen, kun todistus on tulostettu?
Vastaus: Näyttötutkintoon valmistava koulutus tuodaan erillisenä päätason suorituksena yhdessä näyttötutkintona suoritetun ammatillisen tutkinnon kanssa saman tai oman erillisen opiskeluoikeuden alle. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suorituksiin ei merkitä näyttöjen suorituksia, vaan ne tulevat varsinaisen tutkinnon suorituksen alle. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen osasuorituksia ei tarvitse vahvistaa.

Kysymys: Voiko tutkinnon osan suorituksia/tutkinto valmistua tutkintokoulutuksen päättymisen jälkeen? Tähän saakka valmistava koulutus päättynyt yleensä aiemmin kuin todistus ollut valmis.
Vastaus: KOSKI-tietomalli ei tätä salli. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen liittyen katso myös ylempi kysymys ja vastaus.

Kysymys: Koska merkitään valmistumispäivä (näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa)? Meneekö oikein, jos valmistumispäivä = tutkintotodistuksen päiväys, kun käytössä ei ole kenttää ”näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen päättymispäivä”.
Vastaus: Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa päättymispäivän tulisi olla se, joka osallistumistodistukselle merkitään koulutuksen päättymisajankohdaksi. Tieto tulee välittää päätason suorituksen kentässä päättymispäivä: https://extra.koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-2-6. Syöttökäyttöliittymässä kenttä löytyy muokkaustilassa suorituksen perustiedoista. Ks. tarkemmin KOSKI-UKK kohta "Miten merkitään näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen päättymispäivä?"

Kysymys: Mitkä rahoitukseen vaikuttavat tiedot otetaan Koskesta jo tämän vuoden ajalta?
Vastaus: Ohjeistus rahoituksen tietojen osalta löytyy tiedonsiirto-/tallennusohjeen kohdasta "5. Rahoituksen tiedot koulutusmuodoittain". Tiedot tulee viedä KOSKI-palveluun kaikkien opiskeluoikeuksien osalta.

Kysymys: Onko niin, että palvelukäyttäjärooli määritellään oppilashallintojärjestelmässä, ja sitä ei tarvitse millään muotoa määrittää Opintopolun puolella? Oliko ohje palvelukäyttäjän roolin lisäämiseen missä?
Vastaus: Koulutuksen järjestäjä hoitaa KOSKI-palveluun liittyvän käyttäjähallinnan ja tunnusten hallinnan itse Opintopolussa. Ohjeet KOSKI-palveluun liittyvään käyttäjähallintaan ja tunnusten hallintaan:  KOSKI-palveluun liittyvä käyttäjähallinta.

Kysymys: Pitääkö käyttäytymisen ja opinto-ohjauksen arvosanat siirtää Koskeen?
Vastaus: Käyttäytymisen arviointi (jos annetaan) siirretään vuosiluokkasuorituksissa omassa rakenteessaan: https://extra.koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-9-10-0-1-9. Opinto-ohjaus siirretään yhteisenä (valtakunnallisena) oppiaineena muiden valtakunnallisten aineiden tapaan.

Kysymys: Mikä koodiarvo talletetaan perusopetuksessa arvosanalle O (=osallistunut)?
Vastaus: O-arvosanan tallennus KOSKI-palveluun perusopetuksen suorituksissa ei ole vielä mahdollista, mutta lisätään välittömästi koodistoon, jotta O-arvosanan voi siirtää.

Kysymys: Valma ja Telma koulutusten uudet perusteet ovat astuneet voimaan 1.1.2018. Missä vaiheessa koulutuksen tiedot voidaan päivittää opiskelijan tietoihin? Tuleeko näistä siis mahdollisesti virheilmoituksia?
Vastaus: Uusien perusteiden mukaisia VALMA- ja TELMA-opiskeluoikeuksia ja -suorituksia voi alkaa siirtää ja päivittää saman tien.

Kysymys: Siirtyykö alakoulusta arvosanat / sanalliset arviot koskeen?
Vastaus: Kyllä siirretään.

Kysymys: Millä tasolla esim. vapaasti valittaviin tutkinnon osiin pitää pistää kuvaus osaamisesta, jos osaamista on tunnustettu tutkinnon perusteista, jotka eivät ole enää voimassa? Eli sellaisiin tutkinnon osiin, joihin ei voida laittaa viittausta ePerusteisiin ja joka siksi pitää merkitä paikalliseksi. Tai jos osaamista on tunnustettu vaikka työkokemuksesta. Voidaanko kuvaus kirjoittaa hyvin suppeasti?
Vastaus: Kyllä voidaan. Kun rakenteista tietoa osaamisen tunnustamisesta ei voi tuottaa, riittää lyhyt ja ytimekäs kuvaus siitä, millä perusteella osaamista on tunnustettu.

Kysymys: Ilmeisesti ammattitaitovaatimukset/osaamistavoitteet kooditetaan tulevaisuudessa. Tullaanko niistä siirtämään esim. suoritustietoja Koskeen?
Vastaus: Tämä tulee mietittäväksi aikaisintaan KOSKI-palvelun seuraavassa vaiheessa.

Kysymys: Esim. vapaasti valittavan tutkinnon osan osaamispisteet kerryttävät kokonaislaajuutta tilanteessa, jossa tutkinnon osa on arvioitu "kesken" (arviointia ei ole määritetty hylätyksi eikä se siirry Koskeen). Eli jollain opiskelijalla saattaa näkyä, että vapaasti valittavia tutkinnon osia on 10 osp, vaikka yksikään ei ole hyväksytysti arvioitu. Pitäisikö ”kesken” arviot merkitä hylätyiksi, jotta niiden osaamispisteet eivät näkyisi Koskessa esim. vapaasti valittavien laajuudessa?
Vastaus: Korjataan osaamispisteiden summausta niin, että "kesken"-tilaisia tutkinnon osia ei oteta mukaan summaukseen, vaikka niille olisi jo määritelty laajuus.

Kysymys: Pitääkö VALMA-opiskelijoilla näkyä valmiiksi merkityllä kesken-tilaisiksi jääneet koulutuksen osat, jos niissä on jonkin verran osaamispisteitä, vaikka tutkinnon osaa ei olisikaan kokonaisuudessaan saatu valmiiksi?
Vastaus: Valmentavan koulutuksen osat voivat vaihdella opiskelijalla pistemääriltään, ja kaikkia ei opiskelijan ole välttämätöntä edes suorittaa, kun kyse on valinnaisista osista. Eli tutkinnon osan voidaan merkitä valmiiksi eri pistemäärillä, jollakin voi olla 2 osp, jollakin 20 osp (riippuen miten perusteissa määritelty maksimipistemäärä kunkin koulutuksen osan kohdalla).

Kysymys: Liitimme tekemäämme palvelukäyttäjärooliin kaikki oppilaitoksemme, mutta pitikö kuitenkin tehdä kaikille oppilaitoksille oma palvelukäyttäjärooli?
Vastaus: Palvelukäyttäjäroolin voi antaa vain yhdelle organisaatiolle. Jos tunnukseen on liitetty useampi organisaatio, tiedonsiirto epäonnistuu. Palvelukäyttäjäroolin kyllä voi antaa joko koulutustoimija- tai oppilaitostasolle. Ks. tarkemmin KOSKI-palveluun liittyvä käyttäjähallinta, kohta "2a) KOSKI-palvelukäyttäjä".

Kysymys: Minkä verran tietoja on jo siirretty tuotantokantaan?
Vastaus: Tunnuslukuja voi seurata KOSKI-pulssi-sivustolta: https://koski.opintopolku.fi/koski/pulssi

KOSKI-klinikka 19.1.2018

Kysymys: Mitkä ovat näyttöjen osalta pakolliset kentät varsinkin jatkavien osalta?
Vastaus: Kuvaus, suorituspaikka (tyyppi ja nimi), arvosana, arviointipäivä, arvioinnista päättäneet, arviointikeskusteluun osallistuneet.

Kysymys: Jos on liitetty tutkinnon osa toisesta tutkinnosta, ei välttämättä tiedetä näytön arviointipäivää. Miten näissä tilanteissa toimitaan?
Vastaus: Jos tietoa on mahdotonta saada, voidaan merkitä tässä näytön arviointipäiväksi se päivämäärä, kun tutkinnon osa liitetään tutkintoon?

Kysymys: Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa (eli suoritustapana näyttötutkinto) ei välttämättä ole oppilaitoksessa tallennettu tietoa arvioinnista päättäneistä ja arviointikeskusteluun osallistuneista. Mitä näissä tapauksissa tehdään?
Vastaus: Jätetään arviointikeskusteluun osallistuneet ja arvioinnista päättäneet optionaalisiksi tiedoiksi arviointi-rakenteessa, kun koko tutkinnon suoritustapa on näyttötutkinto. Pitää vielä tarkistaa ammatillisen koulutuksen yksiköstä, voidaanko näin tehdä.

Kysymys: Tarvitseeko KOSKI-palveluun välittää tietoa siitä, haluaako opiskelija näyttötodistuksen?
Vastaus: Ei tarvitse.

Kysymys: Opiskelijan tutkinto pysyy samana, osaamisala vaihtuu kesken opintojen. esim. autoalan pt:ssä ihan erilaiset tutkinnon osat pakollisissa tutkinnon osissa (eli suoritettavat tutkinnon osat muuttuvat). Onko kyseessä uusi opiskeluoikeus?
Vastaus: Ei ole. Osaamisala on nykyään KOSKI-palvelussa jaksotieto, eli osaamisalan vaihto välitetään uutena osaamisalajaksona (ks. tarkemmin https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-3).

Kysymys: Onko tilapäiselle keskeytykselle joku minimiaika, joka ilmoitetaan Koskeen?
Vastaus: Ei ole.

Kysymys: Lukiomme on mukana kokeilutuntijaossa, onko näiden opiskelijoiden tietojen ilmoittamiselle erillisiä ohjeita? Vaikka opsiin määriteltiin jokaiselle oppiaineelle laskemisehto, pakolliset kurssit suoritettu, niin näille tulee virheilmoitukset, jos jokin kurssi on jäänyt kesken, vaikka reaaliaineissa ei heillä ole pakollisia kursseja.
Vastaus: Näissä tapauksissa on yleensä kyse siitä, että KOSKI-palveluun on välitetty valmiiksi merkitylle oppiaineelle (eli oppiaineelle, jolla arvosana) keskeneräisiä kursseja. Korjaus pitää tehdä lähdejärjestelmässä niin, että keskeneräisiä kurssisuorituksia ei lähetetä KOSKI-tiedonsiirrossa.

KOSKI-klinikka 12.1.2018

Kysymys: Yksikkö vaihtuu, koulutuksen järjestäjä pysyy samana eli oppilaitoksen sisällä vaihdetaan toimipistettä. Tehdäänkö uusi opiskeluoikeus, jos tutkinto pysyy samana?
Vastaus: Ei tarvitse tehdä uutta opiskeluoikeutta.

Kysymys: Puutarhatalouden perustutkinnossa voi tehdä kaksi tutkinnon osaa useampaan kertaan (Kasviryhmän tuottaminen ja Erityisviheralueiden ylläpitäminen). Näistä tulee nyt tiedonsiirtovirhe siitä, että tutkinnon osa on suorituksissa useampaan kertaan. Tuleeko tähän korjaus?
Vastaus: Tulee. Sama tutkinnon osa sallitaan saman ryhmän (jos kyseessä valinnaiset tutkinnon osat) sisällä jatkossa.

Kysymys: Uudella rahoitusmallilla rahoitetaan myös "tutkintotavoitteista työvoimakoulutusta sekä osaa ei-tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta". Siirretäänkö Koskeen myös tämä "ei tutkintotavoitteinen" joukko?
Vastaus: Ei siirretä ainakaan tässä ensimmäisessä vaiheessa.

Kysymys: Työssäoppimisen osp-määrät ovat olleet tähän mennessä pakollisia. Miten näiden kanssa toimitaan jatkossa?
Vastaus: Ammatillisen perustutkinnon osalta riippumatta siitä, mitä tutkinnon perustetta noudatetaan, kesken oleva oppisopimuskoulutus tai työssäoppimisjakso järjestetään loppuun vanhojen säännösten mukaisesti. Vuonna 2017 alkaneelle, ja vuodelle 2018 jatkuneelle työssäoppimisjaksolle annataan normaalisti osaamispisteet. Vuodesta 2018 eteenpäin käytetään koulutussopimusta riippumatta siitä, tutkinnon perustetta noudatetaan. Koulutussopimukselle ei välitetä osaamispisteitä.

Kysymys: Onko tietoa uuden KOSKI-palveluun liittyvän hallituksen esityksen aikataulusta tai sisällöstä?
Vastaus: Ei ole vielä tietoa.

Kysymys: Tullaanko ammattitaitovaatimukset/osaamistavoitteet koodittamaan? Jos tullaan, mikä on aikataulu? Sillä on suuri vaikutus siihen, millaisia ops-puita rakennamme uusille voimaan tuleville tutkinnoille.
Vastaus: On näillä näkymin vuoden 2018 aikana

Kysymys: Tilastokeskus haluaa opiskelijasta kaksi eri riviä, jos hän on suorittanut tutkinnon osan toisesta tutkinnosta. Jos opiskelijalle on täytetty tutkinto2, osaamisala2 ja tutkintonimike2 -kentät, tulee koskesta virheilmoitus. Miten tämän asian kanssa tulisi toimia?
Vastaus: KOSKI-siirrossa ei tarvitse eikä saa olla tuota toista osaamisalaa ja tutkintonimikettä, vaan vain viite siihen toiseen tutkintoon, johon tutkinnon osa kuuluu. Jos Tilastokeskukselle tehtävä tietojen siirto edellyttää erilaisia kirjauskäytäntöjä kuin KOSKI-siirto, kannattaa tehdä Tilastokeskuksen edellyttämät siirrot ennen kuin käynnistää tuotantosiirrot KOSKI-palveluun. KOSKI-palvelun myötä päästään toivottavasti jollain aikataululla eroon erillisistä tiedonsiirroista Tilastokeskukselle. Jos näitä pitää tehdä vielä jatkossa, pitää miettiä, miten erillisiä kirjauskäytäntöjä voisi vähentää/poistaa kokonaan.

Kysymys: Yritimme eilen siirtää 9.lk henkilötietoja opintopolkuun kuten ennenkin, mutta systeemi sanoi "not authoricized". Siirtolupatiedot on kunnossa. Eikös siirto pitäisi tuota kautta tehdä, vai onko meillä väärä ajatus mitä tehdä...?
Vastaus: Jos saatte KOSKI-siirrot tehtyä ennen 16.2., niin "vanhaa" perustietojen siirtoa ei tarvitse tehdä. Vanha menetelmä on kuitenkin varalta käytössä. Siihen liittyvissä ongelmissa olkaa yhteydessä palveluosoitteeseen virkailija(at)opintopolku.fi.

Kysymys: Tuleeko osa-aikaisuus% näkyviin Koskeen?
Vastaus: Kyllä. Osa-aikaisuus välitetään ammatillisissa opinnoissa opiskeluoikeuden lisätiedoissa, joissa voi välittää useita osa-aikaisuusjaksoja. Ks. tarkemmin ohjeen KOSKI-palveluun tallennettavat tiedot ja tiedonsiirto / tietojen manuaalinen tallentaminen osio "5. Rahoituksen tiedot koulutusmuodoittain" ja sieltä tarkemmin kohta "Ammatillinen koulutus" -> "Opiskeluvuositiedot".

mistä osoitteesta tämän Vipusen raportin löytää?