KOSKI-klinikat

Koski-klinikka 14.5.2021 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Millä tavalla opinto-ohjaus pitää näkyä Koskessa?
Vastaus: Opinto-ohjaus voi olla KOSKI-palvelun päättotodistus-välilehdellä joko oppiaineena arvosanalla S (Hyväksytty) tai kohdassa "todistuksella näkyvät lisätiedot" mainintana siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista. Vuosiluokkatodistuksille ei merkitä opinto-ohjausta eli sitä ei siirretä vuosiluokille ollenkaan. Lähtökohtaisesti jos oppiaineen oppilaanohjaus estetään kokonaan KOSKI-siirroista niin päättötodistuksella tieto on lisätiedoissa. 

Kysymys: Mikä on tilanne lyhyiden 1 vvt valinnaisista koostuvien päättötodistuksille siirrettävien kokonaisuuksien kanssa? Eli päättötodistukselle muodostuva kokonaisuus voi olla esim. yhteensä 2 vvt musiikin lyhyttä valinnaista, joka koostuu vaikkapa 8. luokan 1 vvt bändikurssista ja 9. luokan 1 vvt kitaransoittokurssista ja arviointi näissä on Hyväksytty. Voidaanko siirtää 2 vvt kokonaisuus ilman numeroa?
Vastaus: Bändikurssi ja kitaransoitto tulee omina valinnaisinaan, joissa lukee kurssin kuvaus. Molemmat valinnaiset ovat laajuudeltaan 1 vvt sanallisella arvioinnilla.

Kysymys: Oppilas tulee meille 9. luokan alussa. Hänellä on edellisessä koulussa ollut 8. luokalla valinnaisaineena saksa, jota meillä ei ole. Pitääkö laittaa päättötodistukseen?
Vastaus: Perusopetuksen arviointiluku 10.2.2020: Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen joko omassa koulussaan tai koulun vaihdon yhteydessä, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet. Kesken jäänyt valinnaisaine arvioidaan numeroin, mikäli oppilas on ehtinyt suorittaa kyseisestä aineesta vähintään kahden vuosiviikkotunnin laajuisen osuuden. Mikäli osuus on alle kaksi vuosiviikkotuntia, kesken jääneen valinnaisaineen kohdalle tulee merkintä ”osallistunut”. Kesken jääneestä valinnaisesta aineesta merkitään todistukseen myös oppilaan suorittama tuntimäärä. Uudesta valinnaisesta aineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai sanallinen arvio ”hyväksytty” suoritetusta vuosiviikkotuntimäärästä riippuen.

KOSKI-klinikka 7.5.2021 (Ammatillinen koulutus)

Tiedotettavaa:

Ohjeet siitä, miten ensi syksynä käyttöön otettavat uudet opiskeluoikeuden lisätiedot ”koulutuksen maksuttomuus” ja ”oikeutta maksuttomuuteen on pidennetty” on julkaistu KOSKI-palvelun wikisivuilla. https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=190612575

Kysymys: Miten tulisi toimia, jos opiskelijalla on yto-osa-alueessa kahta eri vierasta kieltä (tunnustamisen kautta)? Perusteissa on osa-alue nimeltä "Viestintä ja vuorovaikutus vieraalla kielellä", mutta Koski vaatii osa-alueeseen merkinnän kielestä - ja niitä olisi siis tässä tapauksessa kaksi. Voiko osa-alueen siirtää 2 kertaan? 
Vastaus: Osa-alueita voidaan siirtää samalla osa-alueen koodilla useampaan kertaan, tässä erottimena selkeästi kieli. Molemmille kielille tulee tehdä oma erillinen osa-alueensa.

Kysymys: Voiko vieraita valinnaisia kieliä olla kaksi?
Vastaus: Henkilökohtaistamisessa voidaan sopia useammasta vieraasta kielestä sen mukaan, kuinka paljon valinnaisia osa-alueita yhteiseen tutkinnon osaan on mahdollista valita.

Kysymys: Aiemmissa KOSKI-ohjeissa oli ohjeita, että mikäli VALMA tai TELMA opiskelija suorittaa YTOjen osa-alueita osana (vain osa-alueita) koulutusta, niin uutta opiskeluoikeutta ei tällöin tarvittu. Onko nyt tullut uusi "linjaus"/muutos todistusmääräyksen takia, että uusi opiskeluoikeus tarvitaan esim. 1ospin osa-alueen suorituksesta, joka erilliselle uudelle opiskeluoikeudelle (osatutkintotavoitteinen) ja tunnustaminen koulutuksen opinto-oikeudelle.
Vastaus: Ohje muuttui todistusmääräyksen myötä. Osa-alueet tulee sito tutkintoon, jonka takia niitä varten pitää luoda erillinen opiskeluoikeus. Jos opiskelija suorittaa lisäksi ammatillisia tutkinnon osia yto:n osa-alue voidaan laittaa samalle ylimääräiselle opiskeluoikeudelle, jolla ammatillinen tutkinnon osa on.

Kysymys: Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto Tutkinnon osa toisesta perustutkinnosta…
Tutkintoon voi sisällyttää ammatillisen tutkinnon osan tai osia ammatillisesta perustutkinnosta, toisesta ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta vähintään 10 osaamispisteen laajuisesti. Voiko tutkinnon osa toisesta tutkinnosta olla esim. Asiakaspalvelu 10 osp ja Talous- ja tietohallinto 10 osp
Vastaus: Tutkinto- ja perustekohtaiset kysymykset pyydetään ohjaamaan palveluosoitteeseen ammatillinenkoulutus@oph.fi.

Kysymys: Tutkintonimikettä luonnonvaratuottaja ja luonto-ohjaaja (luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, luontoalan osaamisala) kahdella eri opiskeluoikeudella. Annetaanko tästä tutkintotodistus ja todistus suoritetusta tutkinnon osasta? Näkyykö myös todistuksessa suoritetusta tutkinnosta tutkintonimike? Näkyykö Koskessa molemmissa opiskeluoikeuksissa oma tutkintonimikkeensä?
Vastaus: Riippuu tutkinnon perusteesta voiko molemmat tutkintonimikkeet suorittaa niin että tutkintonimikkeisiin vaadittavat osaamispisteet mahtuvat tutkinnon laajuuden (perustutkinnossa 180 ops) sisälle. Jos mahtuu, voi tutkintotodistuksella (ja KOSKI-palvelussa tutkintotavoitteisella opiskeluoikeudella) olla kaksi tutkintonimikettä. Jos toisen tutkintonimikkeen edellyttämiä opintoja ei voi suorittaa yhden tutkinnon laajuuden (perustutkinnossa 180 osp) sisällä, annetaan lisäksi todistus tutkinnon osista, joissa on ko. tutkintonimikkeeseen edellytetyt tutkinnon osat ja toinen tutkintonimike. Tällöin KOSKI-palveluun ylimääräinen opiskeluoikeus, johon tulee osatutkintotodistuksella näkyvät tiedot – eli tutkintotavoitteisella todistuksella toinen tutkintonimike ja osatutkintotavoitteisella toinen tutkintonimike.

Kysymys: Voiko toisen osaamisalan tutkinnon osan todistukseen tehdä tunnustamista? 
Vastaus: Kysymys pyydetään toimittamaan osoitteeseen ammatillinenkoulutus@oph.fi esimerkkitapauksineen.

Kysymys: Joskus on annettu ohje, että samaan koko tutkinnon todistukseen voi laittaa kaksi nimikettä, jos osaamisala ei muutu ja jos tutkinnon rakenne sallii.
Vastaus: Voi laittaa samaan tutkintotodistukseen, jos molemmat tutkintonimikkeet voi suorittaa sen tutkinnon laajuuden sisällä tehdyillä valinnoilla. Samoin KOSKI-palvelussa silloin tutkintonimikkeet yhdelle opiskeluoikeudelle.

Kysymys: Viime tiistain todistuswebinaarissa mainittiin, että yhteiset tutkinnon osat voivat olla yli 35 osp pt-opiskelijalla. Kertaisitteko vielä, että missä tapauksissa ytot voivat ylittää tuon 35 osp.
Vastaus: Jos opiskelija on suorittanut yhteisiä tutkinnon osien osa-alueita niin, että ylimeneviä osaamispisteitä ei voida vähentää mistään kokonaisesta valinnaisesta osa-alueesta, esim. YTO:jen yhteissumma on 36 osp mutta pienin valinnainen osa-alue on 2 osp (34 + 2osp). 2osp osa-aluetta ei voi siirtää, koska YTO:jen tavoite jää toteutumatta.  Tutkintotodistukselle merkitään tutkinnon osittain yhteisten tutkinnon osien varsinaiset laajuudet, YTO:jen yhteislaajuudeksi kuitenkin merkitään 35 osp. KOSKI-palvelussa taas näytetään YTO:jen varsinaiset laajuudet ja niistä KOSKI-palvelun laskema YTO:jen yhteislaajuudet eli sama yhteislaajuus joka on tulosta YTO:jen yhteenlasketusta summasta. Koulutuksenjärjestäjän ei kuitenkaan tarvitse tästä tutkintotodistuksen/KOSKI-palvelun välisestä erosta välittää, sillä tässä tapauksessa KOSKI laskee YTO:jen yhteislaajuuden, eikä sitä siirretä opintohallintojärjestelmästä. Opintohallintojärjestelmässä YTO:jen yhteislaajuudeksi voi siis olla merkitty todistukselle tuleva 35osp, kunhan varsinaisilla yhteisillä tutkinnon osilla on niiden tosiasialliset suoritetut laajuudet. Kyse on vain geneerisestä merkinnästä että YTO:jen yhteislaajuus on aina 35osp.

Kysmys: Yto ylityksestä vielä. Mutta entä ylitys 2 osp, mutta jos osa-alueena löytyy myös 2 ospin laajuinen valinnainen, jonka siirtämällä uudelle opinto-oikeudelle, saadaankin vain tasan 35 ospia. Onko näin myös ok?
Vastaus: Näin pitää toimia, jos löytyy valinnainen osa-alue, joka ylittää 35 osp kokonaisuudessaan.

Kysymys: Miten tämä ytojen 34+2 osp koskeen viedään? Ettei tule herjaa että osa alueiden summa on suurempi kuin tutkinnon osan osp määrä? Sama tieto menee primuksesta koskeen ja opintokortille.
Vastaus: KOSKI validoi opintohallintojärjestelmistä siirrettävistä tiedoista seuraavat: Arvioidun tutkinnon osan laajuus tulee olla sama kuin sen alle siirrettyjen osa-alueiden yhteislaajuus + arvioidun tutkinnon osan alta tulee aina löytyä myös osa-alueita. Yhteisten tutkinnon osien yhteislaajuuden summaa ei siirretä opintohallintojärjestelmistä eikä sitä muulla tavoin validoida (siihen liittyneet validaatiot purettiin viime kevään amk-valintojen takia eikä niitä ole laitettu takaisin päälle). Eli Yhteisten tutkinnon osien yhteislaajuus näkyy KOSKI-palvelussa tosiasiallisena laajuutena. Opintohallintojärjestelmässä yhteislaajuuden voi muuttaa vapaasti muotoon 35 osp.

Kysymys: Kysymys todistuksiin liittyen: Todistusten allekirjoittajia vain yksi ja liitteeksi annettavaa opintosuoritusotetta ei allekirjoiteta?
Vastaus:  Vain todistuksiin liittyvät kysymykset pyydetään kysymään joko todistuswebinaareissa tai ohjaamaan ammatillinenkoulutus@oph.fi

Kysymys: Opiskelija on suorittanut yton osa-alueen ja arviointi hänelle on annettu rinnakkaiselle opiskeluoikeudelle. Opiskelijan tavoite on rinnakkaisella opiskeluoikeudella tutkinnon osaa pienemmät kokonaisuudet. Opiskeluoikeuden tavoite siirtyy Koskeen Tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuva suoritus, mutta suoritustieto yton osa-alueesta ei siirry. Missä vika?
Vastaus: Ensimmäisenä yhteys järjestelmätoimittajaan, jos ei tule virheilmoitusta KOSKI-tiimi ei voi tutkia asiaa koska opintohallintojärjestelmä ei lähetä ko. osasuoritusta. Järjestelmätoimittaja neuvoo mitä omassa järjestelmässä tulisi tarkistaa jotta osasuoritukset siirtyvät.

Kysymys: OPS-perusteisilla voidaan käyttää vapaasti valittavissa tutkinnon osissa tutkinnon osan lisätietoa: Muutos arviointiasteikossa. Mitä viitettä käytetään reformin mukaisissa, joissa esim. at-tutkintoon sisällytetään tutkinnon osa pt-stä? Tarvitseeko muunnetusta arvosanasta kirjata aina viite?
Vastaus: Arvosanan muuntamista ei merkitä osaamisen tunnustamisen viitetietoihin. (1-3>1-5 tai 1-3/1-5>hyväksytty)

Kysymys: Opiskelijalle tunnustetaan ammattitutkintoon tutkinnon osa perustutkinnosta (tutkinnon rakenne sallii sen). Perustutkinnon tutkinnon osa on suoritettu 0-3 asteikolla. Millä asteikolla tunnustaminen tulee kirjata?
Vastaus: Hyväksytty.

Kysymys: Otetaanko tutkinnon osan pakollisuus e-perusteista vai opintohallintojärjestelmästä?
Vastaus: Opintohallintojärjestelmä siirtää.

Kysymys: Voisiko eperusteisiin laittaa tutkinnon osiin tai osa-alueisiin osaamisen tunnustamisia, mukauttamisia ja poikkeamisia koskevat todistusviitteet? Siten ne olisivat mallina kaikille koulutuksen järjestäjille ja aina silloin kun määräykset muuttuisivat, ne voitaisiin päivittää sinne?
Vastaus: Tällä hetkellä ohjeet ovat todistusmääräyksessä ja todistusohjeesta: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/todistukset-0

Kysymys: Miksi todistuksia ei enää leimata? Saako laittaa leiman?
Vastaus: Opetushallituksen todistusmääräyksen (OPH-2147-2020) mukaan leimaa ei merkitä annettaviin todistuksiin. Puhtaasti todistuksiin liittyvät kysymykset pyydetään kysymään todistuswebinaareissa tai osoitteesta ammatillinenkoulutus(at)oph.fi

Kysymys: Pitääkö at tai eat tutkinnon liitteenä antaa opintosuoriteote?
Vastaus: Perustutkinnon mukana annettavasta liitteestä määrätään asetustasolla (Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta 637/2017). At ja eat tutkintojen osalta asetuksessa ei ole mainintaa. On suositeltavaa antaa opintosuoriteote. Puhtaasti todistuksiin liittyvät kysymykset pyydetään kysymään todistuswebinaareissa tai osoitteesta ammatillinenkoulutus(at)oph.fi

Kysymys: Osin eHOKSiin liittyvä kysymys: jos/kun tehdään uusi erillinen rinnakkainen opiskeluoikeus ja ei luoda uutta HOKSia, niin osaako eHOKS yhdistää nämä kaksi opiskeluoikeutta ja niiden HOKS-tiedot millä tavalla?
Vastaus: Linkitys eHOKS:ssa on vain yhteen opiskeluoikeuteen. eHOKS:n sisältöön voidaan kirjata toiselle opiskeluoikeudelle tulevat opintosuoritteet. Käydään OPH:ssa läpi tuo useamman opiskeluoikeuden tilanne ja miten se pitää huomioida eHOKS:ssa.

Kysymys: AMK-hakijoista. Pitikö Koskeen siirtää ammatillisen tutkinnon suorittaneet 1.1.2017 alkaen vai oliko jokin muut päivämäärä 2017 vuonna?
Vastaus: KOSKI-palveluun siirretään vuonna 2017 valmistuneet OPS-perusteiset perustutkinnot.

Kysymys: Onko ehoksin puolesta mahdollista näkyä valitut opinnot ajoitetuissa kun tutkinnon osaan ko. hetkellä on vain oppilaitoksessa suunniteltu opittavan (ei siis ole vielä koulutussopimusta lisätty)? 
Vastaus: eHOKS-tiimi täydentää vastausta

Kysymys: Mitä tapahtuu, jos kahdessa opiskeluoikeudessa on sama eHOKS-tunniste?
Vastaus: eHOKS-tiimi täydentää vastausta

Kysymys: Koulutussopimus voi liittyä VALMA:n koulutuksen osaan ja valittuun ammatilliseen tutkinnon osaan, eli erillisillä opiskeluoikeuksilla nämä. Miten menee työelämäpalautteen osalta?
Vastaus: Kysymys selvitettävänä OPH:ssa. Lähtökohtaisesti Valma-opiskelijoilta ei kerätä työelämäpalautetta.

Kysymys: Mitenköhän työelämäpalaute saadaan tutkinnon osasta joka on rinnakkaisella opiskeluoikeudella jos eHOKSia ei tehdä.
Vastaus: Kysymys selvitettävänä OPH:ssa. Lähtökohtaisesti Valma-opiskelijoilta ei kerätä työelämäpalautetta.

Koski-klinikka 30.4.2021 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Voisitko kertoa vielä tarkemmin 6. - ja 7. luokan välisestä siirrosta yhtenäiskoulussa. Webinaarissa siitä kerrottiin, mutta herättää ajatuksia, kun poikkeaa entisistä opintohallintojärjestelmätoimittajan ohjeista.
Vastaus: Kun oppilas jatkaa samassa koulussa ei ole tarkoituksenmukaista, että oppilas merkitään 6. luokan lopussa eronneeksi ja luodaan uusi opiskeluoikeus siksi että opintohallintojärjestelmässä tässä kohtaa joudutaan opetussuunnitelman takia kopioimaan oppilaan tietoja. Koulu ei vaihdu eikä opetussuunnitelman peruste vaihdu, jonka takia näissä tilanteissa tulee jatkaa saman opiskeluoikeuden päivittämistä. Jos opintohallintojärjestelmässä joudutaan tietoja kopioimaan, huolehditaan siitä, että tietojen mukana kopioidaan opiskeluoikeuden oid sekä alkuperäinen opiskeluoikeuden aloituspäivä, niin että jatkossakin päivitetään samaa opiskeluoikeutta. Myös omalta järjestelmätoimittajalta pyydettävä ohjeet.

Kysymys: Onhan OID sama kuin Oppijanumero?
Vastaus: KOSKI-palvelussa on eri laisia oid-numerosarjoja. Oppijanumero on yksi niistä, toinen on opiskeluoikeuden oid. Nämä ovat kaksi eri asiaa. Molemmat numerosarjat ja niiden erottaminen on selitetty KOSKI-ohjeissa: https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=190612937

Kysymys: Onko perusopetuksen päättävien 9lk oppilaiden päättötodistuksen arvosanakorjauksia mahdollista tehdä vielä käsisiirtona Koskeen ma 7.6.?
Vastaus: Arvosanakorjauksia Koskeen tulee tehdä niin aina kun virheitä havaitaan/niin kauan kunnes tiedot ovat kunnossa. KOSKI-SURE yhteys on auki maanantaihin 7.6. asti, niin että KOSKI-palveluun tehdyt korjaukset siirtyvät SURE:en automaattisesti.

Kysymys: Normaalisti historian opiskelu päättyy 8. luokalla ja tietyt taito- ja taideaineet jo 7. luokalla. Vuosiluokkiin sitomaton oppilas voi ilmeisesti kuitenkin opiskella näitä vielä esim. 9. luokalla. Miten hänen arviointinsa tulisi näissä toteuttaa, jos 7. ja 8. luokan arvosanoja ei voi kuitenkaan enää muuttaa?
Vastaus: Vuosiluokkiin sitomattoman oppilaan lukuvuositodistus sisältää aina ne oppiaineet ja arvioinnit, joita oppilas on sinä lukuvuonna lukenut oman opinto-ohjelman mukaisesti. Vuosiluokkiin sitomaton oppilas ei suorita oppiaineita vuosiluokittain vaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Oppilas liikkuu vuosiluokalta toiselle pelkän laskennallisen vuosiluokan mukana. Voi siis olla täysin mahdollista, että vuosiluokkiin sitomattomalla oppilaalla on laskennallisen 8. vuosiluokan lukuvuoden päätteeksi arvioitavassa lukuvuositodistuksessa aivan eri oppiaineita kuin muilla ns. perinteistä opetussuunnitelmaa noudattavilla. Lukuvuositodistuksia ei täydennetä takautuvasti, vaan lukuvuositodistukselle merkitään ne opinnot, joita oppilas on ko. lukuvuonna suorittanut. Lisäkysymykset opintojen arvioinnista ja annettavista todistuksista kannattaa kohdistaa suoraan perusopetuksen arviointiasiantuntijoille: perusopetus.arviointi@oph.fi

Kysymys: Perusopetukseen valmistavan opetuksen loma-aikoja ei tarvitse ilmoittaa takautuvasti tämän lukuvuoden osalta Koskeen? Vasta 1.8.2021 lähtien? Tuleeko väliaikainen keskeyttäminen valmistavien osalta siirtää myös ensi lukuvuoden alusta, mm. viikon tai yli pituiset sairauslomat?
Vastaus: Ohje siirtää loma-ajat sekä väliaikaiset keskeytykset KOSKI-palveluun on ollut voimassa 1.8.2020 lähtien. Tietoja käytetään valtionosuusrahoituksen laskentaan. Valtionosuudet-tiimi on päättänyt kerätä perusopetukseen valmistavan opetuksen vuosikertymät edelleen syksyllä 2021 erilliskyselyllä, sillä opintohallintojärjestelmä-/varhaiskasvatusjärjestelmätoimittajilla on ollut vaikeuksia saada vaaditut tiedot siirrettyä KOSKI-palveluun. Jos tietoja puuttuu lukuvuodelta 2020-2021 ei niitä tarvitse takautuvasti täydentää, mutta tiedot on alettava kirjaamaan heti siitä lähtien kun järjestelmätoimittaja on saanut tiedonsiirron toimimaan. Ohje on siis voimassa heti eikä tietojen kirjaamista tule lykätä aloitettavaksi vasta 1.8.2021 jos tiedonsiirrot nyt toimivat.

Kysymys: Oliko siis niin että valmistavan opetuksen oppilaan "läsnäolotaulukko" eli opintohallintojärjestelmän taulukko, johon merkitään opiskeluoikeuden tilat läsnä, loma, väliaikaisesti keskeytynyt valmistunut otetaan käyttöön vasta 1.8. alkaen aloittavilla - ei siis vaikka huomenna aloittavilla
Vastaus: Opiskeluoikeuden tilat on alettava siirtää heti oikein siitä lähtien kun opintohallintojärjestelmän toimittaja mahdollistaa tilojen siirtämisen. Takautuvasti ei tarvitse täyttää loma-tiloja tai väliaikaisia keskeytyksiä.

Kysymys: Valmistavan oppilaalle tallennetaan läsnäolotaulukkoon tietenkin myös kesäloma ennen seuraavaa läsnäolojaksoa?
Vastaus: Jos perusopetukseen valmistavan opetuksen opiskeluoikeus jatkuu kesäloman jälkeen merkitään myös kesäloma lomajaksoksi.

Kysymys: Ei varmaan haittaa, että ollaan nyt takautuvasti syöttäneet nuo perusopetukseen valmistavan opetuksen läsnäolot ja loma-ajat 1.8.2020 alkaen? Näkyvät hienosti jo Koskessa
Vastaus: Ei haittaa ja on vain hyvä, jos tietojen kirjaaminen on jo aloitettu.

Kysymys: Miten valmistavan oppilaan lomat tulee näkyä KOSKI-palvelussa? 
Vastaus: Opiskeluoikeuden tilana ”loma” alkaen siitä päivästä, kun loma alkoi. Loma päättyy siihen, kun KOSKI-palveluun siirretään uusi opiskeluoikeuden tila ”läsnä” sinä päivänä, kun oppilas on läsnä oppilaitoksessa. KOSKI-ohjeet lomista ja esimerkkikuvia: https://wiki.eduuni.fi/display/OPHPALV/Perusopetukseen+valmistava+opetus#Perusopetukseenvalmistavaopetus-Opiskeluoikeudentilat/L%C3%A4sn%C3%A4olojaopintojenlopettaminen asiaa käsitelty myös perusopetukseen valmistavan koulutuksen webinaarissa: https://wiki.eduuni.fi/display/OPHPALV/Koulutukset+ja+tilaisuudet#Koulutuksetjatilaisuudet-KOSKIPerusopetukseenvalmistavanopetuksentiedot19.8.2020

Kysymys: Merkitäänkö myös sairaspoissaolot (5 pv) valmistaville taulukkoon?
Vastaus: Sairauspoissaoloille jotka ovat pidempiä kuin viikon käytetään tilaa ”väliaikaisesti keskeytynyt”. Ks. ohjeet: https://wiki.eduuni.fi/display/OPHPALV/Perusopetukseen+valmistava+opetus#Perusopetukseenvalmistavaopetus-Opiskeluoikeudentilat/L%C3%A4sn%C3%A4olojaopintojenlopettaminen ohje on ”yli viikon”.

Kysymys: Tehdäänkö v 2022 valmistavien läsnäolokuukausien laskenta Koskesta?
Vastaus: Kalenterivuoden 2020 toteutuneet läsnäolokuukaudet kysytään valtionosuuksien erillisellä perustietokyselyllä 2021. Kalenterivuoden 2021 perusopetukseen valmistavan opetuksen tietoja käytetään rahoituksen laskennassa vasta syksyllä 2022. Valtionosuudet-tiimi arvioi, onko KOSKI-tietovarantoon vuodelta 2021 siirrettyjen perusopetukseen valmistavan koulutuksen opiskeluoikeuksien tiedot tarpeeksi kattavia, jotta kalenterivuoden 2021 tietoja rahoitusta varten voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti KOSKI-palvelusta. Todennäköisesti vasta kalenterivuoden 2022 tietoja voidaan täysimääräisesti hyödyntää edellyttäen, että koulutuksen järjestäjät alkavat kirjata tallennusvelvoitteensa mukaisesti lomien ja väliaikaisten keskeytysten tiedot KOSKI-palveluun heti kun se on mahdollista.

Kysymys: Lukiossamme aloittaa toisesta lukiosta eronnut opiskelija, jolla on lukion kursseja (valtakunnallisia ja entisen lukion omia paikallisia) kursseja suoritettuna. Miten näiden kuuluisi näkyä meidän lukiomme opiskeluoikeudessa Koskessa?
Vastaus: Kurssit hyväksiluetaan eli näkyvät tunnustettuina teidän opiskeluoikeudellanne.

Kysymys: Onko ongelma, jos koulun aloitusta lykätty tieto oppilaalla ei enää ole seiskalla, jos tietoa on siirretty ala-asteelta?
Vastaus: Tiedon tulisi näkyä jokaisella oppilaan opiskeluoikeudella.

Kysymys: Tiedättekö onko milloin tulossa ohjeistusta siihen, miten siirretään tieto maksuttomasta toisesta asteesta (pidemmästä oppivelvollisuudesta) ensi syksynä?
Vastaus: Toukokuun aikana ohjeet ja webinaari aiheesta kesäkuussa. KOSKI-ohjeiden kirjoitus on aloitettu ja ohjeet kootaan jokaiselle koulutusmuodolle, jota maksuttomuus koskee. esim.  Lukion ohjeet löytyvät: https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=190613172

Kysymys: Oppilas on ollut meillä 1-luokalla ja palaa nyt takaisin meidän oppilaaksemme. Eli asui toisella paikkakunnalla jonkin aikaa. Voinko ottaa arkistosta vanhan opiskeluoikeuden vai teenkö uuden, uudella tunnisteella?
Vastaus: Aina jos opiskeluoikeus on päätetty tilaan ”eronnut” tulee oppilaalle luoda uusi opiskeluoikeus.

Kysymys: Meillä on aikaisemmin otettu opiskeluoikeudet arkistosta, eli nähtävästi opiskelu on jatkunut samalla tunnisteella. Korjaanko nämä takautuvasti ja teen uudet tunnisteet? Kuluvana lukuvuotena on ainakin yksi tapaus tämän tulevan lisäksi. 
Vastaus: Jos siis jo eronneeksi merkityt oppilaat on palautettu läsnä oleviksi ja heidän tietonsa ovat KOSKI-palvelussa väärin eli he näkyvät ”läsnä” myös sellaiselle ajalle, jolloin he eivät olleet koulussa, tulee tiedot korjata. Asiasta kannattaa olla yhteydessä osoitteeseen koski@opintopolku.fi / oman opintohallintojärjestelmätoimittajan tukeen, miten tiedot saadaan opintohallintojärjestelmässä niin, että saadaan takautuvasti kaksi erillistä opiskeluoikeutta.

Kysymys: Meillä kirjattiin viime syksyn läsnäolot valmistavalle oppilaalle, joten hänen syksyn 2019 aloituspäivämäärä muuttui 1.8.2020 päivämääräksi taulukon päivien mukaan. Läsnäolotaulukon päivämäärä kumosi aloituspäivämäärän. Korjataanko uudella läsnäolorivillä 1.8.2019 alkavaksi?
Vastaus: Opintohallintojärjestelmäkysymys. Opintohallintojärjestelmätoimittajan ohjeita seuraten aloituspäiväksi pitää korjata oikea aloituspäivä.

Kysymys: Millä ehdolla käyttäjälle näkyy Opintopolussa koulutukset - ilmeisesti vain Valpas käyttöoikeudella siellä olevat näkevät Valpas-koulutukset?
Vastaus: Virkailijan työpöydän tiedotteet kohdistetaan aina käyttäjärooleittain. Valpas-koulutuksista on tiedotettu virkailijan työpöydällä mm. koulutustoimijan vastuukäyttäjille, opinto-ohjaajille sekä erikseen lähetettävillä sähköposteilla Valpas-käyttäjille, sillä Valpas-käyttäjille ei ole vielä luotu virkailijan työpöytää.  Jos Valpas-koulutukset eivät näy tällä hetkellä virkailijan työpöydällä, ne on myös koostettu osoitteeseen: https://wiki.eduuni.fi/display/OPHPALV/Valpas-koulutukset.

Kysymys: Onko teillä tietoa miksi kuljetusoppilaiden tietojen siirrossa tehtiin opintohallintojärjestelmässä uusi määritys?
Vastaus: EI tietoa, asiaa kannattaa kysyä järjestelmätoimittajalta.

Kysymys: Käytetäänkö katsotaan eronneeksi tilaa ollenkaan perusopetuksessa?
Vastaus: Ei käytetä. Perusopetuslaki ei tunne eronneeksi katsomista. Pelkästään tilaa ”eronnut” tulee käyttää, jos oppilas lopettaa oppilaitoksessa muusta syystä kuin saa perusopetuksen päättötodistuksen.

Kysymys: Perusopetukseen valmistavassakin opetuksessa vain eronnut, ei katsotaan eronneeksi?
Vastaus: Myöskään perusopetukseen valmistavassa opetuksessa ei käytetä tilaa ”katsotaan eronneeksi”.

Koski-klinikka 23.4.2021 (Ammatillinen koulutus)

Tiedotettavat asiat:

Ammatillisen koulutuksen todistuswebinaareja järjestetään 4.5.2021, 11.5.2012 (på svenska), 12.5.2021 ja 8.6.2021. Webinaareihin ilmoittaudutaan Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen tapahtumakalenterissa: https://www.oph.fi/fi/tapahtumakalenteri

Ruotsinkielisen todistuswebinaariin (11.5.2021) kannattaa ilmoittautua suoraan sähköpostilla yrkesutbildning@oph.fi

Kysymykset:

Kysymys: Tuleeko kevään AMK haussa hakeneiden opiskelijoiden nimet koulutuksenjärjestäjille tiedoksi, että heidän Koskessa olevat suoritustiedot voisi tarkistaa?
Vastaus: Tähän liittyvät kysymykset kannattaa lähettää Korkeakouluvalinnat-yksikölle, mutta KOSKI-tiimillä olevan ennakkotiedon mukaan nimilista hakijoista lähetettään koulutuksen järjestäjälle. Listoja on lähetetty viikolla 26.4.-30.4.2020 KOSKI-pääkäyttäjille. Listoilla näkyvät nimet perustuvat siihen, että hakija itse on ilmoittanut valmistuneensa ko. oppilaitoksesta. Jos listoilla on siis nimiä, jotka eivät ole olleet teidän opiskelijoitanne, on hakija tehnyt virheen hakemuslomakkeella ja tietoja hänen osaltaan ei tarkisteta enempää. Samanlaisia virhelistoja (viime vuonna 4 kpl) ei enää lähetetä, joten opiskelijoiden tietojen tarkistamisessa tulee itse tarkistaa että kaikki opinnot/laajuudet/keskiarvot löytyvät niiltä opiskelijoilta joilla niitä kuuluukin olla.

Kysymys: Tarvitseeko oppilaitoksen ns. kovan rahan koulutuksia siirtää Koski-palveluun? Monesti nämä(kin) koulutukset ovat kyllä ammatillista osaamista syventävää ja liittyvät järjestämisluvassa mainittuihin tutkintoihin?
Vastaus: Lähtökohtaisesti kaikki tutkinto- tai osatutkintotavoitteinen ammatillinen koulutus siirretään KOSKI-palveluun, mukaan lukien esimerkiksi ELY-keskusten rahoittamat tutkinnot ja koulutukset sekä koulutusvienti, kun koulutuksen tavoitteena on tutkinto tai tutkinnon osa. Poikkeuksen tekee muu ammatillinen koulutus, joka on osaamista syventävää tai täydentävää koulutusta, ja jonka osalta KOSKI-palveluun siirretään vain valtionosuusrahoitettu muu ammatillinen koulutus.

Kysymys: Tutkinnon osa toisesta tutkinnosta: Voiko olla paikallinen tutkinnon osa vai pitääkö olla ePerusteissa oleva tutkinnon osa?
Vastaus: Kyllä, voi olla myös paikallinen tutkinnon osa.

Kysymys: Onko tulossa vapaan sivistystyön Koski -koulutuksia?
Vastaus: On tulossa. Tiedote webinaareista on lähdössä lähipäivinä. ja kaikki tulevat ja menevät KOSKI-koulutukset löytyvät osoitteesta: https://wiki.eduuni.fi/display/OPHPALV/Koulutukset+ja+tilaisuudet

Kysymys: Meillä tuli ensimmäinen koskivirhe: Tieto koulutuksen maksuttomuudesta. Onko tämä tieto jo laitettu pakolliseksi?
Vastaus: Tarkistetaan asia, onko validaatio lipsahtanut voimaan liian aikaisin.  Sen pitäisi tulla voimaan vasta 1.8.2021 alkaen. Kysyjää pyydetään laittamaan viesti osoitteeseen koski@opintopolku.fi

Kysymys: Mistähän voisi johtua, jos opiskelijoiden opinnot eivät näy eHOKSin ajoitetuissa?
Vastaus: Tämä kysymys kannattaa laittaa eHOKS-palveluun eHOKS@opintopolku.fi

Kysymys: Miten tuo maksuttomuustieto viedään eHOKSiin?
Vastaus: Tieto siitä onko opiskelu opiskelijalle tosiasiassa maksutonta, kuuluu KOSKI-palveluun tallennettavaan. KOSKI-tiimillä ei ole tietoa, tuleeko sama tieto tallentaa myös eHOKS-tietosisältöön. KOSKI-ohjeet siitä, miten maksuttomuustieto tallennetaan KOSKI-tietoihin, kirjoitetaan toukokuun 2021 aikana ja julkaistaan KOSKI-palvelun wikisivuilla.

Kysymys: Meille tulevat uusien opiskelijoiden tiedot Opintopolusta. Onko Opintopolussa jo tieto siitä, onko opiskelijalla oikeutta maksuttomaan koulutukseen?
Vastaus: Valpas-palvelussa ei ole vielä tällä hetkellä rakennettuna päättelytoimintoa, millä päätellään oletusarvoisesti, onko opiskelijalla valtakunnallisten rekisteritietojen perusteella oikeutta opiskella maksuttomasti. Koulutuksenjärjestäjille tarjottava valintatietojen siirtotiedosto, missä on paikan vastaanottaneet, tulee sisältämään kesällä tiedon siitä, onko paikan vastaanottanut henkilö kansallisten rekisterien tiedon mukaan a) uuden lain mukaan oppivelvollinen ja mihin päivämäärään asti oppivelvollisuus on voimassa b) oikeutettu maksuttomaan koulutukseen ja mihin päivämäärään asti oikeus on voimassa. Koulutuksenjärjestäjän tulee kuitenkin itse tehdä lopullinen päätös siitä, onko koulutus opiskelijalle maksutonta, eli ottaa opiskelijalta itseltään selvää esim. onko hän jo suorittanut toisen asteen tutkinnon Ahvenanmaalta/ulkomailla. Käytännössä tämä selvitystyö ei koske vielä ensi syksynä aloittavia uuden lain mukaisia oppivelvollisia, vaan tulee ajankohtaiseksi vasta muutaman vuoden päästä.

Kysymys: Eli kun yhdessä tutkinnossa on voi olla paikallinen tutkinnon osa 5-15 osp. Niin tarkoittaako tämä että voi olla vain yksi paikallinen tutkinnon osa joka on 5-15 osp tai voiko se olla 3x paikallinen tutkinnon osaa á 5osp. Eli pystyykö Koskeen syöttää vain yksi paikallinen tutkinnon osa tai voi syöttää useamman?
Vastaus: OPS-perusteen mukaan tutkinnosta voi olla vaan yksi paikallinen tutkinnon osa ja opiskelijan kanssa tutkinnon osan laajuudesta sovitaan vaihteluvälin sisällä.

Kysymys: Jos Koskeen siirretään tunnustettu YTO-tutkinnon osa, niin tarvitaanko tunnustamistieto myös kaikilta sen osa-alueilta vai osaako Koski katsoa nekin tunnustetuiksi, koska tutkinnon osa on tunnustettu?
Vastaus: Tunnustaminen tulee aina tehdä osa-alueittain, eli tunnustetaan jokainen osa-alue erikseen. Jos koko yhteinen tutkinnon osa koostuu pelkästään tunnustetuista osa-alueista, kirjataan tieto tunnustamisesta osa-alueiden LISÄKSI yhteiselle tutkinnon osalle ja tutkintotodistukselle.

Kysymys: Opiskelija eroaa opinnoista ja hänellä on 1 tai enemmän suoritettuja tutkinnon osia sekä hyväksiluettuja yto-osioita (yhteismäärä alle 35 osp). Poistetaanko hyväksiluetut yto-opinnot tässä tapauksessa opintotiedoista vai saako ne näkyä Koski-palvelussa? Tästä oli keskustelua edellisessä Koski- infossa mutta lisätietoa vielä ei ollut, poistetaanko myös hyväksiluetut suoritukset. 
Vastaus: Tunnustamispäätös on tehty, saa näkyä, ei ole syytä poistaa niitä KOSKI-palvelusta.

Kysymys: Ammatillinen paikallinen tutkinnon osa voi olla opiskeluoikeudessa ainoastaan kertaalleen.  Voiko paikallinen yto-osa alue (esim. eri kielillä) olla samalla opiskeluoikeudella useamman kerran?
Vastaus: Saman osa-alueen (riippumatta siitä onko se valtakunnallinen vai valinnainen) voi siirtää useamman kuin yhden kerran. Osa-alue kuitenkin jakautuu eri tavalla esim. pakollisiin ja valinnaisiin osaamistavoitteisiin.

Kysymys: Osaamisen tunnustamisesta: "Opiskelijalle on opintojen alussa tunnustettu esimerkiksi 10 ospia lukiosta yhteisten tutkinnon osien osa-alueisiin. Opiskelija suorittaakin yhteisten tutkinnon osien osa-alueita niin, että tutkinnosta tulisi 185 ospia. Poistetaanko tunnustetuista osa-alueista 5 ospia, jotta saadaan tutkinto 180 laajuiseksi vai siirretäänkö ylimääräisiä osa alueita toiselle opiskeluoikeudelle? Pitääkö vähennys tehdä tunnustetuista osa-alueista vai mistä?
Vastaus: Tutkinnon laajuus voi ylittyä muutamalla osaamispisteellä (esim. 179 osp + 6 osp), jos yksikään osa-alue ei kokonaisuudessaan ole tutkinnon muodostumisen kannalta ylimääräinen. Tutkinnon muodostumisen kannalta kokonaan ylimääräiset osa-alueet (esim. 180 osp + 5 osp) valitaan valinnaisista osa-alueista sen mukaan, miten se vaikuttaa opiskelijan keskiarvoon (opiskelija saa parhaan mahdollisen keskiarvon), tunnustaminen vaikuttaa vain, jos valinnalla ei ole merkitystä keskiarvon kannalta. Silloin voidaan ensisijaisesti poistaa tunnustetut osa-alueet.  Osa-alueita voidaan siirtää myös ammatillisiin tutkinnon osaan ”yhteisten tutkinnon osa-alueita, lukio-opintoja ja muita opintovalmiuksia tukevia opintoja”, jos tutkinnon muodostumisen kannalta ammatillisissa tutkinnon osissa osaamispisteet jäävät muuten vajaaksi (esim. 140 osp).

Kysymys: Olisiko mahdollista saada OPH:n nettisivuille ohjevideoita esim. tutkinnon muodostumisen "säännöistä"? Joudumme aika paljon käymään opettajien kanssa keskustelua esim. siitä, miksi osaamispisteitä pitäisi kertyä se 180 osp eikä 200. Ja miksi ytoja pitää tulla 35 osp eikä esim. 38.
Vastaus: Kiitos ehdotuksesta. Tätä on ammatillisen osaamisen yksikössä pohdittu, voitaisiinko tuottaa jotain yleisluontoisia tietoiskuja. Tutkinnon muodostuminen on jokaisessa tutkinnossa erilainen ja valinnaisista tutkinnon osista sovitaan henkilökohtaistamisessa. Niitä periaatteita ei voida kuitenkaan ohittaa ja aina ei voida antaa kaikkeen yleispätevää ohjetta.

Kysymys: Eroamistapauksesta vielä täsmennys. Mitä jos opiskelija ei ole ehtinyt eropäivään mennessä suorittaa mitään, mutta hänelle on tunnustettu tutkinnon osia tai YTO:jen osa-alueita? Tuleeko siitä antaa todistuksen/opintorekisteriotteen?
Vastaus: Opiskelijalle voi antaa opintorekisteriotteen/todistuksen, mutta jos opiskelija ei ole suorittanut yhtään tutkinnon osaa, mutta on ainoastaan tunnustettuja ammatillisen tai yhteisten tutkinnon osa-alueita, niin todistusta eikä opintosuoritusotetta voida hyödyntää jatkossa osaamista tunnustettaessa, sillä tunnustaminen tehdään aina alkuperäisistä dokumenteista eikä tunnustamista voi ketjuttaa.

Kysymys: Jos eropäivänä opiskelijalla on suoritettu tutkinnon osa ja myös tunnustettu tutkinnon osa aiemmista opinnoista. Tulostetaanko kumpikin osatutkintotodistukseen?
Vastaus: Molemmat tutkinnon osat voi kirjoittaa todistukseen, toinen näkyy tunnustettuna.

Kysymys: Nyt alkaa tulla esille ensimmäisiä tapauksia, joissa opiskelija on suorittanut perustutkinnon OPH-xxx-2017 perusteiden mukaan ja aloittaa toisen perustutkinnon opinnot. Jotenkin järki sanoisi, että siinä tapauksessa tunnustetaan ytoista tutkinnon osa arvosanalla hyväksytty. Eli osa-alueet jätetään kokonaan pois. Sitä olen kuitenkin jäänyt miettimään, että jos opiskelija haluaakin käyttää tätä uudempaa tutkintotodistusta jatko-opintoihin hakeutumisessa, jos ammatilliset arvosanat ovat paremmat. Löytääköhän Koski siinä tapauksessa nuo ytojen arvioinnit? (tämä opon viestistä suoraan)
Vastaus: Tunnustaminen täytyy aina tehdä osa-alueittain. Osa-alueita ei voi jättää pois. Varsinaiset arvosanat ovat osa-alueittain ja vaikuttavat esim. opiskelijavalinnoissa.  Pelkkä yhteinen tutkinnon osa arvosanalla hyväksytty ei ole ok, vaan jokainen osa-alue oltava tunnustettu. Koski ei voi löytää mitään arvosanoja mitä opiskeluoikeudelle ei ole laitettu.

Kysymys: Eikö kyseessä ole ns. ”suorasiirto”? Merkitäänkö niihin tunnustamisen viitetieto?
Vastaus: Ns. suorasiirrolla tarkoitetaaan vain sitä että osaaminen voidaan tunnustaa ilman vastaavuuden ja ajantasaisuuden arviointia. Tunnustamisviite merkitään aina vaikka osaamisen ajantasaisuutta vastaavuutta ei tarvitsisi arvioida. Todistukselle viitetieto tarvitaan aina, jos alkuperäinen suoritus on suoritettu eri perusteen mukaan, KOSKI-palveluun tarvitaan aina, jos on muualla tai aiemmin suoritettu vaikka olisi saman perusteen mukaan suoritettu. KOSKI-ohjeet: https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=190612713#AmmatillistenperustutkintojenosasuorituksetTutkinnonosientiedotjalis%C3%A4tiedot-Tutkinnonosantaiosa-alueentunnustaminen

Kysymys: Mutta entä viitetiedot, jos kaikki osa-alueet on tunnustettu, niin poistetaanko itse viitetieto kuitenkin otteelta suorituksista osa-alueiden kohdalta. Ja annetaan olla sillä H hyväksytty rivillä ja joka myös tulostuu tällöin itse todistukseenkin. Tunnustamisen tiedot toki siirtyvät koskeen myös osa-alueista, mutta entä todistus.
Vastaus: Tunnustamisen viitetiedon pitää näkyä aina jokaisella tunnustetulla osa-alueella opintosuoritusotteella. Tunnustamisviite tulee siis pitää myös osa-alueittain. Todistukseen Yhteisen tutkinnon osaan merkitään tunnustamistieto vain, jos kaikki yhteisen tutkinnon osan osa-alueet on tunnustettu.

Koski-klinikka 16.4.2021 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymykset ja vastaukset päivitetään sivulle pian.

Koski-klinikka 9.4.2021 (Ammatillinen koulutus)

• Ei tiedotettavaa

Kysymys: Onko tietoa, milloin korkeakoulujen todistusvalinnassa hakeneiden listoja saataisiin oppilaitoksiin?
Vastaus: Luultavasti tiedot tulisivat viikolla 15.

Kysymys: Milloin selviää eHOKS-palvelusta tuleva seuraavan virheilmoituksen syy:
Yhteysvirhe 400 Bad Request
{"aiemmin-hankitut-ammat-tutkinnon-osat":[{"tutkinnon-osa-koodi-uri":"(not (re-find #\"^tutkinnonosat_\\d+$\" \"\"))"}]}
Vastaus: Asian selvittelyn etenemistä pitää tiedustella eHOKS-tiimiltä ja/tai opintohallintojärjestelmätoimittajalta.

Kysymys: Voiko YTO-opinnoissa käyttää paikallisesti tarjottavien opintojen neljä numeroisia koodeja vai miten YTOjen paikallisesti tarjottavat opinnot pitäisi koodata? Eli millaisen koodin niihin värkkäämme?
Vastaus: Koulutuksen järjestäjä voi merkitä paikallisina siirrettäviin opintoihin haluamansa tutkintokoodin.

Kysymys: Milloin koulutuksen järjestäjille informoidaan niistä työelämäpalautteen kentistä, joihin pitäisi jo nyt syöttää tiedot opintohallintojärjestelmässä, jotta palautejärjestelmä toimisi asiallisesti 1.7.2021 alkaen? Ja onko näistä kentistä käyty keskustelua ICT-toimittajan kanssa?
Vastaus: Työelämäpalautteeseen liittyvät kysymykset voi lähettää osoitteeseen arvokyselyt@oph.fi.

Vinkki: eHOKS-webinaareista lisätietoa:
https://wiki.eduuni.fi/display/CscArvo/Webinaarit+ja+infotilaisuudet

Kysymys: Saisiko selkeän vastauksen osaamisalojen aikajaksojen (lähinnä alkupvm) siirtämisestä Koskeen? Aiemmissa Koski-klinikoissa on linjattu, että kaikille koko tutkintoa suorittaville opiskeluoikeuksille tulee merkata osaamisalan mukaiset aikajaksot, siinäkin tapauksessa, ettei opiskelija vaihda osaamisalaa, ja annettu myös vastaus, että vuoden 2019 alusta aktiivisina olleille opiskeluoikeuksille tulisi kirjata osaamisalajaksot takautuvasti. Nyt viime tieto on, ettei tarvitse siirtää, jos osaamisala on sama koko opintojen ajan.
Vastaus: Jos osaamisalan muutoksia on tullut, tulisi tiedot lähettää muutosten päivämäärillä. Jos muutoksia ei ole tullut, niin riittää yksi alkupäivämäärä.

Kysymys: Yksi opintohallintojärjestelmätoimittajan vastauksia siihen Kuljetusalan pätevyys -tutkinnon osasta oli, että ePerusteissa kyseinen koodi oli luonnostilassa. Kuljetusalan perustason ammattipätevyys -tutkinnon osa aiheuttaa ainakin tuon virheen.
Vastaus: Asia on eHOKS-tiimillä selvityksessä. Tämän vuoden alusta voimaan tulleisiin tuntuu liittyvän luonnostila-ongelma.

Jatkoa edelliseen: Tutkinnot ovat tieto- ja viestintätekniikan pt, joka tuli voimaan 1.8.2020 ja puutarha-alan pt, joka tuli voimaan 1.1.2021.
Vastaus: Molemmat ovat selvityksessä.

 Kysymys: Koulutussopimuksien keskeytyksiä varten ei ole opintohallintojärjestelmässä myöskään kenttää, josta tieto siirtyisi eteenpäin. Eli koulutussopimuksen päättymispäivä kenttää käytetty näissäkin tilanteissa. Eli tällöin lähtee virheellisesti kyselyn vastaanottajalle kysely. Vai onko keskeytyskenttä jo olemassa?
Vastaus: Opintohallintojärjestelmässä on kenttä, mutta keskeytyskenttää ei ole eHOKSin puolella olemassa, asia on suunnittelussa.

Kysymys: Aiemmalla Koski-klinikalla lupailtiin taulukkoa niistä tiedoista, joissa on eroavaisuutta todistukselle kirjoitettavien tietojen ja Koskeen siirrettävien tietojen välillä? Onko tämän taulukon toimittamisaikataulusta arviota?
Vastaus: Ei vielä tiedossa.

Kysymys: Vielä tuosta eHOKS virheestä (kuljetusalan ammattipätevyys): Jos nyt ko. koulutuksen opiskelijat valmistuvat, niin heille eHOKS ei päivity, eikä mene automaattista opiskelijapalautelinkkiä?
Vastaus: Linkki menee kyllä. Tutkinnon osat eivät liity palautteen lähettämiseen, siihen vaikuttava tieto kerätään opiskeluoikeustasolta.

Kysymys: Onko näin, että KOSKI-palveluun tulisi siirtyä VALMA-opinnoista (Valma-opiskeluoikeudessa) koulutuksen osat, ammatilliset tutkinnon osat (tunnustettuina) sekä mahdolliset yhteisen tutkinnon osan osa-alueet (tunnustettuina). Kyseisessä tapauksessa KOSKI-palvelussa yton osa-alue sekä tutkinnon osa näkyvät samalla tasolla. Wikissä ei ollut selkeää esimerkkiä.
Vastaus:

Koulutuksen osat:
Suoritetut koulutuksen osat ja yhteiset tuktinnon osien osa-alueet näkyvät opiskeluoikeuden tiedoissa suorituksen perustietojen alapuolella. Kaikki osasuoritukset näkyvät KOSKI-palvelussa ryhmiteltynä koulutuksen osiksi.
Esimerkkikuva löytyy ohjeista: https://wiki.eduuni.fi/display/OPHPALV/2.5.+VALMA%3An+suoritustiedot#id-2.5.VALMA:nsuoritustiedot-Koulutuksenosantiedot

Ammatillisen tutkinnon osat, jos opiskelija suorittaa kokonaisia tutkinnon osia:

Opiskelija suorittaa kokonaisia tutkinnon osia:

Jos opiskelija suorittaa ammatillisia tai yhteisiä tutkinnon osia, jotka luetaan osaksi VALMA-koulutusta, on opiskelijalle perustettava toinen erillinen osatutkintotavoitteinen opiskeluoikeus, jonka rahoitusmuotona on myös "valtionosuusrahoitteinen". Ammatillisen tutkinnon osan suoritustiedot näyttöineen ja arvosanoineen merkitään osatutkintotavoitteiselle opiskeluoikeudelle. Osatutkintotavoitteisen opiskeluoikeuden alkupäivä tulee olla silloin kun tutkinnon osan suoirtus on aloitettu, aikaisintaan päivää myöhemmin kuin VALMA-opiskeluoikeus on alkanut. Kaikki opiskelijavuosilaskentaan vaikuttavat tiedot merkitään opiskelijan VALMA-opiskeluoikeudelle, koulutuksenjärjestäjälle kertyy suoritusrahoitusta osatutkintotavoitteiselta opiskeluoikeudelta. Suoritettu ammatillinen tutkinnon osa tai yhteinen tutkinnon osa tunnustetaan VALMA-koulutukseen koulutuksen osaksi, tunnustamis-viitetietoineen.

Opiskelija suorittaa sekä kokonaisia tutkinnon osia että yksittäisiä yhteisten tutkinnon osien osa-alueita:

Jos opiskelija suorittaa ammatillisia tai yhteisiä tutkinnon osia, jotka luetaan osaksi VALMA-koulutusta, on opiskelijalle perustettava toinen erillinen osatutkintotavoitteinen opiskeluoikeus, jonka rahoitusmuotona on myös "valtionosuusrahoitteinen". Ammatillisen tutkinnon osan suoritustiedot näyttöineen ja arvosanoineen merkitään osatutkintotavoitteiselle opiskeluoikeudelle. Osatutkintotavoitteisen opiskeluoikeuden alkupäivä tulee olla silloin kun tutkinnon osan suoirtus on aloitettu, aikaisintaan päivää myöhemmin kuin VALMA-opiskeluoikeus on alkanut. Kaikki opiskelijavuosilaskentaan vaikuttavat tiedot merkitään opiskelijan VALMA-opiskeluoikeudelle, koulutuksenjärjestäjälle kertyy suoritusrahoitusta osatutkintotavoitteiselta opiskeluoikeudelta. Suoritettu ammatillinen tutkinnon osa tai yhteinen tutkinnon osa tunnustetaan VALMA-koulutukseen koulutuksen osaksi, tunnustamis-viitetietoineen.  Jos opiskelija suorittaa kokonaisten tutkinnon osien lisäksi yksittäisten yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, ne voidaan merkitä samalle osatutkintotavoitteiselle opiskeluoikeudelle suorituksiksi ja tunnustaa sitten VALMA-opiskeluoikeudelle.

Opiskelija suorittaa yksittäisiä yhteisten tutkinnon osien osa-alueita:

Jos opiskelija suorittaa koulutuksen aikana yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, tulee opiskelijalle perustaa toinen, tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuva opiskeluoikeus, johon merkitään alkuperäiset yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden suoritukset. Sen jälkeen suoritetut yhteisten tutkinnon osien osa-alueet tunnustetaan VALMA-opiskeluoikeudelle koulutuksen osiksi. Tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuva opiskeluoikeus voi olla valtionosuusrahoitteinen, mutta kaikki opiskelijavuosilaskentaan vaikuttavat tiedot merkitään opiskelijan VALMA-opiskeluoikeudelle. Tutkinnon osaa pienemmän kokonaisuuden opiskeluoikeuden alkupäivä tulee olla silloin kun osa-alueen suoritus on aloitettu, aikaisintaan päivää myöhemmin kuin VALMA-opiskeluoikeus on alkanut. Tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista ei kerry suoritusrahoitusta.

Ohjeistukseen: https://wiki.eduuni.fi/display/OPHPALV/2.5.+VALMA%3An+suoritustiedot#id-2.5.VALMA:nsuoritustiedot-VALMA-koulutuksenkoulutuksenosat/opiskeluoikeudenosasuoritukset

Kysymys: Kun siirrytään sähköisiin ARVO-kyselyihin, niin pitääkö ARVO-koulutustoimija käyttäjien oikeudet sulkea opintopolusta? Vai onko niin, että he eivät enää manuaalisesti kyselyitä pystykään tekemään, kun sähköinen ARVO-kysely on käytössä?
Vastaus: Käyttöoikeuksista suositellaan kysymään arvokyselyt@oph.fi.

Kysymys: Jos työpaikkajakso on kuitenkin alkanut ja opiskelija on ollut siellä 3 vkoa/5 vikoa, ja jakso keskeytyy kolmannen viikon lopussa. Opiskelija ei mene samaan paikkaa uudelleen. Eikös tässä tapauksessa laiteta jakso päättymään tuon 3. viikon loppuun ja TP-kysely lähtee tuolta 3. viikolta TP-ohjaajalle?
Vastaus: Keskeytyneeltä työpaikkajaksolta ei kerätä palautetta. Tähän tilanteeseen sopivaa toimintatapaa voidaan pohtia; katsotaanko se keskeytyneeksi, kun se ei toteutunut suunnitellusti, ja seuraavassa webinaarissa palataan asiaan: https://wiki.eduuni.fi/display/CscArvo/Webinaarit+ja+infotilaisuudet

Kysymys: Kaikkien meidän opiskelijoiden näytön tiedoissa näkyy Koskessa kohta "Haluaa todistuksen", vaikka se kai liittyi vanhoihin näyttötutkintoihin. Näkyykö tieto siksi, että opintohallintojärjestelmä lähettää tiedon?
Vastaus: Ei, vaan vanhan tutkinnon mukaisissa se oli pakollinen tieto. Tarkistetaan, voisiko sen piilottaa KOSKI-näkymässä reformin mukaisilta tutkinnoilta, joissa se ei ole enää pakollinen tieto.

Kysymys: Kiinnostaisi jo tietää, aiheuttaako uusi Valpas-palvelu (joka alkaa käyttää KOSKI-tietoja) meiltä oppilaitoksilta joitakin muutoksia tiedoissa, joita siirretään KOSKeen?
Vastaus: Opiskeluoikeuden lisätietoihin tulee 1.8.2021 alkaen tallentaa seuraavat tiedot:

Koulutuksen maksuttomuus:
https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=190612575#id-1.2.Ammatillistenopiskeluoikeuksienlis%C3%A4tiedot(rahoitukseenjatilastointiinvaikuttavattiedot)-Uusilis%C3%A4tieto1.8.2021alkaen-Koulutuksenmaksuttomuus

ja lisäksi tämä, jos Oikeutta maksuttomuuteen pidennetty -ehto täyttyy: https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=190612575#id-1.2.Ammatillistenopiskeluoikeuksienlis%C3%A4tiedot(rahoitukseenjatilastointiinvaikuttavattiedot)-Uusilis%C3%A4tieto1.8.2021alkaen-Oikeuttamaksuttomaankoulutukseenpidennetty

Kysymys: Keskiarvon lähettämisen osalta oli myös eroavuutta; tutkinnon osa toisesta, suorittaa sen, tekee näytön: ei tunnustamisena. Jos menee osaamisen tunnustamisen rekisteriin. Jos ei ole tunnustettu, ei tuoda tunnistettuna. Ei haittaa yhtään vaikka se tunnustamisviite tulee lisätietona. Koskeen siirtyisi vaan käytännössä siis Muuna lisätietona se tunnustamisviite
Vastaus: Ei haittaa yhtään.

Kysymys: Koski-klinikan koosteesta: Eronneen keskiarvosta vielä. ”Jos tavoite on koko tutkinnon suorittaminen: Merkitään todistukseen, mutta ei KOSKI-palveluun?  (Vanhan klinikan vastaus: Juuri näin. Ei siirretä Koskeen, mutta merkitään todistukseen.”) Miten tuo keskiarvo menee, jos tavoitteena on tutkinnon osan/osien suorittaminen ja valmistuu tai eroaa?
Vastaus: Ei siirretä keskiarvoa Koskeen siinäkään tapauksessa.

Koski-klinikka 26.3.2021 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Milloin on oikea aika siirtää 2. asteen tutkinnon aloittavan opiskelijan tieto aloittaneena Koskeen? Voidaanko siirtää jo kesäkuussa kun on vastaanottanut opiskelupaikan Opintopolussa (nykyinen käytäntömme, jos henkilö peruu paikan niin tiedot mitätöidään Koskessa) vai vasta sitten kun oppilaitos on voinut todeta että opiskelu on todella aloitettu eli vasta elokuussa. 
Vastaus: Tässä koulutuksen järjestäjä käyttää omaa harkintaa. Tiedot saa siirtää etukäteen, mutta jos käy niin, että opiskelija ei aloitakaan opintoja, niin opiskeluoikeuden mitätöinti pitää tehdä mahdollisimman pian, kun asia on varmistunut. Jos tietoja ei siirretä etukäteen, niin silloin tiedot tulisi siirtää viimeistään aloituspäivänä tai sitä seuraavana päivänä, jotta opiskeluoikeus on merkittynä viimeistään vuorokauden kuluttua opiskelijan aloitettua. Koulutuksen järjestäjä voi itse päättää, mikä on sopivin käytäntö.

Kysymys: Miten aikuisten perusopetusta tenttimällä suorittavien opiskelijoiden tiedot tulisi näkyä Koskessa?
Vastaus: Vastaus riippuu siitä millaisesta tenttimisestä on kyse. Onko opiskelija opiskelemassa niin että tenttii kursseittain vai tekeeko opiskelija erityistä tutkintoa eli tenttii oppiaineita. Jos opiskelija tenttii kursseittain, niin opiskelija on läsnä ja hänelle kertyy kurssimerkitöjä. Jos kyse on erityisen tutkinnon suorittajasta niin opiskeluoukeudelle merkittävä suoritustavaksi erityinen tutkinto jossa ei ole kursseja vaan pelkkiä oppiaineita arvosanoineen. Jos kyseessä yhdistelmä kursseittain / oppiaineittain suorittamista, niin  oppiaineittain siirretään joko kursseittain tai pelkkä oppiaine niin että oppiaineen suoritustapana ”erityinen tutkinto”. KOSKI-ohjeet aikuisten perusopetuksen opiskeluoikeuksien siirtoon: https://wiki.eduuni.fi/display/OPHPALV/Aikuisten+perusopetuksen+opiskeluoikeuksien+tiedot

Kysymys: Opiskelija tenttii kursseittain aikuisten perusopetusta eikä osallistu opetukseen.
Vastaus: Kysymys tarkennettava valtionosuudet-tiimillä.

Kysymys: Milloin Kela aloittaa opintotukihakemusten käsittelyn?
Vastaus: Se riippuu siitä, milloin opiskelija toimittaa Kelaan opintotukihakemuksen. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että Kela tekee ensimmäisen opintotukipäätöksen Opintopolun yhteishaun vastanottotiedoista. Jos opiskelija hakee jatkuvassa haussa Opintopolun ulkopuolella, silloin Kela käyttää Koski-tietoja tarkistaakseen asiaa päätöksentekoa varten.

Kysymys: Pitäisikö peruskoulun ulkomailla oleva opiskelija laittaa eronneeksi, meillä heidät on merkitty ulkomailla oleviksi ja väliaikaisesti keskeyttäneeksi. Nyt heistä osalla on päällekkäisiä opiskeluoikeuksia.
Vastaus: Jos oppivelvollisella peruskoulun opetuksessa olevalla oppilaalla on yhä kotikunta suomessa ulkomailla oleskelun ajan, niin silloin on oppivelvollinen ja opiskeluoikeus väliaikaisesti keskeytynyt, merkitään ulkomaan jakso. jos päällekkäisten opiskeluoikeuksien raportilta näkee, että oppilas onkin palannut ja aloittanut toisessa koulussa, niin silloin kannattaa tarkistaa, että oppilas on tosiasiallisesti toisen koulun oppilaana. jos näin, niin silloin vanhan opiskeluoikeuden voi merkitä eronneeksi.

Kysymys: Näkyvätkö Valpasta koskevat uutiset Opintopolun kaikille käyttäjille vai onko ne rajattu niille joilla on Valpas-oikeus?
Vastaus: Vasta käyttöönotosta ja käyttöoikeuksien myöntämisestä julkaistu uutinen, aluksi kohdennetaan koulutustoimijan vastuukäyttäjän lisäksi niille, joille on jo myönnetty valpas-käyttöoikeuksia. Valpas-käyttäjillä ei ole vielä tehty räätälöityä virkailijan etusivua eli valpas-käyttäjät saavat tiedotteet vielä vain sähköpostitse. Valpasta koskevat uutiset, jotka julkaistaan virkailijan opintopolussa tulisi näkyä kaikille käyttäjärooleille, joilla on oikeus perusasteen ja toisen asteen virkailijan työpöytään, mutta selvitetään asiaa virkailijan työpöydän raameista vastaavalta henkilöltä.

Kysymys: Miten merkataan, kun peruskoululainen lähtee vaihto-opiskelijaksi? eronneeksi vai miten?
Vastaus: Opiskeluoikeuden tilaksi merkitään väliaikaisesti keskeytynyt ja oppilaalle merkitään ulkomaan jakso opiskeluoikeuden lisätietoihin. Kun oppilas palaa päätetään väliaikainen keskeytys ja oppilas on takaisin läsnäolevana siitä päivästä kun hän palaa kouluun.

Kysymys: Kuinka pitkälle taaksepäin pitää korjata vuosiviikkotunnit? jos siis on väärin?
Vastaus: Vuosiviikkotunnit merkitään vuosiluokkatodistuksille ja päättötodistuksille yhteisistä oppiaineista 1.8.2020 alkaen. Koski-palvelussa pakolliset (yhteiset) oppiaineet edellyttävät vuosiviikkotunteja siitä alkaen kun tuli velvoittavaa. Tästä aiemmin merkittyjä ei pystytä näyttämään Koskessa. eli takautuvia korjauksia ei tarvitse tehdä sen kauemmalta ajalta.

Kysymys: Vaikuttaako asiaan miten, jos siellä ulkomailla ollessaan kuitenkin suorittaa opintoja kouluumme? Kyse peruskoululaiseta, jotka tekevät suoritukset meidän kouluun.
Vastaus: Lähtökohtaisesti perusopetuksessa ei voida järjestää opetusta etänä pois lukien koronan takia nyt vallitsevat poikkeusolot. Asiassa olisi hyvä kääntyä perusopetuksen sisältöasiantuntijoiden puoleen miten oppilas voi suorittaa opintojaan (perusopetus@oph.fi). KOSKI-tiimin valistunut arvaus on, että oppilas voi siirtyä kotiopetukseen (kukaan ei määritä, etteikö kotiopetusoppilas voisi asua ulkomailla) ja voi sitten halutessaan suorittaa erityisen tutkinnon todistuksia. Tällöin KOSKI-palvelussa oppilaalla on opiskeluoikeudessaan tieto kotiopetuksesta ja erityisen tutkinnon todistukset siirretään KOSKI-ohjeen mukaan: https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=190613265

Kysymys: Vielä niihin tentittyihin aikuisten perusopetuksen kursseihin, ovat siis normaalisti rahoituksen piirissä, niitä ei tarvitse erottaa muista kursseita (vrt. hyväksiluetut kurssit)? Siksi siis kysyn.
Vastaus: Kysymys tarkennettava valtionosuudet-tiimillä.

Kysymys: Miten merkitään tilanteessa, kun peruskoulun ulkomailla olevat käyvät ulkomailla olevaa suomalaista koulua, esim. Aurinkorannan Suomalainen koulu.
Vastaus: Kotikoulu merkitsee opiskeluoikeuden väliaikaisesti keskeytyneeksi lisätiedolla ulkomaanjaksosta. Aurinkorannan koulussa on opiskeluoikeus sille välille, kun oppilas on läsnä siellä.

Kysymys: Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oppilas suorittaa esim 7 luokan matematiikan. Pitääkö suoritus siirtää Koskeen valmistavan opetuksen läsnäolotodistuksen lisäksi? Nyt yksittäisen aineen suorituksesta annetaan vain oma todistus.
Vastaus: Koskeen voidaan merkitä perusopetukseen valmistavan osallistumistodistuksen ja oppilaalle annettavan erityisen tutkinnon todistuksen tiedot samalle perusopetuksen valmistavalle opiskeluoikeudelle, vaikka oppilas saa tosiasiassa kaksi eri todistusta.

koski-ohje: https://wiki.eduuni.fi/display/OPHPALV/Perusopetukseen+valmistava+opetus

Kysymys: Mistä ja miten se "väliaikaisesti keskeytynyt" + ulkomaan jakso tehdään?
Vastaus: KOSKI-palveluun siirretään tila ”Väliaikaisesti keskeytynyt” ja opiskeluoikeuden lisätietoihin merkitään ulkomaanjakson lisätiedot. KOSKI-ohje: https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=190612594#Nuortenperusopetuksenlis%C3%A4tiedot(rahoituksenlaskentaanjatilastointiinvaikuttavattiedot)-Ulkomaanjaksot Oma opintohallintojärjestelmän toimittaja ohjeistaa miten ko. tiedot tulee merkitä omassa järjestelmässä.

Kysymys: Jos on vaikka myöhemmin maahan tullut oppilas, joka saa vapautuksen jostain oppiaineesta eli laajuus on nolla, meneekö Koski-siirto läpi?
Vastaus: Jos oppilas on vapautettu opetuksesta jonkin oppiaineen osalta, sitä ei merkitä koskeen ollenkaan ihan kuten oppiainetta ei näy ollenkaan todistuksella, eli oppiaineen siirto pitää estää. Vahvistetulla vuosiluokalla/päättötodistuksella ei saa olla arvioimattomia oppiaineiden suorituksia.

Kysymys: Tuleeko näitä perusopetuksen ulkomailla olevia pitää täällä jonkun koulussa väliaikaisesti keskeytyneinä koko ajan, jos kotikunta on Suomessa, vaikka eivät ole päivääkään olleet täällä koulussa, jotkut ovat olleet suurimman ajan oppivelvollisuudestaan ulkomailla ja koko ajan.
Vastaus: kyllä, näin on, sillä jos kotikunta on suomessa niin oppilaat ovat oppivelvollisia. jatkossa Valpas-palvelun käyttöönoton myötä 1.8.2021 alkaen pitää miettiä toimintatapaa, miten KOSKI-palveluun tiedot kirjataan.

Kysymys: Kaksoistutkintoa suorittavat ovat Koskessa lukion aineopiskelijoina rahoitustiedolla 'muuta kautta rahoitettu'. Opiskelija saa ammatillisen perustutkinnon valmiiksi, mutta yo-tutkinto on vielä kesken. Hän jatkaa lukiossa suorittaakseen yo-tutkintonsa loppuun. Pitääkö lukion luoda opiskelijalle uusi opiskeluoikeus vai riittääkö, että hänen aineopiskelija opiskeluoikeudelle siirretään läsnäolo (opiskeluoikeuden tila) uudella rahoitusmuodolla?
Vastaus: Jos opiskelija tähtää vain yo-tutkintoon eikä koko lukion päättötodistukseen niin hän on aineopiskelija eikä koko oppimäärän suorittaja. Lukion aineopiskelijoiden kurssisuorituksia rahoitetaan vain, jos opiskelija opiskelee aikuisten opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Jos opiskelija on aloittanut nuorten ops:n perusteiden mukaan opiskelun niin opiskelija ei vaihda opetussuunnitelman perusteita eikä ammatillisen tutkinnon valmistumisen jälkeen tehdyistä kurssisuosituksista kerry valtionosuusrahoitusta. Opiskeluoikeutta jatketaan sellaisena kuin se on ollutkin.

Koski-klinikka 19.3.2021 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Tämä ei liity KOSKI-palveluun, vaan kustannustietojen keräämiseen: Vapaan sivistystyön viikoista olisin sen verran tiedustellut, kun tilastossa kysytään lähi-, etä- ja työssäoppimisen viikot. Korona-aikana oltu paljon etäopetuksessa, joten laitetaanko nämä koronasta johtuvat etäviikot nyt siis etäviikkoihin vai lähiopetukseen? Vapaan sivistystyön kustannuslomakkeella kustannukset täytyy jaotella etäopetukseen, työssäoppimiseen ja kotokoulutukseen.
Vastaus: Kyllä, jaotellaan juuri noin ja merkitään toteutuneen mukaan. Koronan vuoksi toteutunut etäopetus merkitään etäopetuksena.

Kysymys: KOSKI ja eHOKS yhteydestä: Tällä hetkellä ARVO-päättökyselyn herätteenä käytetään KOSKI-palvelusta eHOKSiin menevää Valmistumispäivä/Vahvistuspäivä -tietoa. Oliko tarkoitus, että jatkossa herätteenä käytetään eHOKS-tietomallissa olevaa Osaamisen saavuttamisen pvm-tietoa. Tuleeko tämä uusi tieto vain eHOKSiin ja tämä Vahvistuspäivän käyttö jää samalla pois?
Vastaus: Vastaus täydennetään koosteeseen myöhemmin.

Kysymys: Vaikuttaako eHOKS:in palautekyselyiden yhteydessä tullut koulutus- ja oppisopimuksien osa-aikaisuustieto jollain tapaa rahoitukseen?
Vastaus: Kyllä. Jakson pituutta painotetaan mahdollisella osa-aikaisuudella

Kysymys: Mitä tuo herätteenä käytettävä eHOKS-tietomallissa oleva Osaamisen saavuttamisen pvm-tieto tarkoittaa. Viimeisen näytön suorittamispäivää, vai mitä?
Vastaus: Vastaus täydennetään koosteeseen myöhemmin.

Kysymys: Eikös osaamisen saavuttaminen ollut se pvm, kun opiskelijan suoritukset tavoitteen mukaisesti ovat valmiina? Valmistumispäivä taas se tutkintotodistuksen pvm? Käytännössä siinä saattaa olla jopa vajaa kuukausi eroa. Opiskelija saa todistuksen vasta allekirjoituspäivänä, ja se on myös valmistumispäivä.
Vastaus: Vastaus täydennetään koosteeseen myöhemmin.

Kysymys: Onko niin, että eHOKSissa otetaan osaamisen saavuttamisen päivä käyttöön sitten, kun kaikki järjestelmätoimittajat ovat toteuttaneet tuon tiedon siirron?
Vastaus: Vastaus täydennetään koosteeseen myöhemmin.

Kysymys: Aiemmin oli kirjausta eHOKSin KoSojen/Oppisten osa-aikaisuus-tiedosta. Onko tämä tulossa vain eHOKSiin vai myös KOSKI-palveluun?
Vastaus: Vastaus täydennetään koosteeseen myöhemmin.

Kysymys: Ohjeissa sanotaan, että ”Osatutkintotavoitteisen opiskeluoikeuden suoritustietoihin osaamisala ja tutkintonimike merkitään näkyviin vain, jos kyseessä on opiskelija, joka on suorittanut toisen osaamisalan ja sen mukaisen tutkintonimikkeen, ja ne näkyvät hänen osatutkintotodistuksellaan. Edellytyksenä toisen osaamisalan suorittamiselle on, että opiskelijalla on jo saman tutkinnon tutkintotodistus.”  Ymmärränkö oikein, että osaamisalaa eikä tutkintonimikettä ei Koskeen siirretä?

Vastaus: Tiedot siirretään, jos ohjeiden mukainen ehto täyttyy: Osatutkintotavoitteisen opiskeluoikeuden suoritustietoihin osaamisala ja tutkintonimike merkitään näkyviin vain, jos kyseessä on opiskelija, joka on suorittanut toisen osaamisalan ja sen mukaisen tutkintonimikkeen, ja ne näkyvät hänen osatutkintotodistuksellaan. Edellytyksenä toisen osaamisalan suorittamiselle on, että opiskelijalla on jo saman tutkinnon ja saman perusteen mukainen tutkintotodistus.

Kysymys: Jos opiskelija eroaa, ja hänellä on ollut koko tutkinto tavoitteena. Koskeen hänelle on siirretty osaamisala ja tutkintonimike opintojen aikana. Todistukseen suoritetuista tutkinnon osista hänelle ei merkitä osaamisalaa eikä tutkintonimikettä, mutta pitääkö se yhä siirtyä Koskeen?
Vastaus: Ei.

Kysymys: Pitääkö siis opiskelijan tavoite muuttaa osatutkintotavoitteiseksi, jos hän eroaa?
Vastaus: Ei, paitsi jos opiskelija haluaa ja hänen kanssaan sovitaan HOKSin tavoitteen päivittämisestä siten. Ks. Opiskelija vaihtaa tutkintotavoitteisesta osatutkintotavoitteiseksi tai toisinpäin:  https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=190613057

Kysymys: Voisiko saada yleiskuvausta siitä, millä tavalla mahdolliset päällekkäiset opiskeluoikeudet (toisessa oppilaitoksessa) voivat vaikuttaa rahoitukseen?
Vastaus: Opiskelijalla on oikeus opiskella useammassa oppilaitoksessa samanaikaisesti. Koski-palvelun päällekkäisten opiskeluoikeuksien raporttia voi käyttää tarkistamisessa apuna. (ks. Raporttikäyttöliittymän Yleiset-välilehti). Ensin alkanut vos-rahoitteinen opiskeluoikeus määrittää, mille koulutuksen järjestäjälle perusrahoitus ohjautuu. Suoritusrahoitusta kertyy ammatillisesta koulutuksesta joka tapauksessa.

Kysymys: Jos opiskelija opiskelee korkeakoulussa yhtä aikaa kuin ammatillisessa koulutuksessa, tuleeko ammatillisesta koulutuksesta perusrahoitus? Opiskelija tekee muuta korkeakoulututkintoa, jota ei ole tarkoitus tunnustaa ammatilliseen tutkintoon. 
Vastaus: Ammatillisesta koulutuksesta kertyy tässä tilanteessa perusrahoitus eli opiskeluoikeus lasketaan opiskelijavuosikertymään, jonka perusteella koulutuksen järjestäjän profiilikerroin lasketaan.

Kysymys: Onko Vipusessa näkyvässä rahoituksen opiskelijavuosien listassa nämä mahdolliset päällekkäisyydet otettu jo huomioon?
Vastaus: Kyllä on otettu huomioon. Tarvittaessa hyväksytyt/hylätyt suodattimella voidaan näitä tarkastella.

Kysymys: Aiemmin aloitettu opiskeluoikeus päättyy. Myöhemmin aloitettu jatkuu edelleen. Tuleeko rahoitus myöhemmin aloitetulle aiemmin aloitetun päättymispäivän jälkeen. esim. Aiemmin aloitettu päättyy 19.3.2021 ja myöhemmin aloitettu jatkuu 31.12.2021 saakka. Tuleeko myöhemmin aloitetulle rahoitus ajalle 20.3.- 31.12.2021?
Vastaus: Kyllä. Perusrahoitus alkaisi tässä tilanteessa kertyä 20.3. alkaen eli lasketaan mukaan opiskelijavuosikertymään, jonka perusteella koulutuksen järjestäjän profiilikerroin lasketaan.

Koski-klinikka 12.3.2021 (Yleissivistävä koulutus)

Tiedotettavaa:

• VALPAS: VALPAS-käyttäjähallintaan liittyvät koulutukset ovat tulossa perusopetuksen järjestäjille viikosta 19 alkaen, lisätietoa: https://wiki.eduuni.fi/display/OPHPALV/Valpas-koulutukset
• Toinen aste ja nivelvaiheen koulutukset:
  Tietomalliin lisätty koulutuksen maksuttomuus- tieto
  
  
• Esiopetus:
  Esiopetuksen syöttökäyttöliittymä korjattu ja diaarinumero 2- vuotiselle esiopetuskokeilulle on lisätty, lisätietoa: https://wiki.eduuni.fi/download/attachments/190613335/esiopetus_koski_20201231_20210303.xlsx?version=1&modificationDate=1615275662237&api=v2
• Perusopetus: https://wiki.eduuni.fi/download/attachments/190613335/perusopetus_koski_20201231_20210303.xlsx?version=1&modificationDate=1615275712323&api=v2
  
  
• Ennakkoraportti kotikuntakorvausasiaan:
  https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=190613335

Kysymykset:

Kysymys: Kenelle 21.4. lukuvuoden päättäminen seminaari on tarkoitettu? Onko osallistujamäärää rajoitettu per kunta?
Vastaus: Osallistujamäärää ei ole rajattu per kunta, mutta viestintävälineiden tekniset rajaukset toki on hyvä huomioida. Tilaisuudesta julkaistaan myös tallenne, eli sen voi katsoa myös muuhun aikaan kuin varsinaisena tapahtumapäivänä.  Tilaisuus on tarkoitettu kaikille koulutuksenjärjestäjien ja oppilaitosten ylläpitäjien Koski-käyttäjille.

Täältä lisätietoa:

https://wiki.eduuni.fi/display/OPHPALV/Koulutukset+ja+tilaisuudet#Koulutuksetjatilaisuudet-Webinaari:Perusopetuksessalukuvuodenvaihteessateht%C3%A4v%C3%A4tmerkinn%C3%A4tjatarkistukset21.4.2021

Kysymys: Opintopolun opo-dioissa luki, että perusopetuksen päättötodistusten tulee olla Koskessa 1.6. mennessä (ei siis 5.6. mennessä). Entä lukion päättötodistus – silläkin voidaan hakea ammatilliseen oppilaitokseen – tuleeko senkin olla 1.6. mennessä Koskessa?
Vastaus: Koski-tiimi ei ohjeista yhteishausta, joten lähtökohtaisesti siihen liittyvät asiat tulee aina ensisijaisesti tarkistaa yhteishakua koskevista alkuperäisistä ohjeista.

Ohjeistus arvosanatallennusten päivämääristä -tiedote löytyy Virkailijan työpöydältä: ”Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa tarvittavat arvosanat:

• Suoraan lukiokoulutuksesta ammatilliseen koulutukseen hakevien arvosanat: Ammatillisen koulutuksen yhteishaussa hakeneiden lukion päättävien arvosanat on tallennettava KOSKI-palveluun viimeistään 1.6.”
  
  

’Toisen asteen hakujen tarkennetut aikataulut on annettu’-tiedote (16.9.2020) löytyy Virkailijan työpöydältä:

• ”Koulutuksen järjestäjien on tallennettava lukion päättävien arvosanatiedot KOSKI-palveluun viimeistään 1.6.2021
• Opetuksen järjestäjien on tallennettava perusopetuksen päättöluokkalaisten päättöarviointitiedot ja perusopetuksen lisäopetuksessa opiskelevien arvosanat sekä perusopetuksen oppiaineiden korotukset KOSKI-palveluun viimeistään 1.6.2021
• Opetuksen/koulutuksen järjestäjien on tallennettava, jos hakija ei tule saamaan perusopetuksen päättötodistusta tai todistusta lisäopetuksen tai muun lisäpistekoulutuksen suorittamisesta KOSKI-palveluun viimeistään 7.6.2021”

Kysymys: Missä tuo aikataulu päättötodistusten osalta on? Opo-kirje ei aukea wikiduunissa. Mitä tehdä?
Vastaus: Kirje pitäisi aueta kirjautumalla Virkailijan työpöydälle, tiedostot voi avata myös PDF:nä. Päättötodistukset siirretään 4 vrk ennen lukuvuoden päättymispäivää. Päätason suorituksen vahvistus ja opiskeluoikeuden valmistuminen päivätään 5.6. ajankohdalle. Tiedot tulee tallentaa KOSKI-palveluun 1.6. mennessä, vaikka valmistuminen päivätäänkin 5.6. päivämäärälle, sillä Opetushallituksessa tehdään tässä välissä tarkistuksia, että kaikkien peruskoulujen kaikkien ysiluokkalaisten tiedot on varmasti lähetetty.

Virkailijan työpöydältä, kun kirjoittaa hakukenttään ’aikataulu’ tai tiedotteen nimen ’Yhteishakujen tarkennetut aikataulut on annettu’, pitäisi löytyä.

Kysymys: Mikä tuo järjestys on tuossa testiraportissa? Sieltä on vaikea etsiä omaa koulua.
Vastaus: Kokeile ’Control+F’-painikkeita ja hae oman koulun nimellä tai etsi Suodata-toiminnolla. Wikin esikatselun kautta suodatus ei onnistu, joten tiedosto kannattaa ladata itselle.

Kysymys: Oppilaiden läsnäolomerkinnöistä ja kotikuntakorvauksesta. Tuo 31.12. ajoittuva poikkileikkauspäivän ongelma on ollut olemassa useamman vuoden ja olisi hyvä, jos sen saisi jotenkin muutettua?
Vastaus: Silloin, kun jokin ajankohta tai muu sääntö on lakiin tai asetukseen kirjattu, niin niiden muuttaminen ei käy yksinkertaisesti.

Kysymys: Tilastokeskuksen ohje on hieman epämääräinen ja kunnissa sitä on tulkittu, kuten on osattu, mutta sähköinen järjestelmä ei tietenkään enää anna mahdollisuutta tulkinnoille?
Vastaus: Ohjeen mukaan toimittaessa oppilaan opiskeluoikeuden tilan 31.12. on oltava ’Läsnä’ siinä oppilaitoksessa, missä henkilö aloittaa tammikuussa. Tietolähteen vaihtuessa – aiemmin se on perustunut tiedonkeruisiin, nyt KOSKI-tietovarantoon – kotikuntakorvauksen laskennassa tämä muutos tulisi huomioida päivittämällä myös oppilaitoksen omia prosesseja.  

Kysymys: Kotikuntakorvaus: koulusta eronnut 30.12. ja uudessa koulussa aloituspäivä esim. 7.1. Tätä tilannetta esiintyy. Missä koulussa tällöin oppilas on kotikuntalaskuissa?
Vastaus: Uudessa koulussa. Vanhan koulun eropäiväksi merkitään viimeistään 30.12. ja uudessa koulussa opiskeluoikeuden aloituspäiväksi merkitään 31.12. Näin myös, vaikka oppilas tulee ensimmäistä kertaa kouluun vasta 7.1. fyysisesti. Poikkileikkauspäivä on kieltämättä haasteellinen, kun se osuu lomakaudelle.

Kysymys: Jos oppilas on tilapäisesti keskeyttänyt ja opiskelee nyt esim. Aurinkorannikon koulussa, oppilas tulee päällekkäisten opiskeluoikeuksien virhelistalle. Haittaako? Nämä oppilaathan kulkevat edestakaisin, koronan vuoksi oleskeluajat ovat nyt vaan venyneet.
Vastaus: Ei haittaa, juuri noin on oikein tässä tapauksessa. Se, että löytyy päällekkäisiä opiskeluoikeuksia, ei ole virhe. Raportti ei ole virhelista. Osa siellä näkyvistä päällekkäisyyksistä saattaa olla virheitä, osa ei.

Kysymys: Pohjoiseen keväthangille tulevia etätyöläisperheitä tulee paljon vuoden vaihteessa, joten tämän systeemin mukaan minun pitää kaikille uusille oppilaille laittaa aloituspäiväksi 31.12. opintohallintojärjestelmään? Mitenkäs nuo tänä vuonna tulleet, laitetaanko kaikille aloituspäivä 7.1.?
Vastaus: Jos ovat paikalla vain muutaman viikon, mutta tosiasiassa opiskelevat oikeassa kotikunnassa suuren osan vuodesta, niin tilaa ei päivitetä. Tila päivitetään, jos siirtyy pitemmäksi aikaa/pysyvämmin.

Kysymys. Jatkoa edelliseen: Tarkoitan näitä, jotka aloittavat kevätlukukauden alussa (tänä vuonna 7.1.) ja siirtyvät jo jouluna tänne. Moni perhe on paikalla koko kevätlukukauden.
Vastaus: Sellaisissa tapauksissa, missä siirtyy pitemmäksi aikaa, kyllä merkitään 31.12. opiskeluoikeuden tila kevätlukukauden koululle läsnäolevaksi, tämän vuoden ohjeen mukaan.

Kysymys: Jos 9.luokkalainen muuttaa keväällä vielä koulua, onko mahdollista, että yhteishaun lomake tulee näkyviin vanhaan kouluun. Onko olemassa joku päivämäärä, minkä jälkeen tapahtuneissa muutoissa tämä ongelma voisi olla? Opoilta edelleenkin tulee kysymyksiä, että mihin päivään mennessä helmikuussa oppilaiden tietojen pitää olla kunnossa.
Vastaus: Jos oppilas vaihtaa helmikuun lopussa, eikä uusi koulu ole merkinnyt omaa opiskeluoikeutta alkavaksi, ennen kun oppilas laittaa hakemuksen, niin suoritusrekisteri tulkitsee vanhan koulun lähtökouluksi.

Kysymys: Pitäisikö tuossa 31.12. määrissä olla mukana myös kotiopetuksessa, ulkomailla olevat, jotka kuitenkin suorittavat/tenttivät aineet meidän kouluun?
Vastaus: Oppilaista tehdään normaalit kirjaukset, kotikuntalaskennan vuoksi ei tarvitse alkaa kikkailla.

Kysymys: LOPS21-Koski rajapinta - onko keskusteluissa ICT- toimittajien kanssa ilmennyt joitakin erityisen hankalia kohtia?
Vastaus: Ei ole.

Kysymys: Kysymys perusopetuksen päättävän valvontavastuusta. Voiko eronneeksi merkinnän tehdä KOSKI-palveluun jo perusopetuksen päättövaiheessa, vai missä vaiheessa se tehdään? Lain mukaan velvollisuus ohjata koulutukseen on asuinkunnalla. Jos oppilaalla on kahden maan kansalaisuus ja oppilas muuttaa toiseen maahan, niin missä vaiheessa tällaisen oppilaan kohdalla valvontavastuun voidaan katsoa päättyvän?
Vastaus: Vastausta täydennetään pian.

 Kysymys: Jatkoa edelliseen. 9. luokkalaisen kotikunta on meillä, mutta oppilas on tilapäisesti keskeyttänyt jo vuosia sitten. Opot ihmettelevät nyt, mitä näille pitäisi tehdä, valvontavastuu ei voine koskea näitä. Milloin nämä voi merkitä eronneiksi? Todennäköisesti kotikunta ei tule muuttumaan koskaan.
Vastaus: Vastausta täydennetään pian.

Kysymys: Kyselin asiaa aiemmin ja sain ohjeeksi, että opiskeluoikeuden tilana pitää KOSKI-palvelussa olla tilapäisesti keskeyttänyt, koska kotikunta on meillä: ”Jos oppilas on oman ilmoituksen mukaan muualle muuttanut, mutta edelleen kaupungin asukas väestörekisterin mukaan, oppilas merkitään Koskeen väliaikaisesti keskeytyneeksi. Jos ei palaa sinä aikana, niin oppivelvollisuuden päättyessä Koskeen merkitään eronnut.”
Vastaus: Vastausta täydennetään pian.

Kysymys: Meillä on alkanut tulla kummallisia virheitä, joissa sanotaan, että oppilaalla on sama aloituspäivä kahdelta eri vuosiluokalta. Onko joku muu törmännyt näihin ja mihin nämä liittyvät? ICT-toimittajan ohjeen mukaan pitäisi muuttaa Koulun tiedot -rekisterin (ja monen muun) tietoja ja viedä tiedot uudelleen.
Vastaus: KOSKI-palveluun on tehty sellainen validaatio, ettei kahdella vuosiluokkasuorituksella voi olla sama alkupäivä. Jos tästä tulee virheilmoituksia, niin kyse on luultavasti siitä, että on esimerkiksi vahingossa merkitty ekaluokan ja tokan luokan aloituspäivä samalle päivämäärälle.

Kommentti edelliseen: Meilläkin on törmätty tähän. Taustalla oli meidän tapauksessa se, että joko ei ole vahvistettu suoritusta ja/tai luokalta siirtoja on tehty ennen vuosiluokkien vahvistusta. Siirsimme kaikki oppilaat uudelleen Koski-palveluun ja saimme lukumäärän selville. Korjaus tehtiin oppilas kerrallaan aamun tunteina, koska ei voi tehdä työajalla sillä opintohallintojärjestelmän käyttöliittymä sekoaa, kun vanhoja lukuvuosia opintohallintojärjestelmässä.

Kommentti edelliseen: Eri oppilashallintojärjestelmiin ja Koskeen liittyen. Omassa oppilashallintojärjestelmässämme on ollut tietyllä tapaa joustavaa muuttaa ja muokata oppilaan opiskeluoikeuden alkamis- ja päättymispäivämääriä. Tietoja voi päivittää ja oikaista myös jälkikäteen ja siirtää Koskeen yhä uudelleen ja uudelleen. Eri opintohallintojärjestelmät toimivat tässä hieman toisistaan poikkeavasti.

Kysymys: Jos alaikäinen oppilas siirtyy aikuisten perusopetukseen, pitääkö siitä olla jokin päätös?
Vastaus: Tätä tulee tiedustella perusopetuksen ja/tai aikuisten perusopetuksen sisältöasiantuntijoilta.

Koski-klinikka 5.3.2021 (Ammatillinen koulutus)

Kysymykset ja vastaukset päivitetään sivulle pian.

Tiedotettavaa:

Koulutuksen maksuttomuus -tieto aletaan määrittää 1.8.2021 alkaen uuden oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille. Tietoihin määritellään, onko oppilas laajennetun maksuttomuuden piirissä ja sekä tieto siitä, jos opiskelija hakee koulutuksen aikana pidennystä maksuttomuuteen. Tieto merkitään opiskeluoikeudelle. Myös Kela alkaa käyttää tätä tietoa. Asiasta on tulossa lisäohjeistusta.

Useamman arvosanan siirtäminen listana tulee mahdolliseksi v. 2022 alusta. Kun ominaisuus on saatu tehtyä, voidaan rahoituksessa alkaa sulkea pois korotukset.

Opetushallituksen todistusohjeesta (Määräykset ja ohjeet 2021:3a) on julkaistu uusi versio 1.3.2021. Tässä versiossa on korjattu sivuilla 16 ja 17 olleet numerovirheet. Korjattu ohje löytyy osoitteesta https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/opetushallituksen_ohje_todistuksiin_ja_niiden_liitteisiin_merkittavista_tiedoista.pdf  Huomaa sisäsivun päiväys. Uusi linkki: https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/opetushallituksen-ohje-todistuksiin-ja-niiden-liitteisiin

Kysymys: Mitä merkitään opiskelijan tietoihin seuraavassa tapauksessa, jossa hän opiskelee työvoimakoulutuksessa (rahoitusmuoto: 10). Sitten hän pääsee kesäksi alan palkallisiin töihin. Koulutussopimusta tai oppisopimusta ei solmita. Normaalisti näissä tapauksissa on laitettu opiskeluoikeuden tilaksi tilapäinen keskeytys, mutta tämä opiskelija voikin suorittaa työn ohella tutkintoonsa kuuluva tutkinnon osan. Voiko tilapäisen keskeytyksen ajalta tulla näyttösuoritusta, vai pitääkö merkitä läsnäolo 0 %? Mikä rahoitusmuoto merkittäisiin tässä tapauksessa? Suoriterahoitus tästä ilmeisesti kuitenkin tulee? Kyse ei ole osaamisen hankkimisesta, joten siksi on merkitty tilapäinen keskeytys. Asiasta on sovittu TE-toimiston kanssa. Aiemmin, kun tähän on pyydetty ohjeistusta, ja opiskelijalla on koko ajan voimassa oleva opiskeluoikeus, niin on neuvottu, ettei hän ole terminaalitilassa missään vaiheessa.
Vastaus: Riippuu, hakeeko opiskelija väliaikaista keskeytystä vaiko sovitaanko HOKSissa, että osa-aikaisuusprosentti läsnäoloajalta on 0%. Väliaikaisen keskeytyksen aikana ei suoriteta opintoja, joten jos halutaan suorittaa näyttöjä, tulee HOKSia päivittää. Silloin oikea opiskelutila tähän tilanteeseen olisi ’Läsnä’, ja osa-aikaisuusjaksoksi merkitään 0%.  Rahoitusmuotoa ei tarvitse vaihtaa.

Kysymys: Meille on hakeutunut opiskelija, joka on aiemmin valmistunut meiltä Pintakäsittelyalan perustutkinnosta 72/011/2014 13.11.2014. Nyt oppija haluaa korottaa arvosanojaan. Voiko hän hakeutua meille opiskelijaksi samaan tutkintoon, mutta uusiin tutkinnon perusteisiin korottaakseen arvosanoja? Voiko opiskelija ylipäätään hakeutua saman alan perustutkintoon opiskelijaksi valmistumisensa jälkeen? Uusi peruste olisi Pintakäsittelyalan perustutkinto OPH-2854-2017 20.12.2017. Miten rahoitus arvosanojen korotustilanteessa määräytyy (rahoitusmuoto ja läsnäolo)? Oppija korottaisi arvosanojaan 8.2.2021-17.12.2021.  Mikä laitetaan opiskelijalle tavoitteeksi? Kirjataanko opiskelijalle osaamisen tunnustamisia vanhoista opinnoista?
Vastaus: Tässä tilanteessa ei ole kysymys arvosanojen korottamisesta, vaan opiskelija menee suorittamaan tutkintoa koulutuksen järjestäjälle. Opiskelija ei voi korottaa kumottujen perusteiden mukaisia arvosanojaan. Koulutuksen järjestäjä päättää jatkuvassa haussa opiskelijaksi ottamisesta ja arvioi suorittaako opiskelija koko tutkinnon vai tutkinnon osan ja mitä osaamista häneltä puuttuu. Säädösten mukaan vain sitä osaamista voi hankkia, mikä puuttuu. Rahoitus määräytyy normaalisti rahoitusjärjestelmän puitteissa. Eli jos opiskelija suorittaa pelkkiä näyttöjä, koulutuksen järjestäjä saa suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusta. Jos hänelle HOKSataan osaamisen hankkimista, kerryttää se opiskelijavuosia.

Kysymys: Opiskelija ei voi jo suoritettuun tutkintoon mennä eri perusteilla, ei voi mennä samaa tutkintoa opiskelemaan uusien perusteiden mukaan?
Vastaus: ks. edellinen vastaus. Sisältöasiantuntijoiden mukaan ministeriö on tämän ohjeistanut näin. Tutkinnon suorittaminen on säädösten mukaan mahdollista tehdä uudelleen. 

Kysymys: YTOjen tunnustaminen silloin, kun opiskelija on suorittanut meillä tai muualla jo aiemmin ja tulee sitten suorittamaan toista perustutkintoa. Riittääkö, että tunnustamiset tekee YTO-tutkinnon osiin, vai pitääkö jokaiselle osa-alueelle tehdä tunnustaminen erikseen?
Vastaus: Osaamisen tunnustaminen tehdään yhteisten tutkinnon osien osa-alueittain, Jos koko yhteinen tutkinnon osa koostuu pelkästään tunnustetuista osa-alueista, kirjataan tieto tunnustamisesta osa-alueiden LISÄKSI yhteiselle tutkinnon osalle ja tutkintotodistukse.

Kysymys: Jos entinen opiskelijamme, joka on suorittanut koko tutkinnon, haluaa tulla korottamaan numeroa ytojen osa-alueisiin tavoitteenaan ammattikorkeakouluun hakeutuminen, niin miten hänen kohdallaan olisi hyvä toimia? Tiedän, että korottaminen tehdään aina nykyisten tutkinnon perusteiden mukaisesti.
Vastaus: Opiskelijalla on oikeus korottaa saamaansa arvosanaa. Tärkeää viestiä opiskelijoille, että jos opiskelijat tulevat korottamaan arvosanaa amk-hakuja silmällä pitäen, niin tällä hetkellä niitä ei oteta huomioon todistusvalinnoissa. Korotusjärjestelmä tuli nopealla aikataululla, eikä sitä ole vielä ammatillisessa koulutuksessa automatisoitu, miten korotukset asettuvat suhteessa alkuperäiseen todistukseen, eikä sitä ole vielä mallinnettu tietojärjestelmätasolle.

Lisätietoja ammattikorkeakoulujen todistusvalinnasta löytyy osoitteesta: https://www.ammattikorkeakouluun.fi/hakijalle/valintatavat/todistusvalinta/#ammatillinen-pisteytys

Kysymys: Tilanteessa, jolloin opiskelijalle tulisi antaa uuden todistuksen (vaikkapa virheen korjauksen takia), se tulee antaa koulutusjärjestäjän nykyisellä nimellä. Tuleeko todistukseen kirjata voimassa oleva järjestämislupa? Tuli vaan mieleeni mahdollinen tilanne, jolloin nykyisessä järjestämisluvassa ei olisikaan enää lupaa kyseisen tutkinnon järjestämiseen.
Vastaus: Todistukseen merkitään se järjestämislupa, minkä mukaan tutkinto on myönnetty. OIVA-palvelussassa on jäljitettävissä historiatieto. Koulutuksen järjestäjien yhdistymiset ovat myös todennettavissa. Eli laitetaan todistuksen antajan mukainen voimassa oleva järjestämislupa, eikä tarvitse kaivaa arkistosta aiemmin voimassa olleita lupia.

Kysymys: Missäköhän on vika, kun Vipusen opiskelijavuosien live-raportti ei enää aukea? Vaatii välillä sisäänkirjautumista ja välillä tulee virheilmoituksia.
Vastaus: Live-raportti on jatkuvasti päivittyvä raportti, sen latautuminen voi joskus kestää kauan. Jäädytetyt ja suoritusraportit ovat nopeampia. Tietokannan kasvaessa valitettavasti latautuminen kestää kauemmin.

Kysymys: Live-raportti siis avaa sisäänkirjautuminen-sivun ja raportin lataaminen päättyy siihen. Mutta ehkä täytyy yrittää uudelleen taas joskus... Firefoxilla kävi noin.
Vastaus: Joidenkin selaimien kanssa käy noin. Silloin kannattaa sulkea kaikki selaimen ja Vipusen istunnot ja käynnistää ja ladata uudelleen.

Ammatillisen koulutuksen raportit:

 https://vipunen.fi/fi-fi/ammatillinen-koulutus

Ammatillisen koulutuksen Ammatillisen koulutuksen rahoitusperusteraportit: 
https://vipunen.fi/fi-fi/ammatillinen/Sivut/Rahoitusperuste--ja-kustannustiedot.aspx

Kannattaa siis tutkina muitakin kuin rahoitusperusteraportteja, löytyy mm uudet, opiskelijat, tutkinnon suorittaneet live-raportti: https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Ammatillinen%20koulutus%20-%20opiskelijat%20ja%20tutkinnot%20-%20live%20-%20opiskelijat%20ja%20tutkinnot.xlsb

Kysymys: Oliko niin, että ammatillisista opiskeluoikeuksista Koskeen siirretään tieto maksuttomuudesta ja maksuttomuuden pidennyksestä? Siirretäänkö jotain muita laajennettuun oppivelvollisuuteen liittyviä tietoja?
Vastaus: Koskeen tulee vain tieto, onko koulutus maksutonta vaiko ei sekä tieto maksuttomuuden pidennystä niille opiskelijoille, jotka ovat uuden oppivelvollisuuslain piirissä. Myös ’ei’-tieto on siirrettävä, jos on oppivelvollisuusikäinen henkilö, jos henkilö koskeva tieto on ’ei’. Jos sen opiskeluoikeuden aikana opiskelija jää esimerkiksi äitiysvapaalle, niin tieto pidennyksestä on merkittävä. Maksuttomuuden pidennystieto siirtyy Koski-palvelusta Valpas-palveluun ja on sitä kautta käytettävissä mahdollisille muille, seuraaville koulutuksen järjestäjille.

Kysymys: Joskus viime vuoden puolella oli puhe, että Vipusen laskukoneen "logiikkaa" voisi CSCn kanssa kirjata auki, mikä mahtaa olla tilanne siinä?
Vastaus: Asian käsittely on kesken.

Kysymys:  Onko tämä ohjesivu ajantasainen, vain onko jäänyt selaimen musitiin vanhentuut sivu: https://wiki.eduuni.fi/display/OPHPALV/Ammatillisten+opiskeluoikeuksien+tiedot+KOSKI-palvelussa
Vastaus: Sivuston sisäisiä linkkejä on vielä jonkin verran päivittymättä. Niitä korjaillaan aktiivisesti sitä mukaa, kun huomataan ja ehditään. Jos tällaisia tulee vastaan sisällysluettelossa, niin Wiki-sivun vasemmasta palkista navigoimalla pääsee aina oikealle alasivulle.

Kysymys: Pdf-todistusten siirrosta Kosken kantaan on huhuiltu. Milloin tuo voisi toteutua?
Vastaus: Tästä ei vielä valitettavasti ole tietoa. 

Kysymys:  Pahoittelen jos tähän on jo vastattu aiemmin, mutta onko VALPAS- ja KOSKI-palveluissa mitä yhteyksiä toisiinsa ja kumpaan suuntaan mitäkin?
Vastaus: Valpas käyttää Koskea taustatietojen lähteenä, kuten myös opiskelijavalintarekisteriä. Valppaassa on eri näkymiä riippuen siitä, mistä valvontatehtävästä on kyse. Eri näkymien muodostamiseen käytetään merkittävissä määrin Koski-tietoja. Koski-palvelussa olevien tietojen oikeellisuus on tärkeää, sillä Koski on tärkeä tietolähde Valppaalle.

Kysymys: Saako koulutuksenjärjestäjä mistään tietoa, mikäli opiskelija onkin samaan aikaan esim. lukiossa ammatillisen lisäksi, jos opiskelija ei siitä ole kertonut/tuonut esille? Mietin miten rahoituksen laskenta tämän tyyppisiin tilanteisiin suhtautuu, jos siirretään läsnäoloa, mutta olisikin samaan myös lukiossa?
Vastaus: Opiskelijalla on oikeus opiskella useammassa oppilaitoksessa samanaikaisesti. Koski-palvelun päällekkäisten opiskeluoikeuksien raporttia voi käyttää tarkistamisessa apuna. (ks. Raporttikäyttöliittymän Yleiset-välilehti). Ensin alkanut vos-rahoitteinen opiskeluoikeus määrittää, mille koulutuksen järjestäjälle perusrahoitus ohjautuu. Suoritusrahoitusta kertyy ammatillisesta koulutuksesta joka tapauksessa. Virheelliset tiedot, kuten esimerkiksi opintonsa päättäneet opiskelijat, joiden opiskeluoikeutta ei ole päätetty, pitää korjata.

Koski-klinikka 25.2.2021 (Yleissivistävä koulutus)

Tiedotettavaa:

Kotikunta-tieto ei vielä näy perusopetuksen raportilla koodiarvona, mutta on tulossa. Nyt tieto näkyy numerokoodina. Lukuvuoden vaihteen kotikunta ei ole VM:n käyttämä, vaikka raportin ottaisi 31.12. tilanteesta, vaan aina sen hetkinen kotikunta rekisteristä. Oppijanumerorekisteristä puuttuu kotikuntahistoria.

Kysymys: Vuoden 2022 kotikuntakorvauksiin vaikuttava kotikuntakorvauskysely oppilastiedoista poimitaan KOSKI-tietovarannosta 26.2.2021. Mitäpä jos meillä on silloin vielä pari korjausta tehtävänä? Korjautuuko tieto myös poimintaan, vai pitääkö meidän tehdä erillinen muutosilmoitus?
Vastaus: Perjantaina 25.2. aikana tehtävät korjaukset kyllä korjautuvat poimintaan. Tilastokeskus poimii oppilasmäärät uusimman tiedon mukaan 6.4.2021.

Kysymys: Miten aikuisten perusopetuksen osalta huomioidaan kotikunta?
Vastaus: Aikuisten perusopetuksen rahoituksessa ei ole käytössä kotikuntakorvausta.

Kysymys: Tuleeko oppilas merkitä eronneeksi edellisestä koulusta oppilaan vaihtaessa koulua kunnan sisällä?
Vastaus: Tällä hetkellä saa siirtää samalla opiskeluoikeudella, mutta ensimmäisen Läsnä-tilan aloituspäivämäärän oltava se, milloin on ensimmäisessä koulussa aloittanut. Ensi syyslukukaudesta alkaen tähän tulee muutos, eli oppilas pitää merkitä eronneeksi ja aloittaa uusi opiskeluoikeus uudessa koulussa aina kun oppilas vaihtaa koulua.

Ohjeet koulun vaihtotilanteisiin: https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=190612580

Kysymys: Voiko kesken lukuvuoden vaihtaa oppilaiden opiskeluoikeuden tunnisteen? Oppilas oli mennyt yläkouluun 7. luokalle samalla Opiskeluoikeuden OID-tunnisteella, jolla alakoulun opiskeluoikeus oli?
Vastaus: Jos on jatkettu samalla opiskeluoikeudella, niin tähän asti se on ollut sallittua jatkaa samalla OID-tunnisteella. Ensi syksynä tähän tulee muutos ja uudet ohjeet – paitsi, jos kyseessä on yhtenäiskoulu, jolloin samalla opiskeluoikeudella ja tunnisteella saa jatkaa 7. luokalle.

Ks. ohjeet:

https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=190612580

Kysymys: Jatkoa edelliseen. Kasit ja ysit on menneet uudella tunnisteella ja niissä näkyy, että oltu alakoulussa siihen asti ja sitten vaihdettu yläkouluun, eli seiskoilla vielä näkynyt alakoulu. Nyt seiskojen osalta ei näy koulua ollenkaan. Mitä tehdä?
Vastaus: Kysyjää pyydetään lähettämään osoitteeseen koski@opintopolku.fi koulun nimi ja jonkun esimerkkioppilaan oppijanumero, niin korjaus voidaan neuvoa.

Kysymys: Meillä lakkautetaan lukuvuoden vaihteessa kaksi lukiota, joista opiskelijat siirtyvät kahteen jäljelle jäävään lukioon. Siirretäänkö sama oppilaskortti lukiosta toiseen samalla opiskeluoikeudella vai katkaistaanko opiskelijoiden opiskeluoikeus edellisessä lukiossa ja aloitetaan uudessa lukiossa uusi opiskeluoikeus? Entä suoritukset ja niiden hyväksiluku, kun kyseessä on koulun lakkautus?
Vastaus: Lukioiden opiskelijaksi ottamispäätös on aina oppilaitoskohtainen. Koski-palveluun päivitetään vanhan opiskeluoikeuden tilaksi Eronnut ja perustetaan uusi opiskeluoikeus uudelle lukiolle. Se on valitettavasti työlästä, mutta muuten tiedot eivät siirry oikein. Lisäksi opiskelijoiden suorituksien osalta on tehtävä hyväksi lukemiset.

Kysymys: Sallitaanko 5.6.21 tehty vuosiluokan vahvistus ja samalle päivälle merkitty eropäivä 5.6.?
Vastaus: Vuosiluokan vahvistus ja eropäivä voivat olla sama päivä, jolloin ne tulevat samalle päivälle Koski-palveluun näkyviin. Vahvistus siirtyy Koskeen opintohallinnon järjestelmästä.

Kysymys: Pitääkö pidennetyn oppivelvollisuuden päätös siirtää uudelleen Koskeen perusopetuksesta, vaikka päätös on jo kertaalleen siirretty esiopetuksen opiskeluoikeudelta?
Vastaus: Kyllä.

Kysymys: Voisiko tuota opiskeluoikeuden vaihtamisen koodaamista vielä tutkia? Kehittäjät ovat sitä mieltä, että asia olisi hoidettavissa, ongelma aiheutuu nyt opintohallinnon järjestelmästä, ei Koskesta. Tuo muutos tulee todella lisäämään työtä. Oppilas on saattanut esim. muuttaa vaikka 15 kertaa, joka kertaa pitää tehdä uusi kortti.
Vastaus: Koski-palvelun pitää pystyä esittämään asiat yksiselitteisellä tavalla. Tällä hetkellä on mahdollistettu se, että vanhalla opiskeluoikeudella on saanut jatkaa kunnan sisällä toiseen kouluun, mutta silloinkin on ohjeen mukaan koko ajan tullut jättää vanhalle koululle kyseistä koulua koskevien vuosiluokkasuoritusten tiedot. Uuden ohjeen, jonka mukaan opiskeluoikeus tulee päättää ja aloittaa uusi uudella koululla, ei muuttaisi sitä, että kortti tulisi kopioida opintohallinnon järjestelmässä. Saman kortin siirtäminen koulusta toiseen johtaa siihen, että väärin siirrettyjen vanhojen tietojen korjaaminen on melkein mahdotonta. Vaikka vanhan opiskeluoikeuden päättäminen ja uuden aloittaminen muuttaa koulun vaihdossa tehtäviä prosesseja, niin pitkällä tähtäimellä tietojen käsittelyn ja korjaamisen pitäisi muuttua vähemmän hankalaksi.

Kysymys: Ero jyrää vuosiluokan vahvistuksen, jos on samana päivänä, eikö niin?
Vastaus: Sen pitäisi kyllä onnistua, kyse on ollut opintohallinnon järjestelmässä olevasta ongelmasta. Kysyjää pyydetään laittamaan viestiä osoitteeseen koski@opintopolku.fi, niin voidaan tarkistaa versiohistoria.

Kysymys: Opon kirje (27.10.) ei enää aukea wikiduunissa! Mihin mennessä pitää ysien ja kymppien opetus valmistua, oliko se 5.6.2021 ?
Vastaus: Tätä vastausta täydennetään myöhemmin.

Kysymys: Jos oppilas on koulukuljetuksessa yläkoulussa lähtökohtaisesti koko yläkoulun ajan, voiko hänelle merkitä kuljetusetuun vain aloituspäivän vai pitääkö kuljetusetu merkitä lukuvuosikohtaisesti alkamaan ja päättymään? Vai voiko päättymispäivän jättää tyhjäksi ja täyttää vain siinä tapauksessa, jos oppilas ei enää saakaan koulukuljetusta?
Vastaus: Kyllä.

Kysymys: Kahdella eri vuosiluokalla ei voi olla sama aloituspäivä. Voidaanko nämä tapaukset etsiä oppilaskohtaiselta Kosken raportilta?
Vastaus: Kyllä voi etsiä, mutta jos aloituspäivämäärä on pitkällä historiassa, niin raportteja tulee ottaa edellisiltäkin lukuvuosilta. Yksinkertaisempaa on ehkä korjata yksittäin, kun oppilaasta tulee virheilmoitus, ja tarkistaa Koski-palvelun käyttöliittymästä yksittäisen oppilaan tiedoista, mille vuosiluokille on merkitty sama aloituspäivämäärä ja korjata tiedot.

Kysymys: Miten toimia, kun oppilas siirretty seuraavalle vuosiluokalle kesken lukuvuoden? Ja nyt on läsnä kahdella eri vuosiluokalla Koskessa?
Vastaus: ks. ohje: https://wiki.eduuni.fi/display/OPHPALV/Vuosiluokkien+1.-8.+tiedot

Kysymys: Tupla-alkupäivä näyttää meillä liittyvän siihen, että kouluissa on korjattu virheellisiä vahvistuspäiviä jälkikäteen. Miten se korjataan?
Vastaus: Tämä pitää tarkistaa oman opintohallinnon järjestelmätoimittajan ohjeista. ks. Visman ohjeet: https://help.inschool.fi/PK/fi/Tilastot-tiedonsiirrot-ja-jarjestelmayhteydet/Tiedonsiirrot/Koski/Koski-perusopetuksen-esimerkkeja-pk.htm ja siellä kohdassa "Edellisen lukuvuoden suoritusten siirto"

Kysymys: Onhan niin että kotiopetusoppilaan perusopetus merkitään valmiiksi kuten aiemminkin, eli lisätään 9. vuosiluokka, vahvistetaan se ja valmistetaan perusopetus. Tietoa erityisestä tutkinnosta ei vielä välitetä. Vai miten piti tehdä?
Vastaus: 9. luokan välilehteä ei pidä siirtää, vaan poistaa. Siirretään pelkästään vahvistettu päättötodistus ja poistetaan kesken jääneet vuosiluokat, joiden ajaksi siirtynyt kotiopetukseen. Opintohallinnon järjestelmästä ei pysty tällä hetkellä siirtämään ’Suoritustapa: Erityinen tutkinto’ -tietoa. Sen ei pitäisi haitata opiskelijavalintoja, kun tieto kotiopetuksesta on merkitty.

Kysymys: Kun perusopetuksesta valmistutaan, niin edellyttääkö Koski, että kaikissa niissä kursseissa, joissa on valinta päällä, on arvosana? Paperitodistus ei tätä tarkista.
Vastaus: Koski-palvelu tarkistaa, että vahvistetulla päättötodistuksella tai vuosiluokilla, kaikilla Koskeen lähetetyillä oppiaineilla tulee olla arviointi. Oma opintohallintojärjestelmä saattaa toimia niin, että järjestelmä lähettää Koskeen niitä oppiaineita, joissa on ns. Valinta-merkintä. Asia kannattaa tarkistaa omalta opintohallinnon järjestelmätoimittajalta.

Kysymys: Voiko ammattitutkinnon perusteella YO-tutkinnon suorittanut jatkaa aineopintoja VOS –rahoituksella samalla opinto-oikeudella? Lisään, että meidän tapauksessa aineopinnot on alunperinkin tehty aikuisten opsissa, ei nuorten opsissa.
Vastaus: Tätä vastausta täydennetään myöhemmin.

Koski-klinikka 19.2.2021 (Ammatillinen koulutus)

Tiedotettavaa:

Ammatillisen koulutuksen todistusohjeet:
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Opetushallituksen_ohje_todistuksiin_ja_niiden_liitteisiin_merkittavista_tiedoista.pdf

Ammatillisen koulutuksen uusi, 1.2.2021 voimaan tullut todistusohje:
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Todistuksiin_ja_niiden_liitteisiin_merkittavat_tiedot_ammatillisessa_koulutuksessa.pdf

Ensimmäinen ammatillisen koulutuksen todistuswebinaari järjestetään 15.3.2021:
https://www.oph.fi/fi/tapahtumat/2021/ammatillisen-koulutuksen-todistuswebinaari

Opetushallituksen uusi määräys osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta on lausuntokierroksella. Lausuntoaika päättyy 5.3.2021:
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=8f53aea4-526c-408d-b00c-80da40664d02

Kysymys: Milloin alkavat OPH:n ammatillisen koulutuksen todistuswebinaarit?
Vastaus: Ensimmäinen todistuswebinaari järjestetään 15.3.2021. Linkki löytyy Tiedotettavaa-otsikon alta.

Kysymys: ”Opetushallituksen ohje todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävistä tiedoista:” Finns detta också på svenska?
Vastaus: Ruotsinkielinen versio on tällä hetkellä käännettävänä.

Kysymys: Onko oppivelvollisuuden laajentamisen voimaantuloon liittyen jotain mitä koulutuksenjärjestäjien pitäisi Koski-palveluun liittyen tietää?
Vastaus: Oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyvä infoviesti on tulossa koulutuksen järjestäjille lähiaikoina.

Kysymys: Onkohan mitään huomioitavaa siinä, että opiskelijat tulevat aloittamaan jo heinäkuun lopulla opintoja, kun oppivelvollisuuslaki ja sen mukainen maksuttomuus astuvat voimaan 1.8.2021?
Vastaus: Oppivelvollisuus koskee tänä keväänä perusopetuksen piirissä olevia oppilaita, samoin maksuttomuus. Sen ei pitäisi olla ratkaisevaa, alkaako yksittäinen opiskeluoikeus 31.7.2021 vaiko 1.8.2021. Oppivelvollisuuteen liittyviä kysymyksiä voi lähettää oppivelvollisuus@oph.fi tai Opetus- ja kulttuuriministeriöön.

Lisätietoa: 19.2.2021 klo 11–12 Oppivelvollisuuskoulutuksen maksuttomuus ammatillisessa koulutuksessa
https://minedu.fi/tapahtumat/2021-02-19/oppivelvollisuuden-laajentuminen

Kysymys: Mihin mennessä amk-hakijan valmistumistiedot tulee olla Koskessa, jotta voi tulla valituksi valintakokeen kautta?
Vastaus: Ammattikorkeakouluihin hakiessa 16.7.2021 mennessä. Yliopistohakujen osalta päivämäärä on kuitenkin jo 18.6.2021.

Kysymys: Uusi ohje todistuksiin liittyen sanoo, että "Mikäli opiskelija jatkaa tutkinnon suorittamista keskeytyksen jälkeen samalla tai toisella koulutuksen järjestäjällä edelleen voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaisesti, niin osaamisen tunnustamisen viitetietoja ei merkitä tutkinnon osiin, joiden sisältö on määritelty tutkinnon perusteissa. " Onko siis Koski-palvelun kannalta OK, että tunnustamiset siirretään ilman viitettä?
Vastaus: Ei ole OK. Vaikka todistukselle ei tule tunnustamisviitettä, niin Koskeen se tarvitaan. Sen voi tuoda vapaatekstillä – tekstin sisältö on vapaa – mutta se tieto tarvitaan, että kyseessä on tunnustettu osaaminen, joka ei ole rahoituksen piirissä.

Kysymys: Siirretäänkö Koski-palveluun tutkintotavoitteisen eronneen ja myös osatutkintotavoitteisin eronneen keskiarvo?
Vastaus: Ei. Kun tavoitetta ei ole HOKSin mukaisesti suoritettu, niin opiskelijalle annetaan todistus tutkinnon osien suorittamisesta. Keskiarvo merkitään todistukseen, mutta tutkintotavoitteisen eronneen keskiarvoa ei siirretä Koski-palveluun eikä myöskään osatutkintotavoitteista.

Kysymys: Eronneen keskiarvosta vielä. Jos tavoite on koko tutkinnon suorittaminen: Merkitään todistukseen, mutta ei KOSKI-palveluun?
Vastaus: Juuri näin. Ei siirretä Koskeen, mutta merkitään todistukseen.

Kysymys: Jatkoa edelliseen. Jos tavoite on tutkinnon osien suorittaminen ja opiskelija eroaa, niin keskiarvo merkitään todistukseen, mutta siirretäänkö KOSKI-palveluun?
Vastaus: Ei siirretä Koskeen, mutta merkitään todistukseen.

Kysymys. Jatkoa edelliseen: Jos tavoite tutkinnon osien suorittaminen ja valmistuu, niin merkitään todistukseen ja siirretään KOSKI-palveluun?
Vastaus: Kyllä. Valmistuneelle opiskelijalle siirretään keskiarvo.

Kysymys: Käydäänkö vielä uudelleen läpi tuo keskiarvon siirtyminen Koskeen erotilanteissa?
Vastaus: Kun kysymyksessä on tutkintotavoitteinen, eronneeksi katsottu opiskelija, niin Koskeen ei siirretä keskiarvoa. Ei edes silloin, vaikka opiskelija saisi osatutkintotavoitteisia todistuksia, joille merkitään keskiarvo. Tutkintotavoitteiselle opiskelijalle merkitään Koskeen keskiarvo vasta valmistumisen yhteydessä. Osatutkintotavoitteisen opiskelijan osalta asiaa voidaan miettiä ja tarvittaessa päivittää Koski-ohjeita.

Kysymys: Tämä keskiarvon siirtäminen on hyvä esimerkki siitä, että ohjeet muuttuvat "lennosta". Milloin me voimme oikeasti tietää, mitä pitää siirtää ja mitä ei?
Vastaus: Helmikuussa pidetyt kaksi webinaaria käsittelivät sitä, miten pääsääntöisesti siirrot tulee tehdä. Erikoistapauksia joudutaan kuitenkin joskus ratkomaan ja ohjeistamaan yksittäin. Tarvittaessa ohjeita päivitetään.
Webinaarin materiaalit:  https://wiki.eduuni.fi/display/OPHPALV/Koulutukset+ja+tilaisuudet#Koulutuksetjatilaisuudet-Webinaari:Ammatillistenopiskeluoikeuksientilatjalis%C3%A4tiedot

Kysymys: Ammatillisen koulutuksen Koski-webinaarissa 17.2.2021 olleessa Koulutusopimus -näkymässä oli esimerkkitapauksessa näkyvillä myös työtehtävät/työtehtävien kuvaus. Onko tämä pakollinen tieto Koskessa sekä koulutussopimus- että oppisopimustilanteissa? Meillä on käytössä opintohallinnon järjestelmässä kenttä, josta tiedot eivät siirrykään Koskeen. Järjestelmätoimittajalta sanoivat, että kyseinen kenttä, joka meillä käytössä, olisi kyllä kehityslistalla tulossa, mutta että se ei ole kiireellisyysjärjestyksessä kovin ylhäällä, sillä ei ole pakollinen tieto Koskessa. Haluaisin varmistuksen, onko tuo tieto pakollinen vai ei? Täytyykö meidän väliaikaisesti siirtyä käyttämään toista kenttää, vai riittääkö, että tiedot siirtyvät sitten jollakin aikavälillä myös tämän osalta Koskeen?
Vastaus: Koulutussopimuksen osalta ne eivät teknisesti ole pakollisia, vaikka ne onkin ohjeistettu siirtämään. Oppisopimuksen osalta ei siirretä työtehtäviä eikä niiden kuvausta.
Ohje:  2.2. Ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen suoritustiedot#2.2.Ammattitutkintojenjaerikoisammattitutkintojensuoritustiedot-Oppisopimuksjaksojenjakoulutussopimusjaksojentiedotsuorituksentiedoissa

Kysymys: VALMA-opiskelija suorittaa YTOja ja hänelle täytyy tehdä kaksi opiskeluoikeutta. Onko ohjetta, mikä on YTOjen siirrossa opiskeluaika? Tavoite ilmeisesti kuitenkin on tutkinnon osa tai osia?
Vastaus: Tässä tapauksessa VALMA-opiskeluoikeus on pääopiskeluoikeus. Lähtökohta on, että opiskeluaika merkitään kestoltaan siten, kun kyseisten opintojen opiskeluun kuluu aikaa. Jos toinen opiskeluoikeus alkaa VALMA-opiskeluoikeuden alkamisen jälkeen, ei toisen opiskeluoikeuden ajankohdalla ole rahoituksen näkökulmasta merkitystä.

Kysymys: Olen ollut siinä käsityksessä, että VALMAn aikana suoritettuja YTOja varten ei tarvitse toista opiskeluoikeutta. Eikö se tarvita vain ammatilliselle tutkinnon osalle?
Vastaus: Uuden todistusmääräyksen myötä tunnustaminen on tehtävä YTOista. YTO on sidottava johonkin tutkintoon ja YTOja varten tulee jatkossa tehdä oma Koski-opiskeluoikeus. Tätä koskeva ohje tullaan päivittämään. 

Kysymys: Toissapäivän webinaarissa kohdassa 'Tutkinnon osan ryhmä' mainittiin, että otsikkoa 'Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat' ei saisi käyttää edes ops-perusteisilla opiskelijoilla. Mihin tämä perustuu?
Vastaus: Perusteen mukaiseen 180 osp yli meneviä osia ei merkitä samaan tutkintotodistukseen. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan (531/2017, 57 §) koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijalle tutkintotodistus, kun tutkinto on suoritettu 50 §:ssä säädetyllä tavalla. Em. lain 50 § 1 mom säädetään mm. seuraavaa: Tutkinto on suoritettu, kun tutkinnon perusteiden mukaan kaikki tutkinnon muodostumiseksi vaadittavat osat on suoritettu hyväksytysti.

Kysymys: Jatkoa edelliseen. ePerusteissa on edelleen ops-perusteisilla tutkinnon määräytymissäännön mukaisesti ko. otsikkotaso käytössä. Tulisiko perusteita muuttaa? Viime vuonna OPH:n koulutuksissa ko. otsikkoa sai edelleen käyttää. Mistä lähtien korjaamme siis taas tietoja?
Vastaus: 1.2.2021 alkaen annettavat todistukset laaditaan Opetushallituksen todistusmääräyksen (OPH-2147-2020) mukaisesti. Tutkinnon osien ryhmittelystä tarkempia tietoja löytyy Opetushallituksen todistusohjeesta osoitteessa  https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/opetushallituksen_ohje_todistuksiin_ja_niiden_liitteisiin_merkittavista_tiedoista.pdf

Kysymys: Näiden muutoksien vuoksi on tehty jo uudelleen osatutkintotodistuksia ja uusia keskiarvoja viety Koskeen. Ja taas pitääkin tehdä toisin. Eli täytyykö taas siirtää Koskeen uudelleen?
Vastaus: Uuden todistusmääräyksen ja -ohjeen mukaan 1.2.2021 alkaen annettavat todistukset laaditaan uuden määräyksen mukaisesti. Vanhoja todistuksia ei tarvitse korjailla.

Kysymys: Miten iso virhe on sitten siirtää se keskiarvo aina, kun se on laitettu todistukseen?
Vastaus: Jos opiskelija eroaa tutkintotavoitteisesta koulutuksesta kesken, hän saa osatutkintotodistuksen, mutta opiskeluoikeuden siedot siirretään Koskeen tutkintotavoitteisena. Jos HOKS on opiskelijan kanssa sovitusti muutettu osatutkintotavoitteiseksi, niin sitten siirretään Koskeen osatutkintotavoitteisena.

Kysymys: Keskiarvon laskenta osatutkintotodistukseen, mitä käytetään jakajana?
Vastaus: Jakaja on todistukseen merkittyjen tutkinnonosien laajuus. Tässä huomioidaan kokonaan suoritetut, todistukseen merkityt YTOt. Pelkästään opintosuoritusotteella näkyvien osien laajuutta ei oteta huomioon.

Kysymys: Eihän opiskelijan tavoitetta muuteta, vaikka erotilanteessa annetaan todistus suoritetuista tutkinnon osista?
Vastaus: Lähtökohtaisesti juuri näin. Opiskelijan tavoite voidaan muuttaa ainoastaan silloin, jos HOKSia päivitetään opiskelijan kanssa yhdessä sopien.

Kysymys: Missä tilanteissa on 'moraalisesti' ja ohjeiden mukaan oikein muuttaa keskeyttävän opiskelijan opiskelun tavoite koko tutkintoa suorittavasta osatavoitteiseksi?
Vastaus: Silloin, kun asiasta sovitaan yhdessä opiskelijan kanssa HOKS-keskustelussa.

Kysymys: Päällekkäiset opiskeluoikeudet: Miten väliaikainen keskeytys vaikuttaa rahoitukseen, jos opiskelija on samaan aikaan kahdessa ammatillisessa oppilaitoksessa, joista toisessa läsnä olevana opiskelijana ja toisessa Väliaikaisesti keskeytynyt-tilassa? Saako se oppilaitos rahoituksen, jossa opiskelija on läsnä, vaikka opiskeluoikeus olisi siellä alkanut myöhemmin, kuin toisessa oppilaitoksessa?
Vastaus: Kyllä, jos ensin alkanut opiskeluoikeus on Väliaikaisesti keskeytynyt-tilassa, niin toinen oppilaitos saa väliaikaisen keskeytyksen alusta alkaen opiskelijasta perusrahoituksen.

Kysymys: Todistuksesta: Numeeriset arvosanat merkitään todistuksen etusivulle ilman lisäselitettä. Tuleeko kuitenkin todistuksen takasivulla avata todistuksen arviointiasteikko, esim. 1 Tyydyttävä?  
Vastaus: Todistukseen merkitään arviointiasteikko. Todistusohjeessa ei ole määrätty, mitkä merkinnät tulevat millekin sivulle, vaan koulutuksen järjestäjä päättää tietojen sijoittelusta todistuksen sivuille.

Kysymys: Eikö ole mitään ristiriitaa siinä, että Koskessa on eri tiedot kuin todistuksella, etenkin jos jatkossa käy osaamisen tunnustamiseen jopa kuvakaappaus Koski-tiedoista?
Vastaus: Koski-palvelu yrittää mukailla todistuksen, sekä opintosuoritusotteen tietoja ja palvella samalla muun muassa rahoituksen tarpeita. Koski ei näistä monista eriävistä tarpeista johtuen voi vastata aivan täysin todistusta.

Kysymys: Miten määritellään termi 'Muu ammatillinen koulutus'?
Vastaus: Alla olevan linkin takaa löytyy lisätietoa:
Muu ammatillinen koulutus UKK: https://wiki.eduuni.fi/display/OPHPALV/Muu+ammatillinen+koulutus+UKK

Todistusmääräyksen luku 6.1: Koulutuksen järjestäjä antaa opiskelijalle todistuksen, kun opiskelija on osallistunut muuhun ammatilliseen koulutukseen, kuten ammatillista osaamista syventävään tai täydentävään koulutukseen tai ammatilliseen tehtävään valmistavaan koulutukseen, joka valmistaa ansio‐ ja liikennelentäjän, lennonjohtajan tai kaupunkiraideliikenteen kuljettajan tehtäviin.

 Tulossa oleva Muu ammatillinen koulutus -webinaari:
https://wiki.eduuni.fi/display/OPHPALV/Koulutukset+ja+tilaisuudet#Koulutuksetjatilaisuudet-Webinaari:MuunammatillisenkoulutuksentallentaminenKOSKI-palveluun

Kysymys: Olen edelleen vähän hukassa termin ’Muu ammatillinen koulutus’ kanssa. Onko niin, että kyseinen koulutus tulee olla aina opiskelijalle maksutonta opiskelua?
Vastaus: Ei. Asetus määrittää, paljonko opiskelijalta voidaan periä maksua myös vos-perusteisesta koulutuksesta. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osalta voidaan periä 25% ja muun ammatillisen koulutuksen osalta 50% laskentaperusteasetuksen määrittelemien määräytymisperusteiden mukaan. Maksua ei voida periä keneltäkään muulta – eli sitä ei voida osoittaa esimerkiksi työnantajalle.

OKM:n asetus opiskelijalta perittävistä maksuista:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170681

Opiskelijalta ammatillisessa koulutuksessa perittävistä maksuista-ohje:
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/opiskelu-ammatillisessa-koulutuksessa

Kysymys: Voiko muussa ammatillisessa koulutuksessa joissain tapauksissa lisätä opiskelijalle myös omarahoitusosuuden? Vai onko puhtaasti aina vos-rahoitteinen?
Vastaus: Muussa ammatillisessa koulutuksessa voi olla opiskelijamaksuja. Opiskelijamaksun osuus voi olla muussa ammatillisessa koulutuksessa korkeintaan 50% arvioiduista keskimääräisistä kustannuksista. Opiskelijamaksun kerääminen on mahdollista myös ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa. Niissä osuus voi olla korkeintaan 25% arvioiduista opiskelijakohtaisista kustannuksista.

Kysymys: Miten toimia, kun opiskelijan oli tarkoitus tehdä meillä toinenkin ammatillinen valinnainen tutkinnon osa ja hän aloitti sitä tekemään. Hän opiskeli tietyn osuuden, mutta keskeytti sitten sen. Sijalle hän otti aiemmista opinnoistaan osaamisen tunnustamisella yhden tutkinnon osan. Mitä tälle meidän opintorekisterissä näkyvälle osasuoritukselle tehdään, kun siitä ei ole näytetty yhtään ja sitä ei tulla näyttämäänkään? Opiskelijalle olisi kuitenkin hyvä sen olla näkyvissä opintorekisterissä. Saako se olla tehdyn tutkinnon opintosuoritusotteella vai pitääkö siitä antaa erillinen opintorekisteriote? Ei kai tästä tarvitse tehdä erillistä opinto-oikeutta?
Vastaus: Koski-palvelun näkökulmasta ei ole tarvetta tehdä erillistä opiskeluoikeutta, jos opiskelija ei ole saanut suoritusta valmiiksi. Tutkintokoulutuksessa hankittu osaaminen voidaan merkitä opintosuoritusotteelle kohtaan ’Tutkinnon osaa pienempiä kokonaisuuksia’.

Kysymys: Oppisopimuksen pakollisessa liitteessä, eli HOKSissa kerrotaan oppisopimukseen liittyvät työtehtävät, ainakin meillä. Meneekö sitten eHOKSiin?
Vastaus: HOKSiin kirjatut tutkinnon osan osaamisen hankkimiseksi sovitut työtehtävät tallennetaan myös eHOKSiin. Omalta järjestelmätoimittajalta kannattaa tarvittaessa varmistaa tarkemmin työtehtävien tiedonsiirtoon liittyvää ohjeistusta.

Kysymys: Pitääkö arviointiasteikoksi merkitä ’1-5’ vai ’Tyydyttävä 1 -Kiitettävä 5’? Eli saako arvosana-asteikkoa kertoessa olla nuo sanalliset kuvaukset ’Tyydyttävä 1-2’, ’Hyvä 3-4 jne’?
Vastaus: Todistukseen merkitään ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (673/2017, 11 §) mukainen arviointiasteikko 1-5. Tarkempia tietoja asiasta löytyy Opetushallituksen todistusohjeesta osoitteessa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/opetushallituksen_ohje_todistuksiin_ja_niiden_liitteisiin_merkittavista_tiedoista.pdf

Kysymys: Opiskelija/työnantaja maksaa koulutuksen ja koulutuksen päätteeksi he suorittavat yhden tutkinnon osan. Miten opinto-oikeudet tulee viedä Koskeen? Muuta kautta rahoitettu? Saako tällaisesta tutkinnon suorituksesta suoritusrahaa? Jos saa, niin viedäänkö Valmistunut -tieto Koskeen vos-rahoitukselle?
Vastaus: Nykyisessä laissa ei tunnisteta rahoituksen kannalta tällaista tilannetta, jossa suomalaiselle opiskelijalle koulutuksen järjestäjä järjestäisi koulutusta liiketoimintana, ellei kyse hanketoiminnasta. ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden osalta, jos toinen taho – kuten suomalainen työantaja - maksaa koulutuksen, se voisi olla Muuta kautta rahoitettu.

Kysymys: Laajennettu oppisopimus: Jos opiskelija suorittaa YTOt toisella koulutuksen järjestäjällä ja meillä ammatilliset tutkinnon osat. Aiemmin me olemme tunnustaneet nuo YTO-opinnot meillä ja niihin on myös lisätty lisätietoviite. Onko tämä vielä voimassa?
Vastaus: Kyllä.

Kysymys: Eikö juuri sanottu jossain webinaarissa, että YTOjen arvosanojen korottajat olisivat muuta kautta rahoitettu? Eli eikö niistä kuulu tulla vos-rahoitusta? 
Vastaus: Tämä on poikkeustilanne, jolloin korotuksista saa veloittaa maksun opiskelijalta sen jälkeen, kun opiskelija on valmistunut. Tähän ei siis käytetä vos-rahoitusta. Opiskelija tulee suoraan näyttöön tai muun osaamisen osoittamiseen, eikä henkilökohtaistamista tehdä.

Kysymys: Monimuoto-opiskelija on täysipäiväisessä palkkatyössä muulla alalla. Jos HOKSissa on sovittu, että lähi-iltojen lisäksi tekee jotain joka ilta viikonloppuisin. Voidaanko pitää läsnäoloprosentti 100 % koko opintojen ajan? Pitääkö jotenkin todentaa opintojen tekoa iltaisin, vai riittääkö HOKS-merkintä?
Vastaus: On mahdollista pitää läsnäoloprosentti 100%, jos opiskelija tekee ohjattua osaamisen hankintaa koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöissä.

Kysymys: Saisiko näistä jonkun yhteisen taulukon KOSKI vrt. TODISTUS, jossa vertaillaan, että missä tilanteissa tieto (viite, keskiarvo yms) menee Koskeen, ja milloin vain todistukselle ja päinvastoin? Voisi sitten jakaa tuonne todistuksien tekijäjoukolle ja Koski-tietojen tarkistajille.
Vastaus: On mahdollista, että sellainen laaditaan Koski-tiimin resurssien ja aikataulujen salliessa.

Kysymys: Voisiko vielä kerran kerrata mitä Koskeen ja todistukseen merkitään, kun opiskelija suorittaa perustutkinto-opintojen aikana tutkinnon osan toisesta perustutkinnosta?
Vastaus: Ohje löytyy täältä: https://wiki.eduuni.fi/display/OPHPALV/Reformin+mukaisten+ammatillisten+perustutkintojen+osasuoritukset+-++tutkinnon+osat#Reforminmukaistenammatillistenperustutkintojenosasuorituksettutkinnonosat-Tutkinnonosattoisestaammatillisestaperustutkinnosta,ammattitutkinnostataierikoisammattitutkinnosta

Kysymys: Vaativassa erityisessä tuessa tutkinnon osien hoksauksessa on kyse opiskelijan edellytyksistä opiskella ko. tutkintoa, eli katsotaanko opinnot päättyneeksi (valmistunut)? Jos opiskelija voisi opiskella edelleen, mutta ei jatka opintojaan suunnitelmasta huolimatta, niin silloinko katsotaan eronneeksi? 
Vastaus: Tällaista asiaa koulutuksen järjestäjä ei voi päättää itsenäisesti.

Kysymys: Ilmoitamme tällä hetkellä etsivälle nuorisotyölle eronneeksi katsotut nuoret. Valmistunut-merkintä sotkee tätä ilmoittamisvelvollisuuden täyttämistä, eli tämä tulee eteen tilanteessa, jossa hoksataan eroava opiskelija osatutkintotavoitteiseksi. Onko tämä otettu huomioon?
Vastaus: Hyvä, että asia otettiin esiin. Tätä ohjeistusta tullaan varmasti miettimään Koski-palvelun ohjeiden näkökulmasta, että miten ratkaistaan, koska osatutkinnon valmistumisen jälkeen oppivelvollisuus päättyy. Kuntiin menevät ilmoitukset tehdään 1.8.2021 alkaen Valpas-palvelua käyttäen, lain astuttua voimaan.

Koski-klinikka 12.2.2021 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Jos kotiopetuksen oppilaan luokka-aste mitätöidään Koskessa, niin ryhmä/luokkatieto myös poistuu. Kosken oppilaskohtaiselle raportille ei saada kotiopetuksen oppilaita, sillä heillä ei ole luokka-astetta. Opiskelijat -raportilta ei voi hakea ehdolla ’ryhmä/luokka=kotiopetus’, sillä se on poistunut mitätöinnin jälkeen. Voisimmeko ehkä luopua vuosiluokan mitätöinnistä?
Vastaus: Kotiopetuksessa olevan oppilaan tietoihin ei tule luokka-astetta, sillä hän ei ole millään luokalla eikä suorita opintoja minkään vuosiluokan mukaisesti. Raportin kehittämistä voidaan miettiä siten, voisiko kotiopetuksen oppilaat poimia erikseen. Asiaan vaikuttaa mm. avoinna olevia kysymyksiä tulevaisuuden hakeutumisvelvollisuuden valvontaan liittyen.

Kysymys: Miten määritellään kolmoistutkintoa opiskelevien valtion rahoituksesta käytetty opintoaika, kun he saavat ammatilliset opinnot päätökseen ja siirtyvät suorittamaan lukion oppimäärää loppuun? Lukio-opinnot ovat olleet muuta kautta rahoituksen piirissä ammatillista tutkintoa suorittaessa.
Vastaus: Pääsääntö on, että kun opiskelija valmistunut ammatillisesta tutkinnosta ja siirtynyt täyspäiväisesti lukion opiskelijaksi, on hänellä neljä (4) vuotta aikaa käydä lukio, mutta tästä ajasta vähennetään ammatillisen koulutuksen opintojen aikana suoritettujen lukion kurssien kuluttama muunnettu määrä lukion opintoajaksi.  Lisätietoja valtionosuudet-yksiköltä.

Kysymys: Eli opintoaika määritellään samoin kuin lukion aineopiskelijoilla?
Vastaus: Kyllä, juuri näin. Suhteellinen osuus jo suoritetuista opinnoista huomioidaan vos-rahoitteisessa opiskeluajassa.

Kysymys: Opiskelija on ollut ulkomailla 8. luokan. Vaikuttaako perusopetuksen valmistumiseen, jos hänet on merkitty eronneeksi, jolloin hänellä näkyisi vain ysin suoritus? Jos ’väliaikainen keskeytys’ niin vaikuttaako aukko kasin suorituksissa?
Vastaus: Opiskeluoikeuden voi aina merkitä valmistuneeksi, kunhan sillä ei ole keskeneräisiä vuosiluokkien suorituksia ja päättötodistus on vahvistus. Vain se opiskeluoikeus, jolle vahvistetaan päättötodistus, ei saa sisältää keskeneräisiä vuosiluokkia. Jos opiskelijalla on väliaikaisesti keskeytynyt yksi opiskeluoikeus ja 8. luokka on jäänyt kesken, tulee kasiluokan välilehti poistaa. Jos opiskelijalla on eronneeksi merkitty opiskeluoikeus ja luodaan uusi opiskeluoikeus, ei aiemmalta opiskeluoikeudelta tarvitse poistaa kesken jäänyttä luokkaa.

Kysymys: Samaa asiaa, eli oppilas ollut ulkomailla kesken peruskoulun. Oppilas on aloittanut käymään 1. luokkaa, mutta muuttanut ulkomaille ennen, kun vuosiluokka on vahvistettu. Oppilas palaa takaisin Suomeen seuraavana vuonna ja aloittaa opiskelun uudelleen 2. luokalla. Miten 1. luokka pitäisi näkyä Koskessa – ja pitääkö sen näkyä?
Vastaus: Jos oppilaalle ei ole annettu 1. vuosiluokan todistusta eikä sitä ole arvioitu, niin kesken jääneen vuosiluokan väilehti tulisi poistaa Koski-palvelusta. Väliaikaisesti keskeytyneeltä opiskeluoikeudelta välilehti tulee poistaa. Jos opiskelijan opiskeluoikeus on päätetty Eronnut-tilaan, ja lisätty uusi opiskeluoikeus, niin vanhalle opiskeluoikeudelle jäänyt vahvistamaton 1. vuosiluokan välilehteä ei tarvitse poistaa.

Kysymys: Alaikäisen aikuisten lukion opetussuunnitelman opiskelijaksi ottamisen syy: Kuinka tarkka yksilöinti riittää? Lain mukaan täytyy olla yksilöity syy, mutta järjestelmään ei voida kirjata tietoturvan vuoksi tarkkoja tietoja.
Vastaus: Koululla on joka tapauksessa oltava päätös, joka viittaa lainkohtaan, sekä syy, jolla alle 18-vuotias on otettu aikuisten opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen. Tällainen voi olla esimerkiksi terveydentila. Valtionosuudet voi tehdä erillisen tarkastuksen miksi alaikäinen on otettu lukion aikuisten oppimäärän opiskelijaksi ja tällöin pitää toimittaa asiasta tarkat dokumentit. KOSKI-palveluun tieto kirjataan yleisellä tasolla ja tiedon tarpeellisuus käydään vielä läpi valtionosuudet-yksikön kanssa.

Kysymys: Pitääkö pakollisten aineiden laajuus siirtyä Koskeen? Se ei ole nyt siirtynyt opintohallinnon järjestelmästämme, kun perusopetus on valmistunut. Onko tämä ongelma kevään yhteishaussa?
Vastaus: Tieto on kyllä lähtenyt opintohallinnon järjestelmästä, mutta Koski ei sitä näytä, kun valinnaisissa aineissa. Tähän on tulossa muutos, jonka jälkeen myös pakollisten oppiaineiden laajuus tulee näkymään.

Kysymys: ”Tämän pohjalta Tilastokeskus tuottaa ennakkoraportin, jossa ovat koulutuksen järjestäjän oppilasmäärät kotikunnittain (yhdistetään väestörekisteritiedoista). Ennakkoraportti julkaistaan KOSKI-wikin sivulla KOSKI-data - vertailuaineistoja ja tiedonhyödyntäjien raportteja.” Kotikuntakorvauksista kerrotaan vuosikellossa seuraavaa: ”Koulutuksen järjestäjiä pyydetään korjaamaan oppilasmäärät KOSKI-tietovarantoon 26.2.2021 mennessä. Raportin varsinainen tuotetaan maaliskuussa 2021, jonka jälkeen se toimitetaan Valtiovarainministeriölle.” Mistä tämä raportti löytyy?
Vastaus: Tilastokeskus ja Opetushallitus ovat tulleet siihen tulokseen, että Koski-palvelun raportit ovat käyttökelpoisia ja ajantasaisimpia asian tarkistamiseen.  Oman tilanteen tarkistamiseen voi käyttää KOSKI-palvelusta ladattavia VOS-tunnusluku ja opiskeluoikeus- ja suoritustietoraportteja.

Kysymys: Kun 9. luokan oppilas suorittaa lukion aineopintoja nettilukiossa ja hänet on siirretty Koskeen lukion aineopiskelijana, niin miten tämä tulee merkitä? Nyt tämä tieto on päällekkäisenä oppilaalla.
Vastaus: Lukion aineopiskelua rahoitetaan vain aikuisten opetussuunnitelman mukaan, eikä se voi olla vos-rahoitteinen, joten tässä tapauksessa on merkittävä ’Muuta kautta rahoitettu’. Tässä tapauksessa oppilaalla taikka opiskelijalla tulee olla opiskeluoikeus molemmissa oppilaitoksissa, jolloin perusopetuksen vos-rahoitus menee perusopetuksen järjestäjälle. Molemmat opiskeluoikeudet näkyvät päällekkäisten opiskeluoikeuksien raportilla.

Kysymys: Kosken oppilaskohtaisessa raportissa on sarake, jossa huomautus että ’1 vuosiviikkotunnin kurssi arvioitu numeerisena’. Se ole kuitenkaan näy Koski-virheilmoituksissa. Meneekö virheeseen, kun vuosiluokka vahvistetaan lukuvuoden lopussa?
Vastaus: Ei, vaan vasta, kun päättötodistuksella vahvistus ja opiskeluoikeus merkitään valmiiksi. Arviointeja koskevat Koski-validaatiot aktivoituvat vasta tuolloin, ei vielä vuosiluokkien vahvistuksesta. Ei siis näy virheilmoituksissa.

Kysymys: Merkitäänkö lukion aineopiskelijoille oppimääräkoodi/koulutustaso, mikäli he eivät suorita ylioppilastutkintoa? Jos merkitään, mitä merkitään?
Vastaus: Aineopiskelijoille siirretään vain aineopiskelijan opiskeluoikeus, mutta ei tietoa suorittaako yo-tutkintoa vai ei.  Oppimääräkoodi merkitään sen mukaan, opiskeleeko aikuisten vai nuorten opetussuunnitelman mukaan. Diaarinumerolla siirretään oppimäärätieto.

Kysymys: Eli aineopiskelijalle ei merkitä lainkaan oppimäärää?
Vastaus: Kyllä merkitään. Aineopiskelijoillekin tulee siirrossa diaarinumero, minkä oppimäärän mukaan suorittaa aineopiskelun kursseja.

Kysymys: Miten on ajateltu, että Valpas-palvelu toimii? Onko se osa Koskea, vaiko ihan oma juttu? Näkyykö sieltä kaikki kunnan oppivelvollisuusikäiset ja heidän opiskelupaikkansa? Vai pitääkö vielä jotenkin pyöritellä näitä kunnan oppilashallintojärjestelmän kautta? Miten näemme tiedot niistä kunnan oppilaista, jotka eivät ole kunnan omissa oppilaitoksissa? Tai eivät opiskele missään?
Vastaus: Valpas-palvelu tulee olemaan osa Opintopolkua. Valpas on oma, Koski-palvelusta erillinen palvelunsa. Valpas yhdistää sekä Kosken, että haku- ja valintapalveluiden tietoja yhteen näkymään. Valppaassa tulee olemaan kaksi erilaista toiminnallisuutta; koulutuksen järjestäjän toiminnallisuudet omien oppilaiden valvonnasta (peruskoulun päättävät, hieman hakemuspalvelun opo-toiminnon kaltainen) sekä koulutuksen järjestäjän nivelvaiheen ja toisen vaiheen valvonta.  Kunnalle on erilainen näkymä, jossa valvotaan niitä, jotka eivät ole minkään koulutuksen järjestäjän oppilaita.

Kysymys: Pitääkö kunnan edelleen yksitellen metsästää tuhansia oppilaita? Auttaako Valpas siihen, että löytäisimme helposti juuri ne opiskelijat, jotka eivät opiskele missään? Eikö koko oppivelvollisuuden laajeneminen tule juuri siksi, että näitä pudonneita pystyttäisiin auttamaan paremmin?
Vastaus: Valpas-palvelun tarkoitus on auttaa kuntia/koulutuksenjärjestäjiä hoitamaan tehtäväänsä mutta velvollisuus hoitaa tehtävät on edelleen kunnalla. Valpas-palvelun kuntanäkymässä tulee olemaan mahdollista tehdä "rouhintaa", jolla palvelu etsii automaattisesti oppivelvollisia, joilla ei ole aktiivisia opiskeluoikeuksia missään, ja kunta voi itse hakea tietoa omista oppivelvollisuusikäisistä asukkaistaan. Valpas-palvelun osalta ensimmäiset tiedotteet lähtevät lähiviikkoina.
OKM järjestää oppivelvollisuuden laajenemiseen liittyviä infotilaisuuksia: Tilaisuudet ja niiden materiaalit löytyvät osoitteesta https://minedu.fi/oppivelvollisuuden-laajentaminen kohdasta ”seminaariaineistot ja tallenteet”.

Kysymys: Voiko perusopetuksen valmistamista "testata" Koskeen siirrolla eli voiko peruuttaa, kun lähettää Primuksesta uudelleen ilman valmistumistietoja?
Vastaus: Ei suositella koskaan testaamaan tiedonsiirtoja oikeilla tiedoilla. Testitunnuksilla (joita saa osoitteesta koski@opintopolku.fi pyytämällä) pääsee testiympäristöön testaamaan.

Kysymys: Miten nuo päällekkäiset opiskeluoikeudet vaikuttavat esimerkiksi 31.12.2020 kotikuntatilastoinnin osalta, jos useammalla oppilaitoksella on sama oppilas kirjoilla?
Vastaus: Niin ei periaatteessa pitäisi voida olla, jos tiedot on tallennettu Koski-palveluun oikein. Ministeriön tarkastelutavasta ei ole tietoa. Sitä tulisi kysyä Tilastokeskukselta ja/tai Valtiovarainministeriöltä.

Kysymys: Eikö kotikuntakorvaus mene kuitenkin siihen kuntaan, jossa VTJ:n mukaan oppilas on ollut kirjoilla tilastopäivänä? Siis perusopetuksen osalta?
Vastaus: Kunnille on maksettu jo perusosa valtionosuudesta asukasluvun mukaisesti. Kotikuntakorvauskyselyssä etsitään niitä oppilaita, jotka ovat jonkin muun kunnan, kuin kotikunnan koulussa läsnä 31.12. Tästä kertyy kotikuntakorvausta, jonka kunnat maksavat toisilleen. Oman kunnan asukkaana oman kunnan koulussa oleviin oppilaisiin liittyvät valtionosuudet on määritelty muulla tavalla. Kotikuntakorvauksen perusteisiin voi tutustua osoitteessa: https://vm.fi/esi-ja-perusopetuksen-kotikuntakorvaukset. Kotikuntakorvaukseen liittyvät kysymykset kannattaa suoraan osoittaa Valtiovarainministeriölle.

Kysymys: Jos lukion opiskelija on aloittanut meillä pari päivää ennen, kuin hänen opiskeluoikeutensa edellisessä oppilaitoksessa on päättynyt, onko niin että, me uutena oppilaitoksena emme saa rahoitusta siitä päällekkäisestä jaksosta?
Vastaus: Ammatillisessa koulutuksessa katsotaan opiskelijavuosikertymää koko vuoden ajalta, eli yksittäiset päällekkäin menevät päivät vaikuttavat ainoastaan päällekkäin menevien päivien kannalta. Yleissivistävässä koulutuksessa katsotaan 20.9. ja 20.1. tilannetta. Jos päällekkäisiä opiskeluoikeuksia osuu noille päiville, vaan huomioidaan aiemmin alkanut opiskeluoikeus. Samana lukukautena ei voi olla valtionosuuden perusteena kahdella eri opiskeluoikeudella. Asiasta lisätietoja kannattaa kysyä valtionosuudet(at)oph.fi

Kysymys: Kotikunnan päättelystä. Ongelma on se, että muuttoilmoitukset kulkevat miten sattuu ja DVV:llä on vaikeuksia saada tiedot kirjattua ajantasaisesti. Me emme voi tietää, milloin oppilaalle kirjautuu lopullisesti tieto siitä, missä hän on ollut kirjoilla 31.12. Tilastokeskus kuulemma saa väestötiedot, mutta eivät ilmeisesti tätä viivettä ymmärrä? Me emme voi kunnassa mitenkään aukottomasti tietää, minkä kunnan asukkaiksi oppilaamme on kirjattu, emmekä siten voi siis tietoja verrata ja tarkistaa.
Vastaus: Omat oppilasmäärät tulee Koski-palvelussa pitää ajan tasalla niillä tiedoilla, jotka ovat käytettävissä. Valtiovarainministeriö tekee päätökset VTJ:n tietojen perusteella, joka ratkaisee, joutuuko kunta maksamaan taikka saako se kotikuntakorvauksia. Tilastokeskus saa VTJ:stä kuntaanmuuttopäivät, eli Tilastokeskus ei siis katso 31.12. tietoa sillä samalla hetkellä, vaan vasta myöhemmin. Se on tiedossa, että koulutuksen järjestäjillä ei ole tällä hetkellä itsellään pääsyä samalla tarkkuudella olevaan dataan, kuin Tilastokeskuksella. Lähtökohtaisesti omia oppilasmääriä pitää muutenkin tarkistaa ja niiden olla ajan tasalla niillä tiedoilla, jotka ovat saatavissa. Koulutuksen järjestäjän, esimerkiksi yhdessä opintohallinnon järjestelmän toimittajan kanssa, kannattaa selvittää mahdollisuuksia kehittää omia VTJ-rajapintojaan niin, että kotikuntahistoria olisi saatavilla. OPH tekee vastaavaa selvitystyötä oppijanumerorekisterin kanssa, mutta esteenä on lakisääteinen peruste tallentaa kotikuntahistoriaan liittyviä tietoja kotikuntahistoriasta. Kysyjän kannattaa olla asiasta suoraan yhteydessä Valtiovarainministeriöön, joka on tehnyt päätöksen siitä, että kotikuntakorvauksiin vaikuttavat tiedot tullaan jatkossa keräämään tällä tavalla.

Kysymys: Kun perusopetuksen oppilas on muuttanut kunnasta pois 22.12.2020 ja palannut takaisin 7.1.2021, niin kuinka tämän kotikuntakorvaus katsotaan?
Vastaus: Tämä kannattaa tarkistaa Valtiovarainministeriöltä. Koski-merkintöjen kannalta tulisi miettiä, onko oppilas tosiasiallisesti ollut poissa eli onko opiskelijalla kuitenkin ollut koko ajan opiskeluoikeus oppilaitokseen. Sitä, miten kotikunta määräytyy tuolla ajanjaksolla, ei Koski-palvelusta voida määritellä.

Kysymys: Tähän saakka tilintarkastajille on pitänyt näyttää nimilistat vieraiden kuntien oppilaista, jatkossa emme niitä aukottomasti enää voi toimittaa. Tilintarkastaja haluaa oppilasluettelot kotikunnittain. Ja koska opintohallinnon järjestelmämme elää reaaliajassa, niin meidän pitää ottaa luettelot mahdollisimman pian vuoden vaihteen jälkeen, kevätlukukauden alkaessa. Olisi hienoa, kun näitä asioita voitaisiin kehittää yhteistyössä. Tilastokeskuksesta toimittavat OKM:lle tiedot, joita he pyytävät. Me taas yritämme toimia OPH:n ja opintohallinnon järjestelmätoimittajien ohjeiden mukaan, jotta saisimme tiedot Koskeen siirrettyä. Sitten kun Tilastokeskus toteaa jälkikäteen, ettei tietoja Koskesta saakaan, kuntaan tulee määräys toimittaa tietoja, jotka pitää sitten kaivaa ties mistä.
Vastaus: Päätöksen kotikuntakorvauksen keräystavan muuttamisesta on tehnyt Valtiovarainministeriö. Jatkossa tieto haetaan VTJ:stä, eikä koulutuksen järjestäjältä, mikä varmasti edellyttää muutoksia tapoihin, joilla tiedoista pidetään kirjaa. Koulutuksen järjestäjän, esimerkiksi yhdessä opintohallinnon järjestelmän toimittajan kanssa, kannattaa selvittää mahdollisuuksia kehittää omia VTJ-rajapintojaan niin, että kotikuntahistoria olisi saatavilla. OPH tekee vastaavaa selvitystyötä oppijanumerorekisterin kanssa, mutta esteenä on lakisääteinen peruste tallentaa kotikuntahistoriaan liittyviä tietoja kotikuntahistoriasta. Kun tietojen keräystapa on kuitenkin muuttunut aiemmasta tavasta kerätä kotikuntatiedot suoraan koulutuksenjärjestäjältä, eli tällöin varmaankin myös tilintarkastajille toimitettavien tietojen on muututtava. Kysyjän kannattaa olla asiasta suoraan yhteydessä Valtiovarainministeriöön, joka on tehnyt päätöksen siitä, että kotikuntakorvauksiin vaikuttavat tiedot tullaan jatkossa keräämään tällä tavalla ja on tässä kysymyksessä oikein taho ohjeistamaan mitä ja miten koulutuksenjärjestäjien tulisi saada/järjestää tarvittavat dokumentit tilintarkastusta varten.

Kysymys: Voiko perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilas olla tehostetun tuen piirissä?
Vastaus: Perusopetukseen valmistavalle oppilaalle ei kirjata Koski-palveluun tehostettua tukea, koska sitä ei tarvita rahoituksen perusteeksi. Se, voiko perusopetuksen valmistava oppilas saada tehostettua tukea, tulee tarkistaa Opetushallituksen sisältöasiantuntijoilta.

Koski-klinikka 5.2.2021 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Uusi todistusmääräys ja osatutkintotodistukset: Eikö osatutkintotodistuksella mainita ollenkaan osaamispisteitä yhteensä?
Vastaus: Ei. Osatutkintotodistukselle ei tule yhteenlaskettua osaamispistemäärää.

Kysymys: Jos koulutuksen järjestäjä huomaa, että antamassaan todistuksessa on kirjoitus- tai laskuvirheitä, on virheellisen todistuksen tilalle annettava uusi, oikeilla tiedoilla oleva todistus. Uuden todistuksen Lisätietoja-kohtaan voidaan merkitä lause: Tämä x-alan perustutkinnon (mahdollinen osaamisala ja/tai tutkintonimike) tutkintotodistus korvaa aiemmin (pp.kk.vvvv) annetun tutkintotodistuksen. Siirretäänkö tämä lause myös Koskeen?
Vastaus: Ei siirretä. Uudella todistuksella tulee olla uusi allekirjoittamispäivä ja kysymyksessä mainittu lisätieto. Koskessa kuitenkin tulee olla alkuperäinen vahvistuspäivämäärä, joka on sidottu opiskeluoikeuden valmistumispäivään eikä sitä voida muuttaa valmistumispäivän jälkeiseksi päiväksi. Koski-palveluun korjataan väärin olevat tiedot ja säilytetään alkuperäiset päivämäärät. Todistuksella näkyvä lisätieto ei ole Koski-näkymässä tarpeellinen. 

Kysymys: Pitääkö tai saako osaamisala siirtyä Koskeen, vaikka todistukseen tutkinnon osista ei sitä tulisikaan?
Vastaus: Jos kyseessä on osatutkintotavoitteinen opiskeluoikeus, niin osaamisalaa ei siirretä, silloin kun sitä ei tule todistukseen tutkinnon osasta. Valtionosuuksissa opiskelijavuoden kustannuskertymä määrittyy osatutkintotavoitteisista opiskeluoikeuksista suoraan suoritettujen tutkinnonosien osaamisalojen mukaisesti. Jos tutkinnon osa ei kuulu yksiselitteisesti tiettyyn ryhmään, käytetään alinta kustannusryhmää, kuitenkin vähintään kustannusryhmää numero 2.

Osatutkintotavoitteinen opiskeluoikeus -ohje: https://wiki.eduuni.fi/display/OPHPALV/2.3.+Osatutkintotavoitteisten+opiskeluoikeuksien+suoritustiedot

Kysymys: Tutkinnon aikana toisesta tutkinnosta suoritettava tutkinnon osa: Oliko niin, että Koskeen ei tarvitse tuoda tietoa tunnustamisena, mutta todistuksella pitää näkyä tunnustamisena? Riittääkö se, että toimitetaan viiteteksti ”Tutkinnon osa on tunnustettu…” mutta tutkinnon osa ei ole Tunnustettu-tyyppiä, vaan normaalisti arvioitu Koskessa?
Vastaus: Koski ja todistusmääräys poikkeavat toisistaan, kun kyse on samaan aikaan samassa oppilaitoksessa suoritettavasta tutkinnon osasta, joka valittu valinnaiseksi osaksi tutkintoa.

 Tutkinnon osa toisesta tutkinnosta-ohje: https://wiki.eduuni.fi/display/OPHPALV/Reformin+mukaisten+ammatillisten+perustutkintojen+osasuoritukset+-++tutkinnon+osat#Reforminmukaistenammatillistenperustutkintojenosasuorituksettutkinnonosat-Tutkinnonosattoisestaammatillisestaperustutkinnosta,ammattitutkinnostataierikoisammattitutkinnosta

 Kysymys: Missä vaiheessa katsotaan, että YTO- tutkinnon osa on kokonaan suoritettu? Kun pakollisten määrä on täynnä? Yhteisiin tutkinnon osiin kuuluu valinnaisia vaihteleva määrä.
Vastaus: Ammatilliseen perustutkintoon kuuluu 35 osp yhteisiä tutkinnon osia, joista 26 osp pakollisia ja 9 osp valinnaisia. Suoritettavista YTO:ista ja minkä laajuinen mikäkin tutkinnon osa on, sovitaan HOKSissa.

Kysymys: Millainen lisätietoviite tunnustamiseen kirjataan, jos tunnustaminen tehdään työkokemuksesta?
Vastaus: Osaamisen tunnustamisen edellytyksenä on, että tunnustettavat suoritukset ovat toimivaltaisen viranomaisen myöntämiä, eli työtodistuksista ei voi tunnustaa osaamista. Opiskelijan voi kuitenkin ohjata näyttöön.
Työkokemusta ei voi tunnustaa, ellei kyse on siirtymäajalla v. 2015 perusteen mukaan suoritettavasta koulutuksesta, joiden vapaasti valinnaisissa tutkinnon osissa se mahdollisuus on. Työtodistuksilla on kuitenkin merkitystä kahdessa tilanteessa; niiden perusteella voidaan ohjata suoraan näyttöön, tai jos tunnustetaan aiempia suorituksia, jotka suoritettu ei-voimassa-olevien tutkinnon perusteiden mukaan ja arvioidaan ammatillisen osaamisen ajantasaisuus. Tämä perustuu ammatillisen koulutuksen asetukseen (10 §).

Kysymys: Tuodaanko se siis näytön viitteenä?
Vastaus: Todistukseen ei tule viitteitä näytöistä. Koski-palvelussa näytön tiedot on määritelty eikä osaamisen tunnistaminen, jonka pohjalta opiskelija ohjataan näyttöön, ole näytön tietojen tietosisältöä. Osaamisen tunnistaminen ja näyttöön ohjaaminen voivat kuitenkin olla osa eHOKS-tietosisältöjä. 

Kysymys: Toivottavasti ohjelmantoimittajia on linjoilla! KOSKI-palvelun ohje poikkeaa todistusmääräyksestä OPH-2147-2020, eli KOSKI-palveluun valinnainen tutkinnon osa toisesta siirretään näytön tietoineen. Valinnainen tutkinnon osa toisesta tutkinnosta tulee näkyä todistuksella tunnustettuna. KOSKI-palveluun ei tässä tilanteessa siirretä tunnustamis-viitettä, sillä tutkinnon osa näkyy suoritettuna. Tällä hetkellä ainakaan tämä ei taida onnistua?
Vastaus: Asiaa on kysyttävä opintohallinnon järjestelmän toimittajalta. KOSKI-tiimin linjaus on tehty koulutuksen järjestäjien aiempien toiveiden mukaan. 

Kysymys: YTO: Voidaanko henkilökohtaistamisessa myös tehdä päivitystä? Aiemmin sovittu YTO valinnaisista muutetaan päivityksen yhteydessä?
Vastaus: HOKSia voidaan muuttaa yhdessä opiskelijan kanssa.

Kysymys: Vaikuttaa siltä, että säännölliselle OPH-todistusklinikalle olisi kysyntää. Voisiko sellaisen järjestää?
Vastaus: Tämän Koski-klinikan lisäksi ovat alkamassa säännöllisesti pidettävät todistusklinikat sen jälkeen, kun Opetushallituksen antama, uusi todistusohje on julkaistu. Todistusohje on lausuntokierroksen jäljiltä vielä OPH:n ja OKM:n tarkasteltavana.

Kysymys: Milloin Koskeen siirtyy sekä osaamisen tunnustaminen, ohjattu näyttöön, että myös ko. näytön tiedot?
Vastaus: Koskeen ei siirry sellaista tietoa, kun ’ohjattu näyttöön’. Näytön tiedot siirtyvät Koskeen, kun kyseinen tutkinnon osa on suoritettu näytöllä. Koskeen siirtyy aiempia tai toisessa oppilaitoksessa tehtyjä suorituksia, jotka on tunnustettu osaksi tutkintoa (ilman että ohjattu näyttöön), oli se sitten sisällyttämällä, taikka osaamisen ajantasaisuuden arvioimalla tunnustettua. 

Kysymys: Koski-tiimi järjestää webinaarin ammatillisten opiskeluoikeuksien tiloista ja lisätiedoista. Olisiko mahdollista, että siellä näytettäisiin, mitä Koskessa pitää näkyä siinä tilanteessa, kun opiskelijalla on mukautuksia, jotta tiedot vastaavat myös uutta todistusmääräystä?
Vastaus: Ensimmäisessä webinaarissa käsitellään opiskeluoikeiden tilat ja lisätiedot, seuraavassa suoritustiedot. Jälkimmäisessä on mukautustiedoista asiaa.
Linkki jälkimmäiseen webinaaritallenteeseen ja webinaarin esityskalvot:
https://wiki.eduuni.fi/display/OPHPALV/Koulutukset+ja+tilaisuudet#Koulutuksetjatilaisuudet-Webinaari:Ammatillistentutkintotavoitteistenopiskeluoikeuksiensuoritus-jaosasuoritustiedot

Mukauttamisen merkitseminen:
https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=190612713#AmmatillistenperustutkintojenosasuorituksetTutkinnonosientiedotjalis%C3%A4tiedot-Osaamisenarvioinninmukauttaminen

 Kysymys: Vielä tulevasta webinaarista ja mukautuksista. Olisiko mahdollista saada myös esimerkki, jossa YTOn osa-alueessa on mukautus? Ohjeen esimerkki on vain tutkinnon osan tasolta. Lähinnä siis mietin sitä, että pitäisikö osa-alueeseen siirtää sanallinen arviointi vai viiteteksti? Ja onko näitä edes mahdollista siirtää?
Vastaus: Sanallista arviointia ei tarvitse mukauttamistilanteissa viedä Koski-palveluun, vaan arvosana ja lisätieto ’mukautettu’ riittää.

Kysymys: Uudessa todistusmääräyksessä lukee kohdassa 2.2.1 ammatillinen perustutkinto/todistus suoritetuista tutkinnon osista: • ammatillisten tutkinnon osien ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden numeeristen arvosanojen osaamispisteillä painotettu keskiarvo. Kumpaa ohjetta noudatetaan, aiemmin tässä sanottua "osa-alueita ei lasketa" vai määräystä, jonka mukaan ne pitää laskea?
Vastaus: Todistukseen suoritetuista tutkinnon osista laskettavaan keskiarvoon otetaan mukaan ne yhteiset tutkinnon osat, jotka on kokonaan suoritettu. Keskiarvo lasketaan em. yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden laajuuksista ja arvosanoista.  

Kysymys: Todistukseen suoritetuista tutkinnon osista EI tule opiskelijan suorittamia kokonaislaajuuden mukaisia osaamispisteitä, mutta tulee osaamispistein painotettu keskiarvo?
Vastaus: Juuri näin. Ei tule opiskelijan suorittamien tutkinnonosien osaamispisteiden yhteislaajuutta.  

Kysymys: Jos työnantaja ei suostu tekemään koulutussopimusta tai oppisopimusta, vaan haluaa tehdä oman "harjoittelusopimuksen", niin siirretäänkö siitä mitään tietoja Koskeen? Onko tämä tilanne, jossa opiskelija hankkii osaamista työpaikalla, mutta siltä ajalta pitää osa-aikaisuusprosentti olla 0%? Meillä on yksi tällainen yhteistyökumppani, joka on tärkeä finanssialan harjoittelupaikkojen tarjoaja ja on harmi, jos työelämässä oppimisen jaksojen ajaksi opiskelija pitää ottaa pois perusrahoituksesta, kun opiskelija kuitenkin hankkii siellä osaamista, jotta voi osallistua näyttöön ja opettaja myös ohjaa harjoittelua.

Vastaus: Jos työnantaja haluaa maksaa palkkaa ilman oppisopimusta, niin rahoituksen näkökulmasta kyse on 0% osa-aikaisuudesta. Koulutussopimuksesta ei saa maksaa palkkaa, oppisopimuksesta pitää maksaa palkkaa ja mitään hybridimallia ei ole, eli kyse on jommastakummasta.
Kysymys: Vai menisikö ihan normaalin työpaikalla opettamisen puolelle, jos opettaja on siellä aktiivisena mukana ja jos palkkaa ei makseta?

Vastaus: Tämä ei välttämättä ole oikea foorumi vastata tähän kysymykseen, paitsi Koski-merkintöjen osalta. Kyseessä on koulutuksen järjestäjästä riippuva, tulkinnanvarainen asia, mutta se on syytä kuvata tarkasti, mitä harjoittelupaikalla tapahtuu. Jos opettaja on opiskelijoiden kanssa paikalla opettamassa, niin silloin kyse voisi olla oppilaitoksen oppimisympäristöstä, jolloin kyseessä voi olla 100% läsnäolo kun opetusta tapahtuu 5 pv/viikko. Mutta jos kyseessä ei ole koulutussopimus eikä oppisopimus, eikä opettaja ole paikalla, niin silloin merkittäisiin 0% läsnäolo.

Kysymys: Jatkoa edelliseen. En osaa sanoa maksetaanko opiskelijalle palkkaa, mutta kyseessä on iso pankkialan yritys, joka ei tosiaan suostu tekemään muuta sopimusta, kuin heidän oman mallin mukaisen. Opettaja ei ole aktiivisesti mukana, mutta ohjaa tarvittaessa.
Vastaus: Tämä voisi olla omaehtoista osaamisen hankkimista, mutta se, rahoitetaanko tätä valtionosuudella, on toinen kysymys. Opiskelijavuosiaika jää kertymättä harjoittelusopimuksen ajalta, eikä koulutuksenjärjestäjä varsinaisesti menetä rahaa. Sisältöasiantuntijoiden mukaan ammatillisessa koulutuksessa on kolme erilaista osaamisen hankkimisen tapaa, jonka mukaan valtionosuusrahoitusta saa, eikä itsenäinen opiskelu palkkatyössä tai -harjoittelussa, joka ei ole koulutus- tai oppisopimuksen puitteissa, ei ole vos-rahoitteista osaamisen hankkimista. Opiskelija voi olla läsnä, mutta läsnäolo on tällä aikaa 0%.  

Kysymys: Välillä soten opiskelijat ja opettajat harjoittelevat porukalla oikeilla osastoilla, oppimisympäristö on siis työpaikka oppilaitoksen tilojen sijaan. Onko tämä OK?
Vastaus: Kyllä. Tämä on selkeä tapaus.

Kysymys: Millä nimellä löytyy kansainvälisen liikkuvuuden Koski-ohjeet?
Vastaus: Alla linkki ohjeeseen.

Ulkomaanjaksot:
https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=190612575#id-1.2.Ammatillistenopiskeluoikeuksienlis%C3%A4tiedot(rahoitukseenjatilastointiinvaikuttavattiedot)-Ulkomaanjaksot

Kysymys: Päällekkäisestä opiskeluoikeudesta ja perusrahoituksesta: Jos opiskelija on oppilaitoksessamme opiskelijana samaan aikaan kun hän on toisessa oppilaitoksessa samalla ajalla tilapäisellä keskeytyksellä, saammeko tästä perusrahoituksen vaikka opiskeluoikeudet ovat päällekkäisiä ja toisessa oppilaitoksessa aloituspäivä on aikaisempi?
Vastaus: Kyllä, siltä ajalta, kun on merkittynä Väliaikaisesti keskeytynyt-tila toisessa opiskeluoikeudessa. 

Kysymys: Vipunen reistaili aiemmin. Joko Vipusen tiedot on kunnossa?
Vastaus: Viime viikolla oli hieman ongelmia, mutta opiskelijavuosien LIVE-raporteilla ollut virhe on nyt korjattu ja LIVE-raporteille tulee oikea määrä opiskelijavuosia.  

Kysymys: Onko alustavaa tietoa / käsitystä miten keskeytyneet koulutussopimukset tullaan tietomalleissa (KOSKI ja eHOKS) käsittelemään? Tällä hetkellä kyseistä tietoa ei ole missään, mutta se tulee olemaan yksi rajaava tieto pois OPHn kyselyistä. Nyt koulutussopimuksien päivämääriä on muutettava vastaamaan vain toteutunutta, vaikka olisi keskeytynyt ennen aikojaan.
Vastaus: Tämä liittyy työelämäpalautteen keräämiseen. Asiaa tullaan käsittelemään kevään aikana työelämäpalautteen infotilaisuuksissa. Infotilaisuuksien ajankohdat löytyvät täältä Arvo-palvelun wikisivustolta: Webinaarit ja infotilaisuudet

Kysymys: Pitääkö Koskessa näkyä oppisopimuksen purku ja onko siitä Koski-ohjeet?
Vastaus: Kyllä, oppisopimuksen osalta, mutta koulutussopimuksen osalta ei.  

Oppisopimus-ohje: https://wiki.eduuni.fi/display/OPHPALV/2.1.+Ammatillisten+perustutkintojen+suoritustiedot#id-2.1.Ammatillistenperustutkintojensuoritustiedot-Oppisopimuksjaksojenjakoulutussopimusjaksojentiedotsuorituksentiedoissa

Kysymys: Mikä on tänä vuonna deadline, jolloin on oltava ammattikorkeakouluihin hakeneiden tutkintosuoritukset valmiina?
Vastaus: Todistusvalintoihin osallistuvien opiskelijoiden osalta valmistuvan opiskeluoikeuden kaikki suoritukset, keskiarvo ja Valmistunut-tila tulee siirtää Koski-palveluun 18.5.2021 mennessä. Valmistumispäivän tulee olla viimeistään 5.6.2021. Jos opiskelija valmistuu myöhemmin kuin 5.6.2021, hän voi osallistua valintakokeiden kautta amk-hakuihin.

Kysymys: Saako todistus siis olla päivätty 28.5.2021?
Vastaus: Valmistumispäivän tulee olla viimeistään 5.6.2021. Jos opiskelija valmistuu myöhemmin kuin 5.6.2021, hän voi osallistua valintakokeiden kautta amk-hakuihin.

Kysymys: Uusittavana oleva osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen määräys, milloin se mahtaa astua voimaan?
Vastaus: Se on nyt lausuntokierroksella 5.3.2021 asti. Määräysluonnos löytyy lausuntopalvelusta. Voimaantuloaikataulu selviää myöhemmin.

Lausuntopalveluun:
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=8f53aea4-526c-408d-b00c-80da40664d02

Kysymys: Jos opiskelija hakeutuu AMKiin valintakokeen kautta, niin silloinhan todistusvalinnan päivämääristä ei tarvitse välittää? Meille kerrottiin paikallisen AMK:n hakutoimistosta, että riittää, jos valmistuu ennen heinäkuun alkua?
Vastaus: Jos ei ehdi valmistua todistusvalintaan mennessä, voi hakea amkiin valintakokeiden kautta. Tuolloin on kesäkuu aikaa suorittaa opinnot loppuun, jotta suoritus on vahvistettu heinäkuussa.

Koski-klinikka 29.1.2021 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Milloin julkaistaan vertailuraportit lukiokoulutuksen opiskelijamääristä 20.1.2021?
Vastaus: Valtionosuudet-yksiköllä ei ole vielä tarkkaa aikataulua vertailuraportille. Raportti julkaistaan osoitteessa: https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=190613335

Kysymys: Kertoisitteko validaatiot kun perusopetuksen opiskeluoikeus päätetään valmistunut-tilaan?
Vastaus: Samalla opiskeluoikeudella ei saa olla keskeneräisiä vuosiluokan suorituksia, kun päättötodistusta vahvistetaan. Perusopetuksen päättötodistuksen oppiaineisiin ei saa lähettää arvioimatonta oppiainetta. Päättötodistuksen oppiainelista ei saa olla tyhjä. Perusopetuksen päättötodistuksen valinnaisten oppiaineitten arvosanoja validoidaan seuraavasti: valinnainen oppiaine ei saa olla arvioituna arvosanalla ”S” ellei oppiaineen laajuus ole alle 2vvt tai kyseessä ole valinnainen kieli-oppiaine. Opinto-ohjaus saa olla arvioituna vain arvosanoilla S ja O. Perusopetuksen päättötodistuksen pakollinen oppiaine saa olla arvioitu arvosanalla S vain jos oppiaine on yksilöllistetty.

Kysymys: Onko validaatiot kuvattu jossakin?
Vastaus: Ne validaatiot jotka eivät ole ns. rakenteellisia validaatioita, on kuvattu githubissa: https://github.com/Opetushallitus/koski/tree/master/src/main/scala/fi/oph/koski/validation. Näiden lisäksi KOSKI-tietomallissa osa tiedoista on pakollisia ja virheilmoitus syntyy jos pakollinen tieto puuttuu tiedonsiirron mukana tulevasta datasta.

Kysymys: Onko pakollisten oppiaineiden laajuuksissa jotain vaatimuksia, vain näytetäänkö vain se, mitä siirretään? Ei ole mitään minimituntimääriä, mikä pitäisi olla?
Vastaus: Perusopetuksen päättötodistuksella kaikilla pakollisilla oppiaineilla tulee olla numeroarviointi riippumatta laajuudesta, ellei oppiaine ole yksilöllistetty. Muuten pakollisten oppiaineiden laajuuksia ei validoida, vaan näytetään mitä koulutuksenjärjestäjä siirtää.

Kysymys: Tilastointi ja vaihtoon tulleet ulkomaiset opiskelijat lukiossa. Miten lasketaan tilastoihin, kun ovat aineopiskelijoina? Lasketaanko varsinaisiksi vai lasketaanko heidän aineopiskelijoina suoritetut kurssit vaikka ovat nuorten lukiokoulutuksen opsissa?
Vastaus: KOSKI-palveluun ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle luodaan aineopiskelijan opiskeluoikeus, jonka lisätiedoissa tieto ”vaihto-opiskelija: kyllä”. Jos opiskelija on Suomessa opiskelemassa vähintään yhden lukukauden, rahoitusmuotona ”valtionosuusrahoitteinen”. Valtionosuudet-yksikkö käsittelee valtionosuusrahoitteiset aineopiskelijat, joiden lisätiedoissa tieto siitä että kyseessä ulkomainen vaihto-opiskelija niin, että ko. opiskelijat lasketaan mukaan valtionosuusrahoitteisten oppimäärän opiskelijoiden lukuun.

Kysymys: Onko tarkoitus, että laajuudet tulevat näkymään erikseen vuosiluokittain vai että ne kertyvät kumulatiivisesti vuosiluokasta toiseen.
Vastaus: Vuosiluokkatodistuksilla näkyy se laajuus, joka on kyseisenä lukuvuonna opiskeltu. Päättötodistuksella näkyy kumulatiivinen laajuus lukuvuosilta 7-9.

Kysymys: Miksi joillakin oppilailla on Koskessa jo suorituksen tila=valmis ja vahvistuspvm=5.6.2021?
Vastaus: Joko vuosiluokka on etukäteen vahvistettu opintohallintojärjestelmässä, tai opintohallintojärjestelmässä on joitain muita merkintöjä, jotka saavat opintohallintojärjestelmän tulkitsemaan, että oppilaan kakki ko. vuosiluokan suoritukset ovat valmiit ja lähettämään vuosiluokan vahvistuksen. Asiaa kannattaa kysyä opintohallintojärjestelmän toimittajalta.

Kysymys: Lukiossa opiskelija vain yhden jakson ja opiskelija ei ole läsnä 20.1. eikä 20.9. Miten merkitään Koskeen?
Vastaus: Luodaan KOSKI-palveluun opiskeluoikeus tuolle ajalle. Jos opiskelija on tullut opiskelemaan tavoitteenaan lukion oppimäärä, hänelle luodaan lukion oppimäärän opiskeluoikeus, jos opiskelija on aineopiskelija, luodaan oppiaineen oppimäärän opiskeluoikeus. Valtionosuusrahoituksessa oppimäärän opiskelija ei ole lukion opiskelijamäärässä mukana.

Kysymys: Olisiko mitenkään mahdollista, että KOSKI-palvelusta ladattavilla päällekkäisten opiskeluoikeuksien ja VOS-raporteilla oppijanumeron lisäksi olisi opiskelijan nimi ja vaikka ryhmä? Hetu helpottaisi kyllä asiaa myös mutta se ei taida olla mahdollista. Raporttien tarkastus on todella hidasta kun oppijanumeron kanssa tehdään hakuja opintohallintojärjestelmästä.
Vastaus: KOSKI-tiimi harkitsee asiaa.

Kysymys: Aikuisten perusopetus: jos aineopiskelija vaihtaa varsinaiseksi opiskelijaksi. Miten merkitään?
Vastaus: Aineopiskelijan opiskeluoikeus päätetään tilaan ”eronnut” ja opiskelijalle luodaan uusi oppimäärän opiskeluoikeus, johon tunnustetaan aineopintoina suoritetut kurssit.

Kysymys: Eilen vielä ei ollut ennakkoraporttia 31.12.2020 tilanteen mukaisesta esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksen tilastoinnista. Muistelen lukeneeni jostain, että 18.1. olisi otettu ensimmäinen poiminta.
Vastaus: Poiminta KOSKI-palvelusta on viivästynyt teknisten ongelmien vuoksi.

Kysymys: Mikä eropäivä merkitään perusopetuksessa oppilaan vaihtaessa koulun kunnan sisällä, kun muuttaminen tapahtui joululoman aikana. vanhakoulu oli merkinnyt 22.12. ja uusi koulu oli merkinnyt tulopvm 7.1. nyt oppilas ei ollut missään kirjoilla 31.12.
Vastaus: Saman ohjeen mukaan kunnan sisällä kuin kunnasta pois muutettaessa jos tehdään kaksi eri opiskeluoikeutta: ”Vuodenvaihteessa alkavissa ja päättyvissä perusopetuksen opiskeluoikeuksissa tulee ns. vastaanottavan oppilaitoksen laittaa oma opiskeluoikeutensa alkamaan vuoden viimeisenä päivänä (31.12.) ja vanhan oppilaitoksen päättää omansa sitä ennen (eli viimeistään 30.12.). Tämä on tärkeä muistaa esimerkki kotikuntakorvauksen määrittämistä varten.”

Kysymys: Onko tuo eropäivämäärä pois muuttaneilla myös sitten tuo 31.12. kun muuttaa kunnasta toiseen kuntaa?
Vastaus: Eropäiväksi viimeistään 30.12.

Kysymys: Jos esiopetuksen oppilas vaihtaa toimipistettä kunnan sisällä tuleeko hänet merkitä eronneeksi ensimmäisestä toimipisteestä ja perustaa uusi opiskeluoikeus toiseen toimipisteeseen? Miten toimipisteen vaihto on järkevintä toteuttaa? Esiopetuksen tarkistusraportilla ei näy (kuten vuosiluokilla 1 - 9 näkyy), jos oppilas on ollut poimintapäivänä muun toimipisteen kirjoilla.
Vastaus: Teknisesti on mahdollista siirtää opiskeluoikeus toiseen toimipaikkaan mutta tulisi hoitaa kahdella eri opiskeluoikeudella. Eli päätetään eronneeksi edellinen opiskeluoikeus ja luodaan uusi uudella alkupäivämäärällä uuteen toimipaikkaan.

Kysymys: Primus ei siirrä Perusopetukseen valmistavan opetuksen laajuutta Koskeen. Onko tietoa milloin tulee aiheuttamaan virhetilanteen vai onko vapaaehtoinen tieto?
Vastaus: Tällä hetkellä tieto ei ole teknisellä tasolla pakollinen. Tullaan muuttamaan pakolliseksi kun järjestelmätoimittaja saa tiedon siirtymään.

Kysymys: Kuuluuko perusopetuksen oppilaiden tehostetun tuen jaksot näkyä Koskessa?
Vastaus: Kyllä kuuluu.

Kysymys: Aikuisten perusopetus: opiskelija vaihtaa oppilaitosta samalla koulutuksen järjestäjällä, esim. iltalukiosta ammatilliseen, jossa siis jatkaa aikuisten perusopetusta. Laitetaanko eronneeksi ja uusi opiskeluoikeus?
Vastaus: Kyllä. Päätetään vanha opiskeluoikeus eronneeksi ja luodaan uusi opiskeluoikeus, johon tunnustetaan jo käydyt kurssit.

Kysymys: Meidän esioppilaat kuuluvat hallinnollisesti varhaiskasvatukseen, mutta ovat perusopetuksen oppilaiden kanssa samassa järjestelmässä. Taulukossa näkyy, että esioppilaamme olisivat koulun esiopetuksen oppilaita. Pitääkö meidän jotenkin muuttaa tuo tieto, että esioppilaat ovat varhaiskasvatuksen esioppilaita, vaikka ovatkin perusopetuksen kanssa fyysisesti samassa talossa ja sähköisessä järjestelmässä?
Vastaus: Opiskeluoikeudelle tulee lähettää koulutuskoodia 001102 Päiväkodin esiopetus. Opintohallintojärjestelmän toimittajalta tulee kysyä ohjeet mistä tiedoista koulutuskoodi lähetetään.

Kysymys: Olisiko mahdollista saada esim. webinaarissa opastusta Kosken ja Primuksen tietojen vertailuun. Excel-taidot ovat vajavaisia, joten nyt tarkistaminen on hidasta. Teillä olisi varmaan konsteja, miten tuon voisi hoitaa mahdollisimman helposti ja sujuvasti. Mitä helpompaa vertailu olisi, sitä enemmän sitä tulisi tehty ja saisimme tiedot kuntoon. Ja tätä toki helpottaisi se, että saisi kerralla poimittua kaikki kunnan perusopetuksen oppilaat, ei luokka-asteittain.
Vastaus: Myöhemmin keväällä järjestetään webinaari, jossa käydään läpi KOSKI-palvelusta saatavilla olevia raportteja ja niiden käyttöä. Päällekkäisten opiskeluoikeuden raportista pidetään 12.2. KOSKI-klinikassa lyhyt esittely.

Kysymys: Meillä on nyt käyty noita päällekkäisten opiskeluoikeuksien raporttia läpi ja paljon on sellaisia, että läsnäoloajat menevät päällekkäin edellisen kunnan kanssa. Suosittelitte viimeksi, että näistä otettaisiin yhteyttä myös edelliseen kuntaan. Eli esim. aloittanut meillä 1.12.2020 ja edellinen kunta laittanut eropäiväksi 2.12.2020. On aika mahdoton tehtävä nykyisillä resursseilla alkaa ottamaan yhteyttä edellisiin kuntiin, taitaisi vaatia ylimääräisen ihmisen.
Vastaus: Koulutuksenjärjestäjän ei ole mikään pakko olla yhteydessä kaikista tapauksista toiseen kuntaan. Tärkeää on olla yhteydessä erityisesti sellaisista tapauksista, joissa oppilas on edelleen läsnä vanhassa oppilaitoksessa, tai jos päällekkäisyys sattuu tilastointipäiville 20.9. tai 31.12.

Kysymys: Jos vanhemmat ovat olleet yhteydessä kouluun ennen joululomaa, että lapsi tulee kouluun ja ovat käyneet tutustumassakin kouluun ja tämän tiedon perusteella kouluun tulopäiväksi on merkitty Primukseen 31.12.2020, mutta väestötietojärjestelmä näyttää muuttopäiväksi 2.1.2021. Onko niin, että edellinen kunta kuitenkin saa kotikuntakorvauksen?
Vastaus: Kotikuntakorvauksen määräytymiseen liittyvistä kysymyksistä vastaa Valtiovarainministeriö. http://vmuutiskirje.sivuviidakko.fi/etusivu/ennakkotieto-kyselyita-tulossa-lahiviikkoina.html. Tässähän tapauksessa kotikuntakorvaus kohdistuu oikein juuri uudelle kunnalle, koska oppilas on ”vieraskuntalaisena” uuden kunnan koulussa.

Kysymys: Miksi KOSKI herjasi, kun yritettiin siirtää lukion opiskelija, jolla oli väliaikainen keskeytys laitettu kolmelle riville. Opiskelija on tänä lukuvuonna saanut kolme lääkärintodistusta. Kun yhdistettiin keskeytys yhdelle riville, tiedonsiirto meni läpi. Pitääkö yhtäjaksoinen poissaolo aina olla yhdellä rivillä?
Vastaus: Asiaa pitäisi tutkia tiedonsiirron ja virheilmoituksen kautta. Periaate on, että tuodaan KOSKI-palveluun kuitenkin vain yksi rivi samalle tilalle, jos tila ei muutu.

Kysymys: Tuleeko oppilaalle tehdä uusi opiskeluoikeus, jos hän on ollut aiemmin ko. koulussa, välillä muualla ja palaa takaisin ko. kouluun. jotta koskeen tiedot opiskeluoikeuksista tulisi oikein. nyt on otettu primuksessa oppilaan vanha kortti arkistosta käyttöön ja jatkettu sillä, nyt tiedot eivät näy koskessa oikein.
Vastaus: Vanha opiskeluoikeus tulee näkyä tilassa eronnut ja oppilaalle luodaan uusi opiskeluoikeus. Vanhaa opiskeluoikeutta ei missään nimessä tule aktivoida uudelleen.

Kysymys: Kotiopetus ei ole millään luokalla. Miten tapahtuu vuosiluokan vahvistus eli mitä tietoja vaaditaan esim. suorituksia?
Vastaus: Kotiopetuksen oppilaalla ei ole vuosiluokkaa sinä aikana, kun hän kotiopetuksessa. Jos kevään päättyessä oppilas on edelleen kotiopetuksessa, vuosiluokkaa ei vahvisteta sillä sitä ei ole. Jos aiemmin oppilaalle on siirretty vuosiluokan välilehti, joka jää kesken tulee ko. vuosiluokan välilehti poistaa KOSKI-käyttöliittymän kautta. Ohjeet kotiopetusoppilaitten kirjauksiin: https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=190613265

Kysymys: Vielä kotiopetus ysin oppilaan opetuksen päättäminen?
Vastaus: Kotiopetusoppilaalla ei ole 9. vuosiluokan välilehteä. Jos oppilas suorittaa koko perusopetuksen oppimäärän erityisessä tutkinnossa ja saa siitä todistuksen, voidaan nämä tiedot merkitä oppilaan perusopetuksen päättötodistuksen välilehdelle, joka vahvistetaan ja päätetään opiskeluoikeus tilaan ”valmistunut”. Jos oppilas ei saa erityisen tutkinnon mukaista todistusta koko perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta, päätetään opiskeluoikeus tilaan ”eronnut”. Muut erityisen tutkinnon todistukset kirjataan erilliselle aineopiskelijan opiskeluoikeudelle. Ks. edellisen kysymyksen linkki ohjeisiin.

Kysymys: Erityinen tutkinto ei vielä siirry opintohallintojärjestelmästä.
Vastaus: Opintohallintojärjestelmän toimittajan tulisi mahdollistaa tiedon ”suoritustapa: erityinen tukinto” siirtäminen. Jos kotiopetusoppilas suorittaa päättötodistusta vastaavan erityisen tutkinnon todistuksen, voidaan se siirtää opintohallintojärjestelmästä päättötodistus-välilehdelle ja merkitä oppilas valmistuneeksi vaikka tieto erityisestä tutkinnosta ei siirtyisikään. Muut erityisen tutkinnon todistuksia varten tulee luoda erillinen aineopiskelijan opiskeluoikeus.  

Kysymys: Valmistava opetus: milloin loma-jaksot saadaan siirrettyä Koskeen? Ja milloin valmistavasta opetuksesta saadaan raportti?
Vastaus: Ensimmäinen kysymys pitää osoittaa opintohallintojärjestelmän toimittajalle. KOSKI-tiimin priorisoi milloin valmistavan opetuksen raportti voidaan ottaa työn alle.

Kysymys: Jos opintohallintojärjestelmä ei mahdollista loma-jaksojen siirtoa KOSKI-palveluun, on kohtuutonta vaatia tekemään näitä kirjauksia sadoille oppilaille kuukausia jälkikäteen.
Vastaus: Valtionosuudet-yksikössä ollaan tietoisia opintohallintojärjestelmän toimittajaan liittyvistä ongelmista. Perusopetukseen valmistavan opetuksen kuukaudet tullaan kysymään erilliskyselyllä vielä syksyllä 2021 tämän vuoksi.

Kysymys: Mitä muutoksia, kehitystyötä keväälle on Koskeen suunnitteilla?
Vastaus: KOSKI-tiimin kevään kehitystyön prioriteetit ovat vapaan sivistystyön lisääminen KOSKI-tietovarantoon 1.8.2021 alkaen, Lukion 2019 opetussuunnitelman käyttöönotto 1.8.2021 ja oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyvä järjestelmäkehitys.  Lisäksi KOSKI-palveluun yksittäisiä tietomallimuutoksia/validaatioita/korjauksia joista tiedotetaan KOSKI-tiedotteissa.

Kysymys: Onko tietoa edellyttääkö oppivelvollisuuden laajennus sitä, että jatkuvat haut viedään Opintopolkuun?
Vastaus: Asiaa tulee tiedostella toisen asteen hausta vastaavan tiimin kanssa esim. opintopolku-infoissa tai osoitteesta virkailija(at)opintopolku.fi

Kysymys: Mistä oppilaan kotikunta-tieto haetaan kotikuntakorvausta varten?
Vastaus: Tilastokeskus hakee KOSKI-palvelusta vain vuosiluokittaiset oppilasmäärät. Tiedon siitä, mikä oli oppilaan kotikunta 31.12.2020 Tilastokeskus saa suoraan Väestötietojärjestelmästä, ei KOSKI-palvelusta. Oppijanumerorekisterissä löytyy tieto oppilaan viimeisimmästä kotikunnasta, jota suunnitellaan näytettäväksi myös suoritustietojen tarkistusraportilla. Koulutuksenjärjestäjän tulee kuitenkin huomioida, että kotikunta-tieto on aina sen hetken tieto, eli KOSKI ei pysty näyttämään takautuvasti mikä oli oppilaan 31.12.2020 kotikunta. Samoin tiedon päivittymisessä Oppijanumerorekisterin ja väestötietojärjestelmän välillä on viivettä joten KOSKI-palvelun raportilla näyttämä oppilaan kotikunta ei välttämättä ole sama, kuin joka kotikuntakorvauspäätöksissä on kotikunta.

Kysymys: Oppilaan kotikunta: kuinka pitkä viive tiedon päivittymisessä?
Vastaus: Oppijanumerorekisteri päivittää yksittäisten henkilöitten tietoja portaittain, joten viiveellä ei ole tarkkaa aikaa. Samoin viivettä aiheuttaa myös esim. se, milloin perhe konkreettisesti tekee muuttoilmoituksen. Tieto kotikunnasta saattaa siis päivittyä itse VTJ:n rekisteriinkin viiveellä.

Kysymys: miten maahanmuuttajilla, kun heillä kaikilla ei ole kotikuntaa? 
Vastaus: Kysyjän tulee tiedustella esim. Valtiovarainministeriöltä tai Kuntaliitolta, mitkä ovat kotikuntakorvauksen määräytymisperusteet: ”Opetuksen järjestäjä on oikeutettu kotikuntakorvaukseen oppilaan suorittaessa oppivelvollisuuttaan muussa kuin oman kotikuntansa esi-tai perusopetuksessa. Kotikuntakorvaus määräytyy oppilaan iän mukaan.” Oppilas, jolla ei ole kotikuntaa, ei kuulu kotikuntakorvauksen piiriin vaan otetaan huomioon kunnan peruspalvelujen valtionosuudessa sellaisenaan. Tietoa kotikuntakorvauksesta esim. https://www.kuntaliitto.fi/talous/valtionosuudet/kotikuntakorvaukset

Koski-klinikka 22.1.2021 (Ammatillinen koulutus)

Tiedotettavaa:

Ammatillisen koulutuksen järjestäjille suunnattujen KOSKI-webinaarien aikataulut ja myöhemmin webinaarien tallenteet ja materiaalit löytyvät osoitteesta: https://wiki.eduuni.fi/display/OPHPALV/Koulutukset+ja+tilaisuudet

Päällekkäisten opiskeluoikeuksien raportti löytyy nyt KOSKI-palvelusta: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/raportit/muut/paallekkaisetopiskeluoikeudet

Kysymykset ja vastaukset:

Kysymys: Päällekkäisten opiskeluoikeuksien raportista, siinä näkyy päällekkäisinä myös jos on opiskelemassa tutkintoa meillä ja joitakin aineita lukiossa... Mitä tietoja raportilta pitäisi tutkia ja mistä tunnistaa virheen?
Vastaus: Raportilla näkyvät kaikki päällekkäiset opiskeluoikeudet, myös jos jompikumpi opiskeluoikeuksista on väliaikaisesti keskeytynyt. Sama raportti on käytössä kaikille koulutusasteille, ja raportti ei tee koulutuksenjärjestäjän puolesta mitään päättelyitä onko päällekkäisellä raportilla mahdollisesti jonkinlainen vaikutus rahoitukseen. Koulutuksenjärjestäjä voi itse tutkia asiaa suodattamalla raportin eri sarakkeita esim. tarkastelemalla oman ja päällekkäisen opiskeluoikeuden alkamispäivää sekä rahoitusmuotoa. Kaikki päällekkäiset opiskeluoikeudet eivät ole virheitä ja se että koulutuksenjärjestäjältä leikkaantuu päällekkäisen opiskeluoikeuden takia rahoitusta ei välttämättä ole sekään virhe. Jos opiskelijalla näyttää olevan päällekkäinen opiskeluoikeus, joka vaikuttaa rahoitukseen voi asiaa tiedustella opiskelijalta opiskeleeko hän jossain muualla samaan aikaan. Opiskelijalla on oikeus opiskella useammassa paikassa kerrallaan eikä koulutuksenjärjestäjä voi vaatia opiskelijaa lopettamaan toisessa oppilaitoksessa opiskelua. Jos opiskelijan mukaan hän ei enää opiskele ko. oppilaitoksessa, jossa päällekkäinen opiskeluoikeus on, voi koulutuksenjärjestäjä olla suoraan yhteydessä toiseen oppilaitokseen mahdollisen virheen korjaamiseksi.

Kysymys: Vaikuttaako uusi rahoitusasetus KOSKI-merkintöihin?
Vastaus: Ei vaikuta. Kaikki KOSKI-merkinnät jatkuvat rahoitukseen liittyen samanlaisina kuin tähän asti on ohjeistettu. Uusi Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista löytyy osoitteesta:  https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2020/20201244

Kysymys: Jos kuitenkin merkitsemme ja siirrämme Koskeen kaikki lomajaksot, osaahan rahoitus huomioida, että vain yhtäjaksoisen loman 28 ylittävät päivät vähennetään rahoituksessa? Siis ettei se huomioi lyhyempiä jaksoja lainkaan. 
Vastaus: Kyllä osaa.

Kysymys: Uudella wikisivulla mm. ammatillisen koulutuksen suoritustietojen ohjeistuksia ei pysty tarkastelemaan. Onko sivusto edelleen työn alla?
Vastaus: Uusi sivusto ei tue Internet Exploreria eli kannattaa ensimmäiseksi tarkistaa mitä selainta käyttää. Myös osa sisällysluettelo linkeistä voi olla vielä rikki sillä ne osoittavat vanhalle sivulle. Harmaalla olevasta sivunavigaatiopalkista löytää oikealle alasivulle, jos sisällysluettelon linkki ei toimi. KOSKI-tiimi korjaa sisällysluettelon linkkejä.

Kysymys: Opiskelijan opintojen tavoitteena on tutkinnon osien suorittaminen. Hänelle on päättöarvioitu matematiikka ja matematiikan soveltaminen pakollinen 4 osp ja fysikaaliset ja kemialliset ilmiöt ja niiden soveltaminen pakollinen 2 osp. Oppilaitos ei tarjoa valinnaisia osa-alueita matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen -tutkinnon osaan eikä opiskelija suorita muita yhteisiä tutkinnon osia. Saadaanko hänelle päättöarvioida eli merkitä hyväksytyksi Matemaattis-luonnontieteellinen -tutkinnon osa todistukseen suoritetuista tutkinnon osista?
Vastaus: Kyllä. Tutkinnon perusteissa matemaattis-luonnontieteellisen-tutkinnon osan vähimmäislaajuus on 6 osp, joka muodostuu tutkinnon osan pakollisista osa-alueista. Tutkinnon osa voidaan merkitä hyväksytyksi silloin kun tutkinnon osan pakolliset osa-alueet on suoritettu ja HOKS:ssa on sovittu, että opiskelija suorittaa vain kyseiset osa-alueet. Valinnaiset osa-alueet voivat kuulua mihin tahansa yhteiseen tutkinnon osaan/osiin kunhan niitä kertyy pakollisten osa-alueiden lisäksi tarvittava laajuus silloin kun opiskelija suorittaa koko tutkintoa tai tavoitteena on suorittaa kaikki yhteiset tutkinnon osat. Valinnaisia osa-alueita välttämättä ole kaikissa yhteisissä tutkinnon osissa, jos koulutuksen järjestäjä ei tarjoa/opiskelija ei valitse kyseiseen yhteiseen tutkinnon osaan kuuluvia valinnaisia osa-alueita.
Opiskelija voi hakeutua suorittamaan samanaikaisesti toiselle koulutuksen järjestäjälle valinnaisia osa-alueita tai koulutuksen järjestäjä hankkii valinnaiset osa-alueet toiselta koulutuksen järjestäjältä. Lähtökohtaisesti opiskelijalla on oikeus valita valinnaisia osa-alueita. Koulutuksen järjestäjän menettely, jossa se tarjoaa vain pakolliset osa-alueet, on vastoin henkilökohtaistamisen periaatteita.

Kysymys: Ammattitutkinto-opiskelija suorittaa perustutkinnon yhteisen tutkinnon osan osa-alueita opintojensa aikana (ei kokonaisia yhteisiä tutkinnon osia). Tutkinnon muodostuminen sallii tutkinnon osan suorittamisen ammatillisesta perustutkinnosta. Voiko yhteiset tutkinnon osien osa-alueet lisätä siis ammattitutkintoon (toki arviointina silloin hyv/hyl), vai tehdäänkö oma opiskeluoikeus perustutkinnon puolelle, jotta saa numeroarvioinnit ja sitten suoritetuista kursseista annetaan opintosuoritusote?
Vastaus: Yhteisen tutkinnon osan osa-alue ei ole ammatillinen tutkinnon osa eikä sitä voida sisällyttää ammattitutkinnon valinnaiseksi tutkinnon osaksi. Opiskelijalle annetaan erillinen opintosuoritusote. Osa-alueet tulee olla sidottuna johonkin perustutkintoon henkilökohtaistamisessa. KOSKI-palveluun opiskelijalle tehdään ylimääräinen opiskeluoikeus, jonka tavoitteena on ”tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuva suoritus”, johon suoritetut osa-alueet merkitään.

Kysymys: Miten teknisen opinto-oikeuden rahoitustiedot kirjataan? Laitetaanko tekninen opinto-oikeus 0%:lla? Entä sitten osaamisen tunnustaminen suoritettavaan tutkintoon, laitetaanko rahoitukseen? Kummalle opiskeluoikeudelle rahoitus tulee?
Vastaus: Kysyjä viittaa tilanteeseen, jossa tutkintotavoitteisen/osatutkintotavoitteisen opiskeluoikeuden rinnalle tarvitsee luoda toinen samanaikaisesti läsnäoleva opiskeluoikeus. Tällainen tilanne on, jos opiskelija suorittaa täysin ylimääräisiä tutkinnon osia/osa-alueita tutkintotavoitteisen opiskeluoikeutensa kannalta tai jos osatutkintotavoitteinen opiskelija suorittaa kahden täysin eri tutkinnon perusteen mukaisia opintoja. Tällöin opiskelijalla voi olla kaksi samanaikaista opiskeluoikeutta. Molemmat ovat valtionosuusrahoitteisia. Myöhemmin alkaneen osa-aikaisuusprosentilla ei ole mitään väliä, sillä opiskelijavuosilaskentaan huomioitavat opiskelijatyöpäivät otetaan huomioon vain aiemmin alkaneelta opiskeluoikeudelta. Jos kyse on siitä, että opiskelija suorittaa tutkintoonsa sisällytettävän tutkinnon osan toisesta tutkinnosta, sitä varten ei tarvitse tehdä erillistä opiskeluoikeutta. KOSKI-ohjeiden esimerkissä 3 selitetty tämä tapaus: https://wiki.eduuni.fi/display/OPHPALV/Reformin+mukaisten+ammatillisten+perustutkintojen+osasuoritukset+-++tutkinnon+osat#Reforminmukaistenammatillistenperustutkintojenosasuorituksettutkinnonosat-Tutkinnonosattoisestaammatillisestaperustutkinnosta,ammattitutkinnostataierikoisammattitutkinnosta 

Kysymys: Tutkinnon osa toisesta tutkinnosta -suoritus samassa oppilaitoksessa osana tutkintoa ohjeistetaan todistusmääräyksessä merkitsemään osaamisen tunnustamisena viittauksineen. Miksi?
Vastaus: Asiaa käsitelty uutta todistusmääräystä koskevissa webinaareissa:  
10.12.2020: https://www.oph.fi/fi/tapahtumat/2020/todistuksiin-ja-niiden-liitteisiin-merkittavat-tiedot-ammatillisessa-koulutuksessa.
14.12.2020: https://www.oph.fi/fi/tapahtumat/2020/opetushallituksen-maarays-todistuksiin-ja-niiden-liitteisiin-merkittavista

Kysymys: Muistelisin, että syksyllä lupailtiin ohjetta liittyen uuteen todistusmääräykseen. Löytyykö ohje jo jostain? 
Vastaus: Ohje on vielä suppealla lausuntokierroksella 25.1.2021 saakka, jonka jälkeen ohje viimeistellään ammatillinen osaaminen -yksikössä.  Ohje julkaistaan Opetushallituksen verkkosivuilla ja erillisenä julkaisuna.

Kysymys: Uudessa todistusmääräyksessä ei ole mitään mainintaa siitä, että todistuksissa tulisi olla oppilaitoksen leima. Eikö todistuksia enää leimata?
 Vastaus: Opetushallituksen todistusmääräyksen (OPH-2147-2020) mukaan todistuksia ei leimata enää.

Kysymys: Oliko jo selkeä ja yhtenäinen linjaus siihen, kuinka pitkälle tulevaisuuteen kirjattuja opiskeluoikeusjaksoja voi/saa siirtää Koskeen?
Vastaus: Tähän ei voida antaa mitään sitovaa aikarajaa sillä kyse ei ole siitä onko 2vko tai 3kk etukäteen tuotettu tieto enemmän/vähemmän luotettava. KOSKI-palveluun ei pidä siirtää spekulatiivista tietoa, eli tietoa, joka perustuu arvailuun. KOSKI-palveluun voidaan siirtää tulevaisuuteen sijoittuva tieto esim. koulutussopimuksesta/oppisopimuksesta kun sopimus on allekirjoitettu, läsnä-tila sen mukaan, kun opiskelija on hoitanut ilmoittautumismenettelyn ja voidaan olettaa hänen aloittavansa opinnot ja väliaikaisesti keskeytynyt-tilan alku ja loppu sen mukaisesti miten opiskelija on hakenut ja hänelle on myönnetty väliaikaista keskeytymistä. Tulevaisuuteen sijoittuva valmistunut-tieto voidaan siirtää siinä vaiheessa, kun opiskelijan kaikki tutkinnon suoritukseen vaaditut suoritukset on tehty ja arvioitu hyväksytysti.

Kysymys: Opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen rahoituksesta: jos päättymispäivää ei ole kirjattu lasketaanko näitä rahoitukseen mukaan ja jos lasketaan, tuleeko se vain sallitulta puolelta vuodelta? Voiko päätoimisia opiskeluvalmiuksia tukevia jaksoja olla useampia kuin yksi jakso? Lasketaanko kaikki ilmoitetut opva-opinnot rahoitukseen riippumatta ilmoitetuista päivistä ja saako osa-aikaista opvaa ilmoittaa koskeen ollenkaan, tähän kai oli jokin raja?
Vastaus: Rahoituksessa otetaan ja KOSKI-palveluun saa kirjata vain jaksot, joissa opiskelija opiskelee päätoimisesti (yli 50% opiskeluajastaan) opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja. Koulutuksenjärjestäjä voi toki opiskelijalle tarjota opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja vain osa-aikaisesti, mutta näitä ei siirretä KOSKI-palveluun eikä oteta huomioon rahoituksen laskennassa. Opiskeluoikeudella voi olla päätoimisia opiskeluvalmiuksia tukevia jaksoja useampia. Rahoituksen laskennassa opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja otetaan huomioon vain 0,5 opiskelijavuoden verran. Jos KOSKI-palveluun on merkitty opiskeluoikeudelle yli 0,5 opiskelijatyövuotta kestävä jakso päätoimisia opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja, ylimääräinen osa jätetään rahoituksen laskennassa huomioimatta. Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot KOSKI-ohje: https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=190612575#id-1.2.Ammatillistenopiskeluoikeuksienlis%C3%A4tiedot(rahoitukseenjatilastointiinvaikuttavattiedot)-Opiskeluvalmiuksiatukevatopinnot

Kysymys: Opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen jaksot poissulkevat kustannusryhmän mukaisen perusrahoituksen opiskelijavuosien laskennan, eli opiskelija otetaan opiskelijavuosilaskennan rahoituksessa huomioon joko tutkintokoulutuksessa tai opiskeluvalmiuksia tukevissa opinnoissa. Järjestäjä joutuu ratkaisemaan, kummasta on kysymys.  Miten/mistä koulutuksenjärjestäjän ilmoittamasta tiedosta Koski/Vipunen tulkitsee, onko opiskelija tutkintokoulutuksessa vai opiskeluvalmiuksia tukevissa opinnoissa?
Vastaus: Järjestäjä ei joudu ratkaisemaan asiaa, vaan asia määräytyy sen mukaan kumpia opintoja opiskelija tekee päätoimisesti. Rahoituksenlaskennassa opiskelija on opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen rahoituksessa silloin, kun hänelle on siirretty KOSKI-palveluun opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen jakso ja jaksosta/jaksoista muodostuvat opiskelijatyöpäivät eivät ole vielä ylittäneet 0,5 opiskelijavuotta. KOSKI-palveluun siirretään opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen jakso vain silloin, kun opiskelija opiskelee päätoimisesti opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja (yli 50% opiskeluajasta).

Kysymys: Perustutkintolaisille annetaan opintosuoritusote. Ammattitutkintolaisille ei automaattisesti, voiko sen antaa pyydettäessä?
Vastaus: Opetushallitus suosittelee opintosuoritusotteen antamista myös ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon opiskelijoille.

Kysymys: Jos opiskelija suorittaa perustutkinnossa yli 180 osp, ja yli menevät ovat tutkinnon osaa pienemmät opinnot, esim. YTO aineiden osa-alueet tai muut opinnot, pitääkö tehdä näistä muutamista osa-alueista tai opinnoista uusi opiskeluoikeus ja erillinen opintosuoritusote? Vai riittääkö sama opintosuoritusote?
Vastaus: Ylimääräisiä yhteisten tutkinnon osien osa-alueita (35 osp + 3 osp) ei kirjata tutkintotodistukselle, vaan ne näkyvät opiskelijalle annettavalla erillisellä opintosuoriteotteella. KOSKI-palveluun joudutaan tällä hetkellä luomaan tutkinnon muodostumisen kannalta täysin ylimääräisille tutkinnon osien/osa-alueiden suorituksille erillinen opiskeluoikeutensa. Jos kyse on osa-alueista, luodaan opiskeluoikeus, jonka tavoite on ”tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuva suoritus”. KOSKI-ohjeet: https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=190613057.

Kysymys: Koskesta poistettiin validaatio liittyen ytojen osp määrään. Tällä hetkellä onnistuu siirtää yhteisiä tutkinnon osia, joiden yhteislaajuus on enemmän kuin 35 osp. Ollaanko validaatiota palauttamassa?
Vastaus: Joitain yhteisiin tutkinnon osiin liittyviä validaatioita jouduttiin poistamaan viime keväänä opintohallintojärjestelmän toimittajien pyynnöstä, mutta joita ollaan palauttamassa. Tasan 35osp validaatiota ei välttämättä tulla lisäämään liittyen saman klinikan aikana esitettyihin kysymyksiin (ks. alla).

Kysymys: Jos opiskelijalla on ytoja 36 ospia, niin mitä yhdelle "ylimääräiselle" ospille tehdään todistuksen suhteen?
Vastaus: Riippuu miten tuo 1 osaamispisteen ylitys muodostuu. Onko kyse esim. tilanteesta, jossa opiskelijalla on 34 osp edestä suoritettuja osa-alueita ja opiskelija suorittaa lisäksi 2 osp laajuisen osa-alueen saadakseen yhteiset tutkinnon osat täyteen vai tilanteesta, jossa opiskelijalla on jo 35osp täynnä ja suoritetaan täysin ylimääräinen 1osp laajuinen osa-alue.
Jos kyse on tilanteesta 34 + 2, niin 36 osp tulee yhdelle opintosuoriteotteelle kuin muutkin tutkintoon kuuluvat suoritukset. Tutkintotodistuksella osa-alueiden laajuus on yhteensä 35 osp. KOSKI-palvelussa laajuutena näkyy 36osp koska laajuus muodostuu yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden laajuuksista. Jos kyse tilanteesta 35 + 1osp, opiskelijalle tulisi antaa tuosta 1 osaamispisteestä ylimääräinen opintosuoriteote, ellei 1 osp osa-alue mahdu yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja – tutkinnon osaan.

Kysymys: 35 osp + 1 osp tilanteessa siis pitää sopia, mikä osa-alue on ylimääräinen ja siirretään erilliselle opiskeluoikeudelle ja opiskelijalle tulee siis antaa erillinen opintosuoritusote, jossa vain 1 osp opinto?
Vastaus: Tällä hetkellä kyllä. KOSKI-palveluun on suunnitteilla tapa, jolla samalle opiskeluoikeudelle voidaan jättää/näyttää tutkintoon sisältymättöminä tämän kaltaiset ylimääräiset osasuoritukset.

Kysymys: 35+1 vaatii siis HOKSin laatimisen kaikkine kuvioineen... on tosi raskas prosessi oppilaitoksille
Vastaus: Ylimääräisen opintosuoriteotteen antaminen tai opiskeluoikeuden luominen ei automaattisesti vaadi uutta HOKS:ia. Tässä tilanteessa opiskelijalle ei ole tarpeen laatia uutta HOKS:ia. KOSKI-palvelussa tähdätään siihen, että luodaan tapa, jolla tämän kaltaiset ylimääräiset suoritukset voidaan merkitä samalle opiskeluoikeudelle. Opetushallitus suosittelee, että henkilökohtaistamisessa sovittaisiin tarkemmin opiskelijan opintopolusta, suoritettavista tutkinnon osista ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueista sekä niiden laajuuksista. Tällä menettelyllä vältettäisiin nämä todistuksen laatimiseen liittyvät ongelmat.

Kysymys: Mikä tutkinto merkitään toiseen opiskeluoikeuteen, johon 1 osp siirretään?
Vastaus: KOSKI-palvelussa tutkinnon osaa pienempiä kokonaisuuksia ei ole vielä sidottu tutkintoon. Opintosuoritusote tulee olla sidottuna johonkin tutkintoon henkilökohtaistamisessa. Sama tutkinto kuin joka opiskelijalla on koko tutkinnon suorituksessa, on varmasti loogisin mihin suoritus sidotaan.

Kysymys: Miksi on ylipäätään 35 osp raja? Jos painokertoimella säädetään kuitenkin tutkinnon muodostumiseen laskettavaa laajuutta... Rautaalankaa siis, että mitä se 1 osp haittaa siellä?
Vastaus: Yhteisten tutkinnon osien laajuuksista ja osa-alueista säädetään ammatillisen koulutuksen asetuksessa (673/2017, 2 §). Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017, 10 §) mukaan ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osp. Koulutuksen järjestäjä ei voi päättää laajuudesta.  Jos opiskelija suorittaa 35osp ylittäviä yhteisten tutkinnon osien osa-alueita ne tulee siirtää joko valinnaisiin ammatillisiin tutkinnon osiin kohtaan ”Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja” tai jos ammatilliset tutkinnon osat ovat jo täynnä (145osp) niin sitten erillinen opintosuoriteote.  Opiskelija voi suorittaa opintojensa aikana kokonaan ylimääräisiä tutkinnon osia ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, mutta niitä ei merkitä tutkintotodistukseen vaan niistä annetaan todistus suoritetuista tutkinnon osista ja/tai opintosuoritusote.

Kysymys: Onko aikatauluarviota, milloin pystyy siirtämään samaan opiskeluoikeuteen?
Vastaus: Tarkkaa aikatauluarviota ei voida antaa. KOSKI-tiimin kehitysjonossa tällä hetkellä työn alla ovat oppivelvollisuuden laajenemiseen liittyvät toiminnallisuudet sekä vapaan sivistystyön opiskeluoikeuksien tallentaminen KOSKI-palveluun.

Kysymys: Jos korottaa Yhteisen tutkinnon osan osa-alueen arvosanaa, kirjataanko sekin tutkinnon osaa pienemmäksi? Miten tämä silloin ilmoitetaan esim. kk-haussa? Minulta taisi mennä jotain nyt ohi.
Vastaus: Jos opiskelija haluaa korottaa Yhteisten tutkinnon osan osa-alueen arvosanaa sen jälkeen, kun opiskelija on valmistunut, luodaan KOSKI-palveluun uusi erillinen opiskeluoikeus, jonka tavoitteena on ”tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuva suoritus”. Koulutuksen järjestäjien on hyvä huomioida ja viestiä potentiaalisille korottajille, että valmistumisen jälkeen tehtyjä korotuksia ei oteta huomioon ammattikorkeakoulujen todistusvalinnoissa keväällä 2021, sillä korotetut arvosanat eivät nykyiselleen siirry automaattisesti siten, että ne kytkeytyisivät aikaisemmin suoritettuun tutkintoon. Myös keskiarvomuutosten huomioiminen on vielä työn alla. Asiasta tiedotetaan OPH:n verkkosivuilla mahdollisimman pian.

Kysymys: Tällä hetkellä ei siirry erillisen opiskeluoikeuden suoritus, mikäli tavoite on tutkinnon osaa pienemmistä koostuva suoritus ja opiskeluoikeuden tila on valmistunut. Opintohallintojärjestelmän toimittaja ei ole vielä ratkaissut tätä ongelmaa: KOSKI-järjestelmän palauttama virheilmoitus: Suoritus tutkospienkok (Tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuva suoritus) on merkitty valmiiksi, mutta sillä on tyhjä osasuorituslista tai opiskeluoikeudelta puuttuu linkitys
Vastaus: Kaikilla opiskeluoikeuksilla, jotka merkitään valmistuneeksi, tulee olla jokin osasuoritus. Ilmeisesti opintohallintojärjestelmä ei lähetä osasuorituksia tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuvalle opiskeluoikeudelle. Asiasta tulee olla yhteydessä opintohallintojärjestelmän toimittajaan. Jos opiskeluoikeus on tarpeen saada akuutisti KOSKI-palveluun, voi opintohallintojärjestelmästä siirtyneen opiskeluoikeuden mitätöidä ja luoda vastaavan opiskeluoikeuden suoraan KOSKI-palvelun syöttökäyttöliittymässä.

Koski-klinikka 15.1.2021 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Moneltako LOPS21-webinaari 28.1.?
Vastaus: Webinaari pidetään 28.1. klo 9-11, ks. https://wiki.eduuni.fi/display/OPHPALV/Koulutukset+ja+tilaisuudet 

Kysymys: Mitä olisi hyvä muistaa 20.1.2021 tilastointipoiminnasta lukioiden sekä esi- ja perusopetuksen osalta?
Vastaus: Tilastopoiminta 20.1.2021 koskee pelkästään lukioita. Lukioiden osalta Koski-palvelusta poimittuja 20.1.2021 tietoja opiskelijamäärästä käytetään ensimmäistä kertaa laskentaan vasta syksyllä 2021. Tammikuun tilastointipäivän tietoja käytetään kuluvan vuoden rahoituksen tarkistamiseksi todellisen opiskelijamäärän mukaiseksi sekä tulevan vuoden ennakollisen valtionosuuden laskemiseksi. Tammikuun tiedoista tullaan mahdollisesti julkaisemaan raportteja, niin että koulutuksen järjestäjät voivat tarvittaessa korjata tietoja ennen syksyä 2021. KOSKI-tietovarannossa ennen syksyä tapahtuvaa tammikuun tietojen korjaamista ei tarvitse erikseen ilmoittaa valtionosuuksien laskentaan. Koski-tiimi muistuttaa, että koulutuksen järjestäjät voivat itse ladata Koski-palvelusta opiskelijamääräraportteja, joilta vastaavat tiedot voi tarkistaa heti 21.1.2021. alkaen.

Esi- ja perusopetuksen vuoden 2021 OKM:n myöntämän lisärahoituspäätökseen on haettu Koskesta 20.9.2020 läsnäolleiden oppilaiden rahoitukseen vaikuttavat määrät, sekä aikuisten perusopetuksen kurssimäärät vuodelta 2019, aineopetuksen kurssimäärät 1.8.2019-31.7.2020 ja kustannuslaskennassa käytettävät majoitus- ja kuljetusoppilaiden määrät 20.9.2020. Valtionosuudet-yksikön asiantuntijat suosittelevat aina tarkistamaan rahoituspäätöksen liiteraportin (VOS6SL21). Valtionosuuksien saajille postitetaan VOS-päätökset 15.1.2021. Vuoden 2021 valtionosuusrahoituksen laskennassa käytetyt tiedot perustuvat 15.11.2020 mennessä KOSKI-tietovarantoon siirrettyihin/tallennettuihin tietoihin. Näistä on valtionosuudet-yksikön asiantuntijoiden mukaan tullut kyselyitä, joten myös nämä suositellaan tarkistettavan. Jos virheitä löytyy, niin korjatut tiedot tulee ilmoittaa valtionosuuksiin (valtionosuudet[a]oph.fi) ja haettava oikaisua rahoituspäätökseen. Lisäksi ne on korjattava Koski-tietoihin. Ks. lisätietoa: https://www.oph.fi/fi/palvelut/rahoituspaatokset-2021

Kysymys: 20.1. tilastointi - tehdäänkö poiminta 21.1. 2021 vai 20.1.2021? Kysymys liittyy siihen, että meidän pitää ajaa listat Koski-raporteilta ja eikös raportti koskien 20.1.2021 tilannetta ole ajantasainen vasta 21.1.2021 Koski-palvelussa?
Vastaus: Tiedot otetaan lopullisesti vasta syksyllä 2021 perustuen 20.1.2021 tilanteeseen. Tietoja kyllä tarkastellaan jo helmikuussa ja vuoden mittaan. Myös Valtionosuudet-tiimi käyttää raportointikantaa ja sama päivän viive on siinä. Koulutuksen järjestäjä voi tulostaa itselleen raportin 21.1. jolloin raportille saadaan 20.1. tilanteen mukaiset tiedot. Jos raportti ei vastaa koulutuksen järjestäjän omaa kirjanpitoa, tulee tiedot Korjata Koski-palveluun viipymättä. Syöttökäyttöliittymää käyttävien koulutuksen järjestäjien tulee huomioida tietojen tallentamisen 10 päivän sääntö, jolloin tietojen tulisi olla kunnossa viimeistään 31.1.2021 (20.1. tietojen osalta).

Kysymys: Esi- ja perusopetus sekä aamu- ja iltapäivätoiminta: Tilastopäivän 20.9. tietojen korjauksiin liittyen. Mihin ja miten oikaisupyynnöt tarvittaessa tehdään? Onko saatavilla ohjeet/linkit, miten toimitaan? Onko eroa, mihin ja miten oikaisupyynnöt tehdään?
Esimerkiksi, jos kyseessä on ollut ylimääräinen oppilas ja jos oppilas on ollut:  A) ”Tavallinen oppilas”, joka on ollut ”Läsnä” tilastopäivänä, mutta kuuluukin yksityisen oppilaitoksen tai toisen kunnan oppilaaksi.  B) Oppilas, jolla on pidennetty oppivelvollisuus ja joka on ollut ”Läsnä” tilastopäivänä, mutta kuuluukin yksityisen oppilaitoksen tai toisen kunnan oppilaaksi.
Vastaus: Oppilaan tulee olla Läsnä-tilassa siinä oppilaitoksessa, missä tosiasiallisesti opiskelee.

VOS-rahoituspäätös 2021-sivuille tulee esi-ja perusopetuksen osalta tarkemmat ohjeet. (ks. https://www.oph.fi/fi/palvelut/rahoituspaatokset-2021 ja https://www.oph.fi/fi/palvelut/esi-ja-perusopetuksen-korjaukset-ja-oikaisuvaatimukset. Korjauspyynnöt toimitetaan lomakkeella valtionosuudet[a]oph.fi ja lomakkeen ohjeineen saa samasta paikasta. 

Valtionosuudet-yksikön asiantuntijoiden mukaan esi- ja perusopetuksen valtionosuusrahoitukseen vaikuttavat 15.11.2020 jälkeen tehdyt KOSKI-tietojen korjaukset toimitetaan Opetushallitukselle opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen vuoden 2021 valtionosuusrahoituspäätöksen tekemisen jälkeen esi- ja perusopetuksen VOS-tietojen korjauslomakkeella valtionosuudensaajakohtaisten kokonaismäärien osalta eli korjauksia valtionosuusrahoitukseen ei enää toimiteta kouluittain. Korjauslomake lähetetään valtionosuudensaajan pyynnöstä turvasähköpostilla. Korjauspyynnöt tulee lähettää osoitteella valtionosuudet@oph.fi. Oikaisuaika on 3 kk ja se lasketaan päätöksen lähettämispäivästä 15.1.2021 ja näin ollen oikaisuaika päättyy 23.4.2021, jolloin oikaisuvaatimusten tulee olla Opetushallituksen kirjaamossa klo 16:15 mennessä.

OKM:n myöntämä lisärahoitus tulee sille opetuksen järjestäjälle, missä oppilas ollut läsnä 20.9. Lisärahoituksen kannalta merkittäviä KOSKI-tiedoista poimittuja tietoja ovat pidennetyn oppivelvollisuuden tiedot ja sen molemmat lisätiedot eli vaikeimmin kehitysvammaisten opetus ja muiden kuin vaikeimmin kehitysvammaisten pidennetyn oppivelvollisuuden opetus, lisäopetuksen kokonaisoppilasmäärä, joustavan perusopetuksen kokonaisoppilasmäärä, sisäoppilaitosmuotoinen majoitus, koulukotiopetus sekä aikuisten perusopetuksen ja aineopetuksen kurssitiedot.  Jos tiedot eivät ole olleet Koski-palvelussa oikein poimintapäivään 15.11.2020 mennessä, niin rahoituspäätöksellä on väärät tiedot ja päätöksen tulee hakea oikaisua. Myös kuljetus- ja majoitusedun saavien oppilaiden määrät 20.9.2020 tulee korjata ja ilmoittaa valtionosuuksiin.

Kotikuntakorvaukset määräytyvät vuosiluokkakohtaisten vuoden viimeisen päivän oppilasmäärien ja oppilaiden kotikuntien perusteella. Vuoden 2021 kotikuntakorvauksien tieto perustuu Tilastokeskuksen viime keväänä tekemään kotikuntakorvauskyselyyn ja oppilasmääriin 31.12.2019 ja oppilaiden kotikuntiin 31.12.2019. Tilastokeskus hakee vuoden 2022 kotikuntakorvauslaskutusta varten tiedot 31.12.2020 oppilasmääristä Koski-palvelusta. 31.12.2020 tiedoissa olennaista ovat oppilasmäärät vuosiluokittain.

Kysymys: Hakeeko Tilastokeskus Koski-palvelun kautta kotikunta-tiedon väestörekisteristä merkitystä kotikunnasta, vai siitä minkä koulutuksenjärjestäjä on oppilashallintojärjestelmään merkinnyt kotikunnaksi?
Vastaus: Tilastokeskus ei hae kotikuntaa Koski-palvelusta vaan väestötietojärjestelmästä. Tilastokeskus näkee myös historiatiedon, mikä kotikunta on ollut 31.12.2020, jos kotikunta on muuttunut sen jälkeen. Koski-palvelussa on oppijanumerorekisterin kautta tieto kotikunnasta, joka päivitetään väestötietojärjestelmästä, ei oppilashallinnon järjestelmästä. Oppijanumerorekisterin kotikuntatiedossa ei ole historiatietoa, eli Koski-palvelun kautta selviää vain sen hetkinen kotikunta. Tässäkin yhteydessä tulee huomioida, että kotikuntatiedon päivittyminen VTJ:stä oppijanumerorekisteriin tapahtuu viiveellä.

Kysymys: Kun oppilas vaihtaa koulua vuoden vaiheessa: Miten kauan voidaan oppilas merkitä aloittavan 31.12.2020 uudessa koulussa? Merkitäänkö 31.12. vaikka uuden koulun soveltuvuuskoe on ollut vasta 7.1.2021 ja päätös perusopetuksen oppilaaksi ottamisesta tehty silloin? Oppilas tulee toisesta kunnasta.
Vastaus: Tässä tapauksessa voi merkitä uuden koulun aloittamispäiväksi 31.12.

Kysymys: Entä lähtevä kunta? Jos oppilas on ollut koulussa A 20.9. ja aloittaa toisessa kunnassa koulussa B 7.1., kummassa koulussa hänen pitäisi rahoituksen kannalta olla läsnä 31.12.? Tässä tulee nyt todennäköisesti paljon päällekkäisyyksiä, kun sekä lähtevät, että saapuvat halutaan merkitä läsnäoleviksi 31.12. Miten toimitaan?
Vastaus: Merkintä vaikuttaa tulevan vuoden kotikuntakorvauksiin, ei menneisyyteen. Esimerkiksi 31.12.2020 tilanteen läsnäolotieto vaikuttaa vuoteen 2022, jolloin oppilas on jo uudessa koulussa.

Vuodenvaihteessa alkavat ja päättyvät perusopetuksen opiskeluoikeudet: Vuodenvaihteessa alkavissa ja päättyvissä perusopetuksen opiskeluoikeuksissa tulee ns. vastaanottavan oppilaitoksen laittaa oma opiskeluoikeutensa alkamaan vuoden viimeisenä päivänä (31.12.) ja vanhan oppilaitoksen päättää omansa sitä ennen (eli viimeistään 30.12.).

Kysymys: Voisiko Opetushallitus pyytää tarkentavan ohjeen Valtionvarainministeriöstä, ettei jokainen kunta erikseen sitä ala selvittämään? Tulisi sitten kaikille tasapuolisesti sama ohje.
Vastaus: Ohje on kaikille sama ja kaikkien tulee sitä noudattaa. Läsnäolotieto merkitään oppilaan todellisen tilanteen mukaan riippumatta siitä, vaikuttaako se koulun saamaan rahoitukseen. Jos oppilas vaihtaa koulua, niin vain toinen koulu saa rahoituksen.

Koska kunnan peruspalvelujen valtionosuudet maksetaan kunnille kunkin kunnan asukasmäärien ja ikäluokkien perusteella, järjestelmä edellyttää kotikuntalaskutusta oppilaan käydessä koulua muussa kuin oman kunnan koulussa (toisen kunnan, kuntayhtymän, valtion tai yksityisen ylläpitämässä oppilaitoksessa). Oppilaan kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvausta 6-15-vuotiaasta tai muusta oppivelvollisuuttaan suorittavasta oppilaasta sille opetuksen järjestäjälle, jonka opetukseen oppilas on osallistunut.

Eli kotikuntakorvausta maksetaan, kun kunnan oppilas on toisen opetuksen järjestäjän opetuksessa. Kotikunta korvaa tämän opetuksen järjestäjälle. Kotikunta saa aina 31.12. perusteella perusrahoituksen ei seuraavalle, vaan sitä seuraavalle vuodelle.  

Kysymys: Ovatko lukioon valmistavan koulutuksen (LUVA) opiskelijat mukana 20.1. lukiolaisten laskennassa?
Vastaus: Kyllä, ne ovat mukana, jos Läsnä-tila on tallennettu 20.1. Koskeen vos-rahoitteisena.

Kysymys: Huomioidaanko kotikuntakorvauksissa oppilaan vammaisuus-tieto?
Vastaus: Ei huomioida. Kotikuntakorvauksessa huomioidaan pelkästään vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja oppilaiden kotikunnat. Kotikunta-tiedon Tilastokeskus saa suoraan väestötietojärjestelmästä, sitä ei haeta Koski-palvelusta.

Esi- ja perusopetuksessa pidennetyn oppivelvollisuuden (OKM:n) lisärahoitus myönnetään varainhoitovuotta edeltävän vuoden 20.9. tilastointopäivän perusteella. Lisärahoituspäätökset lähetetään koulutuksen järjestäjille tammikuussa.

Kysymys: Milloin kotikuntatietojen tiedonkeruun päivämäärä onkaan?
Vastaus: Tiedonkeruun tarkka päivämäärä ei ole vielä tiedossa. Tietoja tarkastellaan 31.12.2020 tilanteesta ennakkoon ja tiedoista tehdään vertailuraportti tammi-helmikuun taitteessa. Tilastokeskus kuitenkin hakee tiedot helmikuun loppupuolella ja tekee varsinaisen aineiston helmi-maaliskuun taitteessa. Tämä tapahtuu 31.12.2020 tilanteesta.

Kysymys: Jos aikuisten perusopetuksen kurssi on ensin suoritettu hylättynä ja opiskelija suorittaa/tenttii saman kurssin hyväksytysti/korottaa arvosanaansa eri vuonna kuin on saanut ensimmäisen arvosanan kurssista, miten tämä kirjataan, että menee oikein? 
Vastaus: Koski-tietomalli mahdollistaa arvosanalistan siirtämisen, mutta sitä ei tiedetä, osaako mikään opintohallinnon järjestelmä siirtää listoja. Toistaiseksi on tehtävä niin että uusi arvosana jyrää vanhan arvosanan.

Kysymys: Merkitäänkö uuden korotetun arvosanan arviointipäiväksi ensimmäiseksi annetun arvosanan arviointipäivä vai uusi arviointipäivä?
Vastaus: Uusi arviointipäivä.

Kysymys: Oliko niin, että arviointipäivän vuosi määrittää, minkä vuoden raporttiin kurssi tulee?
Vastaus: Kyllä.

Kysymys: Aikuisten perusopetuksen kurssisuoritukset, kun arvosanaa korotetaan ja uusi arvosana kumoaa entisen. Ensimmäinen arviointi on saatettu tehdä muutama vuosi sitten ja saatu tästä vos-rahoitus. Opiskelija korottaa arvosanan, ja nyt nämä tulee uudestaan vos -raporttiin. Käykö tässä niin, että mahdollisesti voi saada vos-rahoituksen samasta suorituksesta useaan kertaan? Millä tavalla tämä vältetään? Jos pitää jatkossa täpätä korotukset "Muu rahoitus"-tiedolla, niin kuinka sitten voisi seurata, onko tästä jo saatu vos-rahoitus, vaiko ei?
Vastaus: Jos opiskelija korottaa kurssin arvosanaa saman opiskeluoikeuden aikana, voi tällä hetkellä tallentamiskäytäntö johtaa siihen, että samasta kurssista maksetaan valtionosuusrahoitus toiseen kertaan. KOSKI-palveluun on teknisesti mahdollista siirtää kurssille lista arviointeja, mutta opintohallintojärjestelmät eivät vielä mahdollista siirtoa. Tällä hetkellä uusi (jos parempi) arvosana uudella arviointipäivällä korvaa vanhan arvioinnin. KOSKI-tiimi etsii asiaan ratkaisua yhdessä järjestelmätoimittajien kanssa.

Kysymys: Miten vältetään vos-rahan saaminen samasta suorituksesta toiseen kertaan, kun arvosanaa korotetaan eri vuonna?
Vastaus: Jos opiskelija korottaa kurssin arvosanaa saman opiskeluoikeuden aikana, voi tällä hetkellä tallentamiskäytäntö johtaa siihen, että samasta kurssista maksetaan valtionosuusrahoitus toiseen kertaan. KOSKI-palveluun on teknisesti mahdollista siirtää kurssille lista arviointeja, mutta opintohallintojärjestelmät eivät vielä mahdollista siirtoa. Tällä hetkellä uusi (jos parempi) arvosana uudella arviointipäivällä korvaa vanhan arvioinnin. KOSKI-tiimi etsii asiaan ratkaisua yhdessä järjestelmätoimittajien kanssa.

Kysymys: Kun perusopetuksessa vanhempi arvosana on parempi kuin uusi, niin vaihtamalla vanhemman arvosanan päivämäärä uudeksi, ei onnistu. Ohjelma ei siirrä sitä uusimmaksi. Kokeilimme, että ainoa tapa hoitaa asia on luoda vanha arvosana uudestaan ja päivätä se myöhemmälle päivämäärälle. Kyse on siis aikuisten perusopetuksesta.
Vastaus: Kannattaa tarkistaa oman järjestelmätoimittajan omat ohjeet näissä tilanteissa. Koski-palveluun tulee siirtää paras arvosana.

Kysymys: Opintohallinnon järjestelmässä on ongelma, kun opiskelijalla pitää näkyä paras kurssin arvosana eikä sitä pysty muuttamaan. Opintohallinnon järjestelmätoimittajaan on oltu yhteydessä. Mitä tehdä?
Vastaus: Opintohallinnon järjestelmän ongelmissa oltava yhteydessä järjestelmätoimittajaan, joka pystyy asian ratkaisemaan. Koski-palveluun siirretään paras mahdollinen kurssin arvosana. Jos uusi arvosana ei ole vanhaa parempi, niin sitä ei tule siirtää.

Kysymys: Erityisen tutkinnon siirtäminen Koskeen syöttökäyttöliittymän kautta omana opiskeluoikeutenaan: Miten tulee siirtää Koski-palveluun kotiopetuksessa olevat ja heidän opintojensa päättäminen lukuvuoden lopussa, etenkin 9. luokkalaiset?
Vastaus: Kotiopetusoppilaalle jää Läsnä-tilainen opiskeluoikeus Koskeen. Oppilaalla ei näy opiskeluoikeudella niitä vuosiluokkia, joilla hän ei ole ollut enää läsnä.

-Jos oppilas suorittaa perusopetuksen päätteeksi koko perusopetuksen oppimäärän erityisessä tutkinnossa, ei tarvitse tehdä erillistä opiskeluoikeutta, vaan koko perusopetuksen oppimäärän suoritukset voi merkitä olemassa olevan opiskeluoikeuden Päättötodistus-välilehdelle.
-Jos oppilas suorittaa vain yksittäisiä oppiaineita erityisessä tutkinnossa, hänelle luotaisiin erillinen oppiaineen oppimäärän opiskeluoikeus, jolle merkittäisiin ne oppiaineet, joita oppilas on suorittanut.

Järjestelmätoimittajalta kannattaa vielä tarkistaa järjestelmän omat ohjeet ja mitä omasta opintohallinnon järjestelmästä on mahdollista siirtää. Jos järjestelmä ei tue erityisen tutkinnon siirtämistä, niin ne voi aina tallentaa käsin syöttökäyttöliittymän kautta. 

Kysymys: Huomasin, että päällekkäisten opiskeluoikeuksien tarkistusraportilla lukiolainen näkyy meillä valtionosuusrahoituksella ja on yo-tutkintoa suorittava päätoiminen opiskelija. Päällekkäisyys näytti olevan toisessa lukiossa, jossa opiskelija on merkitty muuta kautta rahoitetuksi aineopiskelijaksi. Voiko näin olla?
Vastaus: Kyllä. Opiskelija voi olla aineopiskelijana toisessa lukiossa suorittamassa kursseja. Opiskelija, joka tähtää lukiokoulutuksessa ylioppilastutkintoon, mutta ei opiskele lukion koko oppimäärää, on valtionosuuden näkökulmasta aineopiskelija.  Jos hän opiskelee nuorten oppimäärän mukaan, niin hänen suorittamansa kurssit eivät silloin ole tällä perusteella myöskään aineopintojen valtionosuusrahoituksen piirissä.

Kysymys: Opiskelija on lukion neljännellä luokalla ja meni nyt armeijaan 4.1. Mikä laitetaan opiskeluoikeuden tilaksi? Itse ei ole kertonut, että menee armeijaan eikä pyytänyt väliaikaista keskeyttämispäätöstä.
Vastaus: Asia tulee tarkistaa opiskelijalta ja merkitä sen mukaan opiskeluoikeuden tila. Armeijan käymisen ja sairastumisen ajaksi on mahdollista merkitä opiskeluoikeuden tilaksi Väliaikaisesti keskeytynyt. Opiskelijalla on oikeus tähän, ja jos väliaikaista keskeytystä ei merkitä, niin opiskeluoikeuteen käytettävissä oleva aika kuluu, mikä ei ole opiskelijan etu.

Kysymys: Lukion 4. vuoden opiskelija on ollut sairauslomalla syyskuusta asti. Mikä on opiskeluoikeuden oikea tilamerkintä? Opiskelija ei ole pyytänyt opiskeluoikeuden väliaikaista keskeyttämistä.
Vastaus: Asia tulee tarkistaa opiskelijalta ja merkitä sen mukaan opiskeluoikeuden tila. Armeijan käymisen ja sairastumisen ajaksi on mahdollista merkitä opiskeluoikeuden tilaksi Väliaikaisesti keskeytynyt. Opiskelijalla on oikeus tähän, ja jos väliaikaista keskeytystä ei merkitä, niin opiskeluoikeuteen käytettävissä oleva aika kuluu, mikä ei ole opiskelijan etu. Väliaikainen keskeytys edellyttää opiskelijan hakemusta. Lukiolain mukaan koulutuksen järjestäjä päättää lisäajan myöntämisestä ja opiskeluoikeuden väliaikaisesta keskeyttämisestä opiskelijan hakemuksesta. Jos opiskelijaan ei saada yhteyttä eikä opiskelija toimita hakemusta väliaikaisesta keskeyttämisestä, ei opiskelijalle voida merkitä väliaikaista keskeytystä, vaan alkaa eronneeksi katsomisen prosessi. Koulutuksen järjestäjän tulee päättää prosessista, miten menetellään opiskelijan ilmoittaessa sairastumisesta ja hyväksytäänkö ilmoitus itsessään hakemukseksi väliaikaisesta keskeytyksestä. Lyhytaikaisia sairaspoissaoloja ei ole kuitenkaan tarkoitus merkitä Koski-palveluun.

Kysymys: Lukion opiskeluoikeudet, joissa oppijalla päällekkäinen VOS-rahoitteinen opiskeluoikeus muualla: Kun opiskelijoilta on selvitetty, onko opiskelija ollut opiskelijana muussa oppilaitoksessa, kenelle tai minne nämä tiedot toimitetaan? Meillä on näissä tapauksissa ollut esimerkiksi sellainen opiskelija, joka raportin mukaan olisi ollut opiskelijana toisessa oppilaitoksessa, mutta opiskelijan kertoman mukaan hän olisi eronnut toisesta koulusta jo vuosia sitten. Saako tuo toinen oppilaitos tästä valtionosuuden, jos tulkitaan valtionosuuden saajaksi se koulu, jossa on oltu kirjoilla ensin?
Vastaus: Kaikki koulutuksen järjestäjät vastaavat omien tietojensa oikeellisuudesta. Jos koulutuksen järjestäjä huomaa todennäköisesti virheellisen opiskeluoikeuden toisella koulutuksen järjestäjällä, voi koulutuksen järjestäjä olla itse kyseiseen oppilaitokseen yhteydessä asian tarkistamiseksi ja korjaamiseksi. Jos tietoja ei korjata, ja opiskelijalla on aiemmin alkanut valtionosuusrahoitteinen Läsnä-tilainen opiskeluoikeus toisessa oppilaitoksessa, valtionosuus menee toiselle oppilaitokselle. Raportteja kannattaa katsoa hyvissä ajoin ennen tilastointipäivää, jotta opiskeluoikeudet ehditään päättää ja selvittää mahdolliset epäselvät tapaukset.

Kysymys: Päällekkäiset perusopetuksen opiskeluoikeudet: Huomioiko Koski opiskeluoikeuden, joka on alkanut ensimmäiseksi, vaikka sillä ei olisi suorituksia? Entä jos kaksi oppilaitosta on merkinnyt oppilaalle saman aloituspäivän?
Vastaus: Ensin alkava opiskeluoikeus on se, joka määräytyy valtionosuuden saajaksi, vaikka sillä ei olisi suorituksia. Jos oppilas on koulun tietojen mukaan eronnut ja näkyy silti läsnäolevana Koski-palvelussa, opiskeluoikeuden tila pitäisi korjata ja päivittää vastaamaan todellista tilannetta. Oppilas ole voinut olla kahdessa oppilaitoksessa läsnä samaan aikaan, joten koulutuksen järjestäjä voi myös itse tarkistaa toiselta oppilaitokselta, onko siellä jäänyt tieto korjaamatta, jos raportilla näkyy päällekkäisyyksiä ja oppilas tai oppilaan huoltaja itse on ilmoittanut eroamisesta. Selkeää päättelyä sille, kumpaan kouluun oppilas lasketaan, jos aloituspäivät vastaavat toisiaan ei ole, koska tällaista tilannetta ei pitäisi voida tapahtua.

Kysymys: Päällekkäisten opiskeluoikeuksien raportilla on oppilaita, joissa päällekkäisyys on toisen kunnan kanssa. Meillä on kouluuntulopäiväksi laitettu se päivä, jolloin on aloittanut. Mielestämme meidän tieto on oikein, joten korjaavatko edelliset kunnat oman tietonsa ja meidän ei noista virheilmoituksista tarvitse välittää?
Vastaus: Se on mahdollista, että yksittäisten päivien päällekkäisyyksiä tulee eropäivän merkintätavasta. Oppilas ei ole voinut olla läsnä samanaikaisesti kahdessa koulussa, joten kannattaa tässä tapauksessa ilmoittaa asiasta toiselle oppilaitokselle, että vanha opiskeluoikeus näkyy aktiivisena, vaikka oppilas on aloittanut jo tuolloin nykyisessä koulussa.

Kysymys: Jos perusopetuksen oppilas käy jonkin aikaa toista koulua ja merkitään alkuperäisessä oppilaitoksessa väliaikaisesti keskeytyneeksi, ilmoittaako päällekkäisyysraportti silti oppilaan päällekkäisestä opiskeluoikeudesta? Jos oppilas on aloittanut meillä 1.8.2020, käy toisessa oppilaitoksessa 1.9. - 31.10.2020 ja palaa meille 1.11.2020. Vaikka meille on merkitty väliaikainen keskeytys ajalla 1.9. - 31.10., raportti näyttäisi silti ilmoittavan päällekkäisestä opiskeluoikeudesta?
Vastaus: Myös väliaikaisen keskeytyksen aikana tapahtuneet päällekkäisyydet näkyvät raportilla. Se, että opiskeluoikeus näkyy päällekkäisenä raportilla, se ei välttämättä tarkoita, että kyseessä on virhe tai että asia vaikuttaa rahoitukseen. Jos raportilla näkyy väliaikainen keskeytys raportilla rajattuna ajankohtana auttaa sen päättelyssä, että oppilaalla ei ole kahta läsnä-tilaa taikka toisella asteella rahoitusmuotoa 1 päällekkäin. Raportin tietoja täytyy vertailla ja päätellä niistä, onko kyseessä korjaamista tai toimenpiteitä edellyttävä tieto.  

Kysymys: Lukiossa löytyy tällaisia päällekkäisiä opiskeluoikeuksia, joissa on sama aloituspäivämäärä. Meillä tämä johtuu siitä, että opiskelija on yhteisvalinnassa siirretty toisen lukion kirjoille, mutta ei ole aloittanut oikeasti tuossa lukiossa. Toinen lukio on laittanut aloituspäivän ja sitten merkinnyt seuraavalle päivälle tai muutaman päivän päähän eropäivän. Tästä ei ole kirjoitettu erotodistusta ja opiskelija on aloittanut meillä lukuvuoden alussa. Tästä on annettu ohje, että ”jos opiskelija ei ole ilmoittanut opiskelupaikan peruuttamista ennen lukuvuoden alkua, merkitään opiskelija aloittaneeksi ja sitten eronneeksi. Jos opiskelija ilmoittaa opiskelupaikan peruutetuksi ennen lukuvuoden alkua, voi tiedon mitätöidä Koskesta.” Sama ongelma toistuu jaksojen vaihteessa eronneiden osalta, koska jaksojärjestelmät eivät kulje eri lukioissa samassa aikataulussa. Tässä tulee päällekkäisiä päivämääriä Koskeen.
Vastaus: Tilanteessa, jossa opiskelija ei ole ehtinyt aloittaa toisessa lukiossa ollenkaan, voidaan kyseinen opiskeluoikeus mitätöidä Koski-palvelusta. Opiskelijan läsnä-, valmistunut- ja eronnut-tilat merkitään todellisuuden mukaan riippumatta jaksojen aloitus- ja lopetuspäivämääristä. Opiskelijalle voi syntyä kurssiarviointeja myös eronnut-tilan jo ollessa voimassa, jos kurssi arvioidaan opiskelijan jo erottua.

Kysymys: Raportilla näyttää olevan peruskoulun oppilaita, joille on myönnetty vapautus koulunkäynnistä ulkomailla asumisen ajaksi ja opintohallinnon järjestelmään kirjattu opiskelun tila keskeytyneeksi. Oppilas on samaan aikaan sitten kirjoilla Aurinkorannikon koulussa. Olisiko nämä oppilaat aikaisemmista ohjeista poiketen pitänyt laittaa eronneiksi ja palatessaan takaisin Suomeen, tehdään heille uusi opiskeluoikeus? 
Vastaus: Jos oppilas jää kuntaan asukkaaksi, niin opiskeluoikeuden tilaksi merkitään Väliaikaisesti keskeytynyt. Oppilaat näkyvät kyllä raportilla, mutta Aurinkorannikon koulu saa tilastointipäivältä rahoituksen. Ulkomaankoulut eivät kuitenkaan saa kotikuntakorvauksia.

Koski-klinikka 18.12.2020 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Opiskelija suorittaa tutkinnon osan toisesta tutkinnosta samassa oppilaitoksessa ja saman opiskeluoikeuden aikana. Todistusmääräyksen mukaisesti suoritus kirjataan tunnustettuna ja siitä annetaan opiskelijalle erillinen opintosuoritusote. Todistuksen näkökulmasta tilanne luetaan osaamisen tunnustamiseksi silloinkin, kun tutkinnon osa suoritetaan opiskeluaikana ja saman koulutuksen järjestäjän tarjonnasta. Miten Koski-palveluun kirjataan suoritustieto jatkossa?
Vastaus: Todistuksella suorituksen tulee näkyä todistusmääräyksen mukaisesti tunnustettuna. Koski-palvelussa se voi näkyä suoritettuna näytön tietoineen samalla opiskeluoikeudella. Tällä hetkellä voimassa olevan ohjeen mukaan suorituksen voi siirtää samalla opiskeluoikeudella suoritetuksi tutkinnon osaksi. Koski-palveluun kirjaamista jatketaan samalla ohjeella, kun aiemminkin. Samaan aikaan samassa oppilaitoksessa suoritetusta tutkinnon osasta toisesta tutkinnosta kirjataan Koski-palveluun tutkinnon osan tietoihin tieto tutkintokoodista ja diaarinumerosta, johon tutkinnon osa alun perin kuuluu. Koski-palveluun kirjaamisen käytäntö poikkeaa siitä, miten suoritustieto kirjataan todistukselle. (ks. Koski-ohje Tutkinnon osa toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta: https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=190613049#Ennenreformiaalkaneetperustutkinnotsuoritustapan%C3%A4ytt%C3%B6tutkinnonosat-Tutkinnonosatoisestaammatillisestaperustutkinnosta,ammattitutkinnostataierikoisammattitutkinnosta)

Kysymys: Tutkinnon osa toisesta tutkinnosta: Kun todistuksessa on osaamisen tunnustaminen, mikä se on Koski-palvelussa? Joku muu?
Vastaus: Jos tutkinnon osa on suoritettu samaan aikaan samassa oppilaitoksessa, tutkinnon osa siirretään Koski-palveluun suoritettuna. Jos tutkinnon osa on suoritettu näytöllä, suorituksella näkyy näytön tiedot. (ks. edellisen kysymyksen linkki) Jos tutkinnon osa toisesta tutkinnosta on tunnustettu muualla tai aiemmin suoritetuista opinnoista, se näkyy myös Koski-palvelussa tunnustettuna.

Kysymys: Tämä ohjeistus ei toimi ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ollessa kyseessä, jos niihin tehdään tutkinnon osa perustutkinnosta, sillä arvosana (1-5) pitää silloin saada kuitenkin johonkin. Tarvitaanko näissä tilanteissa eri opiskeluoikeus?
Vastaus: Tämä asia on Koski-palvelun kehityslistalla jonossa. Tutkinnon osan tietoihin lisätään kenttä, johon on mahdollista merkitä alkuperäinen arvosana. Tällä hetkellä, mikäli suoritus tehdään näyttönä, tiedon alkuperäisestä arvosanasta voi siirtää näytön tietoihin, sillä näytön tietoihin kuuluu arvosana. 

Kysymys: Miten suoritusrahoitus kertyy, jos tutkinnon osa on merkitty tunnustetuksi, kun samalla koulutuksen järjestäjällä on kaksi eri opiskeluoikeutta?
Vastaus: Niissä tilanteissa, kun Koski-palveluun on tarpeellista luoda kaksi opiskeluoikeutta samalle koulutuksenjärjestäjälle, molemmat opiskeluoikeudet voi merkitä valtionosuusrahoitteiseksi, jos se vastaa todellista tilannetta eikä kyseessä ole esimerkiksi hankintakoulutus.

Kun opiskeluoikeuksia on kaksi, niin suoriterahoitus kertyy molemmilta opiskeluoikeuksilta, opiskelijavuosityöpäivien kertymä vain ensimmäisenä alkaneelta opiskeluoikeudelta. Tälle ensimmäisenä alkaneelle opiskeluoikeudelle merkitään kaikki opiskelijatyöpäivälaskentaan liittyvät lisätiedot. Osa-aikaisuutta ei jaeta kahdelle eri opiskeluoikeudelle vaan ensimmäisenä alkaneen opiskeluoikeuden tulee sisältää koko osaamisen hankkimiseen käytettävä aika.  Tunnustaminen niin, että tutkinnon osa on rahoituksen piirissä, on mahdollista siinä tilanteessa, että kyse on hankintakoulutuksesta eli koulutuksen järjestäjä on ostanut toiselta koulutuksen järjestäjältä kyseisen tutkinnon osan tai osa-alueen.

Tunnustettu tutkinnon osa voi tulla rahoituksen piiriin silloin kun kyse on hankintakoulutuksesta, tai silloin, kun opiskelija on vaihtanut saman tutkinnon sisällä vanhoista tutkinnon perusteista uusiin perusteisiin, ja vanhoja tutkinnon osia joudutaan tunnustamaan ja niistä ei ole vielä maksettu suoriterahoitusta.

Kysymys: Entä tilanne, jossa samanaikaisesti suoritettavan tutkinnon osan arvosana muunnetaan suoritettavaan tutkintoon?
Vastaus: Kyse on tilanteesta, jossa suoritetaan perustutkinnon tutkinnon osa, joka sisällytetään ammatti- tai erikoisammattitutkintoon. Tarkoitus luoda tutkinnon osan Koski-tietoihin uusi kenttä: ”Alkuperäinen arvosana”.

Kysymys: Saako ’Päällekkäiset opiskeluoikeudet’ -raportilta esille sen, että onko rahoitus ollut voimassa samaan aikaan molemmissa opiskeluoikeuksissa?
Vastaus: Kyllä. Raportilta voi tarkistaa oman oppilaitoksen opiskeluoikeuden rahoitusmuodon ja päällekkäisen opiskeluoikeuden rahoitusmuodon samalla ajanjaksolla. Vastauksen löytää vertailemalla tai/ja suodattamalla itse raportin antamia tietoja. Raportti ei anna tietoa päivän tarkkuudella, vaan suuntaa antavasti.  Raportti paljastaa ne opiskeluoikeudet, joilla mahdollisesti on jonkinlainen vaikutus opiskeluoikeuden rahoitukseen. Opiskelijalla on oikeus opiskella useammassa kuin yhdessä paikalla yhtä aikaa, joten raportilta löytyvä tieto ei automaattisesti ole virhe. Raportti on ensisijaisesti koulutuksen järjestäjän apuväline ja työkalu, mutta koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö ja kommunikointi on jatkossakin tärkeää.

Kysymys: Tunnustamisesta: Jos tehdään erillinen opiskelusuunnitelma ja todistus tutkinnon osasta, joka on suoritettu toisesta tutkinnon osasta, niin tähän pitää merkitä, että ei kuulu rahoituksen piiriin. Sitten siihen "pääsopimukseen" pitää merkitä, että tunnustettu tutkinnon osa kuuluu rahoituksen piiriin. Tämä sen vuoksi, että sopimukset menevät ajallisesti päällekkäin. Eikö niin?
Vastaus: Todistusmääräys ei ota kantaa opiskelusuunnitelmaan tai niiden määrään. Tutkinnon osan suorittaminen toisesta tutkinnosta ei edellytä, että sille tehdään erillinen HOKS, vaan se on osa alkuperäistä HOKSia. Todistusmääräys ja tunnustamisen viitteen merkitseminen todistukseen eivät ota kantaa rahoituksen vaatimiin tietoihin. Koski-palvelussa tunnustamistieto taas on sidottu suoriterahoitukseen. Samassa oppilaitoksessa samaan aikaan suoritettu tutkinnon osa toisesta tutkinnosta voidaan siirtää suoritettuna samalle opiskeluoikeudelle.  Aiemmin suoritettu tai toisella koulutuksen järjestäjällä suoritettu tutkinnon osa, kuuluipa se tutkinnon perusteisiin tai ei, merkitään Koski-palveluun aina tunnustettuna. Tunnustettu tutkinnon osa voi tulla rahoituksen piiriin silloin kun kyse on hankintakoulutuksesta, tai silloin, kun opiskelija on vaihtanut saman tutkinnon sisällä vanhoista tutkinnon perusteista uusiin perusteisiin, ja vanhoja tutkinnon osia joudutaan tunnustamaan ja niistä ei ole vielä maksettu suoriterahoitusta. (ks. https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=190612713)

Kysymys: Jos pitää tehdä kaksi erillistä todistusta, niin onko silloin kyseessä kaksi eri koulutusta?
Vastaus: Todistusten määrä ei voi suoraan määritellä sitä, montako opiskeluoikeutta opiskelijalla on. Opiskelija voi esimerkiksi pyytää osatutkintotodistuksia kesken opintojen. Todistusmääräyksen periaate tehdä erilliset opintosuoriteotteet/todistukset eri tutkinnon perusteiden mukaisille suorituksille kumpuaa tarpeesta vähentää osaamisen tunnustamisen ketjuttamista ja vääriä perusteviitemerkintöjä.

Kysymys: Mitä mieltä eHOKS-tiimi on eri HOKSien tarpeesta? Muistelen, että heillä olisi joku erilainen näkemys? Liittyy myös ARVO-kyselyiden automatisointiin. Meneekö kysely osatutkinnon suorittamisesta ja tutkinnon suorittamisesta.
Vastaus: Todistusten määrä ei voi suoraan indikoida sitä, montako opiskeluoikeutta tai HOKSia opiskelijalla on. Todistukset ja henkilökohtainen osaamisen suunnitelma ovat toisistaan erillisiä dokumentteja. eHOKS-tiimin kanssa on aiemmin keskusteltu, ja jos opiskelijan kanssa HOKS-keskustelussa sovitaan hänen sisällyttävän tutkintoonsa tutkinnon osan toisesta tutkinnosta, suorittaen sen samalla koulutuksen järjestäjällä samaan aikaan, kyse on alkuperäiseen HOKSiin sisältyvästä opintojen suunnittelusta.

Ammatillisen osaamisen yksikön määräyksiä on noudatettava todistuksien antamisesta ja osaamisen tunnustamisen prosesseista. Kosken esittämistapa voi kuitenkin poiketa siitä lukumäärästä, kuinka monta todistusta annetaan.

Kysymys: Täytyykö ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen opiskelijoille kirjata näytön kuvaus?
Vastaus: Kyllä. 

Kysymys: Entäs, jos valinnaisen tutkinnon osan viite olisi sellainen, joka kertoisi, että tutkinnon osa on tehty saman opiskeluoikeuden aikana ja mistä tutkinnosta (diaarinumero) on kyse?  Tarvitsisiko silloin erillistä todistusta ja opiskeluoikeutta?
Vastaus: Ammatillisen koulutuksen yksikön ohjeen mukaan todistus tutkinnon osien suorittamisesta annetaan opiskelijan pyynnöstä.  Todistus annetaan aina voimassa olevan todistusmääräyksen mukaisena. Opintosuoritusote annetaan automaattisesti. Kun suoritetaan samaan aikaan samassa oppilaitoksessa opiskelijan tutkintosuoritukseen valittua valinnaista tutkinnon osaa toisesta tutkinnosta, Koski-palveluun ei ole tarpeen tehdä erillistä opiskeluoikeutta. Koski-palveluun kyseinen tutkinnon osa tuodaan suoritettuna ilman tunnustamisviitettä. Tässä tapauksessa Koski-ohje poikkeaa todistusmääräyksestä, jolloin Koski-palveluun ja tutkintotodistukselle tulee eri tiedot.

Kysymys: Voiko osatutkintotodistuksen tutkinnon osan suorittamisesta tehdä tapauksessa, jossa on tehty vain yksi opiskeluoikeus?  
Vastaus: Osatutkintotodistuksia tulee voida tehdä riippumatta järjestelmistä. Opiskelijalla on pyydettäessä oikeus saada todistus, myös kesken opintojen.

Kysymys: Päällekkäisten opiskeluoikeuksien raportista: Mistä näemme, onko esimerkiksi lukio tehnyt kirjauksensa oikein, niin että kertyneet opiskelijatyöpäivät eivät menisi ammatillisella puolella hylätyiksi? Kyse on tapauksista, joissa opiskelijavuosia, eikä vain yksittäisiä päiviä, menee paljon hylätyksi.
Vastaus: Lähtökohtana tulee muistaa, että raportti on yhteinen kaikille koulutusmuodoille ja se palvelee myös perusopetuksen järjestäjiä. Raportti ei ole tarkoitettu opiskelijavuosien ja työpäivien laskentaa varten. Se on virheiden jäljityksen työkalu ja auttaa löytämään virhetapaukset, mutta yleispätevää ohjetta tähän tilanteeseen ole mahdollista antaa. Raportilla näkyvä tieto ei ole aina virhe, vaan joskus todella on niin, että toinen opiskeluoikeus syö perusrahoituksen.

Tällaisessa tapauksessa, mihin kysymyksessä viitataan, suositellaan tarkistettavan, löytyykö päällekkäisiä lukion opiskeluoikeuksia, joilla on rahoitusmuotona 1 raportille valittuna ajanjaksona, ja niiden alkamispäivä olisi sama tai ennen ammatillisen opiskeluoikeuden alkamispäivää. Tällöin kyseisillä opiskeluoikeuksilla voi olla opiskelijatyöpäiviä hylkäävä vaikutus. Valtionosuudet-yksiköstä muistutetaan, että vaikka raportilla tulisi hylättyjä opiskeluvuosia, ei se ole vienyt rahoitusta kuluvalta vuodelta. Opiskelijavuosikertymällä voi olla merkitystä rahoitukselle, mutta tavoitteellinen opiskelijavuosimäärä on ratkaiseva, ei toteutuma.

Kysymys: Todistus tutkinnon osan suorittamisesta on melkein pakko antaa, jos varsinaisessa oikean opiskeluoikeuden tutkintotodistuksessa lukee, että tutkinnon osa on tunnustettu. Eikö näin?
Vastaus: Erillinen opintosuoritusote riittää.

Kysymys: Onko niin, että opiskelija saa sitten joskus todistuksen kaltaisen näkymän Omasta opintopolusta? Huomioivatko nuo näkymät tapauksen, jossa opiskelija saa samasta opiskeluoikeudesta näkymän, koko tutkinnon todistuksesta sekä halutessaan saa näkymän todistuksesta suoritetuista tutkinnon osista siitä toisesta tutkinnosta valitsemastaan tutkinnon osasta? Vai voiko tämä poikia tarpeen kahteen eri opiskeluoikeuteen?
Vastaus: Opintopolku ei vastaa todistusta sataprosenttisella tarkkuudella eikä Koski-palvelun opiskeluoikeuksien määrä ole suoraan sidoksissa todistusten määrään. Koski-palvelu yrittää sovittaa yhteen eri tahojen tarpeita – todistuksen näkymää ja sisältämiä tietoja, rahoituksen tarvitsemia tietoja – ja huomioida sen, mikä on näkymä koulutuksen järjestäjän Koski-käyttäjälle ja opiskelijalle itselleen. Koski-palvelun näkymä ei vastaa todistusta, mutta sieltä löytyy tiedot opiskelijan suorituksista.

Kysymys: Opiskelija suorittaa liiketoiminnan perustutkinnon ja saa tutkintotodistuksen. Opiskelija vielä sen jälkeen jatkaa opiskelua tavoitteenaan tutkinnon osien suorittaminen ja opiskelee yhden tai useamman tutkinnon osan liiketoiminnan perustutkinnosta. Onko tämä uusi opiskeluoikeus (kertyvät opiskelijavuodet ja suoritukset) ihan normaalisti valtionosuusrahoituksessa mukana? Voiko tutkinnon laajuuden ylittävältä osalta saada rahoitusta sekä suorituksista että opiskelijavuosista? Onko niin, ettei rahoitukseen laskettava max. osaamispistemäärä ole opiskelijakohtainen, vaan maksimimäärä tulee sen mukaan, kuinka paljon opiskelijavuosia koulutuksen järjestäjällä on ko. vuonna?
Vastaus: Jos on saatu tutkintotodistus, opiskelija on valmistunut ja kuvatun kaltaisessa tilanteessa kyseessä olisi kyseessä uusi, erillinen opiskeluoikeus. Uudelta alkaneelta opiskeluoikeudelta rahoitus kertyy normaalisti.

Kysymys: ”Todistus suoritetuista tutkinnon osista tulee antaa opiskelijalle myös, jos opiskelija on katsottu 97 §:Ssä säädetyllä tavalla eronneeksi. Koulutuksen järjestäjän tulee antaa todistus suoritetuista tutkinnon osista myös opiskelijan pyynnöstä. " Eikös tämä tarkoita, että todistus pitää antaa, kun katsotaan eronneeksi?
Vastaus: Ammatillisen osaamisen yksikön asiantuntijat suosittelevat tarkistamaan ohjeen: Todistus tutkinnon osien suorittamisesta, OPH-2147-2020, luku 2.2

Kysymys: Jos opiskelija jakaa koulutuksen järjestäjälle linkin hänen suoritustietoihinsa, voidaanko sen perusteella tehdä osaamisen tunnustaminen vai pitääkö aina nähdä varsinainen todistus?
Vastaus: Kyllä, opiskelija voi jakaa linkin. Ammatillisen osaamisen yksikön asiantuntijoiden mukaan osaamisen tunnustamiseen riittää kuvakaappaus Koski-tietovarannon henkilökohtaisista suoritustiedoista tai opintosuoritusote. Koulutuksen järjestäjän tulee muistaa, että Koski-linkki ei ole pysyvä, vaan koulutuksen järjestäjän pitää esimerkiksi tallentaa kuvakaappaukset, jos tunnustaa niiden perusteella osaamista.

Kysymys: Onko KOSKI-tietomalliin ajateltu, että jatkossa voisi saada siirrettyä myös useita ns. osanäyttöjä nykyisen yhden näyttötiedon sijaan?
Vastaus: Tätä voidaan miettiä Ammatillisen osaamisen yksikön ja Koski-tiimin kesken. Yksittäisiä osanäyttöjä ei arvioida. Osanäytöistä koostuva näyttö arvioidaan lopulta yhtenäisenä ja tällä hetkellä Koski-palvelu heijastaa tätä periaatetta.

Kysymys: Jos opiskelijan tavoite on ollut koko tutkinnon suorittaminen, mutta ei saakaan sitä kokoon, mutta tutkinnon osia on suoritettu, onko väärin vai oikein vaihtaa tavoitteeksi tutkinnon osan tai osien suorittaminen?
Vastaus: Näin voi toimia vain, jos opiskelijan kanssa niin HOKSissa sovitaan. Silloin se on oikein. Jos taas opiskelija on jo lopettanut eikä asiasta sovita, niin silloin tavoitetta ei voi enää vaihtaa. Silloin opiskeluoikeus tulee päättää tilaan Katsotaan eronneeksi tutkintotavoitteisena.

Kysymys: Miten toimia tilanteessa, jossa HOKSin koulutustavoite on tutkinnon suorittaminen, mutta toteuma on tutkinnon osia, eivätkä suoritustiedot eivät siirtyneet KOSKI-palveluun. Opiskelija lopetti eikä häntä ei saatu enää keskustelemaan asiasta. Pitääkö HOKSiin tehdä muutos ns. teknisistä syitä? Ainoa tapa saada suoritteet siirtymään näyttäisi olevan se, että vaihtaa HOKSin tavoitteen tutkinnon osien suorittamiseksi, jotta suoritteet siirtyivät, kuten suoritettu. Onko tämä oikea tapa?
Vastaus: Ei ole oikea tapa. Suoritetut tutkinnon osat on teknisesti mahdollista vastaanottaa Koski-palveluun eikä HOKSia pidä muuttaa Koski-siirtojen takia. Jos tutkinnon osia ei saa siirrettyä Koskeen opintohallinnon järjestelmästä, on oltava yhteydessä omaan järjestelmätoimittajaan. Suoritukset voi tallentaa Koski-palveluun myös käyttöliittymän kautta.

Kysymys: Jatkoa edelliseen kysymykseen. Edellä kuvattu tilanne liittyy tutkinnon osien suoritukseen, joille on merkitty tilaksi ’Valmistunut’.  Kun tavoite on koko tutkinnon suoritus, mutta suoritukset eivät vastaa tätä, on tämä ristiriitainen tieto, joka ilmenee tiedonsiirrossa virheenä. Mistä tämä johtuu?
Vastaus: Jos koko tutkinto jäänyt kesken, niin opiskeluoikeutta ei siirretä Valmistunut-tilassa, vaan Katsotaan eronneeksi-tilassa. Siirto ei edellytä HOKSin tavoitteen vaihtamista. Valmistunut-tila merkitään opiskeluoikeudelle vasta, kun koko tutkinto tulee valmiiksi. Kaikki opiskeluoikeudelle kertyneet osasuoritukset siirretään Koski-palveluun silloin kun niiden arviointi on hyväksytty, opiskeluoikeuden tilasta riippumatta.

Kysymys: Opintohallinnon järjestelmämme koostaa osanäytöistä tietoa koko näytölle. Onhan tämä edelleen ok?
Vastaus: Kyllä. Ammatillisen koulutuksen yksikön ohjeen mukaan arviointipäätös ja tunnustamispäätös tehdään tutkinnon osittain ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueittain.

Koski-klinikka 11.12.2020 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Siirretäänkö Opiskeluoikeuden tila-tieto edelleen Koskeen, vai riittävätkö aloitus-, valmistuminen- ja tilapäinen keskeytys-päivämäärät? Täytyykö Tila-kenttää täyttää esimerkiksi tilanteessa, kun opiskelija on aloittanut, sitten keskeyttää tilapäisesti ja lopulta valmistuu?
Vastaus: Koski-palvelussa käytössä on opiskeluoikeuden tilat, omassa opintohallinnon järjestelmässä voi olla eri nimisiä kenttiä, joista tilatiedot siirtyvät Koski-palveluun. Oman opintohallinnon järjestelmän kenttien osalta tämä tulee tarkistaa erikseen järjestelmän käyttöohjeista. Lähtökohtaisesti Koski-palvelussa Tila-kenttä päivitetään erikseen silloin, kun opiskeluoikeuden tila tai rahoitusmuoto muuttuu. Erikseen ei pidä välittää uutta Läsnä-tietoa, jos tieto ei muutu. Jos opiskelijalla ei ole keskeytyksiä, niin yksi Läsnä-tila aloituspäivämäärästä alkaen riittää valmistumiseen asti.

Kysymys: Miten 7.-9. luokkalaisten oppilaanohjauksen suoritus pitää näkyä Koskessa? Anteeksi. Kertaisitteko vielä vastauksen aikaisempaan kysymykseen: Miten 7-9 luokkalaisten oppilaanohjauksen suoritus pitää näkyä Koskessa?
Vastaus: Korjattu 19.5.2021 Opinto-ohjaus voi olla KOSKI-palvelun päättotodistus-välilehdellä joko oppiaineena arvosanalla S (Hyväksytty) tai kohdassa "todistuksella näkyvät lisätiedot" mainintana siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista. Vuosiluokkatodistuksille ei merkitä opinto-ohjausta eli sitä ei siirretä vuosiluokille ollenkaan. Lähtökohtaisesti jos oppiaineen oppilaanohjaus estetään kokonaan KOSKI-siirroista niin päättötodistuksella tieto on lisätiedoissa.

Kysymys: Miten saamme varhaiskasvatuksessa 6-vuotiaiden valmistavassa opetuksessa olevien tiedot Koskeen?
Vastaus: Varhaiskasvatuksessa olevien valmistavan opetuksen oppilaiden tiedot siirretään Perusopetukseen valmistava opetus-opiskeluoikeudella. Tarkista omalta järjestelmätoimittajalta, onko perusopetukseen valmistavan opiskeluoikeuden tietojen siirtäminen mahdollistettu. Jos järjestelmästä ei pysty siirtämään tietoja, opiskeluoikeuden voi luoda ja tiedot tallentaa Koski-käyttöliittymässä.

Kysymys: Tuleeko pakollisten aineiden vuosiviikkotunnit siirtyä jo Koskeen (tulee olla välitodistuksessa) vain vasta vuosiluokan vahvistuksen yhteydessä?
Vastaus: Koski-palveluun ei tallenneta välitodistusten tietoja. Välitodistuksen arvioinnit saattavat näkyä Koski-palvelussa, jos opintohallinnon järjestelmä lähettää arviointitiedot, mutta lähtökohtaisesti niiden ei pitäisi näkyä Koski-palvelussa. Vuosiluokkien kevätarvioinnit ylipyyhkivät välitodistusten arvioinnit siinä vaiheessa, kun vuosiluokka vahvistetaan. Valtakunnallisten pakollisten oppiaineiden vuosiviikkotunteja ei tällä hetkellä näytetä Koski-palvelussa. Kehitysjonossa on muutos, jonka myötä 1.8.2020 jälkeen vahvistetuille vuosiluokille ja päättötodistuksille näytetään kaikille oppiaineille laajuudet. Muutos toteutetaan tammikuussa 2021.

Kysymys: Perusopetuksen valmistavan opetuksen oppilaat ovat varhaiskasvatuksen järjestelmässä. Pitääkö meidän siirtää oppilaat toiseen opintohallinnon järjestelmään luoda sinne kaikki päiväkodit, jotta saamme tiedot siirrettyä? Integraatio on, mutta varhaiskasvatuksen puolelta tieto ei siirry.
Vastaus: Jos varhaiskasvatuksen järjestelmässä ei ole mahdollistettu integraatiota, niin silloin vaihtoehtoina on joko tallentaa tiedot käsin Koski-käyttöliittymään tai siirtää tiedot jollain toisella opintohallinnon järjestelmällä. Perusopetukseen valmistavan opiskeluoikeudet on pitänyt siirtää Koski-palveluun 1.1.2018 alkaen ja siitä lähtien pitää ne ajan tasalla. Käytettiin opiskeluoikeuden tietoja rahoituksen laskennassa tai ei, tämä koskee myös perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaita, jotka siirtyvät valmistavan koulutuksen jälkeen esiopetukseen. (Huom. Valtionosuusrahoitukseen vaikuttavat perusopetukseen valmistavan opetuksen toteutuneet läsnäolokuukaudet vuodelta 2019 on lisäksi ilmoitettu Opetushallituksen syksyn tilastointipäivän 20.9.2020 kyselyssä.)

Kysymys: Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaiden vanhat tiedot ovat kunnossa, mutta toive oli, että 1.8. alkaen nämä olisivat siirtyneet järjestelmistä suoraan. Eivätkö erilliset kyselyt ole jäämässä pois?
Vastaus: Perusopetukseen valmistavan opetuksen opiskeluoikeuden 1.1.2018 alkaen pitäisi olla Koskessa. Tänä syksynä tuli valtionosuusrahoituksesta vielä erillinen kysely.

1.8.2020 alkaen on ohjeistettu tarkemmin, kuinka lomat ja poissaolot kirjataan perusopetukseen valmistaville opiskeluoikeuksille.  Loma- ja poissaolotietojen korjaamista ei tehdä takautuvasti, vaan ne aletaan kirjaamaan 1.8.2020 opiskeluoikeuksille. Koska valtionosuusrahoitus perustuu läsnäolokuukausien laskentaan, niin rahoitukseen vaikuttavia tietoja ei voida ottaa Koskesta, ennen kun läsnäolotiedot ovat tarpeeksi tarkalla tasolla. Valtionosuudet-yksikkö toteuttaa vielä ensi syksynä erilliskyselyn vuoden 2020 osalta, sillä tarkkoja loma- ja poissaolotietoja ei ole kirjattu vielä kevään 2020 osalta Koski-palveluun.

Kysymys: Oliko jo mahdollisesta kotikuntakorvausraportista puhetta?
Vastaus: Valtiovarainministeriö ja Tilastokeskus tiedottavat tästä. Koski-palvelusta otetaan vain oppilasmäärät, jotka vaikuttavat vuoden 2022 kotikuntakorvauksiin. Tieto kotikunnasta tulee Tilastokeskukselta. Vuonna 2021 maksatukseen tulevat kotikuntakorvaukset perustuvat jo keväällä 2020 tehtyyn erilliskyselyyn.

Kysymys: Onko tietoa, milloin lomakausia voidaan alkaa merkitsemään? Meidän opintohallinnon järjestelmästä tietoa ei saada edelleenkään siirrettyä. On todella hankalaa, kun pitää jo pois lähteneille tallentaa tietoja jälkikäteen.
Vastaus: Loma-tilan siirtäminen on jo mahdollista Koski-palvelussa. Se, onko tämä mahdollista omasta opintohallinnon järjestelmästä, pitää tiedustella opintohallintojärjestelmän toimittajalta.

Kysymys: Onko ICT-toimittajan tiedossa kotiopetus/erityinen tutkinto ja käyttöönoton aikataulu, jotta voidaan siirtää Koskeen? Meillä on ysejä kotiopetuksessa ja päättötodistus tulee siirtää Koskeen.
Vastaus: Tätä voidaan selvittää.

Kysymys: Onko loma-asiassa ajateltu sitä, että kunta voisi näin ollen jatkaa valmistavaa opetusta pidempään, jos oppilas on välillä pois, vai halutaanko vain vähentää kunnan saamaa korvausta?
Vastaus: Oppilaalla on oikeus vuoden kestävään valmistavaan opetukseen. Jos oppilas on välissä poissa opetuksesta, tulee poissaolot merkitä, jotta oppilaan oikeus opetukseen toteutuu. Jos oppilas on poissa ja ei saa sitä opetusta, mikä hänelle kuuluu, ja oppilas vaihtaa kuntaa, niin että tällaisessa tilanteessa toisellekin opetuksen järjestäjälle olisi jäljellä rahaa. Valmistavan opetuksen joustava aloitus kesken lukukauden on oppilaan etu, eikä ole sidottu tilastointipäivään.

Kysymys: Onko tietoa, milloin ne luvut otetaan kotikuntakorvausta varten? Kunnassa pitäisi tietää, milloin tiedot otetaan, jotta voisimme ottaa opintohallinnon järjestelmän tiedot talteen samalta päivältä, että jotenkin pystyisimme vertaamaan tietoja.
Vastaus: Tiedot perustuvat 31.12. oppilasmäärään. Poimintapäivästä ei ole vielä tietoa, se voidaan toteuttaa myöhemminkin, kuten viime syksyn tilastointipäivän osalta tehtiin.

Kysymys: 31.12. tilastointiin liittyen täällä jo kovasti odotellaan ohjeita mm. miten kirjaamme vuodenvaihteessa muuttavien oppilaiden kouluuntulopäivät ja lähtöpäivät?
Vastaus: Koski-tiimi on lähettämässä tiedotteen, missä tämä voidaan ohjeistaa. Kotikuntakorvauskyselyn ei pitäisi vaikuttaa siihen, miten tiedot kirjataan. Tietojen kirjaamisen pitää perustua todelliseen tilanteeseen.

Kysymys: Varmaan monessa kunnassa lomia ajoitetaan välipäiville ja pitäisi jo ensi viikolla/ennen joulua päästä ohjeistamaan koulusihteereitä 31.12. tilastoinnista?
Vastaus: Kotikuntakyselyn ohje toimii tällaisessa tapauksessa. (Ks. 27.11. Koski-klinikan vastaukset alempaa)

Kysymys: Tilastokeskuksen ohjeena taisi olla, että jos tiedämme ennen vuodenvaihdetta, että oppilas muuttaa meidän kuntaan, ja aloittaa joulun jälkeen, niin hänet sai laskea mukaan tilastoon. Opintohallinnon järjestelmään hänelle kuitenkin kirjataan aloituspäiväksi 7.1. eli sen mukaan ei ole kirjoilla 31.12. Oliko näin?
Vastaus: Tapauksessa, jossa tiedetään oppilaitoksen vaihdoksesta ennen joululoman alkua, kirjataan vuoden vaihteessa tapahtuva koulunvaihdos siten, että uudessa oppilaitoksessa opiskeluoikeus alkaa 31.12. ja vanhassa päätetään opiskeluoikeus sitä ennen (eli viimeistään 30.12.).

Kysymys: Valmistavan opetuksen oppilaalle ei voida siirtää keskeytyksiä/lomia ja syksyn aikana ehtinyt jo valmistua syyslomien jälkeen. Näiden oppilaiden tietoja ei ole tarkoitus uudelleen jälkikäteen siirtää Koskeen. Kortti on jo arkistoitu opintohallinnon järjestelmään. Miten toimitaan?
Vastaus: Tiedot tulee korjata takautuvasti syksyn 2020 osalta, kun opintohallintojärjestelmä mahdollistaa tietojen siirtämisen.  Lomat voi siirtää myös arkistosta.

Kysymys: Mahtaako teillä olla Koski-tiimissä vielä ennakkotietoa, milloin esi- ja perusopetuksen valtionosuuspäätökset julkaistaan?
Vastaus: Vuodenvaihteessa vahvistetaan yksikköhinnat ja tehdään päätös valtionosuusosuusrahoituksesta. Päätöksen liiteraportit löytyvät OPH:n Valtionosuudet-yksikön nettisivuilta. Päätös myös postitetaan tammikuussa paperipostina.

Kysymys: Ovatko Kosken koodistoissa jo LOPS2021-koodistot? Tuleeko uudet koodistot uudelle opetussuunnitelmalle?
Vastaus: Moduulikoodisto LOPS2021-nimellä löytyy koodistosta. (ks. https://virkailija.opintopolku.fi/koodisto-ui/html/koodisto/moduulikoodistolops2021/1 tai https://virkailija.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/moduulikoodistolops2021/latest).

Kysymys: Eli lukion osasuorituksiksi siirrettään vain moduulit, ei opintojaksoja?
Vastaus: Kyllä.

Kysymys: Miten toimitaan paikallisten opintojaksojen koodien kanssa? Käytämmekö omia kuten nyt paikallisten kurssien kanssa?
Vastaus: Kyllä.

Kysymys: Entä onko testiympäristö jo sellainen, että voi testailla uuden opetussuunnitelman tiedonsiirtoja?
Vastaus: Riippuu, onko opintohallintojärjestelmä mahdollistanut sen. Sitten, kun se on mahdollista, niin pyytämällä osoitteesta koski(at)opintopolku.fi osoitteesta saa testitunnukset. Huom! Oikeaa tietoa ei saa siirtää testiympäristöön, vaan ainoastaan testihenkilöiden testisuorituksia.  Aiheesta on tulossa webinaari myöhemmin.

Koski-klinikka 4.12.2020 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Perustutkintoa suorittavalle opiskelijalle on tehty tunnustamisia YTO:ihin lukion todistuksesta ja/tai aiemmin suoritetusta perustutkinnosta. Nyt opiskelija haluaisi suorittaa YTO:ja uudelleen, jotta hän saa paremmat arvosanat uuteen tutkintotodistukseen AMK-hakuja varten. Voiko nykyisen opiskeluoikeuden puitteissa suorittaa YTO:ja, jotka on jo periaatteessa suoritettu kerran aiemmin?
Vastaus: Opiskelijalla on oikeus korottaa arvosanojaan. Uutta opiskeluoikeutta ei tarvita, sillä opiskelija on edelleen läsnä oleva opiskelija ja uudet suoritukset korvaavat aiemmin tunnustetut.

Kysymys: Merkitäänkö YTO:jen osaamistavoitteiden poikkeamisesta viitetieto sekä kyseessä olevaan osa-alueeseen, että kyseiseen tutkinnon osaan?
Vastaus: Kyllä. Viitetieto merkitään annettavan todistuksen yhteisen tutkinnon osan nimen kohdalle. Tiedon tulee näkyä myös opintosuoritusotteella kyseisen osa-alueen kohdalla.

Kysymys: Opiskelija on aloittanut Hevostalouden perustutkinnon OPH-2732-2017 ja vaihtaa tammikuussa 2021 uuteen Hevostalouden perustutkintoon OPH-1968-2020. Opiskelija on suorittanut joitakin ammatillisia tutkinnon osia. Mitkä tiedot siirretään Koskeen, kun perusteet vaihtuvat uuteen? Tehdäänkö uusi opiskeluoikeus? Uusissa perusteissa on osittain eri tutkinnon osia, kuin vanhassa. Tehdäänkö todistus vanhojen perusteiden mukaan suoritetuista tutkinnon osista, ennen kuin ne tunnustetaan uuteen?
Vastaus: Jos pelkkä tutkinnon peruste vaihtuu, mutta tutkintokoodi pysyy samana, ei tarvitse luoda uutta opiskeluoikeutta, vaan olemassa olevaan opiskeluoikeuteen vaihdetaan päätason suoritukseksi uusien tutkinnon perusteiden mukainen tutkintosuoritus. Mikäli oppijalle on kertynyt suorituksia tutkinnon osista, jotka eivät kuulu uusiin perusteisiin, nämä vanhat tutkinnon osat tunnustetaan osaksi uusien perusteiden mukaisia tutkinnon osia osaamisen tunnustamisen ohjeistuksen mukaisesti ja siirretään uusien tutkinnon perusteiden mukaiseen tutkintosuoritukseen tunnustettuina. Tunnustetut tutkinnon osat merkitään rahoituksen piiriin kuuluviksi sen mukaan, onko niistä saatu jo suoriterahoitusta vai ei. Suoriterahoituksen perusteena olevat tutkinnon osat edelliselle lukuvuodelle otetaan KOSKI-palvelusta aina lokakuun lopussa.

Esimerkki 1: Opiskelija vaihtaa uusiin tutkinnon perusteisiin tammikuussa 2021. Vuonna 2020 tehdyt tunnustettavat tutkinnon osat ovat rahoituksen piirissä sillä suoriterahoitusta ei ole vielä otettu edelliselle vuodelle KOSKI-palvelusta. Opiskelijan aiemmat suoritukset, jos ne on tehty vuonna 2019 tai aiemmin tunnustetaan niin, että tieto "rahoituksen piirissä" on "ei".

Esimerkki 2: Opiskelija vaihtaa uusiin tutkinnon perusteisiin marraskuussa 2021. Vuonna 2021 tehdyt tunnustettavat tutkinnon osat ovat rahoituksen piirissä. Vuonna 2020 tai sitä aiemmin. tehdyt tunnustettavat tutkinnon osat eivät ole rahoituksen piirissä, sillä suoriterahoituksen perusteena olevat vuoden 2020 tutkinnon osat on otettu rahoituksen laskentaa varten KOSKI-palvelusta lokakuun 2021 lopussa.

HUOM! Koska tutkinnon perustetta vaihtaessa KOSKI-palveluun ei luoda uutta opiskeluoikeutta, häviävät KOSKI-palvelusta alkuperäiset tutkinnon osien suoritukset. Opiskelijalle tulee siis antaa opintosuoriteote hänen aiemmista suorituksista, ennen tutkinnon perusteen vaihtamista. Opiskelijan tulee käyttää alkuperäiset tutkinnon osat sisältävää opintosuoriteotetta esim. silloin, jos hän muussa yhteydessä haluaa ko. opinnot tunnustettavan.

Kysymys: VALMA-koulutuksessa tunnustettujen YTO-osa-alueiden siirto KOSKI-palveluun ei liiku tällä hetkellä opiskelijatietojärjestelmästä oikeilla koodeilla ja osa-alueena, vaan tulee siirtää paikallisena koulutuksen osana. Onko ongelma lähdejärjestelmän päässä, KOSKI-palvelun vastaanotossa vai molemmissa?
Vastaus: Tätä pitää selvittää opintohallintojärjestelmän toimittajalta. KOSKI-palvelun VALMA-tietomalliin on mahdollista siirtää yhteisiä tutkinnon osien osa-alueita valtakunnallisilla koodeilla koulutuksen osiksi.

Kysymys: Onko vielä mitään ajatusta, miten opiskelijan oma loma ja oppilaitoksen päättämä erotellaan 1.1.2021 lähtien Koskessa? Viittaan siis tulevaan rahoitussäädöksen muutokseen.
Vastaus: Laskentaperusteasetus voidaan antaa vasta, kun laki hyväksytty eduskunnassa. KOSKI-tiimi ohjeistaa, kun asetus on voimassa.

Kysymys: Toteutuuko vuoden alusta jo kaikkien lomien merkitseminen opiskelijoiden läsnäoloihin?
Vastaus: Rahoituslaki on eduskunnassa käsittelyssä. Kun se hyväksytään, niin OKM antaa laskentaperusteasetuksen ja luonnoksessa oli opiskelijavuoden laskenta esitetty muutettavaksi siten, että kaikki lomat vähennetään opiskelijavuosikertymästä ja lomat tallennetaan Koskeen. Asetusta ei voida antaa, ennen kun laski hyväksytty. KOSKI-tiimi ohjeistaa asiasta, kun asetus on annettu.

Kysymys: Korotetuista näytöistä näkyy Koski-palvelussa kaikkien näyttöjen sisältö, paitsi korotettu arvosana. Korotettu arvosana näkyy kyllä arvioinnissa. Miksi uusi arvosana ei näy Koskessa samalla tavalla kuin muut tiedot, kuten kuvaus näytöstä, näyttöpaikka ja näytön alkamis- ja päättymispäivät?
Vastaus: Tiedonsiirtoa pitää tutkia. Kysyjää pyydetään lähettämään viestiä osoitteeseen koski(at)opintopolku.fi

Kysymys: Osaamisen tunnustamisesta: Tutkinnon osa tunnustetaan aiemmin suoritetuista opintoviikoista esimerkiksi 25 ov. Mitä laajuudesta pitää merkitä Koskeen?
Vastaus: Todistukseen merkitään aina laajuus osaamispisteinä, laajuus ei voi olla opintoviikkoina. Jos tutkinnon perusteissa on määritelty tutkinnon osille laajuudet, tulee myös tunnustettavalla tutkinnon osalla olla laajuus. Jos laajuus on jokin muu kuin osaamispiste, niin koulutuksen järjestäjä määrittelee laajuuden osaamispisteiksi muunnettuna, noudattaen määräystä Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteista ja arvosanojen muuntamisesta ammatillisessa koulutuksessa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/maarays-oph-501-2018.pdf

Kysymys: Jatkoa edelliseen kysymykseen. Mitä jos opiskelija on suorittanut tutkinnon aiemmin näyttötutkintona, eli silloinkin pitää määritellä osaamispisteet?
Vastaus: Kyllä. Tunnustettaessa suorituksia suoritettavaan tutkintoon liittyen, jolloin suorituksen pitää olla suoritettavan tutkinnon mukainen. Jos reformin mukaiseen tutkintoon tunnustetaan aiempia suorituksia, laajuus määritellään osaamispisteinä. Koulutuksen järjestäjä määrittelee laajuuden. Arvioija puolestaan määrittelee, että osaamisen vastaavuus ja ajantasaisuus on OK. Jos laajuus puuttuu tai on muu kuin osaamispisteitä laajuudeltaan, koulutuksen järjestäjä määrittelee laajuuden osaamispisteinä. Opiskelija voi hakea myös muutosta laajuuden määrittelystä tehtyyn päätökseen aluehallintovirastolta.

Kysymys: Jatkoa aiempiin. Olin käsittänyt, että alkuperäisiä tutkinnon perusteiden laajuuksia ei saa muuttaa ja pitää siirtää tiedot Koskeen sellaisenaan. Eikö näin ole?
Vastaus: Kyse on kahdesta eri asiasta. Osaamispisteinä suoritettu tai tunnustettu tutkinnon osa pitää merkitä aina sen tosiasiallisen laajuuden mukaisesti, ei laskennallisen laajuuden mukaisesti. Esimerkiksi tutkinnon osan laajuus on 30 osp, mutta sen laskennallinen laajuus on tutkinnossa vain 15 osp. Tutkinnon osa merkitään todistukselle ja Koski-palveluun sen tosiasiallisen laajuuden mukaisena, lisätietoviitteellä, josta selviää, että tutkinnon osan laskennallinen laajuus on jokin muu.

Kysymys: Laskennallista laajuutta ei saa merkitä todistukseen laajuutena? Vaan sen merkintä tehdään ainoastaan viitteeseen?
Vastaus: Juuri niin. Todistukseen tulee tosiasiallinen laajuus.

Kysymys: Jos näyttö on näytetty useammassa työpaikassa, onko OK että Koskessa näkyy kaikki työpaikat, joissa näyttöä on annettu? Ohjeessa taisi lukea, että vain viimeisin työpaikka tarvitsisi siirtyä?
Vastaus: Kyllä, on OK. Koskeen voi siirtää vain yhden näytön tiedot, joka on viimeisin näyttö, jonka perusteella tutkinnon osa on arvioitu. Kohtaan ’Työpaikka’ voi kirjata useamman työpaikan nimen, sillä kuvaus on vapaata tekstiä. Tällä tavalla pystyy siirtämään tiedon kaikista työpaikoista, joissa näyttö on annettu.

Kysymys: Tarvitseeko näytön kuvaukseen laittaa mitään?
Vastaus: Näytön koodiarvo (oppilaitos, työpaikka taikka molemmat) sekä vapaamuotoinen kuvaus ovat molemmat pakollisia tietoja.

Kysymys: Olemme opintohallinnon järjestelmässä kirjanneet osanäytöt ja vetäneet ne "yhteen" koko näyttönä, johon kuvaukset siirtyvät myös osannäytöistä. Onko väärin, että opettaja kirjaa arvioinnista päättäneeksi vain itsensä, vaikka osanäytöissä on opettajan lisäksi työpaikkojen arvioijat? Nämä ovat eri työpaikoissa eri henkilöt.
Vastaus: Perusperiaate on, että arvioijat päättävät arvioinnista tutkinnon osittain. Arvioijia on kaksi. Koulutuksen järjestäjä päättää tutkinnon osan arvioijat. Näyttö on mahdollista toteuttaa osittamalla osanäyttöihin, jolloin osanäyttöjen vastaanottajia on enemmän, mutta osanäytöistä ei tehdä arviointipäätöksiä. Arviointi tehdään tutkinnon osittain. Osanäytöt tulee dokumentoida niin tarkasti, että päätös voidaan tehdä niiden pohjalta.

Kysymys: Osanäyttöjen kuvaukset näkyvät Koskessa, mutta arvioijista näkyvät vain ne, jotka on kirjattu siihen näyttöön, mikä on merkattu koko näytöksi? Onko tämä oikein?
Vastaus: Tämä on oikein.

Kysymys: Oliko siis nyt niin, että tällä hetkellä ei VALMAn opiskelijalle tarvitse tehdä toista opiskeluoikeutta, jos hän suorittaa YTO:ja tai ammatillisia tutkinnon osia?
Vastaus: Erillinen opiskeluoikeus tulee tämän hetken ohjeiden mukaan luoda silloin, jos suoritetaan ammatillisia tutkinnon osia. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita varten ei tarvita tällä hetkellä erillistä opiskeluoikeutta. Osa-alueen viitetiedoissa tulee kuitenkin olla tieto, minkä tutkinnon perusteisiin osa-alue on sidottu. (ks. Koski-ohjeet: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=97583521 ja https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/2.5.+VALMA%3An+suoritustiedot)

Kysymys: Saisiko linkin ammatillisen koulutuksen Koski-ohjeisiin?
Vastaus: Ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeudet-ohje:
https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Ammatillisten+opiskeluoikeuksien+tiedot+KOSKI-palvelussa

Kysymys: Pystyykö oppilaitos itse näkemään jostain tarkemmat tiedot hylätyistä opiskeluoikeuksista? Esimerkiksi silloin, kun opiskelija on kirjoilla edelleen toisessa oppilaitoksessa ja opiskelee jo seuraavassa, jolloin rahoitus menee edelliseen oppilaitokseen. Miten tämän voi selvittää?
Vastaus: Vipusen raporteilta voi etsiä opiskelijavuosia tutkinnoittain, mutta tietoa tarkasta opiskeluoikeudesta ei ole sitä kautta saatavilla. Joulukuun aikana Koski-palvelun raportteihin on tulossa Päällekkäisten opiskeluoikeuksien Koski-raportti. Raportti ei sisällä rahoituksen laskennan logiikkaa. Raportilla tarjoillaan koulutuksen järjestäjille erilaisia indikaattoreita, joiden avulla koulutuksen järjestäjä voi itse suodattaa niitä opiskeluoikeuksia, jotka mahdollisesti vaikuttavat rahoituskertymän laskentaan.

Kysymys: Keskiarvosta: Perustutkinto-opiskelija suorittaa ammatillisia opintoja 150 osp ja YTO:ja 35 osp. Ammatilliset suoritukset ovat hyvillä arvosanoilla, YTO:jen pakollisissa osa-alueissa on heikkoja arvosanoja. Voiko keskiarvon laskennassa jättää esimerkiksi pakollisen matematiikan osa-alueen (4 osp) kokonaan huomioimatta, jos siinä on heikoin arvosana?  
Vastaus: Keskiarvon laskennan näkökulmasta ei ole merkitystä, onko kyseessä pakollinen vai valinnainen tutkinnon osa tai osa-alue. Sitä, mistä tutkinnon osasta tai osa-alueesta osaamispistevähennys on tehty, ei merkitä todistukseen. Yhdenmukaisuuden sääntönä on, että opiskelijalle lasketaan paras mahdollinen keskiarvo 180 osp laajuudella. (ks. Opetushallituksen ohje: Mikäli suoritettujen tutkinnon osien laajuus ylittää 180 osaamispistettä (esimerkiksi 175 osp + 15 osp), niin tarvittava osaamispisteiden vähennys (10 osp) tehdään siitä pakollisesta tai valinnaisesta tutkinnon osasta tai yhteisen tutkinnon osan osa-alueesta, jonka arvosana on matalin. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/todistukset)

Kysymys: Miten opiskelija ymmärtää todistuksiensa perusteella, kuinka keskiarvo on laskettu?
Vastaus: Opiskelijoille voi viestiä, että todistukselle lasketaan paras mahdollinen keskiarvo.

Kysymys: Olisiko jostain saatavissa Vipusen laskentakoneen "logiikkatietoja" opiskelijavuosilaskennan osalta? Todella hankala saada tietoa mistä erot johtuvat. KOSKI-datassa eri määrä opiskelijavuosia kuin Vipusessa.
Vastaus: Jos tällä kysymyksellä viitataan opiskelijavuosilaskentaan, niin Koski-palvelun raportit näyttävät tietoja, kuten koulutuksen järjestäjä on tiedot siirtänyt eikä tee pitkälle menevää rahoituksen laskennan logiikkaa. Esimerkiksi Koski laskee opiskelijavuodet kaikille riippumatta rahoitusmuodosta eikä tarkastele päällekkäisiä opiskeluoikeuksia. Jos Vipusen logiikasta kaivataan lisätietoa, kannattaa olla yhteydessä suoraan Opetushallituksen Valtionosuudet-yksikköön.

Kysymys: Opiskelija ei ole saanut vielä suomalaista henkilöturvatunnusta. Voiko hänelle tehdä tutkintotodistusta? Tarvitseeko Koski hetun?
Vastaus: Tutkintotodistuksen voi tässä tilanteessa kirjoittaa ilman henkilötunnusta, syntymäajalla ja oppijanumerolla. Opiskeluoikeus siirretään Koski-palveluun pelkällä oppijanumerolla, jonka KOSKI-pääkäyttäjä on käynyt käsin luomassa Virkailijan Opintopolun Oppijanumerorekisteriin. (Ks. ohjeet https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=97606402)

Kysymys: Jos tutkinnon osan laskennallinen laajuus ei saa tulostua todistukseen, tuleeko se tulostua opintorekisteriotteeseen?
Vastaus: Opintorekisteriotteeseen tulostuu tosiasiallinen laajuus ja laskennallinen laajuus näkyy viitetiedoissa.  Uudella todistusmääräys OPH-2147-2020 tarkentaa ohjetta 1.2. alkaen näin:

”Lisäksi viitetietoihin merkitään tutkinnon osan laskennallinen laajuus osaamispisteinä, mikäli se

- poikkeaa tutkinnon osan, korkeakouluopintojen tai muiden suoritusten alkuperäisestä laajuudesta tai

- laajuus puuttuu kokonaan.”

Kysymys: Tulevaisuudessa työelämäpalaute vaikuttaa vaikuttavuusrahoitukseen ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran myönnettäessä varainhoitovuoden 2023 rahoitus. Työelämäpalautetta aletaan ilmeisesti kerrata 1.7.2021. Kerätäänkö tuo työelämäpalaute Kosken vai eHoksin kautta ja onko sähköposti palautteen keräämiskanava?
Vastaus: Työelämäpalautetta ei kerätä Koski-palvelun kautta. Kosken ja eHoksin tietoja käytetään kyllä kyselyn taustatietoina ja ARVO hoitaa palautekyselyn.

Kysymys: Kerätäänkö työelämäpalaute sähköpostilla? Jos työpaikalla ei ole sähköpostia käytettävissä, miten se silloin kerätään?
Vastaus: Koski-tiimi ei vastaa työelämäpalautteeseen liittyvistä kysymyksistä. Koski-tietosisältö eikä eHoks-tietosisältö eivät sisällä työelämän sähköpostiosoitteita. Kysymykset tulee osoittaa osoitteeseen: arvokyselyt(at)oph.fi

Kysymys: Meillä lopetti viime keväänä yksi opiskelija ja nyt hän tuli takaisin. Tehdäänkö hänelle uusi opiskeluoikeus ja tunnustetaan siihen aiemmin tehdyt opinnot?
Vastaus: Kyllä. Jos opiskeluoikeus on päättynyt eroon, niin paluun jälkeen tehdään uusi opiskeluoikeus. voi Koulutuksen järjestäjä voi käyttää omaa harkintaa niissä tilanteissa, joissa eronneeksi katsomisen päätös voidaan vielä kumota. (Esimerkiksi silloin, jos opiskelija muuttaa mieltään saman viikon aikana). Näin pitkän poissaoloajan päästä on syytä tehdä uusi opiskeluoikeus.

Koska kyseessä on uusi opiskeluoikeus ja opiskelijaksi ottamispäätös, niin riippuu tutkinnon perusteen voimassaolosta, millä perusteella opiskelija suorittaa tutkintoa uudella opiskeluoikeudella. Kun luodaan uusi opiskeluoikeus, opiskelijan aiemmat suoritukset tunnustetaan osaamisen tunnistamisen ohjeiden ja periaatteiden mukaisesti. Jos opiskelijan uusi opiskeluoikeus ja on samojen perusteiden mukainen kuin aiempikin opiskeluoikeus, niin todistukselle tuleviin viitteisiin tutkinnon perusteisiin kuuluville tutkinnon osille ei tarvita tunnustamisviitettä. KOSKI-palveluun ko. tutkinnon osat tulee kuitenkin siirtää tunnustamisviitteen kanssa, sillä sama tutkinnon osa ei voi rahoituksen laskentaa varten näkyä kahta kertaa suoritettuna. Tunnustamistiedon yhteydessä tulee olla siis tieto "rahoituksen piirissä: ei". Suoriterahoitus perustuu aiempaan eronneeksi katsottuun opiskeluoikeuteen. Tunnustamistiedon yhteyteen tavallisesti kirjataan todistuksella näkyvä tunnustamisviite, mutta tässä tilanteessa ei ole todistuksen tunnustamisviitettä, jolloin tarvitaan vapaamuotoinen kuvaus, esimerkiksi: "suoritettu aiemmalla opiskeluoikeudella".

Kysymys: Milloin käytetään lisätietomerkintää "Suoritettu aiemmalla opiskeluoikeudella"?
Vastaus: Merkintä tehdään tilanteessa, jolloin opiskelija on suorittanut koulutuksenjärjestäjällä tutkintoa ja sittemmin eronnut ja palannut takaisin suorittamaan samaa tutkintoa, samalla tutkinnon perusteella. Merkinnän käyttämisen edellytys on myös, ettei tutkinnon peruste ole vaihtunut välissä. Tällöin todistuksella ei tarvita tunnustamisviitettä, kun suoritus on saman perusteen mukainen. Koski-palveluun tieto tunnustamisesta tarvitaan rahoituksen laskentaa varten.

Kysymys: Kun kaikki osanäytöt valmistuneet, ketkä antavat tutkinnon osan arvosanan? Voisiko tässä toteuttaa ’erityistilanne’-mahdollisuutta, jolloin kaksi opettajaa voisi päättää arvosanan? Tai viimeisen osanäytön opettaja ja työpaikan ohjaaja? Vai tuleeko kerätä kaikki arvioijat paikalle tekemään arviointipäätöstä? Jos osanäytöt on tehty pitkällä ajalla ja eri työpaikoissa, arvioijia on hankala saada enää uudelleen arviointikeskusteluun
Vastaus: Arvioijat valitaan aina ammatillisen koulutuksen lain mukaisesti: Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/201/) 54 §: "Ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arvioinnin toteuttavat ja arvioinnista päättävät yhdessä tutkinnon osittain koulutuksen järjestäjän nimeämät kaksi arvioijaa. Toinen arvioijista on opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja ja toinen työelämän edustaja. Erityisestä syystä arvioinnin voi toteuttaa ja arvioinnista päättää myös kaksi opettajaa tai muuta koulutuksen järjestäjän edustajaa.” Koulutuksen järjestäjä suunnittelee arvioijien valinnan osana osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmaa. Suunnitelmassa tulee myös päättää, mikä on ’erityisestä syystä’-tilanne. Arvioinnista päättävät aina opettaja ja työelämän edustaja, tai sitten kaksi opettajaa ja muita koulutuksen järjestäjän edustajia. Arviointikeskustelut saa järjestää myös esimerkiksi Teamsissa näin korona-aikana, mutta arviointipäätöstä tulee olla tekemässä kaksi arvioijaa. Osanäytöt tulee olla dokumentoitu niin hyvin, että arviointipäätös voidaan tehdä niiden pohjalta.

Kysymys: Oliko niin, että jommankumman arvioijista olisi oltava läsnä näytössä?
Vastaus: Näytössä tulee olla läsnä vähintään yksi arvioija, joka voi olla joko opettaja tai työelämän edustaja.

Koski-klinikka 27.11.2020 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Oppilas on siirtynyt kotiopetukseen kesken 9.luokan syyslukukauden. Ei ole tietoa, palaako oppilas vielä luokkamuotoiseen opetukseen vai ei. Pitääkö 9. luokan välilehti käydä poistamassa Koski-palvelusta?
Vastaus: Kyllä. Välilehden poisto olisi parempi tehdä nyt, jotta tieto on varmasti ajan tasalla kevään yhteishaun alkaessa. Jos oppilas palaakin vielä luokkamuotoiseen opetukseen, välilehden voi siirtää uudelleen Koski-palveluun.

Kysymys: Kuuluuko väliarvioinnin siirtyä Koskeen? Saako tieto ylipäätään siirtyä sinne?
Vastaus: Väliarviointi ei kuulu Koski-palvelun tietosisältöön, pelkästään kevään lukuvuositodistusten arvioinnit kuuluvat. Väliarvioinnin siirtymisestä ei ole kuitenkaan haittaa, kunhan vuosiluokan vahvistusta ei ole etukäteen tehty ja suoritus näkyy keskeneräisenä. Huoltajalle ja oppilaalle arvioinnit näkyvät vasta, kun vuosiluokka on vahvistettu.  

Kysymys: Milloin "Vuosikello KOSKI-datan käyttöön tilastoinnissa ja valtionosuusrahoituksen laskennassa" -sivulle päivitetään vuoden 2021 aikataulut? 
Vastaus: Aikataulu päivitetään sivulle alkuvuoden 2021 aikana. Päivityksen ajankohta riippuu Tilastokeskuksen ja Valtionosuudet-yksikön tekemistä päätöksistä, joita kaikkia ei vielä ole tiedossa.

Kysymys: Koskien uusia perusopetuksen todistusmalleja: Miten ohjeita ja perusteita pitäisi tulkita ja soveltaa käytännön tilanteisiin, varsinkin koskien väli- ja erotodistuksiin merkittävää opintojen laajuutta. Merkitäänkö välitodistukseen (ja erotodistukseen) laajuudeksi koko vuosiluokan vuosiviikkotunnit vai pelkästään syyslukukaudella suoritettujen?
Vastaus: Koski-palveluun tulee kirjata tiedot samalla lailla, kun todistukseen kirjataan.  ePerusteiden mukaan (https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/7005201) todistuksille kirjataan ”opintojen laajuus vuosiviikkotunteina kyseisellä vuosiluokalla jokaisessa yhteisessä oppiaineessa sekä valinnaisessa aineessa”, mikä tarkoittaa koko lukuvuoden laajuutta, ei oppilaan siihen mennessä opiskelemaa laajuutta. Tämän vastauksen on KOSKI-tiimille vahvistanut OPH:n perusopetusryhmän opetusneuvos.

Kysymys: Skype poistuu käytöstä meidän koulussa. Haittaako se jatkossa näiden tilaisuuksien seurantaa?
Vastaus: Skypeä voi käyttää myös selaimen kautta. KOSKI-tiimi tarkastelee vuoden vaihteen tienoilla, onko Skype se alusta, millä Koski-klinikka pidetään myös jatkossa. Muitakin vaihtoehtoja on harkittu. Kevään klinikoiden jatkosta lähetetään kaikille KOSKI-käyttäjille tiedote, jossa on uusi linkki klinikkaan, oli se sitten Skype tai Teams.

Kysymys: Koskeen voi tehdä korjauksia 20.9. tilanteeseen takautuvasti, mutta se ei täsmää Kosken vos-rapportiin? Pidämme itse erillistä tilastotietokantaa, joka täsmää 20.9. tilanteeseen. Rahoitusperustehan on jo otettu KOSKI-palvelun tietojen pohjalta.
Vastaus: Koski-palveluun tulee tehdä tarvittaessa takautuvasti korjauksia, jotta todellinen tilanne saadaan selville. Rahoitusperusteen pitäisi perustua todelliseen tietoon. Valtionosuus-yksikölle tulee tehdä tarvittaessa oikaisupyyntö sen jälkeen, kun tietoja on takautuvasti korjattu Koski-palveluun. Myös valtionosuusrahoituksen päätöksen mukana lähetettävän liiteraportin luvut tulee tarkistaa, että täsmäävät Koski-palvelun lukuihin. Valtionosuuden saaja vastaa siitä, että rahoitusta varten kerättävät tiedot 20.9. tilanteesta ovat oikein.

Kysymys: Voisitteko infota Opintopolun yhteishaun lomakkeella oppilaita, että päättötodistus näkyy OmaOpintopolusta?
Vastaus: Oma Opintopolun opintosuoritukset-palveluun pääsee vain vahvasti tunnistautuneena, eli oppilaalla täytyy olla pankkitunnukset/mobiilivarmenne. Myös huoltaja voi tarkastella alaikäisen tietoja. Päättötodistuksen tiedot ovat näkyvillä oppilaalle ja huoltajalle vasta 3 vuorokautta valmistumispäivän jälkeen.

Kysymys: Onko kotikuntakorvauskyselystä 31.12. jo jotain tiedotettavaa?
Vastaus: Tilanteen 31.12.2019 oppilasmäärän Tilastokeskus on kysynyt omassa kyselyssään koulutuksenjärjestäjiltä jo keväällä 2020 ja vuoden 2021 kotikuntakorvaukset määräytyvät tämän aiemmin tehdyn kyselyn perusteella. Valtiovarainministeriö ja Tilastokeskus valmistautuvat hakemaan KOSKI-tietovarannosta oppilasmäärän 31.12.2020 keväällä 2021, joka vaikuttaa vasta vuoden 2022 kotikuntakorvauksiin. (ks. linkki TK:n tämän kevään kyselyn pääsivulle: https://www.stat.fi/keruu/epko/)

Kotikuntakorvauksen tiedonkeruun aiempi ohje, mikäli oppilas vaihtaa koulua joululomalla: 

”Ohje vuodenvaihteen osalta on, että jos oppilas on vaihtanut koulua joululoman aikana, toimitaan seuraavasti:

– Mikäli oppilas on ennen vuodenvaihdetta tehnyt vanhalle koululle ilmoituksen siirtymisestään uuteen kouluun, uusi koulu merkitsee oppilaan oppilaakseen.
– Mikäli oppilas ei ole ennen vuodenvaihdetta tehnyt vanhalle koululle ilmoitusta siirtymisestään uuteen kouluun, vanha koulu merkitsee oppilaan oppilaakseen.”

Oppilaan huoltajien ilmoituksen ajankohta määrittää sen, miten joululoman aikana muuttavien oppilaiden tiedot kirjataan myös Koski-palvelussa. Jos oppilaan muutosta on saatu ilmoitus ennen joululoman alkua, kirjataan opiskeluoikeus päättyneeksi ennen vuodenvaihdetta. Uusi koulu luo uuden opiskeluoikeuden, joka alkaa ennen 31.12. Jos tietoa oppilaan muutosta ei saatu ennen vuodenvaihdetta, vanha opiskeluoikeus jatkuu vuodenvaihteen yli ja uusi koulu luo uuden opiskeluoikeuden, joka alkaa vasta 1.1.

Ohje kotikuntakorvauksesta:

”Kotikuntakorvausta maksetaan esiopetuksen ja perusopetuksen vuosiluokkien 1–9 oppilaista. Kotikuntakorvausta ei makseta lisäopetuksen eikä maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaista eikä aikuisten perusopetuksen oppilaista. Eli jos oppilas on esiopetus- tai oppivelvollisuusikäinen ja oppilas on kunnan asukas, niin silloin on mukana tietysti kunnan asukasmäärään perustuvassa valtionosuuksien peruspotissa eli kotikunta saa sen, mutta jos siis toisessa kunnassa valmistavassa ei mukana opetuskunnan peruspotissa eikä opetuskunta myöskään saa kotikuntakorvausta. Valmistavan lisärahoitus maksetaan sille opetuksen järjestäjälle, jonka koulussa tosiasiallisesti on riippumatta oppilaan kotikunnasta.Kaikille oppilaille kotikunta määräytyy lain mukaan. Oppilaan kotikuntana pidetään kuntaa, joka on merkitty oppilaan kotikuntalain (201/1994) mukaiseksi kotikunnaksi väestötietojärjestelmään varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa. Kotikunta ei aina ole sama kuin asuinkunta (esimerkiksi sijoitetut lapset).”

Kysymys: Koskeeko kotikuntakysely myös aikuisten perusopetusta?
Vastaus: Ei. Aikuisten perusopetuksen oppilaat eivät ole kotikuntakorvauksen piirissä.

Kysymys: Jos 5-vuotiaalle ilmaisessa esiopetuksessa olevalle tehdään pidennetyn oppivelvollisuuden päätös seuraavaan vuoteen, eli alkamaan 6-vuotiaana, niin pitääkö uusi pidennetyn oppivelvollisuuden päätös siirtää uudestaan, kun oppilas aloittaa perusopetuksen ja opiskeluoikeus vaihtuu?

Vastaus: Tieto pidennetystä oppivelvollisuudesta on oltava jokaisella erillisellä opiskeluoikeudella Koski-palvelussa. Lisätiedot Koski-palvelussa eivät ole päätöksiä itsessään, vaan oppilasta koskevia tietoja. Tieto pidennetystä opiskeluoikeudesta pitää erikseen siirtää aina tarvittaessa uudelle opiskeluoikeudelle. Samoin tulee toimia esimerkiksi oppilaan vaihtaessa koulua, tieto on merkittävä myös uudelle opiskeluoikeudelle. Pidennetyn oppivelvollisuuden alkupäivä on silti jokaisella opiskeluoikeudella sama, eli se päivä, jolloin pidennetty oppivelvollisuus on alkanut (vaikka se olisi ennen varsinaisen opiskeluoikeuden alkupäivää). Ainoa tilanne, jossa pidennettyä oppivelvollisuutta eri merkittäisi, olisi se, jos pidennetty oppivelvollisuus erillisellä päätöksellä päätetty ja se ei enää ole voimassa uudella opiskeluoikeudella.

Kysymys: Voisitteko lyhyesti kerrata, mikä on lukioiden tammikuun kysely? Tehdäänkö se Kosken tiedoista?
Vastaus: Valtionosuudet-yksikön mukana tavoitteena on ottaa tilastointipäivän 20.1.2021 lukion opiskelijamäärät Koski-palvelusta ja aineopiskelijoiden kurssikertymät ajalta 1.8.-31.12.2020 suoritetut kurssit eli koulutuksenjärjestäjille ei erillistä kyselyä.

Kysymys: Siis kerätään opiskelijamäärät ja kurssikertymät?
Vastaus: Kyllä, lukion oppimäärän opiskelijamäärät 20.1.2020 ja aineopiskelijoiden kurssikertymät ajalta 1.8.-31.12.2020

Kysymys: Toivotaan pikakertausta oman äidinkielen opintoihin liittyvistä Koskeen merkittävistä arvioinneista/tiedoista. Esimerkiksi oman äidinkielen opinnot, opetussuunnitelmassa tarjottava muu opiskelijan äidinkieli, täydentävä äidinkieli jne. Miten näistä minkäkin tuli näkyä oppilaalla Koskessa?

Vastaus: Jos paikallisessa opetussuunnitelmassa tarjotaan yhteisen oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääränä oppilaan omaa äidinkieltä (muu kuin suomi, ruotsi, saame, viittomakieli, romani), niin kyseinen oppiaineen oppimäärä tulee merkitä oppiainelistaukseen samalla tavoin kuin muutkin opetussuunnitelmassa tarjottavat oppiaineet, eli kuten oppiaine on merkitty oppilaan vuosiluokka- ja päättötodistuksille. ks. ePerusteet: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/464565

Jos kyseessä taas on erillisellä valtionavustuksella rahoitettu, opetussuunnitelman ulkopuolella opetettu täydentävä oma äidinkieli, se merkitään KOSKI-palvelussa suorituksen perustietoihin, koska täydentävät opinnot eivät näy vuosiluokka/päättötodistuksella vaan oppilaalle annetaan lukuvuoden päättyessä osallistumistodistus perusopetusta täydentävän oppilaan oman äidinkielen opiskelusta. Todistukseen merkitään opetettava kieli, opetuksen laajuus ja sanallinen arvio tai numeroarvosana opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. ks. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/179673_oma_mieli_oma_kieli_1.pdf

KOSKI-ohjeet: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Vuosiluokkien+1.-8.+tiedot#Vuosiluokkien1.-8.tiedot-Uusitietosis%C3%A4lt%C3%B6syyslukukausi2020:T%C3%A4ydent%C3%A4v%C3%A4toman%C3%A4idinkielenopinnot

Koulutuksenjärjestäjän tulee tarkistaa erikseen, onko oma järjestelmätoimittaja mahdollistanut täydentävien oman äidinkielen opintojen siirtämisen.

Kysymys: Tarkoitetaanko täydentävällä oman äidinkielen opinnoilla esimerkiksi, jos oppilas opiskelee äidinkielenomaista ruotsia?
Vastaus: Ei. Täydentävällä oman äidinkielen opinnoilla tarkoitetaan opetusta, jota tarjotaan paikallisen opetussuunnitelman ulkopuolelta. Äidinkielenomainen suomi tai ruotsi on oppiaineen toinen kotimainen kieli oppimäärä, eli kyseessä ei ole oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimäärä. ks. ePerusteet: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/sisallot/692130

Äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineen oppimäärä ”Oma äidinkieli” on aina jotain muuta, kun suomi tai ruotsi, saame, romani tai viittomakieli.  Täydentävä oma äidinkieli puolestaan on jotain, mitä opiskellaan opetussuunnitelman ulkopuolelta ja josta koulutuksenjärjestäjä saa erillistä valtionavustusta opetuksen järjestämiseen.

Kysymys: Otetaanko kotikuntakorvauskyselyssä huomioon pidennetty oppivelvollisuus?
Vastaus: Ei huomioida. Pidennettyä oppivelvollisuutta rahoitetaan erikseen Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella, jota varten tiedot kerättiin tilastointipäivän 20.9.2020 mukaisesti KOSKI-tietovarannosta.

Kysymys: Oppilas opiskelee oman äidinkielen opintoina karennin kieltä. Karennin kieltä ei löydy kielivalikoiman koodistosta. Mikä merkitään koodiarvoksi oppilaalle, joka opiskelee karennin kieltä?
Vastaus: Jos Oman äidinkielen kielivalikoimasta puuttuu kieliä, olkaa yhteydessä KOSKI-palvelun palveluosoitteeseen (koski(at)opintopolku.fi) niin lisätään tarpeelliset kielet kielivalikoima-koodistoon.

Koski-klinikka 20.11.2020 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Minkälainen viite laitetaan tunnustamiseen, jos opiskelijalla on aiemmassa todistuksessa mukautettuja ja/tai poikettuja arvosanoja ja niistä on omat lisätietonsa alkuperäisessä todistuksessa? Yhdistetäänkö sekä tunnustamiseen liittyvät viittaukset, että aiemman todistuksen mukautuksen ja/tai poikkeamisen lisätiedot?
Vastaus: Tunnustamisviite ja mukauttamis-/poikkeamisviite ovat kaksi eri asiaa. Ammatillisen osaamisen yksikön asiantuntijoiden mukaan osaamisen tunnustamisen viitetiedot merkitään todistusmääräyksen mukaisesti. Tunnustamisen viitetieto viittaa vain tunnustamiseen. pääsääntöisesti riippumatta siitä, onko ammattitaitovaatimuksista/osaamistavoitteista poikettu tai osaamisen arviointia on mukautettu tai ei. Jos tunnustettu tutkinnon osa tai osa-alue on ollut mukautettu tai poikettu, niin uudelle opintosuoritusotteelle/todistukselle tulee myös tieto mukauttamisesta tai poikkeamisesta.

Kysymys: Onko YTOjen tarkistusrajoituksia höllennetty? Yhteenlaskettu summa ei täsmännyt tutkinnon osan kohdalle merkityn summan kanssa, mutta meni silti läpi KOSKI-siirrossa.
Vastaus: Yhteisten tutkinnonosien laajuuksien validaatiot tarkistetaan vasta, kun opiskeluoikeudessa on Valmistunut -tila. Kesken-tilassa siirrettyjen suoritusten laajuuksia ei Koski laske oikein. Viime keväänä KOSKI-palvelussa jouduttiin purkamaan joitain validaatioita opintohallintojärjestelmissä ilmenneiden ongelmien vuoksi. Validaatioita ei olla vieläkään saatu muiden priorisointien takia uudelleen asetettua. Valmistuvien opiskelijoiden tiedot tulee aina tarkistaa myös tarkistusraporttien kautta.

Kysymys: Kaksoistutkintoa suorittavan opiskelijan osaamispisteiden kokonaismäärä on 189,5 osp. YTOissa laajuus on 35 osp. Kun ylimenevä 9,5 osp lukio-opintoja on kirjattu ”Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja”-otsikkotason alle. Tehdäänkö näistä 9,5 ospista oma opiskeluoikeus Koskeen ja oma todistus?
Vastaus: Oikea menettelytapa riippuu siitä, jäävätkö yksittäiset lukio-opintosuoritukset tutkinnon ammatillisten tutkinnon osien tavoitelaajuuden (145 osp) kannalta täysin ylimääräisiksi. Jos tavoitelaajuus täyttyy täysin muilla ammatillisilla tutkinnon osilla, tulee kaikki ko. lukio-opinnot kirjata erilliselle opiskeluoikeudelle. Jos tavoitelaajuudesta jää uupumaan esim. 2 osp, niin sen verran lukio-opintosuorituksia voidaan kirjata otsikkotason ”Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja”-otsikkotason alle samalle opiskeluoikeudelle kuin on tarpeen tavoitelaajuuden täyttymiseksi.
Jos ammatillisen tutkinnon osien yhteislaajuus laajuus on esimerkin tapauksessa ammatilliset tutkinnon osat 145osp ja yhteisten tutkinnon osien laajuus 35osp, jonka lisäksi opiskelija on suorittanut 9,5osp otsikkotason ”Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja” alaisia opintoja, ei ole mahdollista merkitä enää kokonaislaajuutta ylittäviä lukio-opintoja 9,5 osp samaan tutkintotodistukseen, vaan opiskelijalle annetaan näistä opinnoista vain opintosuoriteote. KOSKI-palveluun tällä hetkellä tutkinnon kokonaan ylittävät opinnot tulee kirjata erilliselle opiskeluoikeudelle. Opiskelijalle luodaan erillinen ”tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuva suoritus”.

Kysymys: Opiskelijalle sisällytetään reformin mukaiseen perustutkintoon tutkinnon osa (aiemmin suoritetun) eri alan ammattitutkinnosta, jonka voimassaolo on päättynyt 12/2019. Mitä tietoja tutkinnon osasta pitää siirtyä Koskeen? Pitääkö siirtyä tutkinnon osan koodi, sisällytetty laajuus ja arvosana Hyväksytty? Jotain muuta vielä?
Vastaus: Kysymyksessä tulee huomioida termin ”sisällyttää” käyttö. Tutkinnon perusteen mukaisesti tutkinnon osa voidaan ”sisällyttää”. Kuitenkin osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen näkökulmasta ”sisällyttämällä tunnustamista” ei voida tehdä vaan tunnustaminen vaatii osaamisen ajantasaisuuden arviointia. Tunnustettu tutkinnon osa siirretään rakenteessa ”Tutkinnon osa toisesta tutkinnosta” sen alkuperäisellä (hyväksytty) arvioinnilla ja tosiasiallisella suoritetulla laajuudella. Tutkinnon osan tietojen mukana samat tunnustamisen viitetiedot kuin jotka todistukselle merkitään sekä maininta tutkinnon osan laskennallisesta laajuudesta, jos eri kuin suorituksen tosiasiallinen laajuus.

Kysymys: Kaksoistutkintojen käsittelystä ei ole juuri mistään saatavilla selkeää ohjeistusta. Mistä tämä johtuu?
Vastaus: Laki ei virallisesti tunne kaksoistutkinnon käsitettä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjä, jolla on tutkinnonanto-oikeus, vastaa opiskelijan kanssa henkilökohtaistamisessa sovitusti siitä, mitä opintoja opiskelijan ammatilliseen tutkintoon voidaan tunnustaa hänen suorittamistaan lukio-opinnoista ja kuinka ne asettuvat suhteessa hänen muihin ammatillisen koulutuksen suorituksiinsa. Koski-Wikistä löytyy kaksoistutkinto-opiskelijoita koskevia ohjeita, kuinka kaksoistutkinto-opiskelijoiden opiskeluoikeudet tulee siirtää KOSKI-palveluun: https://wiki.eduuni.fi/display/OPHPALV/4.+Ohjeita+erilaisiin+lukion+opiskeluoikeuksiin#id-4.Ohjeitaerilaisiinlukionopiskeluoikeuksiin-Kaksoistutkinto-opiskelijat

Kysymys: Ei niitä suorituksia välttämättä tunnusteta, vaan vastaavia kursseja voi olla ammatillisellakin?
Vastaus: Jos lukio on järjestänyt opinnot, opintosuoritukset tunnustetaan. Jos ammatillinen koulutuksenjärjestäjä itse järjestää opinnot, kirjataan ne suoraan suorituksina.

Kysymys: Jos opiskelija suorittaa myös ylioppilastutkinnon, niin väistämättä tulee yhteisten tutkinnon osien osa-alueita enemmän, kuin tuo 35osp + 25 yhteisiä lukio-opintoja. Pitääkö nämä kaikki opiskelijan suorittamat lukio-opinnot merkitä johonkin todistukseen myös ammatillisen koulutuksen puolella, vaikka hän saa lukiosta oman todistuksen lisäksi? 
Vastaus: Ei ole tarpeellista. Ammatilliseen perustutkintoon tunnustetaan vain tarvittava määrä suorituksia (YTO:t plus mahdolliset max. 25 osp ammatillisiin tutkinnon osiin otsikkotason ”Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja” alle). Lukio antaa kaikista opiskelijan lukiossa suorittamista kursseista opiskelijalle oman todistuksen. Tunnustaminen tehdään aina alkuperäisistä dokumenteista, eli jatkossa lukion suoritusten tunnustaminen tapahtuu lukion myöntämästä todistuksesta.

Kysymys: Tarvittavan laajuuden yli menevät suoritukset siis voi jättää pois ammatillisen perustutkinnon todistuksesta?
Vastaus: Jos kyse on tunnustetuista lukio-opinnoista, niin yli 180 osp meneviä suorituksia ei merkitä todistukselle. Ne ovat opintosuoritusotteella ja lukiosta saa oman todistuksen siellä suoritetuista kursseista. Jotta vain opintosuoriteotteella näkyvät tunnustetut opinnot näkyisivät KOSKI-palvelussa, niitä varten pitää perustaa erillinen opiskeluoikeus ”tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuva suoritus”. Tämä ei välttämättä ole tarpeellista, sillä lukio siirtää lukiossa suoritetut kurssit Koskeen lukion opiskeluoikeudelle joka tapauksessa ja lukion opiskeluoikeutta/todistuksia käytetään esim. myöhemmässä osaamisen tunnustamisessa sillä nämä ovat alkuperäisiä dokumentteja.

Kysymys: Mikä on tilanne uuden todistusmääräyksen kanssa?
Vastaus: Määräyksen voimaantulo on 1.2.2021. Tunnustamismääräys vuodelta 2018 on nyt myös uudistettavana, samoin siihen liittyvä ohjeistus, joissa VALMA ei tällä hetkellä ole riittävissä määrin huomioituna.

Kysymys: Korkeakouluopinnot-kohtaan tunnustetaan korkeakoulussa suoritettuja opintoja. Tuliko tunnustamisen viite siten, kuten se on voimassa olevassa todistusmääräyksessä Korkeakouluopinnot-otsikon tasolle, vai kuten Koski UKK-osiossa ohjeistetaan osasuorituksen tasolle?
Vastaus: Ammatillisen perustutkinnon todistuksissa ’Korkeakouluopinnot’ on otsikkotaso, jonka alle kirjataan yksittäisiä korkeakouluopintoja, jotka ovat ns. varsinaisia tutkinnon osia. Korkeakouluopinnot-otsikkotaso tulee näkyä todistuksella. Sen lisäksi todistuksella tulee näkyä varsinainen korkeakoulun opintojakso. Tietoihin on merkittävä kaikki opintojaksot, joilla on eri laajuudet, eri arvosanat ja erilaiset osaamisen tunnustamisen viitetiedot. KOSKI-palveluun tiedot kirjataan, kuten ne kirjataan todistukselle.

Korkeakouluopinnot -tutkinnon osa merkitään todistukseen seuraavasti, esimerkki:

Korkeakouluopinnot

Englanti 1)       5 osp   H3

Osaamisen tunnustamisen viitetietoihin tulee teksti:

Opintojakso on tunnustettu ammattikorkeakouluopinnoista. Todistuksen on antanut x:n ammattikorkeakoulu pp.kk.vvvv.

Kysymys: Olisiko tämä selkeämpää, jos viite tulisi aina korkeakouluopintojakson tasolle?
Vastaus: Asiaa voidaan miettiä. Opintosuoritusotteella on lopulta aina tarkat tiedot.

Kysymys: Jos viite on vain otsikkotasolla eikä osasuorituksessa, niin ainakaan meidän opintohallinnon järjestelmästä siirto Koskeen ei onnistu. Pakko siis kirjata viite osasuoritukselle.
Vastaus: KOSKI-tiimi ja ammatillinen osaamisen yksikkö keskustelevat asiasta ja katsotaan, tarvitaanko KOSKI-palveluun tietomallin/validaation kehitystä.

Kysymys: Meille on sanottu täällä klinikalla, että nuo tutkinnon osat ovat vain "otsikoita"?
Vastaus: Esimerkiksi ’Korkeakouluopinnot’ ja ”Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja” ovat tutkintotodistuksilla otsikkotasoja. KOSKI-tietomallin rajoitusten vuoksi kuitenkin kyseiset ”otsikot” tulee siirtää KOSKI-palveluun samalla tasolla kuin tutkinnon osat. Näiden alle siirretään osasuorituksia varsinaiset opintojaksot/lukio-opinnot jne. joka tutkintotodistusmielessä ovat niitä varsinaisia tutkinnon osia. KOSKI-ohjeet: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Reformin+mukaisten+ammatillisten+perustutkintojen+osasuoritukset+-++tutkinnon+osat

Kysymys: Yhteisten tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoitteet (9 osp) voivat olla 

1. tutkinnon perusteissa määrättyjä
2. koulutuksen järjestäjän päättämiä, jotka tukevat tutkinnon perusteissa määrättyjä tavoitteita.
3. TAI valinnaisiin osaamistavoitteisiin voidaan sisällyttää myös opiskelijan aiemmin hankkimaa osaamista, joka tukee kyseisen tutkinnon osan ja osa-alueiden tutkinnon perusteissa määrättyjä osaamistavoitteita.

Kirjataanko vaihtoehto 3. opintorekisteriotteeseen kuten kohta 1. esim. Viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä, suomi, valinnaiset osaamistavoitteet? 

Vastaus: Kyllä.

Kysymys: Jos näytössä on osanäyttöjä, niiden kuvaukset kyllä näkyvät Koskessa, mutta vain niiden arvioijien nimet näkyvät siinä näytössä, mikä on merkitty Koko näytöksi. Onko tällä merkitystä mihinkään?
Vastaus: Todistuksen antamisen näkökulmasta, puhuttaessa ammatillisen tutkinnon osista, niin arvioinnista päätetään tutkinnon osittain. Arvioinnista ei päätetä osanäyttöjen tasolla. Koskeen tulee vain yksi näyttö per tutkinnon osa, joka on se viimeinen näyttö, jonka pohjalta päätetään koko tutkinnon osan arvioinnista.

Kysymys: Onko lomajaksoista tehty päätös, että kaikki lomajaksot siirretään Koskeen 1.1.2021 alkaen?
Vastaus: Ei ole vielä. Asia vasta valmistelussa Valtionosuudet-yksikössä.

Kysymys: Viedäänkö Kosken tilatietoihin vain lomat, vai muutkin kahden viikon poissaolot ja keskeytykset?
Vastaus: Jos tehdään päätös väliaikaisesta keskeyttämisestä tai poissaolosta, niin silloin tallennetaan myös siihen liittyvä tilatieto. Hakemus ja päätös väliaikaisesta keskeytyksestä à Tila ”väliaikaisesti keskeytynyt”. Opiskelijan kanssa on sovittu loma à Tila ”loma” (tällä hetkellä siirretään vain yli 28pvä yhtäjaksoisesti kestävät lomat). Luvatonta poissaoloa ei merkitä erikseen tila-tietoihin koska kyse ei ole HOKS:ssa sovittava asia, vaan siitä seuraa sitten koulutuksenjärjestäjän oma prosessin mukaiset toimenpiteet jotka voivat johtaa eronneeksi katsomiseen.

Kysymys: Tammikuussako voi siirtää Koski-palveluun opiskelijoiden vuoden 2021 kesälomajakson?
Vastaus: Loma-jakson on aina opiskelijan kanssa yksilökohtaisesti sovittava HOKS:ssa. Ei siis voida kategorisesti kaikille opiskelijoille siirtää lomajaksoa. Jos lomajakso on sovittu HOKS:ssa niin silloin sen voi siirtää. Joistain pysty siirtämään tulevaisuuteen sijoittuvia tila-jaksoja. Asiasta kannattaa omalta opintohallintojärjestelmän toimittajalta

Kysymys: Miten lomajaksokirjaukset tulisi tehdä oppisopimusopiskelijan kohdalla? Oppisopimuksillehan ei kirjata oppilaitoksen lomakirjauksia?
Vastaus: Jos oppisopimusopiskelijan kanssa ei sovita HOKS:ssa erillisiä pitkiä lomajaksoja niin lomajaksoja ei kirjata opiskeluoikeudelle. Työsopimukseen perustuvat lomat eivät kuulu KOSKI-palveluun kirjattaviksi lomiksi.

Kysymys: Jotkut opiskelijat saattavat valita loman sijaan opiskelujen edistämisen oppisopimuskoulutuksena. Miten lomat merkitään?
Vastaus: Tällaisessa tapauksessa opiskelijasta ei lähetetä lomatietoa, vaan osaamisen hankkimisen tavaksi merkitään oppisopimusjakso tälle ajalle.

Kysymys: Oppisopimusopiskelijoilla ei ole yleensäkään samoja koulun päättämiä lomia. Jos oppisopimus on voimassa, niin se ajaisi koulun päättämien lomien yli, eikö totta?
Vastaus: Kyllä

Kysymys: Opiskelija haluaisi suorittaa opintojen aikana tutkinnon osan toisessa oppilaitoksessa. Kuinka tulee menetellä, että toinen oppilaitos saisi rahoituksen tutkinnon osan suorittamisen ajalta? Merkitäänkö opinnot siksi aikaa keskeytyneeksi? Jos opiskelija opiskelee samaan aikaan myös meillä, niin silloinhan perusrahoitus tulee vain meille, eikö? Vai pitääkö aina tehdä hankintasopimus oppilaitosten välillä?
Vastaus: Riippuu siitä, mitä opiskelijan kanssa sovitaan osaamisen hankkimisesta kyseisenä aikana. Haluaako opiskelija hakea väliaikaista keskeytystä tuolle ajalle vai edistääkö opiskelija opintojaan molemmissa oppilaitoksissa. Opiskelijalla on täysi oikeus opiskella molemmissa oppilaitoksissa yhtä aikaa. Jos opiskelija hakee ja hänelle myönnetään väliaikaista keskeytystä, toinen oppilaitos saa valtionosuusrahoituksen perusrahoitusta siltä väliltä, jonka opiskelija on väliaikaisesti keskeytyneenä. Jos opiskelija puolestaan on läsnä-tilassa molemmissa, niin ajallisesti ensimmäisenä aloitetun opiskeluoikeuden oppilaitos (=koulutuksen järjestäjä) lukee ajan perusrahoituksen opiskelijavuosikertymään ja toinen oppilaitos (= koulutuksen järjestäjä) saa suoritusrahoituksen, mutta ei saa luetuksi samanaikaista aikaa perusrahoituksen opiskelijavuosikertymään.

Jos siis opiskelija on hakenut kahteen eri koulutukseen, eivätkä oppilaitokset ole sopineet mitään, niin silloin molemmat ovat vos-rahoituksen piirissä, mutta ensimmäisenä aloitettu on mukana perusrahoituksen opiskelijavuosilaskennassa.

Hankintasopimus tulee olla tehtynä silloin, jos koulutuksenjärjestäjä hankkii koulutusta toiselta koulutuksen järjestäjältä. Tällöin toinen koulutuksenjärjestäjä siirtää oman opiskeluoikeutensa ”muuta kautta rahoitettuna” ja myös valtionosuuden suoriterahoite kohdentuu tällöin hankkivalle koulutuksenjärjestäjälle. Koskeen merkitty tieto on ratkaiseva ja sen tulee olla oikein kirjattuna.

Kysymys: Mikä olikaan uuden OSTU-määräyksen aikataulu?
Vastaus: Vielä ei ole tarkempaa tietoa, OSTU-määräyksen valmistelu on kesken. Todennäköistä on, että sitä ei ainakaan vielä todistusmääräyksen kanssa samaan aikaan.

Kysymys: Voiko Viestintä- ja vuorovaikutus vieraalla kielellä olla viittomakieli?
Vastaus: Viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä voidaan opettaa suomen, ruotsin, romanin tai viittoman kielellä tai muulla oppilaan äidinkielellä, jos koulutuksen järjestäjä tarjoaa tämän mahdollisuuden. Myös Viestintä ja vuorovaikutus vieraalla kielellä voi olla viittomakieli asiantuntijoiden mukaan.

Kysymys: ”KOSKI-palveluun on suunnitteilla pdf-pankki, johon koulutuksenjärjestäjä voi tallentaa kopion varsinaisesta tutkintotodistuksesta.” Mikä tämän aikataulu on? 
Vastaus: Tämä siirtyy aikaisintaan vuoteen 2021. PDF-pankin kehittämisen tarkempaa aikataulua voitaneen arvioida tarkemmin ensi keväänä. 

Kysymys: Kun perustutkintoon tunnustetaan tutkinnon osa vanhasta ammattitutkinnosta, jossa ei ole laajuuksia, niin mikä laitettiinkaan laajuudeksi (sama kuin laskennallinen laajuus vai joku muu) vai laitetaanko mitään?
Vastaus: Perustutkinnon tutkintotodistukseen ei voi merkitä tutkinnon osia ilman laajuutta. Osa tunnustetaan voimassa oleviin tutkinnon perusteisiin, joissa on määritelty tutkinnon osien laajuudet. Jos vastaavuus löytyy, niin sitten todistukselle merkitään tutkinnon perusteiden mukainen laajuus.

Koulutuksen järjestäjä tekee osaamisen tunnustamisessa laajuuden arvioinnin, henkilökohtaistamisessa sovitaan laskennallinen laajuus. Suorituksen arvioija ei siis tee päätöstä. Opiskelijalla on oltava päätökseen liittyen muutoksenhakuoikeus.

 Tapaus 1: Aiemmin suoritettu tutkinnon osa tunnustetaan voimassa oleviin tutkinnon perusteiden mukaiseen tutkinnon osaan, jonka sisältö on määritelty tutkinnon perusteissa. Jos osaamisen vastaa arvioijien arvioima tutkinnon perusteita ja opiskelijan osaaminen on ajantasaista, niin sitten todistukselle merkitään voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukainen ao. tutkinnon osan laajuus.

Tapaus 2: Aiemmin suoritettu tutkinnon osa tunnustetaan voimassa oleviin tutkinnon perusteiden mukaiseen tutkinnon osaan, jonka sisältöä ei ole määritelty tutkinnon perusteissa. Koulutuksen järjestäjän edustaja sopii opiskelijan kanssa tunnustettavista tutkinnon osista henkilökohtaistamisessa. Arvioijat arvioivat osaamisen ajantasaisuuden sekä muuntavat tarvittaessa arvosanan. Koulutuksen järjestäjän edustaja määrittelee tunnustettavan tutkinnon osan laajuuden, mikäli laajuus puuttuu tai laajuuden yksikkö on muu kuin osaamispiste. Tutkinnon osan laskennallinen laajuus merkitään osaamisen tunnustamisen viitetietoihin. Koulutuksen järjestäjän edustaja siirtää tutkinnon osia koskevat tiedot opintohallintojärjestelmään, josta ne siirtyvät Koski-palveluun. Mikäli opiskelija on tyytymätön tunnustamispäätökseen tutkinnon osan laajuuden osalta, niin hän voi hakea päätökseen muutosta Aluehallintovirastolta.

Kysymys: Miten oppijanumeron käyttö tiedonsiirroissa menee jatkossa? Onko tarkoitus, että voitaisiin lopettaa hetujen käsittely kokonaan?
Vastaus: Tällaista muutosta ei ole tulossa, todistusmääräys edellyttää yhä molempia tietoja. Tällä hetkellä Koski siirtää hetu-tiedon vain ensimmäisen siirron aikana, ennen kun se palauttaa henkilölle oppijanumeron. Siitä alkaen Koski siirtää suoritus- ja tilatiedot oppijanumerolla, mutta hetutieto ei siirry enää ensimmäisen kerran jälkeen.  

Kysymys: Kun tunnustetaan  ammatilliseen valinnaiseen ja uusissa tutkinnon perusteissa on vastaavalle ammattitutkinnon tutkinnon osalle määritelty laajuus, niin voidaanko käyttää tätä laajuutta?
Vastaus: Ammatillinen osaaminen -yksikön asiantuntijat tarvitsevat enemmän tietoja pystyäkseen vastaamaan kysymykseen. Kysyjää pyydetään lähettämään tarkempi kysymys osoitteeseen ammatillinenkoulutus@oph.fi.

Koski-klinikka 13.11.2020 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: VOS-raportti ”Kaikki peruskoulut -rajauksella päättyy ilmoitukseen ”internal server error”. Se on toiminut aiemmin ja vie aikaa tehdä sadasta koulusta erikseen. Mistä voi olla kyse?
Vastaus: Raportin pitäisi toimia normaalisti, error-viesti johtunee luultavasti raportin aikakatkaisusta, kun KOSKI-palvelun suorituskyky loppuu isoa raporttimassaa käsitellessä. Palveluun pitää lisätä suorituskykyä, KOSKI-tiimi ottaa asian heti esille kehitystiimin kanssa. 

Kysymys: Koskesta putosi eilen illalla koko ajan pois, toivottavasti toimii tänään kunnolla. Olin kirjautuneena Koskeen ja tein korjauksia oppilaiden tietoihin. Jouduin kirjautumaan uudelleen, että sain päivitykset näkyviin. Ongelma alkoi iltapäivällä.
Vastaus: KOSKI-tiimi selvittää asiaa kehittäjien kanssa. Tällaisissa tilanteissa kannattaa aina ensimmäisenä kokeilla päivittää selaimen näkymää tiedon tallentamisen jälkeen.

Kysymys: Oppilaalle ei siis tule Koskeen siirtää opiskeluoikeuden aloituspäivää, joka on tulevaisuudessa?
Vastaus: Voimassa oleva ohjeistus on, että Koskeen ei tulisi siirtää spekulatiivista tietoa, ainoastaan tosiasiallisesti lähiaikoina alkavia opiskeluoikeuden tiloja. KOSKI-palvelu ei kuitenkaan validoi tilojen päivämääriä tai estä tulevaisuuteen sijoittuvien tilojen siirtämistä. Kysymyksessä on opintohallintojärjestelmätoimittajan tekemä oma ratkaisu, jossa tulevaisuuteen sijoittuvia tila-jaksoja ei lähetetä KOSKI-palveluun. Asiasta on keskusteltu järjestelmätoimittajan kanssa, minkälainen aikaikkuna pitäisi sallia tulevaisuuteen sijoittuvien tila-jaksojen siirtämiselle.

Kysymys: Tarkistan vielä, että kuka täyttää excelin esiopetuksen oppilaista ja lähettää Opetushallitukselle? Keitä tämä koskee?
Vastaus: Mahdollisuus lähettää tiedot erikseen lomakkeella on varattu niille pääasiassa niille varhaiskasvatuksen järjestäjille, jotka eivät ole saaneet siirrettyä esiopetustietoja KOSKI-palveluun oikein sen vuoksi, että lähettävän lähdejärjestelmän ominaisuudet estävät tietojen siirtämisen oikein.  Järjestelmätoimittajat ovat todennäköisesti olleet asiakkaisiin yhteydessä tiedonsiirron ongelmista.
Sitä vastoin niitä koulutustoimijoita/varhaiskasvatustoimijoita, jotka ovat saaneet siirrettyä esiopetuksen opiskeluoikeudet lisätietoineen onnistuneesti KOSKI-palveluun ja KOSKI-palvelusta ladattavan esiopetuksen vos-tunnuslukuraportin oppilasmäärät täsmäävät koulutuksenjärjestäjän/varhaiskasvatustoimijan kirjanpitoa, koskee tämä ohjeistus: Koulutuksen järjestäjän/varhaiskasvatustoimijan ei tarvitse lähettää tietoja erikseen valtionosuudet-yksikölle lomakkeessa, sillä KOSKI-palveluun tallennetut tiedot ovat oikein.
Jos mietityttää, tarvitseeko koulutuksenjärjestäjän/varhaiskasvatustoimijan lähettää tiedot lomakkeella, toimijaa kehotetaan tulostamaan KOSKI-palvelusta vos-tunnuslukujen raportti ja vertaamaan sitä omaan kirjanpitoon. Jos tiedoissa on merkittäviä puutteita/virheitä on syytä lähettää esiopetuksen tiedot erikseen lomakkeella. Tämä ei kuitenkaan poista velvollisuutta korjata esiopetuksen tietoja oikein KOSKI-palveluun. Tiedot on korjattava oikein heti kun se on lähdejärjestelmästä mahdollista.

Kysymys: Osittaiseen kotiopetukseen liittyen. Miten merkitään/siirretään Koskeen, jos oppilas on osittaisessa kotiopetuksessa? Esimerkiksi oppilas on koulussa 3 päivää ja kotona 2 päivää viikossa. Oppilaalle on nimetty tutkiva opettaja. Vai voiko osittaista kotiopetusta olla? Onko tällaisessa tapauksessa kyseessä esim. oppilaan erityiset opetusjärjestelyt? Kyseessä ei ole korona-aikaan liittyvä tilapäinen järjestely. Meillä on oppilaalle tehty päätös erityisistä opetusjärjestelyistä ja terveydellisistä syistä oppilas opiskelee kotona. Saimme ohjeen, ettei oppilasta kirjata kotiopetukseen, vaikka lapsi osallistuu kotona opetukseen.
Vastaus: Opetussuunnitelman perusteet eivät mainitse osittaista kotiopetusta. Kotiopetuksessa ei ole mahdollista olla osa-aikaisesti. Oppivelvollinen joko osallistuu kunnan tarjoamaan perusopetukseen tai sitten siirtyy huoltajan ilmoituksella kotiopetukseen kokonaan suorittamaan oppivelvollisuuttaan. Koulu tulee kirjoittaa erotodistus kotiopetukseen siirtyvälle oppilaalle. Tässä ohjeistus merkinnästä Koskeen: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kotiopetus#anchor-kotiopetuksessa-olevan-oppivelvollisen-merkitseminen-koski-jarjestelmaan

Kysyjän mainitsemassa tapauksessa oppivelvollinen on edelleen koulun oppilas mutta opiskelee osin kotona koulun ohjauksessa. Vastuu opetuksesta on koululla. KOSKI-palveluun ei siis merkitä kotiopetusjaksoa vaan kyse on erityisistä opetusjärjestelyistä, joita ei mitenkään kirjata KOSKI-palveluun.

Kysymys: Perusopetukseen valmistavan opetuksen lomat ja/tai väliaikaiset keskeytykset eivät vieläkään siirry Koskeen Primuksesta. Siirtyvätkö jostakin muusta järjestelmästä?
Vastaus: Muista opintohallinnon järjestelmistä ei ole perusopetukseen valmistavan opetuksen osalta tietoa. Ainakin käyttöliittymästä luoduille opiskeluoikeuksille saa tilan ”loma” merkittyä.

Kysymys: Nuorten perusopetuksen opiskeluoikeus- ja suoritustietojen tarkistusraportille (20.9.2020 tilanteesta) ei tule yhden koulun oppilas, joka on siirtynyt toiseen kouluun kunnan sisällä 28.10.2020. Toisen koulun (20.9.2020 tilanne) listaan oppilas tulee, vaikka ei ole ollut siellä 20.9.2020. Mistä on kyse?
Vastaus: Perusopetuksen opiskeluoikeus- ja suoritustietojen tarkistusraportilla on nykyään sarake ”Oppilaitos raportointipäivänä (jos eri)”, jossa näytetään, jos kyseisen opiskeluoikeuden oppilaitos on raportin tulostuspäivänä ollut eri kuin se, jolle opiskeluoikeus kuuluu. Opiskeluoikeutta ei valitettavasti voida näyttää enää vanhan koulun raportissa (eikä myöskään vanhan koulun käyttöoikeuksilla käyttöliittymän kautta), kun opiskeluoikeus on siirretty toiseen oppilaitokseen.  Opiskeluoikeus- ja suoritustietojen tarkistusraportilla data näkyy opiskeluoikeuden jälkeen aina sen koulun alla, johon opiskeluoikeus on siirretty. KOSKI-palvelussa ladattavalla VOS-tunnuslukuraportilla oppilas näkyy oppilasmäärissä valittuna päivämääränä sen koulun lukumäärissä, jossa oppilas tällöin oli.  Kun opiskeluoikeus siirretään oppilaitoksesta toiseen, opiskeluoikeuden KOSKI-dataa voivat tarkastella siirron jälkeen vain sellaiset KOSKI-käyttäjät, joilla on joko koulutustoimijatason oikeudet tai oikeudet siihen oppilaitokseen, jolle opiskeluoikeus nykyään kuuluu. Tulevaisuudessa aletaan noudattaa sellaista käytäntöä, että siirryttäessä koulusta toiseen myös saman koulutustoimijan sisällä päätetään vanha opiskeluoikeus ja luodaan uudelle koululle uusi. Tällöin dataan pääseminen ja sen käsitteleminen on helpompaa niin koulutuksen järjestäjille kuin tiedon hyödyntäjille.

Kysymys: KOSKI-palvelusta ladattavalla VOS-rahoituksen tunnusluvut raportista: Onko Kosken perusopetuksen raportilla Erityisopetus-sarakkeessa mukana kaikki oppilaat, joilla on kyseessä oleva päätös, mukaan lukien ne, joilla lisäksi on pidennetty oppivelvollisuus?
Vastaus: Raportti näyttää kaikki oppilaat, joilla on erityisen tuen päätös.

Kysymys: Kuinka toimitaan, jos oppilas lopettaa valmistavan opetuksen (eroaa tai valmistuu) nyt syksyn aikana ja näitä keskeytyksiä ei ole voitu siirtää? Pitäisikö ne tallentaa Koskeen manuaalisesti?
Vastaus: Jos tietoja siirretään opintohallintojärjestelmästä, siirretyn opiskeluoikeuden tietoja ei voi käsin täydentää KOSKI-palvelun syöttökäyttöliittymään. Joko siirretty opiskeluoikeus mitätöidään ja luodaan KOSKI-palvelun syöttökäyttöliittymässä alusta asti uusi opiskeluoikeus, joka merkitään eronneeksi/valmistuneeksi tai odotetaan että opintohallintojärjestelmätoimittaja korjaa tiedonsiirtoja niin että tiedon eroamisesta/valmistumisesta voi siirtää. Tiedot pitää päivittää myös takautuvasti opintohallinnon järjestelmästä syksyn ajalta. KOSKI-tiimi suosittelee siinä tapauksessa laittamaan itselle muistutuksen asiasta, kun tiedonsiirrot ovat mahdollisia

Kysymys: KOSKI-palvelun wikisivustolta ladattavassa Aikuisten perusopetuksen vertailuraportissa on sarakkeet (P) Määrittelemätön rahoitus ja (S) Rahoituksen ulkopuolinen suoritus. Koski-raporteissa kuitenkin kaikilla suorituksilla on VOS-rahoitus. Osaatteko neuvoa, miten pääsisi tarkistamaan, mitkä suoritukset ja miksi ovat päässeet P- ja S-sarakkeisiin?
Vastaus: Vertailuraportilla kurssi suoritus voi päätyä sarakkeisiin P ja S esimerkiksi seuraavista syistä: : Kurssin arviointipäivä kohdistuu sellaiseen tilajaksoon, jolla ei ole määritelty rahoitusmuotoa (todennäköisimmin tila ”väliaikaisesti keskeytynyt”, kurssi on arvioitu ennen kuin opiskeluoikeus on alkanut eli ennen ensimmäistä ”läsnä” tilaa tai kurssi on arvioitu ”valmistunut” tilan jälkeen olevalla päivällä.

Kehitysidea: Oletteko miettineet, että lukuvuoden lopussa tulisi kaikki 6. luokan oppilaat erottaa ja luoda uudet opiskeluoikeudet 7. luokkaa varten?
Vastaus: Opetussuunnitelman vaihto ei tarkoita, että oppilas pitäisi merkitä eronneeksi ja luoda uusi opiskeluoikeus, jos oppilas jatkaa samassa koulussa. Ohjeet miten jatketaan saman opiskeluoikeuden päivittämistä siinä tilanteessa, että OPS-vaihtuu oppilaan kuitenkaan vaihtamatta koulua: (ks. https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=94573716) kohta ”Oppilaan OPS:n vaihtaminen ilman että oppilas vaihtaa koulua (esim. 6. luokalta 7. siirtyminen)”. 

Kehitysidea: Toivottavasti ei lähdetä siihen, että yläkouluun siirtyviä oppilaita pitäisi erottaa ja tehdä uudet oppilaskortit? Kaikkien muiden toimintojen kannalta on helpompaa, kun oppilaalla, joka jatkaa koko ajan samassa kunnassa on vain yksi oppilaskortti. Jo nyt joudumme tekemään valmistavasta siirtyville yksitellen oppilaskortit aloittaessa ja lopettaessa ja näitä on vuodessa yli 300. Muuttajia on myös todella paljon ja joillakin oppilailla voi olla jo toistakymmentä korttia.
Vastaus: Keskustellaan aiheesta KOSKI-tiimin kesken ja mietitään käytettävyyden kannalta asiaa. Opiskeluoikeuksien siirto oppilaitoksesta toiseen kuitenkin tuottaa ongelmia datan hallinnassa kuten nyt on huomattavissa oppilaitoksittain ladattavilla tarkistusraporteilla. KOSKI-palvelun käyttäjähallinta ei kykene käsittelemään tilannetta, jossa oppilaitoskohtaisilla käyttöoikeuksilla voisi käsitellä enää opiskeluoikeutta, joka siirretään uuteen oppilaitokseen. Jos virkailijalla on vain oppilaitoskohtaiset oikeudet, on lähtökohta se, että edellisen oppilaitoksen käyttäjällä ei ole oikeutta nähdä oppilaasta kertyviä uusia tietoja. Joka tapauksessa KOSKI-tiimi suosittelee tällä hetkellä jättämään vanhalle koululle kopiot oppilaan tiedoista, jotta mahdollisesti väärin siirrettyjä tietoja voidaan jälkikäteen korjata. Sinänsä opiskeluoikeuden eronneeksi merkitsemisen ja uuden opiskeluoikeuden luomisen ei pitäisi muuttaa paljon tästä prosessista. Jokaisella opintohallintojärjestelmän toimittajalla on omat ratkaisunsa siinä, miten opiskeluoikeuksien hallintaa tehdään ja asiassa kannattaa kääntyä oman opintohallintojärjestelmätoimittajan puoleen, kuinka järjestelmää voisi kehittää niin että useampia opiskeluoikeuksia voisi hallinnoida oppilaan tiedoissa.

Kysymys: Miten lukion uusien perusteiden mukainen arvosana S suoritettu siirretään koskeen? Onko koodi tuolle arvosanalle jo olemassa?
Vastaus: Arvosana S on olemassa jo. Aiemmin sitä on voinut käyttää esimerkiksi soveltavien kurssien arvioinnissa.

Kysymys: Tuleeko wikiin koulukohtaiset tilastot (marraskuun alun vertailutilasto) 15.11.2020?
Vastaus: Raportit ajetaan vielä kerran eli kyllä, 20.9. poimintatiedot ovat tulossa ensi viikolla.

Kysymys: Millainen on lukion perusteiden siirtymäsäännös? Miten toimitaan ensi syksynä opiskelijan osalta, joka on suorittanut vanhoilla perusteilla paljon opintoja? Saako tehdä opinnot loppuun vanhoilla perusteilla, vaikka tulee oppilaitokseen uutena opiskelijana vai pitääkö siirtyä uusiin perusteisiin? Onko säännöksessä eroa aikuislukion ja päivälukion osalta?
Vastaus: Opetushallitus ohjeistaa siirtymäsäännöksestä myöhemmin, jos ei ole jo ohjeistanut. Tämänhetkisen tiedon mukaan opinnot saa suorittaa loppuun asti vanhojen perusteiden mukaisesti.

Kysymys: LOPS21: Miten ohjelmistotoimittajat ovat pysyneet mukana?
Vastaus: Omalta opintohallintojärjestelmän toimittajalta kannattaa kysyä, mikä on ajantasainen tilanne tällä hetkellä.

Kysymys: Eilen puhuimme tästä oan ohjelmistotoimittajamme kanssa. Oli epäselvää, pitääkö siirtää myös opintojaksojen arviointi vai riittääkö moduulien arviointien siirto?
Vastaus: Pelkkä moduulien arviointien siirto riittää KOSKI-tietovarannon osalta.

Kysymys: Onko VOS-tietojen julkaisun aikataulu (marraskuun lopulla) edelleen sama, vaikka Koski-poimintaa on siirretty?
Vastaus: Opetushallituksessa pyritään siihen, että julkaistaan syksyn perustietoraportit mahdollisimman pian. Esiopetustietoja odotellaan kuitenkin vielä ensi viikon ajan ja poimintaa joudutaan tarkentamaan.  Julkaisu tapahtuu todennäköisesti joulukuun puolella.

Koski-klinikka 6.11.2020 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Ohje arvosanan korottamisesta menee näin: "Arvosanan korottaminen tehdään tietyn osa-alueen kohdalla. Opiskelijalle ei kirjoiteta uutta tutkintotodistusta, vaan hän saa vanhan tutkintotodistuksensa lisäksi tulosteen opintosuoritusrekisteriotteesta, jossa näkyy vain tämä osa-alueen korotus. KOSKI-palveluun siirrettäessä tämä tarkoittaa, että jo valmistuneelle opiskelijalle tulee luoda uusi ammatillinen opiskeluoikeus." Miten toimitaan tilanteessa, jossa opiskelija korottaa arvosanaansa korottaakseen keskiarvoaan esim. AMK-hakua varten? Miten tuo toisella opiskeluoikeudella tehty arvosanan korottaminen saadaan näkymään opiskelijan keskiarvoon, joka on toisessa opiskeluoikeudessa Koskessa ja joka otetaan huomioon AMK-valinnassa? Onko arvosanan korottamisesta mitään hyötyä em. asiassa?
Vastaus: Tämä on Ammatillisen osaamisen yksikön todistusohjeen mukainen ohje. Alkuperäinen arvosana näkyy alkuperäisellä todistuksella ja Koski-palvelun alkuperäisellä opiskeluoikeudella. Korotusta varten tulee luoda ylimääräinen opiskeluoikeus (tutkinnon osaa pienemmistä osista koostuva suoritus), jolle päivitetty arvosana merkitään. Samalla tavoin opiskelijalle annetaan erillinen todistus korotetusta tutkinnon osasta tai opintorekisteriote korotetusta osa-alueesta. Alkuperäisiä dokumentteja ei siis muuteta. Ammattikorkeakoulut päättävät itse valintaperusteista ja miten huomioivat korotukset, joten ne itsenäisesti määrittelevät miten korotukset huomioidaan. Tällä hetkellä hakijan tulee omatoimisesti ilmoittaa hakukohteeseensa, että hän on tehnyt korotuksia, jonka jälkeen ammattikorkeakoulu päättää, miten se huomioidaan.

Kysymys: Ottaako Koski-palvelu jo vastaan osatutkintotodistuksen painotetun keskiarvon?
Vastaus: Vuonna 2020 loppupuolella tavoitteena saada käyttöön.

Kysymys: Opiskelija keskeyttää opintonsa. Kirjataanko oppisopimuksen purkupäivämäärä ja eropäivä (katsotaan eronneeksi) samalle päivämäärälle?
Vastaus: Näin voi kyllä tehdä, mutta oppisopimusta ei tarvitse kirjata Koski-palveluun erikseen päättyneeksi, sillä Eronnut-tila päättää kaikki opiskeluoikeuteen liittyvien tietojen ajanjaksot.

Kysymys: Uusien Opetushallituksen sisältöpuolen ohjeiden mukaan perustutkinto-opiskelijalle saakin tunnustaa/valita enemmän kuin yhden valinnaisen tutkinnon osan, kunhan tutkinto on sama näissä valituissa/tunnustetuissa tutkinnon osissa. Koski ei varmaan välitä tästä, että onko yksi tai useampia tutkinnon osia kohdassa Tutkinnon osa perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erityisammattitutkinnosta 5-15 osp?
Vastaus: Pitää paikkansa, kun kyse on tilanteesta, jossa perustutkinnossa suoritetaan osaa jostain näistä kolmesta ja mahdollinen vaihteluväli on 5-15 osp. Jos henkilökohtaistamisessa sovitaan, että laajuus olisi 15 osp ja ensimmäinen valittu tutkinnon osa onkin laajuudeltaan 10 osp, niin siinä tilanteessa on valittava toinenkin tutkinnon osa. Sama periaate koskee myös ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Opiskelijalle voi henkilökohtaistamisessa sopia myös vain 10 ospin laajuus, ja jos silloin valitaan 10 osp laajuinen osa, niin ei tarvita kuin yksi tutkinnon osa. Koski-palvelu ei sinänsä välitä tutkinnon osien määrästä.

Kysymys: Mistä löydän uudet Opetushallituksen sisältöpuolen ohjeet?
Vastaus: Osaamisen tunnustamismääräys huhtikuulta 2018 uudistetaan, samoin sitä koskeva ohjeistus. Uusi ohjeistus julkaistaan aikanaan Opetushallituksen verkkosivuilla (Ammatillinen koulutus).

Kysymys: Aiemmin Opetushallituksesta on tullut ohje tuohon, että tuohon pykälään saa tulla vain yksi tutkinnon osa, koska siinä on yksikkömuodossa tuo sana. Onko siis linjaus muuttunut?
Vastaus: Linjaus on muuttunut. Ao. tutkinnon osan selitetekstiin on tulossa tarkennus. Tutkinnon osan nimi pysyy samana. Tutkinnon osia voi kuvatuissa tilanteissa olla useampia.

Kysymys: Oppisopimuksen päättymisestä: Mielestäni Koskessa voi näkyä oppi-/koulutussopimuksen päättymispäivänä esim. 6.11.2020, vaikka opiskelija olisi eronnut 1.11.2020. Tämä ei ehkä vaikuta mihinkään, koska terminaalitilana on "katsottu eronneeksi" 1.11. alkaen, mutta näyttää vähän hassulta.
Vastaus: Laskennassa se ei vaikuta mihinkään, mutta kyllä se voi opiskelijan tiedoissa näyttää epäjohdonmukaiselta. Päättymispäivän voi muuttaa Eronnut-päivän mukaiseksi. Kirjaamiskäytäntöjen kannattaa olla yksiselitteisiä. Loppupäivää ei tarvita, jos se jatkuu opiskeluoikeuden päättymispäivään asti.

Kysymys: Jos loppupäivän ottaa pois, tulee virheilmoitus. Siihen tulee merkitä joku pvm, eli tuo eropäivä kannattaa varmaan merkitä siihenkin?
Vastaus: Virheilmoitus ei tule KOSKI-järjestelmästä sillä oppisopimusjakson voi merkitä ilman päättymispäivää. Opintohallintojärjestelmässä voi olla omia validaatioita. Silloin oppisopimusjakson päättymispäiväksi on syytä muuttaa eropäivä.

 Kysymys: Oppilaitoksellamme on vaativan erityisen tuen erityinen koulutustehtävä ja mm. valmentavissa koulutuksissa kaikki opiskelijat ovat vaativan erityisen tuen opiskelijoita. Silti Vipusessa näkyy opiskelijavuosia kohdassa "Erityisopiskelija ilman erit. tehtävää; valmentava". Miten pystymme selvittämään nämä Koski-raportilta? Emme ole löytäneet sieltä tai omasta rekisteristämme tähän vaikuttavaa virhettä.
Vastaus: Opiskeluoikeuden lisätiedoista mahdollisesti puuttuu Vaativa erityisen tuen tehtävä -tieto, mutta syytä tarkistaa tapauskohtaisesti. Vaativan erityisen erityinen tehtävä on myös aikajaksotieto. Jos lisätiedon aikajakso alkaa myöhemmin kuin opiskeluoikeuden ensimmäinen läsnä-tila tai jos lisätiedon aikajakso päättyy, vaikka läsnäolo jatkuu, kohdistuvat opiskelijavuosityöpäivät ilman erityistä tehtävää. KOSKI-palvelusta ladattavilta opiskelijavuosilaskennan raportilta on siis vertailtava opiskeluoikeuden läsnä- päivien kertymää (sarake AC) ja lisätiedon ”vaativan erityisen erityinen tehtävä” (sarake AJ) päiväkertymiä. Jos sarakkeen AJ luku on eri kuin AC, opiskeluoikeuden tilat eivät täsmää lisätiedon päivämäärien kanssa.

Kysymys: Mistä ne muut lomat tulevat Koski-raportille?
Vastaus: Koski-raportilla ei käytetä rahoituksen laskennan logiikkaa, Vipusessa puolestaan käytetään. Rahoituksen laskennan tieto, viku28 pv jälkeen katkaisu

Kysymys: Tätä on varmaan kysytty ennenkin, mutta tarkistaisin, pystyykö hylättyjä opiskeluoikeuksia näkemään jostain tarkemmin? 
Vastaus: Ei tällä hetkellä Koski-raporteilta, mutta esimerkiksi Vipusen suodattimilla voi yrittää etsiä tuota tietoa. Tulossa on Päällekkäiset opiskeluoikeudet -raportti, joka auttaisi jatkossa helpommin löytämään hylätyt opiskeluoikeudet. 

Kysymys: Mistä voi johtua, että KOSKI raportilla näkyy Rahoitus-sarake tyhjänä, vaikka olemme tarkistaneet monta kertaa, että meidän puolella oli kaikki rahoitusmerkinnät täytetty?
Vastaus: Jos raportille valitulla aikajaksolla on jollain opiskelijalla koko ajan Väliaikaisesti keskeytynyt- tila, niin sellainen opiskelija näkyy ilman rahoituskoodia. Samoin Eronnut-tila aikajaksolla voi vaikuttaa sarakkeen näkymään, sillä siihen tilaan ei rahoitusmuoto enää kuulu.

Kysymys: Muu ammatillinen koulutus: Missä tilanteissa tulee tuoda tieto "täydentää tutkintoa", eihän tämä ei ole siis pakollinen tieto?
Vastaus: Ei ole pakollinen tieto. Muu ammatillinen koulutus on muuta koulutusta syventävää tai täydentävää koulutusta. Tieto merkitään silloin, jos suoritus täydentää tai syventää jotain tiettyä tutkintoa.

Kysymys: Kun tutkinnon perusteiden siirtymäaika päättyy ja opiskelija siirtyy opiskelemaan uusilla perusteilla, hyväksytäänkö hänelle ensikertaisesti uusi HOKS (siirtyy tällöin eHOKSiin), täyttääkö hän ARVO-päättökyselyn vanhassa opiskeluoikeudessa ja ARVO-aloituskyselyn uudessa opiskeluoikeudessa?
Vastaus: Tässä kuvatussa tilanteessa, jossa vaan tutkinnon perusteet muuttuvat, voidaan vaan päivittää alkuperäinen HOKS. Aloituskysely tulee vain ensikertaisen hyväksynnän jälkeen.

Kysymys: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto näkyy ePerusteissa tutkintona, joka on tullut voimaan 1.11.2020. (ks. https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/7381020/reformi/tiedot) Miten sen kanssa tulee toimia niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka ovat aloittaneet aiemmin?
Vastaus: Muutos tuli voimaan ilman siirtymäaikaa. Tutkinnon perusteita voi henkilökohtaistamisessa muuttaa. Perusteissa on yhä sama diaarinumero ja tutkintokoodi. ePerusteissa vanhan perusteen voi etsiä kirjoittamalla hakukenttään hakukenttään  ’sosiaali- ja terveysalan perustutkinto’. Siirtymäajalla -täpällä tai Voimassaolo päättynyt-hakuvalinnalla saa kaikki tutkinnon perusteet näkyviin.

Kysymys: Onko tämä nyt uusi sote-tutkinto, jos kaikki diaarinumerot ovat samoja?
Vastaus: Kyseessä on sama tutkinto, jonka tutkinnon perusteet ovat muuttuneet. Tutkintokoodi ja diaarinumero ovat samat kuin ennenkin.

Kysymys: Jos opiskelija on keskeyttänyt tai eronnut ja haluaa palata opiskelemaan samaa tutkintoa, katsotaanko hänet uudeksi opiskelijaksi? Jos taas opiskelija on väliaikaisesti keskeyttänyt, niin silloin tulee jatkamaan opintojaan, eikö?
Vastaus: Opiskelijalla on laissa määritetyistä syistä oikeus keskeyttää väliaikaisesti opinnot. Väliaikaista keskeytystä pitää opiskelijan erikseen hakea ja sen myöntämisestä tulee tehdä päätös. Jos väliaikainen keskeytys on opiskelijalle myönnetty, opiskelija palaa keskeytyksen jälkeen suorittamaan samaa tutkintoa, jolloin käytetään samaa vanhaa opiskeluoikeutta (opiskeluoikeuden tilana on tällä välillä ollut tila ”väliaikaisesti keskeytynyt”). Jos opiskelija puolestaan eroaa välissä ja haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, on kyseessä uusi opiskelijaksi ottaminen. Vanha opiskeluoikeus on päätetty tilaan ”katsotaan eronneeksi” ja opiskelijalle luodaan uusi opiskeluoikeus uudella aloituspäivämäärällä.

Kysymys: Jos opiskelijalle joudutaan antamaan uusi korvaava todistus aiemman tilalle, pysyykö aiemman todistuksen päiväys samana? Eli viitteessä lukee ”korvaa xx.xx.xxxx päivätyn todistuksen”, mutta muutetaanko todistuksen päiväykseen muutos? Pitääkö koskeen siirtyä teksti: ”tämä korvaa xx.xx annetun tutkintotodistuksen”?
Vastaus: Takautuvasti korjattavien todistusten kohdalla KOSKI-palvelussa näkyvät tiedot eivät voi täysin täsmätä uuden todistuksen tietoja. Koski-palvelussa vahvistuspäivän tulee olla sama tai aiempi kun valmistumispäivä eli alkuperäinen vahvistuspäivä. Korjattava todistus päivätään uudelle antopäivämäärälle ja lisätietoja-kohtaan kirjataan tieto: Tämä tutkintotodistus korvaa pp.kk.vvvv. annetun x-alan y-tutkinnon tutkintotodistuksen.

Kysymys: Jos korvataan vuonna 2017 annettu todistus, tehdäänkö se silloisena päättötodistuksena ja näyttötodistuksena? Koulun nimikin on muuttunut.
Vastaus: Uusi todistus annetaan vain, mikäli 1) alkuperäisessä todistuksessa on asiavirhe, 2) henkilötunnus on muuttunut tai 3) koulutuksen järjestäjän arkistosta ei löydy allekirjoitetun todistuksen kopiota kadonneen tilalle. Tutkintotodistuksen laatimiseen sovelletaan Opetushallituksen määräystä OPH-54-2018. Näyttötodistus laaditaan alkuperäisten tietojen mukaisena.

Koski-klinikka 30.10.2020 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Pitääkö lukioiden tehdä takautuvasti osaamisen tunnustamiset?
Vastaus: Aineopiskelijoiden osalta kurssien tunnustamiset tulisi olla tehtynä vuodesta 2019 alkaen. Lukion oppimäärää suorittavien osalta tämä ei ole rahoitukseen vaikuttava tekijä, joten takautuvat korjaukset eivät ole niin kiireellisiä ja ne voi tehdä oman aikataulun mukaan.

Kysymys: Onko niin, että aikuisten perusopetuksesta vielä ei ole raporttia Vipusessa?
Vastaus: Ei Koski-tiimin tietojen mukaan.

Kysymys: Milloin on tulossa uusi ennakkoraportti aikuisten perusopetuksen osalta?
Vastaus: Ennakkoraportti julkaistaan KOSKI-wikisivulla: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=85036904. Aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen ja päättövaiheen opiskelijoitten ennakkoraportti julkaistiin 11.11.2020. Aineopiskelijoiden osalta vertailuraportti julkaistaan mahdollisimman pian.

Kysymys: Milloin lukion opiskelijoille merkitään erityistehtävä? Esimerkiksi Sotungin lukioon voi hakea urheilulinjalle. Merkitäänkö se opiskelijoille, vaikka se ei ole OPH:n hyväksymä?
Vastaus: Erityinen koulutustehtävä tulee olla opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään lukiokoulutuksen järjestämislupaan kirjattu erityinen koulutustehtävä. KOSKI-palveluun ei merkitä lisätietoihin erityistehtävää, jos kyseessä ei ole OKM:n myöntämään järjestämislupaan kirjattu erityistehtävä.

Kysymys: Onko ongelma, jos emme saa tuota erityistehtävää korjattua tänään, jos se pitää korjata?
Vastaus: Korjaus tulisi tehdä viipymättä. Erityisen tehtävän lukioiden opiskelijat on huomioitu erillisessä tiedonkeruussa. Rahoitukseen huomioidaan erityinen tehtävä vain niiden lukioiden osalta, joille erityinen koulutustehtävä on annettu eli ylimääräinen tieto seulotaan pois. Tietoa ei kuitenkaan tule merkitä, jos lupaa ei ole myönnetty, vaikka rahoituksessa ylimääräinen tieto osataankin poistaa.

Kysymys: Minulle on jäänyt vielä epäselväksi, pitäiskö eskareilla näkyä tehostettu tuki raporteissa ja oppilaan tiedoissa Koskessa vai ei?
Vastaus: Ei pidä, tehostettu tuki ei kuulu esiopetuksen tietosisältöön. Esiopetuksen tietosisältö ja lisätiedot kuvattu täällä: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Esiopetuksen+opiskeluoikeudet

Kysymys: Kun perusopetuksen oppilas vaihtaa saman koulutustoimijan sisällä oppilaitosta ja jatkaa samalla opiskeluoikeudella toisessa oppilaitoksessa, tulee Kosken organisaatiohistoriaan ”ylimääräisiä” koulunvaihtoja, jos aikaisemman oppilaitoksen ajalle tehdään taannehtivasti korjauksia. Tämän tilanteen vuoksi saimme myös tiedon, että ko. oppilaalla olisi kaksi läsnä-tilaista opiskeluoikeutta, vaikka näin ei ole. Taannehtivilta korjauksilta ei aina voi välttyä ja on harmillista, että Koski tulkitsee silloin oppilaalle kaksi opiskeluoikeutta. Saadaanko tähän korjaus Kosken päässä?
Vastaus: KOSKI-palvelun raporteilla havaittuja ongelmia korjataan niin paljon kuin asian osalta pystytään. Kun samaa opiskeluoikeutta päivitetään useasta eri oppilaitoksesta, aiheutuu tästä erityisesti raporttien käsittelyssä merkittäviä ongelmia. Jos opiskeluoikeudelle on tehty monta tiedonsiirtoa vuorotellen eri oppilaitoksista, opiskeluoikeuden organisaatiohistoria on sekava ja vaikeuttaa raportin muodostumista. Valitettavasti organisaatiohistoria-tietoa ei voi poistaa tai muuttaa, sillä se käsitellään automaattisesti tiedonsiirron mukana. Jatkossa kun oppilas vaihtaa oppilaitosta koulutustoimijan sisällä oppilaitoksesta toiseen, tulee oppilaan opiskeluoikeus merkitä eronneeksi vanhasta oppilaitoksesta ja luoda oppilaalle uusi opiskeluoikeus uudella aloituspäivällä uudessa oppilaitoksessa. Tällöin taannehtivat korjaukset eivät sotke uuden oppilaitoksen opiskeluoikeuden tietoja.

Kysymys: Onko mahdollisesta perusopetuksen erillistiedonkeruusta tullut lisätietoja? Milloin ja mitä kerätään? Siis tiedot, joita ei nyt saatu Koskesta, esim. osa-aikainen erityisopetus? Ja milloin tukitoimet poistetaan Koskesta, jos niitä ei sinne saakaan kerätä?
Vastaus: Ne tiedot, mitä VOS-rahoitusta varten tarvitaan, löytyvät Koski-tietovarannosta. Nyt kyseessä olevasta erillisestä erityisopetuksen tiedonkeruusta vastaa Tilastokeskus, joka myös vastaa siihen liittyviin kysymyksiin. Tukitoimien tietojen poistaminen Koski-palvelusta on työn alla. Opintohallinnon järjestelmien pitäisi ensin estää tietojen siirtäminen. Jos esto asetetaan ensin Koski-palveluun, niin tietojen siirrot jäävät virheisiin. Kun estot on saatu toimimaan, niin ne poistetaan massapoistona.

Kysymys: Miksi noita puuttuvia tietoja ei voi lisätä Kosken tietomalliin? On äärettömän työlästä kerätä niitä nyt vielä jollain toisella tavalla.
Vastaus: Erityisten henkilötietojen kerääminen KOSKI-palveluun edellyttää että Laissa valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereissä (884/2017) on mahdollisettu perusteet, joilla erityisiä henkilötietoja voi kerätä. Tällä hetkellä erityisiä henkilötietoja voidaan kerätä vain, kun niille on tarve valtionosuusrahoituksen laskennassa. Muiden Tilastokeskuksen tarvitsemien erityisten henkilötietojen kerääminen edellyttää lakimuutosta.

Kysymys: Perusopetuksen VOS-laskennan tunnusluvut-raportista puuttuu yksi vieraskielinen oppilas, miten korjataan? Primus-tiedot on merkitty kaikille vieraskielisille samalla lailla.
Vastaus: Oppijan äidinkieli tallentuu suoraan hetulliselle oppijalle Opintopolun Oppijanumerorekisteriin väestötietojärjestelmästä. KOSKI-näyttää oppijanumerorekisterin tiedon raportilla. Hetuttoman oppijan äidinkieli on tallennettu oppijanumerorekisteriin silloin kun KOSKI-pääkäyttäjä on luonut oppijanumeron. KOSKI-pääkäyttäjä pääsee oppijanumerorekisterin kautta tarkistamaan, mikä tieto oppilaan kohdalle on VTJ:hin merkitty.

Kysymys: Perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Nyt kun opiskeluoikeuden tilaa "Loma" ei voida vielä Primuksesta Koskeen viedä, milloin tähän tulee korjaus? Tai miten loma -tieto nyt kirjataan?
Vastaus: Korjaus tulee tehdä opintohallinnon järjestelmän kautta takautuvasti tästä syksystä alkaen. Tästä on kysyttävä omalta järjestelmätoimittajalta milloin loma-tieto on mahdollista siirtää.

Kysymys: Mikä on tilanne sanallisten arvioiden siirtämisessä Koskeen? Onko niin, että sanallisia arvioita ei tarvitse välttämättä enää siirtää Koskeen? Koskeeko tämä sekä oppiaineiden sanallisia arvioita, että käyttäytymisen sanallisia arvioita?
Vastaus: Sanallisia arviointeja ei tarvitse lähettää, S/Hyväksytty on riittävä. KOSKI ei estä sanallisen arvioinnin siirtämistä.

Kysymys: Tuplaopiskeluoikeuksien tarkistamiset ovat haastavia, kun koulutuksen järjestäjällä näkyy opiskelijalla vain yksi opiskeluoikeus. Mistä tietäisi, että missä se toinen opiskeluoikeus on?
Vastaus: Tällä hetkellä koulutuksen järjestäjä ei voi tarkistaa, missä muiden koulutuksen järjestäjien alaisissa oppilaitoksissa oppijalla on päällekkäinen opiskeluoikeus, mutta tämän tarkistamista varten on tulossa koulutuksen järjestäjille oma raporttinsa.

Kysymys: Vuosiluokkiin sitomaton oppilas jatkaa 8. luokan ja suorittaa 9. luokan opintoja. Mille päivämäärälle 8. luokan suorituksen kirjataan?
Vastaus: Vuosiluokkiin sitomaton oppilas ei suorita opintoja vuosiluokittain, vaan oman opsin mukaan. Oppilaalle annetaan silti keväällä lukuvuositodistus ja siirretään seuraavalle laskennalliselle vuosiluokalle 9. luokkaan asti. Oppilas ei voi ”jäädä luokalle” vaan hän siirtyy joka kevät seuraavalle vuosiluokalle. KOSKI-palveluun siis keväällä vahvistetaan 8. vuosiluokan suoritus, jolla näkyvät ne oppiaineet, jotka oppilas on oman opinto-ohjelmansa mukaisesti viime lukuvuonna suorittanut. Nämä oppiaineet eivät ole siis välttämättä 8. vuosiluokan oppimäärän mukaisia oppiaineita, vaan oman opinto-ohjelman mukaisesti suoritettuja opintoja. Jos on 9. luokan aikana aiempia opintosuorituksia vielä tekemättä, niin suoritetaan puuttuvat 8. opinnot 9. luokan aikana siihen asti, kunnes saa 9. luokan päättötodistuksen. 9. vuosiluokka näkyy tilassa ”kesken” siihen asti että oppilas valmistuu. Vuosiluokkiin sitomaton opetus - ohjeet: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Vuosiluokkien+1.-8.+tiedot

Kysymys: VOS-rahoitusraportilla on vieraskielisten oppilaiden lukumäärä. Miten se vaikuttaa rahoitukseen, vai vaikuttaako mitenkään?
Vastaus: Vieraskielisuus ei ole esi- ja perusopetuksen osalta rahoitukseen vaikuttava tekijä, vaan kyse on tilastotiedosta.

Kysymys: Sanalliset arviot ovat tähän asti lähteneet Primuksesta Koskeen, mutta niiden tiedonsiirrossa on ollut ongelmia, eivätkä ole ohjelmasta johtuvasta syystä siirtyneet kaikilta osin oikein. Miten väärin siirtyneiden sanallisten arvioiden kanssa tulisi toimia? Oppilaitoksella ei mitenkään ole resurssia korjata taannehtivasti kaikkea, vaikka tiedonsiirrot saataisiinkin nyt toimimaan.
Vastaus: Jos sanalliset arviot eivät ole siirtyneet ollenkaan, niin ei edellytä korjaamista. Virheellisesti siirretyt tiedot tulee kuitenkin korjata. Voi olla esim. niin että oppilas/oppilaan huoltaja vaatii tietojen korjaamista esim. vuosien päästä ja tiedot on korjattava. Tietojen korjaaminen muuttuu sitä vaikeammaksi mitä enemmän aikaa annetaan kulua.

Kysymys: Vaikuttavatko VOS-raportilla olevat oppilaiden kuljetuspäätökset rahoitukseen?
Vastaus: Eivät suoranaisesti vaikuta VOS-rahoitukseen, mutta tietoa käytetään kyllä kustannusten jakajina ja VOS-tarkastusraporteilla.

Kysymys: Voimmeko kopioida OPH:n syksyn koulutukset omalle alustalle, jotta 100 koulua ei tarvitse kopioida kukin omaan hakemistoon ?
Vastaus: Webinaarien tallenteet ja materiaalit saa ladata omaan käyttöön. Muistattehan kuitenkin aina päivittää käyttöön uusimmat julkaistut webinaaritallenteet ja -materiaalit.

Kysymys: Sanalliset arvioinnit: Helmen kautta oppilaiden sanalliset arvioinnit ovat siirtyneet ihan oikein ja oikeille vuosiluokille, mutta miten toimia jatkossa, tulisiko siirrot estää? Entä aiemmin siirretyt?
Vastaus: Tiedot saavat tällä hetkellä vielä siirtyä , eli ei edellytä toimenpiteitä juuri nyt. Kyseessä ei ole pakollinen tieto, vaan S-merkintä riittää.

Kysymys: KOSKI-palvelusta ladattava VOS-tunnuslukujen raportti antaa KOSKI-wikisivulta ladattavasta Excel-vertailuraportista poikkeavia lukumääriä, jos vuosiluokkien vahvistuksissa on ollut sekaannusta, kummalla raportilla on oikea lukumäärä?
Vastaus: KOSKI-wikisivulla julkaistulle valtionosuudet-yksikön tuottamalle vertailuraportille poimitaan ne opiskeluoikeudet, jotka ovat olleet Läsnä-tilassa 20.9.2020 välittämättä siitä, millä vuosiluokalla oppilas on. Jos Wiki-sivustolla julkaistulla raportilla on eri määrä läsnäolevia opiskeluoikeuksia kuin koulutuksenjärjestäjän oman kirjanpidon mukaan tulisi olla, täytyy virhettä lähteä etsimään KOSKI-palvelusta ladattavilta raporteilta. Virheellinen lukumäärä voi esimerkiksi aiheutua siitä, että oppilas on jäänyt ”läsnä”-tilaan KOSKI-palveluun, vaikka oppilas olisi jo aiemmin lopettanut opintonsa. KOSKI-palvelusta ladattavilla raporteille otetaan herkemmin huomioon esim. päättämättä jääneet aiemmat vuosiluokkasuoritukset ja oppilas voi näkyä kahdella eri luokalla KOSKI-palvelusta ladattavalla opiskeluoikeus- ja suoritustietojen tarkistusraportilla. Vaikka valtionosuudet-laskennassa tällainen päällekkäisyys osataan jättää huomiotta, tulee silti väärin siirretyt vuosiluokkien suoritukset korjata KOSKI-palveluun.

Kysymys: VOS-raportissa yhdellä koululla on yksi oppilas sarakkeessa Virheellisesti siirretyt muut kuin vaikeimmin vammaiset. Mitä tälle pitäisi tehdä? Mistä tietää, mikä asia väärin?
Vastaus: Kun VOS-laskennan tunnuslukuraportilla tulee herja vammaisuustiedosta, niin ensimmäisenä kannattaa tarkistaa, puuttuuko tieto pidennetystä oppivelvollisuudesta tai erityisen tuen jaksosta. Jos kaikki kolme tietoa tallennettu, niin seuraavaksi kannattaa tarkistaa, onko näiden tietojen alkupäivämäärissä jokin ristiriita. Pidennetyn oppivelvollisuuden aikajakson pitäisi alkaa siitä päivästä, jolloin pidennetty oppivelvollisuus on alkanut. Vammaisuus-tiedon aikajakson tulisi olla sama kuin pidennetyn oppivelvollisuuden aikajaksossa. Koski-raportin päättelylogiikkaa pyritään tulevaisuudessa helpottamaan tältä osalta.

Kysymys: Nuo päivämäärät ovat eriävät, koska pidennetyn oppivelvollisuuden päätös on tehty eskarissa ja oppilas on nyt jo 9. luokalla. Miten toimia?
Vastaus: Pidennetyn oppivelvollisuuden aikajakso merkitään alkaneeksi aina siitä milloin pidennetty oppivelvollisuus on oppilaan kohdalla alkanut (1.8. sinä vuonna kun oppilas täyttää kuusi vuotta) tai myöhemmin jos pidennetyn oppivelvollisuuden ensimmäinen päätös on tehty myöhemmin. Pidennetyn oppivelvollisuuden aikajakson alkupäivä voi olla ennen opiskeluoikeuden alkamista.

Kysymys: Lähetättekö valtakunnallisia raportteja vielä ennen 15.11.?
Vastaus: Valtionosuudet-yksikön vertailuraportit on julkaistu KOSKI-palvelun wikisivulla: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=85036904

Kysymys: Löytyisikö jostain kootut, helpot ohjeet tästä rahoituksen määräytymisestä?
Vastaus: Tietoa rahoituksesta löytyy kootusti näistä linkeistä: https://www.oph.fi/fi/palvelut/tietoa-valtionosuuksista,
https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/opetus-ja-kulttuuritoimen-rahoitus-yksikkohintojen-ja-rahoituksen-4, https://www.oph.fi/fi/palvelut/yksikkohinnat ja https://vos.oph.fi/rap/.

Koski-klinikka 23.10.2020 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Onko KOSKI JSON skeema -osoite muuttunut, kun linkki ei toimi?
Vastaus: Jos yrittää käyttää aiemmin lähetettyä linkkiä tiettyyn tietorakenteeseen, niin se on mahdollisesti voinut päivittyä. Aina ajantasainen linkki löytyy täältä: https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#koski-oppija-schema.json ja dokumentaation kautta: https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/tietomalli

Kysymys: Jos sisällytetään tutkinnon osa toisesta tutkinnosta ja se opiskellaan samassa oppilaitoksessa, ei tarvitse tehdä tunnustamista, mutta tehdäänkö opiskelijalle kaksi opiskeluoikeutta Koskeen?
Vastaus: Ei tehdä tämänhetkisen ohjeen mukaan. Jos suoritetaan samaan aikaan samassa oppilaitoksessa osaa toisesta tutkinnosta, ei tarvita kahta opiskeluoikeutta eikä viitemerkintöjä, vaan se viedään KOSKI-palveluun suorituksena.

Ohessa on juuri päivitetyt ohjeet eri tilanteisiin silloin, kun opiskelija ottaa osaksi omaa tutkintoaan tutkinnon osan toisesta tutkinnosta:

https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Reformin+mukaisten+ammatillisten+perustutkintojen+osasuoritukset+-++tutkinnon+osat#Reforminmukaistenammatillistenperustutkintojenosasuoritukset-tutkinnonosat-Tutkinnonosattoisestaammatillisestaperustutkinnosta%2cammattitutkinnostataierikoisammattitutkinnosta

Kysymys: Mistä näistä todistuswebinaareista saisi tietää etukäteen helpoiten?
Vastaus: Opetushallituksen nettisivuilta, esimerkiksi täältä: https://www.oph.fi/fi/tapahtumakalenteri?sector%5BAmmatillinen%20koulutus%5D=Ammatillinen%20koulutus

Kysymys: KOSKI vs. eHOKS ja osanäytöt: eHOKSiin pitäisi saada siirrettyä myös osanäyttöjä, mutta KOSKI-palvelussa näitä ei ole, tai voi olla jo on kirjattu ns. koko näyttöön kaksi tapausta. Jos on esimerkiksi kaksi eri työpaikkaa osanäytöissä, ei ole mahdollista kirjata opiskelijatietojärjestelmässä samaan näyttöön kahta eri paikkaa. Tässä saattaa siis olla probleemaa myös tiedonsiirroissa Primuksesta Koskeen. Onko näistä jotain ajatusta, että KOSKI ja eHOKS olisivat yhdenmukaiset tältä osin?
Vastaus: KOSKI on todennetun osaamisen rekisteri, johon siirretään kokonaan suoritettu ammatillinen tutkinnon osa, silloin kun kyse osatutkinto- tai tutkintotavoitteisesta opiskelijasta. Keskeneräinen ammatillinen tutkinnon osa ei näy Koski-palvelussa. Näyttö voidaan suorittaa kahdessa erässä tai kahdessa paikassa, mutta huomioitava on, että osanäytöistä ei tehdä arviointipäätöksiä. Koski-palveluun siirretään vain viimeisen näytön tiedot, joissa arviointipäätös tehdään. eHOKS puolestaan on tarkempi suunnitelma siitä, kuinka opiskelija tulee toteuttamaan omat opintonsa. Koski-palvelun ja eHOKSin tietomallit eivät ole yhteismitallisia. Tällä hetkellä tutkinnon osan suoritukseen voi siirtää Koski-palveluun vain yhden näytön, viimeisen näytön jossa tehdään arviointipäätös, vaikka näytöt olisi jaettu useampaan osaan.

Kysymys: Mihin kellonaikaan Kosken excel-raporttien aineisto ladataan ja tehdäänkö se päivittäin? Meillä näyttää Primuksen automaattisiirto menevän klo 5 pintaan. Ehtivätkö siinä yhteydessä Koskeen tulevat muutokset mukaan saman päivän excel-raportteihin?
Vastaus: Excel-raporttien generointi lähtee käyntiin klo 20.00, eli klo 17.00 automaattisiirrosta muutokset ehtisivät raportteihin.  Tässä kuussa ollut paljon raportointikannan muodostumisen kanssa teknisiä ongelmia, jolloin viive on voinut olla jopa pari päivää. Asiaa korjataan ja tarkoitus on siirtyä jos ei reaaliaikaisesti päivittyvään, niin vähintään useammin päivittyvään raporttiin.

Kysymys: Millaisella syklillä päivittyy Vipusen live-raportti?
Vastaus: Vipusen liveraportti pitäisi päivittyä raportointikannan kanssa yhdessä, se on riippuvainen raporttikannan muodostuksesta. Sekin on mahdollista, että raporttikanta muodostuu mutta Vipusen epäonnistuu. Tämä on tosin harvinaista.

Kysymys: Voisiko saadaa linkin Vipusen live-raporttiin?
Vastaus: Kaikki Vipusen rahoitusperusteraportit eli jäädytetyt ja live-raportit: https://vipunen.fi/fi-fi/ammatillinen/Sivut/Rahoitusperuste--ja-kustannustiedot.aspx

Huom! Jatkuvasti päivittyvät ns live- raportit lasketaan vuoden 2021 rahoituslaskennassa käytettävillä kertoimilla. Laskentaperusteasetusluonnoksen mukaisilla uusilla kertoimilla lasketut ”uudet kertoimet” -raportit eivät ole vielä käytössä vuoden 2021 rahoitusta laskettaessa.

Kysymys: Kun opiskelija valitsee ammattitutkintokoulutuksessa tutkinnon osan erikoisammattitutkinnosta, onko tehtävä kaksi opiskeluoikeutta, koska tutkinnon perusteissa ei ole mahdollista valita kuin perustutkinnosta tai ammattitutkinnosta valinnainen osa?
Vastaus: Kyllä. Se minkälainen valinnainen tutkinnon osa tutkintoon voi kuulua, riippuu aina tutkinnon perusteesta. Jos tutkinnon osan suoritus ei tule valinnaiseksi tutkinnon osaksi varsinaiseen tutkinnon osan suoritukseen, on kyse ylimääräisesti suoritetusta tutkinnon osasta. Ylimääräisille, tutkintoon sisältymättömille tutkinnon osille/osa-alueille/tutkinnon osaa pienemmille kokonaisuuksille tulee aina luoda erillinen opiskeluoikeus.

Kysymys: Riippuuko ohje opiskeluoikeuksien määrästä ammattitutkinnosta, vai onko kaikissa ammattitutkinnoissa näin? Esimerkiksi Kasvatus- ja ohjausalan AT:n tutkinnon muodostumisessa sallitaan tutkinnon osa tai osia myös erikoisammattitutkinnosta.
Vastaus: Tutkinnon muodostumissäännöt määritetään tutkinnon perusteissa. Sieltä tulee katsoa, mitä valinnaisia tutkinnon osia tutkintoon voi valita. Kaikkia koskevaa yleispätevää ohjetta ei ole mahdollista antaa.

Kysymys: Onkohan milloin tulossa aiempien Koski-klinikoiden kysymykset ja vastaukset näkyville?
Vastaus: Osa kahdella edellisellä kerralla käsitellyistä asioista on vielä selvityksessä Opetushallituksessa. Niiden osalta vastauksia tullaan täydentämään.

Kysymys: Spekulatiiviset tiedot: Miten työpaikalla järjestettävän koulutuksen jaksot tulee siirtää Koskeen, esim. kuukauden päästä alkava tiedossa oleva jakso, saako siirtyä vai ei? Millä päättelylogiikalla tieto on spekulatiivista?
Vastaus: Koskeen ei pitäisi siirtää spekulatiivista tietoa koskien opiskeluoikeuden tilaa. Sellainen tieto, mikä ei ole HOKSissa tai kirjattuna mihinkään, on spekulatiivista. Esimerkiksi kahden vuoden päähän tulevaisuuteen merkitty loma on spekulatiivista, kun taas kuukauden päähän suunniteltu, tehty ja allekirjoitettu koulutussopimus ei ole spekulatiivinen. Jos Koski-palveluun jo siirretty koulutussopimus peruuntuisikin, väärä tieto poistettaisiin. Esimerkiksi tiedossa oleva valmistuminen ei ole spekulatiivista, kun opiskelija on jo tehnyt kaikki valmistumisen edellytyksenä olevat suoritukset.

Kysymys: Entä, jos Kelan tai ELY-keskuksen ei tarvitsisi tutkailla tulevia lomajaksoja Kosken kautta?
Vastaus: ELY-keskuksilla tai TE-toimistoilla ei ole Koski-tietojen luovutussopimusta Opetushallituksen kanssa, eli ne eivät näe noita tietoja. Kela saa tiedon silloin, kun se siirretään Koski-palveluun.

Kysymys: Ymmärsinkö oikein, että Vipusen reaaliaikaisissa raporteissa käytetään jo nyt vuonna 2022 voimaan tulevia kustannusryhmäkertoimia?
Vastaus: Ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista annettu opetus- ja kulttuuriministeriön asetus uudistetaan, ja asetusluonnos oli lausuntokierroksella 28.8.–21.9.2020. Muiden muutosten muassa asetuksella säädettyjä ammatillisten tutkintojen kustannuskertoimia tarkistetaan vuosien 2018–2019 toteutuneiden kustannusten perusteella. / seppo tarkistaa vastauksen?

Rahoituslain muutosesitys (HE 174/2020) pitää sisällään esityksen, että painokertoimet säilyvät pääosin entisellään vielä vuoden  2021 rahoituksen laskennassa. Uusilla kertoimilla laskettuja raportteja ei käytetä siis vielä vuonna 2021.  Asetusta ei ole vielä annettu ja uusien kertoimien voimaantulo tapahtuu aikaisintaan 2022.

Kysymys: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto uudistuu 1.11.2020. OPH:n nettisivuilla puhutaan uusista perusteista (https://www.oph.fi/fi/tapahtumat/2020/uudistetuilla-tutkinnoilla-osaamista-iakkaiden-palveluihin). Onko tässä kuitenkin kyse vain muutoksesta? Ja ainoa mihin se vaikuttaisi olemassa olevien opiskelijoiden kohdalla, olisi todistuksen takasivulle tuleva lainsäädäntöä koskeva teksti?
Vastaus: Todistuksen antamisen näkökulmasta ei ole tulossa muutoksia. Yhä käytetään vanhaa diaarinumeroa. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon diaarinumero (OPH-2629-2017) ei muutu 1.11.2020 https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/7381020/reformi/tiedot.

Kysymys: Osaako KOSKI viedä tiedot oikein, kun tulee muutos myös diaarinumeroon, jos muutosta ei tule kirjata mihinkään: 20.12.2017 dnro OPH-2629-2017, muutos 1.10.2020 dnro OPH-3698-2020?
Vastaus: Muutosmääräys ei muuta tutkinnon diaarinumeroa. Kun ePerusteista avataan voimaan tulevat sote-alan perusteet, niin siellä näkyy määräyksen diaarinumero, joka tulee todistuksiin. Ei siis merkitä muutosmääräyksen diaarinumeroa. Koski-palvelu validoi, että tutkintokoodi ja diaari ovat yhdenmukaiset ja että kaikki siirretyt tutkinnon osat kuuluvat ko. tutkinnon diaarinumeron alle ePerusteissa.

Kysymys: Onko Koski-tunniste se, joka määrää YTO-aineiden tutkinnon osan osa-alueen nimen? Meillä ihmeteltiin, miten suomi oli Koskessa muuttunut ruotsiksi ja näkyi virheenä?
Vastaus: Kyllä. Jos tutkinnon osaa ei siirretä paikallisena, niin tutkinnon osa siirtyy Koskessa olevalla koodiarvolla. Ne on määritelty tutkinnon perusteista. Paikallisia tutkinnon osia varten on luotu omia koodistoja.  Nimi tulee käytettävän koodiarvon mukaan: https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/ammatillisenoppiaineet/latest

Näihin liittyen, ePerusteissa ovat kaksi koodia keskenään väärinpäin ja tässä Koski-koodistossa oikein. Kyse on osa-alueista ”viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä, suomi toisena kielenä” ja ”viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä, ruotsi toisena kielenä”. Suomen kielen oikea koodi on VVAI7 ja ruotsin kielen oikea koodi on VVAI8. Korjaus on ePerusteissa tekeillä.

Kysymys: Tutkinnon osien suorittajilla todistukseen tulee nykymääräyksen mukaisesti merkitä keskiarvotieto, mutta tämä tieto ei taas saa mennä KOSKI-palveluun tai ei siellä näy. Onko tarkoituksenmukainen näin?
Vastaus: Ei ole tarkoituksenmukaista. Muutos on KOSKI-tiimissä tekeillä.

Kysymys: Onko virhe Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon diaarinumero (OPH-2629-2017) –opiskelijoille kaikille päivittää 1.11.2020 muutoksen myötä syntynyt uusi perustekoodi? Perustekoodi 1.11.2020 muutoksen jälkeen = 7381020, perustekoodi ennen muutosta = 3689879
Vastaus: Kosken kannalta ePerusteiden perustekoodilla ei ole väliä, kunhan tutkintokoodi ja tutkinnon diaarinumero (eli todistukselle kirjattava diaarinumero) on oikein. ePeruste-tiimin mukaan tutkintokoodi ja diaarinumero eivät kuitenkaan välttämässä riitä yksilöimään perustetta, vaan siihen saatetaan tarvita peruste-ID:tä. Joissain tapauksessa perusteen sisällöt saattavat päivittyä, mutta tutkintokoodi ja diaarinumero pysyvät samana.

Kysymys: Vaikuttaako perustekoodin muutos eHOKS-siirroissa? Entäs, kun jokaisella opetussuunnitelmalla on perustekoodi ja olemme vaihtaneet opsin kaikille opiskelijoille?
Vastaus:  Tilanteessa, jossa opiskelija on siirtynyt suorittamaan tutkintoa uusien perusteiden mukaisesti, eli opiskelijalla on aiemmin ollut siirtymäajalla oleva tutkinto ja hän on nyt siirtynyt uusiin tutkinnon perusteisiin, ei opiskelijalle ei eHOKSin kannalta tarvitse tehdä uutta HOKSia, jos nykylainsäädännön mukainen HOKS opiskelijalle on jo aiemmin tehty. Uusiin perusteisiin siirtyminen ei vaikuta tekniseen eHOKS-siirtoon. eHOKS katsoo opiskelijan tutkinnon opiskeluoikeuden tiedoista Koskesta. Jos uusiin perusteisiin siirryttäessä ei tarvitse tehdä uutta opiskeluoikeutta ja uutta HOKSia, niin sitten tehdään päivitys opiskelijalle jo laadittuun HOKSiin ja tallennetaan päivitetyt tiedot eHOKSiin.

Kysymys: Tutkintotodistuksesta ei pysty päättelemään, minkä perusteen mukaisesti suoritteet tehty, esim.  muuttunut tutkinnon osan sisältö + kooditus?
Vastaus:  ePerusteista löytyy automaattisesti voimassa olevat tutkinnon perusteet. Sen jälkeen kun ePerusteet otettiin käyttöön 2015, niin muutosdiaarinumeroita ei ole merkitty annettaviin todistuksiin. Voimassa olevaan käytäntöön ei ole suunnitteilla muutoksia. Vipusen raporteilta löytyvä ”luvattomat koulutukset”- sarake: Tänä vuonna on uudistunut tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon koodi ja myös järjestämisluvat uusittu.  Järjestämislupatietokanta ei ole synkronoitunut oikein ja se tuo virheilmoituksia raporteille.

Kysymys: Eli järjestämislupa pitää olla kiinni tutkinnossa?
Vastaus: Kyllä

Kysymys: Mikäli KOSKI-dataan sisältyy opiskelijan oppilaitos / toimipiste -tieto (oid) niin meneekö tieto Vipuseen saakka ja onko tietoa onko Vipusesta joskus saatavilla tarkemmin jaoteltua dataa? Nyt vain koulutuksenjärjestäjä-tasolla.
Vastaus: Oppilaitos/toimipiste on valittavissa opiskelijavuoden organisaatiomuuttujissa, se pitää itse valita näkyviin.

Kysymys: Järjestämisluvassa on laajennetun oppisopimuksen järjestäminen. Hankitaan sellaisen tutkinnon koulutus ja vastataan mm. eHOKS siirrosta, johon ei varsinaisessa järjestämisluvassa ole lupaa. Oppilaitos saa OPHn rahoituksen ja ostaa opetuksen sellaiselta oppilaitokselta, jolla on järjestämislupa ko. tutkintoon. Onko huomioitava rahoituksessa? 
Vastaus: Kyllä. Koskeen tulee ns. kuori-opiskeluoikeus, ja se ostettu opiskeluoikeus tulee Koskeen Sisältyy opiskeluoikeuteen -linkityksellä, jolloin tieto tulee rahoitukseenkin oikein. Luvattomuus ei tule tästä.

Koski-klinikka 16.10.2020 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Milloin uudet kotiopetuksen ohjeet tulevat voimaan?
Vastaus: Heti, korjataan syyslukukauden 2020 osalta tietoja esim. vuosiluokan välilehden poistosta. Jos oppilaan vanhoja tietoja korjataan muusta syystä, korjataan takautuvasti myös vanhoja tietoja.

Kysymys: Jos kotiopetuksen oppilas on nyt 9. luokalla ja on siirtynyt kotiopetukseen 8. luokalla, niin miten toimia tässä vaiheessa?
Vastaus: Poistetaan Koskesta 9. luokan välilehti (jos sellainen on luotu) sekä kesken jäänyt 8. luokan välilehti.

Kysymys: Kun annetaan kotiopetuksessa erityisen tutkinnon numeroita, mihin ne tulevat näkyviin?
Vastaus: Jos oppilas suorittaa oppivelvollisuuden päätteeksi koko perusopetuksen oppimäärän erityisessä tutkinnossa, arvosanat tulevat olemassa olevan opiskeluoikeuden perusopetuksen päättötodistuksen välilehdelle. Yksittäisille todistuksille erityisen tutkinnon oppiaineen oppimäärän suorituksista / osittain suoritetuista perusopetuksen oppimääristä on taas luotava erillisiä oppiaineiden oppimäärien opiskeluoikeuksia. ks. KOSKI-ohjeet. Osittain suoritettuja perusopetuksen oppimääriä (esim. tietyn vuosiluokan mukaisen oppiaineen oppimäärän suoritusta) ei voi vielä tällä hetkellä tallentaa KOSKI-palveluun. Kun tietomallimuutos saadaan toteutettua, nämäkin tallennetaan oppiaineiden oppimäärän opiskeluoikeuksina, joissa kerrotaan oppiaineen tiedoissa minkä vuosiluokka-asteen mukaisesta suorituksesta on kyse. Todistuksia ei pidä sekoittaa oppilaan edistymisestä tehtävään selvitykseen, sen tietoja ei tuoda Koskeen.

Kysymys: Onko kotiopetuksen oppilaan vuosiluokan välilehden poistolla jotain väliä? Voiko sen poistaa vasta, kun oppilas saa päättötodistuksen?
Vastaus: Suositeltavaa olisi tehdä poisto aina heti kun oppilaalle merkitään kotiopetus alkaneeksi. Perusopetuksen päättävien osalta tietojen tulisi olla ajan tasalla viimeistään helmikuussa, kun Koski-palvelussa olevia pohjatietoja siirretään yhteisvalintoihin.

Kysymys: Oppilas siirtynyt kotiopetukseen covid-19 -epidemian takia syksyksi. Oppilasta ei ilmeisesti kuitenkaan siirretä kotiopetusoppilaana, kun kyse ei ole koko lukuvuodesta?
Vastaus: Opiskeluoikeuden lisätiedoissa tulee näkyä kotiopetusjakson sillä ajalla, kun oppilas on kotiopetuksessa. Jos tiedetään, että kotiopetusjakso on väliaikainen ja oppilas palaa takaisin samalle vuosiluokalle saman lukuvuoden aikana niin silloin ei vuosiluokan välilehteä poisteta.

Kysymys: Etäopetus on kuitenkin eri asia, kuin kotiopetus?
Vastaus: Kyllä. Etäopetus on eri asia, eikä sitä merkitä kotiopetuksena.

Kysymys: Edellyttääkö kotiopetus, että lisätiedoissa on ainakin (kotiopetuksen) alkupäivämäärä, jotta kotiopetuksen oppilasta ei lasketa mukaan koulun nuppilukuun?
Vastaus: Kyllä.

Kysymys: Jos 5-vuotiaalle esioppilaalle, jolla on pidennetty oppivelvollisuus 1.8.21 alkaen, laittaa tietoihin vammaisuuden alkamaan jo tästä syksystä, niin VOS-tunnuslukuihin tulee ”Virheellisesti siirrettyihin” vammaisuudesta riippuen Vaikeasti vammaiset- tai Muut kuin vaikeammin vammaiset -kohtaan. Oppilashallinto-ohjelma ottaa vammaisuuden alkupäivän esiopetuksen tulopäivän mukaan. Kuuluuko vammaisuus laittaa vasta, kun esioppilas jatkaa 6-vuotiaana esiopetuksessa ja on pidennetyssä oppivelvollisuudessa ensimäistä oppivelvollisuusvuottaan suorittamassa?
Vastaus: Muu kuin vaikeimmin kehitysvammainen ja vaikeimmin kehitysvammainen -tieto on rahoituksen kannalta sidottu pidennettyyn oppivelvollisuuteen, eli jos oppilaalla ei ole pidennetyn oppivelvollisuuden päätöstä tietoa vammaisuusasteesta ei merkitä. Tässä mielessä tieto vammaisuusasteesta siis liittyy pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Kuitenkin, tässä tapauksessa ei ole välttämätöntä korjata vammaisuusasteen tietoa alkamaan samaan aikaan pidennetyn oppivelvollisuuden jakson kanssa. Raportin sarake on ”Virheellisesti siirretyt”, 5-vuotiaiden pidennetyn oppivelvollisuuden vapaaehtoisessa esiopetuksessa tieto tulee kyllä oikein poimituksi varsinaiseen valtionosuuksien poimintaan. Kuvatun kaltaisessa tapauksessa herja ei haittaa, vaikka pidennetty alkaakin vasta vuoden päästä. Ei siis tarvitse tehdä tietoihin korjauksia tässä tapauksessa, kunhan tiedoista löytyy tulevaisuuteen merkitty aloitus pidennetylle oppivelvollisuudelle. Raportit ovat tietojen tarkistamisen apuväline ja antaa tietoa siitä, monelleko vammaisuusaste-merkitylle oppilaalle ei ole siirretty samalle päivälle pidennettyä oppivelvollisuutta eikä erityistä tukea.

Kysymys: Mitä tarkoittikaan punainen silmä Koskessa oppilaan nimen vieressä?
Vastaus: Oppilaalla on turvakielto.

Kysymys: Mistä tieto turvakiellosta tulee Koskeen?
Vastaus: Väestötietojärjestelmästä. Päivityslogiikka ei ole Koski-tiimin tiedossa, mutta VTJ:stä siirtyvissä tiedoissa on havaittu olevan ajoittain viivettä.

Kysymys: Oppilas on muuttanut muualle ja meillä tuo turvakielto ei näy.
Vastaus: Olethan yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen. Kysymyksestä ei selviä, puuttuuko KOSKI-palvelusta merkintä turvakiellosta vai puuttuuko merkintä turvakiellosta koulutuksenjärjestäjän omasta opintohallintojärjestelmästä. KOSKI-tiimi tarkistaa, kuinka tieto turvakiellosta päivittyy/näkyy sellaisten oppilaitten opiskeluoikeuksille, jotka ovat jo päättyneet.

Kysymys: Antaako Kosken Opiskelijat-näkymä VOS-lukumäärän, vaikka vuosiluokkia vahvistamatta ja toisissa Opetushallituksen raporteissa on eri lukumäärä?
Vastaus: Kosken etusivulla saa Läsnä-sorttauksella näkyviin sillä hetkellä läsnäolevien lukumäärän. Opiskelijat-lista ei pudota oppilaita pois vaikka olisi vuosiluokkia vahvistamatta. Jos raportilla on eri määrä, niin selitys voi olla, että raportti koskee joko eri päivän tilannetta tai raportin päättelylogiikka on lisäksi muita ehtoja kuin pelkkä Läsnä-tieto.

Kysymys: Oppilaalle on tehty erikseen myönteinen talvikuljetuspäätös lukuvuodelle 2020-2021, jossa talvikuljetuksen ajankohtaa ei ole päivämäärin merkitty. Kuuluuko Koskeen siirtää kuljetusedun aloituspäiväksi lukuvuoden aloituspäivä?
Vastaus: Koskeen tulisi siirtää tarkat päivämäärät päätöksen mukaisesti. Päätöksen myöntäjän pitäisi tarkentaa päätöstä päivämäärien osalta.

Kysymys: Tuleeko Vieraskieliset -tieto Koskeen tullee suoraan väestörekisteristä?
Vastaus: Kyllä, jos henkilöllä on suomalainen henkilötunnus. Hetuttomilla oppilailla tieto tulee sen mukaan, mitä oppijanumerorekisteriin on käsin tallennettu.

Kysymys: Miten meneteltiin perusopetuksen oppilaan suoritusten kanssa, kun oppilas tulee kesken lukuvuotta toisen järjestäjän koulusta?
Vastaus: Oppilaalle luodaan uusi opiskeluoikeus uudella aloituspäivämäärällä, oppilaan opiskeluoikeudella ensimmäinen vuosiluokka on se, jolle hän saapuu. Koskeen siirretään vuosiluokkatodistuksen oppiaineet ja arvioinnit ensimmäistä kertaa sinä keväänä, kun hän saa vuosiluokkatodistuksen uudesta koulusta.  Opiskeluoikeuden tietojen merkitsemisestä silloin, kun oppilas vaihtaa koulua: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=94573716

Kysymys: Ammattiopistossa on aikuisten perusopetuksen aineopetuksessa opiskelijoita, joilla on jo perusopetuksen päättötodistus, mutta he ovat korottamassa numeroita. Voivatko he olla VOS-rahoitettuja vai ovatko muuta kautta rahoitettuja?
Vastaus: Aineopiskelijan kurssit voidaan merkitä VOS-rahoitteisiksi, jos hän ei siis ole samaan aikaan VOS-rahoitteinen jossain muussa opetuksessa, kuten ammatillisessa ja/tai lukiossa. Eli kun henkilö on päättänyt peruskoulun (eli nykytilanteessa, joko saanut perusopetuksen päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuutensa on päättynyt iän puolesta) hän voi suorittaa perusopetuksen aineopetuksen kursseja ja ne voidaan ilmoittaa rahoitukseen. Jossain vaiheessa aineopetuksen osalta oli 17-vuoden ikäraja Tilastokeskuksen ohjeistuksessa, mutta sekin poistettiin. Eli myös silloin jos nuori on saanut perusopetuksen päättötodistuksen vaikka 15-vuotiaana, hän voi sen jälkeen suorittaa aineopetuksen kursseja, jotka voidaan merkitä rahoitukseen. 

Kysymys: Lukio-opiskelijalle ei voi siirtää kahta oppimäärää matematiikasta. Voidaanko kielistä kuitenkin siirtää kahta oppimäärää?
Vastaus: Kysymys voi koskea tilannetta, jolloin opiskelijalla olisi kaksi A-kieltä eri kielissä tai A- ja B- oppimäärä samassa kielessä. Oppilaalla voi olla kaksi A-kieltä eri kielissä. Jos oppilas vaihtaa samassa kielessä eri oppimäärään, ei KOSKI-palveluun saa siirtää kahta eri oppimäärää, kuten ei todistuksellekaan saa merkata kahta eri oppimäärää samassa kielessä.  Tämä tarkoittaa, että kun opiskelija vaihtaa oppiaineen oppimäärää, tulee kaikki suoritetut kurssit siirtää yhden oppiainerivin suorituksiksi. Oppimäärän vaihtamisesta ja kurssien vastaavuuksista määrätään lukion opetussuunnitelman perusteissa.

KOSKI-ohjeet oppimäärän vaihtamiseen:
https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/3.3.+Ohjeita+tiettyjen+oppiaineiden+ja+muiden+opintojen+kirjaamiseen

Perusteiden ohjeet oppimäärän vaihtamiseen: Matematiikka: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/lukio/1372910/oppiaine/1379879
Toinen kotimainen kieli, ruotsi: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/lukio/1372910/oppiaine/1381323
Toinen kotimainen kieli, suomi https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/lukio/1372910/oppiaine/1381328
Vieraat kielet: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/lukio/1372910/oppiaine/1383539

Kysymys: Tuleeko Tilastokeskuksen kotikuntakorvauskyselyjen (oppilaan kotikunta) tiedot jossain vaiheessa poimittavaksi suoraan Koskesta? Ja onko aikataulua tälle tiedossa?
Vastaus: Tarkoitus on toteuttaa seuraava kotikuntakorvauskysely Koski-palvelun kautta. Tilastokeskus ottaa jossain vaiheessa Koski-palvelusta tietoa opiskelijamassoista ja tekee yhdistelyn Tilastokeskuksen versioituun kotikuntatietoon 31.12.2020.

Kysymys: Mikä on seuraava Koskesta tehtävä tilasto ja milloin se tehdään?
Vastaus: Vuosikello tilastoinnissa:
https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=97591376

Huom. Vuosikellosta puuttuu uusi poiminta-ajankohta esi- ja perusopetuksen tiedoille syksylle 2020.
Tämä tieto ei ole varmistettua, mutta Tilastokeskuksella on ollut suunnitelmissa mm. perusopetuksen oppilaat, erityisopetus, aikuisten perusopetus ja seuraavaksi tuotettava tilasto olisi toisen asteen koulutuksen ainevalinnat.

Kysymys: Saako oppilaan kotikuntatiedon näkyviin jossain vaiheessa esim. oppilaan Opiskeluoikeus -välilehdelle tai raportteihin?
Vastaus: Otetaan kehitysidea muistiin. Koski-palvelun esittämä kotikuntatieto on aina sen hetkinen tieto, mikä on oppijanumerorekisterissä. Päivityslogiikan suhteen on huomioitava, ettei siitä ole versiohistoriaa eikä ole varmaa tietoa VTJ:n päivitystiheydestä.

Kysymys: Kotikuntakorvauksia varten pitäisi saada listat vieraskuntalaisista oppilaista. Joskus voi tulla lähes vuodenkin kuluttua jostain kunnasta korjauspyyntö, ja silloin pitäisi tietää, mitä oppilaan kotikunnaksi on 31.12. merkitty. Tietohan ei välttämättä enää ole Primuksessa sama, jos oppilas on muuttanut, eikä tietoa ole sinne enää päivitetty. Osoitteenmuutoksethan voivat tulla hyvinkin pitkällä viiveellä. Huoltaja ei välttämättä toimi kovin nopeasti ja ainakin kesällä myös DVV:n kirjaukset tulivat pitkällä viiveellä.
Vastaus: Voidaan ottaa tämä esiin Tilastokeskuksen kanssa.

Kysymys: Toivottavasti Tilastokeskus huomioi ottaessaan oppilastietoja kotikuntakorvauskyselyä varten Koskesta, että joulun ajan lomien takia saattaa vuodenvaihteessa pois muuttaneiden tai tulleiden uusien oppilaiden kirjaaminen oppilashallintojärjestelmään mennä uuden vuoden alkupäiville.
Vastaus: Voidaan ottaa tämä esiin Tilastokeskuksen kanssa.

Kysymys: Pitääkö paikkansa, että excel-raportista ei saada S2 -oppilaita esiin?
Vastaus: Perusopetuksen raportilta saa S2-oppilaat näkyviin sarakkeelta U. S2 on äidinkielen oppimäärä. Jos S2-oppilaan etsiminen ei raportilla onnistu, niin pitäisi katsoa yksittäistä esimerkkiä, mistä kiikastaa.

Kehitystoive: Raporttiosuus lyhyemmäksi tarkistamista varten. Nyt tavaraa on kolme ruudullista, ennen kuin nähdään tarvittavat tiedot. Kaikki diaarinumerot ovat meille "tarpeettomia", kun tarkistetaan tietoja.
Vastaus: Kehitystoiveita otetaan vastaan mielellään. Dataraportin tarkoitus on antaa mahdollisimman paljon tietoa siirretystä datasta. Itse raportista sitä ei kannata karsia, mutta jos on tietojen käsittelyhetkellä kovasti ylimääräistä, niin tarpeettomat sarakkeet voi omasta käytöstä poistaa.

Kehitystoive: Koko koulu aina samalle raportille: Vuosiluokat eri lehdille.
Vastaus: Erittäin hyvä kehitysehdotus, otetaan ylös. Tämä ollut suunnitelmissa, mutta toteutus on jäänyt rajallisen suorituskyvyn vuoksi.

Kysymys: Mistä ajankohdasta alkoi perusopetukseen valmistavan opetuksen kuukausien laskenta Koskesta?
Vastaus: Lomat on merkittävä Koski-palveluun 1.8.2020 alkaen ja valtionosuudet-yksikkö käyttää tulevaisuudessa syyslukukaudesta 2020 eteenpäin kertyneitä KOSKI-tietoja valtionosuusrahoitteisten kuukausien laskentaan.

Kysymys: Lomia ei voi edelleenkään merkitä Primukseen, eivätkä ne siirry.
Vastaus: Otetaan asia esiin Visman kanssa.

Kysymys: Syyslomatkin pitäisi kai merkitä ja nyt kun tuo viivästyy, oppilaita ehtii muuttaa edestakaisin. Mitä pidemmälle tuo menee, sitä työläämpää se taas on.
Vastaus: Asiasta kannattaa olla yhteydessä omaan opintohallintojärjestelmän toimittajaan. Käyttöliittymän kautta on mahdollista luoda opiskeluoikeudet ja merkitä tiedot suoraan Koski-palveluun, mutta ymmärrettävästi tämäkin on työläs vaihtoehto.

Kysymys: Laitetaanko koulujen lomat perusopetukseen valmistavissa opiskeluoikeuksissa loppumaan perjantaihin vai sunnuntaihin?
Vastaus: Koulujen yhteiset lomat päätetään perjantaihin, jos loma kestää kalenteriviikon loppuun, tai tosiasialliseen päättymispäivään jos loma päättyy keskellä viikkoa. Poikkeustapauksiakin voi olla, mutta kaikille yhteisissä pääsääntö perjantai. Opiskeluoikeuden tilojen ohje: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Perusopetukseen+valmistava+opetus

Esimerkki: ”Viikon hiihtoloma ja maanantaina oppilas onkin sairaana pari kolme päivää (alle viikon), niin loma voidaan jättää loppuneeksi perjantaina. Mutta jos oppilas onkin sairaana tai ”omilla lomilla” koko seuraavan viikon tai pidempään, niin sitten kirjataan lomalta pois vasta, kun ilmaantuu kouluun. Ja sitten, jos huoltaja anoo esim. hiihtoloman jatkoksi, niin sitten merkitään hakemuksen/päätöksen päivämäärien mukaisesti."

Kysymys: Jos perusopetukseen valmistavan oppilas on paljon poissa, pitääkö poissaolosta tehtyä päätöstä jatkaa, vai riittääkö, että hän on tosiasiallisesti läsnä valmistavassa 9 kk ja siirtyy sitten perusopetukseen? Esimerkki: Oppilaalle tehdään päätös lukuvuodeksi. Sitten hän onkin poissa 4 kk, niin hänhän on silloin valmistavassa vain 5 kk ja olisi oikeus rahoitukseen vielä 4 kk. Yksi esimerkki voisi olla koronan takia ulkomaille jumiin jääneet. 
Vastaus: KOSKI-tiimi ei ota kantaa hallinnollisiin päätöksiin, montako päätöstä tarvitaan. KOSKI-palvelussa opiskeluoikeuden keskeytykset merkitään samalle opiskeluoikeudelle. Jos ei tiedetä, missä oppilas on, niin yli viikon kestävät poissaolot on merkittävä aluksi opiskeluoikeuden tilaksi väliaikaisesti keskeytynyt ja myöhemmin jopa eronnut, jos ei oppilasta/hänen vanhempiaan tavoiteta. Tässä tapauksessa oppilaan opiskeluoikeus merkittäisiin tuoksi 4kk ajaksi tilaan ”väliaikaisesti keskeytynyt” ja takaisin tilaan ”läsnä” kun hän saapuu jatkamaan perusopetukseen valmistavan opetuksen opintoja.

Kysymys: Entä milloin tehtävä uusi opiskeluoikeus perusopetukseen valmistavan oppilaan tapauksessa?
Vastaus: Edellä kuvatussa erimerkkitilanteessa ei tehdä uutta opiskeluoikeutta, kun opiskelu jatkuu samassa oppilaitoksessa väliaikaisen keskeytyksen jälkeen. Uusi opiskeluoikeus tehdään jos oppilas/oppilaan vanhempi on ilmoittanut erosta/oppilas on vaihtanut oppilaitosta.

Kysymys: Meillä tehty uusi opiskeluoikeus perusopetukseen valmistavaan vain, jos opiskelija on välillä toisessa kunnassa valmistavassa opetuksessa.
Vastaus: Juuri näin. Jos oppilas/oppilaan vanhempi ilmoittaa erosta, niin opiskeluoikeus päätetään Eronnut-tilaan. Jos oppilas palaa takaisin, niin luodaan uusi opiskeluoikeus.

Kysymys: VOS-laskentaraporttiin olisi hyvä saada sarake, joka kertoo onko tieto toiminta-alueittain opetuksesta siirtynyt.
Vastaus: Tieto on jo dataraportilla oppilaskohtaisesti. Tieto ei ole VOS-laskennan tunnusluku, niin siksi ei sillä raportilla.

Koski-klinikka 9.10.2020 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Tuleeko ammatillisen koulutuksen päällekkäisten opiskeluoikeuksien tarkistusraportille tieto esimerkiksi siitä, mitä lukiota tapaus koskee, jos näkyy hylätty yhtäaikainen lukio?
Vastaus: Raportti päällekkäisistä opiskeluoikeuksista julkaistaan joulukuun alussa. Raportilla näkyy päällekkäisen opiskeluoikeuden oppilaitos, päällekkäisen opiskeluoikeuden koulutusmuoto, päällekkäisen opiskeluoikeuden aloituspäivä, päällekkäisen opiskeluoikeuden rahoitusmuodot sekä samat tunnusluvut omasta opiskeluoikeudesta. Koulutuksenjärjestäjä voi käyttää sarakkeiden tietoja omasta ja päällekkäisestä opiskeluoikeudesta päätelläkseen, mitkä päällekkäiset opiskeluoikeudet mahdollisesti johtavat opiskelijavuosien hylkäämiseen. Päällekkäisten opiskeluoikeuksien raportti ei laske menetettyjä opiskelijavuosia.

Kysymys: Näkeekö päällekkäisten opiskeluoikeuksien tarkistusraportista, kumpi niistä kahdesta päällekkäisestä opiskeluoikeudesta saa rahoituksen?
Vastaus: Raportti ei suoraan näytä kumman koulutuksenjärjestäjän opiskeluoikeus lasketaan valtionosuusrahoitukseen kuuluvaksi. Raportin on tarkoitus myös näyttää tilanteet, joissa päällekkäinen opiskeluoikeus voi johtua koulutuksenjärjestäjän omista virheellisistä merkinnöistä. Koulutuksenjärjestäjä voi itse tutkia raportilta, mitkä päällekkäiset opiskeluoikeudet voivat johtaa siihen, että oma opiskeluoikeus hylätään rahoituksen laskennassa (päällekkäinen opiskeluoikeus alkanut ensin + mitä rahoitusmuotoja omalla sekä päällekkäisellä opiskeluoikeudella on).

Kysymys: Kaksoistutkintoa suorittava opiskelija on ammatillisen koulutuksen opiskelija. Me ostamme hänelle lukiokursseja, mutta opiskelija tulee meillä raportilla hylättyjen listalle, syynä lukiokoulutus. Miksi näin tapahtuu?
Vastaus: Näin käy silloin, jos lukion opiskeluoikeudelle ei ole merkitty Läsnä-tilaa muuta kautta rahoitetuksi, vaan virheellisesti vos-rahoitteiseksi. Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyölukioon yhteydessä ja pyytää että he korjaavat oman opiskeluoikeutensa tietoja.

Kysymys: Ei varsinaisesti Koski-asia, mutta ehkä osaatte vastata. Vipusen luvattomat koulutukset: Miksi tieto- ja viestintätekniikan ja tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon opiskelijat näkyvät raporteilla luvattomina? Järjestämisluvasta nuo vanhat tutkinnot poistettiin, mutta onhan niissä siirtymäaika voimassa?
Vastaus: Vipusen luvattomat koulutukset-sarakkeeseen on sijoittunut koulutuksia osittain päättelyvirheen vuoksi. Päättelyitä on nyt tämän syksyn aikana korjattu. Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnoista lisätietoa: https://www.oph.fi/fi/tapahtumat/2020/ammatillisen-koulutuksen-todistusmaarays-uudistuu ”Ennen 1.8.2020 tutkinnon suorittamisen aloittaneella opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon perusteiden 29.12.2017 nro OPH-2652-2017 ja tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon perusteiden 21.12.2017 nro OPH-2699-2017 mukaisesti 31.7.2024 saakka.”

Kysymys: Kun luodaan ylimääräisiä opiskeluoikeuksia: Kaikki opiskeluoikeudet hoksitettava ja niille määritettävä osa-aikaisuusprosentit, eli kun VALMAlaiset suorittavat perustutkinnoista yhteisiä tutkinnon osia ja, heille on tehtävä opiskeluoikeus perustutkintoon ja laadittava HOKS. Lopuksi molempiin opiskeluoikeuksiin laitettava osa-aikaisuusprosentit. Eikö tässä tule juuri tuo päällekkäinen opiskeluoikeus kyseeseen?
Vastaus: Rahoituksenlaskennassa perusrahoitus otetaan huomioon vain ensin alkaneelta opiskeluoikeudelta, mikä tarkoittaa, että osa-aikaisuusmerkintä on olennainen vain ensin alkavalle ns. ”pääopiskeluoikeudelle”. VALMA-koulutus on kokonaan perusrahoitteista ja sen osa-aikaisuuden määrittelyssä otetaan huomioon koulutuksen aikana suoritettavien ammatillisten tutkinnon osien/yhteisten tutkinnon osien osaamisen hankkimiseen käytettävä aika. Ammatillista tutkinnon osan/yhteistä tutkinnon osan suoritusta varten luotavalla erillisellä opiskeluoikeudella ei ole opiskelijavuosikertymän kannalta merkitystä, vaan tältä opiskeluoikeudelta kertyy pelkästään suoriterahoitusta. Osa-aikaisuutta ei siis jaeta kahden opiskeluoikeuden kesken, vaan koko opiskelijan osaamisen hankkimisen osa-aikaisuus merkitään VALMA-opiskeluoikeudelle.  Sitä, tarvitaanko VALMA-opiskelijoille luoda erillinen HOKS näissä tilanteissa, tulee tiedustella eHOKS-tiimiltä. 

Kysymys: OPH:n ohjeistuksen mukaan osaamisen tunnustamiseen tarvitaan aina todistus siitä, mitä ollaan tunnustamassa, eikö niin?
Vastaus: Kun osaamista ollaan tunnustamassa, tarvitaan opiskelijalta alkuperäiset dokumentit ja selvitykset, joiden perusteella osaamisen tunnustaminen tehdään.

Kysymys: Valman lisäksi myös tutkinto-opiskelijoilla toisesta tutkinnosta suorituksia, esim. soten perustutkinto-opiskelija valitsee tutkinnon osan päihdetyön ammattitutkinnosta. Tämäkään ei oikeastaan Koski-asia, mutta olisi hyvä, jos todistukselle toisesta tutkinnosta valitulle tutkinnon osalle tulisi viitetieto, jossa selviää, että tutkinnon osa on suoritettu näiden opintojen aikana eikä joskus aiemmin, kuten aiemmin oli Tutkinnon osa on valittu. Seuraavissa opinnoissa helpottaisi tunnustamista.
Vastaus: Uuden todistusmääräyksen tarkentaessa ohjeita tarkoitus on, että opiskelijalle annetaan opintosuoriteote ja pyydettäessä todistus suoritetusta tutkinnon osasta, jos tutkinnon osa kuuluu eri tutkinnon perusteisiin kuin johon tutkinnon osa valitaan valinnaiseksi tutkinnon osaksi. Osaamisen tunnustaminen tehdään aina alkuperäisistä dokumenteista eikä jo tunnustettua osaamista voi jälleen tunnustaa. KOSKI-palvelun ohjeet miten ”tutkinnon osa toisesta tutkinnosta” merkitään opiskeluoikeuksille nykyään: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Reformin+mukaisten+ammatillisten+perustutkintojen+osasuoritukset+-++tutkinnon+osat à ”Tutkinnon osat toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta”. Ohje saattaa muuttua uuden todistusmääräyksen myötä ks. klinikkavastaukset 25.9.2020

Kysymys: Teknisistä opiskeluoikeuksista: Opiskelijalla on ollut opiskeluoikeus Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkintoon. Tutkintoon on sisällytetty tutkinnon osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta, opiskelijalle on luotu KOSKI-palveluun erillinen opiskeluoikeus tätä tutkinnon osaa varten ja alkuperäinen ”pääopiskeluoikeus” on merkitty väliaikaisesti keskeytyneeksi siksi aikaa. Nyt opiskelijalta ollaan perimässä opintotukea takaisin, koska ei ole välillä opiskellut sitä tutkintoa, johon tuki on myönnetty. Miten tuo olisi pitänyt tehdä? 
Vastaus: Jos sisällytettävä tutkinnon osa suoritetaan opintojen aikana omassa oppilaitoksessa, ei tarvita KOSKI-palvelussa tällä hetkellä erillistä opiskeluoikeutta. Opiskeluoikeudelle siirretään ko. tutkinnon osa suoritettuna ”tutkinnon osa toisesta tutkinnosta” jolloin sen viitetiedoissa näkyy automaattisesti minkä tutkinnon perusteisiin tutkinnon osa kuuluu. Alkuperäistä opiskeluoikeutta ei merkitä tilaan ”väliaikaisesti keskeytynyt” ellei opiskelija ole hakenut väliaikaista keskeytystä tai häntä ole erotettu määräajaksi. Ks. KOSKI-ohjeet: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Reformin+mukaisten+ammatillisten+perustutkintojen+osasuoritukset+-++tutkinnon+osat à ”Tutkinnon osat toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta”. Ohjeeseen saattaa tulla muutoksia uuden todistusmääräyksen myötä, Ks. klinikkavastaukset 25.9.2020, mutta siinäkään tilanteessa ei ole tarpeellista merkitä ns. pääopiskeluoikeutta väliaikaisesti keskeytyneeksi.

Kysymys: Onko siis oikein, että ei keskeytetä Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkintoa Soten tutkinnon osan suorittamisen ajaksi? Primuksessa tuo vaatii kaksi opiskeluoikeutta.
Vastaus: Opiskeluoikeus merkitään tilaan ”väliaikaisesti keskeytynyt” tilaan vain silloin, jos opiskelija hakee väliaikaista keskeytystä tai hänet erotetaan määräajaksi. Opiskelijalla voi olla kaksi läsnä olevaa päällekkäistä opiskeluoikeutta samaan aikaan. Opiskeluoikeuksien määrä ja opiskeluoikeuksien voimassaoloajat riippuvat siitä onko kyse tutkinnon muodostumissääntöjen mukaan tutkintoon mukaan otettavasta valinnaisesta tutkinnon osasta toisesta tutkinnosta vai täysin tutkinnon muodostumissääntöjen mukaan ylimääräisestä suorituksesta. Valinnainen tutkinnon osa toisesta tutkinnosta à Tällä hetkellä ei tarvetta ylimääräiselle opiskeluoikeudelle KOSKI-palvelussa. Ylimääräinen, tutkintotodistuksen yli jäävä tutkinnon osan suoritus à Uusi, erillinen opiskeluoikeus.

Kysymys: Esimerkiksi hevostalouden ammattitutkintoon voidaan sisällyttää tutkinnon osa tai osia perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta, mutta X-määrä opiskeluoikeuksia?
Vastaus: Tämänhetkisten KOSKI-ohjeiden mukaan ei tarvita useampia opiskeluoikeuksia, jos kyse on valinnaisesta tutkinnon osasta toisesta tutkinnosta. Ks. KOSKI-ohjeet: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Reformin+mukaisten+ammatillisten+perustutkintojen+osasuoritukset+-++tutkinnon+osat à ”Tutkinnon osat toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta”. Uusi todistusmääräys voi tuoda muutoksia ohjeisiin, kuinka monta opiskeluoikeutta näissä tilanteissa luodaan. Ks. klinikkavastaukset 25.9.2020

Kysymys: Nykyinen ohjeistus aiheuttaa tilanteen, jossa todistuksesta ei voida tietää, missä opiskeluoikeudessa tietty tutkinnon osa on tehty?
Vastaus: KOSKI-palveluun opiskeluoikeuksia siirrettäessä, jos kyseessä on tutkinnon osa toisesta tutkinnosta, näkyy tutkinnon osan tiedoissa aina se tutkinnon koodi ja tutkinnon peruste johon kyseinen tutkinnon osa kuuluu. Todistusasioihin vastaa ammatillisen osaamisen yksikkö, uusi todistusmääräys tarkentaa ohjeita millaisia todistuksia/opintosuoriteotteita annetaan opiskelijalle, kun opiskelija valitsee valinnaisia tutkinnon osia toisesta tutkinnosta.

Kysymys: Miksi Valmassa pitäisi olla erillinen opiskeluoikeus, jos tutkintokoulutuksessa riittää yksi opiskeluoikeus? Nyt opiskelija on tietämättään YTO:jen suorittamisen ajan perustutkinto-opiskelija.
Vastaus: KOSKI-palvelussa on nyt ohjeistettu VALMA-opiskelijoille ohjeistettu luomaan erillinen opiskeluoikeus siinä tilanteessa, jossa opiskelija suorittaa kokonaisia ammatillisia tutkinnon osia tai yhteisiä tutkinnon osia. Erillinen opiskeluoikeus luodaan, jotta valtionosuusrahoituksen suoriterahoitus saadaan kohdennettua oikein. VALMA-opiskeluoikeus voi olla läsnä-tilassa samaan aikaan kun tuo toinen erillinen opiskeluoikeus. Yksittäiset yhteisten tutkinnon osien osa-alueet voidaan siirtää suoraan koulutuksen osina. Koulutuksen osan lisätietoihin tulee tällä hetkellä lisätä erikseen tieto minkä tutkinnon perusteisiin yhteisen tutkinnon osan osa-alue on sidottu. KOSKI-palvelussa pyritään siihen, että on mahdollista ilmaista teknisesti yhden opiskeluoikeuden alla kaikki suoritukset, joita opiskelija on suorittanut. Tämä kuitenkin vaatii näkemysten yhteensovittamista ammatillisen koulutuksen todistusmääräyksen sekä valtionosuusrahoituksen laskennan tarpeiden kanssa.

Kysymys: Onko niin, että jos perustutkinto-opiskelija valitsee 15 osaamispisteen laajuisen tutkinnon osan toisesta tutkinnosta, siitä pitäisikin nyt antaa erillinen todistus? Mikä ajanjakson suoritukselle luodaan opiskeluoikeus?
Vastaus: Opiskelijalle tulee antaa pyydettäessä erillinen todistus suoritetusta tutkinnon osasta. Jos henkilö jatkaa myöhemmin suorittamaan tutkintoa, johon kyseinen tutkinnon osa kuuluu, niin silloin tarvitaan opintosuoritusote. Tunnustamista ei voida tehdä tutkintotodistuksesta. KOSKI-palveluun suoritus voidaan merkitä samalle opiskeluoikeudelle, jos se on valinnainen tutkinnon osa toisesta tutkinnosta. KOSKI-ohjeet: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Reformin+mukaisten+ammatillisten+perustutkintojen+osasuoritukset+-++tutkinnon+osat à ”Tutkinnon osat toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta”.

Kysymys: Entäs, jos opiskelija valitsee tuon toiseen tutkintoon kuuluvan tutkinnon osan ja siihen tulee tunnustettu- viite. Silloin ei selviä, onko opiskelija tehnyt tutkinnon osan kyseisten opintojen aikana vai joskus aiemmin?
Vastaus: Uuden todistusmääräyksen mukaan valinnainen tutkinnon osa toisesta tutkinnosta tulee aina kirjata tutkintotodistukselle tunnustettuna, sillä se kuuluu eri tutkinnon perusteisiin riippumatta siitä, onko ko. tutkinnon osa suoritettu muiden opintojen kanssa samaan aikaan samassa oppilaitoksessa vai onko kyse aiemman osaamisen tunnustamisesta. Koska tutkinnon osa kirjataan tunnustettuna tutkintotodistukselle, ei tutkintotodistusta voi käyttää kyseisen tutkinnon osan tunnustamiseen myöhemmin, vaan opiskelijalle tulee olla annettuna kyseisestä tutkinnon osasta myös opintosuoriteote, josta selviää tutkinto, jonka perusteisiin ko. tutkinnon osa kuuluu sekä suorituspäivä ja muut suoritukseen liittyvät tiedot. Opiskelija käyttää opintosuoriteotetta, jos hän haluaa, että opinnot tunnustetaan myöhemmin jossain muussa yhteydessä. Opiskelijalle annetaan lisäksi hänen pyytäessään osatutkintotodistus kyseisestä tutkinnon osasta, jolloin osatutkintotodistus on sidottu siihen tutkintoon, jonka tutkinnon perusteisiin suoritettu tutkinnon osa kuuluu. KOSKI-palvelun siirretään vielä tällä hetkellä samaan aikaan samassa oppilaitoksessa suoritettu tutkinnon osa toisesta tutkinnosta voidaan siirtää suoraan suoritettuna samalle opiskeluoikeudelle: KOSKI-ohjeet: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Reformin+mukaisten+ammatillisten+perustutkintojen+osasuoritukset+-++tutkinnon+osat à ”Tutkinnon osat toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta”. Ohjeisiin voi tulla muutoksia uuden todistusmääräyksen myötä.

Kysymys: Jos valmalaiselle tehdään tekninen ylimääräinen opiskeluoikeus, niin hänelle tulee perustutkinnon aloituskysely/päättökysely, eikö niin? Tämä varmistettu eHOKS-tiimiltä. 
Vastaus: Kyselyn lähettämisen automatiikkaa pitää pohtia ARVO-tiimissä milloin on tarkoituksenmukaista lähettää aloitus/päättökyselyitä näissä tilanteissa opiskelijoille.

Kysymys: Ymmärtävätkö Kela ja muut tahot Kosken opiskeluoikeustietoja katsoessaan, että opiskelija on vain Valman takia esimerkiksi liiketoiminnan perustutkinnon opiskelijana?
Vastaus: KOSKI-tiimi viestii jatkuvasti Kelan kanssa siitä, miten opiskeluoikeuksia KOSKI-palveluun siirretään ja Kela on tietoinen siitä, että opiskelijoilla voi olla KOSKI-palvelussa useampi kuin yksi opiskeluoikeus.

Kysymys: Opiskelijalle siis voi antaa opintorekisteriotteen, jossa suoritettavana tutkintona näkyy eri tutkinto kuin se, mihin hänellä on opiskeluoikeus?
Vastaus: Uuden todistusmääräyksen tarkentaessa opintorekisteriotteen merkintöjä, sidotaan opintorekisteriote aina tutkinnon perusteeseen ja suoriteotteella ei voi näkyä eri tutkinto, kun se, jonka mukaisesta tutkinnon osasta on kyse.

Kysymys: Jos on "muuta kautta rahoitettu" opiskelija, eli esimerkiksi oppisopimusopiskelija, jonka opiskeluoikeus on toisella koulutuksen järjestäjällä, merkitäänkö meille mitään osa-aikaisuusprosentteja?
Vastaus: Ei ole välttämätöntä. Opiskelijavuosilaskentaan vaikuttavat tiedot ovat valtionosuusrahoitteisella opiskeluoikeudella, joka on koulutuksen hankkijalla (ns. kuori-opiskeluoikeudella). Linkitetystä muuta kautta rahoitetusta opiskeluoikeudesta haetaan rahoituksen laskentaa varten vain suoritukset.

Kysymys: Onko virhe, jos linkitetyssä muuta kautta rahoitetussa opiskeluoikeudessa on osa-aikaisuusprosentit?
Vastaus: Ei ole virhe, osa-aikaisuusprosentti ei vaikuta mihinkään.

Kysymys: Jos opiskelija on keskeyttänyt ja aloittanut uudelleen tutkinnon suorittamista samassa oppilaitoksessa ja hänelle tunnustetaan tutkinnon osa edellisestä opiskeluoikeudesta, näyttää kummalliselta lisätietoviite, jossa viitataan samaan tutkintoon ja samaan perusteeseen. Kuuluuko sitä kuitenkin kirjata todistukseen?
Vastaus: Tunnustettu-viite tarvitaan KOSKI-palveluun aina kun tunnustetaan aiempia/muualla suoritettuja opintoja, jotta tieto siitä, ettei kyse ole tämän opiskeluoikeuden aikana tehdyistä suorituksista on käytettävissä mm. rahoituksen laskentaan. Tunnustettu-viitteestä ohjeistaa tarkemmin ammatillisen osaamisen yksikkö.

Kysymys: Voiko Koski-palveluun luoda jo aktiivisia opiskeluoikeuksia, joiden alkupäivämäärä on vuoden 2021 puolella tai jopa myöhemmin? Entä siirtää muuta tulevaisuuteen sijoittuvaa tietoa?
Vastaus: Spekulatiivista ja ennustavaa tietoa ei tule siirtää Koski-palveluun. Koski-palveluun voi siirtää tulevaisuuteen sijoittuvia tietoja esimerkiksi silloin, kun valmistumisen ajankohta on varmistunut ja tieto tarvitaan esimerkiksi todistusvalintoja varten, tai kun opiskelija vastaanottaa opiskelupaikan ja ilmoittautuu alkaviin opintoihin tai oppisopimusjakson/koulutussopimusjakson voi siirtää kun sopimus on allekirjoitettu ja aloituspäivä on sovittu.

Kysymys: Entäs tulevaisuuteen sijoittuvan tiedon merkitseminen silloin, kun kyse on työvoimapoliittisista opiskelijoista? Heillä lomat ja läsnäolot ovat aivan erilaiset, kun normiopiskelijalla, heille tulee TE-toimistosta suoraan koko tutkinnon aikataulut lomineen?
Vastaus: Loma-tiedot ovat aina opiskelijakohtaisia tietoja. Joku opiskelija voi lomakaudella hankkia osaamista eikä ole lomalla. Kovin pitkälle tulevaisuuteen sijoittuva tieto on tässä tapauksessa spekulatiivista, ennen kun varmistuu, että loma-aika toteutuu suunnitellusti (opiskelija ei ole esim. eronnut ennen lomaa).

Kysymys: Opiskelija voi jakaa linkin omiin suorituksiinsa. Eikö niin, että tätä kautta esimerkiksi opintojen ohjaaja näkee Koskeen siirtyneet suoritukset?
Vastaus: Kyllä. Opiskelija voi luoda linkkejä omiin opiskeluoikeuksiinsa Oma Opintopolussa. Jos tunnustamista tehdään linkin kautta jaettujen tietojen pohjalta, koulutuksenjärjestäjän tulee ottaa talteen linkin takana olevat tiedot esim. kuvakaappauksella. Linkki ei ole pysyvä ja dokumentit, joiden perusteella tunnustaminen tehdään pitää säilyttää.

Onko Opiskelijan jakama linkki Oma Opintopolku-palveluun alkuperäinen dokumentti?
Vastaus: Linkki ei ole pysyvä. Koulutuksenjärjestäjän tulee ottaa linkin takaa aukeavista tiedoista esim. kuvakaappaus ja säilyttää ne, jos tunnustamista tehdään linkin kautta jaettujen tietojen pohjalta.

Koski-klinikka 2.10.2020 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Onko mitään tietoa siitä uudesta erillisestä tiedonkeruusta, jolla kootaan lähes kaikki ne tiedot (tukitoimet, osa-aikainen erityisopetus, jne), joita nyt ei tarvinnut merkitä? Tukitoimet, osa-aikainen erityisopetus jne.
Vastaus: Tukimuotoja koskevien tietojen (osa-aikainen erityisopetus, tukiopetus, tulkitsemispalvelut, avustajapalvelut ja/tai erityiset apuvälineet) sekä tiedon eritysopetuksen toteutuspaikasta siirtäminen KOSKI-tietovarantoon on toistaiseksi kielletty, sillä laki ei mahdollista niiden tietojen siirtämistä. Tilastokeskus kerää toistaiseksi nämä tiedot erillisellä tiedonkeruulla siihen asti, että mahdollinen lakimuutos sallii ko. tietojen siirtämisen KOSKI-tietovarantoon.

Kysymys: Miten estetään, etteivät tukimuodot siirry Koskeen?
Vastaus: Estäminen tulee tehdä lähdejärjestelmässä.

Kysymys: Onko perusopetukseen valmistavasta opetuksesta raporttia?
Vastaus: Ei vielä. Tarkistusraportti ja rahoituksen tunnuslukuraportti ovat tulossa. Aikataulusta ei vielä voida sanoa, vaan toistaiseksi tiedot on tarkistettava käyttöliittymän kautta.

Kysymys: Kosken tarkistusraportti ei hae 9. luokkalaisille suoritukselle merkattua alkamispäivää ja raportti hakee ilmeisesti tämän vuoksi virheellisesti arvosanatietoja 8. luokalta. Onko tähän tulossa korjaus?
Vastaus: Kyllä. Tämä perusopetuksen raportin korjaus on priorisoituna työlistalla 9. luokkalaisten osalta. Perusopetuksen tarkistusraportilla on muitakin korjausta vaativia asioita. HUOM! Yhden opintohallintojärjestelmän ominaisuus on sellainen, että se lähettää aina viimeisimmät arvosanat ”Päättötodistus”-välilehdelle. KOSKI-käyttöliittymässä kyseisiä vahvistamattomia arvosanoja ei näytetä, mutta raportille arvosanat tulevat näkyviin. Piilotetaan nämä vahvistamattoman päätason suorituksen arvosanat jossain vaiheessa myös raporteilta, mutta niistä ei toistaiseksi tarvitse välittää. Myös järjestelmäintegraatioita olisi syytä kehittää niin, että lähdejärjestelmä ei lähettäisi arvosanoja vahvistamattomalle vuosiluokalle tai päättötodistukselle.

Kysymys: Mikä on valmistavan opetuksen erillinen tiedonkeruu? Nekö tiedot, jotka ilmoitettiin 30.9.? Vai tuleeko vielä joku kysely?
Vastaus: Tilastointipäivän 20.9. kysely, jonka tallennusaika loppui 30.9. Kyseessä on sama kysely.

Kysymys: Ovatko tulossa olevat uudet ennakkoraportit tilastointipäivältä 20.9.?
Vastaus: Kaikki 20.9.2020 jälkeen julkaistut/julkaistavat raportit ovat tulossa tilastointipäivältä 20.9. riippumatta siitä, milloin raportti otetaan.

Kysymys: Mistä lukion toimijat näkevät onko lukio-opiskelijalla päällekkäinen opiskeluoikeus ammatilliseen koulutukseen?
Vastaus: Ei mistään tällä hetkellä. Kehitteillä on lukiokoulutuksen järjestäjille sellainen raportti, josta näkee, jos jollain oppijalla on päällekkäinen opiskeluoikeus, jolla on potentiaalinen rahoitusvaikutus hänen lukio-opiskeluoikeuteensa.

Kysymys: Pitäisikö tässä vaiheessa vuotta (kun tämän lukuvuoden arviointeja ei ole vielä tehty) näkyä Kosken tarkistusraportilla oppiaineiden kohdalla ”Oppiaine puuttuu” vai ”Arvosana puuttuu”? Tai onko asialla tässä kohtaa merkitystä?
Vastaus: Ei ole merkitystä tässä vaiheessa, kun lukuvuosi on kesken eikä päätason suorituksella ole vahvistusta. Jos tulostetaan esimerkiksi 7. luokan raportti, eikä Vahvistuspäivä-kentässä ole arvoa, ei tarvitse välittää siitä, mitä ”Oppiaine”-sarakkeessa on. Raportin oppiainesuoritustiedot ovat relevantteja vain, jos vuosiluokkasuorituksella tai päättötodistuksella on vahvistus. Tehdään tulevaisuudessa sellainen muutos, että vahvistamattomien päätason suoritusten alta löytyviä oppiainesuorituksia ei näytetä raporteilla.

Kysymys: Lukion uskonnon kursseihin siirretään myös tieto "Uskonnon oppimäärä". Näkyykö tämä Koskessa jossain kohtaa?
Vastaus: Perusopetuksessa näkyy virkailijan käyttöliittymässä ja raporteilla, mutta lukiokoulutuksessa ei. Ollaan parantamassa sekä lukiokoulutuksen käyttöliittymää että raportteja niin, että uskonnon oppimäärä näkyy myös niissä.

Kysymys: Miten toimitaan, jos lukion opiskelija, joka on merkitty läsnäolevaksi 20.9. tuo vasta jälkeenpäin sairaslomatodistuksen, joka ollutkin sitten jo tuolloin 20.9. voimassa ja opiskelijalle tulee tilapäinen keskeytys? Pitääkö korjata koko OPH:n tiedonkeruutulostetta vai riittääkö, että tilanne korjataan KOSKI-palveluun? Opiskelijoiden sairaslomatodistukset saattavat tulla hyvinkin monen viikon päästä vasta jakson päätyttyä.
Vastaus: Tällä hetkellä tehtävä korjaus kumpaankin erikseen. Tieto korjataan KOSKI-tietovarantoon joka tapauksessa, ja korjaus pitäisi tehdä myös valtionosuuksien tiedonkeruissa. Tallennusjärjestelmä on vielä auki korjauksia varten tiistaihin 6.10. asti.

Kysymys: Onko eropäivä on se päivä, kun oppilas on viimeistä päivää koulussa? Voiko laittaa eropäiväksi sunnuntain 20.9., jos oppilas aloittaa toisessa oppilaitoksessa vasta maanantaina?
Vastaus: Eropäiväksi pitäisi merkitä tosiasiallinen eroamispäivä. Uusi koulu voi laittaa ensimmäiseksi läsnäolopäiväksi ko. eropäivän, jos se sattuu osumaan esimerkiksi tilastopäivälle.

Kysymys: Jos uusi koulu laittaa kouluuntulopäiväksi vasta maanantain 21.9., oppilasta ei lasketa mihinkään? Jos lapsi lähtee vanhasta koulusta perjantaina 18.9. ja aloittaa toisessa maanantaina 21.9., hän ei ole missään koulussa tilastointipäivänä 20.9.? Yleensä laitetaan uudella koululla aloituspäiväksi se päivä, kun oppilas aloittaa koulun.
Vastaus: Uusi koulu voi laittaa ensimmäiseksi läsnäolopäiväksi ko. eropäivän, jos se sattuu osumaan esimerkiksi tilastopäivälle tai esimerkiksi 20.9.2020 tässä tapauksessa.

Kysymys: Jos vanha koulu A laittaa eropäiväksi perjantain 18.9. ja uusi vastaanottava koulu B aloituspäiväksi lauantain 19.9., niin opiskelija ei ole missään torstaina 18.9. rahoitusmielessä?
Vastaus: Sinänsä ns. rahoitusmielessä ei tarvitse ajatella perusopetuksen (tai minkään koulutusmuodon) osalta muuta kuin mahdollisia poikkileikkauspäiviä. Eli tässä tilanteessa ei haittaa, jos aloituspäiväksi uudessa koulussa laitetaan 19.9.2020, eikä sillä ole rahoitusvaikutusta.

Kysymys: Meillä (lukiossa) saatetaan vielä antaa arvosanoja eropäivänä. Tähän pitää antaa selkeä ohje.
Vastaus: KOSKI-tiimi kehittää tarkemman ohjeistuksen siihen, miten toimitaan, jos eropäivän jälkeen tulee vielä lukiossa tai aikuisten perusopetuksessa kurssisuorituksia.  

Kysymys: Jos oppilas vaihtaa koulua lukuvuoden jälkeen, kirjataanko eropäiväksi lukuvuoden viimeinen päivä vai sitä seuraava päivä? Suoritukset kirjataan kuitenkin yleensä lukuvuoden viimeiselle päivälle? Yleisesti perusopetuksessa viimeinen koulupäivä on eropäivä ja samoin lukiossakin on merkitty näin.
Vastaus: Viimeinen koulupäivä on eropäivä, sitä ei vaan rahoituksessa lasketa Läsnä-päiväksi. Mitään muuta ongelmaa tässä ei ole, paitsi jos eropäivä sattuu poikkileikkausajankohtaan, kuten esimerkiksi tilastointipäivälle. Eropäivän tulisi olla oikea eropäivä ja vastaanottava koulu voi kirjata aloituksen joko eropäivälle tai sitä seuraavalle päivälle. Tästä kannattaa opetuksen järjestäjien sopia keskenään.

Kysymys: Meillä on ohje, että eropäiväksi merkitään opiskelijan virallisesti kirjallisesti ilmoittama eropäivä. Odotamme selkeää ohjetta, koska ainakin meillä tämä on isompi muutos.
Vastaus: Tähän ei ole tulossa muutosta. Se on siis oikein, kun opiskelijan itse virallisesti ilmoittama eropäivä kirjataan eropäiväksi. Ohje tähän liittyen ei ole muuttunut eikä muutu nytkään, mutta nyt on mietittävä, miten toimitaan, jos eropäivän jälkeen tulee arvioituja kurssisuorituksia.

Kysymys: Onko sama eroamiskäytäntö käytössä myös lukion aineopiskelijoilla?
Vastaus: Kyllä on.

Kysymys: Voivatko kurssin hyväksymiset mennä eropäivän ulkopuolelle?
Vastaus: Vastaus päivitetty 28.10.2020 Kyllä, kurssin arviointipäivä voi olla eropäivän jälkeen ja se otetaan huomioon valtionosuusrahoitteisessa kurssikertymässä. 

Kysymys: Arvioinnit menevät aina seuraavan vuoden puolelle, mutta kun päivämääräksi merkitsee edellisen vuoden päivämäärän, ne tulevat oikein rahoituksen laskentaan?
Vastaus: Suositellaan merkitsemään tosiasiallinen arviointipäivä, Kussi lasketaan sen vuoden kertymään mille puolelle vuotta arviointipäivä sijoittuu. 

Kysymys: Arvioinnin toimeenpanot tehdään jakson päättyessä massana. Emme tee toimeenpanoa erikseen yksittäin eri kursseille. Arviointipäiväksi tulee tällöin automaattisesti jakson päättävä päivä.
Vastaus: Arviointipäivä merkitään todellisen arviointipäivän mukaan. Mös eronnut-tilan jälkeinen arviointipäivä otetaan huomioon. Kurssikertymät lasketaan vuosittain arviointipäivän mukaan. 

Kysymys: Toisaalta, jos ei muista, niin kurssithan ovat sitten mukana seuraavassa koonnissa.
Vastaus: Kyllä, jos kurssi arvioidaan esim 5.1.2021 on se mukana sitten vuoden 2021 kurssikertymässä. 
 
Kysymys: Erotodistusta ei saada välttämättä kirjoitettua heti, jos eroaminen tapahtuu vaikka joululoman aikaan.
Vastaus: Kurssin arviointipäiväksi merkitään todellinen arviointipäivä. Valtionosuusrahoitteisessa kurssikertymässä otetaan huomioon myös tilan "eronnut" jälkeen arvioidut kurssit. 

Kysymys: Minne nämä ohjeet tulevat?
Vastaus: KOSKI-wikiin, aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen ohjeisiin. Ajantasaiset KOSKI-ohjeet ovat wiki-sivulla ja sinne julkaistaan tarkennukset: Käyttäjäohjeet koulutuksen järjestäjille.

Kysymys: Tuleeko vielä infoa, jos jotakin puuttuu valtionosuustiedoista? Tarkoitan tallennusta tuonne valtionosuutta varten?
Vastaus: Esi- ja perusopetuksen osalta laitetaan tallentamattomista tiedoista ilmoitus, jos VOS-tiedoissa on kokonaisia lomakkeita täyttämättä. Ne tulee käydä kuittaamassa vaikka edes nolla-arvoilla. Esimerkiksi, jos kunnassa ei olisi lainkaan ruotsinkielisen aamu- ja iltapäivätoimintaa eikä sitä vastaavaa suoritetta, ne lomakkeet pitää silti käydä kuittaamassa nolla-arvoilla.

Kysymys: Mihin saakka tallennusjärjestelmä on avoinna?
Vastaus: Tallennusjärjestelmä on vielä auki korjauksia varten tiistaihin 6.10. asti.

Koski-klinikka 25.9.2020 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Onko syksyn ammattikorkeakoulujen yhteishaussa hakeneiden nimet lähetetty oppilaitoksiin tarkastettavaksi?
Vastaus: Oppijan palveluista saadun tiedon mukaan näin tehtäisiin viikolla 40.

Kysymys: Milloin uusi todistusmääräys on tulossa?
Vastaus: Todistusmääräys oli lausuntokierroksella 29.9.2020-23.10.2020. Tarkkaa aikataulua määräyksen voimaantulolle ei ole tiedossa vielä.

Kysymys: Oliko tarkoitus, että VALMA-opiskelijoille tehdään uuden todistusmääräyksen myötä jatkossa rinnakkaisopiskeluoikeus, johon kiinnitetään ammatillinen perustutkinto, ja sinne tehdään YTO-suoritukset? Ja ne sitten tunnustetaan Valman opiskeluoikeuteen?
Vastaus: KOSKI-palveluun luotavien opiskeluoikeuksien määrään vaikuttavat monet, välillä osin ristiriitaiset vaatimukset siitä mitä KOSKI-palvelun opiskeluoikeuksilla kuvataan. KOSKI-palvelun pitää omalta osaltaan a) Olla mahdollisimman todenmukainen kuvaus siitä tilanteesta mitä opiskelijan opinnoissa tosiasiallisesti tapahtuu b) näyttää opintosuoritukset ja sallia niitten siirtäminen sellaisilla tavoilla joissa noudatetaan, mitä ammatillista koulutusta säätelevät lait, asetukset, tutkintojen perusteet ja todistusmääräys, määräys osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta sanovat, eli näyttää samaan aikaan sekä todistuksille että opintosuoriteotteille kirjattavat tiedot c) tuottaa tietoa siinä muodossa, jonka perusteella voidaan tehdä ammatillisen koulutuksen valtionosuuksien rahoituksen laskentaa.
Tällä hetkellä, jos koulutuksenjärjestäjä haluaa, että VALMA-opiskelijoiden suorittamat tutkinnon osien suoritukset otetaan huomioon valtionosuusrahoituksen laskennassa, tulee tutkinnon osien suorituksia varten luoda erillinen tutkinnonosatavoitteinen opiskeluoikeus tutkinnon osien suorituksille.
Koska perusrahoitus tulee VALMA:sta, VALMA-opiskeluoikeuden aloituspäivämäärä pitää olla ennen tutkinnon osan opiskeluoikeuden aloituspäivämäärä, jotta huomioiduksi tulee nimenomaan Valman opiskeluoikeus opiskelijavuosilaskennassa. Osatutkintotavoitteisen opiskeluoikeuden aloituspäivämääräksi laitetaan päivämäärä, jolloin opiskelija aloittanut tutkinnon osan suorituksen ja päättymispäiväksi se päivä, jolloin hän on suorittanut tutkinnon osan. Tutkinnon osien suoritukset kertyvät suoriterahoitukseen osatutkintotavoitteiselta opiskeluoikeudelta. Tutkinnon osien suoritukset tunnustetaan VALMA-opiskeluoikeudelle Valma-koulutuksen osiksi.
Yhteisistä tutkinnon osien osa-alueista: Valma-todistuksella pitäisi olla tieto siitä minkä tutkinnon perusteiden mukaan yhteinen tutkinnon osan osa-alue on suoritettu. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueet ovat aina ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaisia. Tällä hetkellä KOSKI-palveluun voi VALMA-opiskeluoikeudelle kirjata yhteisen tutkinnon osan osa-alueen suoraan suoritettuna. KOSKI-palvelua varten koulutuksenjärjestäjän pitää osa-alueen muihin lisätietoihin pitää erikseen kirjata vapaatekstinä, mihin tutkintoon kyseinen osa-alue on sidottu. Tämä tarkoittaa jatkossa KOSKI-tietomallin kehittämistä niin, että yhteisen tutkinnon osan osa-alueeseen voidaan rakenteellisesti ilmoittaa, että mihin tutkintoon yhteisen tutkinnon osan osa-alue kuuluu. Uusi todistusmääräys voi vaikuttaa tähän ohjeeseen ja saattaa olla, että jatkossa VALMA-opiskelijoille tulee luoda erillinen opiskeluoikeus myös osa-alueitten suorituksia varten.

Kysymys: Mikä perustutkinto sinne sitten valitaan, VALMA:n aikana suoritettavalle yhteisen tutkinnon osan osa-alueelle, onko sillä väliä? Ja saavatko opiskelijat siis oman todistuksen/opintokortin näistä perustutkinnon opinnoista
Vastaus: Tutkinnolla ei ole väliä, paitsi että koulutuksenjärjestäjällä tulee olla järjestämislupa ko. tutkintoon. Sekin on mahdollista tehdä yhteisiä tutkinnon osia ilman, että niitä tunnustetaan Valmaan. Jos ei ole opiskelijalla tiedossa sitä, että hän siirtyy myöhemmin tutkintokoulutukseen, voi merkitä minkä tahansa ammatillisen perustutkinnon perusteet johon koulutuksenjärjestäjällä on järjestämislupa. Tämän tutkinnon voi vaihtaa myöhemmin tutkintokoulutuksessa. Yhteiset tutkinnon osien osa-alueet näkyvät opintosuoriteotteella sen lisäksi että ne on tunnustettu VALMA-todistukselle.

Kysymys: Tehdäänkö VALMA-opiskelijalle osatutkintotodistus erikseen VALMA-todistuksen lisäksi?
Vastaus: Opintosuoritusote riittää.

Kysymys: Valmalaiset vastaavat siis jatkossa valtakunnallisiin kyselyihin ja vastaukset liittyvät johonkin tutkintoon?
Vastaus: Vaikka opiskelijalla olisi kaksi opiskeluoikeutta samalla koulutuksen järjestäjällä, niin opiskelijalle lähetetään vain yksi aloituskysely. Tuplakappaleita ei pitäisi tulla.  

Kysymys: Mistä löytyy selkeä ohje tähän VALMA/TELMA -toimintamalliin?
Vastaus: Tällä hetkellä KOSKI-palveluun tietoja siirrettäessä toimitaan siten, että yhteisten tutkinnon osien osa-alueet on voinut kirjata VALMA/TELMA-koulutuksen suoritettuina koulutuksen osina. Jos suorittaa ammatillisia tutkinnon osia, niitä varten luodaan erillinen opiskeluoikeus ja tutkinnon osat tunnustetaan erikseen VALMA/TELMA-opiskeluoikeudelle.
KOSKI-näkymä yrittää tuottaa samanaikaisesti tiedon siitä, mitä opiskelijan todistukselle kirjataan/montako todistusta opiskelijalle annetaan, mitä hänen opintosuoriteotteellaan näkyy sekä kuinka suoritukset saadaan otettua huomioon valtionosuusrahoituksen laskennassa.
Valman suoritustiedot: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/2.5.+VALMA%3An+suoritustiedot. Ohjeet, milloin tulee olla useampi opiskeluoikeus: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=97583521
Uusi todistusmääräys voi tuoda tähän ohjeeseen muutoksia.

Kysymys: Aiemmin on ollut puhetta, että kehitettäisiin KOSKI-järjestelmää siten, että tutkinnon osat liitettäisiin suoraan suoritettuina VALMA-koulutuksen opinto-oikeuteen normaaliin tapaan (ei erillistä opiskeluoikeutta), koska VALMA-koulutuksen perusteissa se on sallittu. Samoin oli puhe, että suoriterahoitus voitaisiin katsoa VALMA-opinto-oikeuden sisältä.
Vastaus: Siitä on ollut puhetta, mutta muutokset tehdään sen mukaan, millaisena uusi todistusmääräys tulee voimaan ja kuinka ylempänä mainitut kaikki tarpeet saadaan yhteensovitettua.

Kysymys: ePerusteissa Valman tutkinnon muodostumisessa sanotaan: ”Opiskelija voi henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti suorittaa ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osia, niiden yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai ammattitutkinnon tutkinnon osia, jos opiskelijalla on siihen valmiuksia ja hänellä on edellytyksiä saavuttaa niiden ammattitaitovaatimuksia (ammatilliset tutkinnon osat) tai osaamistavoitteita (yhteiset tutkinnon osat). Suoritetut tutkinnon osat/osa-alueet arvioidaan siten, kuin niitä koskevissa ammatillisten tutkintojen perusteissa määrätään.”
Vastaus: Kysyjän esittämä kohta on koulutuksen muodostumisessa. Ammatillisesta koulutuksesta annetun laissa (531/2017, 14 §) ja asetuksessa (673/2017, 4 §) säädetään koulutuksen perusteista. Opetushallitus ei voi määrätä koulutuksen perusteissa henkilökohtaistamisesta ja osaamisen tunnustamisesta. VALMAssa on tavoite valmentaa ammatilliseen koulutukseen, eli että opiskelija siirtyisi myöhemmin tutkintokoulutukseen ja valmentavan koulutuksen aikana suoritetut osat tunnustettaisiin tutkintokoulutuksessa. Tunnustettuihin yhteisen tutkinnon osiin tulee aina viittausmerkintä, että mistä perustutkinnosta on tunnustettu.  Tutkinnon perusteiden mukaan yhteisen tutkinnon osat kuuluvat perustutkintoihin, eivätkä ole VALMAn YTOja. Tätä aiotaan tarkentaa tulevassa todistusmääräyksessä, ja uusi todistusmääräys voi tuoda muutoksia ohjeisiin, miten tietoja siirretään KOSKI-tietovarantoon. 

Kysymys: Arviointiin liittyen: Tuossa ei mainita mitään siitä tunnustamisesta, vaan siitä, että ”arvioidaan siten, kuin niitä koskevissa ammatillisten tutkintojen perusteissa määrätään.”
Vastaus: Yhteisten tutkinnon osien osa-alueet suoritetaan ja arvioidaan ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaan, mutta tunnustetaan VALMAan. Kyse on tulkinnan tarkentumisesta ammatillisessa yksikössä niin, että tutkinnon osia/osa-alueita aina suoritetaan sidottuna tiettyyn tutkintoon. Jos tutkinnon osia sitten otetaan osaksi toista tutkintoa (valinnainen tutkinnon osa toisesta tutkinnosta) tai VALMA/TELMA koulutuksen osaksi, se tunnustetaan sisällyttämällä ja näkyy tutkinto/valma/telma-todistuksella tunnustettuna, vaikka kyseinen osasuoritus olisikin tehty samaan aikaan samassa oppilaitoksessa.

Kysymys: Eikö se viittausmerkintä voida tehdä ilman erillistä opiskeluoikeutta? Samalla tavalla kuin sisällytetyt (samassa oppilaitoksessa samaan aikaan suoritetut) tuodaan?
Vastaus: Tässä kannattaa huomioida, että sisällytetty ja tunnustettu eivät ole toisilleen vastakkaisia käsitteitä. Toisilleen vastakkaisia käsitteitä ovat suoritettu ja tunnustettu opintosuorite. Suoritettu opintosuoritus arvioidaan näytön tai muun osaamisen osoittamisen perusteella. Tunnustaminen taas tarkoittaa sekä sisällyttämällä tunnustettuja että ajantasaisuuden arvioinnin kautta tunnustettuja opintosuorituksia. Tunnustamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (673/2017) 10§, jossa sisällyttämisellä tarkoitetaan sitä, että tunnustettaessa ei tarvitse tehdä osaamisen ajantasaisuuden arviointia silloin, kun ko. tutkinnon osa on suoritettu voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaan. Jos opintoja sisällytetään tunnustamalla, tulee olla tunnustamisviite todistuksella. Tutkinnon perusteissa käytetty termi ”sisällyttää” poikkeaa merkitykseltään osaamisen tunnustamisessa käytettävästä ”sisällyttää” termistä. Tutkinnon perusteissa sisällyttäminen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että jonkin tyyppinen suoritus voidaan ottaa osaksi tutkintoa.
KOSKI-palvelua on kehitetty näkökulmasta, jossa samalle opiskeluoikeudelle voidaan siirtää samaan aikaan samassa oppilaitoksessa suoritetut tutkinnon osat/osa-alueet, jotka voivat perusteiden tutkinnon muodostumissääntöjen mukaan kuulua tutkinto/VALMA/TELMA-suoritukseen (valinnainen tutkinnon osa toisesta tutkinnosta, koulutuksen osat) poikkeuksena VALMA:n aikana suoritettavat ammatilliset tutkinnon osat jotka on laitettava eri opiskeluoikeudelle jotta valtionosuusrahoituksen suoriterahoitus kohdentuu oikein. Sisällytetyt osasuoritukset näkyvät siis KOSKI-opiskeluoikeudella joko suoritettuina jos ne on suoritettu samassa oppilaitoksessa samaan aikaan tai tunnustettuna, jos sisällyttämällä tunnustaminen tehdään aiemmista opinnoista/toisessa oppilaitoksessa tehdyistä opinnoista. KOSKI-ohjeet: Ammatilliset perustutkinnot: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Reformin+mukaisten+ammatillisten+perustutkintojen+osasuoritukset+-++tutkinnon+osat
Ammatti- ja erikoiammattitutkinnot: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Ammatti-+ja+erikoisammattitutkintojen+osasuoritukset+-+tutkinnon+osan+tiedot
Todistusnäkökulmasta kuitenkin opintoja tehdään aina sidottuna jonkin tutkinnon perusteeseen. Suunnitelmissa on, että uusi todistusmääräys tarkentaa tätä periaatetta annettavien todistusten/opintosuoriteotteiden näkökulmasta. Valinnaista samaan aikaan samassa oppilaitoksessa suoritettua tutkinnon osaa toisesta tutkinnosta ei voida kirjata todistukselle suoritettuna, vaan siihenkin tulee aina kirjata tunnustamisviite (kyse on sisällyttämällä tunnustetusta suorituksesta). Varsinaisen alkuperäisen suorituksen tulisi silloin löytyä joltain dokumentilta, sillä tunnustettu tutkinnon osa ei ole varsinainen alkuperäinen suoritus. Varsinainen alkuperäinen suoritus näkyy opiskelijalle annettavalla opintosuoritusotteella / erillisenä todistuksena suoritetusta tutkinnon osasta. KOSKI-palvelun lähtökohta on yrittää minimoida opiskelijalle luotavia päällekkäisiä opiskeluoikeuksia. Tämän vuoksi KOSKI-opiskeluoikeuden on ajateltu tässä tilanteessa kuvaavan lähemmin sitä, mitä opiskelijan opintosuoriteotteella näkyy ja että kaikki suoritukset ovat koottuna samaan opiskeluoikeuteen. Uusi todistusmääräys tarkentaa miten tutkinnon osat toisesta tutkinnosta tulisi kirjata opiskelijan tutkintotodistukselle sekä opintosuoriteotteille. Uusi todistusmääräys voi muuttaa KOSKI-palvelun ohjeita.

Kysymys: Tämä sama haaste on myös avoimina ammatillisina opintoina (AAVO) suoritettujen YTOjen osalla.
Vastaus: Avoimia ammatillisia opintoja varten ei ole KOSKI-palvelussa erillistä tietomallia. Opiskeluoikeudet siirretään joko suoritustyypillä ”muu ammatillinen koulutus” jos koulutuksenjärjestäjä katsoo, että kyse on ammatillisia opintoja syventävästä tai täydentävästä koulutuksesta, tai sitten siirretään osatutkintotavoitteinen/tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuvan suorituksen opiskeluoikeus.  Avoimien ammatillisten opintojen henkilökohtaistamisessa pitää yhteisten tutkinnon osien osa-alueet sitoa johonkin ammatilliseen perustutkintoon kuten VALMAssa. KOSKI-palveluun yhteisen tutkinnon osan osa-aluetta siirrettäessä muuna ammatillisena koulutuksena tai tutkinnon osaa pienemmän kokonaisuuden suorituksena tulee sidottu tutkinto tällä hetkellä siirtää niin, että suoritukselle merkitään muu lisätieto mihin tutkintoon ko. suoritus kuuluu. https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-5-7-0-1-4-0-1 KOSKI-tietomallia pitää täydentää niin, että tietomalliin lisätään pakollinen ”liittyy tutkintoon-tietokenttä”.

Kysymys: Onko vielä ratkaistu sitä, miten tunnustetun tutkinnon osan alkuperäinen arvosana tulee Koskeen näkyviin? Jos kyseessä siis osaamisen tunnustaminen perustutkinnosta ammattitutkintoon, jolloin arvosanaksi merkitään kuitenkin hyväksytty/hylätty, mutta alkuperäinen arvosana on arviointiasteikolla 1-5. 
Vastaus: Kun osaaminen tunnustetaan, arvosanan muuntamista ja/tai alkuperäistä arvosanaa ei merkitä osaamisen tunnustamisen viitetietoihin todistukselle. Koski-tietovarannossa alkuperäinen arvosana säilyy alkuperäisen suorituksen kohdalla. KOSKI-palvelussa tässä tapauksessa on erotettu tapaukset, joissa osaaminen on osoitettu toisessa oppilaitoksessa/kyse on aiemmasta suorituksesta (ns. perinteinen tunnustamisen tapaus) sekä tapaus, jossa opiskelija suorittaa samassa oppilaitoksessa samaan aikaan eri tutkintoon kuuluvan tutkinnon osan, joka otetaan valinnaiseksi ”tutkinnon osaksi toisesta tutkinnosta”.  Jälkimmäisessä tapauksessa voidaan samassa oppilaitoksessa samaan aikaan muiden opintojen kanssa suoritettu tutkinnon osa siirtää KOSKI-palveluun suoraan sen tutkinnon opiskeluoikeuden alle suoritustietoineen, jotta koulutuksenjärjestäjän ei tarvitse tätä varten luoda kahta erillistä opiskeluoikeutta. Tällöin alkuperäinen arvosana näkyy näytön tiedoissa. Ks. ohjeet: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Ammatti-+ja+erikoisammattitutkintojen+osasuoritukset+-+tutkinnon+osan+tiedot. Alkuperäisen arvosanan näyttämiseksi selkeämmin on tulossa tietomalliin muutos myöhemmin, mutta ei ainakaan vielä tämän syksyn aikana.
Todistusnäkökulmasta (uusi todistusmääräys) opintoja tehdään aina sidottuna jonkin tutkinnon perusteeseen. Tällöin valinnaista tutkinnon osaa toisesta tutkinnosta ei voida kirjata todistukselle suoritettuna, vaan siihen tulee aina kirjata tunnustamisviite koska se tunnustetaan eri tutkinnon perusteesta (oli sitten kyse sisällyttämällä tai arvioimalla tunnustetuista suorituksista). Varsinaisen alkuperäisen suorituksen tulisi silloin löytyä joltain dokumentilta, sillä tunnustettu tutkinnon osa ei ole varsinainen alkuperäinen suoritus. Varsinainen alkuperäinen suoritus näkyy opiskelijalle annettavalla opintosuoritusotteella / erillisenä todistuksena suoritetusta tutkinnon osasta. KOSKI-palvelun lähtökohta on yrittää minimoida opiskelijalle luotavia päällekkäisiä opiskeluoikeuksia. Tämän vuoksi KOSKI-opiskeluoikeuden on ajateltu tässä tilanteessa kuvaavan lähemmin sitä, mitä opiskelijan opintosuoriteotteella näkyy ja että kaikki suoritukset ovat koottuna samaan opiskeluoikeuteen. Uusi todistusmääräys tarkentaa miten tutkinnon osat toisesta tutkinnosta tulisi kirjata opiskelijan tutkintotodistukselle sekä opintosuoriteotteille. Uusi todistusmääräys voi muuttaa KOSKI-palvelun ohjeita.

Kysymys: Koskeeko tämä siis jatkossa myös niitä tilanteita, joissa opiskelija valitsee tutkinnon osan toisesta tutkinnosta. Tehdään kaksi erillistä opiskeluoikeutta?
Vastaus: KOSKI-palvelun ohje miten kirjataan tiedot KOSKI-palveluun, kun on kyse valinnaisesta ”tutkinnon osa toisesta tutkinnosta”. Ammatilliset perustutkinnot: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Reformin+mukaisten+ammatillisten+perustutkintojen+osasuoritukset+-++tutkinnon+osat
Ammatti- ja erikoiammattitutkinnot: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Ammatti-+ja+erikoisammattitutkintojen+osasuoritukset+-+tutkinnon+osan+tiedot
Uuden todistusmääräyksen myötä tähän liittyvään ohjeistukseen voi tulla muutoksia.

Kysymys: Pitäisikö eHOKSiin siirtyä tieto, kun suorittaa osatutkintoa? Oppilaitoksen järjestelmässä opiskelija suorittaa osatutkintoa, mutta eHOKSissa tieto näkyy koko tutkintona.
Vastaus: eHOKS-ohje osatutkinnosta löytyy täältä: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Vastauksia+usein+kysyttyihin+kysymyksiin

Kysymys: Valman todistuksella ja/tai opiskeluoikeudella YTO:t tulisi arvioida Tunnustettu-arvosanalla (ei numeerinen). Valman perusteissa taas lukee, että arviointi tulisi olla, kuten ammatillisessa perustutkinnossa (numeerinen). Saisiko tästä (opiskeluoikeudet, viitteet, linkitys jne) siis ihan selkeän ohjeen?
Vastaus: Tunnustettu-tieto ei ole arviointi. Tunnustetuille tutkinnon osille/yhteisten tutkinnon osien osa-alueille merkitään arviointi sillä arviointiasteikolla, jonka mukaan arviointi on tehty (eli esim. perustutkinnon perusteisiin kuuluvan yhteisen tutkinnon osan osa-alueen arviointi on arviointiasteikon 1-5 mukainen. Valmentavan koulutuksen opiskelijan osaamisen arviointiasteikosta säädetään ammatillisen koulutuksen asetuksessa (673/2017, 12 §).

Kysymys: Jos opiskelija tulee korottamaan yhteisen tutkinnon osan osa-aluetta, niin pitääkö se silloinkin liittää tutkintoon? 
Vastaus: Henkilö otetaan aina opiskelijaksi tutkintoon. Tutkintokoulutuksessa ei voi ottaa opiskelijaksi ilman, että on määritelty tutkinto, johon henkilö otetaan opiskelijaksi. Myös korotukset liittyvät aina siihen tutkintoon, jota opiskelija suorittaa/on ollut suorittamassa. KOSKI-palveluun yhteisen tutkinnon osan osa-aluetta siirrettäessä osaa pienemmän kokonaisuuden suorituksena tulee sidottu tutkinto tällä hetkellä siirtää niin, että suoritukselle merkitään muu lisätieto mihin tutkintoon ko. suoritus kuuluu. https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-5-7-0-1-4-0-1 KOSKI-tietomallia pitää kehittää niin, että ko. opiskeluoikeuksia siirrettäessä on tieto tutkinnosta siirrettävä koneluettavassa muodossa. 

Kysymys: Jos Koski ymmärtäisi tutkinnon osien takana olevaa tutkintokoodia, eikä keskittyisi päätasoon suorituksen, niin voisiko silloin samalla oikeudella olla kaikki tutkintoon sisällytetyt osat samalla opiskeluoikeudella (samaan aikaan samassa oppilaitoksessa suoritetut)?
Vastaus: Kyse ei ole siitä, onko sisällytettyjä samaan aikaan samassa oppilaitoksessa suoritettuja opintoja teknisesti mahdollista siirtää KOSKI-palveluun samalle opiskeluoikeudelle. Vastaus tähän on, että on teknisesti mahdollista. Tätä toteutetaan nykyisissä ohjeistuksissa: KOSKI-ohjeet: Ammatilliset perustutkinnot: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Reformin+mukaisten+ammatillisten+perustutkintojen+osasuoritukset+-++tutkinnon+osat
Ammatti- ja erikoiammattitutkinnot: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Ammatti-+ja+erikoisammattitutkintojen+osasuoritukset+-+tutkinnon+osan+tiedot.  Kuten aiemmissa kysymyksissä on pyritty kuvaamaan, KOSKI-palvelussa näytettävät tiedot pyrkivät samanaikaisesti kuvaamaan tietoja monesta eri näkökulmasta/tarpeesta käsin. Kysymys siitä, miksi KOSKI-palveluun tulisi luoda useampi opiskeluoikeus osasuorituksille, jotka kuuluvat eri tutkinnon perusteisiin tulee uudesta, vielä julkaisemattomasta todistusmääräyksestä.  Todistusnäkökulmasta  opintoja tehdään aina sidottuna jonkin tutkinnon perusteeseen. Tällöin valinnaista tutkinnon osaa toisesta tutkinnosta ei voida kirjata todistukselle suoritettuna, vaan siihen tulee aina kirjata tunnustamisviite (oli kyse on sisällyttämällä tunnustetusta tai arvioimalla tunnustetusta suorituksesta). Varsinaisen alkuperäisen suorituksen tulisi silloin löytyä joltain dokumentilta, sillä tunnustettu tutkinnon osa ei ole varsinainen alkuperäinen suoritus. Varsinainen alkuperäinen suoritus näkyy opiskelijalle annettavalla opintosuoritusotteella / erillisenä todistuksena suoritetusta tutkinnon osasta. KOSKI-palvelun lähtökohta on yrittää minimoida opiskelijalle luotavia päällekkäisiä opiskeluoikeuksia. Tämän vuoksi KOSKI-opiskeluoikeuden on ajateltu tässä tilanteessa kuvaavan lähemmin sitä, mitä opiskelijan opintosuoriteotteella näkyy ja että kaikki suoritukset ovat koottuna samaan opiskeluoikeuteen. Uusi todistusmääräys tarkentaa miten tutkinnon osat toisesta tutkinnosta tulisi kirjata opiskelijan tutkintotodistukselle sekä opintosuoriteotteille. Uusi todistusmääräys voi muuttaa KOSKI-palvelun ohjeita.

Kysymys: Tässä ei ole kyse vain VALMAsta ja TELMAsta, vaan myös ammatilliseen perustutkintoon sisällytetyt tutkinnon osat toisista tutkinnoista (samaan aikaan samassa oppilaitoksessa suoritetut)?
Vastaus: Kysyjän tulee huomioida, että sisällytetty ja tunnustettu eivät ole toisilleen vastakkaisia käsitteitä, ks. aikaisempi kysymys. Todistusnäkökulmasta opintoja tehdään aina sidottuna jonkin tutkinnon perusteeseen. VALMAn perusteet ja ammatillisen tutkinnon perusteet ovat kaksi eri määräystä. Sama logiikka toimii, kun on kaksi ammatillisen tutkinnon perustetta kahdelle eri tutkinnolle. Tällöin valinnaista tutkinnon osaa toisesta tutkinnosta ei voida kirjata todistukselle suoritettuna, vaan siihen tulee aina kirjata tunnustamisviite. Varsinaisen alkuperäisen suorituksen tulisi silloin löytyä joltain dokumentilta, sillä tunnustettu tutkinnon osa/koulutuksen osa ei ole varsinainen alkuperäinen suoritus. Varsinainen alkuperäinen suoritus näkyy opiskelijalle annettavalla opintosuoritusotteella / erillisenä todistuksena suoritetusta tutkinnon osasta. KOSKI-palvelun lähtökohta on yrittää minimoida opiskelijalle luotavia päällekkäisiä opiskeluoikeuksia. Tämän vuoksi KOSKI-opiskeluoikeuden on ajateltu tässä tilanteessa kuvaavan lähemmin sitä, mitä opiskelijan opintosuoriteotteella näkyy ja että kaikki suoritukset ovat koottuna samaan opiskeluoikeuteen. Uusi todistusmääräys tarkentaa miten tutkinnon osat toisesta tutkinnosta tulisi kirjata opiskelijan tutkintotodistukselle sekä opintosuoriteotteille. Uusi todistusmääräys voi muuttaa KOSKI-palvelun ohjeita.

Kysymys: Eikö Koskessa näy tutkinnon osan tiedoissa, mistä tutkinnosta se on?
Vastaus: Kyllä, jos KOSKI-palveluun siirretään opiskeluoikeudelle tutkinnon osa, joka ei kuulu päätason suorituksena olevan tutkinnon perusteeseen, tutkinnon osalle on pakko siirtää tieto siitä minkä tutkinnon perusteeseen ko. tutkinnon osa kuuluu, riippumatta siitä siirretäänkö tutkinnon osa tunnustettuna vai suoritettuna. 

Kysymys: EHOKSin ohjeet sanovat näin:  ”A. Jos valinnainen tutkinnon osa mahtuu osittain 180 osp laajuuteen, opiskelija suorittaa samalla opiskeluoikeudella ja samalla HOKSilla tutkintonsa loppuun ja hän saa yhden tutkintotodistuksen. B. Jos valinnainen tutkinnon osa on kokonaan 180 osp:n päälle, opiskelijalle tehdään erillinen opiskeluoikeus 20 osp:n suorittamista varten. Jos tutkinnon osa valitaan samasta tutkinnosta, niin ei tarvitse tehdä uutta HOKSia. Jos tutkinnon osa valitaan toisesta tutkinnosta, niin on selkeämpää laatia uusi HOKS. Opiskelijalle annetaan tässä tilanteessa 180 osp:n laajuinen tutkintotodistus ja 20 osp:n laajuinen todistus suoritetuista tutkinnon osista.”
Vastaus: KOSKI-palvelun lähtökohta on, että kaikille tutkinnon muodostumisen kannalta täysin ylimääräisille tutkinnon osille luodaan uusi opiskeluoikeus, riippumatta siitä ovatko ne samaan tutkintoon vai eri tutkintoon kuuluvia tutkinnon osia kuin koko tutkinnon opiskeluoikeus. Samaan tutkintoon kuuluville, mutta tutkinnon muodostumisen kannalta täysin ylimääräisille tutkinnon osille on KOSKI-palveluun suunnitteilla uusi tutkinnon osan ryhmä, johon voidaan merkitä tutkinnon muodostumisen kannalta täysin ylimääräiset tutkinnon osien ja osa-alueiden suoritukset. Tätä ei kuitenkaan ole vielä käytössä, jonka vuoksi myös samaan tutkintoon kuuluville ylimääräisille tutkinnon osille tulee luoda uusi opiskeluoikeus.

Kysymys: Jos suorittaa tutkinnon suorituksen aikana samassa oppilaitoksessa valinnaisen tutkinnon osan toisesta tutkinnosta (ko. tutkinnon osa sis. tähän tutkintoon), pitääkö todistus tutkinnon osan suorittamisesta antaa opiskelijan sitä pyytäessä ja tehdäänkö kaksi opiskeluoikeutta?
Vastaus: KOSKI-palvelua on kehitetty näkökulmasta, jossa samalle opiskeluoikeudelle voidaan siirtää samaan aikaan samassa oppilaitoksessa suoritetut tutkinnon osat/osa-alueet, jotka voivat perusteiden tutkinnon muodostumissääntöjen mukaan kuulua tutkinto/VALMA/TELMA-suoritukseen (valinnainen tutkinnon osa toisesta tutkinnosta, koulutuksen osat) – poikkeuksena VALMA:n aikana suoritettavat ammatilliset tutkinnon osat jotka on laitettava eri opiskeluoikeudelle jotta valtionosuusrahoituksen suoriterahoitus kohdentuu oikein. Sisällytetyt osasuoritukset näkyvät siis KOSKI-opiskeluoikeudella joko suoritettuina jos ne on suoritettu samassa oppilaitoksessa samaan aikaan tai tunnustettuna, jos sisällyttämällä tunnustaminen tehdään aiemmista opinnoista/toisessa oppilaitoksessa tehdyistä opinnoista. KOSKI-ohjeet: Ammatilliset perustutkinnot: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Reformin+mukaisten+ammatillisten+perustutkintojen+osasuoritukset+-++tutkinnon+osat
Ammatti- ja erikoiammattitutkinnot: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Ammatti-+ja+erikoisammattitutkintojen+osasuoritukset+-+tutkinnon+osan+tiedot
Todistusnäkökulmasta kuitenkin opintoja tehdään aina sidottuna jonkin tutkinnon perusteeseen. Tällöin valinnaista tutkinnon osaa toisesta tutkinnosta ei voida kirjata todistukselle suoritettuna, vaan siihen tulee aina kirjata tunnustamisviite koska suoritus on eri tutkinnon perusteesta (oli kyse sisällyttämällä tunnustetusta tai arvioimalla tunnustetusta suorituksesta). Varsinaisen alkuperäisen suorituksen tulisi silloin löytyä joltain dokumentilta, sillä tunnustettu tutkinnon osa ei ole varsinainen alkuperäinen suoritus. Varsinainen alkuperäinen suoritus näkyy opiskelijalle annettavalla opintosuoritusotteella / erillisenä todistuksena suoritetusta tutkinnon osasta. KOSKI-palvelun lähtökohta on yrittää minimoida opiskelijalle luotavia päällekkäisiä opiskeluoikeuksia. Tämän vuoksi KOSKI-opiskeluoikeuden on ajateltu tässä tilanteessa kuvaavan lähemmin sitä, mitä opiskelijan opintosuoriteotteella näkyy ja että kaikki suoritukset ovat koottuna samaan opiskeluoikeuteen. Uusi todistusmääräys tarkentaa miten tutkinnon osat toisesta tutkinnosta tulisi kirjata opiskelijan tutkintotodistukselle sekä opintosuoriteotteille. Uusi todistusmääräys voi muuttaa KOSKI-palvelun ohjeita.

Kysymys: Entä jos opiskelija pyytää todistusta myöhemmin, eikä kahta opiskeluoikeutta ole tehty?
Vastaus: Mahdollisuus erillisten osatutkintotodistustodistusten tulostamisen ei pitäisi olla opintohallintojärjestelmässä kytketty siihen, montako opiskeluoikeutta KOSKI-palveluun luodaan. Opiskelijahan voi pyytää kesken tutkintosuorituksensa useaan otteeseen todistuksen suoritetuista tutkinnon osista, jotka kuuluvat hänen lopulliseen tutkintotodistukseensa.

Kysymys: Perustutkintoon voi tunnustaa vain max 15 osp, mutta suoritettava laajuus voi olla paljon laajempi. Opiskelija "häviää" osaamispisteitä, jos haluaa käyttää samaa suoritusta jossain muussa yhteydessä. 
Vastaus: Todistukseen on merkittävä aina tutkinnon osan suorituksen alkuperäinen laajuus ja samoin KOSKI-palveluun. Maininta laskennallisesta laajuudesta tehdään lisätietoihin/tunnustamisen viitetietoihin.

Kysymys: Jos opiskelija on hoksattu niin, että hän ottaa toisesta tutkinnosta tutkinnon osan, niin eikö hän saa todistuksen tutkinnon osasta siitä tutkinnosta, jota hän suorittaa? Ei kai sillä ole väliä, että tutkinto on otettu toisesta tutkinnosta? Viitteessä näkyy, mistä tutkinnosta tutkinnon osa otettu.
Vastaus: Osatutkintotodistus kirjataan aina sille tutkinnolle, jonka perusteeseen suoritettu tutkinnon osa kuuluu.  Jos opiskelijan kanssa on HOKS:ssa sovittu, että hänen tutkintosuoritukseensa otetaan tutkinnon osa toisesta tutkinnosta, niin todistusnäkökulmasta kyseessä on tunnustaminen sisällyttämällä. Opiskelijan alkuperäinen suoritus näkyy opintosuoritusotteella ja tutkintotodistukselle tutkinnon osa kirjataan tunnustamisviitteineen. Jos opiskelija haluaa ko. tutkinnon osasta lisäksi todistuksen suoritetusta tutkinnon osasta, hänelle tulostetaan osatutkintotodistus, jossa tutkintona on se tutkinto, jonka perusteeseen ko. tutkinnon osa kuuluu. KOSKI-palvelun lähtökohta on ollut se, että samalle opiskeluoikeudelle voidaan siirtää samaan aikaan samassa oppilaitoksessa suoritetut tutkinnon osat/osa-alueet, jotka voivat perusteiden tutkinnon muodostumissääntöjen mukaan kuulua tutkinto/VALMA/TELMA-suoritukseen (valinnainen tutkinnon osa toisesta tutkinnosta, koulutuksen osat) – poikkeuksena VALMA:n aikana suoritettavat ammatilliset tutkinnon osat jotka on laitettava eri opiskeluoikeudelle jotta valtionosuusrahoituksen suoriterahoitus kohdentuu oikein. Sisällytetyt osasuoritukset näkyvät siis KOSKI-opiskeluoikeudella joko suoritettuina jos ne on suoritettu samassa oppilaitoksessa samaan aikaan tai tunnustettuna, jos sisällyttämällä tunnustaminen tehdään aiemmista opinnoista/toisessa oppilaitoksessa tehdyistä opinnoista. KOSKI-opiskeluoikeuden on ajateltu tässä tilanteessa kuvaavan lähemmin sitä, mitä opiskelijan opintosuoriteotteella näkyy ja että kaikki suoritukset ovat koottuna samaan opiskeluoikeuteen.

Kysymys: Helpointa olisi, että opiskelijalla on opiskeluoikeus perustutkintoon X 180 ops, ja kuten perusteissa sanotaan hän voi sisällyttää opintoihinsa toisesta tutkinnosta osan: Tutkintoon voi sisällyttää tutkinnon osan toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta. Riippumatta sisällytettävän tutkinnon osan laajuudesta, tutkinnon osan laskennallinen laajuus on tässä kohdassa enintään 15 osaamispistettä. Tutkinnon osalla on viite ja taustalla tunnuskoodi, mistä tutkinnosta osa on. Tutkinnon osalle merkitään, että se on tunnustettu ja otetaan mukaan rahoitukseen. Tutkinnon osan koodin perusteella voisi hakea muut tiedot tarvittaessa Koskeen.
Vastaus: Tämä tieto tulee jo Koski-palveluun. Sen takia KOSKI-palveluun voi siirtää suoritettuna valinnaisen tutkinnon osa toisesta tutkinnosta, jos se on suoritettu samaan aikaan samassa oppilaitoksessa. 

Kysymys: Opiskelija hankkii osaamista työpaikalla oppisopimuksella. Hän ei voi hankkia osaamista kaikkiin tutkinnon osiin oppisopimustyöpaikassa. Opiskelija hankkii osaamista työajan ulkopuolella toisessa työpaikassa. Voiko hänelle tehdä koulutussopimuksen yhtä aikaa oppisopimuksen kanssa?
Vastaus: Kyllä voi.

Kysymys: Viitetietoja tuodaan kyllä suorituksissakin. Jos samaan aikaan suoritettaviin tutkinnon osiin / tutkinnon osan osa-alueisiin, tulisi viite: Valittu X-tutkinnosta (xxxx, xxxx), oppilaitos ja Koski tulkitsisi suoritteen oikeaan kustannusryhmään tutkintokoodin perusteella: Toimisiko tämä Valmassa + tutkintokoulutuksessa?
Vastaus: Tällä hetkellä KOSKI-palveluun merkittävät viitetiedot perustuvat todistusmääräyksen mukaisiin viitetietoihin. Opetushallituksen todistusmääräyksen mukaan annettaviin todistuksiin ei merkitä viitetietoa siitä, missä ao. tutkinnon osa on suoritettu.

Kysymys: Kun kyse ei ole tunnustamisesta, vaan tutkinnon osasta, joka suoritetaan: Koskesta ei välttämättä osata katsoa jotain yhtä lisätietoviiteriviä?
Vastaus: Todistusnäkökulmasta (uusi todistusmääräys) myös samaan aikaan samassa oppilaitoksessa opiskeltavat tutkinnon osat tulee tunnustaa tutkintotodistukselle, jos ne kuuluvat eri tutkinnon perusteisiin.

Kysymys: Tutkinnon osa toisesta perustutkinnosta: Olemme tehneet siitä osaamisen tunnustamisen – onko se siis väärin? Lisäksi emme ole laittaneet rastia, että otetaan mukaan rahoitukseen. Olemme ymmärtäneet, koska emme sitä opetusta emme itse ole järjestäneet, emme saa hyödyntää sitä rahoitukseen. Olemmeko ymmärtäneet väärin? 
Vastaus: Jos suoritus on tunnustettu aiemmista opinnoista/toisessa oppilaitoksessa suoritetuista opinnoista/eri opiskeluoikeudelle merkityistä suorituksista, niin se myös siirretään KOSKI-palveluun tunnustamisen viitetietoineen. Se, kuuluuko tunnustettu tutkinnon osa rahoituksen piiriin vai ei, riippuu siitä, onko kyse hankintana jostain muualta ostetusta suorituksesta (kuuluu rahoituksen piiriin) vai jostain muusta syystä tunnustetusta tutkinnon osasta (ei kuulu rahoituksen piiriin). Aiemmissa kysymyksissä on ollut kyse siitä, jos suorittaa samassa oppilaitoksessa samaan aikaan useampaan eri tutkintoon kuuluvia tutkinnon osia ja kuinka tässä tilanteessa tulee menetellä.

Kysymys: Miten esim. KELA suhtautuu siihen, että opiskelijalla näkyy joku satunnainen tutkinto Koskessa? Voiko se aiheuttaa myöhemmin ongelmia opiskelijan hakiessa tukia? 
Vastaus: Opiskelijalle luodaan VALMA-opiskeluoikeus ja osatutkintotavoitteinen opiskeluoikeus. Kelaa on informoitu siitä, että opiskelijalla voi olla useampi opiskeluoikeus samaan/eri oppilaitoksiin riippuen siitä, millaisia opintoja hän suorittaa (esim. lukiopuolella opiskelija saattaa olla myös aineopiskelija sen lisäksi että on oppimäärän opiskelija).

KOSKI-klinikka 18.9.2020 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Entä jos heitto (valtionosuusrahoituksen laskennan ennakkoraporteissa) on että on yksi enemmän aineistossa lukion poiminnassa? Onko sekin virhetieto?
Vastaus: Kyllä tällöin voi epäillä, että kyseessä on yhden opiskeluoikeuden aiheuttama virhe, ja nämäkin tulee tutkia. Toki virhe on sitä mitättömämpi tietojen hyödyntämisen kannalta mitä pienempi se on.

Kysymys: Kenelle noista heitoista pitää olla yhteydessä, jos heitto jatkuu edelleen?
Vastaus: Koulutuksen järjestäjä voi itse KOSKI-raporttien avulla tutkia, mistä heitot tulevat. Jos syy ei löydy, voi laittaa tukipyynnön KOSKI-palveluosoitteeseen (koski@opintopolku.fi).

Kysymys: Meille on tullut 20.1. poiminnasta edelleen huomautus, että tiedot eivät täsmää. Eli tietoja pyydetään edelleen tarkastamaan ja korjaamaan. Emme näe, keihin poiminta on kohdistunut, niin on aika mahdotonta jäljittää virhetietoa. Saammeko tiedon, ketä opiskelijoita poiminnassa on mukana? Muuten tietojen tarkastus ja korjaus on aika mahdotonta.
Vastaus: Kannattaa keskittyä aina siihen uusimpaan vertailuraporttiin. Todennäköisesti aikaisemmassa vertailussa ollut virhe toistuu myös uusimmassa raportissa. KOSKI-raporttien avulla voi itse yrittää tutkia, mistä virheet ja heitot johtuvat. Jos syy ei löydy, voi laittaa tukipyynnön KOSKI-palveluosoitteeseen (koski@opintopolku.fi).

Kysymys: milloin tulee raportit ?
Vastaus: Valtionosuusrahoituksen laskennan ennakkoraportit on julkaistu 15.9.2020, ja niitä on jouduttu korjaamaan jälkikäteen. Raportit kuvauksineen ja mahdollisiin korjauksiin liittyvine huomautuksineen löytyvät sivulta KOSKI-data - vertailuaineistoja ja tiedonhyödyntäjien raportteja kohdasta "Yleissivistävän koulutuksen valtionosuusrahoituksen laskennan ennakkoraportit (syksy 2020)". Uudet Valtionosuudet-yksikön tuottamat ennakkoraportit tulevat lokakuun 2020 alussa. KOSKI-tiimi kehittää jatkuvasti lisää raportteja KOSKI-käyttöliittymään. Tällä hetkellä kehityksen alla ovat yleissivistävän koulutuksen valtionosuusrahoituksen laskentaan liittyvät tunnuslukuraportit. Tilastokeskus tuottaa omia ennakkoraporttejaan sitä mukaa kuin he tuottavat aineistoja KOSKI-datan pohjalta. Tilastokeskuksen KOSKI-datan pohjalta tehtävien aineistojen aikataulut (vastaavasti kuin valtionosuusrahoituksen laskennan aikataulu) löytyvät sivulta Vuosikello KOSKI-datan käyttöön tilastoinnissa ja valtionosuusrahoituksen laskennassa.

Kysymys: Onko perusopetuksen ennakkoraportissa "rahoituksen kertoimia"-kohdassa kertoimia, ei siis pelkkiä oppilasmääriä?
Vastaus: Kyseessä on vain KOSKI-datan pohjalta laskettuja lukuja, jotka itsessään toimivat kertoimina varsinaisessa valtionosuusrahoituksen laskennassa.

Kysymys: Hei, meillä siirtyi Rovaniemen kaupungilta Rovaniemen Aikuislukiolta Rovala-Opistoon aikuisten perusopetus tänä syksynä. Tämän siirron myötä meille siirtyi Rovaniemen aikuslukiolla aloittaneet opiskelijat myös. Kysymys kuuluu, täytyykö meidän selvittää näiden siirtyneiden opiskelijoiden opiskeluoikeuden alkamispäivämäärät?
Vastaus: Koska kyseessä ei ole organisaatiofuusio, vaan tilanne, jossa opiskelijat siirtyvät toisesta oppilaitoksesta toiseen, vanhassa oppilaitoksessa siirtyvät opiskeluoikeudet päätetään "Eronnut"-tilaan, ja uudessa organisaatiossa luodaan KOSKI-tietovarantoon uudet opiskeluoikeudet, joissa alkamispäivä on se päivä, kun opiskelijat aloittavat uudessa oppilaitoksessa. Ei siis tarvitse selvittää, milloin opiskelijat ovat alun perin aloittaneet opinnot vanhassa oppilaitoksessa, ellei uusi oppilaitos koe tarvitsevansa tietoa esimerkiksi valtionosuusrahoitteisen opiskeluajan määrittelyyn. Vanhassa oppilaitoksessa tehdyt kurssisuoritukset tulee näkyä uudessa opiskeluoikeudessa tunnustettuina.

Kysymys: Mitä vaikuttaa vos-laskentaan jos oppilas nyt läsnä ok mutta aiemmissa vuosiluokissa on tilanteita joissa vuosiluokkia jäänyt vahvistamatta ?
Vastaus: Ei sinänsä vaikuta mitenkään, kunhan oppilasmäärät yhteensä täsmäävät. Tiedot tulee kuitenkin saattaa kuntoon myös vuosiluokkien vahvistusten osalta.

Kysymys: Koskesta saatu raportti: saisiko listauksen mitkä sarakkeet vaikuttavat vos:iin?
Vastaus: KOSKI-dataraportin tehtävänä on tarjota siirretty data kokonaisuudessaan koulutuksen järjestäjän tarkistettavaksi, eikä ole ehkä tarkoituksenmukaista yrittää raportin sarakkeiden kautta selittää, millä logiikoilla KOSKI-datasta muodostetaan rahoituksen tunnusluvut. Pyritään kuitenkin parantamaan ohjeistusta niin, että koulutuksen järjestäjä pystyisi ohjeita noudattaen muodostamaan käytetyt tunnusluvut raportin avulla. Ongelmana tässä kuitenkin se, että nämä logiikat eivät ole staattisia, vaan saattavat muuttua, jolloin parasta olisi, että nämä logiikat ja datan käsittely niiden mukaan hallittaisiin koulutuksen järjestäjän omassa tiedonhallintaprosessissa.

Kysymys: Onko perusopetuksen 9.9. ennakkoraportissa mukana myös väliaikaisesti keskeytyneet, vaikka raportilla sanotaan, että siinä olisi mukana vain läsnäolevat?
Vastaus: Kyllä näin oli. Ennakkoraportista on tulossa korjattu versio, jossa väliaikaisesti keskeytyneet on pudotettu pois.

Kysymys: Olemme siirtäneet Vammaisuus-tietoa. Vaik keh vamm pitää siirtyä toi-tieto joiltakin puuttuu putoaako pois rahoituksesta ?
Vastaus: Kyllä, jos tietoa vaikeasta vammaisuudesta ei ole siirtynyt, tällöin ei myöskään saa vaikeasti vammaisten oppilaiden osalta korotusta valtionosuusrahoitukseen.

Kysymys: Olisiko Kosken opiskelijat-välilehdelle mahdollista lisätä johonkin kohtaan nuo kotiopetuksen oppilaat. Olisi helpompaa, kun noiden oppilaiden määrän näkisi jo tästä kohdasta, eikä tarvitsisi raportilta niitä vuosiluokittain tarkistaa. Kotiopetuksen oppilaat eivät ole koulujen oikeita oppilaita, heidän kirjataan kouluihin täysin keinotekoisesti ja sen vuoksi koulujen on vaikea tarkistaa oppilasmäärää.
Vastaus: Kehitetään parempia ominaisuuksia, jotta kotiopetusoppilaiden etsiminen käyttölittymän kautta olisi helpompaa.

Kysymys: Kun nyt haluan tarkistaa onko tiedot oikein koskessa, voin kuulemma katsoa luokka kerrallaan valitsemalla perusopetus-läsnä-luokka. Näin saan luvut täsmäämään. Jos menen raportit puolelta ja otan esim kaikki ykköset, siihen raporttiin tulee näkyviin väliaikaisesti keskeyttänyt oppilas. Miksi näillä on ero, kumpaan luotan?
Vastaus: Tässä tilanteessa pitää vielä raportille suodattaa "Opiskeluoikeuden viimeisin tila"-saraketta käyttäen (tai "Opiskeluoikeuden tila tulostuspäivänä"-saraketta, jos tarkastellaan jotain menneisyyden poikkileikkauspäivää) ne opiskeluoikeudet, jotka ovat sillä hetkellä (tai "Opiskeluoikeuden tila tulostuspäivänä"-saraketta käytettäessä tulostusparametreissa määriteltynä poikkileikkauspäivänä) olleet "Läsnä"-tilaisina, jotta saa vastaavan luvun raportin kautta.

Kysymys: Vuosiluokan kertaajilla näkyy koskessa tila kesken ja vahvistuspäivämääränä ensi kevään viimeinen koulupäivä. Päiväys tullee koulun perustiedoista.
Vastaus: Jos näin on, niin sitten tiedot tulee korjata KOSKI-tietovarantoon kyseisten opiskeluoikeuksien osalta. Jos tämä ei omin neuvoin onnistu, kannattaa olla yhteydessä oman järjestelmätoimittajan asiakastukeen.

Kysymys: Tilannetta parantaisi jo se, että raportti jaettaisiin kahtia, toisessa näkyisi tilastotiedot, toisessa suoritustiedot. Helpottaisi ja nopeuttaisi tietojen tarkistamista.
Vastaus: Tarkistusraportti kannattanee pitää sellaisena, että tarjoaa siirretyn datan koulutuksen järjestäjälle mahdollisimman ns. raakana. Suunnitteilla on kuitenkin KOSKI-käyttöliittymään näkymiä, jolla koulutuksen järjestäjä voisi katsoa KOSKI-datan pohjalta tunnuslukuja esimerkiksi valtionosuusrahoituksen laskennan näkökulmasta ja sitten tulostaa sen taustalla olevan datan.

Kysymys: onko aikuisten perusopetuksen raporttia 9.9.2020 tilanteen mukaan ajettu uudelleen? Arvionkorjaus osuudessa meillä on 0 kurssia, vaikka olen yrittänyt tietoa korjata oikeaksi.
Vastaus: Ei ole vielä, mutta raportti ajetaan uudestaan viimeistään lokakuun alussa.

Kysymys: Onko HUSilla tietoa Koskesta kun pyytää meiltä ?
Vastaus: HUS:illa ei toistaiseksi ole Opetushallituksen kanssa sopimusta, joka sallisi tietojen luovuttamisen KOSKI-tietovarannosta heille.

KOSKI-klinikka 11.9.2020 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Miten olisi pitänyt kirjata opiskeluoikeuden tilat ja osa-aikaisuus-% alla olevan esimerkin tapauksessa: Opiskelija ollut normaalisti läsnä toukokuun loppuun saakka. Hänelle tehtiin koulutussopimus kesäkuuksi 1.-30.6.2020. Hän kävi 3 pv (1.-3.6.) työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa, minkä jälkeen sairastui (toimitti lääkärintodistuksen). Heinäkuu oli lomaa 4.8. saakka, minkä jälkeen hänen olisi pitänyt palata kouluun. Hän ilmoitti olevan sairaana ja toimitti lääkärintodistuksen. Hän on edelleen sairaana. Opiskelija ei ole hakenut väliaikaista keskeyttämistä.
Vastaus: Opiskeluoikeuden osa-aikaisuus määritetään HOKS:ssa ja HOKS:iin tehdyissä muutoksissa, se ei ole jälkikäteen ”korjattava” seurantaluku KOSKI-palveluun. HOKS ja HOKS-keskustelut ovat siis ensisijainen ja jatkuva työkalu opiskelijan opintojen suunnittelussa ja seurannassa. Väliaikaisesti keskeytynyt-tilaa käytetään, kun opiskelija hakee ja hänelle myönnetään väliaikaista keskeytystä. Koulutuksenjärjestäjän pitää omissa prosesseissaan miettiä, miten opiskelijaan ollaan yhteydessä, kun opiskelija jää sairaslomalle eli milloin esim. HOKS:ia pitää päivittää, jos opinnot eivät etene sovitusti/suunnitellusti ja pystyykö opiskelija sairaslomansa aikana edes jossain määrin edistämään opintoja. HOKS- keskustelussa tai muussa keskustelussa opiskelijan jäädessä sairaslomalle koulutuksenjärjestäjän on järkevää keskustella opiskelijan kanssa siitä, milloin opiskelijan kannattaa oman etunsa vuoksi hakea väliaikaista keskeytystä ja kertoa opiskelijalle hänen oikeudestaan väliaikaisesti keskeyttää opinnot sairasloman vuoksi.

Kysymys: Miten lyhyen sairastumisen vuoksi hoks päivitetään toteutusprosentille 0? esim. viikko? 2? 1 kk?
Vastaus: KOSKI-tiimi ei voi antaa raja-arvoja siihen, milloin HOKS-päivitetään. Koulutuksen järjestäjän pitää itse miettiä prosessit, miten sairaslomalle jäänti otetaan huomioon ja milloin opiskelijan kanssa keskustellaan HOKS:n muutoksesta. Aiheellistahan HOKS:n muuttamisesta on keskustella, jos esimerkiksi näyttöjä joudutaan siirtämään

Kysymys: Opiskelija suorittaa normaalia perustutkintoa (ei pilottia). Hän eroaa. Hän saa yhden tutkinnon osan valmiiksi, se siirretään Koskeen. Toisesta tut.osasta hän saa suoritettua osan ammattitaitovaatimuksista, mutta sen suoritus jää kesken. Siirretäänkö nämä suoritetut ammattitaitovaatimukset Koskeen tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuvina suorituksina samalla opiskeluoikeudella kuin suoritettu tut.osa? Arvioidaanko nämä tutkinnon osaa pienemmät kokonaisuudet asteikolla 1-5? Täytyykö opiskelijalle antaa opintorekisteriote, jossa kesken olevan tutkinnon osan alla on näkyvissä nämä tutkinnon osaa pienemmät suoritukset ja niiden arvosana? Saako opetuksenjärjestäjä rahoitusta näistä tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista edellä mainitussa tapauksessa?
Vastaus: Ammatillista koulutusta säätelevissä laeissa ja asetuksissa ei määritellä tutkinnon osaa pienemmille kokonaisuuksille käytettävää arviointiasteikkoa. Ammatillisen koulutuksen asetuksessa (673/2017, 15 § 1 mom) säädetään, että opiskelijalle annetaan opintorekisteriote tai muu vastaava selvitys, josta selviävät myös muut tutkinnon osaa pienemmät kokonaisuudet. Opetushallituksella ei ole toimivaltaa määrätä opintorekisteriotteeseen merkittävistä tiedoista. Arvioija/arvioijat päättävät arvioinnista tutkinnon osittain ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueittain. Tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista ei kerry suoriterahoitusta, suoriterahoitus kertyy vain kokonaisisista tutkinnon osista. Jos opiskelijalla on tutkintotavoitteinen/osatutkintotavoitteinen opiskeluoikeus, joka jää kesken ja opiskelija on suorittanut tutkinnon osaa pienempiä kokonaisuuksia, niitä ei tarvitse siirtää KOSKI-palveluun. Jos ne kuitenkin siirretään, niin tämä tulee tehdä erillisellä opiskeluoikeudella, jossa päätason suorituksen tyyppinä on tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuva suoritus.

Kysymys: Kuinka majoitusjaksot kirjataan?  - perusperiaatteet lähiopetuksessa  - perusperiaatteet monimuoto-opiskelijoilla, jotka majoittuvat lähijaksolla - Koronan vaikutus (poikkeusajasta olikin säännöt, entä etäjaksot koronan takia)
Vastaus: Majoitusjaksojen kirjaamiseen on kaksi periaatetta, jotka pätevät kaikissa muissa tilanteissa paitsi viime kevään korona-poikkeusaikana, jolloin oppilaitokset suljettiin poikkeuslain nojalla. Periaatteet ovat ne, että majoitusjaksot kirjataan vain, kun kyseessä on opiskelijalle tarjottava maksuton majoitus, ja että majoituspaikka on varattu opiskelijalle niin, että kukaan muu ei voi majoituspaikkaa käyttää.

Kysymys: Miten opiskelijapäivien kertymä määräytyy, kun jatkossa pitää merkitä kaikki lomat, lyhyetkin. Ennen ollut, että yli 28 pv kesäaikana pidetyt lomat ei kerrytä päiviä. Kuuluvatko lyhyet vaikka viikon mittaiset lomajaksot opiskelijapäivien kertymiin vai ei?
Vastaus: Kyse on luonnoksesta uudeksi ammatillisen koulutuksen rahoitusasetukseksi. KOSKI-tiimi ja rahoituksenlaskenta eivät voi vielä linjata asiaa, sillä asetus on vasta luonnos ja lausuntokierroksella. Koulutuksenjärjestäjiä suositellaan lisäämään asetuksen muotoilujen herättämät kysymykset lausuntoonsa asetusluonnoksesta: https://minedu.fi/hanke?tunnus=OKM042:00/2020#kuuleminen_9e9809b3-8b50-4103-9bea-229cbb970280

Kysymys: Lausuntokierroksella olevassa rahoituksen perusteisiin liittyvässä uudessa asetusluonnoksessa sanotaan, että 1.1.2021 lähtien pitäisi ilmoittaa kaikki lomajaksot (joilla ei opetusta järjestetä)Koskeen, eli talvi-, syys-, ja joululomat. Pitäisikö ne sitten ilmoittaa kaikille rahoitustaulukossa vai saako jotenkin kerralla ilmoitettua, että nämä viikot meillä ei ole opetusta? Samassa luonnoksessa oli maininta, että läsnäoloksi laskettava 28 päivää poistuu yli 28 päivää kestävistä lomajaksoista…
Vastaus: Kyse on luonnoksesta uudeksi ammatillisen koulutuksen rahoitusasetukseksi. KOSKI-tiimi ja rahoituksenlaskenta eivät voi vielä linjata asiaa, sillä asetus on vasta luonnos ja lausuntokierroksella. Koulutuksenjärjestäjiä suositellaan lisäämään asetuksen muotoilujen herättämät kysymykset lausuntoonsa asetusluonnoksesta: https://minedu.fi/hanke?tunnus=OKM042:00/2020#kuuleminen_9e9809b3-8b50-4103-9bea-229cbb970280

Kysymys: Asetusluonnoksesta (muistio): Koulutuksen järjestäjän päättämällä lomajaksolla tarkoitetaan sellaista ajanjaksoa, jolloin koulutuksen järjestäjä ei tarjoa opiskelijalle mahdollisuutta osaamisen hankkimiseen, kuten etukäteen ilmoitettua joulu-, talvi- tai kesäloma-aikaa. Nykytilaa vastaavasti opiskelijavuoteen kuuluvaksi luettaisiin opiskelijan omat henkilökohtaiset lomajaksot tai hyväksyttävään syyhyn, kuten sairauteen perustuvat poissaolot, ellei opiskelijan opiskeluoikeutta ole ammatillisesta koulutuksesta annetun lain säännösten perusteella tältä ajalta keskeytetty. Eli jos hoksissa määritetty opiskelijalle henkilökohtainen lomajakso esim. 1.3.-15.4. niin tästä laskettaisiin 28 pv opiskelijavuosikertymään?
Vastaus: Kyse on luonnoksesta uudeksi ammatillisen koulutuksen rahoitusasetukseksi. KOSKI-tiimi ja rahoituksenlaskenta eivät voi vielä linjata asiaa, sillä asetus on vasta luonnos ja lausuntokierroksella. Koulutuksenjärjestäjiä suositellaan lisäämään asetuksen muotoilujen herättämät kysymykset lausuntoonsa asetusluonnoksesta: https://minedu.fi/hanke?tunnus=OKM042:00/2020#kuuleminen_9e9809b3-8b50-4103-9bea-229cbb970280

Kysymys: Koulutuksen järjestäjä on voinut ilmoittaa yleisesti, että vko 8 talvilomaa, mutta opiskelijan hoksissa yksilöllisesti voidaan sopia, että opiskelijalla on kuitenkin opintoja silloin. Merkitäänkö ko. opiskelijalle kuitenkin lomajakso, kun on "koulutuksen järjestäjän päättämää" lomaa? Vai hoksissa sovittujen mukaan? Mitä siis tarkoittaa "koulutuksen järjestäjän päättämä loma"?
Vastaus: Loma-jaksot merkitään opiskeluoikeuskohtaisesti nyt ja tulevaisuudessa. Jos opiskelija hankkii osaamista silloin kun on koulutuksenjärjestäjän määrämä lomajakso, ei KOSKI-palveluun kyseisen opiskelijan opiskeluoikeudelle merkitä loma-jaksoa vaan hän on läsnä HOKS:ssa sovitun osa-aikaisuusprosentin mukaisesti.

Kysymys: Pitääkö oppisopimusopiskelijalle merkitä lomat, joita tulee työpaikalla? 
Vastaus: Ei pidä. Työehtosopimuksen/vuosilomalain mukaan työsuhteessa kertyvät lomapäivät eivät ole sama asia kuin koulutuksenjärjestäjän määräämät lomat.

Kysymys: Oppilaitos A ostaa oppilaitokselta B tutkinnon järjestämisen.  Oppilaitos B (menettänyt hankintasopimuksen teon jälkeen todistuksenanto-oikeuden ko. tutkintoon) ostaa koulutuksen oppilaitokselta C, joka myös kirjoittaa tutkintotodistuksen. Kumman oppilaitoksen kanssa oppilaitos A linkittää suoritukset? A:lla ei ole mitään sopimusta C:n kanssa.
Vastaus: Koulutuksenjärjestäjän tulisi ensin selvittää purkautuuko hankintasopimus A:n ja B:n välillä, jos B:llä ei ole oikeutta kirjoittaa todistusta hankittavasta tutkinnosta. Joka tapauksessa, linkitys tulisi tässä tapahtua A:n ja C:n välillä, sillä B:llä ei ole tässä tilanteessa syytä siirtää mitään KOSKI-tietovarantoon.

Kysymys: Milloin Koski-raporttiin tulee tieto hylätyistä opiskeluoikeuksista? 
Vastaus: KOSKI-raportti samanaikaisista päällekkäisistä opiskeluoikeuksista on ollut koko ajan työjonossa, mutta valitettavasti muut akuutimmat raportit ovat menneet edelle. Pyritään saamaan tämä raportti koulutuksenjärjestäjille käyttöön lokakuun loppuun mennessä.

Kysymys: Miten menetellään tällaisessa tapauksessa, kun opiskelija kesäkuussa suoritti osatutkinnon ja päätti valmistumiseen opintonsa ja nyt palaakin saman tutkinnon opintoihin syksyllä. Käytämmekö väliaikainen keskeytys tietoa Opiskeluoikeusjaksolla vai miten tämä tehdään - tällöin säilyisi sama opinto-oikeus? Vai miten ohjeistatte?
Vastaus: Aina jos opiskelija on eronnut/suorittanut HOKS:n mukaisen tavoitteensa ja valmistunut, tulee palaavalle opiskelijalle luoda aina uusi opiskeluoikeus. Väliaikaista keskeytystä käytetään vain niissä tapauksissa, miten väliaikaisesta keskeytyksestä laissa ammatillisesta koulutuksesta säädetään (opiskelija hakee väliaikaista keskeytystä). Jos tutkinnon perusteet ovat muuttuneet 1.8 alkaen, niin opiskelija jatkaa uusilla tutkinnon perusteilla tässä tilanteessa.

Kysymys: Onko ammatillisella puolella käytössä S suoritettu -arvosana?
Vastaus: Muussa ammatillisessa koulutuksessa on käytössä vapaa arvosana-asteikko, koska laissa tai asetuksissa ei säädellä muun ammatillisen koulutuksen arviointia. Laissa ja asetuksissa ei myöskään säädellä tutkinnon osaa pienempien kokonaisuuksien arviointia, joten KOSKI-tiimi muuttaa tietomallia siten, että myös muun ammatillisen koulutuksen arviointiasteikko on käytettävissä tutkinnon osaa pienemmille kokonaisuuksille.

Kysymys: Voiko varusmiespalvelusta suorittava olla samaan aikaan läsnä oppilaitoksessa? Tarkoituksena on suorittaa muutama näyttö armeijan lomien aikana. Läsnäolo% on Hoksattu 1% armeijan ajaksi. Pitäisikö tehdä keskeytys ja tulla takaisin läsnäolevaksi 100% näyttöpäivien ajalle?
Vastaus: Opiskelijalla on oikeus väliaikaisesti keskeyttää opintonsa varusmiespalveluksen ajaksi, opiskelijan ei ole pakko keskeyttää, jos hän voi suorittaa näyttöjä/hankkia osaamista opintojensa aikana. Jos opiskelija suorittaa vain näyttöjä, ei hän silloin hanki osaamista vaan osoittaa osaamista. Koska osaamisen hankkimista ei tapahdu, on osa-aikaisuusprosentti 0% myös näyttöpäivinä. Opiskelija on siis läsnä 0%.

Kysymys: Laitoinkin viestiä Koski-tiimille uudesta Tieto- ja viestintätekniikan pt:Stä. Vipusessa mennyt monta opiskeluoikeutta luvattomiin koulutuksiin Vipusen raportilla. Koski ei herjaa, vaikka ennen 1.8.2020 aloittaneille opiskelijoille on tutkinnon peruste, joka astuu voimaan vasta 1.8.2020. Noin ei tietenkään saisi olla, vaan tarvitaan 1.8. alkaen uusi opiskeluoikeus.
Vastaus: Opiskelija ei voi aloittaa uusilla tutkinnon perusteilla ennen kuin kyseinen tutkinnon peruste astuu voimaan. Opiskelija siis aloittaa vanhoilla tutkinnon perusteilla opiskelun, jos aloittaa ennen 1.8.2020, ja vaihtaa sitten opiskelemaan uusien tutkinnon perusteiden mukaisesti 1.8.2020 alkaen. Jos tutkintokoodi ei vaihdu, muutetaan vain uusi peruste samaan opiskeluoikeuteen, siksi KOSKI ei herjaa tiedonsiirrossa. Tieto- ja viestintätekniikan perusteissa tutkinnon perusteiden lisäksi vaihtuu tutkintokoodi. Koska tutkintokoodi vaihtuu, on KOSKI-palvelussa päätettävä aiemmin alkanut vanhojen perusteiden mukainen opiskeluoikeus ja luotava uusi uusien perusteiden mukainen opiskeluoikeus opiskelijalle aloituspäivällä 1.8.2020.

Kysymys: Tutkintokoodi kun muuttuu niin uusi opiskeluoikeus, vaikka ei ainuttakaan suoritusta?
Vastaus: Kyllä, KOSKI-palvelussa tulee näkyä opiskeluoikeus perustuen siihen, että opiskelija on ollut läsnä hankkimassa osaamista, vaikka yhtään suoritusta ei olisi kertynyt (vrt. esim. eronneet opiskelijat, joille tulee myös opiskeluoikeus vaikka he eivät olisi suorituksia tehneetkään).

Kysymys: En jostain syystä löydä Vipusesta mainitun "luvattomat koulutukset"-kohtaa?
Vastaus: Raportilta https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Koski%20opiskelijavuodet%20live.xlsb löytyy suodatin ”Luvaton koulutus”.

Kysymys: Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteissa (OPH-501-2018) mm. Matematiikka ja matematiikan soveltaminen tunnustetaan ammatillisen perustutkinnon perusteista 1.8.2015-31.7.2018  3 osp ja suoritetaan 1 osp talousmatematiikan osuudella. Onko rahoituksen piirissä vain 1 osp? Jos tunnustaa voi vain kokonaisia osa-alueita tuleeko opiskelijan näyttää osaamisensa ja arviointi koko osa-alueesta ja rahoitus myös.
Vastaus: Jos yhteisen tutkinnon osa-alueesta tai ammatillisesta tutkinnon osasta vain osa ammattitaitovaatimuksista/osaamistavoitteista voidaan tunnustaa, mutta osa jää vielä näytettäväksi/muulla tavoin suoritettavaksi, niin koko osa-alue tai ammatillinen tutkinnon osa merkitään silloin suoritettuna, ei siis tunnustettuna. Opiskelijan ei tarvitse näyttää osaamista koko osa-alueesta/ammatillisen tutkinnon osasta vaan vain niistä ammattitaitovaatimuksista/osaamistavoitteista, joita ei voitu tunnustaa.

Kysymys: Meille on siirtynyt opiskelemaan perustutkintoon opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet VALMA-koulutuksen ja sen aikana ytoja ammatillisesta perustutkinnosta. Valman todistuksessa/opintokortissa ei ole viitetietoa siitä, minkä tutkinnon mukaan nuo ytot on suoritettu. Millainen todistusviite voidaan laittaa ostuun, jos meillä ei ole käytössämme tuota todistusviitettä? Voimmeko siis viitata mihin tahansa perustutkintoon? Ja pitäisi VALMAn todistukseen laittaa mukaan tuo todistusviite? Se helpottaisi ostun kirjaamisesta.
Vastaus: Valma-todistuksella pitäisi olla tieto siitä minkä tutkinnon perusteiden mukaan yhteinen tutkinnon osan osa-alue on suoritettu. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueet ovat aina ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaisia. Tällä hetkellä KOSKI-palveluun voi VALMA-opiskeluoikeudelle kirjata yhteisen tutkinnon osan osa-alueen suoraan suoritettuna, mutta todistuksella ja KOSKI-palvelussa pitää näkyä mihin tutkintoon kyseinen osa-alue on sidottu. Uuden todistusmääräyksen myötä yhteisten tutkinnon osan osa-alueet pitää kirjata VALMA-todistukselle ja opiskeluoikeudelle tunnustettuina.

Kysymys: Eli yhteisten tutkinnon osien osa-alueet merkitään Valman todistukseen aina tunnustettuina?
Vastaus: Toistaiseksi mennään nykyisen ohjeistuksen mukaan. Opetushallituksen todistusmääräyksessä 2020 asia ohjeistetaan merkitsemään yhteisten tutkinnon osien osa-alueet myös VALMA-todistukselle tunnustettuina.

Kysymys: Meillä on muutamalla opiskelijalla arvioitu korkeakouluopinnot arvosanalla "hyväksytty", jotka pitäisi tunnustaa opintoihin. Koska todistuksessa pitää laskea keskiarvo, niin miten näiden kanssa toimitaan?
Vastaus: Jos korkeakouluopinnot on arvioitu arvosanalla ”hyväksytty”, niin niitä ei voi tunnustaa ammatilliseen perustutkintoon. Korkeakouluopinnot – tutkinnon osan arvosana on aina 1-5 ammatillisissa perustutkinnoissa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjä ei voi muuntaa tai määritellä ”hyväksytty”-arvosanan tilalle numeerista arvosanaa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjä voi muuntaa 1-3 -asteikolla annetun arvosanan 1-5 -asteikkoon. Henkilökohtaistamisessa olisi hyvä tarkastella sitä, löytyykö korkeakoulun antamasta opintosuoritusotteesta opintojaksoja, jotka olisi arvioitu 1-5 -asteikolla.

KOSKI-klinikka 4.9.2020 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Kun opiskelijan tiedot päätyvät Koski-siirrossa virheeseen kuten tämä MA virhe, niin siirtyykö tämän jälken opiskelijasta tietoja Koskeen (ja jos siirtyy niin mitä) vai pysähtyykö tiedonsiirto virheeseen? Jos tiedonsiirto pysähtyy, niin onko sillä, että opiskelijoita on pitempään tiedonsiirron virheessä vaikutusta tilastoon?
Vastaus: Jos tiedonsiirto pysähtyy virheeseen, silloin mitään tietoja kyseisestä tiedonsiirtoyrityksestä ei siirry KOSKI-tietovarantoon. Jos tiedonsiirto pysähtyy virheeseen, ja jotain olennaista opiskeluoikeus- ja suoritustietoa jää siirtämättä, tämä vaikuttaa luonnollisesti kaikkeen tiedon hyödyntämiseen ja myös tilastointiin, sillä tiedot eivät ole ajan tasalla. Tiedonsiirtovirheiden tarkistelun lisäksi on tärkeää (tai jopa vielä tärkeämpää) tarkistaa siirtynyttä tietoa ja sitä, ovatko tiedot siirtyneet oikein.

Kysymys: Miten tulee menetellä sairaalaopetusjaksojen kanssa. Pitääkö näkyä Koskessa. Sama koulutuksen järjestäjä.
Vastaus: Sairaalaopetusjaksoista ei siirry tietoa KOSKI-tietovarantoon muuten kuin siinä tapauksessa, että sairaalakoululla on perusopetuksen järjestämislupa, jossa tapauksessa oppilaalle muodostetaan opiskeluoikeus ko. sairaalakouluun, ja vanhan koulun opiskeluoikeus laitetaan joko "Väliaikaisesti keskeytynyt"-tilaan (jos oppilaalla on tarkoitus palata vanhaan kouluun) tai päätetään "Eronnut"-tilaan (käytännössä yleensä vain niissä tapauksissa, joissa perusopetuksen oppimäärä suoritetaan loppuun sairaalakoulussa).

Kysymys: Mistä perusopetuksen kielivalinnat otetaan, jos heillä ei ole vielä suorituksia? Kielitilasto on joka vuosi ollut laaja ja kattava myös perusopetuksesta. Tietääkö Tilastokeskuskin, että he eivät nyt niitä tietoja saa?
Vastaus: Tilastokeskuksessa tiedostetaan, että perusopetuksen kielivalintoja lukuvuodelle 2020-21 ei saa KOSKI-tietovarannon kautta vielä syksyllä 2020, vaan nämä saa vasta keväällä, kun arvioinnit ovat valmiit. Se, millä aikataululla aineiston tuottaminen tapahtuu nyt KOSKI-datan hyödyntämiseen siirryttäessä, ei ole vielä tiedossa.

Kysymys: Meillä kummittelee muutama oppilas koskessa läsnäolevana, vaikka eivät ole edes multiprimuksen arkistossakaan. Ovat lähteneet meiltä 2018 keväällä. Miten saan heidät pois Koskesta?
Vastaus: Koulutuksen järjestäjän tulisi säilyttää mahdollisuus päivittää jo päättyneitä opiskeluoikeuksia opintohallintojärjestelmänsä kautta. Tässä tapauksessa, jos tiedot on hävitetty opintohallintojärjestelmästä eikä KOSKI-tietovarannossa olevaa opiskeluoikeutta ole mahdollista päivittää enää järjestelmän kautta, koulutuksen järjestäjän on luotava vastaavat opiskeluoikeudet syöttökäyttöliittymän kautta, tallennettava niille todellisuutta vastaavat tiedot ottaen huomioon KOSKI-määräyksen vaatimukset (esim. että 1.1.2018 ennen alkaneille perusopetuksen opiskeluoikeuksille tulee siirtää/tallentaa vuosiluokkasuoritukset vain siitä vuosiluokasta, jolla oppilas oli 1.1.2018, eteenpäin) sekä päättä opiskeluoikeus joko "Eronnut" tai "Valmistunut"-tilaan riippuen siitä, kummasta on kyse. Tämän jälkeen tulee muistaa mitätöidä tiedonsiirtoina luodut vanhat opiskeluoikeudet.

Kysymys: Meillä tehostetun tuen tiedot kirjattu nyt hieman eri tavoin kuin mistä siirtyvät Koskeen eli kaikki pitää nyt käydä korjaamassa/täydentämässä. Pitäisikö kaikki olla kunnossa 20.9.?
Vastaus: Lain mukaan KOSKI-tietojen tulee olla ajan tasalla jatkuvasti niin, että tiedonsiirroilla päivitettävään opiskeluoikeuteeen päivitetään muuttunut tieto viimeistään 1 vuorokausi tiedon muuttumisesta ja syöttökäyttöliittymää käytettäessä 10 vuorokautta tiedon muuttumisesta. Valtionosuusrahoituksen laskenta ottaa poiminnan KOSKI-tiedoista 30.10.2020 tilanteen mukaan, eli valtionosuusrahoituksen laskennan näkökulmasta on aikaa korjata virheellisiä ja puutteellisia tietoja 30.10.2020 asti.

Kysymys: Aiemmin tilastointipäivältä on tulostettu tilastotuloste ja oppilaslista tilintarkastajia varten. Onko edelleen syytä ottaa oppilaslistat talteen?
Vastaus: Koulutuksen järjestäjä on velvollinen jälkikäteenkin osoittamaan toimineensa koskevien säännösten mukaisesti valtionosuuden myöntämisen edellytysten todentamiseksi eli on järjestäjän oman edun mukaista säilyttää ne tarpeelliset asiakirjat, joilla säännösten mukainen toiminta voidaan myöhemmin osoittaa. Kun vielä otetaan huomioon rahoituslaissa asetettu koulutuksenjärjestäjän velvollisuus toimittaa valtionapuviranomaiselle rahoituksen määräämiseksi tarvittavat tiedot sekä koulutuksenjärjestäjän toimintaan tehtävään tarkastukseen liittyvä asiakirjojen esittämisvelvollisuus, järjestäjän vastuulla on varmistaa, että rahoituksen kannalta merkitykselliset asiakirjat ovat tarvittaessa saatavilla niin kauan kuin niillä voi olla oikeudellista merkitystä

Kysymys: Onko mitään  käsitystä siitä, käyttävätkö tilintarkastajat Koskea? Ainakin viime vuonna olivat siitä kiinnostuneet.
Vastaus: Tilintarkastajilla ei ole ainakaan toistaiseksi pääsyä KOSKI-tietovarantoon.

Kysymys: Haluaisin vielä varmistuksen kahden tutkinnon opiskelijan opiskeluajan laskemiseen tilanteessa, jossa opiskelija valmistuu ammatilliselta (jossa ollut vos-rahoitteisena ja samalla tehnyt lukio-opintoja), ja siirtyy sitten suorittamaan koko lukiotutkintoa. Koskiklinikalla on aiemmin vastattu asiaan näin: ”Opiskelija voidaan ilmoittaa kt-opintojen jälkeen (ammatillisen koulutuksen loputtua) lukiokoulutuksen koko oppimäärän suorittajana enintään neljän vuoden ajan valtionosuudella rahoitettavaksi opiskelijaksi.” Otetaanko opiskeluajan laskennassa huomioon nuo aiemmin suoritetut lukio-opinnot (käyttäen laskentakaavaa esim. 20*4/44 tai nuorten lukiokoulutuksessa 20*4/75), jotka siten vähentävät tuota neljän vuoden lukioaikaa?
Vastaus: Kyllä. Eli ohjeen mukaan: "Tapauksissa, joissa opiskelija on suorittanut aiemmin lukio-opintoja esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opiskelun rinnalla ja hän on ollut silloin valtionosuuden perusteena ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosilaskennassa ja opiskelija lopettaa ammatillisen koulutuksen ja siirtyy lukiokoulutuksen opiskelijaperusteisen valtionosuuden piiriin tai tapauksissa, joissa opiskelija on suorittanut aiemmin aineopiskelijana yksittäisiä lukiokursseja ja opiskelija alkaa myöhemmässä vaiheessa suorittaa lukion koko oppimäärää, opiskelijan aiemmat lukio-opinnot tulee suhteuttaa lukion koko oppimäärän laajuuteen, kun lukion koko oppimäärän opiskelijalle lasketaan jäljellä olevaa opiskeluaikaa valtionosuusrahoituksen piirissä. Esimerkiksi jos opiskelija on aiemmin suorittanut 19 lukion kurssia, on hänellä aikuisten opetussuunnitelman mukaan lukion koko oppimäärästä suorittamatta vielä 25 kurssia, jolloin lukion koko oppimäärän suorittamiseen valtionosuusrahoitteisena opiskelijana on jäljellä enintään 2,3 vuotta (laskukaava 25 x 4 : 44)."

Kysymys: Rahoituksesta ja tilastointipoiminnasta pyyntö: Saisimmeko selkeän erittelyn, mitä tietoja lukiokoulutuksen osalta poimitaan koskesta ja mitä tietoja kerätään webbilomakkeella tai paperilomakkeella. Eilisessä koulutuksessa perusopetuksen osalta kyseinen kooste oli  tehty. Olisiko tällainen kooste mahdollista saada lukiokoulutuksen osalta, koska nyt jäi todella hämmentynyt olo siitä mitä tietoa mistäkin poimitaan.
Vastaus: Lukiokoulutuksen valtionosuusrahoituksen laskentaa ei vielä syksyllä 2020 tehdä KOSKI-dataan perustuen. Tilastokeskus on siirtynyt lukiokoulutuksen koulutustilastoinnissa kokonaisuudessaan KOSKI-datan käyttöön. Tilastokeskus tekee lisäksi syksyllä 2020 vielä kokonaisopiskelijamääräkyselyn: http://tilastokeskus.fi/keruu/jaop/lomakkeet.html.

Kysymys: Meillä on koulut jotka ovat lopetettu, siellä on oppilaat jääneet läsnäoleviksi. Kuinka saan niitä poistettua?
Vastaus: Lakkautettuihin (= Opintopolun organisaatiopalvelussa passivoituihin) organisaatioihin voidaan liittää tunnuksia, mutta näihin liittyen tulee olla yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen (koski@opintopolku.fi). Riippuen siitä, pystyykö koulutuksen järjestäjä päivittämään kyseisiä opiskeluoikeuksia edelleen tiedonsiirroilla (koulutuksen järjestäjän pitäisi aina säilyttää tämä valmius) vai ei, voidaan liittää passivoitu organisaatio joko olemasssaolevaan palvelukäyttäjätunnukseen tai liittää joillekin organisaation henkilöille tallentajan oikeus lakkautettuihin organisaatioihin, jonka oikeuden avulla voidaan luoda ja päivittää kyseiset opiskeluoikeustiedot todellisuutta vastaaviksi uudestaan ja päättää ne joko "Valmistunut"- tai "Eronnut"-tilaan riippuen siitä, kummasta on kyse. Jos joudutaan luomaan opiskeluoikeudet uudestaan, tulee muistaa myös mitätöidä tiedonsiirtoina luodut vanhat opiskeluoikeudet.

Kysymys: Yritin lukaista tuon aiemmin mainitun valmistavaa opetusta koskevan kirjeen. Ymmärsin, että viime lukuvuoden tiedot ilmoitetaan kuten ennenkin, sinne ei tarvitse laskea noita lomia. Ymmärsinkö oikein?
Vastaus: Kyllä, "Loma"-tilaa käytetään lomajaksojen merkitsemisessä perusopetukseen valmistavan opetuksen tietoihin vasta 1.8.2020 alkaen.

Kysymys: oppilaalle tehty lykkäyspäätös perusopetuksesta, aloittaa vuotta myöhemmin. Pitääkö tämän näkyä esiopetuksessa, jossa oppilas on? Koulu ei vie oppilasta Koskeen, koska oppilas ei vielä heillä ole.
Vastaus: Tieto perusopetuksen aloittamisen lykkäämisestä siirretään vasta sitten perusopetuksen opiskeluoikeuteen, kun oppilas perusopetuksessa aloittaa.

Kysymys: Vammaisuus, onko kyse vain tilastotiedosta, vai vaikuttaako rahoitukseen? Pystymme merkitsemään vaikeimmin kehitysvammaiset, mutta keitä ovat muut kuin vaikeimmin kehitysvammaiset? Ei lääkärit tuollaista tietoa kirjoita papereihin. Meillä tähän eivät osaa vastata edes perusopetuksen asiantuntijat.
Vastaus: Tieto vaikeasta kehitysvammaisuudesta tai muusta vammaisuudesta liittyy pidennetyn oppivelvollisuuden päätökseen, eli tällainen tieto voi olla vain oppilaalla, jolle on tehty päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta. Vastaavasti pidennetyssä oppivelvollisuudessa oleva oppilas on aina joko vaikeasti vammainen tai muu vammaisoppilas. Vammaisuuden aste määritellään pidennetyn oppivelvollisuuden ja erityisen tuen päätöksen päätöksen perusteluina olevasta psykologisesta tai lääketieteellinen lausunnosta, josta tulisi käydä ilmi asiantuntijan näkemys vammaisuuden asteesta (ks. myös https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/pidennetty-oppivelvollisuus).

Kysymys: Kannattako ruveta tekemään manuaalisia siirtoja, jotta saadaan yksityiset eskarit rahoitukseen mukaan.
Vastaus: Koulutuksen järjestäjän on itse tehtävä tämä päätös, mutta jos näyttää siltä, että tiettyjen tietojen siirtäminen ei onnistu 30.10.2020 mennessä, nämä opiskeluoikeudet on syytä luoda ja päivittää uudestaan syöttökäyttöliittymän kautta, jotta saadaan KOSKI-tietovarantoon ajantasainen tieto. Tämän jälkeen tulee muistaa mitätöidä tiedonsiirtoina luodut vanhat opiskeluoikeudet. Syöttökäyttöliittymän kautta luodut ja päivitetyt opiskeluoikeudet voi myöhemmin taas ns. kaapata tiedonsiirroilla päivitettäviksi, kun kaikkien tietojen siirto lähdejärjestelmästä onnistuu.

Kysymys: Kun peruskoulun oppilas ei tule kouluun, vaikka kotikunnaksi on merkitty meidän kuntamme, mitä tehdään? Joltain naapurilta on ehkä saatu tieto, että mahdollista muuttanut ulkomaille. Onko ok, että emme siirrä Koskeen lainkaan?
Vastaus: Koulutuksen järjestäjän on pyrittävä selvittämään tällaiset tilanteet tapauskohtaisesti ja selvitettävä, onko kaupungilla/kunnalla velvollisuus pitää oppilasta jossain koulussaan "Väliaikaisesti keskeytynyt"-tilassa.

Kysymys: Tuleeko eilisen rahoituspäivän viestiseinän kysymykset ja vastaukset johonkin esille?
Vastaus: Näitä kysymyksiä ja vastauksia ei valitettavasti enää ole saatavilla.

KOSKI-klinikka 28.8.2020 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Muutamissa tutkinnoissa päättyi siirtymäaika 31.7.2020 ja nyt opiskelijoiden pitää siirtyä uusiin tutkinnon perusteisiin. Voidaanko siirtyminen tehdä saman opiskeluoikeuden sisällä? Vai pitääkö tässäkin tapauksessa tehdä uusi opiskeluoikeus, jos tutkintokoodi vaihtuu?
Vastaus: Jos pelkkä tutkinnon peruste vaihtuu, mutta tutkintokoodi pysyy samana, ei tarvitse luoda uutta opiskeluoikeutta, vaan olemassa olevaan opiskeluoikeuteen vaihdetaan päätason suoritukseksi uusien tutkinnon perusteiden mukainen tutkintosuoritus. Mikäli oppijalle on kertynyt osasuorituksia, nämä tunnustetaan osaksi uusien perusteiden mukaista tutkintoa osaamisen tunnustamisen ohjeistuksen mukaisesti ja siirretään uusien tutkinnon perusteiden mukaiseen tutkintosuoritukseen tunnustettuina. Tunnustetut tutkinnon osat merkitään rahoituksen piiriin kuuluviksi sen mukaan, onko niistä saatu jo suoriterahoitusta vai ei (esim. vuonna 2020 vuoden 2018 suorituksista on jo maksettu suoriterahoitus). Jos taas tutkintokoodi on vaihtunut syystä tai toisesta, vanha opiskeluoikeus tulee päättää tilaan ”Katsotaan eronneeksi”, ja opiskelijalle luodaan uusi opiskeluoikeus uudella aloituspäivämäärällä. Näissä tapauksissa tunnustettavat tutkinnon osat merkitään uudelle opiskeluoikeudelle niin, että ne eivät ole rahoituksen piirissä, sillä suoriterahoitus jo suoritetuista tutkinnon osista maksetaan edelliseltä, ”Katsotaan eronneeksi” tilaan päätetyltä opiskeluoikeudelta. Eli koska kysymyksen kuvaamassa tilanteessa tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon tutkintokoodi on vaihtunut, pitää vanha opiskeluoikeus päättää, luoda uusi ja merkitä mahdollisesti uuteen opiskeluoikeuteen tunnustettavat tutkinnon osat niin, että ne eivät ole rahoituksen piirissä.

Kysymys: Linkityksestä ja suoritusrahoituksesta eli laajennettu oppisopimus, jossa me VOS-koulutuksen järjestäjänä (oppilaitos A) ostamme tutkinnon toisesta oppilaitoksesta B, mutta opiskelija suorittaa YTO-opinnot meillä. Toinen oppilaitos antaa tutkintotodistuksen. Linkitetäänkö opiskeluoikeudet, vaikka kyseessä ei ole koko tutkinnon suoritus laajennetulla oppisopimuksesta (yhteisten tutkinnon osien suoritukset tulee meiltä)? Entäs sitten ne YTO-suoritukset valtionosuuksien suoritusrahoituksen näkökulmasta? Siirrämmekö omassa opiskeluoikeudessamme myös ko. YTO-suoritukset Koskeen vai kuinka ne pitää olla merkittynä molemmissa oppilaitoksissa, jotta se menee oikein?
Vastaus:  Kysymys on edelleen laajennetusta oppisopimuksesta, kun tutkintotodistuksen kirjoittaa toinen oppilaitos (oppilaitos B). Silloin kun tutkintotodistuksen antaa toinen oppilaitos (tai yleisemmin ottaen, kun KOSKI-tietomallin näkökulmasta ns. päätason suoritus ostetaan toiselta koulutuksen järjestäjältä), opiskeluoikeudet tulee linkittää. Tässä kyseisessä tapauksessa ostava oppilaitos A merkitsee omalle opiskeluoikeudelleen YTO-opinnot suorituksina, jonka lisäksi myyvä oppilaitos B merkitsee sitten samat opinnot tunnustettuina omalle opiskeluoikeudelleen. Tunnustamisen tiedoissa on merkitty ”rahoituksen piirissä: ei”. Näin siksi, koska myyvä oppilaitos B kirjoittaa tutkintotodistuksen ja kaikkien opintojen pitää näkyä samalla opiskeluoikeudella aivan kuten ne näkyvät tutkintotodistuksella. Valtionosuusrahoitus ottaa suoriterahoitukseen huomioon Oppilaitos A:n opiskeluoikeudelta suoritetut yhteiset tutkinnon osat. Ohjeet linkitykseen: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/4.+Ammatillisten+opiskeluoikeuksien+linkitys

Kysymys: Jos A oppilaitos ostaa opiskelijalle teoriaopetuksen ja tutkintotilaisuudet B oppilaitokselta. Viekö B oppilaitos opiskelijan näytöt Koskeen "Muuta kautta rahoitettu". Vaiko viekö A oppilaitos ostamansa näytöt Koskeen?
Vastaus: Näytön arvioiva oppilaitos on aina velvollinen siirtämään tietoja KOSKI-palveluun. Se, viekö oppilaitos A samat suoritukset tunnustettuna KOSKI-palveluun riippuu siitä, linkitetäänkö opiskeluoikeuksia. Jos oppilaitos A ostaa B:ltä ”koko paketin” eli B kirjoittaa opiskelijan tutkintotodistuksen/osatutkintotodistuksen kaikista hänen opinnoistaan, opiskeluoikeudet linkitetään ja vain B siirtää tiedot suorituksista sellaisinaan kuin ne on suoritettu ja kuinka ne kirjataan todistukselle. Jos A ostaa B:ltä vain yksittäisten tutkinnon osien suorituksia, mutta kirjoittaa itse lopullisen tutkintotodistuksen/osatutkintotodistuksen, niin siinä tapauksessa B luo oman opiskeluoikeuden, siirtää sille tiedot tutkinnon osien suorituksista näytön tietoineen ja rahoitusmuotona ”muuta kautta rahoitettu”. Opiskeluoikeuksia ei linkitetä, vaan A siirtää omalle opiskeluoikeudelleen samat tutkinnon osat, mutta tunnustettuina. Jos A hankkii pelkkää teoriaopetusta B:ltä mutta arvioi itse näytöt, B ei siirrä mitään tietoja KOSKI-palveluun vaan A siirtää tiedon suorituksesta näytön tietoineen, koska A on näytön vastaanottava oppilaitos.

Kysymys: Korkeakouluopinnot: tuodaanko aina osaamisen tunnustamisen rakenteella voi voiko tuoda sisällytettynä?
Vastaus: Sisällyttäminen on tunnustamista. Tunnustamisen tapoja on kaksi: sisällyttämällä tunnustaminen ja arvioinnin kautta tunnustaminen. Korkeakouluopintoihin kuuluu aina tunnustamisviite.

Kysymys: Eli yksittäisiä yhteisiä tutkinnon osia tai yto-opinnot kokonaisuudessan ostetaan meiltä, linkitetäänkö vai ei?
Vastaus: Jos opiskelijan tavoitteena oppilaitoksessa A on suorittaa vain yksi yhteisen tutkinnon osa tai pelkät yto-opinnot ja oppilaitos A ostaa B:ltä kaikki suoritukset, niin silloin linkitetään. Jos oppilaitos A järjestää jotain laajempaa opintokokonaisuutta, johon ostaa vain yksittäisiä suorituksia B:ltä, mutta kirjoittaa lopulta itse opiskelijalle esim. tutkintotodistuksen, opiskeluoikeuksia ei linkitetä.

Kysymys: Mikäli aikanaan tutkinnon osia suorittanut (+siitä "valmistunut") tulee jatkamaan opintoja ja suorittamaan koko tutkinnon. Siirtymäsäädös voimassa vanhalla perusteella. Voiko hän jatkaa samalla opinto-oikeudella vai tehdäänkö uusi? Jos uusi, niin voiko olla edelleen vanha tutkinnon peruste siirtymäsäädöksen kautta vai uusi tutkinnon peruste suoritettavaksi?
Vastaus: Jos opiskelijan opiskeluoikeus on päättynyt ei voida jatkaa samalla opiskeluoikeudella. Koska opiskelija otetaan opiskelijaksi uudelleen, pitää aloittaa uusien perusteiden mukaiset opinnot. Opiskelijan opiskeluoikeuden vielä ollessa voimassa voidaan HOKS:n tavoitetta muuttaa osatutkintotavoitteisesta tutkintotavoitteiseksi saman tutkinnon perusteiden sisällä, mutta jos opiskeluoikeus on päättynyt niin vanhaa opiskeluoikeutta ei voi enää uudelleen ”aktivoida”.

Kysymys: Maatalousalan perustutkinnossa opiskelija voi suorittaa saman tutkinnon osan useampaan kertaan. Näihin tutkinnon osiin kirjatut suoritukset eivät ole siirtyneet KOSKI-palveluun esim. vuodelta 2019 ja 2020. Ongelma on kuulemma Primuksessa. Jos Visma ei saa ongelmaa korjattua, miten opiskelijoiden vuodelta 2019 suorittamat tutkinnon osat voidaan ottaa huomioon OPH:n rahoitusyksikössä, kun niitä aletaan käydä läpi kohtapuoleen?
Vastaus: Suoritusten tulee löytyä KOSKI-palvelusta, jotta ne voidaan ottaa rahoituksessa huomioon. Suoritusten tulisi löytyä joka tapauksessa KOSKI-palvelusta, koska esim. Kela seuraa ajantasaisia suorituksia KOSKI-palvelusta. Opintohallintojärjestelmän tulee ensisijaisesti korjata siirtymiseen liittyvä ongelma. Tutkinnon osat voi mahdollisesti merkitä vaihtoehtoisesti paikallisiksi tutkinnon osiksi, jotta siirto saadaan onnistumaan, mutta toivottavin vaihtoehto on että ongelma korjataan ja tutkinnon osat siirtyvät KOSKI-palveluun niiden oikeilla valtakunnallisilla koodeilla ja nimillä. Viimeisimpänä vaihtoehtona on, että koulutuksenjärjestäjä mitätöi opintohallintojärjestelmästä siirrettävän opiskeluoikeuden KOSKI-palvelusta ja luo käsin uuden opiskeluoikeuden, joka sisältää kaikki suoritustiedot.

Kysymys: Jos opiskelija kirjoittaa ylioppilaaksi lukiossa ja meiltä saa ammatillisen todistuksen, niin linkitetäänkö silloin? Me ostamme lukioaineita heiltä.
Vastaus: Ei linkitetä. Linkitystä käytetään vain nk. laajennetussa oppisopimuksessa, sitä tehdään vain kahden saman tasoisen ja saman tyyppisen opiskeluoikeuden välillä; tarkoittaen että kyseessä on ammatilliset opiskeluoikeudet, joilla on sama tutkinto ja sama tavoitetaso (tutkinto vs. tutkinnon osa/osia).

Kysymys: Valitaanko opiskelijat tutkintoon vai voidaanko valita suorittamaan vain tutkinnon osaa/osia, jolloin tavoitetta ei voida muuttaa hoks keskustelussa?
Vastaus: Opiskelija otetaan suorittamaan tiettyä tutkintoa. Opiskelijan tavoite voi olla koko tutkinnon suorittaminen tai tutkinnon osan/osien suorittaminen. Opiskelijan tavoitetta koko tutkinto/osatutkinto voidaan muuttaa hoks-keskustelussa saman tutkinnon perusteen sisällä. Jos opiskelija haluaa vaihtaa kokonaan eri tutkintoon, sitä ei voi tehdä hoks-keskustelussa. Kun vaihdetaan tutkintoa, kyseessä on uusi opiskelijaksi ottaminen eli uuden opiskeluoikeuden luominen ja vanha opiskeluoikeus päättyy.

Kysymys: Jos osaamisala vaihtuu ja jo tehtyjä opintoja pitäisi tunnustaa, niin kuinka voidaan käytännössä jatkaa samalla opiskeluoikeudella? Tunnustamiseen tarvitaan kuitenkin todistus tutkinnon osien suorittamisesta. Esimerkkinä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perustason ensihoidon osaamisala, jonka pakollisetkin tutkinnon osat poikkeavat muista osaamisaloista. Voiko tehdä niin, että vaihdetaan ensimmäisen osaamisalan opinnot osatutkintotavoitteiseksi, tehdään todistus tutkinnon osien suorittamisesta ja avataan uusi opiskeluoikeus uuteen osaamisalaan.
Vastaus: "Lähtökohtaisesti, kun jatketaan saman tutkinnon suorittamista samalla koulutuksen järjestäjällä eli muutokset voidaan tehdä HOKS:n päivittämisen sisällä (esim. vaihdettaisiin tavoitetta koko tutkinnosta tutkinnon osaan/osiin tai toisin päin tai vaihdetaan osaamisalaa) jatketaan samalla opiskeluoikeudella, ja niin joudutaan toimimaan tässäkin tapauksessa. Tunnustettaessa osasuorituksia tulee merkitä tunnustamisen tietoihin jokaisen tunnustettavan osasuorituksen kohdalle, onko kyseinen tutkinnon osa rahoituksen piirissä vai ei riippuen siitä, onko kyseisistä osasuorituksista maksettu suoriterahoitusta vai ei. Jos jotkin aikaisemmat osasuoritukset eivät tule sisällytetyksi uuteen osaamisalaan, on niitä varten luotava uusi, erillinen osatutkintotavoitteinen opiskeluoikeus.

Kysymys: KOSKI ja eHOKS-projektitiimit: minkä verran teette yhteistyötä ja sovitte asioista yhteisesti? Ulospäin välillä näyttää että eHOKS ja KOSKI kulkevat hieman omilla poluillaan esim. eHOKS ei "pysty" hyödyntämään KOSKI-dataa kaikkea. Tuntuu erikoiselta, jos taustalla kuitenkin OPH.
Vastaus: On totta, että KOSKI ja eHOKS-kehitys ovat pitkälti kulkeneet toisistaan erillisinä, tulee myös muistaa että eHOKS:n ensimmäisessä toteutusvaiheessa on tehty ”minimitoteutus”, jonka tarkoitus ei ollut hyödyntää kaikkea KOSKI-dataa. Jatkossa tulee OPH:n sisällä miettiä kuinka KOSKI ja eHOKS olisivat paremmin keskenään synkronoituja, mutta tämä toki vaatii rahoittajan priorisointia siihen, miten palveluita kehitetään.

Kysymys: Opiskelija suorittaa oppisopimuksella opinnot aiemmin kuin oppisopimus päättyy. Pitääkö sopimus päättää?  Vai voiko sopimus jatkua ja ns. väliaika laitetaan opiskeluoikeusjaksoihin 0%? 
Vastaus: Oppisopimus solmitaan sitä varten, että opiskelija hankkii osaamista. Jos opiskelija on suorittanut kaikki HOKS:ssa sovitut tavoitteet, eli tarvetta osaamisen hankkimiselle ei enää ole, opiskelijalle annetaan tutkintotodistus ja oppisopimusta muutetaan niin että oppisopimus päättyy.

Kysymys: Mihin sähköpostiosoitteeseen lähetetään ammatilliselle yksikölle tarkoitetut kysymykset? Vai suoraan esim. Markulle? En löydä tähän vastausta OPH:n nettisivuilta.
Vastaus: ammatillinenkoulutus(at)oph.fi

Kysymys: Missä vaiheessa on uudet todistusmääräykset ovat?
Vastaus: Käännettävänä. Tarkkaa julkaisuaikaa ei vielä tiedossa koska lopullista päätöstä määräyksen sisällöstä ei ole vielä tehty.

Kysymys: Tuleeko syksyllä korkeakouluhaussa hakeneista lista koulutuksenjärjestäjille kuten keväällä tuli?
Vastaus: KOSKI-tiimi keskustelee asiasta korkeakoulutiimin kanssa ensi viikolla. KOSKI-tiimin puolesta vastaava lista hakeneista on kannatettavaa lähettää koulutuksenjärjestäjille, mutta listat lähetetään yhteistyössä ja vaativat paljon manuaalista työtä. Virhelistoja ei lähetetä koulutuksenjärjestäjille, sillä havaittuihin virheisiin liittyen on luotu uusia validaatiota ja koulutuksenjärjestäjillä on käytössään KOSKI-palvelusta raportit, joilta vastaavien ongelmien pitäisi löytyä.

Kysymys: Tuleeko uusi todistusmääräys heti voimaan? Onko koulutuksenjärjestäjille ja järjestelmätoimittajille aikaa toteuttaa muutokset ennen uuden todistusmääräyksen voimaan astumista?
Vastaus: Markku Kokkonen kutsuu järjestelmätoimittajat keskustelemaan todistusmääräyksen voimaantulosta.

Kysymys: Voitko vähän valaista, minkälaisia muutoksia uusi todistusmääräys sisältää?
Vastaus: Uudessa todistusmääräyksessä on tarkennettu edellisen todistusmääräyksen tietoja ja kuvauksia todistustyypeittäin. Valitettavasti tietolistoja ei voida julkaista ennen kuin varsinaisesta määräyksestä on päätetty. KOSKI-tietomallin osalta uuden todistusmääräyksen ei pitäisi tuoda muutoksia.

KOSKI-klinikka 21.8.2020 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Mitä voi tehdä, jos käytössä oleva järjestelmä ei mahdollista kaikkien esiopetuksen tietomallissa olevien tietojen siirtämistä nyt, kun valtionosuusrahoituksen laskenta ja Tilastokeskus siirtyvät käyttämään KOSKI-dataa?
Vastaus: Kannattaa olla yhteydessä omaan järjestelmätoimittajaansa ja tiedustella, onko kaikkien tietojen siirron mahdollistava integraatio missä vaiheessa. Myös KOSKI-tiimi pyrkii olemaan yhteydessä järjestelmätoimittajiin tilannekuvan saamiseksi. Vaihtoehtona kannattaa miettiä, voisiko lukuvuoden 2020-21 esiopetuksen opiskeluoikeudet luoda ja niitä päivittää syöttökäyttöliittymän kautta siihen asti, kunnes järjestelmäintegraatio on valmis kaikkien tarvittavien tietojen siirtoon, jonka jälkeen syöttökäyttöliittymän kautta luodut ja päivitetyt opiskeluoikeudet voi ns. kaapata tiedonsiirrolla päivitettäviksi. Jos koulutuksen/varhaiskasvatuksen järjestäjä siirtyy käyttämään syöttökäyttöliittymää väliaikaisesti, tulee varmistaa, että vastaavat, tiedonsiirroilla luodut opiskeluoikeudet mitätöidään, jotta KOSKI-tietovarannossa ei ole samat esiopetuksen opiskeluoikeudet tuplana. Samaa harkintaa kannattaa tehdä muiden koulutusmuotojen osalta varsinkin, jos oppilas/-opiskelijamäärät ovat pienet tai tietomalli on yksinkertainen.

Kysymys: Hei, onko niin, että Aikuisten perusopetuksen opiskelijoiden tiedot eivät siirry Koskeen enne kuin heillä on suorituksia?
Vastaus: KOSKI pystyy vastaanottamaan aikuisten perusopetuksen opiskeluoikeuden ilman osasuorituksia. Jos aineopiskelijan kohdalla ei tiedetä vielä, mitä oppiaineita hän opiskelee, tulee lähettää päätason suoritukseksi "Ei tiedossa"-oppiaine (koodiarvo: XX) yleissivistävien oppiaineiden koodiston (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/koskioppiaineetyleissivistava/latest) mukaisesti. Jos siis aikuisten perusopetuksen opiskeluoikeus ei siirry KOSKI-tietovarantoon ilman osasuorituksia, kyse on joko viasta opintohallintojärjestelmän KOSKI-integraatiossa tai sitten kirjaukset opintohallintojärjestelmään on tehty väärin. Kannattaa olla asiasta yhteydessä opintohallintojärjestelmätoimittajaan.

Kysymys: Koul. järjestäjän kaikkien lukioiden xls tarkistusraportti tulee kasata lukioittain?
Vastaus: Kyllä, lukiokoulutuksen tarkistusraporttia ei voi tulostaa koulutustoimijatasolla, joten tällainen kaikki koulutustoimijan lukiot kattava raportti tulee muodostaa itse tulostamalla jokaisen lukion raportin erikseen.

Kysymys: Saako ohjeet miten esiopetuksen erkkapäätöksiä voi lisätä syöttökäyttöliittymällä kun oppilaan tiedot on siirretty lähdejärjestelmästä ns koneellisesti. (Toinen kysymys samasta aiheesta: Miten voi syöttää noita esiopetuksen puuttuvia tietoja Koskeen käsin. Esiopetuksen oppilaathan ovat jo siirretty.)
Vastaus: Näin, että päivittää osan tiedoista syöttökäyttöliittymällä ja osan tiedonsiirroilla, ei voi toimia, vaan opiskeluoikeudet tulee luoda ja niitä tulee päivittää joko tiedonsiirroilla tai syöttökäyttöliittymällä. Syöttökäyttöliittymällä luodun opiskeluoikeuden voi kyllä myöhemmin ns. kaapata tiedonsiirrolla päivitettäväksi. Ks. myös tämän klinikkakoosteen ensimmäinen kysymys ja vastaus.

Kysymys: Mitkä tiedot pitää saada siirrettyä Koskeen liittyen peruskoulun erityiseen ja tehostettuun tukeen?
Vastaus: Tehostetun tuen ja erityisen tuen jaksoista tarvitaan vähintään tukijakson alkupäivä sekä erityisen tuen osalta tieto siitä, opiskeleeko oppilas toiminta-alueittain vai ei. Tukijakson loppupäivä tarvitaan vain, jos se on ennen opiskeluoikeuden päättymistä. Erityisessä tuessa tukijaksoon liittyen voi tulla muutoksia sen suhteen, opiskeleeko oppilas toiminta-alueittain vai ei. Jos esimerkiksi erityisen oppilas on aikaisemmin opiskellut normaaleja oppiaineita mutta siirtyy opiskelemaan toiminta-alueittain, tulisi edellinen erityisen tuen jaksolle (jossa "Opiskelee toiminta-alueittain = ei") merkitä loppupäivä ja siirtää uusi erityisen tuen jakso, jossa "Opiskelee toiminta-alueittain = kyllä". Tehostettu tuki ja erityinen tuki perusopetuksen tietomallissa:

• tehostettu tuki: https://opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-11-8-7
• erityinen tuki: https://opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-11-8-5

Kysymys: Löytyykö jostain listaus, josta selviää, mitkä kaikki tiedot tulee olla kunnossa, jotta KOSKI-järjestelmän kautta saadaan tarvittavat tiedot syksyn Tilastokeskuksen tilastoon?
Vastaus: Tällainen listaus voitaisiin periaatteessa tuottaa, mutta kannattaa ennemmin pyrkiä varmistamaan, että kaikki tiedot ovat jokaisen opiskeluoikeuden osalta reaaliaikaisesti oikein. Se, mitä tietoja KOSKI-tietovarantoon tulee siirtää, on kattavasti kuvattu KOSKI-ohjeessa Opiskeluoikeus- ja suoritustietojen ohjeet ja tarkistus / esimerkkinäkymät jokaisen koulutusmuodon osalta.

Kysymys: Miksi lukioiden webinaari järjestetään vasta 22.9.? Tiedot otetaan kuitenkin Koskesta 20.9.
Vastaus: Tilastokeskus ja valtionosuusrahoituksen laskenta eivät tee tietojen poimintoja vielä 20.9., vaan 1.10.2020 alkaen, sillä syöttökäyttöliittymän käyttäjillä on kymmenen päivää aikaa tallentaa muuttuneet tiedot KOSKI-tietovarantoon. Näin voidaan ajatella, että 20.9.2020 tilanne on KOSKI-tietovarannossa ajantasainen vasta 1.10.2020, jos yksikään syöttökäyttöliittymän käyttäjä päivittää muuttuneet tiedot vasta kymmenen päivän päästä muutoksesta.

Kysymys: Pitääkö aikuisten perusopetuksen opiskelijoille täyttää kesäksi loma-tieto?
Vastaus: Ei tarvitse. "Loma"-tila ei ole käytössä ollenkaan aikuisten perusopetuksessa.

Kysymys: Keväällä ohjeistettiin, että luokalle jääneille merkitään vuosiluokan vahvistus ja tieto luokalle jäämisestä. Nämä tiedot ovat Koskessa oikein, mutta nyt, kun ollaan järjestelmässä vaihdettu uudelle lukuvuodelle, ovat kaikki luokalle jääneet virhelistalla. Miten pitäisi toimia, että saisimme uuden välilehden samalle vuosiluokalle Koskessa. (Muita kysymyksiä/kommentteja samasta aiheesta: "Meilläkin samaa ongelmaa, luokalle jääneiden kanssa. pitääkö palauttaa kevään arviointi heille ja tehdä uudelleen ohjeiden mukaan vai miten kannattaa toimia?"; "Käsitin keväällä, että oli tarkoitus saada jäämään vanhat arvosanat Koskeen ja uudelle saman luokka-asteen välilehdelle uudet arvosanat.")
Vastaus: Tarkoitus on tosiaan se, että luokalle jäämiseen johtanut vuosiluokkasuoritus jäisi KOSKI-tietovarantoon täydellisenä, eli sellaisena kuin se on suoritettu oppiaineineen ja arvosanoineen. Kummastakaan perusopetuksessa käytössä olevasta opintohallintojärjestelmästä tämä ei vielä onnistu, mutta tavoitteena olisi, että myös vuosiluokalle jäämiseen johtaneen suorituksen siirto osana peruopetuksen opiskeluoikeutta toimisi molemmista järjestelmistä lukuvuodesta 2020-21 eteenpäin. Siihen asti joudutaan siirtämään järjestelmästä riippuen tiedot niin, että oppilaalla ei ole kuin yksi kyseisen vuosiluokan suoritus tai että luokalle jäämiseen johtaneessa vuosiluokkasuorituksessa ei ole osasuorituksia lainkaan.

Kysymys: Raporteista: Saako näkyviin lukion aineopiskelun kurssisuoritukset jollain tietyllä ajalla?
Vastaus: Ei saa, eli lukiokoulutuksen tarkistusraportin tulostuparametreista puuttuu aikuisten perusopetuksen tarkistusraportilla oleva "Raportille valitaan vain sellaiset kurssit, joiden arviointipäivä osuu yllä määritellylle aikajaksolle"-valintamahdollisuus. Lisätään tämä myös lukiokoulutuksen tarkistusraportille ja varmistetaan samalla, että lukiokoulutuksen tarkistusraportilla on mahdollista tarkistaa kurssikertymät vastaavalla tarkkuudella kuin mitä aikuisten perusopetuksen raportti mahdollistaa.

Kysymys: Mille tasolle lukiossa ja aikuisten perusopetuksessa pitää tehdä hyväksiluvut, että tiedot ovat oikein? Oppimäärä, kurssi...?
Vastaus: Osaamisen tunnustaminen tehdään aina kurssitasolle.

Kysymys: Opiskelija valmistui aikuisten perusopetuksesta 7.8.2020 pitäisikö hänen arvosanansa näkyä samantien suoritusrekisterissä? Koskessa kaikki näyttäisi olevan kunnossa mutta suoritusrekisteri on tyhjä.
Vastaus: KOSKI-tietovarannon ja Opintopolun välinen tiedonsiirto on tällä hetkellä kiinni ja aukeaa jossain vaiheessa syksyä 2020.

Kysymys: Oppilas erotettu jälkikäteen Koskeen mutta niin että lukuvuositietoja ei ole peruutettu taaksepäin. Koskessa oppilaan tilaksi vaihtunut eronnut mutta syntynyt virheilmoitus päivämäärien ristiriidasta. Voidaanko virheilmoitus jättää huomioitta ja mahd poistaa?
Vastaus: Tässä pitäisi nähdä esimerkin kautta, mitä on siirretty KOSKI-tietovarantoon ja mitä on sen jälkeen yritetty siirtää, jotta pystyisi vastaamaan siihen, onko tiedot kunnossa vai onko tiedoissa jotain korjattavaa. Kannattaa siis olla tällaisissa tapauksissa aina suoraan yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen (koski@opintopolku.fi). Noin yleisesti ottaen, kun korjataan jo päättyneissä opiskeluoikeuksissa olevia virheitä, korjaus ei saisi aiheuttaa sitä, että tuotetaan tietoihin toisia virheitä.

Kysymys: Miten toimitaan sellaisten oppilaiden osalta, jotka ovat muuttaneet koulua lukuvuoden aikana. Suoritus näkyy Koskessa kesken-tilassa.
Vastaus: Jos on kyseessä muutto toiseen kaupunkiin/kuntaan, opiskeluoikeus päätetään "Eronnut"-tilaan ja sen vuosiluokan, jolla oppilas on, suoritus jätetään "Kesken"-tilaan. Kaikki tätä edeltävien vuosiluokkasuoritusten, jotka kyseinen oppilas on suorittanut vanhassa koulussa, tulee jäädä "Valmis"-tilaan oppiainesuorituksineen ja arvosanoineen. Jos taas on kyse muutosta kaupungin/kunnan sisällä, voidaan toimia joko edellä mainitulla tavalla, tai niin, että oppilaan perusopetuksen opiskeluoikeus otetaan uuden oppilaitoksen haltuun. Tällöin kaikkien vanhassa koulussa suoritettujen vuosiluokkasuoritusten oppilaitoksena tulee näkyä vanha koulu, ja alkaen siitä vuosiluokasta, jolla oppilas on vaihtanut koulua, vuosiluokkasuoritusten oppilaitoksena tulee olla uusi koulu siihen asti, kun oppilas päättää opinnot kyseisessä koulussa. Tarkemmat ohjeet erotilanteisiin löytyy seuraavasta ohjesivusta: Opiskeluoikeuden tiedot oppilaan erotessa tai vaihtaessa koulua / Oppilaan ops:n vaihtuessa yhtenäiskoulussa.

Kysymys: Minkä päivämäärän tilanteen otatte Koskesta 20.9. tilaston alustaviin raportteihin?
Vastaus: Valtionosuusrahoituksen laskennan ennakkoraportit on suunnitelmissa ajaa 10.9.2020 KOSKI-raporttikannasta, joka on päivän operatiivista tuotantokantaa jäljessä. Näin siis ennakkoraporteilla on 9.9.2020 KOSKI-tietovarantoon tallennettu tilanne.

Kysymys: Milloin 10.9. tarkistusraportti on nähtävillä?
Vastaus: Valtionosuusrahoituksen laskennan ennakkoraportit laitetaan jakoon KOSKI-wikin sivulle KOSKI-data - vertailuaineistoja ja tiedonhyödyntäjien raportteja mahdollisimman aikaisin viikolla 38 (14.-20.9.2020). Kannattaa omatoimisesti katsella sivua jo alkuviikosta, vaikka raporttien julkaisusta ei olisikaan vielä tiedotettu.

Kysymys: Missä on ohje miten oppilas luokitellaan vaik keh vamm tai muu kuin vaik keh vammainen?
Vastaus: Vammaisuuden aste määritellään pidennetyn oppivelvollisuuden ja erityisen tuen päätöksen päätöksen perusteluina olevasta psykologisesta tai lääketieteellinen lausunnosta, josta tulisi käydä ilmi asiantuntijan näkemys vammaisuuden asteesta. Lisätietoja: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/pidennetty-oppivelvollisuus.

KOSKI-klinikka 14.8.2020 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Jos opiskelija on aloittanut tutkinnon suorittamisen ruotsin kielellä ja vaihtaa suorituskieltä suomeksi, niin pitääkö siitä tehdä uusi opiskeluoikeus? Entä pitääkö aiemmat suoritukset tunnustaa vai voiko arvioinnit vain siirtää vastaaviin suomenkielisiin versioihin ilman tunnustamista?  Kyseessä rerofmin mukainen perustutkinto.
Vastaus: Ei tarvita uutta opiskeluoikeutta. Päätason suorituksen suorituskieli vain vaihdetaan. Niissä ammatillisissa tutkinnon osissa, joissa suorituskieli on ollut ruotsi, kirjataan tutkinnon osan tietoihin suorituskieleksi ruotsi. Jo suoritetuista yhteisistä tutkinnon osien osa-alueista ja niiden mahdollisiin merkintätapojen muutoksiin todistusta varten, tulee olla yhteydessä OPH:n ammatillisen osaamisen yksikköön.

Kysymys: Onko eropäivä rahoitukseen oikeuttava päivä?
Vastaus: Eropäivä ei kerrytä opiskelijavuosikertymää, sillä katsotaan että eropäivänä opiskelija on jo eronnut.

Kysymys: Korkeakoulujen yhteishaku on syksyllä, milloin opiskelijavalintatiimi tiedottaa syksyn aikatauluista. Ohjauksen näkökulmasta pitäisi tietää, milloin syksyllä valmistuvien ja korkeakoulussa hakevien tietojen tulee olla Koskessa.
Vastaus: Korkeakoulutiimi tiedottaa koulutuksenjärjestäjiä seuraavalla viikolla. Viimeinen tiedonsiirtopäivä on 14.10.2020. Valmistuvien opiskelijoiden arvosanat ja tutkintojen keskiarvot tulee olla siirretty KOSKI-palveluun viimeistään 14.10.2020.

Kysymys: Aiemmin oli puhetta, että opiskelijoille olisi tulossa KOSKI-palveluun ns. kaatoluokka, johon ns. ylimääräiset, tutkintoon mahtumattoat opinnot voisi siirtää. Onko toteutuksen aikataulusta tietoa?
Vastaus: Ajatus on edelleen olemassa, mutta valitettavasti toteutusaikataulusta ei ole tällä hetkellä vielä varmuutta. Tällä hetkellä tutkintoon sisältymättömille opinnoille tulee edelleen luoda ylimääräinen, joko osatutkintotavoitteinen tai tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuvan suorituksen opiskeluoikeus. 

Kysymys: Kaatoluokka, eli ilmeisesti voi sinne voi merkitä tutkintoon sisältymättömiä ylimääräisiä tutkinnon osia tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita? Miten suoriterahoituksessa nämä kaatoluokan opinnot huomioidaan?
Vastaus: HUOM! Ei pidä sekoittaa niihin ylimääräisiin opintosuorituksiin, jotka voidaan sisällyttää ammatillisten tutkinnon osien alle luokkaan "Yhteisten tutkinnon osan osa-alueita, lukio-opintoja tai jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja". Tässä puhutaan niistä ylimääräisistä opintosuorituksista, jotka eivät tule kirjatuksi opiskelijan tutkintotodistukselle. Ylimääräiset opinnot huomioidaan suoriterahoituksessa samalla tavoin kuin ne tulevat nytkin huomioiduksi. Tällä hetkellä tutkintoon sisältymättömille opinnoille tulee luoda uusi opiskeluoikeus. Kokonaisia tutkinnon osia varten voi luoda osatutkintotavoitteisen opiskeluoikeuden, jossa kokonaan suoritetut tutkinnon osat kerryttävät suoriterahoitusta. Tutkintoon sisältymättömät yhteisten tutkinnon osien osa-alueet tai tutkinnon osaa pienemmät kokonaisuudet eivät kerrytä suoriterahoitusta. Uudistuksen tarkoitus on yksinkertaistaa koulutuksenjärjestäjien kirjaamiskäytäntöjä, jotta ylimääräisiä opiskeluoikeuksia ei tulevaisuudessa tarvitse luoda opiskeluiden aikana suoritetuille opinnoille, jotka eivät mahdu sisältymään tutkintosuoritukseen.

Kysymys: Meillä on opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon opinnot viime opiskelukauden aikana (1.8.2019-30.6.2020 välillä). Tutkinto on uudistunut 1.8.2020 ja osa opiskelijoista haluaisi siirtyä suorittamaan uutta tutkintoa. Millaisia toimenpiteitä tämä siirtyminen aiheuttaa KOSKI-palvelun näkökulmasta? Voimmeko ”lennosta” siirtää heidät uuden tutkinnon suorittajiksi vai onko heille tehtävä uusi opiskeluoikeus?
Vastaus: Jos pelkkä tutkinnon peruste vaihtuu, mutta tutkintokoodi pysyy samana, ei tarvitse luoda uutta opiskeluoikeutta, vaan olemassa olevaan opiskeluoikeuteen vaihdetaan päätason suoritukseksi uusien tutkinnon perusteiden mukainen tutkintosuoritus. Mikäli oppijalle on kertynyt osasuorituksia, nämä tunnustetaan osaksi uusien perusteiden mukaista tutkintoa osaamisen tunnustamisen ohjeistuksen mukaisesti ja siirretään uusien tutkinnon perusteiden mukaiseen tutkintosuoritukseen tunnustettuina. Tunnustetut tutkinnon osat merkitään rahoituksen piiriin kuuluviksi sen mukaan, onko niistä saatu jo suoriterahoitusta vai ei (esim. vuonna 2020 vuoden 2018 suorituksista on jo maksettu suoriterahoitus). Jos taas tutkintokoodi on vaihtunut syystä tai toisesta, vanha opiskeluoikeus tulee päättää tilaan ”Katsotaan eronneeksi”, ja opiskelijalle luodaan uusi opiskeluoikeus uudella aloituspäivämäärällä. Näissä tapauksissa tunnustettavat tutkinnon osat merkitään uudelle opiskeluoikeudelle niin, että ne eivät ole rahoituksen piirissä, sillä suoriterahoitus jo suoritetuista tutkinnon osista maksetaan edelliseltä, ”Katsotaan eronneeksi” tilaan päätetyltä opiskeluoikeudelta. Eli koska kysymyksen kuvaamassa tilanteessa tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon tutkintokoodi on vaihtunut, pitää vanha opiskeluoikeus päättää, luoda uusi ja merkitä mahdollisesti uuteen opiskeluoikeuteen tunnustettavat tutkinnon osat niin, että ne eivät ole rahoituksen piirissä.

Kysymys: Tuleeko oppilaitoksen päättämistä lomista (yli 4vko kestävät) välittää myös loma-ajan osa-aikaisuusprosentti opiskelijan opiskeluoikeuden tilatiedoissa? Näyttää siltä, että mikäli prosenttitietoa ei ole, niin KOSKI-raportin laskenta vähentää koko loman osuuden ilman 28pv "omavastuuaikaa".
Vastaus: KOSKI-raportin ei ole tarkoitus tehdä valtionosuuslaskennassa tehtäviä päättelyitä, vaan näyttää KOSKI-data sellaisena kuin koulutuksenjärjestäjä on siirtänyt. KOSKI-raportin näyttämä opiskelijavuosikertymä-sarake ei siis tee loma-aikaan kohdistuvia osa-aikaisuusprosenttia koskevia päättelyitä, kuin joita on valtionosuusrahoituksen vipunen-raportilla. KOSKI-palvelussa osa-aikaisuusprosentti on opiskeluoikeuden lisätieto, joka ei ole sidottu opiskeluoikeuden tila-tietoihin. KOSKI-palvelun näkökulmasta eri tiloille ei välitetä osa-aikaisuusprosentteja, vaan KOSKI-palveluun siirretään osa-aikaisuudet sellaisina aikajaksoina, kuinka ne on HOKS:ssa sovittu. Joissakin opintohallintojärjestelmissä kuitenkin osa-aikaisuuden lähetys on sidottu opiskeluoikeuden tila-jaksoihin.

Kysymys: Jatkoa omaan kysymykseen: mikäli loma-ajan osa-aikaisuusprosentti (100%) välitetään, niin KOSKI-raportti laskee oikein.
Vastaus: KOSKI-palvelussa osa-aikaisuusprosentti on opiskeluoikeuden lisätieto, joka ei ole sidottu opiskeluoikeuden tila-tietoihin. KOSKI-palvelun näkökulmasta eri tiloille ei välitetä osa-aikaisuusprosentteja, vaan KOSKI-palveluun siirretään osa-aikaisuudet sellaisina aikajaksoina, kuinka ne on HOKS:ssa sovittu. Joissakin opintohallintojärjestelmissä kuitenkin osa-aikaisuuden lähetys on sidottu opiskeluoikeuden tila-jaksoihin. Niin kauan, kun opintohallintojärjestelmässä osa-aikaisuus on sidottu tila-jaksoihin ja koulutuksenjärjestäjä haluaa että KOSKI-raportilla tekee loma-ajalta oikean opiskelijavuosikertymän laskennan, tulee opintohallintojärjestelmässä käyttää samaa osa-aikaisuusprosenttia tilalle ”loma” kuin edeltävälle ”läsnä”-jaksolle.

Kysymys: Mikä on viimeisin linjaus, kun opiskelija on suorittanut viimeisen näytön esim. 1.8.2020 ja saa todistuksen 15.8.2020. pitääkö tuo väli laittaa 0%?
Vastaus: Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatu viimeisin linjaus on, että opiskelijan osa-aikaisuusprosentiksi kirjataan HOKS:iin sovittu osa-aikaisuusprosentti opiskeluoikeuden aloituksesta päättymiseen. Opiskeluoikeuden osa-aikaisuusprosenttia muutetaan vain, jos opiskelijan kanssa HOKS:ssa sovitaan osa-aikaisuusprosentin muuttamisesta: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=94573743.

Kysymys: Jos lomaa edeltävä (pieni) jakso on ollut läsnä 0 %, niin onko lomajakso 0 vai 100%?
Vastaus: Valtionosuusrahoituksen päättely ottaa automaattisesti huomioon osa-aikaisuusprosentin ajanjakson, joka on ollut voimassa ennen loma-tilaa.

Kysymys: Varmistaisin, opiskelija on suorittanut meillä YTO-opinnot ammatillisena lisäkoulutuksena. Hän haluaa jatkaa perustutkintoon ja hakeutuu vos-opiskelijaksi. Pitääkö tehdä uusi opiskeluoikeus ja tunnustaa hänen tekemänsä YTO-opinnot uudelle opiskeluoikeudelle?
Vastaus: Ammatillinen lisäkoulutus on muuta ammatillista koulutusta, eikä siinä voida ”lennosta” vaihtaa tutkinto-opiskelijaksi, vaan tulee tehdä opiskelijaksi ottamispäätös. Tämän vuoksi muun ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeus tulee päättää ja luoda uusi tutkintotavoitteinen opiskeluoikeus, jolle aiemmat suoritukset tunnustetaan.

Kysymys: Opiskeluoikeudesta kysymys. Opiskelija on suorittanut tutkinnon osan josta on tehty todistus. Nyt haluaakin jatkaa koko tutkintoon. Ilmeisesti tässäkin tapauksessa on kyseessä uusi opiskeluoikeus.
Vastaus: Jos opiskelija hän on suorittanut HOKS:ssa sovitut tavoitteet ja hän on saanut osatutkintotodistuksen, tulee vanha opiskeluoikeus päättää tilaan ”valmistunut” ja luoda uusi opiskeluoikeus uudella aloituspäivämäärällä, johon aiemmat suoritukset tunnustetaan.

Kysymys: Onko Koski -raporttiin mahdollisuus saada tieto, kenellä henkilöllä on voimassa oleva turvakielto?
Vastaus: Kyllä on, lisätään kehitysjonoon.

Kysymys: eHOKSin puolella opiskelijan tutkintona näkyy Näyttötutkintoon valmistava koulutus. Tieto heijastuu Koskesta. Milloin tämä korjaantuu?
Vastaus: Asiasta kannattaa olla yhteydessä eHOKS-palveluun.

Kysymys: Miten tulisi kirjata läsnäoloprosentti sellaisille tutk.os.pien.kok. koulutuksen opiskelijoille, jotka suorittavat esim. 3 kk aikana kokonaan verkko-opintoina 1 osp yto-opintoja?
Vastaus: Läsnäoloprosentti tulisi kirjata sen mukaan mikä on arvioitu todellinen työmäärä opiskelutyöpäivissä suhteessa 3kk kestoon. Valtionosuudet-yksikkö ottaa harkintaan, tulisiko alkaa ohjeistaa tarkemmin verkko-opintojen laskennallista työmäärää suhteessa osa-aikaisuusprosenttiin.

Kysymys: Onhan se nyt niin, että ainoa suoritustapa mitä enää voi olla on Osaamisen osoittaminen näytössä (reformi,) siis uusilla opiskelijoilla?
Vastaus: Tutkinnon/tutkinnon suoritustapa on määritelty tutkinnon perusteissa. Uusissa tutkinnoissa suoritustapana on enää reformi.

Kysymys: Jos VALMA-opiskelija eroaa ja on suorittanut yhdenkin osaamispisteen koulutuksen osasta, saako hän tässä tapauksessa todistuksen suoritetuista koulutuksen osista?
Vastaus: Riippuu siitä mitä on sovittu henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmassa. Jos sovittu HOKS-tavoite täyttynyt, merkitään ”valmistunut”. Jos ei ole täyttynyt, merkitään ”katsotaan eronneeksi”. Joka tapauksessa KOSKI-palveluun siirretään koulutuksen osa sen suuruisena kuin minä opiskelija sen on suorittanut. KOSKI-palveluun siirretään kaikki suoritukset, ovat ne sitten todistukselle tai opintorekisteriotteelle kirjattuja.

Kysymys: Onko oikein, että Valma-opiskelijoiden suoritetut yhteisten tutkinnon osien osa-alueet näkyvät samalla tasolla koulutuksen osien kanssa?
Vastaus: Kyllä, yhteisten tutkinnon osien osa-alueet ovat ”saman tasoisia” koulutuksen osia kuin muut koulutuksen osat VALMA-koulutuksessa.

Kysymys: Milloin uusi todistusmääräys julkaistaan.
Vastaus: Todistusmääräys on tällä hetkellä käännettävänä ruotsin kielelle ja julkaistaan piakkoin.

Kysymys: Olen ymmärtänyt, että VALMA-opiskelijan ollessa positiivisella jatkopolulla hänet katsotaan valmistuneeksi riippumatta suoritetuista osaamispisteistä
Vastaus: KOSKI-tiimi on yhdessä VALMA-perusteiden asiantuntijan kanssa todennut, että KOSKI-palvelussa opiskeluoikeuden valmiiksi merkitseminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut HOKS:ssa sovitut tavoitteet. HOKS-tavoitetta voidaan muuttaa yhdessä opiskelijan kanssa ennen opiskeluoikeuden päättymistä. KOSKI-palveluun siirretään suoritetut koulutuksen osat sen suuruisina kuin minä ne on suoritettu. Koulutuksenjärjestäjä antaa opiskelijalle joko todistuksen suoritetuista koulutuksen osista tai opintorekisteriotteen sen mukaisesti onko opiskelija tehnyt koulutuksen osan HOKS:ssa sovitun tavoitteen laajuisena.

Kysymys: Opiskelijan sairauspoissaolojen tulkinta? Miten kauan voi olla läsnä 100 % sairaana? 
Vastaus: Osa-aikaisuusprosenttia muutetaan HOKS-keskustelun kautta. Opiskelijan sairastuessa tulee koulutuksenjärjestäjällä olla mietittynä prosessi sairauspoissaolojen käsittelyyn. Opiskelija voi hakea opiskeluoikeuden väliaikaista keskeytystä sairauden perusteella, tällöin väliaikaisesta keskeytyksestä tehdään päätös ja merkitään opiskeluoikeuden tilaksi väliaikaisesti keskeytynyt. Muussa tapauksessa sairauspoissaolon venyessä koulutuksenjärjestäjän tulisi opiskelijan kanssa yhdessä päivittää HOKS vastaamaan todellista osaamisenhankkimissuunnitelmaa. KOSKI-tiimi ei voi antaa mitään raja-arvopäiviä, kuinka monen päivän sairaspoissaolon jälkeen tällaiseen keskusteluun/ HOKS:in päivittämiseen tulee ryhtyä. Luvatonta poissaoloa koskevat omat, eronneeksi katsomiseen johtavat menettelyt.

Kysymys: Mikä olikaan tilanne osaamisalajaksojen siirrossa Koskeen?
Vastaus: Tutkintotavoitteisiin opiskeluoikeuksiin siirretään osaamisalat aikajaksoina. Aikajaksolle merkitään aloituspäiväksi se päivä, jolloin osaamisala on valittu tai opiskeluoikeuden alusta. Osaamisalajaksolle merkitään päättymispäivä vain siinä tilanteessa, että osaamisalaa on kesken opintojen vaihdettu toiseen osaamisalaan. Tällöin siirretään uusi osaamisala uudella aloituspäivämäärällä. https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/2.1.+Ammatillisten+perustutkintojen+suoritustiedot
HUOM! Osatutkintotavoitteisen opiskeluoikeuden suoritustietoihin osaamisala ja tutkintonimike merkitään näkyviin vain, jos kyseessä on opiskelija, joka on suorittanut toisen osaamisalan ja tieto osaamisalasta näkyy hänen osatutkintotodistuksellaan. Edellytyksenä toisen osaamisalan suorittamiselle on, että opiskelijalla on jo saman tutkinnon tutkintotodistus. https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/2.3.+Osatutkintotavoitteisten+opiskeluoikeuksien+suoritustiedot

Kysymys: Miten sitten toimitaan, jos opiskelijalla vaihtuu tutkintonimike, mutta osaamisaloja ei ole? Esim. uusi tieto- ja viestintätekniikan pt.
Vastaus: Opiskeluoikeudelle vaihdetaan se tutkintonimike, joka lopulta näkyy opiskelijan tutkintotodistuksella. Osaamisalaa ei näy koska sellaista ei ole.

KOSKI-klinikka 12.6.2020 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: OPH:n valtionosuudet-yksikön kirjeessä on maininta että 10.9 lähetetään tiedote VOS-laskentaan 20.9. liittyen. Mikä on jakelu ja mitähän se tulee sisältämään?  Meillä on 70 peruskoulua. On hikinen homma kasata Kosken Raportit exceleistä luokittain tiedot budjetoinnin pohjaksi. Koskesta pitää saada 20.9. tilanne kaikista kouluista konekielisenä.  
Vastaus: Valtionosuudet-yksikkö lähettää tiedotteet koulutuksenjärjestäjille. Aikataulu KOSKI-datan hyödyntämisestä Tilastokeskuksen koulutustilastoinnissa ja valtionosuusrahoituksen laskennassa julkaistaan KOSKI-wikissä, ja linkki aikatauluun lähetetään KOSKI-pääkäyttäjille. Valtionosuusrahoituksen laskenta vastaa omasta tiedotuksestaan. Perusopetuksen tarkistusraportit voi ottaa myös koulutustoimijatasolla, jolloin koulutustoimija saa kaiken tarkistamiseen tarvittavan datan tulostamalla yhdeksän raporttia.

Kysymys: Jos oppilas on vaihtanut katsomusainetta, tulee virheilmoitus, jos yrittää siirtää molempia. Voisiko tulla ilmoitus myös silloin, jos yrittää siirtää kaksi eri arvosanaa toisesta kotimaisesta kielestä. Nyt oli jäänyt huomaamatta, että joiltakin oppilailta oli siirtynyt sekä A- että B-ruotsi.
Vastaus: KOSKI-tiimi tutkii asiaa, voidaanko lisätä perusopetukseen validaatio, jossa estetään kahden eri oppimäärän siirto, jos niillä on sama kieli. Validaatiota ei tehdä pelkästään ruotsin kielelle, vaan validaatio tulisi koskemaan kaikkia kieliaineita.

Kysymys: OPH lähetti kehotuksen korjata niiden oppilaiden tietoja, joilla vuosiluokkaa ei ollut vahvistettu 1.6 mennessä. Meillä s-posti tuli vain 2 KOSKI-pääkäyttäjälle ja itse pääkäyttäjänä sain sen välikäsien kautta. Mikä on näiden kehotusten jakelu? Onko näitä tulossa lisää? Ovat tarpeellisia että koulut saadaan tietoja korjaamaan. 
Vastaus: KOSKI-tiimissä on aloittanut uusi asiakaspalvelija, jonka tehtäviin kuuluu erilaisten poimintojen ja vertailujen lähettäminen koulutuksenjärjestäjille tiedoista, joissa on havaittu mahdollisia puutteita. Viestit on lähetetty koulutustoimijan KOSKI-pääkäyttäjälle/pääkäyttäjille sen mukaan, miten tiedot on saatu virkailijan opintopolun käyttäjähallinnasta. Viestejä on lähetetty joko yksittäiselle pääkäyttäjälle tai kaikille koulutustoimijan pääkäyttäjälle. Virkailijan opintopolussa ei ole mahdollista merkitä kuka KOSKI-pääkäyttäjä olisi virallinen yhteyshenkilö mihinkin asioihin liittyen. Jos KOSKI-pääkäyttäjää ei löydy koulutustoimija-tasolta lähetetään viestit oppilaitosten KOSKI-pääkäyttäjille. Jos KOSKI-pääkäyttäjiä ei löydy lähetetään viesti koulutustoimijan vastuukäyttäjälle. KOSKI-tiimi tarkentaa tässä toimintatapaansa niin, että ko. viestit lähetetään kaikille niille KOSKI-pääkäyttäjille joilla on koulutustoimija-tasoiset pääkäyttäjät-oikeudet.

Kysymys: Kun uudet 1. luokkalaiset aloittavat opiskelunsa, onko aloituspäivä oppivelvollisuuden alkamispäivä 1.8. vai koulun alkamispäivä esim. 12.8.? Vai onko sillä väliä?
Vastaus: Käytetään lähtökohtaisesti kaikissa opiskeluoikeuksissa koulun/opiskelun todellista alkamispäivää. Esim. perusopetukseen valmistavissa opiskeluoikeuksissa tarvitaan päivätarkkuutta rahoituksen laskennassa.

Kysymys: Vuosiluokkiin sitomattomat 9. luokan oppilaat, jotka jatkavat 9. luokalla (eivät jää luokalle). Ei saa pidettyä viime lukuvuoden suorituksia vahvistettuna. Vahvistukset hävisivät heti kun laittoi takaisin primuksessa vsop merkinnän päälle. Miten näiden kanssa pitäisi toimia?
Vastaus: Opintohallintojärjestelmän toimittajalta saamamme tiedon mukaan vuosiluokan vahvistusta ei voi siirtää, jos on tieto ”vuosiluokkiin sitomaton”. Vahvistus myös häviää, jos tieto ”vuosiluokkiin sitomaton” palautetaan ennen kuin seuraavalle vuosiluokalle siirto on tehty. Tällä hetkellä on tärkeää, että vuosiluokkien vahvistukset saadaan siirrettyä eli tieto ”vuosiluokkiin sitomaton” poistetaan väliaikaisesti ja palautetaan a) kun opintohallintojärjestelmän toimittaja on korjannut asian b) kun oppilaalle on luotu seuraava vuosiluokan suoritus. Opintohallintojärjestelmän toimittajalta odotetaan tähän korjausta.

Kysymys: Miten nyt toimitaan niiden oppilaiden kanssa, jos edellisen/edellisten vuosiluokan suoritus on kesken-tilassa?
Vastaus: Kaikki edelliset vuosiluokkien suoritukset tulee näkyä KOSKI-palvelussa vahvistettuina ja vuosiluokka-arviointeineen, ellei kyseessä ole vuosiluokka, jonka kesken oppilas on vaihtanut oppilaitosta ja opiskeluoikeus on päätetty kesken lukuvuoden tilaan ”eronnut”. Opintohallintojärjestelmässä on tehtävä tietoihin tarvittavat muutokset, jotta vanhojen vuosiluokkien suoritukset voidaan siirtää vahvistettuina KOSKI-palveluun. Tukea siirtoihin tulee pyytää omalta opintohallintojärjestelmän toimittajalta tai KOSKI-tiimin palveluosoitteesta.

Kysymys: OPH:n linjauksen mukaisesti tietoa osa-aikaisesta erityisopetuksesta eikä muista tukimuodoista saa tallentaa KOSKI-palveluun. Tukimuotojen tietoa ei käytetä rahoituksenlaskennan perusteena vaan sen pääasiallinen tarvitsija on TK. Kerääkö TK siis näitä tietoja ja pitääkö tietoja edelleen tallentaa opintohallintojärjestelmään?
Vastaus: Asiaa tulee tiedustella Tilastokeskukselta. Tiedot ovat osa opetuksen järjestämiseen liittyvää tietoa ja ne tulee edelleen tallentaa opintohallintojärjestelmään. KOSKI-palvelua koskeva laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2017) tullaan avaamaan ja tässä yhteydessä voi olla, että säädetään ko. tietojen tallentamisesta KOSKI-palveluun.

Kysymys: Vanhojen tietojen korjaaminen on työlästä. Nyt jos oppilas muuttaa kesän aikana, tiedot on siirrettävä vanhasta tietokannasta. Tuotannossa olevasta Primuksesta tietoja ei voi siirtää, koska luokkasiirrot on tehty ja koulun tiedon rekisterissä on jo siirrytty uuteen lukuvuoteen. Onko tähän olemassa joku toinenkin tapa, jota en ole ymmärtänyt ja jos ei ole, onko tähän tulossa joku muutos. Nyt Koskessa roikkuu joitakin oppilaita, jotka ovat muuttaneet jo vuosi sitten ja niitä emme pysty enää itse korjaamaan. Mitä niille tehdään? Koulut eivät nimittäin itse pääse tuohon vanhaan tietokantaan. Muuttajia on satoja ja jos niitä siirtää Primuksesta, koululla pitäisi muuttaa tosi monta tietoa.
Vastaus: Päättämättä jääneet opiskeluoikeudet ja vahvistamattomat vuosiluokat tulee korjata KOSKI-palveluun. Asiasta tulee ensisijaisesti olla yhteydessä omaan opintohallintojärjestelmän toimittajaan ja kysyä ohjeet kuinka vanhoja tietoja voidaan takautuvasti korjata ja onko heillä kehitteillä tapoja, joilla tietoja olisi mahdollista korjata helpommin.

Kysymys: Ehdot saavaa ei siirretä luokalle jääneenä elleivät ehdot jää suorittamatta?
Vastaus: Juuri näin. Ehdot saavan oppilaan vuosiluokka vahvistetaan vasta sen päivän merkinnöillä, jolloin tiedetään tulevatko ehdot suoritetuiksi vai eivät ja vahvistuksen mukana siirretään tieto, siirretäänkö oppilas seuraavalle luokalle vai jätetäänkö hänet luokalle. Siihen asti oppilaan vuosiluokka näkyy KOSKI-palvelussa tilassa ”suoritus kesken”.

Kysymys: Onko tietoa, miten suoraan Koskeen tietoja tallentavat hoitavat paperitodistukset oppilaille?
Vastaus: KOSKI-tiimillä ei ole tietoa miten käsin tallentavat oppilaitokset kirjoittavat todistuksia.

Kysymys: KOSKI-palvelussa pitää olla ”Pidennetty oppivelvollisuus” aikajakso JA ”muu kuin vaikeimmin kehitysvammainen” tai ”vaikeimmin kehitysvammainen” (31.128,04 €/vuosi ja 19.422,33 €/vuosi). Pitääkö näillä oppilailla olla Koskessa lisäksi olla erityisopetuksen päätöksen aikavälistä (osa näistä erkkapäätöksistä ei ole siirtynyt Koskeen koska ”täppä puuttunut”) 
Vastaus: Jos oppilaalla on erityisen tuen päätös ja siihen liittyvä erityisen tuen jakso, tulee tiedoissa näkyä myös erityisen tuen jakso.

Kysymys: Pitääkö toiminta-alueittain oppilaalta siirtää ops nimi muodossa toiminta-alue?
Vastaus: OPS ja siihen liittyvät ominaisuudet ovat opintohallintojärjestelmäkohtaisia kysymyksiä. KOSKi-palveluun siirrettäessä toiminta-alueittain opiskelevien oppilaitten tietoja tulee tieto toiminta-alueesta opiskeluoikeuden lisätietoihin osana erityisen tuen jakso-tietoa ja siirtää vuosiluokan suorituksiksi toiminta-alueet ja niiden arvioinnit. Toiminta-alueet tulee olla määritelty niin, että niissä käytetään valtakunnallista KOSKI-koodistoa: https://virkailija.opintopolku.fi/koodisto-ui/html/koodisto/perusopetuksentoimintaalue/1   Yleiset KOSKI-ohjeet miltä toiminta-alueittain suoritetun vuosiluokan tietojen tulee näyttää KOSKI-palvelussa: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Vuosiluokkien+1.-8.+tiedot --> "Vuosiluokan tiedot lukuvuoden päättyessä" --> Toiminta-alueittain suoritetun vuosiluokan tiedot  

Kysymys: Koskessa oppilas näkyy tilassa eronnut. Kuitenkin oppilaan kohdalla virheilmoitus suoritus.alkamispäivä (2019-08-08) oltava sama tai aiempi kuin suoritus.vahvistus.päivä(2019-06-02) Voidaanko virheilmoitus jättää huomiotta?
Vastaus: Ei voida automaattisesti jättää huomiotta. Ensin tulee KOSKI-palvelusta tarkistaa, että oppilaan tiedoissa ei ole tapahtunut muutoksia, joiden myötä tiedot olisivat muuttuneet väärin. Jos tiedot ovat oikein eikä niitä tarvitse enää päivittää (päättynyt opiskeluoikeus), tulee opintohallintojärjestelmästä varmistaa, että oppilaan tietoja ei enää siirretä KOSKI-palveluun. Tämän jälkeen turhan virheilmoituksen voi poistaa KOSKI-palvelusta välilehdeltä ”tiedonsiirrot” ja ”virheet” aivan oikean puolimmaisesta sarakkeissa. Jos virhelistalle nousee vanhoja opiskeluoikeuksia, jotka ovat päättyneet ennen KOSKI-palvelun käyttöönottoa (1.1.2018) tulee varmistaa että tiedonsiirron pohjalta ei ole luotu KOSKI-palveluun uutta opiskeluoikeutta ja tämän jälkeen opintohallintojärjestelmästä varmistaa, että oppilaan tietoja ei enää siirretä KOSKI-palveluun. Turhan virheilmoituksen voi poistaa KOSKI-palvelusta välilehdeltä ”tiedonsiirrot” ja ”virheet” aivan oikean puolimmaisesta sarakkeissa. Jos opintohallintojärjestelmästä tulee tiedonsiirtolistalle opiskeluoikeuksia, joita ei ole tarkoitus siirtää KOSKI-palveluun, tulee asiasta olla yhteydessä omaan opintohallintojärjestelmän toimittajaan.

Kysymys: Miltä OPH:ssa näyttää tuleva 20.9 valtionosuus-laskenta noin yleisesti? Missä erityisesti haasteita tiedon laadussa?
Vastaus: KOSKI-tiimi ja valtionosuudet yksikkö julkaisevat vertailuraportteja ja poimintoja KOSKI-palvelusta vielä kesän ja alkusyksyn 2020 aikana. Vertailuraportit julkaistaan sivulla: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=85036904. Lisäksi koulutuksenjärjestäjille lähetetään suoria oppilaslistoja sellaisista opiskeluoikeuksista, joihin liittyy merkittäviä virheitä (mm. päällekkäisiä läsnäolevia opiskeluoikeuksia, vahvistamattomia vanhoja vuosiluokkia). Tämän lisäksi KOSKI-palvelu luo koulutuksenjärjestäjille rahoituksen poimintaa vastaavat raportit KOSKI-palveluun josta koulutuksenjärjestäjä voi itse verrata tilannetta KOSKI-tietovarannossa ja sen vaikutusta rahoituksen laskentaan. Haasteita tiedon laadussa on sekä yleisesti aktiivisissa opiskeluoikeuksissa (päättämättömiä opiskeluoikeuksia) sekä tiettyjen painokertoimeen vaikuttavien lisätietojen kattavuudessa.

Kysymys: Voisiko tähän saada linkin tiedotteeseen?
Vastaus: Osoitteesta löytyy tiedonkeruuta koskeva tiedote https://www.oph.fi/fi/palvelut/valtionosuusjarjestelman-tiedonkeruut

Kysymys: Oppilas on voinut jäädä keskeneräiseksi viime vuonna ja me emme pysty sitä tietoja enää Korjaamaan.
Vastaus: Tieto tulee korjata. Oman opintohallintojärjestelmän tulee mahdollistaa vanhojen tietojen korjaus. Jos mikään muu ei auta, opiskeluoikeus mitätöidään KOSKI-palvelusta ja koulutuksenjärjestäjä luo käsin KOSKI-palveluun vastaavan opiskeluoikeuden korjatuin tiedoin. Tämä on kuitenkin huomattavasti työläämpää kuin opintohallintojärjestelmästä käsin tietojen korjaaminen.

Kysymys: Tilanne 20.9 otetaan 1.10 eli jos oppilas aloittanut 21.9 niin tieto viedään vasta 1.10 jälkeen Koskeen?
Vastaus: Tietojen muutoksia tai tietojen viemistä ei viivytetä. KOSKI-palvelusta pystytään ottamaan jälkikäteen 20.9. tilanne jälkikäteen. Esim. uusi oppilas aloittaa 21.9.2020: KOSKI-palveluun siirretään tieto heti kun oppilas aloittaa, ensimmäisen ”Läsnä” tilan päivä 21.9.2020, jolloin kun KOSKI-palvelusta otetaan poiminta 1.10.2020 (samalla tavoin kuin KOSKI-palvelusta koulutuksen järjestäjä ottaa raportin) johon päiväksi valitaan 20.9.2020 oppilas ei tule poimintaan mukaan, koska ei ole läsnä vielä päivänä 20.9.2020.

Kysymys: Milloin Kela näkee uudet lukio-opiskelijat, näkeekö virkailija jos aloituspäivä on 13.8. opiskeluoikeuden vasta tuolloin?
Vastaus: Kela näkee opiskeluoikeudet heti kun ne KOSKI-palveluun siirretään. Jos opiskeluoikeuksia siirretään ennen kuin opiskeluoikeus alkaa, Kelan virkailijat ne näkevät.

Kysymys: Vieläkö uusi lukiolainen lähettää opiskelun läsnäolotodistuksia Kelaan vai miten tämä menee?
Vastaus: Asiaa tulee tiedustella Kelasta. Kela vastaa opiskelijoiden/oppilaitosten ohjeistamisesta mitä liitteitä Kelan etuisuuksia haettaessa tarvitaan.

Kysymys: Tarvitseeko Kela lukiolaisten tietoja jo kesällä?
Vastaus: KOSKI-tiimin ohje on, että KOSKI-palveluun ei tule tuottaa spekulatiivista tietoa, jos ei tosiasiallisesti vielä tiedetä aloittaako opiskelija vai ei. Vältetään sitä, että KOSKI-palvelusta tarvitsisi jälkikäteen mitätöidä opiskeluoikeuksia siksi, että opiskelija ei koskaan aloittanutkaan opintojaan. KOSKI-tiimi on tämän asian Kelalle kertonut ja Kela on asiasta tietoinen. Kela saa myös opiskelijavalintarekisterin tiedot. On Kelan tehtävä ohjeistaa uutta opiskelijaa/oppilaitoksia mitä dokumentteja etuisuuksia hakiessa tulee Kelaan toimittaa.

KOSKI-klinikka 5.6.2020 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Mites tuo "ylimääräisten" opintojen siirtäminen omaan kaatoluokkaansa koskessa jottei tarvitsisi tehdä uutta opiskeluoikeutta istuu sitten todistuksiin?
Vastaus: Tämä ei vaikuta ainakaan toistaiseksi millään tavalla opiskelijalle annettavaan todistukseen, vaan muutos tehdään ensisijaisesti sitä varten, jotta päästään eroon kahden opiskeluoikeuden luomisesta tilanteessa, jossa opiskelijalla on tutkintoon sisältymättömiä suorituksia.

Kysymys: (liittyen yllä olevaan kysymykseen tutkintoon sisältymättömistä suorituksista) mites sitten tuo ops määrä ja keskiarvo todistukseen toteutuu? Meneekö hankalaksi?
Vastaus: Ei pitäisi mennä, sillä tutkintoon sisältymättömät suoritukset voi katergorisesti jättää keskiarvon laskennasta pois.

Kysymys: Asiahan ei teille kuulu, mutta tiedättekö onko tulossa uutta todistusmääräystä? Sitähän lupailtiin aiemmin keväällä.
Vastaus: On tulossa ja pitäisi elokuun 2020 alusta astua voimaan.

Kysymys: On varmaan kysytty monta kertaa, mutta on mennyt ohi... Eikö Koski ole kiinnostunut siitä, jos keskiarvo sisältää mukautettuja arvosanoja? Todistuksiin viite tulee, mutta ei taida siirtyä Koskeen..
Vastaus: Lisätään tämä tieto tietomalliin syksyn 2020 aikana.

Kysymys: Korkeakoulujen yhteishaku on myös syksyllä, milloin syksyllä valmistuvien ja korkeakouluhaussa hakevien tiedot tulee olla Koskessa.
Vastaus: Opiskelijavalintatiimi tiedottaa syksyn yhteishaun aikatauluista alkusyksystä 2020.

Kysymys: meillä ainakin yksi opiskelija (valmistunut 2017) hylättiin todistusvalinnassa, koska keskiarvo 0. Hakija ei ollut mukana oppilaitokelle toimitetussa  OPH:n lisatassa. Ja keskiarvojahan ei pitänyt 2017 valmistuville lisätä?
Vastaus: Vuonna 2017 valmistuneilla ei ole ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistuksessa painotettua keskiarvoa, joten sitä ei tarvitse myöskään KOSKI-tietovarannossa oleviin suoritustietoihin siirtää. Jos hakija ei ollut mukana koulutuksen järjestäjälle toimitetussa Excel-tiedostossa, hän on merkinnyt hakulomakkeelle väärin oppilaitoksen, josta hän on valmistunut ammatilliseen tutkintoon. KOSKI-tietovarannossa olevien tietojen tulisi olla kuitenkin oikein jokaisen opiskeluoikeuden osalta riippumatta siitä, tuleeko opiskeluoikeuden tietoihin liittyen tarkistuspyyntö vai ei. Jos kyseisen hakijan opiskeluoikeus- ja suoritustiedoissa on virheitä/puutteita, ne tulee korjata välittömästi. Hakijan kannattaa itsensä olla tällaisissa tapauksissa yhteydessä siihen korkeakouluun, johon on hakenut.

Kysymys: Voiko keskiarvoa vielä tässä vaiheessa korjata valintaan?
Vastaus: Jos oppijalla on ammatillisen tutkinnon suoritustiedoissaan väärä painotettu keskiarvo, tämä tulee korjata riippumatta siitä, vaikuttaako se enää korkeakouluvalintoihin. Hakijan kannattaa itsensä olla tällaisissa tapauksissa yhteydessä siihen korkeakouluun, johon on hakenut.

Kysymys: Pitääkö ihan oikeasti laittaa läsnä 0 %, jos todistuksen antopäivän ja opiskelijan viimeisen suorituksen välille jää aikaa esim. 1-2 pv?
Vastaus: Tämä oli alun perin valtionosuudet-yksiköstä saatu linjaus. OKM ja valtionosuudet-yksikkö ovat kuitenkin tarkistaneet ohjetta ja osa-aikaisuusprosenttia ei muuteta opiskelijan viimeisen suorituksen ja todistuksen antopäivämäärän väliselle ajalle 0%, vaan osa-aikaisuusprosentti säilyy samana, joka HOKS:iin on kirjattu. Ohje osa-aikaisuusprosentin käytöstä: 1.2. Ammatillisten opiskeluoikeuksien lisätiedot (rahoitukseen ja tilastointiin vaikuttavat tiedot)

Kysymys: vielä tarkennus tuohon keskiarvon korjaukseen, valmistuneen opiskelijan keskiarvo on oikeasti hieman alempi kuin todistukseen kirjoitettu. Oliko tähän oph:lta ohjeistus, että todistus kirjoitetaan uudestaan vain silloin kun keskiarvo nousee?
Vastaus: Korjaus tulee tehdä, vaikka keskiarvo laskisi.

Kysymys: Onko koski-klinikan kysymyksistä koostettu muistio yhtä kuin koski-ohjeet?
Vastaus: Ei ole. KOSKI-klinikan muistiot ovat vastauksia koulutuksen järjestäjien kysymyksiin, jotka koskevat monesti tulkintaongelmia liittyen itse ohjeistukseen. KOSKI-klinikan vastaukset ja ohjeet eivät luonnollisesti saa olla ristiriidassa keskenään. Varsinaiset ohjeet liittyen siihen, miltä kukin ammatillisen opiskeluoikeuden tieto näyttää oikein siirrettynä löytyvät KOSKI-wikistä tämän linkin takaa: Ammatillisten opiskeluoikeuksien tiedot KOSKI-palvelussa.

Kysymys: Meillä on nippu 2017 valmistuneita (AT & EAT), joita koulutuksen antanut oppilaitos ei ole linkittänyt. Sovittiin aiemmin keväällä, että tiedot mitätöidään Koskesta (työlistalla, ei ole vielä tehty siis…). Jos opiskelija itse alkaa ihmetellä mihin tiedot ovat hävinneet, niin onko hänen tehtävä pyyntö päivittää tiedot Koskeen olemalla yhteydessä molempiin oppilaitoksiin?
Vastaus: Vuonna 2017 valmistuneita ammatti- tai erikoisammattitutkintoja ei tarvitse siirtää KOSKI-tietovarantoon varsinkaan, jos tietoja ei voida siirtää oikein, edes oppijan omasta pyynnöstä. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista siirretään opiskeluoikeus- ja suoritustiedot vain niistä opiskeluoikeuksista, jotka ovat olleet aktiivisena 1.1.2018 tai sen jälkeen. Vanhempiakin tietoja saa siirtää, mutta niissä on saman datan laatuvaatimukset kuin kaikessa muussakin KOSKI-tietovarantoon siirrettävässä datassa.

Kysymys: Mikä on tilanne tutkinnon osien suoritusten keskiarvon siirtymisestä koskeen?
Vastaus: Tieto "tutkinnon osa/osia"-tyyppisen päätason suorituksen painotetun keskiarvon siirtämistä varten lisätään KOSKI-tietomalliin syksyn 2020 aikana.

Kysymys: Kehittäkää sitä, että tutkintotodistukset voisi tulostaa Koskesta tai eHoksista. Tulisi kaikille ka:t oikein ja jne. samalaiset.
Vastaus: Tämä on varmasti KOSKI-kehityksen yksi pitkän tähtäimen visioista, että todistukset tulostettaisiin KOSKI-tietovarannosta.

KOSKI-klinikka 29.5.2020 (Yleissivistävä koulutus)

Tiedotettavaa:

4.6.2020 OPH:n juristeilta saamamme linjauksen mukaisesti tietoa erityisen tuen toteutuspaikasta, osa-aikaisesta erityisopetuksesta eikä muistakaan tukimuodoista saa tallentaa KOSKI-palveluun. Tukimuotojen tietoa ei käytetä rahoituksenlaskennan perusteena vaan sen pääasiallinen tarvitsija on Tilastokeskus. KOSKI-palvelulla ei ole omassa lainsäädännössään oikeutta tallentaa rekisteriin vain Tilastokeskusta varten tietoja.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opiskeluoikeuksiin on KOSKI-tietomallissa mahdollistettu tilan ”loma”-tallentaminen. Tilaa loma-aletaan kirjata perusopetukseen valmistavien opetuksen opiskeluoikeuksille Opetushallituksen myöhemmin ohjeistamalla tavalla. Loma-tilan tallennus on edellytys perusopetukseen valmistavan koulutuksen toteutuneiden läsnäolokuukausien laskemiseksi rahoituksenlaskentaa varten KOSKI-palvelusta. Opintohallintojärjestelmätoimittajien tulee mahdollistaa loma-tilan siirtäminen opintohallintojärjestelmästä perusopetukseen valmistavan opetuksen opiskeluoikeuksille.

Kysymys: Tehdäänkö tuo perusopetukseen valmistavan muutos 1.8.2020 alkaen, mistä lähtien koulutuksenjärjestäjän tulisi tallentaa tila-loma opiskeluoikeuksille?
Vastaus: Odotetaan tähän OKM:n ja valtionosuuslaskennan rahoituksen ohjeita.

Kysymys: Kenen vastuulla on tallentaa ja siirtää kotiopetusoppilaan arvosanat Koskeen - voidaanko vuosiluokka vahvistaa ilman arvosanoja?
Vastaus: Kotiopetusoppilaan opiskeluoikeuden luo se oppilaitos, jossa tutkiva opettaja on. Erityisen tutkinnon arvosanat KOSKI-palveluun tallentaa se oppilaitos, josta erityisen tutkinnon mukaiset todistukset annetaan - yleensä samasta oppilaitoksesta jossa tutkiva opettaja on. Kotiopetusoppilas ei suorita perusopetusta vuosiluokittain, vaan suorittaa oppiaineita erityisessä tutkinnossa. Oppiaineita voi suorittaa vuosiluokkien oppimäärien mukaisesti ja oppiaineitten oppimääriä voi suorittaa missä järjestyksessä tahansa. Kotiopetusoppilaan KOSKI-näkymässä ei tule näkyä vuosiluokkia eikä niitä tarvitse vahvistaa, ellei oppilas suorita vuosiluokan mukaisia oppiaineita erityisessä tutkinnossa ja haluaa todistuksen ko. vuosiluokan oppiaineitten suorituksesta erityisessä tutkinnossa. KOSKI-tiimi on yhdessä OPH:n perusopetusryhmän kanssa luomassa tarkennettuja ohjeita kotiopetusoppilaitten tietojen tallentamisesta KOSKI-palveluun.

Kysymys: Vaikuttaako sureen siirretty yhteiskuntaopin arvosana ammatilliseen haussa? Valtakunnallinen valinnainen yhteiskuntaoppi, vaikuttaako se?
Vastaus: Ammatillisen yhteishaun peruskoulupohjaisissa valinnoissa huomioon otettavat oppiaineet on lueteltu sivulla: https://opintopolku.fi/wp/ammatillinen-koulutus/ammatillisen-koulutuksen-valintaperusteet-yhteishaussa/valintaperusteet-peruskoulupohjaisiin-ammatillisiin-perustutkintoihin-2/ Yhteiseen aineeseen liittyvä numeroin arvioitu valinnainen aine voi vaikuttaa keskiarvon laskentaan vaikuttamalla yhteisen aineen arvosanaan: ” Jos sinulla on arvosana useammasta samaan yhteiseen oppiaineeseen kuuluvasta vähintään kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineesta, lasketaan valinnassa ensin niiden keskiarvo. Pisteesi yleisestä koulumenestyksestä lasketaan siis yhteisen aineen arvosanan ja siihen kuuluvan valinnaisaineen keskiarvosta tai valinnaisaineiden keskiarvosta.”

Kysymys: Koululta tuli tieto, että eilen eivät tiedot siirtynee Koskesta sureen.
Vastaus: KOSKI-sure yhteydessä on ollut hitautta arvosanojen siirron aikana viikolla 22. Numerot ovat kyllä siirtyneet mutta viivettä on joissain tilanteissa ollut jopa vuorokausi.

Kysymys: LUVA-opiskelijalla kasassa vain 14 kurssia - siirretäänkö tilaan eronnut?
Vastaus: Lukiokoulutukseen valmentavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteet: ”Opiskelija on suorittanut lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen silloin, kun hän on suorittanut aineryhmien tai oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen vähimmäiskurssimäärä 25 kurssia täyttyy.” Pitää merkitä eronneeksi jos 25 kurssia ei ole täynnä.

Kysymys: Mihin tieto osa-aikaisesta erityisopetuksesta pitää merkitä, jotta tieto siirtyy Koskeen?
Vastaus: 4.6.2020 OPH:n juristeilta saamamme linjauksen mukaisesti tietoa osa-aikaisesta erityisopetuksesta eikä muistakaan tukimuodoista saa tallentaa KOSKI-palveluun. Tukimuotojen tietoa ei käytetä rahoituksenlaskennan perusteena vaan sen pääasiallinen tarvitsija on Tilastokeskus. KOSKI-palvelulla ei ole omassa lainsäädännössään oikeutta tallentaa rekisteriin vain Tilastokeskusta varten tietoja.

Kysymys: Onko Koski-raportti jo kunnossa, sehän on ollut rikki?
Vastaus: KOSKI-raportti ei generoitunut oikein yön aikana 25.5. eikä 26.5. vaan raportin tuottaminen päättyi virheeseen eikä koulutuksenjärjestäjillä ollut käytettävissä päivitettyä raporttia. KOSKI-tiimi on tästä hyvin pahoillaan ja olemme kehittämässä raporteista seuraavaa, reaaliaikaisesti päivittyvää versiota. Tällöin koulutuksenjärjestäjän ei tarvitsisi odotella seuraavaan päivään nähdäkseen siirtämiään tietoja raportilla.

Kysymys: Onko tiedonsiirroissa tapahtunut joku muutos? Meille ilmestyi tänään yhtäkkiä lähes 15 000 virhettä.
Vastaus: Monta tuhatta virhettä kerrallaan viittaa yhteysvirheeseen ja siihen että koko tiedonsiirto on epäonnistunut. KOSKI-palvelun palvelimet ovat olleet erityisen kovan kuormituksen alla toukokuun puolivälistä lähtien, johtuen valintoja varten tehtävistä siirroista ja tiedon hauista. KOSKI-tiimi tutkii asiaa ja KOSKI-palvelua kehitetään niin että myös kevään huippukuormien aikana tiedonsiirrot toimivat. Jos ilmestyy valtava virhelistaus kannattaa yrittää tiedonsiirtoa uudestaan/odottaa uutta automaattisiirtoa. Jos tiedonsiirto ei ola toimimaan on oltava yhteydessä KOSKI-tiimin palveluosoitteeseen sekä omaan opintohallintojärjestelmän toimittajaan.

Kysymys: Mistä johtuu valmistavan opetuksen oppilaan virheilmoitus KOSKI-järjestelmän palauttama virheilmoitus: Valmiiksi merkityllä suorituksella koulutus/999905 on keskeneräinen osasuoritus 27371 (Englanti (A1-oppimäärä))?
Vastaus: Virhe viittaa siihen, että yritetään lähettää päättötodistusta tai vuosiluokkatodistusta, jolla on arvioimaton oppiaine. Oppiaineen arvosana tulee tarkistaa että se on varmasti merkitty oikein. Jos oppilas on vapautettu ko. oppiaineen opiskelusta tulee opintohallintojärjestelmässä merkitä, että oppiainetta ei siirretä KOSKI-palveluun.

Kysymys: Opintohallintojärjestelmän toimittajalla on ongelmia vuosiluokkiin sitomattoman oppilaan vuosiluokan vahvistuksessa - täytynee vahvistaa ilman ”vuosiluokkiin sitomaton” merkintää?
Vastaus: Opintohallintojärjestelmän toimittajalta saamamme tiedon mukaan vuosiluokan vahvistusta ei voi siirtää jos on tieto ”vuosiluokkiin sitomaton”. Vahvistus myös häviää, jos tieto ”vuosiluokkiin sitomaton” palautetaan ennen kuin seuraavalle vuosiluokalle siirto on tehty. Tällä hetkellä on tärkeää että vuosiluokkien vahvistukset saadaan siirrettyä eli tieto ”vuosiluokkiin sitomaton” poistetaan väliaikaisesti ja palautetaan a) kun opintohallintojärjestelmän toimittaja on korjannut asian b) kun oppilaalle on luotu seuraava vuosiluokan suoritus. Opintohallintojärjestelmän toimittajalta odotetaan tähän korjausta.

Kysymys: Otetaanko Koskesta mitään tilastotietoa / rahoitustietoa välillä toukokuu - elokuu 2020, jossa pitäisi näkyä tieto vuosiluokkiin sitomattomasta opetuksesta. Annetulla ohjeella tuo tieto ei nyt sitten näy Koskessa ennenkuin täppä on uudelleen lisätty.
Vastaus: KOSKI-palvelusta ei oteta perusopetuksesta tilastokeskuksen tai rahoituksen aineistoa kesällä, mutta nämä eivät ole ainoita KOSKI-palvelun tietojen hyödyntäjiä. KOSKI-palveluun tehdään jatkuvasti erilaisia tietopalvelu- ja poimintapyyntöjä ja tietoja hyödyntävät useat eri muun viranomaiset. KOSKI-palvelun tietojen tulisi olla jatkuvasti kunnossa ja opintohallintojärjestelmien tulee mahdollistaa tietojen siirtäminen oikein.

Kysymys: Pitääkö 1-8 vuosiluokkiin sitomattoman oppilaan vuosiluokka vahvistaa ja vuosiluokkatodistus näkyä Koskessa - meillä on kouluja jossa oppilaat koko ajan vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa?
Vastaus: Tulee vahvistaa ja näyttää KOSKI-palvelussa. Peruopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti myös vuosiluokkiin sitomattomille oppilaille annetaan vuosiluokkatodistukset ja heidät siirretään lukuvuoden lopuksi seuraavalle vuosiluokalle, vaikka he suorittavat vuosiluokkien oppimääriä omaan tahtiinsa. KOSKI-palveluun siirretään vuosiluokan todistukselle ne arvioinnit, jotka hänen vuosiluokkatodistuksellaan sinä keväänä näkyvät. Vuosiluokan tietoja ei jälkikäteen täydennetä.

Kysymys: kun vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa oleva oppilas on 9 luokalla ja suorittaa loppu perusopetusta esim. 2,5 vuotta niin ei tehdä mitään "merkintöjä" esim. vuosiluokan vahvistusta tms lukuvuoden päättyessä, oppilaalle tulostetaan kuitenkin joka lukuvuoden päättyessä lukuvuositodistus:
Vastaus: 1.-8. vuosiluokilla vuosiluokkiin sitomattoman oppilaan vuosiluokat vahvistetaan ja hänet siirretään seuraavalle vuosiluokalle. 9. vuosiluokan kohdalla oppilas on vuosiluokalla 9. tilassa ”kesken” ja hänen tietoihinsa ei siirretä kesken olevan 9. vuosiluokan tietoja tai vahvistusta vaikka hän keväisin saa lukuvuositodistuksen. Opetussuunnitelman perusteet: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/7004416 ”Yhdeksännellä vuosiluokalla oleva oppilas luetaan tämän vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai eroaa koulusta.”

Kysymys: Eli jos oppilas opiskelee vuoden aikana esim 1- ja 2-luokan suoritukset, siirretäänkö vain 2. luokka?
Vastaus: Kysytään sisältöasiantuntijoilta annetaanko mistä vuosiluokasta todistus.

Kysymys: Pitäisikö vsop:n suoritukset ylipäätään vahvistaa aina keväällä lukuvuoden päätteeksi vaiko vasta, kun viimeinenkin ko. vuoden suoritus on tehty?
Vastaus: Peruopetuksen opetussuunnitelman perusteet: ”Oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas saa lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen kyseisenä lukuvuonna hyväksytysti suorittamistaan opinnoista ja siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä opinnoissaan eteenpäin”. Lukuvuositodistukselle ja KOSKI-palveluun siirretään ko. lukuvuonna tehdyt opinnot ja niiden arvioinnit. Lukuvuositodistusta eikä KOSKI-palvelun tietoja täydennetä jälkikäteen.

Kysymys: Jos oppilas tekee lukuvuoden aikana kaksivuosiluokkaa esim 8 ja 9 lk voiko olla että koski siirrossa ei siirry tämä 8 lk suoritus ellei vuosiluokkaa vahvisteta välillä ennen päättötodistusta? oppilas tavallaan hyppää yhden vuosiluokan yli eli tekee 8 vuodessa perusopetuksen päättötodistuksen.
Vastaus: Kysytään sisältöasiantuntijalta miten todistus annetaan.

Kysymys: Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan valtionosuusrahoitus on joko muille kuin vaikeimmin kehitysvammaisille järjestetty opetus 18 000 € / v tai vaikeimmin kehitysvammaisille järjestetty opetus 30 000 € / v ?
Vastaus: Kyllä. KOSKI-palvelussa pitää olla merkitty molemmat lisätiedot ”Pidennetty oppivelvollisuus” aikajakso sekä joko ”muu kuin vaikeimmin kehitysvammainen” tai ”vaikeimmin kehitysvammainen”. Perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden perusrahoituksen (6-15-vuotiaiden valtionvarainministeriön rahoitus ja 6-16-vuotiaiden kotikunta-korvaukset sekä 5-vuotiaiden esiopetusoppilaiden ja yli 16-vuotiaiden opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus) lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää rahoitusta opetuksen järjestäjälle. Vuonna 2020 vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden yksikköhinta on 31.128,04 euroa oppilasta kohti ja muiden kuin vaikeimmin kehitysvammaisten vammaisoppilaiden yksikköhinta on 19.422,33 euroa. Yksityisen opetuksen järjestäjän arvonlisäverolliset 4,07 %:lla korotetut yksikköhinnat ovat vastaavasti 32.394,96 ja 20.212,82 euroa oppilasta kohti.

Kysymys: Eikö perusopetukseen valmistavasta valmistuvalla sallita numeroarviointia, kun menee aina virheeseen? s- arvosana kelpaa kyllä
Vastaus: Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainitaan arvioinnista seuraavaa: ”Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa ei käytetä numeerista arviointia.” https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/pvalmistava/1541511/tekstikappale/1542094

Kysymys: Meillä on perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaita, jotka saavat myös oman äidinkielen opetusta, josta siis annetaan sanallinen tai numeroarviointi.
Vastaus: Oman äidinkielen täydentävää opetusta ei vielä siirretä KOSKI-palveluun. Oman äidinkielen täydentävä opetus aletaan siirtää KOSKI-palveluun syyslukukaudesta 2020 alkaen.

Kysymys: Muodostetaanko VOS-aineisto 20.9 tilanteesta - takautuvasti 1.10 – OPH:n valtionosuudet-yksikön kirja aiheuttanut "hämminkiä"?
Vastaus: Kyllä. Poiminta tehdään 1.10.2020 päivän 20.9.2020 tiedoista. KOSKI-palvelussa pystytään palaamaan historiatietoihin takautuvasti. Esim. koulutuksenjärjestäjä voi ottaa joltakin menneeltä päivältä raportin ja nähdä sen päivän mukaiset tiedot. Poimintapäivä 1.10.2020 on päätetty sen perusteella, että KOSKI-määräyksen mukaan muuttuneet tiedot pitää siirtää KOSKI-palveluun vuorokauden kuluessa kun tieto on muuttunut kun käytetään siirtävää opintohallintojärjestelmää ja 10 vuorokauden kuluessa kun tiedot tallennetaan käsin.

Kysymys: Tilastokeskuksen tietoja on voinut korjata tilastokeskuksen sovellukseen 10.10. saakka, enääkö ei voi?
Vastaus: Rahoituksen laskentaa varten tarvittavia tietoja ei enää hankita Tilastokeskuksen kautta vaan suoraan KOSKI-palvelusta. Rahoituksen laskentaa varten tiedot tulee olla oikein KOSKI-palvelussa 1.10.2020.

Kysymys: Eli korjaukset 20.9 jälkeen ei huomioida?
Vastaus: Huomioidaan. Tietojen tulee olla KOSKI-palvelussa oikein 1.10.2020 mennessä.

Kysymys: Saisiko vielä kertauksena tiedon siitä mistä tuo OPH:n kirje VOS-aineistoista päivämäärineen löytyy?
Vastaus: Lähetetty koulutuksenjärjestäjien viralliseen sähköpostiosoitteeseen eli yleensä kirjaamoon. Tiedote ei vielä ole Opetushallituksen sivuilla, mutta tulossa sivulle: https://www.oph.fi/fi/valtionosuudet

Kysymys: Voisiko tämä kirje olla Opintopolussa tiedotteena me KOSKI-pääkäyttäjät saamme sen pitkällä viiveellä? Julkaisu opintopolussa olisi toivottavaa!
Vastaus: KOSKI-tiimi ja valtionosuudet-yksikkö keskustelee tiedottamiseen liittyvistä asioista ja siitä voidaanko vastaavat tiedotteet julkaista myös opintopolun virkailijan etusivulla.

Kysymys: Kaikki tiedotus tilastoinnista, joka tehdään Koskesta olisi hyvä olla myös Opintopolussa.
Vastaus: Kiitos palautteesta, otetaan tämä asia mietintään.

Kysymys: Kun kirjettä ei ole vielä näkynyt, aikooko Opetushallitus kysyä vielä jotain tietoja erikseen, vai poimiiko kaiken Koskesta?
Vastaus: Opetushallituksen erillisessä syksyn perustietokyselyssä kysytään kunnallisilta esi- ja perusopetuksen järjestäjiltä:
Perusopetuslain mukaiseen aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvien oppilaiden määrät 20.9.2020, Perusopetuslain mukaisessa aamu- ja iltapäivätoiminnassa annettujen eli toteutuneiden ohjaustuntien määrät syyslukukaudella 2019 ja kevätlukukaudella 2020
Esi- ja perusopetuksen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen kartoitus kuntien osalta 20.9.2020
Sekä kunnallisilta esi- ja perusopetuksen järjestäjiltä ja perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämisluvan saaneilta esi- ja perusopetuksen järjestäjiltä:
Perusopetukseen valmistava opetus, toteutuneet läsnäolokuukaudet ajalta 1.8.– 31.12.2019
Perusopetukseen valmistava opetus, toteutuneet läsnäolokuukaudet ajalta 1.1.– 31.7.2020

KOSKI-klinikka 22.5.2020 (Ammatillinen koulutus)

Tiedotettavaa:
Majoitus-tietojen merkitseminen KOSKI-palveluun poikkeusolojen loppuessa:  https://minedu.fi/koronavirus-ja-varautuminen ”Poikkeusolojen aikana on ohjeistettu, että koulutuksen järjestäjän ei tarvitse keskeyttää rahoituksen perusteena käytettävää majoitusjaksoa KOSKI-palvelussa, jos asuntolassa asuminen on keskeytynyt 16.3.2020 tai sen jälkeen poikkeusoloihin liittyvien suositusten vuoksi. Majoitusjakso kirjataan kuitenkin normaalisti päättyneeksi valmistumisen tai opiskelun pysyvän tai väliaikaisen keskeyttämisen vuoksi. Edellä mainittuja periaatteita noudatetaan 31.5.2020 saakka. Tämän jälkeen eli 1.6.2020 lukien noudatetaan normaalia kirjaamiskäytäntöä, eli majoitusjakso kirjataan päättyneeksi, jos opiskelijan asuminen asuntolassa on päättynyt tai keskeytynyt koronatilanteen vuoksi.”

Rahoituksen kustannusryhmän määräytymisen sääntöjä Vipus-tilastoraporttien perusteella tulleista kyselyistä:
Perusrahoituksen laskennassa tutkinnonosa/osia koulutuksessa kustannusryhmä määräytyy säännöllä: ”Jos opiskelijan tavoitteena on suorittaa vain tutkinnon osa tai osia, tutkintokoulutuksen opiskelijavuoden kustannusryhmä määräytyy sen tutkinnon mukaisesti, johon tutkinnon osa tai osat tutkinnon perusteiden mukaisesti kuuluvat. Jos tutkinnon osat kuuluvat eri kustannusryhmiin tai tutkinnon osa voi tutkinnon perusteiden mukaisesti kuulua useaan tutkintoon, jotka kuuluvat eri kustannusryhmiin, tutkintokoulutuksen opiskelijavuosien kustannusryhmä määräytyy tutkinnon osien alimman kustannusryhmän mukaisesti, kuitenkin aina vähintään kustannusryhmän 2 mukaisesti”. Käytännössä tämä tarkoittaa tilanteessa, jossa tutkinnonosa/osia koulutuksessa suoritetaan esim 4 kustannusryhmään kuuluvan osaamisalan tutkinnonosia ja 2 kustannusryhmään kuuluvan tutkinnonosia, opiskelijavuosien laskennassa kustannusryhmäksi muodostuu alin eli kustannusryhmä 2.

Suoritusrahoituksen laskennassa rahoitus määräytyy tutkinnonosittain säännöllä: ”Tutkintojen ja tutkinnon osien kustannusryhmän määräytyminen:Tutkinnon osan kustannusryhmä määräytyy sen tutkinnon mukaisesti, johon tutkinnon osa tutkinnon perusteiden mukaisesti kuuluu. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 13 §:n 2 momentissa tarkoitetut yhteiset tutkinnon osat kuuluvat kuitenkin kustannusryhmään 1. Jos tutkinnon osa voi tutkinnon perusteiden mukaisesti kuulua useaan tutkintoon, jotka kuuluvat eri kustannusryhmiin, tutkinnon osan kustannusryhmä määräytyy sen tutkinnon mukaisesti, jota opiskelija suorittaa. Jos opiskelijan tavoitteena on suorittaa vain tutkinnon osa tai osia, tässä momentissa tarkoitettu tutkinnon osa kuuluu kustannusryhmään 1.” Käytännössä tämä tarkoittaa tilanteessa, jossa tutkinnonosa/osia koulutuksessa suoritetaan tutkinnonosa, joka kuuluu  esim 4  ja 2 kustannusryhmiin kuuluviin tutkintoihin, tutkinnon osan kustannusryhmäksi muodostuu 1  kustannusryhmä.

Kysymys: Jos oppisopimus keskeytyy ja opiskelija on esim. 1kk ajan oppilaitosvaltainen opiskelija, niin miten keskytyksen tulisi näkyä Koskessa? Tai lähinnä että näkyykö se vain oppisopimuksen purkautumisena, vaikka 1kk jälkeen jatkaisi uudelleen samassa paikassa?
Vastaus: KOSKI-palveluun eri osaamisenhankkimiset siirretään vain aikajaksoina, jolloin kyseistä osaamista hankitaan tiettynä aikajaksona tietyllä tavalla. Osaamisenhankkimistapoihin siirrettävät aikajaksot eivät ole sopimusjaksoja, vaan jaksoja, jolloin opiskelija tosiasiallisesti hankkii osaamista kyseisellä tavalla. KOSKI-palveluun voi ja pitää siis syntyä kaksi erillistä jaksoa samasta oppisopimuksesta, jos kyseinen oppisopimus keskeytyy tietyksi ajaksi ja opiskelija palaa myöhemmin hankkimaan osaamista saman oppisopimuksen puitteissa. Tietoa oppisopimuksen purkamisesta ei kirjata osaamisenhankkimistapaan koska kyse ei ole oppisopimuksen purkamisesta tässä tapauksessa. Osaamisenhankkimistapajakso vain päätetään ”normaalisti” ja luodaan uusi kun opiskelija palaa hankkimaan osaamista oppisopimuksessa.

Kysymys: Voisitteko kertoa Valviran muutoksesta ja sieltä tulleesta kirjeestä.
Vastaus: Valvira on aloittanut KOSKI-tietovarannon käytön. KOSKI-tietovarannon käyttöönoton myötä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (lähihoitaja) ja hierojan/hieronnan ammattitutkinnon suorittaneet voivat nyt hakea kyseisen ammattinimikkeen rekisteriin merkitsemistä itse Valviran sähköisessä asioinnissa. Tämän käyttöönoton myötä Valvira tiedotti oppilaitoksille, että KOSKI-palveluun ei saa siirtää valmistuneita tutkintoja etukäteen. Tämä tieto on virheellinen ja johtuu siitä, ettei KOSKI-tiimi ole onnistuneesti viestinyt Valviralle erityisesti tämän kevään myötä tapahtunutta toimintatapojen muutosta. AMK-todistusvalintojen toteuttamiseksi koulutuksenjärjestäjät velvoitettiin siirtämään valmistumistiedot etukäteen KOSKI-palveluun. Valmistuneen tutkinnon siirtäminen KOSKI-palveluun kuitenkin edellyttää aina, että kaikki tutkintoon edellytettävät suoritukset ovat arvioituja ja opiskelija on tosiasiassa saamassa tutkintotodistuksen. Yleensä siis KOSKI-palveluun tiedonsiirtämisen ja varsinaisen tutkintotodistuksen saamisen väli ei tulisi olla kovin pitkä, koska koulutuksenjärjestäjän tulisi mahdollisimman pikaisesti antaa opiskelijalle tutkintotodistus siitä hetkestä, kun viimeinen tutkinnon suorituksen edellyttämä suoritus on arvioitu. 

Kysymys: Muutama kysymys myös noista osaamisaloista; Pitääkö kaikille osaamisaloille siirtää aikajaksot Koskeen? Esim. jos opiskelija suorittaa vain yhden osaamisalan eikä vaihda sitä, eikä osaamisala ole "erillisrahoitteinen", riittääkö että pelkkä osaamisala ja opiskeluoikeuden voimassaoloaika näkyy vai pitääkö erikseen näkyä myös se osaamisalan alkamispv? Ja sitten että tarvitseeko osaamisalaa siirtää, jos osatutkintotavoitteinen suorittaa vain esim. valinnaisen tutkinnon osan, joka ei suoraan kuulu mihinkään osaamisalaan?
Vastaus: Kaikille koko tutkintoa suorittaville opiskeluoikeuksille tulee merkata osaamisalan mukaiset aikajaksot KOSKI-palveluun, siinäkin tapauksessa, että opiskelija ei vaihda osaamisalaa. Tällöin osaamisalan aikajakson alkupäiväksi merkitään opiskeluoikeuden alkamispäivä ja päättymispäivää ei tarvitse merkata. Osaamisalan aikajakso päätetään vain, jos opiskelija vaihtaa osaamisalaa saman tutkinnon sisällä. Tällöin aikaisempi osaamisalan aikajakso päätetään ja luodaan uusi osaamisalajakso uudella alkupäivämäärällä. Osatutkintotavoitteisille opiskeluoikeuksille osaamisalaa ei siirretä, ellei kyseessä ole opiskelija, joka suorittaa toista osaamisalaa jo suoritetun tutkinnon päälle. Tällöin toinen osaamisala näkyy todistuksella ja silloin sen tulee näkyä myös KOSKI-palvelussa.

Kysymys: Mistä alkaen jaksokohtaiset osaamisalat kirjataan takautuvasti?
Vastaus: Vuoden 2019 alusta aktiivisina olleet opiskeluoikeuksille.

Kysymys: Mistä johtuu, että jopa syksyllä 2019 aloittaneilla ammattitutkinto-opiskelijoilla näkyy eHOKS:ssa (ilmeisesti suoraan Koskesta siirtyneenä) näyttötutkintoon valmistava koulutus, eikä kasvatus ja ohjausalan ammattitutkinto ja oikea suuntautumisala?
Vastaus: KOSKI-palveluun on tällöin siirtynyt virheellisesti tutkintosuorituksen yhteyteen toinen päätason suoritus ”näyttötutkintoon valmistava koulutus”. 1.1.2018 jälkeen aloittaneilla tällaista välilehteä ei tulisi enää KOSKI-palveluun siirtää/siellä näkyä. Koulutuksenjärjestäjän tulee tarkistaa merkinnät omasta opintohallintojärjestelmästä, ettei sieltä siirry näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta ja korjata tieto uudella tiedonsiirrolla.

Kysymys: Vielä tuosta näyttötutkintoon valmistavasta koulutuksesta. Meillä ainakin kävi niin, että yhdellä opiskelijalla näkyi virheellistesti Koskessa näyttötutkintoon valmistava koulutus, joka korjattiin, mutta eHOKSissa näkyy edelleen näyttötutkintoon valmistava. 
Vastaus: Asiasta kannattaa olla yhteydessä eHOKS-tiimiin jos tieto ei automaattisesti korjaannu eHOKS:ssa sen jälkeen kun tieto on ensin korjattu KOSKI-palveluun.

KOSKI-klinikka 15.5.2020 (Yleissivistävä koulutus)

KOSKI-klinikka 8.5.2020 (Ammatillinen koulutus)

AMK-hakijalistat:

Kysymys: Korkeakouluvalintojen lähettämissä amk-hakijalistoissa oli myös meiltä valmistuneita joilla ei ole todistuksellaan keskiarvoja, koska ovat ennen vuotta 2017 valmistuneita, osatutkinnon suorittaneita, at/eat tai näyttöperusteisen perustutkinnon suorittaneita, tai jopa henkilöitä, jotka eivät ole meidän oppilaitoksessamme koskaan olleet opiskelemassa. Mitä näiden kanssa pitää tehdä?
Vastaus: Listojen tiedot perustuvat hakijan antamiin tietoihin. Hakija on tällöin ilmoittanut valmistumisvuotensa/pohjakoulutuksensa/oppilaitoksensa väärin. Koulutuksenjärjestäjällä ei ole velvollisuutta siirtää/tallentaa ennen vuotta 2017 valmistuneita ops-perustutkintoja tai ennen vuotta 2018 valmistuneita näyttötutkintoja KOSKI-palveluun. Korkeakoulut saattavat kysyä näistä hakijoista myöhemmin, eli lista kannattaa pitää tallessa mutta erikseen ei tarvitse näistä minnekään ilmoittaa.

Kysymys: Miten voimme luottaa siihen, että kaikki omat opiskelijamme tulee siirrettyä ja merkattua oikein 15.5. mennessä AMK-hakuun liittyen, jos esim. Sakkyn opiskelija on ilmoittanut valmistuvansa Saskyltä? Eikö sitä saisi automatisoitua, että opintopolku tarjoaisi tiedon, että olet Sakkyn opiskelija?
Vastaus: On hakijan vastuulla ilmoittaa oikeat tiedot hakulomakkeella. Lähtökohtana on, että koulutuksenjärjestäjä huolehtii siitä, että tiedot siirretään oikein kaikille tänä keväänä valmistuville ja korjaa aiemmin valmistuneiden opiskelijoiden tietoja oman aikataulunsa mukaan niille valmistuneille, jotka eivät olleet ilmoitettujen amk-hakijoiden joukossa. Kaikkien valmistuneiden tietojen tulisi olla KOSKI-palvelussa oikein riippumatta siitä ovatko he mukana AMK-haussa vai eivät. Periaatteessa hakulomakkeella olisi mahdollista alkaa hyödyntämään KOSKI-palvelun tietoja pohjatietona, mutta tämä edellyttäisi hakulomakkeen kirjautumistavan muutosta. Tällä hetkellä hakulomakkeen täyttäminen ei edellytä vahvaa tunnistautumista, kun taas KOSKI-palvelun tietojen näyttäminen edellyttää vahvaa tunnistautumista. Pohjatietoa voitaisiin tarjota myös vain 2017 ja sitä myöhemmin valmistuneille/opiskeleville.

KOSKI-kirjaaminen ja uudet validaatiot:

Kysymys: Tuleeko keskiarvon olla oikein Koskessa 15.5.? Olin ilmeisesti ymmärtänyt väärin, että aikaa on 1.6. asti.
Vastaus: Jotta hakija voi olla mukana amk-todistusvalinnassa, opiskelijan tulee olla a) suorittanut kaikki tutkintoon vaadittavat suoritukset 15.5.2020 mennessä b) kaikkien suoritusten tulee olla arvioitu 15.5.2020 mennessä c) opiskelijan painotettu keskiarvo pitää olla laskettu 15.5.2020 mennessä. Tiedot pitää olla siirrettynä 15.5.2020 iltaan mennessä KOSKI-palveluun. Tiedonsiirrossa valmistumispäiväksi voi olla merkitty koulutuksenjärjestäjän todistuksenkirjoittamisprosessin mukainen valmistumispäivä, kunhan se on viimeistään 1.6.2020. Opiskelija, joka valmistuu myöhemmin voi olla mukana amk pääsykoevalinnassa.

Kysymys: Miten opiskelijan suorittamissa opinnoissa tulee Koskessa näkyä ryhmästä toiseen siirretyt osoitetut opinnot? Kyseessä siis ennen vuotta 2018 voimaan tulleet tutkinnon perusteet.
Esim. kun ammatillisista tutkinnon osista osoitetaan tutkinnon osia vapaasti valittaviin opintoihin (todistuksessa viite otsikossa ammatilliset tutkinnon osat), eli Koskeen on siirtynyt suorituksia ryhmään ammatilliset tutkinnon osat 120 osp ja vapaasti valittavat opinnot 25 ospia. Tai vapaasti valittavista opinnoista osoitetaan ammatillisten tutkinnon osan alle (todistuksessa viite otsikossa Vapaasti valittavat opinnot) eli Koskeen on siirtynyt suorituksia ryhmään. Ammatilliset tutkinnon osat 145 ospia ja vapaasti valittavia ei ole lainkaan, edes otsikkotasolla. Nyt ei viitteet näy Koskessa näiden ym. osalta ja pitääkö niiden näkyä? Vai riittääkö vain osaamispisteiden summatieto kunkin ryhmän alla.
Vastaus: Jos viite näkyy todistuksella sen pitää näkyä myös KOSKI-palvelussa kohdassa ”todistuksella näkyvät lisätiedot”. Todistusviite täytyy omassa opintohallintojärjestelmässä kirjata sellaiseen kohtaan, että se KOSKI-palveluun siirtyy.

Kysymys: Kun opiskelijan yksilöllisesti suoritettujen tutkinnon osien laajuus ylittää 180 osp (perustutkinto), niin pitääkö Koski-palvelussa näkyä tämä tekstinä kohdassa Todistuksella näkyvät lisätiedot vai riittääkö se, että tutkinnon kokonaisosaamispistemäärä näkyy suoritettujen tutkinnon osien yhteydessä?
Vastaus: Kokonaan tutkinnon laajuuden ylittävät ylimääräiset tutkinnon osat tulee merkitä erilliselle opiskeluoikeudelle. Jos tutkinnon osien suoritusten tosiasiallinen laajuus joiltain osin ylittää 180osp (sisällytetyn tutkinnon osan osaamispisteiden laskennallinen laajuus on eri kuin tutkinnon osan suorituksen tosiasiallinen laajuus sekä tutkinnon osat, joista osa osaamispisteistä sisältyy vielä vaadittavaan 180osp tutkintosuoritukseen), ei tarvitse tästä erikseen merkitä tietoa KOSKI-palveluun. Tieto sisällytetyn tutkinnon osan laskennallisesta laajuudesta tulee näkyä tutkinnon osan lisätiedoissa kohdassa ”muut lisätiedot” tai tunnustamisviitteessä.

Kysymys: KOSKI-tiimi loi uuden koneellisen validaation, jossa valmistuneen perustutkinnon yhteisten tutkinnon osien laajuuksien tulee olla vähintään 35 osp. Tarkoittaako tämä, että yhteisen tutkinnon osien osa-alueet saavat ylittää 35osp yhteislaajuuden?
Vastaus: Ei tarkoita. KOSKI ei vain koneellisesti valvo, jos on merkitty yli 35osp. Ylimenevät tutkinnon osien osa-alueet tulee edelleen siirtää ammatillisiin tutkinnon osiin otsikon Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita jne. alle. Paras tapa olisi siirtää esim. jokin valinnainen 1 ospin laajuinen osa-alue tässä tilanteessa yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja -tutkinnon osaan. On tärkeää, että tutkintotodistukseen merkityt yhteiset tutkinnon osat ovat kansallisesti vertailukelpoisia.  Toisena vaihtoehtona on se, että koulutuksen järjestäjä antaa ylimääräisestä yhteisen tutkinnon osan valinnaisen osa-alueen suorittamisesta erillisen opintosuoritusotteen tai vastaavan, mikä tarkoittaa KOSKI-palveluun luotavaa uutta opiskeluoikeutta, jossa päätason suorituksena on ”tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuva suoritus”.

Kysymys: Tarkoittaako uusi validaatio sitä, että 35 osp ylittäviä osaamispisteitä ei tarvitse välttämättä siirtää Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita jne. -otsikon alle?
Vastaus: Ei tarkoita. KOSKI ei vain koneellisesti valvo, jos on merkitty yli 35osp. Ylimenevät tutkinnon osien osa-alueet tulee edelleen siirtää ammatillisiin tutkinnon osiin otsikon Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita jne. alle. Toisena vaihtoehtona on se, että koulutuksen järjestäjä antaa ylimääräisestä yhteisen tutkinnon osan valinnaisen osa-alueen suorittamisesta erillisen opintosuoritusotteen tai vastaavan, mikä tarkoittaa KOSKI-palveluun luotavaa uutta opiskeluoikeutta, jossa päätason suorituksena on ”tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuva suoritus”.

Kysymys: Kun opiskelijan rakenteelle tulee Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja -otsikko ja sen alle koulutusosiot, niin kuuluuko otsikon alla olevien osioiden näkyä todistuksella, kun tuo pitkä otsikko katsotaan tutkinnon osaksi? Ja, koska se on tutkinnon osa ja arvioidaan hyväksyttynä, niin kuuluuko alla olevia laskea mukaan keskiarvoon ollenkaan?
Vastaus: Kyseessä on vain otsikkotaso, jolla ei ole arviointia. Varsinaisten opintojen laajuuksineen ja arvosanoineen tulee näkyä todistuksella, että KOSKI-palvelussa. Otsikkotaso itsessään ei siis ole ammatillinen tutkinnon osa, vaan varsinaiset opinnot sen alla ovat. KOSKI-palveluun otsikkotaso kuitenkin joudutaan siirtämään ”tutkinnon osana” jotta siirto tulee oikein. KOSKI-ohjeet: Reformin mukaisten ammatillisten perustutkintojen osasuoritukset - tutkinnon osat#tutkinnonosat-Yhteistentutkinnonosienosa-alueita,lukio-opintojataimuitajatko-opintovalmiuksiatukeviaopintoja

Kysymys: Samaa yhteisten tutkinnon osien osa-aluetta voi olla ops-perusteisilla kolmessa kohdassa: Esim. valinnaista äidinkieltä voi olla viestintä ja vuorovaikutusosaamisessa, sosiaalisessa ja kulttuurisessa osaamisessa ja jos vielä 35 osp ytoissa täyttyy sitä voi olla vielä kaatoluokassa. Jos validaatio kohta estää saman osa-alueen käytön moneen kertaan, miten näiden kanssa pitäisi toimia?
Vastaus: KOSKI-palveluun lisättävä validaatio ei estä saman osa-alueen siirtämistä samalle opiskeluoikeudelle useampaan kertaan vaan pelkästään saman yhteisen tutkinnon osan siirtämisen useampaan kertaan samalle opiskeluoikeudelle. 

Keskiarvon laskenta ja todistusten korjaaminen:

Kysymys: Onko tarkoitus, että kaikki reformin aikana lasketut keskiarvot (sekä vanhojen perusteiden että reformin mukaisesti opiskelevien) lasketaan nyt uudelleen vai ei? Aina on laskettu sen hetkisen ohjeistuksen mukaan
Vastaus: Mikäli jälkeenpäin huomataan, että annetuissa todistuksissa on kirjoitus- tai laskuvirheitä, niin tässä tilanteessa toimitaan hallintolain (434/2003, 51 § 1 mom) mukaisesti:

Viranomaisen on korjattava päätöksessään oleva ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu niihin verrattava selvä virhe.

Koulutuksen järjestäjä antaa uuden todistuksen aiemmin annetun tilalle. Uuteen todistuksen Lisätietoja-kohtaan voidaan merkitä lause: Tämä x-alan perustutkinnon (osaamisala ja/tai tutkintonimike) tutkintotodistus korvaa aiemmin (pp.kk.vvvv) annetun tutkintotodistuksen.

Kysymys: Aiemmin valmistuneet: Milloin Koskeen ilmoitetaan korkeakouluhakijan muuttunut painotettu keskiarvo? Vain aiemmasta nouseva keskiarvo? Pitääkö todistus tehdä uudelleen, jos keskiarvo muuttuu?
Vastaus: Vastaus edellä. Muuttuneen keskiarvon ilmoittamisen edellytyksenä on se, että opiskelijalle on annettu uusi tutkintotodistus ja tiedot on viety Koski-tietovarantoon.

Kysymys: Voiko KOSKI-palvelussa olla eri keskiarvo kuin annetussa todistuksessa?
Vastaus: Ei. KOSKI-palvelussa näkyvän keskiarvon tulee olla sama kuin todistuksella.

Kysymys: Muutetaanko laskevat keskiarvot? Aiemman on tullut infoa, että vain nousevat oikaistaan. Aiemmin jossain on sanottu, että jos keskiarvo laskisi, ratkaistaan asia opiskelijan eduksi, eikä laiteta pienempää keskiarvoa takautuvasti.
Vastaus: Vastaus edellä.

Kysymys: Opiskelija on valmistunut vuonna 2018 vanhoista perusteista, hän on suorittanut kaksi osaamisalaa ja kaksi tutkintonimikettä. Tiedot näkyvät Koskessa samassa opiskeluoikeudessa. Todistus on tehty 2018 voimassa olleen todistusmääräyksen mukaan. Miten lasketaan hänen keskiarvonsa nyt? Hänellä on suoritettuna 220 osp johtuen siitä, että hän on suorittanut kaksi osaamisalaa. Todistusohjeen mukaisesti hänelle on tehty tuolloin (2018) yksi todistus, jossa keskiarvo on ollut osaamispistein painotettu keskiarvo (jakajana 220 osp). Opiskelija on hakenut korkeakouluhaussa.
Vastaus:  Todistus on todennäköisesti laadittu virheellisesti, mikäli tutkintotodistus sisältää tutkinnon osia esimerkiksi 180 osp+40 osp laajuisena tai vastaavana. 220 ospin laajuinen tutkintotodistus on mahdollinen vain tilanteessa 170 osp + 50 osp tai vastaava. Tämä perustuu lakiin ammatillisesta koulutuksesta (531/2017, 50 § ja 57 §). Mikäli kyseessä on ensimmäisen vaihtoehdon mukainen tutkintotodistus, koulutuksen järjestäjän on annettava tilalle oikein laadittu tutkintotodistus (180 osp) ja todistus suoritetuista tutkinnon osista (40 osp). Tutkintotodistus tuottaa jatko-opintokelpoisuuden ja keskiarvo lasketaan siihen 180 ospin laajuuden mukaisena.

Kysymys: Nykyinen todistusmääräyshän oli voimassa jo vuoden 2018 alusta alkaen. Mutta näitä todistusmalleja ei ole, eli ollaan fiksattu vanhoja todistusmalleja uuden määräyksen mukaisesti. Määräyksessä ei ole mainintaa OSP-laskennasta siten kuin se nykyään esitetään. Mistä saamme ohjeet, kuinka vanhat OPS-perusteiset tutkintojen todistukset muuttuivat 2018 todistusmääräyksen myötä ja miten keskiarvo lasketaan?
Vastaus:  Keskiarvon merkitsemisestä annettavaan ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista säädetään ammatillisen koulutuksen asetuksessa (673/2017, 14 §) ja Opetushallituksen todistusmääräyksessä (OPH-54-2018). Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017, 60 §) mukaan Opetushallitus määrää todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävistä tiedoista. Opetushallitus ei em. lain mukaan määrää todistusmalleista. Opetushallituksen todistusmääräys (OPH-54-2018) on uudistettavana. Opetushallitus ohjeistaa keskiarvon laskennasta Ammatillisen koulutuksen verkkosivuilla olevalla UKK-palstalla ja webinaarissa 15.5.2020. Webinaarin aineisto ja tallenne ovat myöhemmin saatavilla Opetushallituksen verkkosivuilla.

Kysymys: Mistä löytyvät edellisen todistuswebinaarin materiaalit?
Vastaus: 14.2.2020 todistuswebinaarin materiaali on poistettu toukokuun alussa, koska seuraava webinaari järjestetään 15.5.2020. Helmikuun webinaarin aineisto ja tallenne olivat verkossa saatavilla 2,5 kuukauden ajan.

Kysymys: Olisiko mahdollista, että myös todistuksiin liittyvät asiat informoitaisiin virkailijan työpöydän kautta?
Vastaus: Ammatillisen koulutuksessa annettaviin todistuksiin liittyvät ohjeet ja vastaukset kysymyksiin löytyvät seuraavista osoitteista:

https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/osaamisen-arviointi-ammatillisessa-koulutuksessa

https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya?sector%5BAmmatillinen%20koulutus%5D=Ammatillinen%20koulutus

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/selaus/kooste/ammatillinenkoulutus?hakutyyppi=oppaat

Kysymys: Tällä hetkellä kaikki ohjeet ja mallit todistuksiin liittyen koskevat lähinnä reformin mukaisia todistuksia. ops-perusteisiin todistuksiin joudutaan soveltamaan uusia ja vanhoja ohjeita todella paljon. Saataisiinko selkeät soveltamisohjeet?
Vastaus: Opetushallituksen todistusmääräystä OPH-54-2018 ja ohjeistusta ollaan uusimassa.

Kysymys: Ohjeita ja linjauksia on alettu saada vasta vuonna 2019-2020 mutta todistuksia on kirjattu 1.1.2018 lähtien. Miten paljon koulutuksenjärjestäjien tulee korjata takautuvasti annettuja todistuksia?
Vastaus:  Mikäli jälkeenpäin huomataan, että annetuissa todistuksissa on kirjoitus- tai laskuvirheitä, niin tässä tilanteessa toimitaan hallintolain (434/2003, 51 § 1 mom) mukaisesti:

Viranomaisen on korjattava päätöksessään oleva ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu niihin verrattava selvä virhe.

Koulutuksen järjestäjä antaa uuden todistuksen aiemmin annetun tilalle. Uuteen todistuksen Lisätietoja-kohtaan voidaan merkitä lause: Tämä x-alan perustutkinnon (osaamisala ja/tai tutkintonimike) tutkintotodistus korvaa aiemmin (pp.kk.vvvv) annetun tutkintotodistuksen.

Kysymys: Pointtiko on, että 2018 alkaen keskiarvo on pitänyt laskea 180 osp mukaan, vaikka yksilöllinen laajuus olisi ollut suurempi? Ja että vähennys tapahtuu opiskelijalle matalimmista arvosanoista?
Vastaus: Siirtymävaiheen ammatillisten perustutkinnon perusteisiin sisältyy valinnainen tutkinnon osa: tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat. Koulutuksen järjestäjä antaa näistä tutkinnon osista erillisen todistuksen suoritetuista tutkinnon osista. Tutkintotodistus annetaan 180 opsin laajuisena. Yksilöllinen laajuus voi olla suurempi ainoastaan tilanteessa 175 osp + 15 osp tai vastaava. Tässä esimerkin mukaisessa tilanteessa vähennys tehdään siitä pakollisesta tai valinnaisesta tutkinnon osan tai yhteisen tutkinnon osan osa-alueen laajuudesta, jonka arvosana on matalin.

Kysymys: Mihin koulutuksen järjestäjä vetoaa, kun kirjoittaa uutta todistusta? Uutta määräystä ei ole tullut, eikä virallista uutta ohjeistusta, joka olisi tavoittanut kaikki koulutuksen järjestäjät. Jos opiskelijalle pitäisi kertoa, että todistus on tehty uudestaan, koska ____? 
Vastaus: Mikäli jälkeenpäin huomataan, että annetuissa todistuksissa on kirjoitus- tai laskuvirheitä, niin tässä tilanteessa toimitaan hallintolain (434/2003, 51 § 1 mom) mukaisesti:

Viranomaisen on korjattava päätöksessään oleva ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu niihin verrattava selvä virhe

Koulutuksen järjestäjä antaa uuden todistuksen aiemmin annetun tilalle. Uuteen todistuksen Lisätietoja-kohtaan voidaan merkitä lause: Tämä x-alan perustutkinnon (osaamisala ja/tai tutkintonimike) tutkintotodistus korvaa aiemmin (pp.kk.vvvv) annetun tutkintotodistuksen.

Kysymys: Onko muita virallisia ohjeita/määräyksiä tullut kuin 11.1.2018 "todistusmääräys"?
Vastaus: Ammatillisessa koulutuksessa annettavista todistuksista säädetään ammatillisen koulutuksen laissa (531/2017, 57-60 §:t), ammatillisen koulutuksen asetuksessa (673/2017, 14 § ja 15 §) ja Opetushallituksen todistusmääräyksessä OPH-54-2018.

Ammatillisen koulutuksessa annettaviin todistuksiin liittyvät ohjeet ja vastaukset kysymyksiin löytyvät seuraavista osoitteista:

https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/osaamisen-arviointi-ammatillisessa-koulutuksessa

https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya?sector%5BAmmatillinen%20koulutus%5D=Ammatillinen%20koulutus

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/selaus/kooste/ammatillinenkoulutus?hakutyyppi=oppaat

Kysymys: Saako jakaja olla myös pienempi kuin 180 osp? Esim. jos ops-perusteisessa tutkinnossa vapaasti valittavat ovat arvosteltu hyväksytty arviolla tai tutkintoon on sisällytetty tutkinnon osa ammattitutkinnosta/erikoisammattitutkinnosta?
Vastaus: Jakaja on sen mukainen mutta enintään 180 osp kuinka paljon todistuksella on numeraalisesti arvioituja tutkinnon osia/osa-alueita.  Mikäli todistukseen sisältyy tutkinnon osia, jotka on arvioitu hyväksytty -arvosanalla, niin tämän tutkinnon osan laajuus vähennetään tutkinnon laajuudesta (180 osp) ennen osaamispistein painotetun keskiarvon laskemista.

Esimerkki 1: Opiskelija valitsee suoritettavan ammatillisen perustutkinnon valinnaiseksi tutkinnon osaksi ammattitutkinnon osan kohtaan tutkinnon osa toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta (5-15 osp). Opiskelija ja koulutuksen järjestäjä sopivat henkilökohtaistamisessa, että tämän ammattitutkinnon tutkinnon osan laajuus on 10 osp suoritettavassa tutkinnossa (laskennallinen laajuus). Tässä tilanteessa osaamispistein painotettu keskiarvo lasketaan 170 ospin mukaan. Todistukseen merkitään ammattitutkinnon tutkinnon osan laajuus tutkinnon perusteiden mukaisena (todellinen laajuus). Todistuksen lisätietoja -kohtaan lisätään viitetieto: Tutkinnon osan laskennallinen laajuus suoritettavassa tutkinnossa on 10 osp.

Esimerkki 2. Opiskelija suorittaa siirtymäajalla olevaa ammatillista perustutkintoa, jonka tutkinnon perusteet on hyväksytty vuonna 2017 tai aiemmin. Opiskelija valitsee suoritettavan ammatillisen perustutkinnon valinnaiseksi tutkinnon osaksi: vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp). Opiskelija suorittaa yhden vapaasti valittavan tutkinnon osan, jonka laajuus on 10 osp. Koulutuksen järjestäjän päätöksellä tämä tutkinnon osa arvioidaan hyväksytty/hylätty -asteikolla. Tässä tilanteessa osaamispistein painotettu keskiarvo lasketaan 170 ospin mukaan.

Kysymys: Miten toimitaan, jos 180osp ylittyy mutta huonoimmat arvosanat ovat jakautuneet useisiin pieniin osa-alueisiin, mistä vähennetään? Esim. jos tutkinnon suoritettu laajuus on 185osp ja huonoimmat arvosanat ovat esim. osa-alueissa, joiden laajuudet ovat arvosanalla 1 3osp ja arvosanalla 2 4osp?
Vastaus:  Tällöin tarvittava vähennys tehdään useasta yhteisen tutkinnon osan pakollisesta tai valinnaisesta osa-alueesta.  

Kysymys: Edelliseen ytojen vähentämiseen liittyen, eikös ne ytot pitänyt siirtää sinne ammatillisiin tutkinnon osiin tai toiselle opiskeluoikeudelle, jos ammatilliset tukinnon osat ovat täynnä? tarkoititko vähentämisellä painokertoimen muutosta vai?
Vastaus: Yli 35 osp siirretään ammatillisiin valinnaisiin tutkinnon osiin Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja -tutkinnon osaan tai erilliselle opiskeluoikeudelle, jos 25osp on tässäkin täynnä. Aiemmissa kysymyksissä vähentämisellä tarkoitetaan painotetun keskiarvon laskentaan käytettäviä suorituksia ja niiden arvosanoja. Jos opiskelija suorittaa yhteisiä tutkinnon osia enemmän kuin 35 osp ja suorituksia ei voi sisällyttää yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja -tutkinnon osaan, niin nämä yhteisten tutkinnon osien valinnaiset osa-alueet merkitään opiskelijalle annettavaan opintosuoritusotteeseen tai vastaavaan eikä niitä huomioida keskiarvon laskennassa, mikä tarkoittaa KOSKI-palvelussa erillisen opiskeluoikeuden luomista jossa päätason suorituksena on ”tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuva suoritus”.

Kysymys: Tuleeko yhteisen tutkinnon osaan viitteen "Suoritettavan tutkinnon muodostumisessa tämän tutkinnon osan laskennallinen laajuus on x osaamispistettä."?
Vastaus: Ei, koska tutkintotodistukseen merkittävä, yhteisten tutkinnon osien laajuus on 35 osp.

Kysymys: Miksi keskiarvon laskennan ohjeet sallivat arvosanan vähentämisen mistä tahansa tutkinnon osasta tai osa-alueesta? Olisi yksinkertaisempaa vähentää yli menevä ammatillinen ammatillisesta eikä ytoista. Iso työ vähentää esim. 10 ospia yksitellen huonoista ytojen 1 osp laajuuksista tai oikeudenmukaista vähentää ylimääräiset osp:t siten, kun ne ovat syntyneet: jos on suoritettu yhteiset tutkinnon osia enemmän kuin 35 osp, ne vähennetään niistä ja vastaavasti jos ammatilliset tutkinnon osat ylittää 145 vähennys tehtäisiin niistä.
Vastaus:  Opetushallitus ohjeistaa, että vähennys tehdään siitä pakollisesta tai valinnaisesta tutkinnon osan tai yhteisen tutkinnon osan osa-alueen laajuudesta, jonka arvosana on matalin. On tärkeää, että 1) kaikki koulutuksen järjestäjät laskevat keskiarvon samalla tavalla, 2) keskiarvot ovat valtakunnallisesti vertailukelpoisia ja 3) keskiarvon laskenta on automatisoitavissa opintohallintojärjestelmässä.

Kysymys: Missähän nämä keskiarvon laskennan pelisäännöt olisivat kirjallisesti kuvattuna? Tarvitaan selkeät ohjeet ja laskentakaavat keskiarvon laskentaan ja opiskelijalle tulee olla läpinäkyvää, miten hänen keskiarvonsa muodostuu.
Vastaus: Ammatillisessa koulutuksessa annettavista todistuksista säädetään ammatillisen koulutuksen laissa (531/2017, 57-60 §:t), ammatillisen koulutuksen asetuksessa (673/2017, 14 § ja 15 §) ja Opetushallituksen todistusmääräyksessä OPH-54-2018.

Ammatillisen koulutuksessa annettaviin todistuksiin liittyvät ohjeet ja vastaukset kysymyksiin löytyvät seuraavista osoitteista:

https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/osaamisen-arviointi-ammatillisessa-koulutuksessa

https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya?sector%5BAmmatillinen%20koulutus%5D=Ammatillinen%20koulutus

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/selaus/kooste/ammatillinenkoulutus?hakutyyppi=oppaat

Ammatillisen perustutkinnon muodostuminen, suoritettujen valinnaisten tutkinnon osien ja valinnaisten yhteisten tutkinnon osien laajuudet ja annetut arvosanat vaihtelevat. Opetushallitus on uusimassa todistusmääräystä ja todistuksen antamista koskevaa ohjeistustaan. Suurin osa kysymyksistä koskee keskiarvon laskemista tilanteessa, jossa suoritettujen tutkinnon osien laajuus on muu kuin 180 osp, esimerkiksi 175 osp + 20 osp. Opetushallitus ohjeistaa, että vähennys tehdään siitä pakollisesta tai valinnaisesta tutkinnon osan tai yhteisen tutkinnon osan osa-alueen laajuudesta, jonka arvosana on matalin. On tärkeää, että 1) kaikki koulutuksen järjestäjät laskevat keskiarvon samalla tavalla, 2) keskiarvot ovat valtakunnallisesti vertailukelpoisia ja 3) keskiarvon laskenta on automatisoitavissa opintohallintojärjestelmässä.

Kysymys: Mitenhän joskus vuosien päästä enää tiedetään, miten keskiarvo on tullut (jos joku kysyy), kun on tehty vähennyksiä ym. ja mahdollisesti henkilöt vaihtuneet. pitääkö keskiarvon laskennassa käytetyt osaamispistemäärät per tutkinnon osa tai yton osa-alue jotenkin dokumentoida? Ts. pitääkö todistuksen saajalla olla oikeus tietää jälkikäteen, miten keskiarvo on laskettu?
Vastaus: Todistus annetaan aina voimassa olevan lainsäädännön ja muiden säädösten mukaisena. Viittaus lainsäädäntöön, tutkintorakenneasetukseen ja tutkinnon perusteisiin, minkä mukaan tutkinto tai tutkinnon osat on suoritettu, merkitään annettavaan todistukseen.

Kysymys: Miten sitten ops-perusteisilla, joilla voi olla tunnustettuja ytoja paljon ylimääräisiä, jotka on nyt siirretty ammatillisiin tutkinnon osiin. Tuntuisi hullulta siirtää huonommin arvioituja pakollisia tutkinnon osia kaatoluokkaan. Mieluummin siirretään valinnaisia yto-osa-alueita.
Vastaus: Keskiarvon laskentaa varten ei siirretä osa-alueita ammatillisiin tutkinnon osiin. Keskiarvon laskennassa ei ole väliä sillä onko keskiarvon laskennasta pois jätettävä huonoimman arvosanan saanut osa-alue yhteisissä tutkinnon osissa vai siirretty ammatillisiin tutkinnon osiin, jos se on ylimenevä osa-alue.

Kysymys: Miksi keskiarvoa ei voida laskea koskessa sinne siirretyistä arvioinneista?
Vastaus: Keskiarvo kuuluu todistukselle merkittäviin tietoihin ja koulutuksen järjestäjän on laskettava keskiarvo. KOSKI ei tee laskentaa tai päättelyä keskiarvosta.

Kysymys: Voisiko todistusasioista saisi koko päivän koulutuksen esimerkein?
Vastaus: Koulutuspäivän järjestämistä syksyllä 2020 on pohdittu Opetushallituksessa. Koulutukselle näyttäisi olevan selkeä tarve. Koulutus järjestettäisiin työpajatyyppisenä, mikä edellyttäisi nykyisten kokoontumisrajoitusten poistamista.

Kysymys: Jos uusia todistuksia tehdään korjatuilla keskiarvioilla, pitääkö valmistuneelta saada vanha todistus pois ennen uuden luovutusta?
Vastaus: Ei tarvitse pyytää takaisin. Koulutuksen järjestäjä antaa uuden todistuksen aiemmin annetun tilalle. Uuteen todistuksen Lisätietoja-kohtaan voidaan merkitä lause: Tämä x-alan perustutkinnon (osaamisala ja/tai tutkintonimike) tutkintotodistus korvaa aiemmin (pp.kk.vvvv) annetun tutkintotodistuksen.

Kysymys: Jos ka laskettaisiin ihan oikeilla osp-laajuuksilla ilman erillisiä painotuksia, kaikki tämä olisi huomattavasti selkeämpää. Miksi pitää käyttää jakajana 180osp?
Vastaus:  Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017, 10 § 2 mom) mukaan ammatillisten perustutkintojen laajuus on 180 osaamispistettä. Opetushallitus ohjeistaa, että vähennys tehdään siitä pakollisesta tai valinnaisesta tutkinnon osan tai yhteisen tutkinnon osan osa-alueen laajuudesta, jonka arvosana on matalin. On tärkeää, että 1) kaikki koulutuksen järjestäjät laskevat keskiarvon samalla tavalla, 2) keskiarvot ovat valtakunnallisesti vertailukelpoisia ja 3) keskiarvon laskenta on automatisoitavissa opintohallintojärjestelmässä.

Kysymys: Ennen amk-haussa oli merkitystä vain ytojen arvosanoilla, niin nyt kun keskiarvo lasketaan näiden ohjeiden mukaan, voi yto:n huonot arvosanat yhtäkkiä osin "korvata" ammatillisen arvosanalla
Vastaus: AMK-valinnoissa otetaan edelleen keskiarvon lisäksi huomioon yhteisten tutkinnon osien ja osa-alueiden arvosanat. Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (673/2017, 14 § 1 mom) mukaan Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 57 §:n 1 momentissa tarkoitettu tutkintotodistus ja todistus suoritetuista tutkinnon osista sisältävät suoritetut tutkinnon osat sekä niiden osaamispisteet ja arvosanat sekä tutkinnon osien ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden arvosanojen painotetun keskiarvon

Kysymys: Miten toimitaan todistuksen allekirjoituksen suhteen, jos todistusta joudutaan korjaamaan? Henkilöt ovat vaihtuneet oppilaitoksissa, jolloin nykyinen allekirjoittaja ei ole sama kuin alkuperäinen vahvistaja / allekirjoittaja.  Allekirjoittavat ovat ne, jotka nyt ovat niitä ja päiväys täytyy olla se päivä, jolloin nyt kirjoitetaan, mutta koskessa täytyy olla alkuperäinen valmistumispäivä.
Vastaus: KOSKI-palvelussa vahvistus- ja valmistumispäivien tulee olla opiskelijan tosiasiallisen opiskeluoikeuden mukaisia. KOSKI-palvelussa suorituksen vahvistuspäivä tulee pitää ennallaan valmistumispäivän mukaisena, vaikka todistusta ja KOSKI-palvelussa olevia tietoja joudutaan korjaamaan, koska vahvistuspäivää käytetään useisiin eri päättelyihin opiskeluoikeuden päättymisestä. Koulutuksen järjestäjä päättää, kuka tai ketkä henkilöt allekirjoittavat todistuksen. Henkilön ei tarvitse olla sama kuin alkuperäisessä todistuksessa. Todistus päivätään allekirjoituspäivälle.

Kysymys: Opiskelijoille tasapuolisinta olisi, jos keskiarvon laskenta jätettäisi kaikkien osalta valintojen tehtäväksi
Vastaus: Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (673/2017, 14 § 1 mom) mukaan Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 57 §:n 1 momentissa tarkoitettu tutkintotodistus ja todistus suoritetuista tutkinnon osista sisältävät suoritetut tutkinnon osat sekä niiden osaamispisteet ja arvosanat sekä tutkinnon osien ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden arvosanojen painotetun keskiarvon. Keskiarvo kuuluu koulutuksen järjestäjän todistukselle kirjaamiin asioihin. Ammattikorkeakoulut päättävät erikseen valintaperusteista.

Kysymys: Tuleeko 1.1.2018 jälkeen valmistuneiden ops-perusteisten tutkintojen yhteiset tutkinnon osat vielä arvioida numeerisesti (1-3) vai arvosanalla hyväksytty/hylätty?
Vastaus:  Vastaus kirjattu 14.5.2020:  Kaikkien niiden opiskelijoiden, jotka suorittavat ammatillista perustutkintoa vuonna 2017 tai sitä ennen voimaan tulleiden tutkinnon perusteiden mukaisesti, yhteiset tutkinnon osat arvioidaan 1-3 -arviointiasteikolla. Lain ammatillisesta koulutuksesta siirtymäsäännöksien mukaan: Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (673/2017) 25 §:n 1 momentin mukaan poiketen siitä, mitä 11 §:n 1 momentissa säädetään, niiden opiskelijoiden, jotka ovat aloittaneet ammatillisen perustutkinnon suorittamisen ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998) tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) nojalla määrättyjen tutkinnon perusteiden mukaisesti, osaaminen arvioidaan käyttäen ennen tämän asetuksen voimaantuloa voimassa olevaa osaamisen arviointiasteikkoa.

Kysymys: 15.5 webinaari on täynnä. voisiko hommata lisää paikkoja? olen todistuswebinaarin ilmoittautumisen aukeamista kytännyt, mutta en juuri oikealla hetkellä näköjään bongannut! nyt on kyse niin tärkeästä asiasta, että toinen webinaari meille 15.5. ulos jääneille tai ainakin tallenne webinaarista?
Vastaus:  Webinaari on täynnä, eikä siihen voi enää ilmoittautua. Webinaarin aineisto ja tallenne ovat myöhemmin kaikkien saatavilla osoitteessa https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/osaamisen-arviointi-ammatillisessa-koulutuksessa

Kysymys: En ole saanut tietoa koko todistuswebinaarista, koska se siis on?
Vastaus: Todistuswebinaari järjestetään 15.5.2020 klo 9-10. Opetushallituksen järjestämät ammatillisen koulutuksen tapahtumat julkaistaan osoitteessa https://www.oph.fi/fi/tapahtumakalenteri?sector%5BAmmatillinen%20koulutus%5D=Ammatillinen%20koulutus. Kannattaa seurata OPH/Ammatillisen koulutuksen tapahtumakalenteria säännöllisesti.

Kysymys: Ei ole tarkoituksenmukaista, ettei todistuswebinaareihin pääse mukaan kaikki koulutuksen järjestäjät. Viime todistuswebinaaria ei myöskään julkaistu nauhoitteena, eli edes jälkikäteen sitä ei päässyt näkemään. Diat julkaistiin, mutta ei niissä kaikkea ollut.
Vastaus: Kiitokset palautteestanne. Opetushallituksen Ammatillinen osaaminen -yksikkö pyrkii ottamaan palautteenne huomioon toiminnassaan. 14.2.2020 järjestetyn todistuswebinaarin tallenne (linkki) oli kaikkien saatavilla 2,5 kuukauden ajan osoitteessa https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/osaamisen-arviointi-ammatillisessa-koulutuksessa. 15.5.2020 webinaarin tallenne ja materiaalit tullaan julkaisemaan samalla sivulla.

Kysymys: Vi tar gärna, när vi får infon om medeltalen också på svenska.
Vastaus: Todistuswebinaarien esitykset (14.2.2020 ja 15.5.2020) on julkaistu/julkaistaan myös ruotsinkielisinä.

KOSKI-klinikka 24.4.2020 (Yleissivistävä koulutus)

Tiedotettavaa:

Aikuisten perusopetuksen osalta on nyt koulutuksenjärjestäjille julkaistu KOSKI-palvelun oma lukio-opetusta vastaava vertailuraportti Kaikki aikuisten perusopetusta KOSKI-palveluun siirtäneet koulutuksenjärjestäjät voivat ladata raporttia KOSKI-palvelun käyttöliittymästä osoitteesta: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/raportit
Lisäksi uudistetut aikuisten perusopetuksen KOSKI-ohjeet julkaistu KOSKI-palvelun wikisivulla: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Aikuisten+perusopetuksen+opiskeluoikeuksien+tiedot
Aikuisten perusopetuksen KOSKI-tiedonsiirtoihin ja raporttien käyttöön liittyen pidetään webinaari tiistaina 28.4. klo 9.30-12. Linkki webinaariin ja webinaarin tallenteet webinaarin jälkeen löytyvät osoitteesta: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Koulutukset+ja+tilaisuudet

Lisäksi sekä OPH:n valtionosuudet-yksikkö että tilastokeskus ovat tehneet uusia vertailuja KOSKI-datan ja koulutuksenjärjestäjien tiedonkeruissa ilmoittamien tietojen pohjalta. Kaikki julkaistut vertailuraportit löytyvät osoitteesta: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=85036904 Koulutuksenjärjestäjiä pyydetään perehtymään vertailuraportteihin sekä tekemään tarvittavia korjauksia KOSKI-kirjauksissaan tai olemaan yhteydessä osoitteeseen koski(at)opintopolku.fi, jos raporteilla on suuria erotuksia, joiden syy ei löydy vertaamalla KOSKI-palvelun tietoja oman opintohallintojärjestelmän tietoihin.

Kysymys: Aikuisten perusopetuksen webinaari 28.4. klo 9.30? Onko tästä tullut tiedote? Missä linkki?
Vastaus: Webinaareista tiedotetaan opintopolun virkailijan työpöydällä, josta lähtee sähköposti sekä KOSKI-pääkäyttäjille että nyt myös KOSKI-katselijoille. Virkailija on saattanut itse valita, että ei vastaanota sähköposteja virkailijan työpöydän tiedotteista. Webinaarien aikataulut, linkit tuleviin webinaareihin sekä edellisten webinaarien koosteet löytyvät kaikki sivulta: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Koulutukset+ja+tilaisuudet

Kysymys: Koska perusopetuksen valmistavan opetuksen opiskeluoikeuden oppilaat saa Kosken raportille?
Vastaus: KOSKI-tiimillä on tällä hetkellä useita raportteja työstettävänään, perusopetukseen valmistavan opetuksen raporttia ei valitettavasti saada aikaiseksi tänä keväänä.

Kysymys: Lähettääkö OPH yhteishaun lukuvuoden päättämisohjetta (Koski) ja jos niin milloin? Mennäänkö entisin ohjein? 
Vastaus: Viime vuoden ohje löytyy sivulta: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=83099752 Viime vuoden ohje käydään läpi yhdessä opiskelijavalintojen kanssa ja siitä lähetetään päivitetty versio. Isoja muutoksia ohjeeseen ei todennäköisesti ole tulossa, eli sitä voi nyt jo käyttää ohjeena. Toki perusopetuksen päättötodistus on nyt uuden opetussuunnitelman mukainen ja oppiaineet ja arvosanat tulee siirtää uuden opetussuunnitelman mukaisina kaikille oppilaille.

Kysymys: Oppilaan perusopetusta ei ole valmistettu Koskeen koska oppilas virheessä tiedonsiirrossa. Miten hänen hakemuksensa käsitellään yhteishaussa?
Vastaus: Toisen asteen opiskelijavalinnan ainoa toimintavaihtoehto on se, että oppilas ja hänen tietonsa ovat KOSKI-palvelussa. Virhe siis pitää saada korjattua ja tiedonsiirto toimimaan. Jos tarvitaan apua virheen selvityksessä, voi olla yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen.

Kysymys: Onko LUVA opiskelijoille tulossa jokin lisätieto annettavaksi Koskeen vielä tämän kevään yhteishaussa?
Vastaus: KOSKI-palvelun LUVA-tietomalliin ei ole tulossa tänä keväänä muutoksia. 

Kysymys: Meillä 3 LUVA-opiskelijaa joiden kohdalla KOSKI-virhe 
Osasuoritus (oppiaineetluva/LVAIK,oppiaineaidinkielijakirjallisuus/AI7) esiintyy useammin kuin kerran:
{ "key":"badRequest.validation.rakenne.duplikaattiOsasuoritus", "message":"Osasuoritus (oppiaineetluva\/LVAIK,oppiaineaidinkielijakirjallisuus\/AI7) esiintyy useammin kuin kerran"
} liittyen äidinkielen opintoihin. Näistä ei ilmeisesti ennen ole tullut virheilmoitusta sillä he voivat tehdä luvan ja lukion kursseja samasta aineesta. Onko tähän tullut jokin muutos vai mistä on kyse?
Vastaus: Virheilmoitus muodostuu siitä että LUVA-oppiainetta ”äidinkieli ja kirjallisuus” oppiainekoodi ”LVAIK” koitetaan lähettää tiedonsiirrossa kahteen kertaan. Oppilaalla voi olla vain yksi LUVA-äidinkieli- ja kirjallisuus-oppiaine. Lukion ops:n mukaiset äidinkielen opinnot tulisi oppiainekoodilla ”AI”-joka on lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppiainekoodi. Yleensä jos on epäselvyyttä mistä virhe johtuu, kannattaa olla yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen, jotta asiantuntijat voivat tutkia mitä tiedonsiirrossa koitetaan lähettää mikä aiheuttaa virheilmoituksen.

Kysymys: Ainakin pääkaupunkiseudulla perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaat pysyvät nyt koronan vuoksi  vanhoissa ryhmissään, eivätkä siirry perusopetukseen. Onko rahoitukseen luvassa mitään muutoksia? Poimitaanko tieto päätöksestä, joka voi olla enintään vuoden mittainen, vai läsnäolotiedoista?
Vastaus: Asia on opetus- ja kulttuuriministeriössä pohdittavana.

Kysymys: Koskessa on 1193 lukion aineopiskelijaa (läsnä) joilla kullakin 1-n kurssisuoritusta. Satunnaisotannalla kaikilla suoritetuilla kursseilla tieto ”muuta kautta rahoitettu” Miksi nämä eivät näy valtionosuudet-yksikön OPHn vertailuraportilla?
Vastaus: Valtionosuudet-yksikön tuottamalle lukion kurssisuoritusten vertailuraportille on poimittu vain ne kurssit, joista koulutuksenjärjestäjät olisivat saamassa valtionosuusrahoitusta. Tässä kohtaa siis jos opiskelijan läsnä-tilan yhteyteen on merkitty muuta kautta rahoitusta, kurssit eivät kerrytä valtionosuusrahoitusta, jolloin niitä ei ole otettu huomioon OPH:n valtionosuudet-yksikön tuottamalla raportilla.

Kysymys: Kosken vuosiluokkaraportilla on vielä sarakeotsikot vammainen ja vaikeasti vammainen korjaatteko ne vastaamaan nykyisiä termejä, jotta eivät aiheuta sekaannusta tietojen tarkistuksessa.
Vastaus: Tietomallissa on tosiaan käytetty näitä termejä ja ne on sittemmin korjattu käyttöliittymässä perusopetuksen osalta kuntoon muodossa ”muu kuin vaikeimmin kehitysvammainen” ja ”vaikeimmin kehitysvammainen”. Korjataan vastaavat termit raportille.

Kysymys: Miksi vammaisopetuksen termeihin on lisätty tuo kehitysvammainen, meillä asiantuntijat kovasti sitä ihmettelivät. Kertaisitteko vielä, ketkä merkitään vammaisiksi, ketkä vaikeimmin vammaisiksi?
Vastaus: Termit ”muu kuin vaikeimmin kehitysvammainen” ja ”vaikeimmin kehitysvammainen” tulevat suoraan rahoituslaista. KOSKI- ohjeiden sivulla on kerrottu mihin tietokentät "muu kuin vaikeimmin kehitysvammainen" ja "vaikeimmin kehitysvammainen" perustuvat ja milloin ne merkitään: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=94573288

Kysymys: Mistä tilanteesta vertailu on lukion valtionosuuksien OPH-raportti tehty?
Vastaus: Vertailuraporteissa kerrotaan aina minkä päivän tilannetta ne kuvaavat.

 Kysymys: Voitteko vielä tarkentaa aikuisten perusopetuksen ja lukion aineopiskelijoiden rahoituksen. Milloin valtionosuusrahoitteista ja milloin ei?
Vastaus: Aikuisten perusopetuksen ja lukion aikuisten oppimäärän mukaan opiskelevista aineopiskelijoista maksetaan kurssikertymän mukaista valtionosuusrahoitusta, ellei opiskelijalla ole jossakin toisessa oppilaitoksessa aiemmin alkanut opiskeluoikeus (esim. VALMA, lukion oppimäärä, aikuisten perusopetuksen oppimäärä, ammatillinen opiskeluoikeus). Valtionosuusrahoitusta maksetaan vain yhdestä opiskeluoikeudesta kerrallaan. Koulutuksenjärjestäjä voi merkitä läsnä-tilan yhteyteen rahoitusmuodoksi ”muuta kautta rahoitettu” jos tietää, että opiskelija opiskelee toisessa oppilaitoksessa ja ei siten kuulu valtionosuusrahoituksen piiriin. Aina koulutuksenjärjestäjä ei tätä kuitenkaan voi tietää. Tällöin koulutuksenjärjestäjä käyttää rahoitusmuotoa ”valtionosuusrahoitteinen”, mutta opiskelijalla voi olla toinen aiemmin alkanut opiskeluoikeus KOSKI-palvelusta. Tällöin valtionosuusrahoitus pudottaa opiskelijan pois valtionosuusrahoituksen laskennasta automaattisesti. Tätä varten koulutuksenjärjestäjille on kehitteillä raportti, josta he voivat tarkistaa niitä opiskeluoikeuksia, joilla on KOSKI-palvelussa toinen päällekkäinen opiskeluoikeus. 
Lukion aineopiskelijoiden valtionosuusrahoituksesta vielä seuraavat ehdot: Nuorten oppimäärän mukaisesti opiskeleva aineopiskelija ei voi saada valtionosuusrahoitusta. Myöskään aikuisten oppimäärän aineopiskelija, joka on aiemmin suorittanut lukion päättötodistuksen tai käyttänyt 4 vuoden opiskeluaikansa lukion koko oppimäärän opiskelijana ei voi enää myöhemmin olla valtionosuusrahoitteinen aineopiskelija.

Kysymys: Tiedoksi että kaikkia aiemmin tehtyjä (voimassa syksy 2020) erityisen tuen ja tehostetun tuen päätöksiä ei ole siirtynyt Koskeen koska joissakin täppä opintohallintojärjestelmästä puuttuu – opintohallintojärjestelmä ei ole antanut virheilmoitusta. Laajempi ongelma – lähettääkö OPH tästä kehotetta?
Vastaus: Erityisen ja tehostetun tuen päätökset ovat sellaisia tietoja, joista KOSKI-tiimi ei voi tietää milloin oppilaalla pitäisi sellaisia olla ja milloin ei, joten tällaisesta asiasta on siis hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta lähettää mitään kehotetta. Datan laadun tarkkailuun ja vertailuun julkaistaan siksi vertailuraportteja ja KOSKI-palvelusta on ladattavissa raportteja, joilla koulutuksenjärjestäjät voivat verrata omissa opintohallintojärjestelmissä oleviin tietoihin. Koulutuksenjärjestäjiä pyydetään/kehotetaan itse etsimään eroja raporteilta ja korjaamaan KOSKI-datassa havaitut puutteet.

Kysymys: Väliaikaisesti keskeytynyt tila ei siirry tällä hetkellä opintohallintojärjestelmästä Koskeen perusopetuksen puolella, milloin tieto jälleen mahdollisesti siirtyy?
Vastaus: KOSKI-tiimi ei ole tietoinen siitä, ettei väliaikainen keskeytys tällä hetkellä siirtyisi

Kysymys: Erityisopetuspäätös: Erityisryhmä: OPH:n tietoluettelossa maininta: tietoa tästä ei tarvitse jatkossa välittää. Tieto opetuspaikasta välitetään tämän koodiston mukaisesti?
Vastaus: Erityisen tuen jaksossa on kaksi tietorakennetta. Vanhentunut tietorakenne on ”erityisryhmässä”-rakenne, jota ei pitäisi lähettää KOSKI-palveluun. Sen sijaan erityisopetuksen toteutuspaikka, jossa koodistoviitteen avulla kerrotaan millä osuudella oppilas opiskelee erityisryhmässä/yleisopetuksen ryhmässä tulee siirtää erityisen tuen jakson yhteydessä KOSKI-palveluun. Erityisopetuksen toteutuspaikka on tietorakenteessa kohdassa https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-11-8-5-0-4 ja siinä käytetään koodistoa https://virkailija.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/erityisopetuksentoteutuspaikka/latest.

Kysymys: Yhteishakuun liittyen. Osa perusopetuksen pitkistä valinnaisista voi olla paikallisia kursseja. Visman ohjeiden mukaan niihin ei kuitenkaan merkitä yhteishaun ainetta ja yhteiset/valinnaiset -merkintää. Silloinhan ne eivät vaikuta lainkaan. En ymmärrä. Esimerkki:  Koulukohtainen pitkä ilmaisutaiton kurssi, 2 vvt, eikö sen pitäisi vaikuttaa yhteishaussa. Jos siihen ei laiteta yhteishaun merkintöjä, se ei vaikuta, eikö sen pitäisi?
Vastaus: Koulutuksenjärjestäjä määrittelee itse opetussuunnitelmassa, kuuluuko jokin valinnainen yhteiseen aineeseen vai ei. Tässä tapauksessa ”ilmaisutaito” voi olla koulutuksenjärjestäjän määrittelemänä yhteisen oppiaineen ”äidinkieli ja kirjallisuus” valinnainen kurssi. Tällöin KOSKI-palveluun siirretään valinnaisiin oppiaineisiin oppiaine ”äidinkieli ja kirjallisuus” ja kuvauksessa on lisäkuvauksena esim. ”ilmaisutaito”. Tällöin 2 vuosiviikkotuntia tai yli menevät valinnaiset aineet arvioidaan numeroin ja ne vaikuttavat toisen asteen yhteishaussa. ”Ilmaisutaito” voi olla myös koulutuksenjärjestäjän määrittelemänä oma paikallinen oppiaineensa, joka ei liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen. Tällöin KOSKI-palveluun siirretään valinnaisiin oppiaineisiin paikallinen oppiaine ”ilmaisutaito”. Paikalliset oppiaineet eivät vaikuta toisen asteen yhteishakuun. Asia riippuu siis siitä, miten koulutuksenjärjestäjä on määritellyt valinnaiset kurssit ja oppiaineet omassa opetussuunnitelmassaan.

Kysymys: Milloin tiedetään, käytetäänkö Kosken lukion päättötodistuksia korkeakouluhaussa.
Vastaus: Korkeakouluhauissa ei käytetä lukion päättötodistuksia vaan ylioppilastutkinnon arvosanoja, jotka saadaan suoraan ylioppilastutkintorekisteristä. KOSKI-tiimillä ei ole tietoja korkeakoulujen valintakriteereiden muuttumisesta, jos pääsykokeita ei voida järjestää.

Kysymys: Perusopetuksessa kesken lukuvuoden aloittaneiden kohdalla Primuksessa ongelma - en tiedä milloin korjaantuu, mutta nyt aloituspäivä on väärä oppilailla. Vismalta tullut tieto: ”Jos perusopetuksen oppilas on aloittanut koulussa kesken lukuvuoden, tiedonsiirto Koskeen antaa nyt seuraavan virheilmoituksen:  KOSKI-järjestelmän palauttama virheilmoitus: opiskeluoikeus.alkamispäivä (VVVV-KK-PP) oltava sama tai aiempi kuin päätasonSuoritus.alkamispäivä (VVVV-KK-PP). Virheilmoitus johtuu siitä, että päätason suorituksen alkamispäiväksi siirretään Koulun tiedot -rekisteristä lukuvuoden alkamispäivä, joka on siis aikaisempi kuin kesken lukuvuotta aloittaneen oppilaan opiskeluoikeuden alkamispäivä kyseissä koulussa. Aikaisemmin tämä on mennyt Koskeen läpi, mutta nyt tiedonsiirtovalidaatiota on tarkennettu, jolloin siirto jää virheeseen. Pyrimme muuttamaan tiedonsiirron määrityksiä Primuksessa mahdollisimman pian, mutta toistaiseksi oppilaan tiedot saa siirtymään Koskeen siten, että oppilaan kortille merkitään todellinen aloituspäivä Aloituspäivä-kenttään ja lukuvuoden alkamispäivä Kouluuntulopäivä-kenttään. Primus lukee Kouluuntulopäivä-kentän ensin, jolloin siinä oleva päivämäärä siirtyy Koskeen. Koskessa tulee siis toistaiseksi näkymään väärä opiskeluoikeuden alkamispäivä näiden kesken lukuvuotta aloittaneiden oppilaiden kohdalla.”
Vastaus: Yllä olevaa Visman antamaa ohjetta ei saa noudattaa. Uusi validaatio meni tuotantoon ennen aikojaan ja se on nyt poistettu tuotannosta, kunnes Visma saa perusopetuksen vuosiluokan aloituspäivämäärätiedon siirtymään oikein. Virheilmoitusta ei siis pitäisi enää tulla ja tietoja voi siirtää ilman muutoksia merkintöihin. KOSKI-tietovarantoon, ei saa siirtää tahallaan vääriä tietoja esim. aloituspäivämäärästä. Opiskeluoikeuden aloituspäivämäärän tulee olla se, jolloin oppilas on tosiasiallisesti aloittanut opiskeluoikeuden. Uuden validaation tarkoituksena on se, että opiskeluoikeuden alkamispäivän (ensimmäinen läsnä- tai väliaikaisesti keskeytynyt-tila) on aikaisempi tai sama päivämäärä kuin päätason suorituksella näkyvä alkamispäivämäärä. Perusopetuksessa tämä tarkoittaa vuosiluokan aloituspäivämäärää. Nykyinen ongelma koskee oppilaita, jotka aloittavat tietyllä vuosiluokalla kesken lukuvuoden. Vuosiluokan aloituspäiväksi pitäisi pystyä merkitsemään tosiasiallinen opiskeluoikeuden alkamispäivä eikä yleistä lukuvuoden aloituspäivämäärää. Visma on priorisoinut korjauksen niin, että uusi validaatio saataisiin käyttöön, mutta aikataulusta ei ole tarkempaa tietoa.

Kysymys: Tilapäisesti keskeytyneet siirtyy Koskeen perusopetuksessa. Aloituspäivä näkyy, mutta ei päättymispäivä?
Vastaus: KOSKI-palvelussa tila-jaksolle siirretään vain aloituspäivä. Tietyn tilan lopettaa uusi tila-jakso uudella aloituspäivämäärällä. Tästä tehdään päättely, että edellinen jakso on päättynyt uutta tilaa edeltävänä päivänä.  Eli KOSKI-palvelussa väliaikaisesti-keskeytynyt tilan alku ja loppuminen näkyy seuraavasti:
9.12.2019 Läsnä
19.9.2019 Väliaikaisesti keskeytynyt
12.8.2019 Läsnä
Uusi läsnä-tila tarkoittaa esimerkissä, että väliaikainen keskeytyminen on päättynyt 8.12.2019 ja opiskelija on palannut läsnäolevaksi 9.12.2019.

Kysymys: Perusopetuksen 20.9. tilastoinnissa on aika monta kielitilastoa. Mistä nuo tiedot on tarkoitus ottaa, jos oppilaalla ei ole vielä suoritustietoja?
Vastaus: KOSKI-tiimi ohjeistaa tällä hetkellä, että vuosiluokalle ei tuoda tietoja kuin vasta lukuvuoden päättyessä ja oppiaineiden ollessa arvioituja. Kielivalintoja ei siis voida tämän ohjeistuksen mukaan toimimalla toteuttaa KOSKI-tiedoista. KOSKI-tiimin tulee keskustella asiasta Tilastokeskuksen kanssa ja katsoa miten asian suhteen pitää edetä.

Kysymys: Voiko 9. luokan päättäville syöttää jo arvioidun valmistumispäivän? En muista siirtyykö se Koskeen.
Vastaus: KOSKI-skeemassa ei ole perusopetuksen päättötodistukselle arvioitua päättymispäivämäärää.

Kysymys: Saako laittaa jo valmistumispäivän ja vahvistustiedot?
Vastaus: Saa laittaa, jos on aivan 100 % varmaa, että oppilas valmistuu ja oppiaineille on tehty päättöarviointi. Perusopetuksessa suorituksen vahvistus ja arvioinnit näkyvät kansalaiselle vasta valmistumispäivän jälkeen.

Kysymys: Miten menikään vahvistuksen peruuttaminen, jos pitää vielä jotenkin korjata?
Vastaus: Jos esim. yksittäisen oppiaineen tietoja pitää korjata, ei vahvistusta tarvitse peruuttaa. Tietoihin korjataan korjattavat tiedot, ja lähetetään uudelleen edelleen vahvistettuna. Jos oppilas ei valmistukaan, tulee vahvistus ja valmistumispäivä poistaa ja lähettää korjatut tiedot uudelleen ilman näitä tietoja.

Kysymys: Tilapäisen keskeyttämisen alkupäivä ei siirry, juuri kokeilin tiedonsiirtoa yhden oppilaan kohdalla. Oppilaalle on merkitty ulkomailla alkaen 8.3.2019 ja tilapäisen keskeyttämisen alkupäivä 7.3.2019. Voisiko johtua päivämäärämerkinnöistä, ettei siirry?
Vastaus: Kysyjän tulee olla yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen, jotta voidaan tutkia tarkemmin tiedonsiirrossa lähetettävää tietosisältöä.

KOSKI-klinikka 17.4.2020 (Ammatillinen koulutus)

Tiedotettavaa:

OPH:n korkeakoulutiimi on lähettämässä pe 17.4. tai seuraavan ensi viikon alussa ammattikouluille listat niistä hakijoista, jotka ovat ilmoittaneet hakevansa ammatillisen perustutkinnon pohjalta ja osallistuvat ammattikorkeakoulujen todistusvalintoihin. Ammattikouluille lähetettävät listat perustuvat hakijoiden omiin ilmoituksiin siitä, mistä oppilaitoksesta he ovat valmistuneet. Oppilaitosten tulee tarkistaa kyseisten henkilöiden tiedot KOSKI-palvelusta. Tiedoista tulee tarkistaa että kaikki opiskelijan suorittamat tutkinnon osat ja osa-alueet on siirretty oikeine arviointi- ja laajuustietoinen.  

OKM tehnyt linjauksen KOSKI-palveluun kirjattavien majoitusjaksojen osalta nyt kun koronan takia on majoitustiloja suljettu. Kysymys ja vastaus löytyvät sivulta https://minedu.fi/koronavirus-ja-varautuminen, josta löytyy muutenkin paljon kysymyksiä ja vastauksia koulutuksenjärjestäjille. 
”tuleeko KOSKI-palveluun kirjattava majoitusjakso keskeyttää?  Koulutuksen järjestäjän ei tarvitse keskeyttää rahoituksen perusteena käytettävää majoitusjaksoa KOSKI-palvelussa, jos asuntolassa asuminen on keskeytynyt 16.3.2020 tai sen jälkeen poikkeusoloihin liittyvien suositusten vuoksi. Majoitusjakso kirjataan kuitenkin normaalisti päättyneeksi valmistumisen tai opiskelun pysyvän tai väliaikaisen keskeyttämisen vuoksi.” Tähän KOSKI-tiimi voisi lisätä myös että jos opiskelija ilmoittaa jostain muusta syystä ettei tarvitse enää majoituspaikkaa niin silloin majoitusjakso on myös päätettävä.

Kysymys: Listan piti tulla viimeistään tänään, siirtyykö se eteenpäin? Kenelle lista tulee?
Vastaus: Saattaa viivästyä ensi viikon alkuun. Lista lähetetään KOSKI-pääkäyttäjille.

Kysymys: Työ- ja elinkeinotoimistolta on tullut ohjeistus, jonka mukaan opiskelijan opintoja voidaan tarvittaessa jaksottaa, jos opinnot eivät voi edetä korona-tilanteen vuoksi. Merkitäänkö tällainen jaksotus kosken näkökulmasta väliaikaisena keskeytyksenä vai 0 % läsnäolona? 
Vastaus: Riippuu siitä mitä opiskelijan itsensä kanssa on toimittu. Tilan väliaikainen keskeytys merkitseminen edellyttää aina, että opiskelija hakee ja koulutuksenjärjestäjä hänelle harkintansa mukaan myöntää väliaikaista keskeytystä opintoihin. 0 % läsnäolo merkitään siinä tapauksessa, että ei ole haettu ja myönnetty väliaikaista keskeytystä vaan opiskelijan kanssa on vain HOKS:ssa sovittu, että osaamista ei jollain jaksolla hankita ollenkaan, merkitään tilan ”läsnä” yhteyteen 0% läsnäolo.

Kysymys: 2017 valmistuneiden perustutkinto opiskelijoiden keskiarvot oli laskettu valmiiksi raportille?
Vastaus: Ei selvinnyt mistä raportista puhuttiin. 2017 valmistuneille perustutkinto-opiskelijoille koulutuksenjärjestäjä ei laske keskiarvoa, sillä sitä ei ole vielä 2017 ollut todistusmääräyksellä. AMK-valintoja varten korkeakouluvalinnat laskee 2017 valmistuneille keskiarvon hakua varten, mutta keskiarvon laskenta poikkeaa 2018 ja eteenpäin valmistuneiden todistuksen keskiarvonlaskennasta.

Kysymys: Tuleeko painotettu keskiarvo siirtää Koskeen sellaisen opiskelijan kohdalla, joka saa todistuksen suoritetuista tutkinnon osista? Tällä hetkellä siitä tulee virheilmoitus.
Vastaus: KOSKI-palvelun skeemassa ei tällä hetkellä ole mahdollista siirtää osatutkintotavoitteiselle opiskelijalle painotettua keskiarvoa. Tällä hetkellä KOSKI-tiimi on arvioinut, että osatutkintotavoitteisten opiskeluoikeuksien painotetulla keskiarvolla on käyttötarkoituksia. Tällä hetkellä valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta (673/2017) määrää, että painotettu keskiarvo kirjataan myös osatutkintotodistuksille, mutta keskiarvon merkintä osatutkintotavoitteisille opiskeluoikeuksille on tällä hetkellä selvitettävänä OPH:n todistusasiantuntijoilla ja OKM:llä.

Kysymys: Opiskelijan HOKSiin tehdään muutoksia; osaamisala muuttuu toiseksi, koko ajan kyseessä siis sama opiskeluoikeus. Opiskelija on kerennyt suorittamaan tutkinnon osia ensin valitusta osaamisalasta, muttei kuitenkaan niin paljon, että tutkinnon muodostumiseen vaaditut tutkinnon osat olisi täyttyneet. Kun opiskelija suorittaa uuteen osaamisalaan vaaditut tutkinnon osat, niin mitä tehdään ns. ylimääräisille aiemman osaamisalan tutkinnon osille, koska nämä ylittävät tutkinnon muodostumiseen vaadittavat tutkinnon osat? Pitääkö pilkkoa eri opiskeluoikeudelle? vain toinen opiskeluoikeus siirretään eHOKS-palveluun? Seurataanko sitä, että eHOKSiin ei ole tullut HOKSeja opiskeluoikeuksia vastaavia määriä?
Vastaus: Ylimääräiset tutkinnon osat, jotka eivät sisälly tutkinnon suoritukseen, siirretään KOSKI-palveluun erillisenä osatutkintotavoitteisena opiskeluoikeutena. HOKS:iahan voidaan päivittää ja muuttaa ja tulisikin päivittää opintojen edetessä. eHOKS-kysymyksiin vastaa eHOKS-tiimi.

Kysymys: Opiskelija haluaa poistaa todistuksestaan kokonaan tutkinnon osan, on suorittanut ylimääräisen tutkinnon osan, joten periaatteessa siirto toiselle opiskeluoikeudelle olisi mahdollista. Tämä tutkinnon osa ei ole kuitenkaan viimeiseksi suoritettu, joten voiko näin toimia?
Vastaus: Siitä, voidaanko opiskelijan kanssa sopia mitä tutkinnon osia tutkintotodistukselle kirjataan ja mitkä sitten kirjataan erilliselle osatutkintotodistukselle, tulee kysyä ammatillisen osaamisen yksiköltä. KOSKI-palveluun tehdään opiskeluoikeus/oikeudet sen mukaan miten todistukset kirjoitetaan.

Kysymys: Mutta voiko suoritettuja tutkinnon osia poistaa kokonaan?
Vastaus: Ei voi. Suoritus on suoritus ja sen tulee näkyä KOSKI-palvelussa jollain tavoin. Paitsi hylättyjä suorituksia ei kirjata KOSKI-palveluun.

Kysymys: Kosken ohjeissa luki ammattitutkinnon osalta että jos osaamista tunnustetaan perustutkinnosta, ja arvosanaa on "tarvinnut" muuntaa (numeraalisesta hyv-hyl), täytyy silloin merkata tieto muuttuneesta arviointiasteikosta. Jos kyse sisällyttämisestä, "täytyy" arvosana muuntaa. Osaatteko sanoa siis mistä riippuu osaamisen tunnustamisen yhteydessä, että tarvitseeko arvosanaa muuntaa vai ei? Onko koulutuksenjärjestäjän päätettävissä vai miten?
Vastaus: HUOM! Vastausta korjattu 21.4.2020 Ammattitutkinnossa ja erikoisammattitutkinnossa tutkinnon osat kirjataan tutkintotodistukselle arviointiasteikolla hyväksytty/hylätty. Jos tutkintoon tunnustetaan esim. aiemmin suoritetuista opinnoista voi olla, että arvosanaa tarvitsee muuntaa. Tällöin tunnustamisen viitetietoihin tulee merkintä arvosanan muuntamisesta. Jos tutkinnon perusteet sallivat tutkinnon osan ammatillisesta perustutkinnosta ja opiskelijan tutkintoon sisällytetään tutkinnon osan ammatillisesta perustutkinnosta niin että opiskelija suorittaa kyseisen tutkinnon osan samassa oppilaitoksessa samanaikaisesti ammattitutkinnon/eat tutkinnon kanssa, tulee tutkinnon osa kuitenkin arvioida aina alkuperäisellä arviointiasteikolla. Tutkintotodistukselle merkitään kuitenkin arviointi asteikolla hyv/hyl. KOSKI-tiimi on tähän asti ohjeistanut että tilanteissa, joissa sisällytettävä tutkinnon osa suoritetaan samassa oppilaitoksessa samanaikaisesti, voidaan tutkinnon osa merkitä suoraan suoritettavan tutkintotavoitteisen opiskeluoikeuden alle näytön tietoineen. Tällöin kuitenkaan ei jää koneluettavaa tietoa alkuperäisestä arvosanasta. KOSKI-tiimi pohtii ratkaisuja, miten näissä tilanteissa tutkinnon osa tulisi palveluun siirtää, sillä ei koulutuksenjärjestäjiä ei tässä tilanteessa haluttaisi velvoittaa tekemään toista opiskeluoikeutta yksittäisen tutkinnon osan suorituksen takia, joka kuitenkin lopulta päätyy samalle tutkintotodistukselle.

Kysymys: Voisiko kerrata miksi keskiarvot eivät siirry?
Vastaus: Keskiarvojen siirtäminen on mahdollista sekä ops- että reformin mukaisiin ammatillisiin perustutkintoihin. Osatutkintotavoitteisille opiskeluoikeuksille ei voi siirtää tällä hetkellä keskiarvoa.

Kysymys: Voidaanko muun ammatillisen koulutuksen osalta kirjata myös itsenäisen opiskelun tehtäviä rahoitukseen oikeuttaviin päiviin?
Vastaus: Tulkinnanvarainen kysymys, johon ei ole selkeää kyllä/ei vastausta. Itsenäinen opiskelu ei ole lähtökohtaisesti koulutuksen järjestäjän eri oppimisympäristöissä järjestämää tavoitteellista ja ohjattua opiskelua. Laskentaperusteasetus 682/2017 määrittelee asian seuraavasti:                  Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 b §:n 2 momentissa tarkoitettua opiskelupäiviä vastaavaa osuutta määriteltäessä säännönmukaiseen opiskeluviikkoon katsotaan kuuluvaksi viisi opiskelupäivää. Mainitussa momentissa tarkoitetuksi opiskelupäiväksi luetaan kuuluvaksi sellainen päivä, jonka aikana opiskelija osallistuu henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman tai ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 8 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa muutoin sovitun mukaisesti: 1) koulutuksen järjestäjän eri oppimisympäristöissä järjestämään tavoitteelliseen ja ohjattuun opiskeluun; tai 2) työpaikalla järjestettävään koulutukseen, joka perustuu oppisopimukseen tai koulutussopimukseen.

Kysymys: Tässä tuli sanottua, että opiskeluoikeuksia tehdään niin paljon kuin annetaan todistuksia. Meillä kuitenkin aina annetaan erillinen osatutkintotodistus valinnaisesta ammatillisesta tutkinnon osasta, jos se on valittu toisesta tutkinnosta. Tässä tapauksessa samalla opiskeluoikeudella opiskelevalle annetaan 2 todistusta ilman, että tehdään uusi opiskeluoikeus. Vai onko väärin antaa erillinen osatutkintotodistus vastaavissa tapauksissa? Jos toisesta tutkinnosta valitun tutk. osan arviointiasteikko ei ole sama kuin suoritettavan tutkinnon asteikko, olemme kirjanneet osatutkintotodistukseen tutkinnon osan alkuperäinen asteikko ja tutkintotodistukseen muuntaneet se vastaamaan tutkinnon asteikkoa. Onkohan toimittu oikein?
Vastaus: KOSKI-tiimi ei voi vastata asiaan todistusten puolesta, vaan asiaa tulee kysyä ammatillisen osaamisen yksiköstä. KOSKI-tiimin ohje on, että yhdelle opiskeluoikeudelle kirjataan kaikki samaan tutkintoon kuuluvat samassa oppilaitoksessa suoritetut opinnot. Eli jos opiskelijan tutkintosuoritukseen kuuluu sisällytetty tutkinnon osa toisesta tutkinnosta, jonka opiskelija suorittaa samassa oppilaitoksessa samanaikaisesti muiden suoritusten kanssa, voi se näkyä suoraan tutkintotavoitteisella opiskeluoikeudella. Tällöin tutkinnon osan tiedoissa pitää olla mm. näytön tiedot kuten muissakin suoritetuissa tutkinnon osissa. Ei kuitenkaan ole väärin jos opiskelijalla on kaksi eri opiskeluoikeutta ja sisällytetty tutkinnon osa näkyy tutkinnon opiskeluoikeudella tunnustettuna. Tämä tuottaa kuitenkin koulutuksenjärjestäjälle ylimääräistä hallinnoitavaa, jonka takia KOSKI-tiimi suosittelee että näissä tilanteissa asia hoidetaan yhdellä opiskeluoikeudella.

Kysymys: Jos tästä syystä tehdään kaksi eri opiskeluoikeutta, voiko opiskeluajan päivämäärät mennä päällekkäin?
Vastaus: Kahden opiskeluoikeuden päivämäärät saavat aina mennä päällekkäin. Mitään estettä päällekkäisille opiskeluoikeuksille ei ole. Valtionosuusrahoituksen opiskelijavuosikertymän mukaista perusrahoitusta kuitenkin maksetaan vain yhden, aiemmin alkaneen opiskeluoikeuden mukaan.

Kysymys: Onko tietoa, miten amk tarkistaa Koskeen siirretyt keskiarvot? Opiskelijan todistuksesta? Siinä ei tosin näy miten ka on laskettu.
Vastaus: AMK valinnoissa luotetaan KOSKI-palvelusta saataviin tietoihin. Opiskelijoiden, jotka ovat valmistuneet ammatillisista perustutkinnoista 2017 jälkeen ei ole tarvinnut liittää hakemukselleen paperista todistusta.

Kysymys: Keskiarvon laskentaohje on koko ajan muuttunut ja sen takia on jouduttu muutamia todistuksia tekemään perästä päin uudestaan. Kirjavien ohjeitten takia lasketaan keskiarvo tällä hetkellä jokaisen koulutuksenjärjestäjän oman johdonmukaisuuden mukaan.  Nyt on keskiarvoja viilattu suuntaan ja toiseen niin paljon, että joutuisi kirjoittamaan satoja todistuksia uudelleen, jos KOSKI-palveluun kirjattavan keskiarvon ja tutkintotodistukselle kirjatun keskiarvon laskentasäännöt poikkeavat toisistaan.
Vastaus: Asiaa käsitellään 8.5. KOSKI-klinikassa.

Kysymys: Miksi 2017 valmistuneille keskiarvo voidaan laskea Kosken tiedoista mutta sen jälkeen valmistuneille ei?
Vastaus: 2017 valmistuneilla ei ole keskiarvoa tutkintotodistuksellaan, täytyy korkeakoulujen todistusvalintojen poikkeuksellisesti suorittaa keskiarvon laskenta valintoja varten. Korkeakouluvalinnat käyttävät 2017 keskiarvon laskentaan eri logiikkaa kuin jolla keskiarvo lasketaan todistukselle. Esim. 2017 valmistuneissa tutkinnoissa keskiarvo lasketaan koko suoritetun laajuuden mukaisesti, eikä 180 osp mukaan jaettuna, koska valinnoissa ei ole tietoa mitkä opintopisteet tulisi jättää pois laskennasta.

Kysymys: Miten silloin tehdään vähennys, jos pitäisi vähentää esim. 5 osp, mutta alimmista arvoisanoista ei voi yhteensä vähentää sitä 5? Otetaanko sitten 1 osp yhdestä, 2 toisesta ja kolmannesta esim. 3 pistettä neljästä? 
Vastaus: Keskiarvon laskentasääntöihin liittyen tulee kääntyä ammatillisen osaamisen yksikön puoleen.

Kysymys: Miksi KOSKI ei voi laskea keskiarvoa?
Vastaus: KOSKI-palvelun on tarkoitus näyttää tietoja sellaisina kuin koulutuksenjärjestäjät siirtävät. KOSKI-palveluun ei ole tarkoitus tehdä sellaisia päättelyitä, joiden pitäisi tapahtua koulutuksenjärjestäjien omassa opintohallintojärjestelmässä ja jotka tulevat opiskelijan tutkintotodistukselle.  

Kysymys: Voisiko Ammatillisen osaamisen todistusasiantuntijan pyytää seuraavaan klinikkaan vastaamaan nimenomaan todistuksiin liittyviin kysymyksiin, kun tuo 15.5. todistuswebinaarikin on ihan lian myöhään ainakin meille toimijoille?
Vastaus: Ammatillisen osaamisen yksikön todistusasiantuntija osallistuu 8.5. järjestettävään KOSKI-klinikkaan. 

Kysymys: Minulla on mennyt tuo 15.5 webinaari ohi. Olisiko mahdollista saada tuohon linkkiä?
Vastaus: Ammatillisen osaamisen yksikön todistuswebinaari: https://www.oph.fi/fi/tapahtumat/2020/todistukset-ammatillisessa-koulutuksessa-webinaari-0

Kysymys: Onko tulossa apuja siihen, että voitaisiin päästä jäljille niistä opiskeluoikeuksista mitkä hylätään Vipusen opiskelijavuosilaskennassa?  
Vastaus: Kyllä. Raportti niistä opiskeluoikeuksista, joilla on muita päällekkäisiä opiskeluoikeuksia, tuotetaan KOSKI-palveluun. Raportti julkaistaan vasta ensi syksynä.

KOSKI-klinikka 3.4.2020 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: onko lukiowebinaarin tallenne jo jossain saatavissa
Vastaus: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Koulutukset+ja+tilaisuudet

Kysymys:  Milloin aikuisten perusopetuksen webinaari järjestetään?
Vastaus: 28.4.2020 klo 9.30-12.00

Kysymys: Märskyn opiskelijat lähtevät maakuntaan vuodeksi toiseen lukioon. Vastaanottava lukio on pyytänyt aina opiskelijan eroamaan Märskystä, jotta saavat lukuvuoden rahoituksen opiskelijan kohdalla. Sitten opiskelija palaa maakuntakoulun erotodistuksen kanssa Märskyyn ja Märsky joutuu ottamaan opiskelijan uutena opiskelijana OPH:n ohjeiden mukaisesti: eronnut palaa->luodaan uusi opiskeluoikeus. Opiskelijat menevät pelaamaan jääkiekkoa yms. urheilulajeja maakuntaan ja siksi joutuvat muuttamaan lukiota. KYSYMYS Olisiko tähän mahdollista käyttää vaihto-oppilastapaa? Jos Märsky voisi laittaa opiskelijan vaihto-oppilaaksi tai muuksi lajiksi ja rahoitus olisi poissa eikä saa rahoitusta, joten maakunta saisi ihan normaalisti rahoituksen, mutta ei tarvitsisi tehdä erotodistusta Märskystä.
Vastaus: Märsky voi merkitä väliaikaisesti keskeytyneeksi, kun on koko vuoden toisessa koulussa

Kysymys: oliko tilastokeskuksen tekemä vertailu tuolla samassa aiemmin mainitussa paikassa?
Vastaus: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=85036904

Kysymys: "Ohjeistusta vuosiluokkiin sitomattoman opiskelijan vuosiluokkatodistuksien merkintätavoista tarkennetaan myöhemmin." Käytännössä siis milloin ja mikä vaikutus Koskeen nähden ?
Vastaus: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=94573288#Nuortenperusopetuksenlis%C3%A4tiedot(rahoituksenlaskentaanjatilastointiinvaikuttavattiedot)-Vuosiluokkiinsitomatonopetus

Kysymys: Siirretty vahingossa lukiolaisen suoritukset kahteen kertaan (vanhasta ops muutettu ns uudeksi). Miten korjataan - poistetaanko op oikeus ja siirretään uudestaan vai luetaanko hyväksi toisteiset suoritukset?
Vastaus: Samalla opiskeluoikeudella voi ops:n muuttaa

Kysymys: Koronan vuoksi valmistavan opiskelijoita ei nyt siirretä perusopetukseen, vaan he pysyvät omissa ryhmissään. Rahoitukseen ei liene kuitenkaan tulossa muutoksia? Miten siis Koskeen?
Vastaus: Sen mukaisesti miten tosiasiallisesti he ovat valmistavassa opetuksessa. 

Kysymys: Entä jos valmistavan opetuksen oppilas ei kerennyt aloittamaan koko opetusta, mutta tieto aloituspäivästä on siirretty koskeen. Voiko aloituspäivän muuttaa tulevaisuuteen ?
Vastaus: kyllä voi, ensimmäinen läsnä-tila on silloin kuin oppilas aloittaa valmistavan opetuksen

Kysymys: Lukioiden päättötodistuksia lähetetään postitse. Tiedottaako OPH että "todistus" on saataville Koskesta ja edelleen lähetettävissä vain hoidammeko täältä KASKOsta tiedottamisen ?
Vastaus: Helpompi on jos te tiedotatte asian lukiolaisille.

Kysymys: Milloin tehdään seuraavan lukioiden ainevalinnat tilasto ?
Vastaus: Kesäkuussa otetaan tilasto lukion ainevalinnoista

Kysymys: sama juttu varmaan perusopetuksen päättötodistuksien kanssa kuin lukioiden?
Vastaus: kyllä

Kysymys: Onko nyt varmaa, että päättötodistukset tulee lähettää postitse? Onko jossakin jo ohjeistus tuohon? Kirjattuna kirjeenä? Minä päivänä viimeistään oltava perillä?
Vastaus: Kannattaa seurata Opetushallituksen sivuja

Kysymys: Milloin 9. luokkalaisten tietojen pitää viimeistään olla Koskessa, että yhteishaussa kaikki ok?
Vastaus: 26.5.2020 pitää olla perusopetuksen, lisäopetuksen ja valmistavien koulutusten tiedot Koskessa

Kysymys: Mihin saakka voi tehdä korjauksia?
Vastaus: Opetuksen/koulutuksen järjestäjien on tallennettava, jos hakija ei tule saamaan perusopetuksen päättötodistusta tai todistusta lisäopetuksen tai muun lisäpistekoulutuksen suorittamisesta) KOSKI-palveluun viimeistään 1.6.2020

Kysymys: Moi! Perusopetuksen Koski-webinaarin kysymyksissä ja vastauksissa oli pari asiaa, joita itsekin olen pohdiskellut, koskien oppilaan koulun vaihtamista saman kunnan sisällä.
Visman mukaan kouluilla tulee olla koko kunnan kattavat Koski-tunnukset Primuksessa, jotta uusi koulu saa siirrettyä saman opiskeluoikeuden alkuperäiseltä koululta oman koulunsa alle. Meillä on koulukohtaiset Koski-tunnukset eikä saman opiskeluoikeuden siirto näin ollen onnistu. Olen kouluastetta vaihtaessa merkinnyt alakoulun opiskeluoikeuden eronneeksi ja tehnyt yläkoululle uuden opiskeluoikeuden. Samoin jos oppilas on siirtynyt ”omasta” alakoulustani johonkin toiseen saman kunnan alakouluun. Kaikki ao koulut ovat eri oppilaitoksia.
Voinko edelleen menetellä näin vaikka suositellaan tuota saman opiskeluoikeuden siirtoa? Onko opiskeluoikeuden oid:n pyyhkiminen pois sallittua? Tällä tavoin ilmeisesti siirto koulujen välillä onnistuisi samalla opiskeluoikeudella. 
Vastaus: Voitte tehdä edelleen näin, että merkitsette aiemman koulun opiskeluoiekuden eronneeksi ja luotte uuteen kouluun uuden opiskeluoikeuden. Opiskeluoikeuden oid:n pois pyyhkiminen johtaa nimenomaan siihen että koski-palveluun luodaan uusi opiskeluoikeus. Tässä asiassa kannattaa olla hyvin tarkkana.

KOSKI-klinikka 27.3.2020 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Aiheuttaako nykyinen koronatilanne, etäopetukseen siirtyminen ja asuntoloiden tyhjentyminen jotain muutoksia koski-kirjauksiin? Tuleeko näistä jotain yhteisiä ohjeita tai linjauksia?
Vastaus: KOSKI-palveluun kirjattavien tietojen tulisi vastata tosiasiallista tilannetta opiskelijan koulutuksessa. Jos opiskelija on ollut oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa ja oppilaitosmuotoista osaamisen hankkimista järjestetään esim. etäopetuksen kautta, ei tietoihin tarvitse tehdä muutoksia. Jos oppisopimus tai koulutussopimus keskeytyy tai päättyy ja opiskelija siirtyy takaisin oppilaitosmuotoiseen koulutukseen, tulee oppisopimusjakso tai koulutussopimusjakso merkitä KOSKI-palveluun päättyneeksi. Jos opiskelija hankkii tällä välin osaamista oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa, KOSKI-palveluun kirjataan tuolle jaksolle sen mukainen läsnäoloprosentti, jonka mukaan opiskelija hankkii tuona aikana osaamista.  Uusi oppisopimus/koulutussopimusjakso kirjataan uudella alkupäivämäärällä, jos opiskelija palaa takaisin työpaikalle. Kysymykseen asuntoloista odotetaan vastausta OPH:n juristeilta/rahoituksenlaskennan asiantuntijoilta.

Kysymys: Jos TE-toimisto lopettaa opiskelijoiden koulutuksen, koska opiskelijat eivät voi mennä työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen eivätkä suorittaa suunniteltua näyttöä. Opiskelijoilla on ollut tavoitteena osatutkinnon suorittaminen ja osa on suorittanut esim. yhden tutkinnon osan, mutta ei kaikkia HOKSissa suunniteltuja. Onko tällainen opiskelija valmistunut vai eronnut?
Vastaus: Jos opiskelija ei ole ehtinyt suorittaa kaikkia hänen HOKS:ssa sovittuja tavoitteita, päätetään opiskelijan opiskeluoikeus tilaan ”katsotaan eronneeksi”.

Kysymys: Kun opiskelija on hankkinut osaamisensa, niin pitääkö opiskelijan osa-aikaisuusprosentti määrittää nollaan? Eli jos esim. viimeinen suoritus kirjataan 27.3.2020 ja todistus kirjoitetaan päivälle: 31.3.2020, niin pitääkö 28.3.-30.3.2020 väli asettaa nollaprosentilla ja 31.3.2020 100 %, koska valmistumispäivä voidaan kirjata 100 %:lla. Vai voidaanko ajatella, että läsnäoloprosentti pidetään opiskeluoikeuden päättymiseen asti samana, mikäli tutkintotodistus kirjataan esim. 14 vrk:n sisällä viimeisestä arvioinnista?
Vastaus: Valmistumispäivälle ei tarvitse erikseen kirjata osa-aikaisuusprosenttia, rahoituksenlaskenta ottaa valmistumispäivän automaattisesti huomioon 100 % rahoitusosuudella. HUOM! Ohjetta päivitetty 24.6.2020 Aiemman OKM:n ja valtionosuudet-yksikön linjauksen mukaisesti osa-aikaisuusprosentti tuli muuttaa 0% jos opiskelijan opiskeluoikeus jatkuu viimeisen näytön jälkeen. OKM on tarkistanut ohjettaan ja linjausta on muutettu seuraavasti: Opiskelijan osa-aikaisuusprosentti määrittyy HOKS:ssa sovitun mukaisesti opiskeluoikeuden loppuun asti eikä sitä muuteta viimeisen suorituksen ja todistuksen kirjoittamispäivän väliseksi ajaksi.

Kysymys: Lähetetäänkö koskeen tällaista tapausta: opiskelija on laajennetussa oppisopimuksessa ja koulutus on ostettu yksityiseltä oppilaitokselta. Hänet on kuitenkin kirjattu myös opson lisäksi (opsolla eri järjestelmä) omaan oppilaitokseen, jossa hän ei suorita mitään opintoja, mutta saa ohjausta ja on tehty erityisen tuen suunnitelma.
Vastaus: Tiedot erityisen tuen päätöksestä ja muut lisätiedot tulee aina löytyä siltä opiskeluoikeudelta, joka on ”pääopiskeluoikeus” jotta ne tulevat huomioiduksi rahoituksen laskennassa. Eli laajennetussa oppisopimuksessa ns. kuoriopiskeluoikeudessa, johon hankintana koulutuksen järjestävä oppilaitos linkittää oman opiskeluoikeutensa. Koulutuksenjärjestäjän merkitsemä kolmas opiskeluoikeus on turha ja tulee mitätöidä sillä siihen ei kerry mitään suoritteita. Koulutuksenjärjestäjän pitää saada oma opintohallintojärjestelmänsä toimimaan niin, että opiskeluoikeuden lisätiedot näkyvät laajennetun oppisopimuksen opiskeluoikeudella.

Kysymys: Toissapäiväisessä KOSKI-webinaarissa kerrottiin, että osa-aikaisuusprosentin tulee lomajaksolla olla sama kuin edeltävällä läsnäolojaksolla, kyselin sielläkin että miksi näin mutta siihen ei vastattu. Siis ymmärsinkö nyt oikein, että jos on ollut läsnä 80%, sitä seuraavan lomankin pitää olla 80%?
Vastaus: Osa-aikaisuusprosentin tulee noudattaa sitä, mitä HOKS:ssa on sovittu, riippumatta läsnä- ja lomajaksoista. KOSKI-palvelussa läsnäoloprosentti on itsenäinen aikajaksotietonsa, joka ei ole suoraan kytköksissä opiskeluoikeuden tiloihin. Joissain opintohallintojärjestelmissä tilat ja osa-aikaisuusprosentit on kuitenkin kytketty toisiinsa. Rahoituksen laskennassa osa-aikaisuusprosentti loma-ajalta otetaan huomioon samana kuin se on ollut sitä edeltävänä viimeisenä läsnäolopäivänä. Tämän päättelyn rahoituksenlaskenta kyllä pystyy rakentamaan riippumatta siitä, merkitseekö koulutuksenjärjestäjä loma-ajan osa-aikaisuusprosentiksi minkä. Jos koulutuksenjärjestäjän omassa järjestelmässä osa-aikaisuustieto on kytketty läsnäolotietoihin, voi koulutuksenjärjestäjän oman opiskelijavuosilaskennan seurannan kannalta olla helpompaa, jos lomajaksoilla käytetään samaa osa-aikaisuusprosenttia kuin edellisellä läsnä-jaksolla.

Kysymys: Pitääkö asuntolassa asuvat asukkaat kirjata pois etäopetuksen ajaksi, mikä johtuu Koronasta eli päättää asumisen tieto? Kysymys on rahoitukselle. Tiedämme tilanteen vain 13.4. asti tällä hetkellä, majoituspaikat on varattu kaikille, joilla on oikeus niihin ja tarvitsevat niitä lähiopetuksen aikana. 
Vastaus: Kysymys on tällä hetkellä ratkaistavana rahoituksenlaskennan asiantuntijoilla ja juristeilla.

Kysymys: Kun koulutussopimus nyt koronan vuoksi keskeytynyt, muutetaanko koulutussopimuksen päättymispäiväksi keskeytyspäivä?
Vastaus: Kyllä. Koulutussopimusjaksot ja oppisopimusjaksot pitää KOSKI-palvelussa päättää, jos opiskelija ei tosiasiallisesti ole hankkimassa osaamista työpaikalla. KOSKI-palveluun luodaan uusi koulutussopimusjakso/oppisopimusjakso siitä päivästä alkaen kun opiskelija palaa työpaikalle.

Kysymys: Osaamisen tunnustamiskoulutuksessa tällä viikolla on ohjeistettu, että ammattitutkintoon sisällytetty perustutkinnon osa pitää arvioida HYV. Koulutuksessa kysyttiin näin: Entä jos opiskelija tekee sen pt:n osan nyt tämän tutkinnon aikana? Ei saa siis mitään erillistä todistusta, jossa olisi numeerinen arvosana? Vastaus: Tässä tilanteessa koulutuksen järjestäjä voi antaa todistuksen suoritetuista tutkinnon osista opiskelijan pyynnöstä. Suoritustiedot tallennetaan aina Koski-tietovarantoon, josta ne ovat saatavilla ilman paperista todistustakin. Mitä tämä tarkoittaa Kosken kannalta, ilmeisesti suositellaan toisen opiskeluoikeuden perustamista rinnalle, jne.?
Vastaus: HUOM! Vastausta korjattu 21.4.2020. Ammattitutkinnossa ja erikoisammattitutkinnossa tutkinnon osat kirjataan tutkintotodistukselle arviointiasteikolla hyväksytty/hylätty. Jos tutkintoon tunnustetaan esim. aiemmin suoritetuista opinnoista voi olla, että arvosanaa tarvitsee muuntaa. Tällöin tunnustamisen viitetietoihin tulee merkintä arvosanan muuntamisesta. Jos tutkinnon perusteet sallivat tutkinnon osan ammatillisesta perustutkinnosta ja opiskelijan tutkintoon sisällytetään tutkinnon osan ammatillisesta perustutkinnosta niin että opiskelija suorittaa kyseisen tutkinnon osan samassa oppilaitoksessa samanaikaisesti ammattitutkinnon/eat tutkinnon kanssa, tulee tutkinnon osa kuitenkin arvioida aina alkuperäisellä arviointiasteikolla. Tutkintotodistukselle merkitään kuitenkin arviointi asteikolla hyv/hyl. KOSKI-tiimi on tähän asti ohjeistanut että tilanteissa, joissa sisällytettävä tutkinnon osa suoritetaan samassa oppilaitoksessa samanaikaisesti, voidaan tutkinnon osa merkitä suoraan suoritettavan tutkintotavoitteisen opiskeluoikeuden alle näytön tietoineen. Tällöin kuitenkaan ei jää koneluettavaa tietoa alkuperäisestä arvosanasta. KOSKI-tiimi pohtii ratkaisuja, miten näissä tilanteissa tutkinnon osa tulisi palveluun siirtää, sillä ei koulutuksenjärjestäjiä ei tässä tilanteessa haluttaisi velvoittaa tekemään toista opiskeluoikeutta yksittäisen tutkinnon osan suorituksen takia, joka kuitenkin lopulta päätyy samalle tutkintotodistukselle. Aiemmin KOSKI-tiimi ohjeisti merkitsemään alkuperäisen arvioinnin lisätiedolla "muutos arviointiasteikossa". "Muutos arviointiasteikossa" ei kuitenkaan ole tarkoitettu tätä varten, vaan siinä on kyse vanhan ops-perusteisten tutkintojen vapaavalintaisten tutkinnon osien arviointiasteikon muuttamisesta koulutuksenjärjestäjän päätöksellä. "muutos arviointiasteikossa" lisätietoa siis EI pidä käyttää tällaisissa tilanteissa. 

Kysymys: Jos perustutkinnon osa on "pakollinen valinnainen", arvioidaan se pt:n kriteerein, mutta mihin tallennetaan numeerinen arvosana, jos arviointi pitää kirjata "hyväksytty"? 
Vastaus: Tutkinnon osan lisätietoihin. Sisältöyksiköltä kannattaa vielä tarkistaa, arvioidaanko tässä tilanteessa suoritusta ollenkaan numeroarvosanoin, jos tutkinnon osa perustutkinnosta suoritetaan suoraan osaksi ammattitutkintoa tai erikoisammattitutkintoa.

Kysymys: Pitääkö tämä arvosanamuunnos tehdä myös valinnaisiin tutkinnon osiin kohdassa "Tutkinnon osa ammatillisesta pt:sta"?
Vastaus: Vastausta korjattu 23.4. Jos perustutkintoa suorittava opiskelija suorittaa/hänen opintoihinsa tunnustetaan sisällyttämällä tutkinnon osan ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta osaksi omaa tutkintoaan, arvioidaan ko. tutkinnon osa edelleen vain arvosanalla ”hyväksytty/hylätty”. Jos opiskelija on ammattitutkinnon/erikoisammattitutkinnon opiskelija joka suorittaa/hänen opintoihinsa tunnustetaan sisällyttämällä ammatillinen tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, tulee tutkintotodistukselle arvosana kirjata pelkästään asteikolla "hyväksytty/hylätty". Jos tunnustetaan aiempia tai muualla suoritettuja opintoja näkyy tukinnon osassa tunnustamisviite jossa on maininta alkuperäisestä arvosanasta. Jos opiskelija on suorittanut kyseisen tutkinnon osan samanaikaisesti samassa oppilaitoksessa tutkintosuorituksensa kanssa, voidaan KOSKI-tiimin ohjeiden mukaan tutkinnon osa merkitä suoraan opiskelijan opiskeluoikeudelle ilman tunnustamisviitettä. Tällöin arvosanana näkyy kuitenkin suoraan ammattitutkinnon todistukselle päätyvä arvosana hyväksytty/hylätty. KOSKI-tiimi miettii vaihtoehtoja, kuinka alkuperäinen tutkinnon osan arvosana tulisi tässä tapauksessa merkitä tutkinnon osan tietoihin.

Kysymys: Onko todistusmääräyksen uusimisen aikataulusta tietoa?
Vastaus: KOSKI-tiimillä ei ole tietoa todistusmääräyksestä. Ammatillisen osaamisen yksikkö vastaa todistusmääräyksistä.

Kysymys: Opiskelijan annetaan suorittaa yksi tutkinnon osa ja se ylittää perustutkinnon 180 osp määrän. Miten tällainen uusi opiskeluoikeus perustetaan eli mitä asioita tulee ottaa huomioon: onko ylimääräinen tutkinnon osa vos-rahoitteista koulutusta, kirjataanko siitä opiskelijavuosia, tuleeko siihen laatia hoks joka hyväksytään ensikertainen hyväksyntä –kirjauksella ja siirretään eHOKS-palveluun, tuleeko siihen laatia mahdollinen vaativan erityisen tuen suunnitelma… saisiko tähän tarkat ohjeet?
Vastaus: Jos yksikään osaamispiste ylimääräisestä ammatillisesta tutkinnon osasta ei mahdu opiskelijan tutkintoon, tulee sitä varten luoda uusi opiskeluoikeus. Uusi opiskeluoikeus vastaa sitä tilannetta, kun opiskelijalle annetaan tutkintotodistuksesta erillinen, ylimääräinen todistus suoritetuista tutkinnon osista. Opiskeluoikeuden alkamis- ja päättymispäivämäärien tulee vastata niitä päiviä, milloin opiskelija on aloittanut ja päättänyt kyseisen tutkinnon osan suorittamisen. Valtionosuusrahoitteista opiskelijavuosikertymää kertyy vain, jos opiskelijalla ei ole toista samanaikaista valtionosuusrahoitteista opiskeluoikeutta, eli tutkintoon tähtäävä opiskeluoikeus päättyy osatutkintotavoitteista opiskeluoikeutta ennen tai sen aikana. Suoritusrahoitusta kertyy normaalisti kun opiskeluoikeuden rahoitusmuodoksi on merkitty ”valtionosuusrahoitteinen”. HOKS- ja eHOKS-kysymystä kannattaa tiedustella eHOKS-tiimiltä. Jos ko. tutkinnon osaa suorittaessaan opiskelija tarvitsee erityistä tukea, tulee erityisen tuen tietojen näkyä myös toisella opiskeluoikeudella.

Kysymys: Huomasin, että meillä on annettu todistuksia ammattitutkinnosta sellaisina, että niissä pt: n osassa on numeerinen arviointi. Pitääkö todistukset tehdä uudelleen?
Vastaus: Kysymys tulee esittää ammatillisen osaamisen yksikölle.

Kysymys: Ethän tarkoittanut sitä, että ytoja ei voi siirtää yli 35 ospia? Opiskelijalle voidaan tunnustaa esim. 34 osp, sen jälkeen valitaan tarjolla olevista toteutuksista, joiden laajuudet voi olla yli 1 osp.
Vastaus: Reformin mukaiseen ammatilliseen perustutkintoon voi kulua tutkintotodistuksella vain tasan 35 osp yhteisiä tutkinnon osien osa-alueita. Loput ylimääräiset osaamispisteet tulisi kirjata ammatillisen tutkinnonosan ”Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja” alle, johon voi kuulua 1-25 osp.

Kysymys: Kuka määrittelee mikä yto-aine on se ylimääräinen, joka siirretään ammatillisen tutkinnon osan alle?
Vastaus: Asiaa kannattaa tiedustella ammatillisen osaamisen yksiköstä. Asia tulee todennäköisesti sopia HOKS:ssa, jonka koulutuksenjärjestäjä tekee yhdessä opiskelijan kanssa.

Kysymys: Milloin todistukset voidaan tulostaa Koskesta?
Vastaus: KOSKI-palvelussa näkyvät opintosuoritustiedot eivät ole täysin vastaavia kuin tutkintotodistuksen tiedot. KOSKI-palveluun on suunnitteilla pdf-pankki, johon koulutuksenjärjestäjä voi tallentaa kopion varsinaisesta tutkintotodistuksesta.

Kysymys: Oliko ammatillisille koski-koulutusta huhtikuussa? En nyt muista, onko tästä jo tullut tarkempaa tietoa.
Vastaus: KOSKI-webinaari ammatillisista tutkintokoulutuksista pidettiin 25.3.2020. Webinaarin tallenne ja materiaalit löytyvät osoitteesta: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Koulutukset+ja+tilaisuudet.
keskiviikkona 1.4.2020 klo 9.30 järjestetään muun ammatillisen koulutuksen webinaari. Valmentavien koulutusten webinaari järjestetään myöhemmin keväällä.

Kysymys: Keskiarvolaskennasta puheenollen, siitä tarvittaisiin kipeästi tasan yksi ohje, joka ei jätä tulkinnanvaraa ja tavoittaa kaikki koulutuksenjärjestäjät.
Vastaus: Ohjetta tulee pyytää ammatillisen osaamisen yksiköltä.

KOSKI-klinikka 20.3.2020 (Yleissivistävä koulutus)

Kysymys: Milloin saadaan aikuisten perusopetuksen raportti?
Vastaus: Aikuisten perusopetuksen raportti on tällä hetkellä oppilaitostestaajien testattavana. Sen jälkeen, kun saadaan heiltä viimeiset kehitysehdotukset ja ne toteutettua, raportit laitetaan kaikille koulutuksen järjestäjille tuotantoon.

Kysymys: Milloin saamme uuden 20.1. tilastoinnin lukioiden vertailuraportin? Johon on korjattu mm. aineopiskelijoiden kurssisuoritusten määrät
Vastaus: Pyritään tuottamaan uusi vertailuaineisto mahdollisimman pian yhteistyössä valtionosuusrahoituksen laskennan kanssa ja tiedotetaan koulutuksen järjestäjiä heti, kun aineisto saadaan julkaistua.

Kysymys: Lukio-webinaarissa esittelitte erilaisia mahdollisuuksia suodattaa tietoja ja etsiä siten virheitä. Kuuntelimme yhdessä lukiosihteereiden kanssa ja palaute oli se, ettei hommaan ole aikaa eikä osaamista. Onko tähän kehitteillä mitään apuja, valmiita hakuja, näkymiä ym.?
Vastaus: Tarkoitus olisi tuottaa jossain vaiheessa koulutuksen järjestäjille omiin tietoihinsa jonkinlainen analytiikkanäkymä, jonka avulla koulutuksen järjestäjä pystyisi tuottamaan itselleen siirtämästään datasta lukuja haluammillaan parametreilla ja tulostamaan sitten näiden lukujen takana olevat opiskeluoikeudet Exceliin niin, jotta datan laatua voisi tarkkailla on hieman helpommin kuin Excel-raportin kautta.

Kysymys: Tuleeko jossain vaiheessa lukion aineopiskelijoiden tiedonsiirtoon korjaus siten, että aineopiskelijan tiedot näkyisivät yhdellä sivulla ja raporteilla yhdellä rivillä. Tuottaa harmaita hiuksia käydä joka riviä läpi ja antaa myös väärää informaatiota virheiden/suoritusten osalta.
Vastaus: Ei varmaankaan ihan lähiaikoina olla muuttamassa aineopiskelijoiden tietomalliratkaisua, mutta se on kyllä ollut harkinnassa jo KOSKI-käyttöönoton alusta asti. Voidaan kuitenkin yrittää, josko olisi mahdollista saada nuo raportille yhdelle riville jollain aikavälillä.

Kysymys: Viereikkäin vertailu on hyvä, mutta opintohallintojärjestelmän ja Kosken pitäisi aakkostaa sukunimet samalla tavalla, nyt näin ei ole. Tästä olemme lähettäneet teille viestin monta kuukautta sitten. Opintohallintojärjestelmä aakkostaa luettelojärjestyksen eri tavalla kuin excel.
Vastaus: Excelin tekemään aakkostukseen emme voi vaikuttaa. Kannattaa tehdä tehdä vertailua aina oppijanumeron ja opiskeluoikeuden oid-tunnisteen perusteella.

Kysymys: Peruskoulunkin puolella ohjeistetaan, että jos oppilas muuttaa pois ja palaa takaisin, hänelle pitäisi tehdä uusi opiskeluoikeus. Onko se ihan välttämätöntä, jos oppilas on edelleen on peruskoulun oppilas?
Vastaus: Kyllä. Jos oppilas on muuttanut toiselle paikkakunnalle, käynyt koulua siellä ja tullut sitten takaisin, hänelle pitää luoda KOSKI-palveluun uusi opiskeluoikeus.

Kysymys: Kun oppilas siirtyy valmistavasta perusopetukseen, hänelle pitää tehdä uusi opiskeluoikeus eli opintohallintojärjestelmään uusi kortti. Tekijöitä on paljon ja kortit ovat joskus menneet sekaisin. Onko ongelma, jos siirtymävaiheessa poistaisi oppilaan Koskesta, siirtäisi valmistavan uudella kortilla ja jatkaisi perusopetusta vanhalla kortilla. Onko tässä joku sudenkuoppa, jota en huomaa?
Vastaus: Jos on joku muu tapa tehdä uusi opiskeluoikeus perusopetuksen suorittamista KOSKI-tietovarantoon, kannattaa tehdä niin, vaikka se olisikin työläämpää. Jos kuitenkin koulutuksen järjestäjä haluaa toimia yllä kuvatulla tavalla, tämä tulee testata testiympäristössä, eikä se saa vaikuttaa niin, että tiedot eivät olisi jatkuvasti ajan tasalla.

Kysymys: Ensimmäiset päättötodistukset tänä keväänä uuden opsin mukaan. Jännittää. Etenkin noi valinnaiset. Miten voisi testata jo nyt, että oikeasti menee läpi. Epäilen, että kun numerot lopullisesti toukokuussa annetaan, tuleekin virheilmoituksia.
Vastaus: Uusien perusteiden mukaisten lukion päättötodistuksien tietojen siirtämistä pitäisi voida testata Extra-ympäristössä, vaikka se ei olekaan enää päivittynyt uusilla ominaisuuksilla tammikuun 2020 jälkeen. Jos testataan tuotantodatalla Extra-ympäristössä, täytyy muistaa olla lähettämättä tuotannossa olevaa oppijanumeroa ja opiskeluoikeuden oid-tunnistetta. Jos testataan testidatalla, Extra-ympäristössä voi käyttää kaikenlaisia oikeanmuotoisia testihenkilötunnuksia. Testaukseen ja testiympäristöön liittyvissä kysymyksissä voi normaaliin tapaan olla yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen. Tuotantoympäristössä ei saa testata testidatalla.

Kysymys: Oliko niin että extraan siirrettäessä pitää tyhjentää hetu? Jokin tunnistekenttä ei mene läpi extraan siirrossa siis.
Vastaus: Hetua ei tarvitse tyhjentää, mutta oppijanumero ja opiskeluoikeuden oid tulee tyhjentää.

Kysymys: Saako sen extran tyhjennettyä jos joutuu testaamaan? Meillä oli jotain ongelmaa tiedonsiirroissa kun järjestelmä vaihtui.
Vastaus: Extraa ei sinänsä tarvitse tyhjentää, vaikka siellä olisi huonolaatuista vanhaa testidataa.

Kysymys: En ole onnistunut saamaan testiopiskelijan korttia siirtymään extraan.
Vastaus: Tästä kannattaa olla yhteydessä KOSKI-palveluosoitteseen, jos siirto lähtee KOSKI-tietovarantoon, mutta tuottaa virheen KOSKI-palvelun validoinnissa. Jos taas opintohallintojärjestelmän validaatiot torppaavat siirron, kannattaa olla yhteydessä opintohallintojärjestelmätoimittajan neuvontaan.

Kysymys: Onko aikuisten perusopetuksen webinaarin ajankohta jo tiedossa? entä IB-lukio?
Vastaus: Ei ole vielä tiedossa, mutta molemmat järjestetään keväällä 2020. Näistä tiedotetaan koulutuksen järjestäjiä hyvissä ajoin.

KOSKI-klinikka 13.3.2020 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Kun perustutkinto-opiskelijalle tuodaan kaksi opiskeluoikeutta 180 osp:n ylittymisen vuoksi, niin laitetaanko molempiin opiskeluoikeuksiin samat aloitus- ja päättymispäivät?
Vastaus: Toisen, ylimääräisen opiskeluoikeuden alkamispäivällä ei ole sinänsä väliä, kunhan se ei ole ennen varsinaisen, tutkintotavoitteisen opiskeluoikeuden alkamispäivää. Ylimääräisen opiskeluoikeuden aloituspäivän tulisi olla sen mukainen, milloin ylimääräiselle opiskeluoikeudelle kirjatun tutkinnon osan suorittaminen on alkanut ja päättymispäivä silloin kun ylimääräisen tutkinnon osan suoritus on päättynyt.

Kysymys: Mitkä tiedot Koskesta siirtyvät eHOKS-palveluun? Meillä näkyy ammattitutkinto-opiskelijoiden kohdalla eHOKS-palvelussa tieto Näyttötutkintoon valmistava koulutus ja eHOKS-palvelusta sanoivat, että tieto heijastuu Koski-palvelusta ja se korjataan sinne. Olen korjannut tiedot Koskeen, mutta tieto ei korjaannu eHOKS-palveluun. 
Vastaus: Kyseessä on todennäköisesti KOSKI-palvelun ja sitä kautta eHOKS-palvelun ongelma, jossa KOSKI näyttää sen päätason suorituksen ensimmäisenä eli ”pääsuorituksena” jonka opintohallintojärjestelmä lähettää ensimmäisenä. KOSKI-tiimin pitää tutkia kuinka asia voitaisiin korjata. eHOKS:iin KOSKI-palvelusta siirtyviä tietoja ovat ainakin tutkinnon ja opiskeluoikeuden perustiedot (tutkintokoodi, diaarinumero, suoritustapa, opiskeluoikeuden oid, opiskeluoikeuden alkamispäivämäärä). eHOKS-tiimiltä kannattaa kysyä asiasta lisätietoja.

Kysymys: Miten 1.1.2018 jälkeen valmistuneille perustutkintolaisille saa keskiarvon siirtymään Koskeen, jos suoritustapa on ollut vielä esimerkiksi näyttöperusteinen/opetussuunnitelmaperusteinen tai suoritukset laskettu opintoviikkoina? Kosken schemassa keskiarvo siirtyy vain, jos suoritustapa on reformi ja suoritukset lasketaan opintopisteinä. 
Vastaus: KOSKI-palvelun skeema sallii sekä reformin mukaisille että OPS-perusteisille tutkinnoille keskiarvon siirtäminen. Osa opintohallintojärjestelmistä ei vielä pysty siirtämään keskiarvoa ops-perusteisille tutkinnoille, eli tässä pitää odottaa opintohallintojärjestelmän toimittajalta korjaustoimenpiteitä. Painotettu keskiarvo lasketaan todistusmääräyksen mukaan ammatillisille perustutkinnoille, joiden suoritustapana on opetussuunnitelmaperusteinen tai reformi ja jotka ovat valmistuneet 1.1.2018 eteenpäin. Näyttötutkintoperusteisille ammatillisille perustutkinnoille ei lasketa painotettua keskiarvoa. Ammatillisessa koulutuksessa opintoviikot vaihtuvat osaamispisteiksi 1.8.2015 ja muutos tulee voimaan kaikilla opiskelijoilla, sekä jatkavilla että uusilla aloittavilla. Eli ei enää pitäisi kellään opiskelijalla olla opintoviikkoja.

Kysymys: Eli opetussuunnitelmaperusteisille pitää vaihtaa suoritustavaksi tuo reformi, jotta siirtyy?
Vastaus: Suoritustapaa ei missään nimessä tule vaihtaa, ellei opiskelija ole itse siirtynyt suorittamaan tutkintoa uusien perusteiden mukaisesti. Tällöin vaihtuu koko suoritettavan tutkinnon sisältö, diaarinumero ja suoritustapa. Suoritustavan tulee aina vastata tutkinnon diaarinumeron mukaisia sallittuja suoritustapoja. Ennen reformin voimaantuloa voimassaolleiden tutkinnon perusteiden suoritustavat ovat opetussuunnitelmaperusteinen tai näyttötutkinto. Reformin voimaantulon jälkeen voimaan tulleiden tutkinnon perusteiden suoritustapa on aina ”reformin mukainen näyttö”

Kysymys: Onko tarkoitus, että näissä uusissa tutkinnon perusteissa olevat ammattitaitovaatimusten koodit jatkossa siirtyvät jollain tavoin koskeen tai e-hoksille?
Vastaus: ks. aikaisempi vastaus klinikkakoosteista.

Kysymys: Jos opiskelija, jonka on katsottu eronneeksi (ns. kadonnut opiskelija), ottaa yhteytä ja haluaa suorittaa opinnot loppuun, hänelle tulee tehdä uusi opiskeluoikeus ja tunnustaa edelliset opinnot. Tämä on työlästä, erityisesti jos kyseiset opinnot ovat olleet loppusuoralla. Onko Kosken kannalta mahdoton ajatus, että erotiedon vastaavassa tapauksessa voisi poistaa ja viedä opinnot loppuun samalla kortilla? Meillä tällä hetkellä on tapaus, jolloin opiskelijaa on katsottu eronneeksi n. viikko sitten, kun ei reagoinut yhteydenottoihin, mutta viimeinen posti oli sittenkin tullut perille.  
Vastaus: Kirjauksien oikaisua ei voi tehdä siksi, että jonkin asian kirjaaminen on työlästä. Poikkeukselliset opintopolut aiheuttavat enemmän kirjaamistyötä. Koulutuksenjärjestäjä voi käyttää harkintaa tilanteissa, joissa eronneeksi katsomisen jälkeen esimerkiksi ilmenee, ettei opiskelija ole saanut postitse saapuvia yhteydenottoja. Eronneeksi katsominen on hallinnollinen päätös, josta opiskelija voi valittaa. Tällöin jossain tapauksissa eronnut-tila voidaan KOSKI-palvelusta poistaa, jos päätös eronneeksi katsomisesta perutaan. Lähtökohtaisesti tilan ”katsotaan eronneeksi” merkitsemiseksi jälkeen KOSKI-palveluun on luotava uusi opiskeluoikeus, jos opiskelija myöhemmin palaa opiskelemaan.

Kysymys: Tämä liippaa enemmän eHOKSia, mutta kysyn kuitenkin. Tein siirtoja eHOKS-palveluun tiistaina ja kaikki siirtyi hienosti. Keskiviikkona kaikille siirretyille alkoi tulla seuraavia virheilmoituksia: ”Koodistoa osaamisentodentamisenprosessi ei löytynyt Opintopolun koodisto -palvelusta. Koodistoa urasuunnitelma ei löytynyt Opintopolun koodisto –palvelusta. Onkohan Opintopolun koodisto-palvelussa jotain ”vikaa”? Mahtaako teillä olla tästä jotain tietoa?”
Vastaus: eHOKS-palvelussa ollut virheilmoitus liittyy koodistopalvelun uuteen caller-id vaatimukseen. Asiasta kannattaa olla yhteydessä eHOKS-palveluun.

Kysymys: Päivittyykö Vipusen 2019 raportti opiskelijavuosista normaalisti? Näyttäisi että tiedot eivät ole viime aikoina päivittyneet.
Vastaus: Kyllä pitäisi päivittyä normaalisti. KOSKI-tiimi vielä varmistaa asiaa Vipusen kehitystiimiltä.

Kysymys: Entä kun opiskelija tekee oppisopimuksella 2 tutkinnon osaa, siirtyy heti oppisopimuksen jälkeen pariksi kuukaudeksi oppilaitosmuotoiseen koulutukseen (mm. kesäksi keskenjääneitä etäopintoja tekemään) ja sitten taas syksyksi uuteen oppisopimukseen tekemään loput 2 tutkinnon osaa at.sta. Onko joka vaiheessa oma opinto-oikeusnumero ja tunnustetaanko keväällä suoritetut tutkinnon osat syksyllä tutkintoon...vai pysyykö sama opinto-oikeus ja suorituksen koko ajan, kun samassa oppilaitoksessa ollaan.
Vastaus: Reformin jälkeisessä ajassa ”oppisopimus” ei ole yhtä kuin opiskeluoikeus. Oppisopimus on vain yksi tapa hankkia osaamista opiskeluoikeuden aikana. Pelkän oppisopimuksen siis päättyessä ei tarvitse opiskeluoikeutta päättää ja tutkinnon osien suoritukset kertyvät saman opiskeluoikeuden alle, jos kyse on koko ajan saman tutkinnon opiskeluoikeudesta. Oppisopimustietojen siirtämiseksi KOSKI-palveluun opiskeluoikeuden perustietoihin siirretään ”oppisopimuksellinen osaamisenhankkimistapa” tietylle aikajaksolle. Aikajaksolla on oppisopimuksen päättymispäivän mukainen päättymispäivä. Tämän jälkeen opiskeluoikeuden perustietoihin voidaan siirtää erillinen aikajakso ”oppilaitosmuotoinen osaamisenhankkimistapa”. Joka tapauksessa opiskeluoikeuden oletetaan tapahtuneen oppilaitosmuotoisena sillä aikavälillä, kun muita osaamisenhankkimistapoja ei opiskeluoikeudelle ole siirretty, opiskeluoikeuden tila on ”läsnä” ja läsnäoloprosentti onsen mukainen kon HOKS:ssa on sovittu. Kun uusi oppisopimus alkaa, siirretään KOSKI-palveluun uusi oppisopimuksellinen osaamisenhankkimistapajakso. Katso lisätietoja KOSKI-ohjeista.

Kysymys: Siitä 14 vrk valitusajasta viimeisen näytön ja todistuksen antopäivämäärän välissä. Koskessa joskus ohjeistettu, että se aika on läsnä 100%. Juuri parhaillaan oppisopimuksen seminaarissa Riikka Vacker sanoo, että se on läsnä 0%. Kumpi on oikein?
Vastaus: OKM:n rahoituksen laskenta on tarkistanut ohjetta ja uusi ohje annettu 24.6.2020. Osa-aikaisuusprosentti on opiskeluoikeuden loppuun saakka sen mukainen, mitä opiskelijan HOKS:ssa on sovittu. Ajantasainen osa-aikaisuusohje löytyy KOSKI-palvelun ohjeista: 1.2. Ammatillisten opiskeluoikeuksien lisätiedot (rahoitukseen ja tilastointiin vaikuttavat tiedot)

Kysymys: Entä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa?  Kaikki opiskelijat eivät voi saada viimeistä tutkinnon osaansa valmiiksi päivälleen yhtä aikaa. Osaamisen osoittaminen tehdään työssä ja opiskelijaryhmä palaa opistolle vielä tuon työpaikalla tapahtuvan jakson jälkeen. Eikö tätä aikaa enää katsota rahoitukseen oikeuttavaksi? Olisi aika outo opiskelijaryhmän kannalta
Vastaus: Uuden ohjeistuksen mukaisesti osa-aikaisuusprosentiksi merkitään se osa-aikaisuus, josta opiskelijan kanssa HOKS:ssa on sovittu.

Kysymys: Ennen vuotta 2018 sai tehdä oppisopimuksia, joissa sai suorittaa tutkinnon osia eri tutkinnoista, eli kahta tutkintoa yhtä aikaa. Mitenköhän nämä pitäisi siirtää Koskeen?
Vastaus: KOSKI-palveluun tulee luoda kaksi eri opiskeluoikeutta jos toisesta tutkinnosta luettavia tutkinnon osia ei voida sisällyttää toiseen tutkintosuoritukseen. Tällöin kannattaa kiinnittää huomiota opiskeluoikeuksien aloituspäivämääriin ja siihen, kumpi on opiskelijan ”pääopiskeluoikeus”, jolta valtionosuusrahoitus maksetaan. Oppisopimusjakso voidaan koulutuksenjärjestäjän harkinnan mukaan kirjata joko molemmille opiskeluoikeuksille tai vain ”pääopiskeluoikeudelle”.

Kysymys: Meillä opetetaan ammatillista koulutusta sekä (aikuisten) perusopetusta, mutta miksi raporteilla saan haettua tietoja vain ammatillisesta koulutuksesta? Pitäisikö perusopetuksesta saada myös raportteja vai ei?
Vastaus: Aikuisten perusopetuksen raportit ovat vasta tekeillä ja siksi niitä ei vielä voi ladata KOSKI-palvelusta. Aikuisten perusopetuksen raportit on tarkoitus julkaista vielä kevään aikana.

Kysymys: Onko vuoden 2020 opiskelijavuosiraportteja saatavilla Koskesta?
Vastaus: Vuoden 2020 opiskelijavuosilaskenta on katsottavissa vuoden 2019 ”liveraportilta”. 2020 vuoden saa näkyviin raportilta ”muuttujat” oikeassa laidassa olevasta ruudukosta (Pivot). Vipusen raportista vetämällä Aikamuuttajan ”Tilastovuosi” suodattimeen, saa vaihdettua tilastovuoden. 

Kysymys: mistä OKM sivuilta löytää ne Vipusen linkit?
Vastaus: https://minedu.fi/ammatillinen-koulutus/paatosten-valmisteluraportit ja live-seurantaraportti: https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Koski%20opiskelijavuodet%202019.xlsb

Kysymys: Aiemmin ohjeistettiin, että todistusta ei saa antaa kuin aikaisintaan 14 vrk valitusajan jälkeen. Ammatillisen osaamisen yksikössä on nyt ilmeisesti linjattu toisin. Nythän olemme reilun kaksi vuotta kirjannut näin, joten pitäisikö nämä kaikki kirjaukset nyt korjata?
Vastaus: Ei tarvitse alkaa tehdä jälkikäteisiä korjauksia.

Kysymys: Vielä yksi skenaario todistusaikataulusta. Opiskelija suorittaa viimeisen näytön 12.5., mutta sopimus työpaikalla oppimisesta on tehty toukokuun loppuun. Saako tuolloin opiskelija olla 100 % toukokuun loppuun?
Vastaus: KOSKI-tiimi ei voi vastata tähän kysymykseen. KOSKI-tiimi tukee koulutuksenjärjestäjiä teknisissä KOSKI-siirtoihin liittyvissä kysymyksissä eikä voi vastata kuinka ammatillisen koulutuksen lakia ja asetuksia tulee todistusta antaessa tulkita. Kysyjän kannattaa olla yhteydessä Ammatillisen osaamisen yksikköön tai Opetus- ja kulttuuriministeriöön.

Kysymys: Onko aikataulutietoa, milloin Koski-raporttiin tulee tietoa hylätyistä opiskeluoikeuksista? 
Vastaus: Syksyllä 2020.

Kysymys: Ammatillisen osaamisen yksiköstä on linjattu että oppisopimus päättyy kun todistus on saatu, olemme tulkinneet että tod.pvämäärästä 14 vrk päättyy myös oppisopimus. 
Vastaus: Näin varmasti on. Oppisopimus voi olla voimassa vain niin kauan, kun opiskeluoikeus on voimassa.

Kysymys: Sopimus tehdään myös yrityksen kanssa, joka on varautunut siihen, että opiskelija on siellä sopimusjakson ajan.
Vastaus: Asiasta kannattaa kääntyä Ammatillisen osaamisen yksikön puoleen.

Kysymys: Muu ammatillinen koulutus ja tutk.os.pienemmät: onko valtionosuusrahoitusta aina vai missä tilanteissa?
Vastaus: KOSKI-tiimin tämän hetkisen tulkinnan mukaan palveluun siirretään vain sellainen muu ammatillinen koulutus, joka on joko valtionosuusrahoitteista tai toisen ammatillisen koulutuksenjärjestäjän hankkimaa (opiskeluoikeuden linkitys). Vain siinä tapauksessa, että on kyse linkitetyistä opiskeluoikeuksista, on rahoitusmuoto muuta kautta rahoitettu. KOSKI-palveluun ei siirretä sellaista koulutusta, joka on muulla tavoin koulutuksenjärjestäjän muuta kautta rahoitettua eli koulutuksenjärjestäjän liiketoimintaa (yrityksille myytävää koulutusta, te- tai ely-keskuksille myytävää koulutusta, koulutusta, josta opiskelijalta itseltään peritään enemmän kuin 50% koulutuksen kustannuksista). Tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista koostuvien suoritusten opiskeluoikeudet eivät ole muuta ammatillista koulutusta vaan yksi tavoite tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Ne ovat lähtökohtaisesti esim. ammatillisen osaamisen piloteilla rahoitettua (oma rahoituskoodi) tai esim. yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden korotuksia (muuta kautta rahoitettu, koska korotuksia ei rahoiteta valtionosuuksilla).

Kysymys: Tuodaanko muuna ammatillisena koulutuksena ollenkaan esim. korttikoulutuksia, jos opiskelija suorittaa vain kokeen, mutta ei osallistu koulutukseen.
Vastaus: Jos koulutuksenjärjestäjä katsoo, että kyse on valtionosuusrahoitteista muusta ammatillisesta koulutusta. Tällöin esim. opiskelijalta perittävät maksut ovat enintään 50% koulutuksenjärjestäjän kustannuksista. Pelkkä kokeeseen osallistuminen ei myöskään ole osaamisen hankkimista (vrt. näytöt tutkintotavoitteisessa koulutuksessa) eli opiskeluoikeus siirretään tällöin KOSKI-palveluun 0% läsnäololla. Onko ammatillinen koulutuksenjärjestäjä myöskään taho, joka myöntää opiskelijalle suoritteen kortin suorittamisesta? Jos koulutuksenjärjestäjä järjestää vain päivän kestäviä muun ammatillisen koulutuksen koulutuksia, KOSKI-palveluun tuodaan vain 1 päivän kestävä koulutus, jossa tila on suoraan ”valmistunut”.

Kysymys: Jos toinen koulutuksen järjestäjä ostaa meiltä oppisopimuskoulutuksen opinnot ja osaamisen osoittamisen, näitä opiskelijoitako ei siirretä koskeen meidän oppilaitoksessamme?
Vastaus: Kyllä siirretään. Ammatillisen oppilaitoksen/oppisopimustoimiston hankkima koulutus siirretään myös myyvästä oppilaitoksesta KOSKI-palveluun. Jos kyse on koko tutkinnon ostamisesta toiselta koulutuksenjärjestäjältä laajennettuun oppisopimuskoulutukseen perustuen, opiskeluoikeudet linkitetään. Jos toinen ammatillinen oppilaitos ostaa yksittäisiä tutkinnon osien/osa-alueiden/tutkinnon osaa pienempien kokonaisuuksien suorituksia/muuta ammatillista koulutusta, opiskeluoikeuksia ei linkitetä mutta myyvä ammatillinen oppilaitos siirtää opiskeluoikeuden joka tapauksessa KOSKI-palveluun. Myyvän ammatillisen oppilaitoksen opiskeluoikeuksissa rahoitusmuotona on aina ”muuta kautta rahoitettu”.

Kysymys: Voisiko tuota OPH:n UKK-palstalla (https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya) olevaa vastausta täsmentää: Kirjataanko todistuksen antopäivämääräksi heti osaamisen arvioinnin jälkeinen päivä vai odotetaanko 14 vrk mahdollisen arvioinnin tarkistamista varten? ”Arviointi ja todistukset - Ammatillinen koulutus: Todistus annetaan ja päivämäärä kirjataan siten, että opiskelijalla on ollut mahdollisuus pyytää osaamisen arvioinnin tarkistamista ja oikaisua. Opiskelija voi pyytää arvioinnin tarkistamista 14 päivän kuluessa siitä, kun hänellä on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset ja tiedon arviointiperusteiden soveltamisesta suoritukseensa.”
Vastaus: KOSKI-tiimi vie viestiä ammatillisen osaamiseen yksikköön. Koulutuksenjärjestäjien kannattaa myös itse olla suoraan yhteydessä yksikköön.

Kysymys: Koulutuksenjärjestäjillä on yleisesti käytössä todistuksen päivääminen 14 vrk viimeisen arviointipäätöksen jälkeen. Jos ohjeistusta/linjausta on nyt muutettu tästä pitäisi tiedottaa koulutuksenjärjestäjiä laajemmin niin että tieto kulkee kaikille koulutuksenjärjestäjille. 
Vastaus: Kysymys kannattaa esittää suoraan ammatillisen osaamisen yksikölle. Ammatillisen koulutuksen yksikön pitämässä todistuswebinaarissa 14.2.2020 todistuksen kirjaamispäivästä todettiin seuraavasti: Kun opiskelija saavuttaa tavoitteeksi asetetun tutkinnon, niin opiskeluoikeus päättyy samalla. Koulutuksen järjestäjän on mietittävä todistuksen antamisprosessi kokonaisuutena viimeisestä arviointikeskustelusta. Käytännössä ei ole suositeltavaa, että tutkintotodistus päivättäisiin viimeisen arviointikeskustelun päivämäärälle. Prosessissa on huomioitava mm.: Opintorekisteriotteen laatiminen ja tarkistaminen sekä annettavan todistuksen laatiminen, tarkistaminen, allekirjoittaminen, mahdollinen leima, opiskelijalle antaminen, kopion säilyttäminen. 

KOSKI-klinikka 6.3.2020 (Yleissivistävä koulutus)

Tiedotettavaa:

KOSKI-tietomalliin on perusopetuksen opiskeluoikeuksille ja lukion opiskeluoikeuksille lisätty uusi oma rakenteensa oppilaan/opiskelijan täydentäville oman äidinkielen opinnoille. KOSKI-tiimi tiedottaa koulutuksenjärjestäjiä asiasta ensi viikolla. Koulutuksenjärjestäjien odotetaan alkavan siirtää täydentäviä oman äidinkielen opintoja opiskeluoikeuksiin syyslukukaudesta 2020 eteenpäin.

Rahoituksenlaskennan viimeisin 20.1.2020 tilanteen mukainen lukio-vertailu julkaistu sivulla: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=85036904

Kysymys: Onko lukioiden vertailuaineiston osalta mahdollista saada poiminnassa mukana olevien opiskelijoiden nimet, koska emme pysty ilman niitä korjaamaan aineistossa näkyviä virheitä? Meidän omassa aineistossamme ei ole omien tarkastusten mukaan virheitä mutta lukumäärissä on heittoja, joihin emme pääse käsiksi ilman että saamme tiedon poiminnassa mukana olevien nimiä. Tai oppijanumerot edes?
Vastaus: Kysyjän kannattaa olla yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen, jos eroavan lukumäärän syytä ei saada selville KOSKI-raportteja käyttämällä.

Kysymys: Vuosiluokkiin sitomaton oppilas valmistuu peruskoulusta. Miten Koskessa pitää näkyä 9-luokan suoritus?
Vastaus: 9. vuosiluokan suoritus näkyy tismalleen samanlaisena kuin tavalliseen tapaan peruskoulunsa päättävillä oppilailla. 9. vuosiluokan välilehdellä ei siis näy arviointeja, vaan arvioinnit näkyvät vain päättötodistuksella. 9. vuosiluokan vahvistuspäiväksi merkitään sama päivä kuin päättötodistuksen vahvistuspäiväksi sekä valmistumispäiväksi.

Kysymys: Mitä toimenpiteitä täytyy tehdä, jos koulu jostain syystä ei ole siirtänyt 9. luokkalaisia ajoissa koskeen? Yhteishakua ajatellen.
Vastaus: Koulutuksenjärjestäjän tulee siirtää 9. luokkalaisten oppiainetiedot yksilöllistämistietoineen KOSKI-palveluun välittömästi. Tämän jälkeen koulutuksenjärjestäjän tulee olla yhteydessä palveluosoitteeseen virkailija(at)opintopolku.fi, jotta oppilaan hakemus voidaan linkittää KOSKI-palveluun siirrettyihin tietoihin.

Kysymys: Osalla lukioita on vaikeuksia korjata useammasta matematiikan oppiaineesta aiheutuvia virheitä. Onko tietoa, milloin tehdään seuraava lukion ainevalinnat-tilasto?
Vastaus: KOSKI-palveluun saa siirtää kerrallaan vain yhden matematiikan oppimäärän mukaisia opintoja. Kun opiskelija valitsee matematiikan oppimäärän ensimmäisen yhteisen kurssin jälkeen, tulee ensimmäinen kurssi siirtää heti osaksi valittua matematiikan oppimäärää. Jos opiskelija vaihtaa matematiikan oppimäärää, tulee hänen toisessa oppimäärässä suorittamansa kurssit siirtää uuden oppimäärän kursseiksi lukion opetussuunnitelman perusteiden ohjeiden mukaisesti. Siirto tulee tehdä mitä pikimmiten. Virheilmoitus tarkoittaa, että KOSKI-palveluun ei siirry mitään opiskeluoikeuteen liittyviä muuttuneita tietoja eli virhe matematiikan oppimäärässä estää esimerkiksi muuttuneen tila-tiedon välittämisen KOSKI-palveluun. Tämän takia virheen korjaamisessa ei ole hyväksyttävää venyttää virheen korjaamista siihen asti, kunnes ainevalintojen poimintoja otetaan KOSKI-palvelusta.

Kysymys: Näkyykö Koskessa esiopetus onko koulu vai varhaiskasvatustoimipaikka - ilmeisesti uusi tieto välitettäväksi Koskeen?
Vastaus: KOSKI-palveluun ei tarvitse erikseen välittää tietoa onko kyseessä oppilaitos vai varhaiskasvatustoimipaikka. Tiedonsiirrossa välitetään tunnisteena oppilaitoksen/varhaiskasvatustoimipaikan oid, josta KOSKI tunnistaa Opintopolun organisaatiopalvelun tiedoista onko kyse oppilaitoksesta vai varhaiskasvatustoimipaikasta. Koulutuksenjärjestäjä löytää tarvitsemansa oppilaitosten ja varhaiskasvatustoimipaikkojen oid:t organisaatiopalvelusta. Lisää tietoa organisaatio-oid:sta https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=94578842.

Kysymys: Milloin aikuisten perusopetuksen kurssien suoritukseen on tullut rahoitustieto pakollisena - meiltä ilmeisesti siirtynyt suorituksia ilman rahoitustietoa?
Vastaus: Rahoitusmuoto-tiedon siirtäminen tila-tiedon yhteydessä myös aikuisten perusopetuksen opiskeluoikeuksille muuttui pakolliseksi tammikuun lopussa. Tällöin kaikille läsnäoleville opiskelijoille tulee korjata rahoitusmuoto myös aikaisempiin eikä vain viimeisimpään rahoitukseen vaikuttaviin opiskeluoikeuden tila-tietoihin (läsnä & valmistunut).

Kysymys: Kuinka pitkälle taaksepäin pitää tietoja korjata? Pitääkö tiedot korjata myös opiskeluoikeutensa päättäneille opiskelijoille?
Vastaus: KOSKI-tiimi tarkentaa valtionosuudet-yksikön kanssa mistä alkaen vanhojen opiskeluoikeuksien tila-tietoihin tulee korjata rahoitusmuoto.

Kysymys: Jos oppilaan opetussuunnitelma vaihtuu toiminta-alue opetuksesta normaaliin yleisopetukseen, pitääkö meidän luoda oppilaalle uusi opiskeluoikeus, vai voidaanko vaihtaa ops samaan opiskeluoikeuteen? Vastaus: KOSKI-palveluun ei luoda oppilaalle uutta opiskeluoikeutta oppilaan vaihtaessa toiminta-alueittain opetuksesta oppiaineittain tapahtuvaan opetukseen tai toisinpäin. Aiemmin vahvistetuilla vuosiluokan suorituksilla näkyy vanha vuosiluokan todistus, jossa arvioinnit näkyvät joko toiminta-alueittain tai oppiaineittain. Sen vuosiluokan vuosiluokkasuoritukselle jolloin muutos tapahtuu kirjataan arvioinnit oppiaineittain tai toiminta-alueittain sen mukaan millainen vuosiluokkatodistus oppilaalle sinä vuonna annetaan. Opiskeluoikeuden lisätiedoissa tulee näkyä erityisen tuen päätösjakso sille ajalle lisätietoineen ”opiskelee toiminta-alueittain: kyllä” kun oppilas on opiskellut toiminta-alueittain. Erityisen tuen jakso pitää päättää ja luoda mahdollinen uusi päätösjakso lisätiedolla ”opiskelee toiminta-alueittain: ei” jos oppilas on lopettanut toiminta-alueittain opiskelun mutta saa edelleen erityistä tukea. Jos opintohallintojärjestelmässä oppilaan tietoihin ei saada yhdistettyä sekä toiminta-alueittain tapahtunutta opetusta ja oppiaineittain tapahtunutta opetusta, tulee huolehtia siitä, että vaikka tietoja monistettaisiin, jatketaan KOSKI-palvelussa saman opiskeluoikeuden päivittämistä niin, että alkuperäiset tiedot säilyvät KOSKI-palvelussa.

Kysymys: Peruskoulun 2 oppilasta eivät sitten joululoman päättymisen ole ilmestyneet kouluun - tietoa ei ole miksi eivät. Erotetaanko heidät vai jäädäänkö odottelemaan ja kuinka kauan mitä tapahtuu eli merkitään toistaiseksi väliaikaisesti keskeytyneiksi?
Vastaus: KOSKI-tiimi ei pysty vastaamaan koulutuksenjärjestäjän hallinnollisiin päätöksiin liittyviin kysymyksiin. Kysymys tulee esittää OPH:n perusopetus- ja varhaiskasvatusyksikön asiantuntijoille kuinka tällaisessa tilanteessa tulisi toimia.

Kysymys: Meillä taitaa olla virheellinen ohjeistus, kun kotiopetukseen siirtyvät neuvotaan merkitsemään eronneiksi. Eikös nämä oppilaat siirretä Koskeen läsnä tarkenteella kotiopetus?
Vastaus: Kotiopetusoppilaiden tulee näkyä tilassa ”läsnä” siinä koulussa, jossa oppilaalla on tutkiva opettaja/koulutuksenjärjestäjän määräämässä koulussa. Opiskeluoikeuden lisätiedoissa tulee näkyä kotiopetusjakso(t) päivämäärineen.

Kysymys: Onko millaista tietoa puuttuvien koski-raporttien valmistumisajasta? Kaipailen siis aikuisten perusopetuksen ja perusopetukseen valmistavan opetuksen raportteja.
Vastaus: Aikuisten perusopetuksen raportti on kehityksessä ja julkistetaan piakkoin. Perusopetukseen valmistavan opetuksen raportti menee kehitykseen kevään aikana.

Kysymys: Oliko niin, että esiopetuksen oppilaat merkitään eronneiksi, kun siirtyvät 1. vuosiluokalle?
Vastaus: Jos esiopetuksen oppilas päättää esiopetuksen opiskeluoikeuden siirtyäkseen perusopetukseen, esiopetuksen suoritus vahvistetaan ja opiskeluoikeus päätetään tilaan ”valmistunut”. Jos oppilas päättää esiopetuksen muusta syystä kuin siirtyäkseen perusopetukseen, esim. vaihtaa esiopetuksen suorituspaikkaa kesken, merkitään vanha opiskeluoikeus tilaan ”eronnut”.

Kysymys: Oliko noissa perusopetuksen raporteissa sisällä pidennetyn oppivelvollisuuden esiopetuksen oppilaat, vai mistä ne sai raportille?
Vastaus: Esiopetuksen oppilaat löytyvät esiopetus-raportilta.

Kysymys: Pitäisikö minun kuntatason pääkäyttäjänä siis saada raportille koulussa olevat esioppilaat? KOSKI-palvelu ei näytä minulle esiopetus-raporttia. 
Vastaus: KOSKI-palvelussa on tässä kohtaa ilmeisesti jonkinlainen bugi, jossa kuntatason pääkäyttäjä ei näe kyseistä raporttia. Kysyjän kannattaa olla yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen. 

KOSKI-klinikka 28.2.2020 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Jos opiskelija on suorittanut kaikki tutkinnon osat ja hänelle laitetaan vahvistuspäiväksi 1.6.2020 (jolloin saa todistuksen) tai aikaisempi päivämäärä esim. 14.5 viedyssä koskisiirrossa vahvistus pv on 1.6.2020. Onko tämä opiskelija mukana todistusvalinnoissa? Suorituspäiväksi silloin tulee 1.6.2020.
Vastaus: Kyllä on mukana

Kysymys: Meille tuli raportti sähköpostiin otsikolla KOSKI-tietovarannossa havaitut virheet yhteisissä tutkinnon osissa. Onko raportti ja tiedot otettu milloin, osaa virheistä en löytänyt meidän puolen järjestelmästä
Vastaus: Raportti on otettu viikolla 8. Jos et löydä virheitä, niin voit laittaa viestiä meille osoitteeseen koski@opintopolku.fi, niin katsotaan tarkemmin raportissa mainittuja virheitä.

Kysymys: Meillä tulee KOSKI-siirroissa virhe, jos opiskelijan väliaikaiselle keskeytykselle ei ole merkitty rahoitusta. KOSKI-tiedotteen mukaan rahoitus vaaditaan vain tiloille "läsnä", "loma" ja "valmistunut". Onko tämä opintohallintojärjestelmästä johtuva virheilmoitus vai Koskesta?
Vastaus: Kannattaa kysyä opintohallinto-ohjelman toimittajalta, että lähettääkö väliaikaisen keskeytyksen päättymispäivän jälkeiselle ”Läsnä” -tilalle rahoitusmuodon?

Kysymys: Eikö amk-todistusvalintawebinaarissa sanottu, että jos opiskelija valmistuu 1.6.2020, niin hän ei ole mukana todistusvalinnassa, vaikka tiedot olisi Koskessa 15.5. mennessä? Minulle ainakin jäi se käsitys, että pitää nimenomaan valmistua viimeistään 15.5.2020
Vastaus: Todistusvalinnassa ovat mukana keväällä 2020 valmistuvat hakijat, joiden tarvittavat suoritustiedot sekä tutkintosuorituksen (KOSKI-tietovarannossa ns. päätason suoritus) vahvistuspäivämäärä ovat siirrettynä/tallennettuna KOSKI-tietovarantoon 15.5.2020 mennessä. Näitä suoritustietoja ovat seuraavat: Osasuoritusten arvosanat:
Perustutkinnon painotettu keskiarvo
Koko tutkintosuorituksen (KOSKI-tietovarannossa ns. päätason suoritus) vahvistus. Vahvistuspäivämääräksi asetettu viimeistään 1.6.2020

Huom!
Jos vahvistustietoa ei ole KOSKI-tietovarannossa 15.5.2020 hakija ei ole mukana todistusvalinnassa.
Jos opiskelijan näyttö on vasta 15.5. jälkeen ei hakija ole mukana todistusvalinnassa. 

Kysymys: Onko joku raja sille, kuinka pitkän väliaikaisen keskeytyksen voi opiskelijalle merkitä?
Vastaus: Keskeytykselle ei ole mitään aikaa. Se on oppilaitoksen päätettävissä.

Kysymys: Onkohan joku ammatillisen koulutuksen järjestäjä jo onnistunut saamaan keskiarvon näkyviin Koskeen? Olisi kiva tietää miten ja missä se siellä näkyisi.
Vastaus: Ohje missä painotettu keskiarvo löytyy on alla olevassa linkissä kohdassa: Suorituksen perustiedot opiskeluoikeuden valmistuessa https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/2.1.+Ammatillisten+perustutkintojen+suoritustiedot

Kysymys: Todistuswebinaarissa sanottiin, että todistukseen suoritetuista osista merkitään myös painotettu keskiarvo. Pitääkö tämä keskiarvo tuoda Koskeen? Scheemassa ei mielestäni tätä ole.
Vastaus: Osatutkintotavoitteiseen opiskeluoikeuteen ei voi siirtää scheman mukaan painotettua keskiarvoa.

Kysymys: Tällä hetkellä KOSKI-rajapinnasta ei saa laskettuja / pääteltyjä tietoja esim. opiskelijavuoteen kuuluvien päivien summaa. Onko ajatusta että sellaisen tiedon joskus rajapinnan kautta saisi ulos?
Vastaus: Ei ole suunnitelmissa sellaista rajapintaa

Kysymys: Pitääkö duplikaattien yhdistämisestä pistää viestiä teille vai voinko vain muuttaa oppijalle oppijanumeron? Meillä on nyt yksi opiskelija, joka on luotu ilman hetua ja olemme myöhemmin saanut hänen hetun tietoon. En kuitenkaan pysty hetua lisäämään, sillä oppija löytyy jo Oppijanumerorekisteristä hetullaan.
Vastaus: Laita viestiä osoitteeseen koski@opintopolku.fi niin poistamme henkilötunnuksettomasta oppijanumerosta yksilöinnin, niin duplikaatin linkitys onnistuu. Yritämme mahdollistaa tulevaisuudessa KOSKI-pääkäyttäjän oikeuteen yksilöinnin purkamisen.

Kysymys: Kun ainoana koski-asioita oppilaitkosessa hoitanut oppilaitoksessa henkilö äkillisesti vaihtuu, mistä uuden/uusien hlöiden kannattaa aloittaa, jotta hommat saadaan hoitumaan
Vastaus: KOSKI ABC-koulutus https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Koulutukset+ja+tilaisuudet
KOSKI-käyttäjäohjeet: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=68736469

Kysymys: Onko vipuseen jo julkaistu 2020 opiskelijavuosia?
Vastaus: Ei ole vielä julkaistu

Kysymys: miksi viesti Koski-tietovarannossa havaittu virhe -otsikolla ei tullut suoraan Koski-pääkäyttäjille, vaan koulutusorganisaation yleiseen osoitteeseen? Tuohan on juuri sellaista viestintää, joka pitäisi ehdottomasti tulla suoraan kohdennetusti pääkäyttäjille (etenkin kun sisältää arkaluontoista tietoa)
Vastaus: olemme lähettäneet sen yhdelle KOSKI-pääkäyttäjälle, mutta tulevaisuudessa voimme lähettää sen kaikille.

Kysymys: Lomajakson kirjaamisohje on päivittynyt pari viikkoa sitten. Jatkossa kaikista lomajaksoista tulee välittää tieto. Mistä alkaen näin tulisi toimia (menneisyyteen) ja kirjataanko esim. 3pv:n mittaiset lomajaksot?
Vastaus: Kirjausohjeisiin oli ennen aikaista tietoa. Voi olla, että tulevaisuudessa muuttuu kirjausohjeet, mutta nyt mennään edelleen vanhojen mukaan, korjataan ohjeet.

Kysymys: meillä toisen koulutuksen järjestäjän ostama oppisopimuslainen, Primuksessa näkyy vaikka mitä Koski-virheilmoituksia hänen kohdallaan. Olen verrannut hänen tietojaan muihin vastaavien opiskelijoiden tietoihin, ei merkittävää eroa. Onko mahdollista että virheiden syy onkin hänen päävastuullisen koulutuksen järjestäjän tallentamissa tiedoissa, vaikka "koski-herja" näkyykin meillä?
Vastaus: ei ole mahdollista

Kysymys: Emme pääse muuttamaan Koski-palvelussa (Opintopolussa) organisaatiomme tietoja kohdasta Koski-virheilmoitusten sähköpostiosoitetta, jotka olemme jos kertaalleen sinne muuttaneet. Miten tämä onnistuu?
Vastaus: Jos ette pääse muokaamaan niitä Koulutustoimijan vastuukäyttäjän oikeuksilla, niin laittakaan  viestiä meille koski@opintopolku.fi osoitteeseen.

Kysymys: Tulevaisuudessa, toivottavasti pian saamme toiminnon että voimme siirtää koskeen tietoja toimipistetasolla. Nyt olemme siirrot tehneet oppilaitos tasolla. Mitä tulee ottaa huomioon kun tällainen muutos mahdollisesti saadaan?
Vastaus: Toimipistetasolle pystyy jo suoritukset siirtämään, mutta opiskeluoikeus on aina oltava oppilaitostasolla, joten käyttäjätunnukset pitävät olla myös oppilaitostasoiset.

Kysymys: Keskiarvon laskentaan liittyen vielä: jos mukana mukautettujan tutkinnon osia, niin näkyykö tähän liittyvä lisätieto KOSKI-palvelussa / pitäisikö näkyä? En ole vielä tutkinut asiaa niin tietää tarkastella
Vastaus: mukauttaminen näkyy tutkinnon osan tasolla

KOSKI-klinikka 21.2.2020 (Yleissivistävä koulutus)

Tiedotettavaa:

KOSKI-tiimi on pitänyt helmikuussa yleissivistävän koulutuksia ja koulutusten tallenteet ja materiaalit löytyvät osoitteesta: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Koulutukset+ja+tilaisuudet

Koulutuksenjärjestäjille lähetettiin laaja tiedote 18.2.2020: tiedotteet löytyvät myös KOSKI-palvelun wikisivulta: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/KOSKI-tiedotteet

Kysymys: Lukiokoulutuksesta lähetettiin korjauspyyntöjä lukioille - onko perusopetuksesta tulossa vastaavaa?
Vastaus: Vertailuraportteja tuotetaan jatkuvasti myös perusopetukselle ja ne julkaistaan osoitteessa https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=85036904. Suosittelemme koulutuksenjärjestäjiä perehtymään vertailuraportteihin, tulostamaan KOSKI-palvelun omia raportteja ja vertaamaan niissä näkyviä tietoja omiin opintohallintojärjestelmiinsä ja tekemään oma-aloitteisesti korjauksia. Suoria korjauspyyntöjä lähetetään siinä vaiheessa, kun tilastokeskus alkaa hyödyntää KOSKI-palvelua perusopetuksen tilastointia varten.

Kysymys: Ilmoititte n. 18.2. uusista Kosken tiedoista esim luva-opinnoissa. Oletteko suoraan olleet yhteydessä opintohallintojärjestelmien toimittajiin asiassa?
Vastaus: KOSKI-tiimi on jatkuvassa yhteydessä ja tiedottaa kaikkia opintohallintojärjestelmän toimittajia KOSKI-tietomallissa tapahtuvista muutoksista.

Kysymys: Aikuislukiossa voi olla aineopiskelija, joka suorittaa sekä perusopetuksen että lukion kursseja. Hänellä on kaksi opiskeluoikeutta. Ovatko tämän opiskelijan aineopiskeluna suoritetut kurssit sekä perusopetuksen että lukion puolelta mahdollista laskea mukaan laskennallisiin vos-rahoitteisiin kursseihin? Eli voidaanko molemmat opiskeluoikeudet merkitä vos-rahoitteisiksi?
Vastaus: Ei voida. Opiskelija voi olla valtionosuusrahoituksen perusteena vain yhdestä, ensimmäisenä alkaneesta opiskeluoikeudesta. Tätä säätelee Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki 1705/2009 48§ 4 mom. Toinen, myöhemmin alkanut opiskeluoikeus pitää siis merkitä rahoitusmuodolla ”muuta kautta rahoitettu”.

Kysymys: Vain toisesta siis voi merkitä vos-rahoitteiseksi, vaikka tämä aineopiskelija on samassa koulussa (opinnot suoritettaan samassa aikuislukiossa)?
Vastaus: Opiskelija voi saada valtionosuusrahoitusta vain yhdestä opiskeluoikeudesta kerrallaan riippumatta siitä tapahtuuko opiskelu samassa vai eri oppilaitoksessa.

Kysymys: Siirtyvätkö nuo kaikki OPH:n uusissa ohjeissa mainitut tiedot nyt opintohallintojärjestelmistä Koskeen? Emme ole ehtineet käydä kaikkia läpi, mutta emme haluaisi taas ryöppyä uusia virheilmoituksia, jos tietoja aletaan täyttää.
Vastaus: Asiaa kannattaa tiedustella omalta opintohallintojärjestelmän toimittajalta. Virheilmoituksia uusista tietomallin lisäyksistä ei pitäisi aiheutua. Virheilmoituksia syntyy yleensä vain, kun tiedonsiirtoon tehdään validaation kiristyksiä. Viimeisimmän tiedotteen mukaisista uusista asioista edellytys rahoitusmuodosta lukion ja aikuisten perusopetuksen opiskeluoikeuksissa aiheuttaa virheilmoituksia.

Kysymys: Lukio-paikan vastaanottanut- aloittanut keskeytyksellä. Aloittaa oikeasti opinnot vasta 1.8.2020 meidän lukiossa. Rahoitus ok, mutta nyt ei mene läpi, virhe KOSKI-järjestelmän palauttama virheilmoitus: Opiskeluoikeuden tilalta lasna puuttuu rahoitusmuoto, - silti nuo tiedot ovat ok, meidän mielestämme.
Vastaus: Kysyjän kannattaa olla yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen jotta voidaan tarkistaa mitä tietoja tiedonsiirto lähettää.

Kysymys: Miten merkitään erityisopetuksen toteutuspaikka? Nyt Koskeen pyydetään toisenlaista jaottelua kuin aikaisemmin Tilastokeskus on kysynyt. Toteutuspaikkatietona aikaisemmin ollut: 1-20% yleisopetuksessa, 21-50% yleisopetuksessa. 51-99% yleisopetuksessa, kokonaan erityisryhmässä, kokonaan yleisopetuksessa. Tällaiset tiedot annettiin 20.9.2019 tilastokeskukselle.
Vastaus: KOSKI-palvelun käyttöönoton myötä Tilastokeskus on ilmoittanut itse haluavansa siirtyä uuteen jaotteluun ja sen mukaan KOSKI-palveluun on rakennettu uusi koodisto: https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/erityisopetuksentoteutuspaikka/latest. Opintohallintojärjestelmien pitää varmistaa, että tiedonsiirrot onnistuvat uuden koodiston mukaisesti. HUOM! 4.6.2020 OPH:n juristien linjauksen mukaisesti KOSKI-palveluun ei kerätä tietoa erityisopetuksen toteutuspaikasta, sillä Lakiin valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä ei kuulu pelkästää Tilastokeskusta varten kerättävät tiedot.

Kysymys: Mistä löytyy alussa mainittu kurssikertymä -simulaation aikuisten perusopetukselle?
Vastaus: Kaikki vertailuraportit julkaistaan osoitteessa: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=85036904 ja sieltä kyseinen raportti: Simulaatio: Aikuisten perusopetuksen kurssisuoritukset ja rahoituksen laskenta 3.2.2019:

Kysymys: Voiko ulkomainen vaihto-opiskelija olla LUVA-opiskelija?
Vastaus: KOSKI-tiimi selvittää asiaa.

KOSKI-klinikka 7.2.2020 (Yleissivistävä koulutus)

Tiedotettavaa:

KOSKI-tiimi järjestää webinaareja yleissivistävän koulutuksen puolella helmi- ja maaliskuussa. Webinaarien aikataulut löytyvät wikin ajankohtaista-sivulta Aikataulut yleissivistävän webinaareihin: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Ajankohtaiset ja webinaarien materiaalit ja tallenteet julkaistaan jälkikäteen wikin koulutukset ja tilaisuudet-osiossa https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Koulutukset+ja+tilaisuudet.

Lukioiden erityistehtävien koodisto on uusittu: Käytössä olevat uudet koodiarvot ja käytöstä poistuneet koodiarvot löytyvät koodistosta ”Erityinen koulutustehtävä” https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/erityinenkoulutustehtava/latest. Opiskeluoikeuksia ei voi enää päivittää vanhoilla, käytöstä poistuneilla koodiarvoilla vaan päivitykset tulee tehdä uusien koodiarvojen mukaisesti.

KOSKI-tiimi on vienyt tuotantoon uuden validaation, jonka myötä lukion opiskeluoikeuksien ja aikuisten perusopetuksen opiskeluoikeuksien tilojen ”läsnä” ja ”valmistunut” yhteydessä on pakollista siirtää tieto rahoitumuodoista.

Päivitetyt lukio-ohjeet KOSKI-palvelun wikissä: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Lukion+opiskeluoikeuksien+tiedot+KOSKI-palvelussa
Päivitetyt Perusopetuksen ohjeet: https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Perusopetuksen+suoritustiedot

Julkaistut vertailuraportit, viimeisimpänä Valtionosuus-yksikön tuottamat vertailuraportti aikuisten perusopetuksen rahoituksenlaskentaan vuodelta 2019: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=85036904  ja sivulta: Simulaatio: Aikuisten perusopetuksen kurssisuoritukset ja rahoituksen laskenta 3.2.2019: 

Kysymys: Vielä viime viikolla sanottiin, että esim. lukioon valmistaville ja aikuisten perusopetuksen opiskelijoille voi halutessaan laittaa rahoitustiedon. Tämä on siis muuttunut?
Vastaus: Aikuisten perusopetuksen validaatio siirtyi tuotantoon aiottua aiemmin, mutta lähtökohta on ollut että tieto rahoitusmuodosta on pakollinen osa KOSKI-palveluun siirrettävää tietosisältöä myös LUVA:n ja aikuisten perusopetuksen opiskeluoikeuksissa.

Kysymys: Osaatteko sanoa koska saadaan tarkennuksia tuossa lukion ohjeessa mainittuun opiskeluoikeuteen "Opiskelija suoritttaa osan opinnoistaan toisessa suomalaisessa yhteistyölukiossa"? Koskisiko tämä ohjeistus esimerkiksi ns. vaihtourheilijoita? 
Vastaus: Jotta lukion opiskeluoikeuksien valtionosuusrahoitus kohdentuu oikein sille lukiolle, jonka kuuluu saada valtionosuusrahoitusta, kotimaisen lukion vaihtojakson aikana opiskelijan opiskeluoikeus näkyy edelleen ”läsnä” kotilukiossa. Vaihtolukio luo opiskelijalle aineopiskelijan opiskeluoikeuden rahoitusmuodolla ”muuta kautta rahoitettu”. Kotilukio hyväksilukee suoritetut kurssit osaksi omaa suoritustaan opiskelijan palatessa oppilaitokseen.

Kysymys: Mistä näen, tai mikä on esiopetuksen Yhteishaun koulutaso, koulukoodi ja oppilaitoksen tunniste Opintopolkuun. Esiopetus on meillä varhaiskasvatuksen alla ja oppilaat eivät vielä ole siirtyneet Koskeen.
Vastaus: ”Yhteishaun koulutaso” ei ole KOSKI-palvelun käyttämä termi. Oppilaitoksen tunnisteen voi tarkistaa virkailijan opintopolusta organisaatiopalvelusta, kunhan varhaiskasvatuksen toimipaikat on ensin luotu Vardaan. Oppilaitoksen/varhaiskasvatuksen toimipaikan tunniste on aina muotoa 1.2.246.562.10.XXXXXXXXXX.

Kysymys: Opiskelija on eronnut esim. 4.2.2020 eli jakson päättymisen ja koeviikon jälkeen. Opiskelija aloittaa uudessa lukiossa 5.2.2020 uuden jakson alkaessa. Eropäivä on siirretty koskeen. Edellisen jakson arvioinnit kuitenkin pannaan toimeen primuksessa 27.2.2020 eli eropäivän jälkeen kortille tulee vielä suorituksia primukseen ja koskeen. Olen testannut, että pystyn siirtämään nämä arvosanat koskeen eropäiväkortille myös eropäivän jälkeen. Arviointipäivät ovat ennen eropäivää, mutta ne siirretään Koskeen vasta eropäivän jälkeen. Onko tämä toimintatapa ok? Tämä tilanne on jaksojen vaihtuessa aika monessa lukiossa.
Vastaus: Kyllä on, KOSKI-palveluun siirretään ne suoritukset, jotka opiskelija on todellisuudessa suorittanut, vaikka arviointipäivä olisi eropäivän jälkeen. Tällöin tietysti pitää vain varmistaa, että opiskelijan tiedot siirtyvät edelleen KOSKI-palveluun, vaikka hänet on jo merkitty eronneeksi.

Kysymys: Onko yksityisten päiväkotien eskareiden Koski-siirroista jotakin infoa. Eskarit ovat meillä Primuksessa, mutta ei ole tietoa, miten ne saadaan siirtymään Koskeen.
Vastaus: Yksityiset päiväkodit siirtävät vain ne esiopetuksen opiskeluoikeudet KOSKI-palveluun, joista maksetaan suoraa valtionosuusrahoitusta yksityiselle varhaiskasvatustoimijalle. Varhaiskasvatuksen toimipaikat on ensin luotu Vardassa. Tämän jälkeen olkaa yhteydessä KOSKI-tiimin palveluosoitteeseen, josta myönnetään tarvittavat KOSKI-pääkäyttäjäoikeudet sekä katsotaan kuntoon tarvittavat palvelukäyttäjätunnukset järjestelmää varten.

Kysymys: Mitä seuraavaksi on kehitteillä? Voisiko jotenkin toimia yhteistyössä. Nyt me annamme oppilaitoksille ohjeita, jotka joudumme seuraavalla viikolla perumaan, mutta uusia ohjeita ei ole antaa tilalle.
Vastaus: KOSKI-tiimi ryhtyy julkaisemaan wikisivuilla säännöllisesti kehityslistalla olevia asioita läpinäkyvyyden parantamiseksi. Valitettavasti joihinkin ohjeisiin tulee muutoksia myös sisältöasiantuntijoiden uusien linjausten myötä tai jos havaitaan muutostarpeita esim. rahoituksenlaskennan tietojen oikeinlaskemiseksi.

Kysymys: Miten saan organisaatioon suljetun esiopetuspaikan takaisin?
Vastaus: Varhaiskasvatuksen toimipaikkojen hallinnointi tehdään Varda-järjestelmässä.

Kysymys: Yhteishaku on alkamassa. Jos oppilas muuttaa, minkä päivämäärän jälkeen hakemus ei enää siirry oikeaan kouluun?
Vastaus: Sen päivän jälkeen, kun hakemus on jätetty. Jos oppilas vaihtaa koulua hakemuksen jättämisen jälkeen, tulee asiasta olla yhteydessä opintopolun neuvontaan / virkailijan opintopolun palveluosoitteeseen. 

Kysymys: Toiveena olisi yksinkertaisemmat tavat korjata tietoja takautuvasti Koskeen opintohallintojärjestelmästä käsin. Nyt opintohallintojärjestelmässä on aivan liian monta kohtaa mitä pitää käydä muuttamassa, täyttämässä, poistamassa ennen kuin tieto on oikein Koskessa vaikka ihan vain eropäivän viemiseksi takautuvasti jos oppilas on jo arkistoitu. Järkevää olisi, että virheen voisi korjata suoraan Koskeen. Tuo korjauspyyntöhän saattaa tulla vaikka 10 vuoden päästä, kun opiskelija ensimmäisen kerran kirjautuu Koskeen.
Vastaus: KOSKI-palvelun tiedonsiirtomalli on rakennettu niin, että opintohallintojärjestelmästä siirtyvä tieto päivittää kaiken KOSKI-palvelussa näkyvän tiedon. Tämän vuoksi KOSKI-palvelussa ei ole mahdollistettu tiedon korjaamista käsin sellaisiin opiskeluoikeuksiin, jotka on siirretty opintohallintojärjestelmästä käsin. Seuraava siirto opintohallintojärjestelmästä käsin pyyhkii käsin tehdyt muutokset. KOSKI-tiimi selvittää olisiko mahdollista jossain erityistilanteissa esimerkiksi voida merkitä opiskeluoikeus päättyneeksi suoraan KOSKI-palveluun. Mittavaa tietojen korjausta käyttöliittymästä käsin ei kuitenkaan voida mahdollistaa. Siksi KOSKI-tietojen tarkistamista on tärkeää tehdä jatkuvasti, jotta ei tulisi 10 vuoden päästä pyyntöjä korjata vääriä tietoja.

Kysymys: Oppilaiden koulukuljetustiedot ovat yksirivisissä alkamis- ja päättymispäivä kentissä. Miten Koskeen saadaan tieto useammasta kuljetusjaksosta, joiden välissä on kuljetuksetonta aikaa. Nyt kirjaamme Primukseen uudet päivämäärät vanhojen päälle.
Vastaus: KOSKI-palveluun tallennetaan vain viimeisin tai aktiivinen tieto kuljetusetu-jaksosta. Tieto on tiedonhyödyntäjille tarpeellista vain viimeisimmän/aktiivisen jakson näkökulmasta. Siksi kuljetusetu-tietoon riittää edellisen tiedon korvaaminen uusimmalla tiedolla sen sijaan, että opiskeluoikeuteen siirrettäisiin useita eri aikajaksoja.

Kysymys: Peruskoulun 20.9. tilastoinnin tietojen siirrossa on ollut vielä puutteita (esim. vammaisopetus, erityisopetuksen ryhmä), miten nämä etenevät Kosken ja opintohallintojärjestelmän toimittajien päässä?
Vastaus: KOSKI-palvelussa on valmius ottaa vastaan tiedot tilastoinnin ja rahoituksenlaskentaa varten. Suunnitteilla on muutoksia lisätiedon ”Tukimuodot” siirtämisestä opiskeluoikeuden lisätiedoista vuosiluokkakohtaiseksi lisätiedoksi.

Kysymys: Eli kenelle merkitään ja mitä vammaisopetuksen osalta?
Vastaus: KOSKI-palveluun opiskeluoikeuden tietoihin lisätään tieto ”Vaikeasti kehitysvammainen” tai ”muu kuin vaikeasti kehitysvammainen”, siinä tapauksessa, jos oppilas on näille erityisryhmille tarkoitetussa opetuksessa. Tarkemmat ohjeet KOSKI-palveluun siirrettävistä rahoituksenlaskennan tarvitsemista lisätiedoista: Nuorten perusopetuksen opiskeluoikeuksien lisätiedot: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=94573288

KOSKI-klinikka 31.1.2020 (Ammatillinen koulutus)

Kysymys: Siirtyykö keskiarvo jo oikein Koskeen?
Vastaus: KOSKI-palvelussa ollut bugi, joka esti keskiarvon siirtämisen oikein, on korjattu. Kannattaa varmistaa omalta opintohallintojärjestelmätoimittajalta, että lähdejärjestelmästä voi siirtää keskiarvon oikein.

Kysymys: Opiskelija suorittaa Liikunnan ja valmennuksen ammattitutkinnon, valmennuksen osaamisala, Valmentaja koko tutkinnon. Tämän lisäksi hän suorittaa Liikunnan ja valmennuksen ammattitutkinnosta, Liikunnan osaamisalasta yhden tutkinnon osan Yksilöllinen liikunnan ohjaaminen, 30 osp. Ammatillisen osaamisen yksikön todistusohje: Opiskelijalle annetaan tässä tilanteessa liikunnan ja valmennuksen ammattitutkinnon (valmennuksen osaamisala, valmentaja) tutkintotodistus sekä todistus suoritetuista tutkinnon osista: liikunnan ja valmennuksen ammattitutkinto. Tähän todistukseen merkitään ainoastaan yksilöllinen liikunnan ohjaaminen (30 osp) tutkinnon osa. Tutkinnon nimen perään otsikkoon ei tule laajuutta, eikä todistukseen merkitä osaamisalaa eikä tutkintonimikettä. Onhan hänellä kaksi erillistä opiskeluoikeutta Koskessa?
Vastaus: Kyllä, kaksi opiskeluoikeutta, joista toisessa koko tutkinnon suoritus ja toisessa tuo "tutkinnon osa/osia"-tavoitteinen suoritus päätason suorituksena.

Kysymys: Pitikö 2017 VALMA-valmistuneet olla koskessa ja jos piti, miten heidän tietojaan saisi korjattua? KOSKI-ei enää hyväksy vanhan opsin VALMAlaisia koskeen ollenkaan. Jos ei, poistetaanko kaikki valmalaiset koskesta, jotka ovat saaneet todistuksen 2017. Muistelen, että heidät siirrettiin alunperin yhteishakua varten
Vastaus: VALMA-opiskeluoikeudet tulee olla KOSKI-tietovarannossa vasta 1.1.2018 ja siitä eteenpäin aktiivisten opiskeluoikeuksien osalta. Sitäkin vanhempia VALMA-opiskeluoikeus- ja -suoritustietoja voi siirtää KOSKI-tietovarantoon, mutta se edellyttää, että ne voi siirtää oikein (kannattaa ottaa huomioon, että KOSKI-tietomalli ei välttämättä tue kaikissa koulutusmuodoissa vanhanmallisten suoritusten siirtämistä oikein). Jos näin ei voi tehdä, niin sitten nämä opiskeluoikeudet voi mitätöidä KOSKI-tietovarannosta.

Kysymys: Mihin tulee tieto Kosken webinaareista, laitatteko tiedotetta ihan sähköpostilla vai esim. Koski-klinikan kysymys-vastaus-sivulle?
Vastaus: Webinaareista tiedotetaan kaikkia KOSKI-pääkäyttäjiä sekä koulutustoimijan vastuukäyttäjiä. Lisäksi webinaariaikatauluista laitetaan tiedote "KOSKI-tiedotukset"-sähköpostilistalle, jonne voi liittyä osoitteesta https://postit.opintopolku.fi/sympa/subscribe/koski-tiedotukset. Aikataulut löytyvät myös tämän KOSKI-wikin "Ajankohtaiset"-osiosta (linkki: Ajankohtaiset). Keväälle suunnitellun ammatillisen koulutuksen webinaarin ajankohtaa ei olla vielä sovittu.

Kysymys: Juteltiin aiemmin tutkinnon osan koodeista, jotka ovat vaihtuneet 1.1.2020 (jokunen taisi olla jo aiemmin). Oliko nyt niin, että tutkinnon osan koodit vaihdetaan myös 2019 koodin mukaisesti suorittaneille takautuvasti?
Vastaus: Koodeja ei tarvitse vaihtaa kuin niihin opiskeluoikeuksiin, jotka jatkuvat 1.1.2020 puolelle, tai siinä tapauksessa, jos ennen 1.1.2020 päättynyttä opiskeluoikeutta, jossa on osasuorituksina kyseisiä tutkinnon osia, joudutaan päivittämään esimerkiksi virheen korjauksen vuoksi.

Kysymys: Jos oppisopimusopiskelijan oppisopimus meillä keskeytyksellä, voiko opiskella toisessa oppilaitoksessa oppisopimuksella meille ilmoitetun keskeytyksen ajan, kunhan ei ole päällekkäisyyttä (hakeutuu/hakeutunut itse toiseen oppilaitokseen)?
Vastaus: Opiskelija voi opiskella kahdessa paikassa yhtä aikaa. Lisäksi oppisopimuksen keskeytyminenhän ei välttämättä tarkoita opiskeluoikeuden väliaikaista keskeyttämistä, vaan opiskelu voi jatkua koulutussopimuksella ja/tai oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa. Rahoituksen näkökulmasta suoritusrahoituksen ja vaikuttavuusrahoituksen saavat molemmat koulutuksen järjestäjät riippumatta siitä, onko opiskelu päällekkäistä, peräkkäistä vai limittäistä. Opiskelijavuosien kautta laskettavan perusrahoituksen saa aina se koulutuksen järjestäjä, jonka koulutuksessa opiskelu on alkanut aikaisemmin. Jos opiskelija keskeyttää opintonsa väliaikaisesti siinä valtionosuusrahoitteisessa koulutuksessa, joka on alkanut aikaisemmin, toinen koulutuksen järjestäjä saa perusrahoituksen väliaikaisen keskeytyksen ajalta.

Kysymys: Miten toimitaan, jos opiskelijalle tehty hoksi viime vuoden puolella, mutta opintojen aloitus viipyy. Hoksauksen yhteydessä kirjattu myös osaamisen tunnustaminen silloisella päivämäärällä. Emme vielä siirtäneet tietojaan Koskeen eikä eHoksiin. Onko se oikein? Tuleeko siitä joku ristiriita, että tunnustetut suoritukset päivätty ennen opintojen alkua ja jopa eri vuonna?
Vastaus: Opiskeluoikeus pitäisi siirtää KOSKI-tietovarantoon siitä päivästä lähtien, kun koulutuksenjärjestäjä on päättänyt että opiskeluoikeus alkaa. Laki ammatillisesta koulutuksesta 96 § Opiskeluoikeus: "Opiskelijan opiskeluoikeus alkaa koulutuksen järjestäjän päättämänä ajankohtana." Opiskeluoikeus voi alkaa tilalla väliaikaisesti keskeytynyt jos opiskelija hakee heti opintojen alkuun väliaikaista keskeytymistä. Koulutuksenjärjestäjän omissa prosesseissa pitää määritellä kuinka opiskelijan kanssa tehty HOKS ja opiskeluoikeuden aloituspäivämäärä ovat suhteessa toisiinsa. Lähtökohtaisesti jos opiskelijalle on jo tehty HOKS sekä osaamisen tunnustamisia, se tarkoittaa, että hänen opiskeluoikeutensa on jo alkanut. Jos hän ei ole vielä aloittanut opintojaan, hänet tulee joko siirtää läsnäolevaksi 0% läsnäololla tai aloittaa opiskeluoikeus väliaikaisella keskeytyksellä riippuen siitä, kummasta on kyse.

Kysymys: Oliko helmikuun koski-koulutuksiin tulossa myös ammatilliselle tilaisuus?
Vastaus: Keväälle 2020 suunnitellun ammatillisen koulutuksen KOSKI-webinaarin ajankohtaa ei ole vielä päätetty. Tästä tiedotetaan myöhemmin ammatillisen koulutuksen järjestäjien KOSKI-pääkäyttäjiä.

Kysymys: Jäi vaivaamaan aloituksen siirtäjät. Jos opinto-oikeus on, mutta ei ole hoksattu, niin aloituspäivä tulevaisuuteen Läsnä -merkinnällä? Jos on hoksattu, niin vain siinä tapauksessa väliaikainen keskeytys?
Vastaus: Opiskeluoikeus siirretään alkaneeksi siitä päivästä lähtien kuin se on tosiasiallisesti alkanut riippumatta siitä, onko HOKS tehty vai ei. Vastaavasti se, onko opintojensa aloittamista lykkäävä opiskelija nollaprosenttisesti läsnäoleva vai väliaikaisesti keskeyttänyt ei riipu siitä, onko HOKS tehty vai ei, vaan siitä, kummasta on tosiasiassa kyse. Väliaikaiseen keskeyttämiseen vaaditaan aina koulutuksen järjestäjän päätös (ja yleensä opiskelijan oma aloite opintojen keskeyttämiseen esimerkiksi armeijan tai vanhempainvapaan vuoksi).

Kysymys: Onko 2019 vuoden suoritetut tutkinnot ja tutkinnon osat -raportti Vipusessa?
Vastaus: Ei ole vielä tuotannossa. Tiedotetaan sitten, kun löytyy myös tuotannosta.

Kysymys: Mistä löytyy linkit noihin 14.2. webinaareihin?
Vastaus: Ammatillisen koulutuksen yksikön webinaari ammatillisen koulutuksen todistuksista klo 9-10: https://www.oph.fi/fi/tapahtumat/2020/todistukset-ammatillisessa-koulutuksessa-webinaari. Todistuvalintoihin liittyvä webinaari klo 10-12: https://connect.funet.fi/opintopolku.

Kysymys: Uudet tutkinnot astuvat voimaan 1.8.2020. Niissä on ammattitaitovaatimuksille omat koodit. Onko näillä koodeilla joku vaikutus siihen, miten tiedot pitäisi kirjata esim. opintohallintojärjestelmään? Siis siirretäänkö tietoja jatkossa ammattitaitovaatimuksittain Koskeen?
Vastaus: Ei olla vielä mietitty ollenkaan, miten hankittu osaaminen voitaisiin esittää KOSKI-tietovarannossa koodattujen ammatitaitovaatimusten kautta, eli ainakaan 1.8.2020 ei pitäisi tulla tähän liittyen mitään kirjaustapamuutoksia liittyen lähdejärjestelmään tai KOSKI-tietovarantoon.

KOSKI-klinikka 24.1.2020 (Yleissivistävä koulutus)

Tiedotettavaa:

OPH:n juristit ovat linjanneet, että KOSKI-tiimi voi tuottaa koulutuksenjärjestäjille raportteihin tiedon, kuinka paljon lukion opiskelijalla jäljellä rahoitettavia opiskelijavuosia KOSKI-datan mukaan. Koulutuksenjärjestäjille voidaan myös tuottaa raportti, josta koulutuksenjärjestäjät voi tarkistaa oman opiskeluoikeuksiensa kanssa mahdollisia päällekkäisiä opiskeluoikeuksia muissa oppilaitoksissa, jotka voivat vaikuttaa valtionosuusrahoitukseen. Raporttien kehitykselle ei ole vielä aikataulua

Esiopetus – yksityiset varhaiskasvatuksen järjestäjät voivat alkaa tallentaa esiopetuksen oppilaita KOSKI-palveluun. Ostopalveluna tai palvelusetelillä järjestettävän esiopetuksen siirtää aina kaupunki/kunta. Tämä on mahdollistettu tietomallissa, mutta vaatii järjestelmätoimittajilta kehitystyötä.

Valtionosuudet-yksikkö on tuottanut vertailuraportteka, jossa on vertailtu 16.9.2019 koulutuksenjärjestäjien ilmoittamia tietoja KOSKI-palvelussa näkyviin tietoihin. Vertailut on tehty Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta. Vertailuraportit löytyvät osoitteesta: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=85036904 KOSKI-palvelun tulisi vastata Rahoituksenlaskennan tiedonkeruussa ilmoitettuja tietoja ja koulutuksenjärjestäjiltä edellytetään toimenpiteitä tietojen korjaamiseksi KOSKI-palvelussa.

Kysymys: Perusopetuksen osalta 1.-9. luokat. Mikä on tilapäisen keskeytyksen aikaraja, kun se tulee ilmoittaa Koskeen. Esim. oppilas on ulkomailla kuukauden?
Vastaus: Laki perusopetuksesta ei tunne väliaikaista keskeyttämistä, mutta sitä on ohjeistettu käyttämään silloin, kun oppilaan vanhemmat ilmoittavat/hakevat väliaikaista keskeyttämistä tai oppilas on erotettu määräajaksi. Väliaikaisella keskeyttämisellä ei tarkoiteta lyhyitä lomajaksoja. KOSKI-tiimi selvittää, jos tarkempaa linjausta aikarajasta on mahdollista saada.

Kysymys: Mikä on lukiokoulutuksen osalta tilapäisen keskeyttämisen alaraja siis?
Vastaus: Lukiolaki sanoo väliaikaisesta keskeyttämisestä: 23 § Opiskeluoikeus "Opiskelijalla on oikeus väliaikaisesti keskeyttää opiskeluoikeutensa siksi ajaksi, jonka hän on suorittamassa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelusta taikka saa sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista sairauspäivärahaa taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Lisäksi opiskeluoikeus voidaan opiskelijan pyynnöstä väliaikaisesti keskeyttää muusta perustellusta syystä. Koulutuksen järjestäjä päättää lisäajan myöntämisestä ja opiskeluoikeuden väliaikaisesta keskeyttämisestä opiskelijan hakemuksesta. "
Koulutuksenjärjestäjä tekee siis päätöksen väliaikaisesta keskeyttämisestä opiskelijan hakemuksesta, lisäksi määräaikainen erottaminen merkitään väliaikaiseksi keskeyttämiseksi. Mitään varsinaista aikarajaa ei voida lain puitteissa antaa.

Kysymys: Milloin keskeyttämisen pituus vaikuttaa opiskelijan opintojen kestoon ja opiskelijasta saatavaan valtionosuusrahoitukseen?
Vastaus: Tällä hetkellä lukion opiskelija voi olla valtionosuusrahoituksen laskennan perusteena 8 kertaa tilastointipäivien 20.9. ja 20.1. aikaan. Jos nyt keskeyttäminen ei kohdistu kyseisille tilastointipäiville, sitä ei oteta huomioon. Kun tulevaisuudessa siirrytään käyttämään KOSKI-palvelun tietoja, tulee läsnäolopäivien seurannasta jatkuvaa.

Kysymys: Mihin mennessä tänä keväänä on oltava lukion päättötodistustiedot siirretty? Tämähän ilmeisesti aikaistui.
Vastaus: Toisen asteen yhteishakua varten tulee 9. luokan päättötodistuksen arvosanatiedot sekä lukion päättötodistuksen arvosanatiedot olla siirretty KOSKI-palveluun 26.5.2019 mennessä. Korkeakouluhauissa käytetään vain ylioppilastodistuksen, ei lukion päättötodistuksen tietoja.

Kysymys: Hyväksi lukemisesta lukiossa: meillä on kaupungin kaikissa lukioissa sama ops-puu. Jos opiskelija vaihtaa kaupungin sisällä lukiota, pitääkö aikaisemmat suoritukset erikseen hyväksi lukea?
Vastaus: Jos opiskelija vaihtaa lukiossa oppilaitosta tai opiskelija vaihtaa esim. aineopiskelijasta oppimäärän opiskelijaksi, tulee toinen opiskeluoikeus aina päättää ja luoda opiskelijalle uusi opiskeluoikeus. Uuteen opiskeluoikeuteen hyväksi luetaan/tunnustetaan aiemmin suoritetut kurssit.

Kysymys: Miten siinä tapauksessa, kun saman lukion jo aikaisemmin eronneeksi merkitty palaa jatkamaan samoja aineopintoja?
Vastaus: Jos oppilas on eronnut, hänelle pitää luoda uusi opiskeluoikeus. Toki koulutuksenjärjestäjä voi käyttää harkintaa, jos esim. eroamisen ja takaisin palaamisen välillä on aikaa viikko.

Kysymys: Miten sama asia on peruskoulussa? Olen aiemmin saanut ohjeen, että peruskoulussa voidaan opiskella samalla opintooikeudella vaikka koulu vaihtuukin kunnan sisällä?
Vastaus: Perusopetuksessa saman kunnan sisällä koulun vaihtuessa voidaan jatkaa samalla opiskeluoikeudella, sillä perusopetuksessa jokaiselle vuosiluokkasuoritukselle säilyy tieto siitä, missä koulussa oppilas on kyseisellä vuosiluokalla ollut.

Kysymys: Jos Peppi-järjestelmässä voi korkeakouluopiskelijalla olla samalla kortilla monta eri opiskeluoikeutta, miksi ei lukiossa voi olla samalla tavalla?
Vastaus: Kehitysehdotuksia kannattaa antaa oman järjestelmätoimittajan suuntaan. Korkeakoulujen järjestelmissä mahdollistettu useampi opiskeluoikeus ei varmaankaan ole suoraan sovellettavissa perus- ja toisen asteen opiskeluoikeuksiin. Esimerkiksi lukioissa tapahtuu opiskelijaksi ottaminen oppilaitoksittain. Oppilaaksi ottaminen on hallintopäätös. Opiskelija ei vain ”vaihda” koulua, vaan hänet otetaan opiskelijaksi toiseen oppilaitokseen. Silloin KOSKI-palvelun näkökulmasta opiskelijalle pitää luoda uusi opiskeluoikeus. Vanhojen opiskeluoikeuksien tiedot pitäisi löytyä aina sen oppilaitoksen rekistereistä, joka kys. opiskeluoikeuden tiedoista vastaa. Oppilaitos on vastuussa tietojen korjauksesta, jos niissä ilmenee jälkikäteen virheitä. Virheen etsintä ja korjaus saattaa muodostua hyvin hankalaksi, jos useita opiskeluoikeuksia yhdistetään samoihin tietoihin oppilashallintojärjestelmässä. 

Kysymys: Miten valmistavan opetuksen oppilaan suoritukset vahvistetaan, jos opiskeluoikeuden tyyppi vaihtuu kesken lukuvuoden perusopetuksen puolelle? Nyt ne jäävät kesken tilaan Koskeen. 
Vastaus: Jos oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, hänen valmistavan opetuksen opiskeluoikeutensa vahvistetaan ja hänet merkitään valmistuneeksi. Todistukseen merkitään perusopetukseen valmistavan opetuksen laajuus, opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö. Todistuksessa kuvataan oppilaan edistymistä valmistavan opetuksen aikana. Samat tiedot siirretään KOSKI-palveluun. Jos oppilas lopettaa opinnot ja siirtyy valmistavaan opetukseen muualle tai ei tiedetä mihin oppilas jatkaa, merkitään opiskeluoikeus eronneeksi.

Kysymys: Pitääkö IB-opiskelijan opiskeluhistoriassa näkyä pre-vuosi omana opiskeluoikeutenaan ja varsinainen IB-opiskelu omanaan?
Vastaus: Ei pidä olla. IB-opiskeluoikeuteen tuodaan kaksi päätason suoritusta, joista toinen on pre-ib ja toinen ib-tutkinto.

Kysymys: Eikös valmistavien rahoitus tule läsnäolokuukausien mukaan, suoritukset eivät vaikuta. Eropäivä pitäisi siis merkitä, jos jää kesken?
Vastaus: Kyllä. Perusopetukseen valmistavassa rahoitus lasketaan 30 kalenteripäivältä ja rahoitusta voi saada enintään 9 kuukauden ajalta. Suoritukset eivät vaikuta rahoitukseen, mutta oppilaan osallistumistodistukselle merkityt tiedot pitää siirtää myös KOSKI-palveluun. Jos oppilas lopettaa perusopetukseen valmistavan opetuksen muusta syystä kuin siirtymisestä perusopetukseen, merkitään opiskeluoikeus eronneeksi.

Kysymys: Onko aikuisten perusopetuksen raportti jo valmis?
Vastaus: Valitettavasti ei ole. Esiopetuksen tietomallin muutokset sekä kiireelliset korjaukset ovat vieneet kehitysjonosta aikaa. Aikuisten perusopetuksen raportti on tulossa työn alle seuraavaksi.

Kysymys: Aikuislukioissa saa aineopiskelijoiden kurssisuoritusten mukaan laskennallista vos-rahaa (jos opiskelijalla ei ole lukion päättötodistusta tai hän ei opiskele samaan aikaan muualla toisen asteen koulutuksessa vos-rahoitteisena). Voiko sellaisen opiskelijan, joka on jo käyttänyt lukioaikansa, mutta suorittaa nyt puuttuvia kursseja yliaikaisena muuta kautta rahoitettuna (hänellä ei siten vielä ole lukion päättötodistusta), nämä kurssisuoritukset laskea näihin vos-rahoitteisiin kursseihin? 
Vastaus: Ei voi. Jos 4 vuotta on täynnä, ei voi saada vos-rahoitusta enää lukion aineopiskelijanakaan.

Kysymys: Onko lukiolle tullut joku uusi validaatio koski siirroissa, kun meille tuli virhe kun siirsin syksyn valmistunutta opiskelijaa koskeen ja tuli koski virhe, että musiikista puuttuu suoritus, kun oli MU2 kurssi (pakollinen) suorittamatta. Kuvataiteessa ja musiikissahan suoritetaan yhteensä 3 pakollista kurssia. Katsoin että viime keväänä tälläiset opiskelijat olivat menneet läpi koskeen.
Vastaus: Ei ole kyse uudesta validaatiosta. Kysyjän kannattaa olla yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen. Todennäköisesti virhe johtuu siitä, että valmistuneelle opiskeluoikeudelle yritetään siirtää arvioimatonta kurssia tai arvioimatonta oppiainetta.

Kysymys: Eronnut lukiosta kesken ja tulee takaisin lukion opiskelijaksi, 4 vuotta ei ole täynnä. Pitääkö tehdä uusi opiskelijakortti samaan lukioon?
Vastaus: Kyllä, jos opiskelijan edellinen opiskeluoikeus on päätetty eronneeksi tilaan, tulee tehdä uusi opiskeluoikeus. Jos eronneeksi merkinnän ja takaisin opiskelemaan paluun välillä on hyvin lyhyt ajanjakso, voidaan tästä säännöstä poiketa.

Kysymys: Tai ehkä hän oli 2 vuotta tilapäisesti keskeytyneenä?
Vastaus: Tilapäisesti keskeytyneeksi merkitseminen edellyttää, että opiskelijalle on tehty hänen hakemuksensa perusteella päätös tilapäisestä keskeyttämisestä tai päätös määräaikaisesta erottamisesta. Jälkikäteen ei voi mennä soveltamaan opiskelijalle tilapäistä keskeytysjaksoa.

Kysymys: Rahoitustieto tulee pakolliseksi 27.1. alkaen. Pitääkö opintohallintojärjestelmään tehdä jokin päivitys vai onko näin, ettei Koski ota vastaan opiskelijoiden tietoja, joilta rahoitustieto puuttuu?
Vastaus: Opintohallintojärjestelmiin ei tarvita päivityksiä tai muutoksia vaan oppilaitosten pitää päivittää omia kirjaustapojaan. KOSKI-palvelu palauttaa virheen jos lukion ja aikuisten perusopetuksen opiskeluoikeuksien tilojen ”läsnä” ja ”valmistunut” yhteydestä puuttuu tieto rahoitusmuodosta.

Kysymys: Mistä aikuislukio saa tiedon jo käytetystä opiskeluoikeudesta? Monissa erotodistuksissa ei näy opintojen aloituspäivää. Mikäli opiskelija on ollut läsnä myös jossain toisessa lukiossa, emme myöskään tiedä kauanko on käyttänyt valtiorahoitteista opiskeluoikeutta tuolloin. Opintoja voi olla suoritettuna ennen vuotta 2018. Opiskelija on voinut suorittaa kursseja aiemmin myös aineopiskelijana. Toimimmeko tällä hetkellä opiskelijan ilmoittaman tiedon perusteella?
Vastaus: Tällä hetkellä toimitaan opiskelijan itse ilmoittaman tiedon pohjalta tai tiedustelemalla suoraan toisista oppilaitoksista. Tulevaisuudessa tieto saadaan KOSKI-palvelusta vuodesta 2018 eteenpäin voimassaolleista opiskeluoikeuksista.  

Kysymys: Miten koulutuksenjärjestäjä näkee Koskesta, onko opiskelija opiskellut jossain muualla?
Vastaus: Tällä hetkellä ei voi nähdä. Tulevaisuudessa tätä varten tuotetaan raportti, jossa jäljellä olevaan opintoaikaan on huomioitu aiemmat KOSKI-palvelusta löytyvät opiskeluoikeuden tyypiltään vastaavat opiskeluoikeudet.

KOSKI-klinikka 17.1.2020 (Ammatillinen koulutus)

Tiedotettavaa:

KOSKI-tiimi ottaa käyttöön uuden validaation, jossa tiedonsiirroissa on pakollista lähettää rahoitusmuoto-tieto tilajaksojen läsnä, loma ja valmistunut yhteydessä. Joiltakin ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä puuttuu edelleen rahoitusmuodon tiedot opiskeluoikeuden tilojen yhteydestä. Koulutuksenjärjestäjä voi tarkistaa kuinka suurelta osin omista opiskeluoikeuksista tieto rahoitusmuodosta puuttuu Vipusen Rahoitusperusteraporteilta: painotetut opiskelijavuodet valitsemalla suodattimeksi ”Rahoitusmuoto: Tieto puuttuu”. 2018 opiskelijavuodet Vipusessa https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Koski%20opiskelijavuodet.xlsb
2019 opiskelijavuodet Vipusessa: https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Koski%20opiskelijavuodet%202019.xlsb

KOSKI-tiimi on saanut vihreää valoa laillisilta asiantuntijoilta kehittää koulutuksenjärjestäjille raportteja, joista selviävät opiskeluoikeudet, joilla on päällekkäisiä rahoitukseen vaikuttavia opiskeluoikeuksia KOSKI-palvelussa. Raporttien kehittäminen aloitetaan myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Tiedonsiirtoihin on nyt mahdollistettu painotetun keskiarvon siirtäminen myös 1.1.2018 jälkeen valmistuneille opetussuunnitelmaperusteisille tutkinnoille.

Osatutkintotavoitteisen opiskeluoikeuden valmiiksi merkitsemisen validaatiota muutetaan. Muutoksen jälkeen osatutkintotavoitteisen opiskeluoikeuden voi merkitä valmiiksi, kunhan sillä on vähintään yksi suoritettu tutkinnon osa. Myös yhteisen tutkinnon osa on riittävä.

Kysymykset:

Kysymys: Saisiko linkin, mistä löytyy: Vuoden 2020 painottamattomat ja painotetut opiskelijavuodet sekä profiilikerroin (reaaliaikaisesti päivittyvä) -raportti Vipusessa?
Vastaus: Vuoden 2020 opiskelijavuosiraporttia ei ole vielä julkaistu Vipusessa. Lisätään linkki, kun raportti on julkaistu.

Kysymys: Miten karkauspäivää pitäisi opiskelijavuosilaskennassa käsitellä, kun rahoituslaissa opiskelijavuodella tarkoitetaan 365:tä päivää. Kerryttääkö vuonna 2020 yksi päivä himpan verran vähemmän (1/365=0,0027397 à 1/366=0,0027322) vai esim. poistetaanko laskennasta 29.2.2020 tai päättyykö opiskelijavuosi jo 30.12.2020?
Vastaus: Karkauspäivää ei tarvitse käsitellä millään tavalla vaan kaikki kalenteripäivät lasketaan opiskelijavuosiin.

Kysymys: Meillä on yksi opiskelija, jolla on väliaikainen hetu (loppuosaa alkaa numerolla 9). Pitääkö hänet lisätä Opintopolkuun ensin käsin ja lisätä hetu sitten, kun hän on saanut oikean hetun?
Vastaus: KOSKI-palvelu ei hyväksy väliaikaisia hetuja, vaan KOSKI-pääkäyttäjän tulee virkailijan opintopolussa luoda opiskelijalle oppijanumero, jolla siirto opintohallintojärjestelmästä tehdään. Kun opiskelija saa pysyvän henkilötunnuksen, KOSKI-pääkäyttäjän tulee käydä henkilötunnus tallentamassa opiskelijan tietoihin virkailijan käyttöliittymässä. Ohjeet oppijanumeron luontiin: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=71953716 ”3. Pakolliset henkilötiedot opiskeluoikeutta luotaessa à Oppijalla ei ole suomalaista henkilötunnusta”

Kysymys: Aiemmassa KOSKI-klinikassa oli viestiä, että uusi tavoite Tutkinnon osaa pienimpien kokonaisuuksien suoritus olisi luokkaan Muu ammatillinen koulutus. Mikäli koulutuksenjärjestäjälle ei ole järjestämislupaa tähän oikeasti muuhun ammatilliseen koulutukseen niin pystyykö kyseistä tavoitetta edes käyttämään ammatillisessa tutkinnossa oleville opiskelijoille, jotka saavat suoritettua vain esim. YTO-osa-alueita tai osaamista tutkinnon osan sisältä (esim. joitakin ammattitaitovaatimuksia). Tällöin opiskelija ei saa tutkinnon osaa/osia, ja perinteiseen tapaan tulisi katsoa eronneeksi, mutta käytännössä opiskelijan HOKSin tavoite voi olla noinkin pieni ja tällöin olisi tavoitteellinen valmistuminen.
Vastaus: Tutkinnon osaa pienempien kokonaisuuksien suoritus ei ole sama asia kuin muu ammatillinen koulutus. Tutkinnon osaa pienempien kokonaisuuksien suoritus on tutkintotavoitteista koulutusta, jonka alle kirjataan mm. yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden korotukset. Yhteisten tutkinnon osa-alueiden korotuksista ei saa valtionosuusrahoitusta, eli rahoitusmuotona tulee olla ”muuta kautta rahoitettu”. Muun ammatillisen koulutuksen suorituksen alle voi myös yhteisiä tutkinnon osien osa-alueita suorittaa. Tällöin ne ovat osa koulutuksenjärjestäjän suunnittelemaa muun ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta, eivät korotuksia.

Kysymys: Opiskelija on suorittanut hoiva-avustajan "tutkinnon" eli yhden tutkinnon osan sosiaali- ja terveysalan ptsta ja yhden tutkinnon osan puhtaus- ja kiinteistöalan ptsta ja valmistunut 30.12.2019. Nyt hän jatkaa oppisopimuksella samalla työnantajalla koko Sote-tutkinnon loppuun. Voiko jatkaa "hoiva-avustajan" opiskeluoikeudelle eli samalle kortille Primuksessa, niin että muuttaa tavoitteen? Ja saako 30.12.2019 ja oppisopimuksen alkamisen välisen ajan kirjata 0-rivillä?
Vastaus: Koska opiskelija on ehtinyt valmistua, ei voida jatkaa samalla opiskeluoikeudella vaan tulee luoda uusi opiskeluoikeus. Jos opiskelijan tavoite vaihtuu kesken opintojen, silloin voidaan jatkaa samalla opiskeluoikeudella.

Kysymys: Mikäli VALMA tai TELMA opiskelija suorittaa tutkinnon osia osana VALMA/TELMA opintoja, ja hänelle kirjataan näistä tutkinnon osien suorituksesta erillinen opinto-oikeus, niin tuleeko tämä tutkinnon osien suoritus linkittää VALMA/TELMA-opinto-oikeuteen (Sisältyy opinto-oikeuteen)?
Vastaus: Erillisiä opiskeluoikeuksia ei linkitetä, suoritettu tutkinnon osa kirjataan VALMA-opiskeluoikeuteen tunnustettuna VALMA-koulutuksen osan suorituksena.  

Kysymys: Voiko Valma/Telma suorituksissa tuoda myös ytojen tutkinnon osa-alueita vai vain tutkinnon osia? 
Vastaus: KOSKI-tietomalli mahdollistaa yhteisten tutkinnon osa-alueiden siirtämisen VALMA-opiskeluoikeuksiin, ei TELMA-opiskeluoikeuksiin. Opintohallintojärjestelmän toimittajien kanssa pitää käydä läpi onko siirtovalmiutta vielä olemassa.

Kysymys: Tarkennan /varmistan vielä: Siis ytojen osa-alueethan ei siirry Valmassa Koskeen samalta opiskeluoikeudelta, mutta tuleeko tämäkin päivityksen myötä kuntoon vai vain tutkinnon osien siirto?
Vastaus: Asia käytävä läpi vielä KOSKI-tiimissä sisäisesti ja yhdessä opintohallintojärjestelmän toimittajan kanssa.

Kysymys: Voiko aiemmin toisessa tutkinnossa suoritetun paikallisen tutkinnon osan tunnustaa nyt suoritettavaan tutkintoon kohtaan tutkinnon osa toisesta tutkinnosta?
Vastaus: Kyllä voi, jos voimassaolevista tutkinnon valtakunnallisista perusteista tai sen paikallisesta toteutuksesta löytyy sellainen tutkinnon osa, jonka osaamistavoitteet voidaan katsoa saavutetuksi kyseisen toisessa tutkinnossa suoritetun paikallisen tutkinnon osan suorituksen kautta. Epäselvissä tapauksissa kannattaa olla yhteydessä OPH:n ammatillisen koulutuksen yksikköön.

Kysymys: Kun perustutkinto-opiskelija ottaa tutkinnon osan ammattitutkinnosta, pitääkö ammattitutkinnosta siirtää vielä erikseen oma opiskeluoikeutensa vai riittääkö, että tutkinnon osa on sisällytettynä perustutkinnossa?
Vastaus: Jos tutkinnon peruste sallii sisällyttämisen toisesta tutkinnosta, riittää että samssa oppilaitoksessa samaan aikaan muiden opintojen kanssa suoritettu tutkinnon osa näkyy perustutkinnon opiskeluoikeudella. Jos tutkinnon osa ammattitutkinnosta suoritetaan ”ylimääräisenä” tutkinnon osana, jota ei sisällytetä perustutkinnon 180osp pistemäärään, luodaan tutkinnon osaan kirjaamista varten uusi osatutkintotavoitteinen opiskeluoikeus.

Kysymys: Sisällytetään osaksi tutkintoa; viittaa osaamisen tunnustamiseen, kun otetaan esim. at:Sta tutkinnon osa pt:hen. Mikäli tutkinnon määräytymissääntö sallii, niin ei ole kyse "sisällyttämisestä".
Vastaus: HUOM! Vastausta korjattu 20.4.2020. Sisällyttäminen on yksi tapa tehdä tunnustamista. Sisällytettäessä ei tehdä tunnustamispäätöstä, eli opintojen katsotaan olevan ajantasaisia sellaisenaan. Ammatillisen osaamisen yksikkö antaa ohjeet millaisia opintoja voidaan suoraan sisällyttää ja milloin pitää tehdä arviointi ajantasaisuudesta ja vastaavuudesta. Myös sisällytetyillä opinnoilla on tunnustamisviite ja tunnustamisviitteen tulee näkyä KOSKI-palvelussa. Poikkeuksena on tällä hetkellä ne sisällytettävät opinnot, joita opiskelija suorittaa samassa oppilaitoksessa samanaikaisesti tutkinnon suorituksen kanssa eli käytännössä "tutkinnon osa toisesta tutkinnosta". KOSKI-tiimi ohjeistaa, että näissä tilanteissa kyseinen tutkinnon osa voi näkyä suoraan yhtenä osasuorituksena tutkinto-opiskeluoikeuden sisällä, eikä sitä varten tarvitse tehdä erillistä opiskeluoikeutta ja sitten tehdä tunnustettua tutkinnon osaa varsinaiselle tutkinto-opiskeluoikeudelle. Tämä on KOSKI-palvelussa toimiva tapa, jossa tällä hetkellä ainoastaan ongelmia aiheutuu kun ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon sisällytetään tutkinnon osa perustutkinnosta. Perustutkintoon kuuluvan tutkinnon osan alkuperäinen arvosana tulee näkyä myös KOSKI-palvelussa, mutta suoraan tutkintoon kirjatteassa tutkinnon osan arviointi on hyväksytty/hylätty. KOSKI-tiimi selvittää tällä hetkellä, miten asia ratkaistaan tietomallissa.  Epäselvissä tilanteissa tunnustamisesta kannattaa olla yhteydessä OPH:n Ammatillisen osaamisen yksikköön. Osaamisen tunnustamisesta OPH:n sivuilla: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/osaamisen-arviointi-ammatillisessa-koulutuksessa

Kysymys: Voiko samalla opiskeluoikeudella suorittaa kahdesta tutkinnosta tutkinnon osia, vaikka kumpaankaan tutkintoon ei voi niin paljon sisällyttää? Vai tehdäänkö kaksi opiskeluoikeutta?
Vastaus: Yhdelle opiskeluoikeudelle voi tuoda kaikki opiskelijan suorittamat opinnot, mutta KOSKI-tiimi suosittelee suoritusten jakamista eri opiskeluoikeuksiin sen mukaan, miten niistä annetaan todistuksia opiskelijalle. Suositeltavaa on, että tutkintotavoitteiselta opiskeluoikeudelta löytyvät ne osasuoritukset, jotka kuuluvat tutkintosuoritukseen ja näkyvät myös opiskelijan tutkintotodistuksella. Ylimenevät osasuoritukset, joista opiskelijalle annetaan esim. osatutkintotodistus näkyvät toisella opiskeluoikeudella.

Kysymys: Ammatillisen osaamisen yksiköltä on saatu linjaus, että yhdellä opiskeluoikeudella saa suorittaa niin paljon osaamispisteitä kuin opiskelijan kanssa on HOKS:ssa suunniteltu. Toisaalta sanotaan, että tutkinnon suoritus ei saa ylittää esim. 180 osp kuin vaikkapa 5 osp. Miten koulutuksenjärjestäjän nämä linjaukset tulisi ymmärtää ja miten ne vaikuttavat KOSKI-kirjauksiin?
Vastaus: Opiskelija otetaan opiskelijaksi oppilaitokseen, jolloin hänellä on lain mukainen opiskeluoikeus oppilaitoksessa. Koulutuksen järjestäjä ja opiskelija sopivat yhdessä henkilökohtaistamisessa tavoitteena olevan ammatillisen tutkinnon, tutkinnon osan tai tutkinnon osien suorittamisesta. Tutkinto on suoritettu, kun tutkinnon perusteiden mukaan kaikki tutkinnon muodostumiseksi vaadittavat osat on suoritettu hyväksytysti. Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijalle tutkintotodistus, kun tutkinnon perusteiden mukaan kaikki tutkinnon muodostumiseksi vaadittavat osat on suoritettu hyväksytysti. Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osp. Suoritettujen tutkinnon osien laajuus ei tarvitse täsmätä tämän laajuuden kanssa. Esimerkiksi tilanteessa, jossa opiskelija on suorittanut kaikki yhteiset tutkinnon osat (35 osp) ja ammatillisia tutkinnon osia 140 osp, niin koko tutkinnon laajuudesta puuttuu 5 osp. Tässä tilanteessa opiskelijan tulee suorittaa yhden valinnaisen tutkinnon osan. Jos valittu tutkinnon osa on esimerkiksi 20 osp, niin tällöin tutkintotodistukseen merkittävien, suoritettujen tutkinnon osien kokonaislaajuudeksi tulee 195 osp. Opiskelija voi samalla opiskeluoikeudella ja samaan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan kirjattuna myös suorittaa ylimääräisiä tutkinnon osia, esim. 180 osp + 20 osp. Tässä tilanteessa koulutuksen järjestäjä antaa opiskelijalle ensin 180 ospin laajuisen tutkintotodistuksen ja myöhemmin 20 ospin laajuisen todistuksen suoritetuista tutkinnon osista. Opintorekisteriote annetaan opiskelijalle, jos hän suorittaa ylimääräisenä yhteisten tutkinnon osien valinnaisia osaamistavoitteita.
KOSKI-palveluun tallennettava opiskeluoikeus on tekninen esitystapa opiskelijan opiskeluoikeudesta ja siihen liittyvistä suorituksista, joka joissain tilanteissa suositellaan pilkkomaan useampaan opiskeluoikeuteen KOSKI-palvelussa. Pilkkomista suositellaan silloin kun opiskelijalle annetaan yllämainituin periaattein tutkintotodistuksesta erillinen todistus suoritetuista tutkinnon osista tai opintorekisteriote. Tällöin yhdellä opiskeluoikeudella näkyvät samat suoritukset kuin tutkintotodistuksella ja toisella opiskeluoikeudella ne suoritukset, joista on annettu erillinen osatutkintotodistus tai opintorekisteriote. Näin KOSKI-palveluun tallennettava osasuoritusten sisältö on selkeimmillään mm. opiskelijalle itselleen sekä muita tiedonhyödyntäjiä varten.  Em. periaatteita sovelletaan myös ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen suorittamiseen.

Kysymys: Jos luodaan kaksi opiskeluoikeutta, luodaanko myös kaksi eHOKSia?
Vastaus: Tätä asiaa täytyy kysyä eHOKS-tiimiltä.

Kysymys: Jos opiskelijalle kertyy yhdelle opiskeluoikeudelle esim. 360 ospin suoritus, saadaanko kaikesta suorituksesta suoriterahoitus?
Vastaus: Rahoitukseen luettaviin osaamispisteisiin luetaan kalenterivuosittain tutkintokoulutuksessa suoritetut tutkinnonosien osaamispisteet. Koulutuksen järjestäjän kalenterivuosittaisessa rahoitusperusteessa rajoitetaan tutkinnonosien osaamispisteiden maksimimääräksi 120 osaamispistettä/ koulutuksen järjestäjän tavoitteellista opiskelijavuotta kohden. Esim jos vuodelle 2020 koulutuksen järjestäjälle OKM:n myöntämä tavoitteellisten opiskelijavuosien kokonaismäärä on 1000 opiskelijavuotta, koulutuksen järjestäjän rahoituksen perusteeksi hyväksyttyjen tutkinnonosien osaamispisteiden maksimimäärä on 120 x 1000= 120.000 osaamispistettä.

Kysymys: Tuleeko painotettu keskiarvo kevään aikana näkyviin Koskeen per opiskelija?
Vastaus: Painotettu keskiarvo näkyy KOSKI-palvelussa, jos painotettu keskiarvo on opintohallintojärjestelmästä siirretty.

Kysymys: Kertauksena vielä: kenelle kaikille pitikään viedä painotettu keskiarvo? 1.1.2018 jälkeen valmistuneille, myös ops-perusteisille valmistuneille? 
Vastaus: Oppilaitosten tulee laskea ja siirtää painotettu keskiarvo kaikille 1.1.2018 jälkeen valmistuneille, jotka ovat suorittaneet ammatillisen perustutkinnon joko ops-perusteisena tai reformin jälkeen voimaan tulleiden perusteiden mukaisesti.

Kysymys: Todistukseen keskiarvo lasketaan kahden desimaalin tarkkuudella, mutta olen ymmärtänyt, että koskeen se siirtyy vain yhden desimaalin tarkkuudella. Miksi näin? Ja vain koko tutkinnon suorittaneille?
Vastaus: KOSKI-palvelu ottaa vastaan keskiarvon kahden desimaalin tarkkuudella. Tietomallin kuvauksessa oli aiemmin tältä osin virhe, joka on korjattu. Painotettu keskiarvo siirretään vain niille, jotka ovat valmistuneet ammatilliseen perustutkintosta (ops- tai reformi).

Kysymys: Painotettu keskiarvo ei siirry KOSKI-palveluun oikein. KOSKI-palvelussa näkyy pyöristetty keskiarvo.
Vastaus: Kysyjiä pyydetään olemaan yhteydessä KOSKI-palveluosoitteeseen, jotta oppijanumeroesimerkkien kautta saadaan selvitettyä, onko virhe KOSKI-palvelussa vai opintohallintojärjestelmän lähettämässä tiedonsiirrossa.

KOSKI-klinikka 10.1.2020 (Yleissivistävä koulutus)

Tiedotettavaa:

Tilastokeskus työskentelee edelleen viime syksyn 20.9. tilastointipäivän aineiston parissa. Tilastointipäivän tiedoista tehdään vielä kolmas otanta, josta koulutuksenjärjestäjille julkaistaan uusi vertailu. Vertailun julkaisusta tiedotetaan yleisesti ja niihin koulutuksenjärjestäjiin, joilta löytyy erityistä korjattavaa aineistosta ollaan erikseen yhteydessä.

KOSKI-tiimi valmistelee tiukennuksia lukion ja aikuisten perusopetuksen opiskeluoikeuksien tiedonsiirtoihin. Opiskeluoikeuden tilojen ”läsnä” ja ”valmistunut” tulee jatkossa pakolliseksi välittää myös koulutuksen rahoitusmuoto. Rahoitusmuodot ovat joko ”valtionosuusrahoitteinen koulutus (koodi 1) tai ”muuta kautta rahoitettu (koodi 6).

Koulutuksenjärjestäjien nykyisin käytössä olevaa testiympäristöä ei enää päivitetä. Uudet KOSKI-tietomalliin tehtävät päivitykset eivät siis tule testiympäristöön testattavaksi. KOSKI-tiimi valmistelee uutta testiympäristöä, johon koulutuksenjärjestäjät voivat siirtyä testaamaan.

KOSKI-tiimi on julkaissut joulukuussa Nuorten perusopetuksen KOSKI-ohjeet: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=78158662 ja Lukiokoulutuksen KOSKI-ohjeet (lukion oppimäärä ja lukion aineopiskelijat): https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Lukion+opiskeluoikeuksien+tiedot+KOSKI-palvelussa
Toivomme koulutuksenjärjestäjiltä erityisesti sisältöön liittyvää palautetta ohjeista.

Kysymys: Tiedotteenne 18.12.2019. Merkitseekö sitä, että peruskoulut eivät enää syksyllä 2020 erikseen toimita oppilasmäärätietoja TK:lle vaan tiedot otetaan Koskesta?
Vastaus: Kyllä merkitsee. Tilastokeskus siirtyy käyttämään myös perusopetuksessa KOSKI-dataa syksystä 2020 eteenpäin. Peruskoulujen on hyvä alkaa jo nyt käymään läpi KOSKI-dataansa raporttien avulla. Esimerkiksi useissa tapauksissa oppilaita näkyy läsnä samaan aikaan kahdessa oppilaitoksessa. Oppilaita ei siis ole merkitty eronneiksi heidän siirryttyään seuraavaan oppilaitokseen. Samoin oppilailta puuttuu vuosiluokkien vahvistuksia, jolloin vanhat vuosiluokat ja niiden todistukset eivät näy KOSKI-palvelussa.

Kysymys: Eronneet ovat haaste, kun siirtyneet yksityisiin kouluihin. Kehotettu erottamaan myös Koskeen - kehotetaan jälleen uudelleen.
Vastaus: Kysyjä varmaankin viittaa tilanteeseen, jossa opiskelija vaihtaa koulua eri koulutustoimijan välillä. Näissä tilanteissa, kun opiskelija siirtyy koulusta toiseen kahden eri koulutustoimijan välillä (kunnalta yksityiseen tai kunnasta toiseen) pitää vanha opiskeluoikeus aina päättää tilaan ”eronnut”. Koulutustoimijan sisällä oppilaitosta vaihtaessa voidaan jatkaa samalla opiskeluoikeudella. Silloin kuitenkin pitää noudattaa erityistä huolellisuutta opiskeluoikeuden siirtovaiheessa, jotta vanhaan oppilaitokseen ei jää toista opiskeluoikeutta läsnäolevaksi, vaan uuden koulun tiedot tulevat näkyviin vanhaan opiskeluoikeuteen. Katso lisää ohjeita KOSKI-tiimin wikistä ”Opiskeluoikeuden tiedot oppilaan erotessa tai vaihtaessa koulua”.

Kysymys: Lukioiden 20.1. oph:n tilasto, otetaanko nyt koskesta vai ilmoitetaanko edelleen vanhaan malliin?
Vastaus: Opetushallituksen rahoituksenlaskenta kerää 20.1.2020 tiedot vielä vanhalla mallilla.

Kysymys: Kunnilla on kyllä velvollisuus seurata oppivelvollisuutta. Eli periaatteessa meidän pitäisi tietää missä oppilaat ovat, ainakin kirjoilla...Tietysti on myös kotiopetuksessa olevia.
Vastaus: KOSKI-palvelua on jatkossa tarkoitus kehittää niin, että kunnat voivat hyödyntää palvelua myös oppivelvollisuuden valvonnassa. Pilottiprojektia tähän liittyen on käynnistetty Helsingin kaupungin kanssa.

Kysymys: Koska tulee kolmas versio lukiotilastosta?
Vastaus: KOSKI-tiimi toimittaa uuden poiminnan tilastokeskukselle tammikuun puolivälissä, jonka jälkeen Tilastokeskus palauttaa aineiston KOSKI-tiimille.

Kysymys: Milloin Koski-Sure yhteys avataan?
Vastaus: KOSKI-sure yhteys on alustavasti avattu, mutta yhteyteen tehdään vielä joitain muutoksia.

Kysymys: Mainitsitte perusopetuksen raportit, onko lähiaikoina tulossa vastaavat aikuisten perusopetuksen osalta? Ja onko myös aikuisten perusopetuksen osalta syksyn TK-tilastot ohi?
Vastaus: Aikuisten perusopetuksen raportit ovat olleet kehityslistan kärjessä, mutta valitettavasti eivät ehtineet toteutukseen syksyllä 2019. Aikuisten perusopetuksen raportit on tarkoitus julkaista mahdollisimman pian keväällä 2020.

Kysymys: Uskonto/katsomusaine - joulukuussa tuli tieto, että tämä tieto tulee siirtää koskeen. Olemme tehneet muutoksen perusopetuksen ja lukion osalta. Perusopetuksen osalta pääkäyttäjä näkee ohjeen mukaan nämä tiedot nyt koskesta, mutta lukion osalta tietoa ei näy edelleenkään. Onko meidän asetuksissamme ongelma vai puuttuuko tuo edelleen lukioiden asetuksesta kosketa.
Vastaus: Kysyjän kannattaa olla yhteydessä KOSKI-tiimin palveluosoitteeseen, jotta voidaan selvittää onko ongelma tiedonsiirrossa (tieto ei lukioiden kohdalla jostain syystä siirry) vai KOSKI-käyttöliittymässä.

Kysymys: Onko tässä vaiheessa jotakin tietoa, miten LOPS21 tulee vaikuttamaan KOSKI-siirtoihin?
Vastaus: LOPS21 tulee edellyttämään uutta tietomallia KOSKI-palveluun. Tietomalli suunnitellaan yhteistyössä Opetushallituksen yleissivistävän yksikön sisältöasiantuntijoiden sekä opintohallintojärjestelmän toimittajien kanssa.

Kysymys: Pitäisikö kaikki erityisen tuen päätökset, myös tarkistukset, joissa ei ole tullut muutosta aikaisempaan päätökseen, näkyä erikseen koskessa. Pohdin miten niitä tulisi kirjata Primuksen hakemuksiin ja päätöksiin, kun nyt tarkistuksia on kirjattu ensimmäisen päätöksen yhteyteen.
Vastaus: Vaikka tietomallin mukaan KOSKI-palveluun siirretään tiedot erityisen tuen päätöksistä ja tehostetun tuen päätöksistä, tarkoittaa tämä käytännössä toteutuneita erityisen tuen ja tehostetun tuen jaksoja, jolloin oppilas on saanut joko erityistä tai tehostettua tukea. Jos tuki jatkuu muuttumattomana tarkistuksen jälkeen, ei KOSKI-palveluun tarvitse siirtää uutta aikajaksoa. Jos tuen järjestämisessä tapahtuu muutoksia, esimerkiksi erityisen opetuksen toteutuspaikan järjestämisessä tapahtuu muutoksia (ks. koodit toteutuspaikasta https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/erityisopetuksentoteutuspaikka/latest), tulee KOSKI-palveluun siirtää uusi aikajakso vanhan tiedon lisäksi. Joissain opintohallintojärjestelmissä näin siirtäminen ei tällä hetkellä vielä onnistu.

Kysymys: Vaaditaanko rahoitusmuotoa aikuisten perusopetuksessa?
Vastaus: Kyllä, tullaan vaatimaan. Rahoitusmuotokoodit ovat joko 1 valtionosuusrahoitteinen tai 6 muuta kautta rahoitettu. Jos aikuisten perusopetusta järjestetään ostopalvelutoimintana esim.  VALMA- ja TELMA-koulutusten yhteydessä, tulee käyttää rahoitusmuotoa 6.

Kysymys: Oletteko tehneet/teettekö jo opintohallintojärjestelmien toimittajien kanssa yhteistyötä LOPS21 osalta, ettei tarvitse tiedonsiirtoja varten tehdä yhtä isoa korjailutyötä kuin aiemmin?
Vastaus: Kyllä tullaan tekemään tiivistä yhteistyötä. Toivottavasti LOPS21 kohdalla tiedonsiirrot sujuvat jo helpommin, kun päästään puhtaalta pöydältä ohjeistamaan kirjaustavat.

Kysymys: Saadaanko lukioille tarkkoja ohjeita rahoitusmuodon merkitsemisestä? Vai onko ne jo jossakin saatavilla?
Vastaus: KOSKI-tiimi ohjeistaa mitkä rahoitusmuotokoodit ovat käytössä ja milloin kyseisiä koodeja tulee käyttää. Lukion rahoitusmuodon käytöstä KOSKI-ohje: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=94572300.  Opintohallintojärjestelmän toimittajat ohjeistavat miten rahoitusmuodot merkitään omassa opintohallintojärjestelmässä.